Vertaisvuokraus on yksinkertaisimmillaan sitä, että vuokraat omaa kotiasi silloin, kun et itse ole siellä. Mitään et menetä, mutta saat siitä rahaa. Miksi jättäisit tällaisen mahdollisuuden käyttämättä? Lue kolme tapaa tienata vertaisvuokrauksen avulla.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Friday Flatsin kanssa. Tutustuimme Friday Flatsiin, joka tarjoaa mahdollisuuden vuokrata asuntoasi joko itsenäisesti tai Premium-palvelun kautta. Pian on mahdollista työllistyä myös agenttina!

Tee rahaa tyhjällä asunnollasi – helposti ja turvallisesti

Asunnon listaaminen palveluun on ilmaista ja kenen tahansa tehtävissä. Oman asunnon vuokraaminen silloin, kun ei itse sitä käytä, sopii nykypäivän liikkuvaan elämäntapaan. Reissuja voi luultavasti tehdä myös useammin, kun tyhjästä asunnostaan saa samalla rahaa poissa ollessaan. Toisin sanoen voit rahoittaa matkasi vuokrauksella!

Mikä sitten erottaa Friday Flatsin esimerkiksi Airbnb:stä? Friday Flats on tällä hetkellä ainoa vertaisvuokraussivusto, joka tarjoaa Premium-palvelua. Se tarkoittaa, että asunnon listaamisen jälkeen kaikki hoidetaan majoittajan puolesta. “Palvelu on erittäin osuva etenkin vuokrausta työkseen tekeville, sillä se tarjoaa helpon tavan palvella asiakkaita”, omaa asuntoaan palvelussa vuokraava Emilia Hobin sanoo. Friday Flatsilla työskentelevä Essi Järvinen kertoo, että palveluun liittyneet asunnonomistajat saavat nyt paljon näkyvyyttä, sillä markkinointityöhön on panostettu. “Koska toimimme Forenomin kanssa yhteistyössä, on meillä olemassa myös valmis asiakaskunta esimerkiksi liikematkustajista”, Järvinen toteaa. 

Palvelu vaikuttaa myös turvalliselta, sillä Järvisen mukaan maksu pidetään pantissa vuokrauksen loppuun saakka varmistaen, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä. Vieraan tulee maksaa ennen majoituksen alkua, ja isäntä saa nostettua rahat Friday Flatsin alustalta majoituksen päätyttyä. “Toimimme välissä kolmantena osapuolena molempien turvana”, Järvinen painottaa.

1. Toimi itsenäisenä majoittajana – Listaa asuntosi palveluun ja hoida vuokrausprosessi itse

Valitse kenelle haluat vuokrata

Itsenäisenä vuokraajana saat pitää kaikki langat käsissäsi. Käytännössä rekisteröidyt, lisäät asuntosi listaukseen ja päätät hinnan – sitten odottelet varauspyyntöjä. Esimerkiksi kalustemäärää ei vaadita, mutta se ja asunnon sisustus voivat vaikuttaa kysyntään. “Osa laittaa kohteensa viimeisen päälle kuntoon ja ottaa vähän korkeampaa vuokraa. Jos matalampi tulo riittää, niin asunnossa ei tarvitse olla mitään ihmeellistä”, Järvinen kertoo ja lisää: “Tosin kotivakuutus kannattaa olla aina kunnossa, vaikkakin yleinen kokemuksemme on, että ihmiset ovat toisten asunnoissa hyvin siistejä.”

Aloita sesongeista

Sesongit, esimerkiksi festarit, ovat helppo tapa aloittaa vuokraaminen. Jos kaupungissa on jokin tapahtuma ja asuntosi on hyvällä sijainnilla, on hyvin hinnoiteltu kämppä Järvisen mukaan erittäin hyvällä todennäköisyydellä vuokrattavissa. “Suurtapahtumien aikaan myydään usein ei-oota, joten tällä tavalla pääsee suoraan kiinni olemassaolevaan kysyntään”, Järvinen painottaa. Tapahtumien aikaan asunnosta voi saada myös huomattavasti paremman hinnan. “Kannattaa mennä kaverin tai poikaystävän nurkkiin pariksi yöksi ihan vain sen takia, että vuokraa asuntonsa”, Järvinen vinkkaa.

Kokeile asuntosijoittamista

Vertaisvuokrauksella voi harjoittaa myös pienimuotoista asuntosijoittamista. Soitimme Hobinille, jolle alkuperäinen syy laittaa asuntonsa vuokralle oli lisätienesti. Kun hänelle hiljattain tarjoutui mahdollisuus hankkia omistusasunto tätä varten, päätyi hän vertaisvuokraukseen. Matkoillaan Hobin on käyttänyt useasti esimerkiksi Airbnb:tä ja kertoo osaavansa arvostaa myös toisten koteja uudella tavalla tietäessään, miltä tuntuu laittaa oma asunto vuokralle.

Onko kaiken hoitaminen itse sitten vaivalloista? Hobin vastaa: “Mielestäni todella vaivatonta. Hostina ei tarvitse kuin laittaa asunto listaukseen ja varmistaa, että asunnossa on normaaliin elämään tarvittavat asiat, kuten pyyhkeet, lakanat ja ruuanlaittovälineet. Vertaisvuokraus eroaakin hotellista siten, että asunnossa on mahdollista elää kuin kodissa.”

Hobinin mielestä vertaisvuokrauksen parhaita puolia ovat uusien ihmisten tapaaminen sekä kodinomainen asuminen. Tienaamismahdollisuutenakin vertaisvuokraus on hänestä erinomainen: “Kaikki on kotiin päin asunnon hankkimisen jälkeen.” Aluksi hän aikoo hoitaa kaiken itse itsenäisenä majoittajana, mutta jos asioiden järjesteleminen muodostuu tulevaisuudessa liian vaivalloiseksi, suunnittelee hän vaihtavansa Premiumiin.

2. Ulkoista työ Premiumilla – Tienaa tekemättä mitään

Jos kaiken haluaa tehdä vieläkin helpommaksi tai aikaa vuokraustoiminnan pyörittämiseksi ei löydy, on mahdollista käyttää Premium-palvelua. Asunnon omistajan kanssa tehdään sopimus, häneltä tarvitaan yhdet asunnon avaimet sekä tieto siitä, milloin hän on poissa asunnosta. Sitten voi alkaa odotella tienestejä. “Premiumiin ei automaattisesti hyväksytä kaikkia asuntoja, vaan niiden tulee täyttää tietyt kriteerit. Teemme arvion siitä, onko sopimus kannattava molemmille osapuolille”, Järvinen sanoo.

Huomattavaa lisäpalvelussa on myös se, että yhteistyökumppani Forenomin työntekijät myyvät sinne listattuja asuntoja aktiivisesti, jolloin varausten todennäköisyydet suurenevat. Takuuta asunnon vuokraamiselle ei kuitenkaan ole, ja vuokraustiheys onkin Järvisen mukaan viime kädessä kiinni siitä, millainen asunto on.

3. Työllisty agenttina – Ota haltuun uusia aloja ja toimi kuin yrittäjä

Asuuko sinussa ehkä pieni yrittäjänalku tai löytyykö kipinää kiinteistönvälitykseen? Friday Flats tulee pian rekrytoimaan agentteja, joiden tehtävänä on hoitaa vuokrausprosessi vuokraajan puolesta. Agentit hostaavat majoittajien asuntoja hoitaen kaiken tarvittavan: asuntojen valmistelun ja siivoamisen, avainten luovutuksen sekä asiakaspalvelun. “Agentti tulee toimimaan paikallisesti jossakin kaupungissa. Sieltä hän etsii asuntoja sekä ihmisiä, jotka haluaisivat vuokratuottoja mutta jotka eivät itse ehdi huolehtia prosessista”, Järvinen kuvailee agentin työnkuvaa.

Agentin työ on ikään kuin toimisit pienimuotoisena yrittäjänä: harjoittelet yrittäjyyttä, mutta samalla sinulla on vakaan yrityksen tuki taustalla. “Se on todella hyvä koulu siinä mielessä, että siinä oppii monta alaa samassa: asuntobisnestä, kiinteistönvälitystä vertaisvuokrausalalla sekä asiakaspalvelua”, Järvinen kuvailee. Yrittäjyysnäkökulma tulee esille myös työn tekemisen luonteessa, sillä provikkapohjaista työtä on mahdollista tehdä silloin kuin se itselle sopii, joko lisätienestiksi tai kokoaikaisena. “Tämä on kasvava bisnes ja työntekijällä tulee olemaan vastuu ja vapaus siinä, miten työtään suorittaa. Agentti ei ole yksin, vaan hän tulee saamaan meiltä valmiit toimintatavat ja koulutuksen.”

Porkkanana Järvinen mainitsee myös, että parhaimmat agentit on mahdollista työllistää myös Forenomilla, mikäli urakehitys vaikuttaa lupaavalta.

Oletko jo valmiina aloittamaan? Lue lisää palvelusta ja starttaa urasi vertaisvuokraajana!

Volkswagen Center Airportin mekaanikkojen hallissa kuuluu työskentelyn ääniä. Korjaamo on jaettu useisiin vierekkäisiin tiloihin, joissa ovat erikseen henkilöauto- ja hyötyautojen korjaamot, korikorjaamo sekä maalaamo. Korjaamopäällikkö johdattaa uteliasta katsojaa tilasta toiseen. Seinustoilta löytyy satoja työkaluja ja mekaanikot ovat työnsä touhussa: yksi on nostanut auton nosturilla ylös ja toinen tutkii jotakin konepellin alta. Joku keskittyy ja joku on laittanut musiikin päälle.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä VV-Auton kanssa. Duunitori pääsi vierailemaan Volkswagen Center Airportiin ja haastattelemaan työntekijöitä. VV-Auto rekrytoi parhaillaan mekaanikkoja!

Volkswagen Center Airportin myynnin ja asiakaspalvelun puolella on valoisaa ja kiiltävää – onhan siellä nähtävillä muun muassa uusia autoja. Vierailun alkaessa ovella odottaa Korjaamopäällikkö Jussi Valkeapää. Hänelle ensimmäinen kokemus autoalalta on ollut rengasasentajan pesti vuonna 2008 ja korjaamopäällikkönä VV-Autolla hän on toiminut vuodesta 2012. “Olin 23 vuotta kun siirryin korjaamopäälliköksi. Halusin ottaa haasteen vastaan ja näyttää omat kykyni. Mielestäni on hienoa, että täällä ollaan rohkeita ja annetaan mahdollisuus nousta esimieheksi jo nuorena”, Valkeapää kertoo.

Saan tutustua pikahuollon mekaanikkona Valkeapään tiimissä toimivaan Miro Toivoseen. Toivonen on aloittanut Volkswagen Center Airportissa kesällä 2011 ja tullut taloon alun perin työharjoittelun kautta. “Vaahtosammuttimen kokoisesta asti olen tykännyt autoista, joten oli luonnollinen jatkumo hakeutua autoalalle hommiin”, hän toteaa. Toivosen päivä alkaa klo 7.30 ja päättyy 15.30, jonka välissä hän korjaa asiakkaiden autoja jonotusperiaatteella.

Yhteishenki pelaa – ”Aamuisin ei harmita tulla töihin”

Sekä Valkeapää että Toivonen korostavat yhteistyön merkitystä koko toimipisteen näkökulmasta. “Me hoidamme autopuolen, asiakaspalvelu ja myynti hoitavat asiakaspuolen ja tuolla hoidetaan varaosat. Kaikkien täytyy toimia yhteen, jotta saadaan onnistunut suoritus”, Toivonen toteaa.

Toivonen kertoo, että varsinkin viime vuosina yhteistyön sujumiseen on keskitytty paljon ja se on tuottanut tulosta. “Tällä hetkellä meillä on erittäin hyvä yhteishenki hallin ja työnjohdon kanssa, homma pelittää tosi tehokkaasti yhteen”, Toivonen kertoo ja vitsailee: “Ainakaan joka aamu ei harmita tulla töihin!” Apua tarvitessaan sitä voi aina pyytää työkaverilta. “Hallissa kaikki auttavat kaikkia. Jokaisella on tietysti omat erikoisosaamisensa ja joku taas voi olla aiemmin törmännyt vastaaviin vikoihin.”

Kädentaito ei ole katoamassa

Jos olet kuullut, ettei mekaanikon hommissa joudu enää yhtään likaamaan käsiään, niin se ei ole Toivosen mukaan totta. Toki työ on apuvälineiden myötä helpottunut, mutta välillä työpäivän jälkeen “joutuu käymään suihkussa kolme tuntia puunaamassa käsiä puhtaaksi”. Rehellinen kädentaito ei ole katoamassa mekaanikonkaan ammatista, sillä autot toimivat edelleen mekaanisesti ja niissä on rasvaa, öljyä ja erilaisia nesteitä. “Tietotekniikan käyttö kuitenkin lisääntyy koko ajan. Esimerkiksi ajoneuvotesterillä otetaan yhteys autoon ja päästään sisään sen järjestelmiin. Sitä kautta voidaan lukea vikakoodeja ja ohjelmoida autoa”, Toivonen sanoo.

Vastapainona työlleen Toivonen harrastaa valokuvausta ja ruuanlaittoa – ei vaan, intohimoisen automiehen lempipuuha autojen puunaaminen jatkuu myös vapaa-ajalla. “Töissä korjaan autoja ja sitten menen viikonloppuna rakentamaan ja muokkaamaan omia autojani”, Toivonen naurahtaa ja kertoo myös viettävänsä mielellään aikaa pelien parissa.

“Ammattiylpeys on hyvä sana kuvaamaan sitä, mitä haluaisin mekaanikolta”

Mekaanikon työhön tarvitaan koulutuspohja, mutta sen jälkeen työssä onnistuminen on pitkälti asenteesta kiinni. Valkeapää toivoo mekaanikoilta ammattiylpeyttä – että he olisivat itse ylpeitä siitä, mitä tekevät. “Hyvä tyyppi on edelleen hyvä ilmaus. Hyvä mekaanikko on tehokas, tekee laadukasta jälkeä ja on kehittymishaluinen”, Valkeapää kuvailee ja korostaa: “Haluamme varmistaa, että meillä työskentelevät mekaanikot ymmärtävät, miten autoala tulee muuttumaan.”

Vikojen diagnosoinnissa tarvitaan Toivosen mukaan pitkäjänteisyyttä ja johdonmukaisuutta. Hän kertoo, että vikakohteita käydään läpi yksi kerrallaan, kunnes vika löytyy. Uusia asioita Toivonen kohtaa melkein viikoittain, sillä autoista tulee jatkuvasti uusia malleja ja vanhoihin tehdään päivityksiä. Työn laatua seurataan VV-Autolla tarkasti, ja mekaanikkojen kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että autot eivät tulisi takaisin korjattaviksi saman vian takia. Myös työn tehokkuutta seurataan ja tehokkuudesta palkitaan.

Hallissa riittää töitä

Mitä mekaanikot odottavat työpaikalta? Toivosen mielestä asentajan työssä on tärkeää, millaisessa ympäristössä ja tiimissä työtä tekee. “Vaikka ei ehkä kuvittelisi työtä stressaavaksi, niin sitä se voi myös olla, jos on esimerkiksi huonot esimiehet tai työkaverit. Silloin tähän työhön leipääntyy nopeasti.” Valkeapää puolestaan on huomannut, että yksi tärkeimmistä asioista mekaanikoille on, että heillä on oikeasti hallissa töitä. “Se on ihan ykkösjuttu, ja meillä töitä onkin riittänyt hyvin. Olen kuullut tarinoita korjaamoista, joissa joinain päivinä ei ole ollut yhtään varattua työtä. Se tarkoittaa myös usein sitä, että asentaja ei saa palkkaa yhtä hyvin kuin voisi saada”, hän toteaa.

Valkeapää kuvailee VV-Autoa yrityksenä innovatiiviseksi ja monessakin asiassa rohkeaksi. “Täällä tehdään rohkeasti uudistuksia, eikä pelätä liikaa riskejä. Todella kannustava organisaatio: annetaan paljon palautetta, sparrataan ja tsempataan.” Toivosta työssä motivoi itsensä haastaminen joka päivä. “Korjaamani tuote on teknisesti mielenkiintoinen ja haastava. Täällä on hyvä olla”, hän summaa.

Kiinnostaisiko mekaanikon työ VV-Autolla? Nyt on tilaisuutesi!

Moni haaveilee uranvaihdosta, uudesta työpaikasta tai opiskelusta. Niina Pollari päätti 15-vuotisen yrittäjäuran jälkeen kouluttautua uudelleen ja ryhtyä lähihoitajaksi. Tänä päivänä hän hoitaa ja avustaa kuntoutujia Validia Kuntoutus Helsingissä.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Validia Kuntoutus on osa Invalidiliittoa ja Validia-nimen alla toimivat myös Validia Asuminen ja Validia Ammattiopisto. Tutustu Validia Kuntoutuksen tarjoamiin uramahdollisuuksiin Duunitorilla »

Yrittäjän arki vaihtui hoitotyöhön

15 vuoden yrittäjäuran jälkeen Niina Pollari huomasi olevansa umpikujassa. Työ kosmetologina ei enää innostanut kuten ennen, ja arki alkoi tuntua uuvuttavalta. ”Olin erikoistunut kosmetologina luonnonmukaisiin hoitoihin ja luomukosmetiikkaan. Vuosien mittaan aloin kuitenkin uupua ja kadotin samalla innon kehittää omaa työtäni.” Päätös yrityksen lopettamisesta syntyi, kun Niina sai entisen työnsä kautta vinkin koulutuspaikasta ja päätti hakea uudelleen opiskelemaan. ”Päätin, että nyt pitää tehdä muutos elämässä. Pikkuhiljaa aloin miettiä, että lähihoitajan koulutus voisi olla hyvä vaihtoehto, sillä rakastin hoitotyötä jo kosmetologina ja tykkään tehdä ihmisten kanssa töitä. Se tuntui heti oikealta, enkä edes miettinyt mitään muita vaihtoehtoja.” Pian sopiva työpaikka oli löytynyt.

Niina aloitti lähihoitajan työt Validia Kuntoutuksessa vuonna 2014. Lähihoitajana Niinan työhön sisältyy muun muassa kuntoutujien perushoitoa, avustamista, ohjausta ja kannustamista päivittäisissä toimissa. Työhön kuuluu myös kuntoutujan ja omaisten psyykkinen tukeminen. ”Lähihoitajan työ täällä on hyvin monipuolista. Kukin kuntoutuja on erilainen, joten hoito on jokaisen kohdalla yksilöllistä.”

Lähihoitajat tekevät töitä moniammatillisessa tiimissä, johon kuuluu lisäksi muun muassa lääkäreitä, sairaanhoitajia, fysio- ja toimintaterapeutteja sekä sosiaalityöntekijöitä. Niina tekee töitä kuntoutujien vastuuhoitajana toisen hoitajan parina. Työssään Niina on päässyt hyödyntämään myös entisellä urallaan opittuja taitoja, sillä kerran viikossa hän tekee osastolla jalkahoitoja kuntoutujille. 

Työ Validia Kuntoutuksessa on monipuolista ja opettavaista

Validia Kuntoutus tarjoaa yksilöllistä kuntoutusta, kuntoutuskursseja, sopeutumisvalmennusta sekä avo- ja päiväkuntoutusta. Validia Kuntoutus Helsingissä kuntoutujat ovat pääasiassa selkäydinvammaisia, alaraaja- tai neliraajahalvaantuneita, aivovamman saaneita tai hengityshalvauskuntoutujia. Validia Kuntoutus tunnetaan suomalaisen kuntoutuksen huippuasiantuntijana, ja yritys on toteuttanut moniammatillista kuntoutusta yli 60 vuoden ajan.

Työssään Niina arvostaa vaihtelevuutta, monipuolisuutta ja haasteita: ”Jokainen päivä on erilainen. Välillä on vauhdikasta ja välillä ehtii hengähtämään, kun on rauhallisempaa. Täällä on hienot työtilat ja hyvä olla sekä kuntoutujilla että hoitajilla.” Työ kuntoutuksessa on ollut opettavaista: ”Aloittavalle hoitajalle tämä voi olla haastava paikka, sillä täällä on paljon sellaista hoitotyötä, mitä ei ole muissa paikoissa ja mitä ei opiskeluaikana kohtaa.” Hoito kuntoutuskeskuksessa on yksilöllistä; jokaisen uuden kuntoutujan kohdalla selvitetään, miten henkilöä avustetaan ja hoidetaan kuntoutuksen aikana. 

Kuntoutusjakson aikana henkilökunnan tehtävä on seurata kuntoutujan etenemistä. ”On hienoa nähdä, kun kuntoutuja edistyy oman kuntoutuksensa aikana. Usein kuntoutuja lähtee täältä kuukausien jälkeen pyörätuolissa saavuttuaan ensin paareilla, mutta joskus he lähtevät jopa kävellen.”

Lähihoitajan työssä tulee viihtyä ihmisten parissa ja osata keskustella vaikeistakin aiheista. Kuten lääkärin, myös lähihoitajan työhön kuuluu kertoa uusille kuntoutujille ja omaisille vammasta ja siihen liittyvistä asioista. Elämä onnettomuuden jälkeen on monelle täysin uusi tilanne, johon sopeutuminen voi olla hankalaa. Useimmissa tapauksissa kuntoutujalla ja omaisilla ei ole aiheesta etukäteen mitään tietoa. ”On tärkeää, että oma psyyke on tasapainossa ja haluaa pitää itsestään huolta. Työ on välillä fyysisesti ja henkisesti raskasta.” 

Jo ennen uudelleenkouluttautumista Niinan unelmana oli hyödyntää uudessa työpaikassa kosmetologin uran aikana opittuja taitoja. Nykyisessä työssä on myös muita etuja: ”Olen ollut yrittäjänä pitkään, joten arvostan paljon sitä, että saan kuukausipalkkaa ja pitää palkalliset kesälomat”, Niina myöntää. 

Etsitkö uutta työpaikkaa? Listasimme 7 yritystä, jotka tarjoavat nyt töitä. Tutustu työnantajiin ja löydä uusi duunisi!

7 yritystä, jotka tarjoavat töitä juuri nyt:

1. HOK-Elanto

Pyysimme taannoin HOK-Elannon työntekijöitä kuvailemaan työnantajaansa: ”Todella hyvä työnantaja. Meillä henkilökuntaa koulutetaan ja valmennetaan, jotta asiakkaat saisivat hyvää palvelua. Lisäksi isoon taloon kuuluminen tuo työntekijälle turvaa, on kattavaa työterveyshuoltoa ja hyvät henkilöstöedut.” Kiinnostaisiko sinua työ HOK-Elannolla? HOK-Elanto on iso osa Helsinkiä ja etsii jatkuvasti uusia osaajia eri kaupan alan sekä ravintola-alan positioihin.

Katso avoimet työpaikat 

2. Valmet Automotive

Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas kasvaa nyt vahvasti. Pääasiakkaana on Mercedes-Benz ja tehtaan tilauskanta on vakaa vuosiksi eteenpäin. Tehdas työllistää toistatuhatta autoteollisuuden ammattilaista ja rekrytoi jatkuvasti lisää henkilöstöä tuotantoon, logistiikkaan ja toimihenkilötehtäviin.

Katso avoimet työpaikat

3. Kovanen

Viihdytkö auton ratissa ja onko asiakaspalvelu lähellä sydäntäsi? Kovasen mustissa autoissa vitsaillaan, puhutaan syvällisiä ja panostetaan asiakaspalveuluun. Pikkujoulukausi on pian täällä, mikä tarkoittaa sitä, että kuljettajien kiireisin aika lähenee. Nopealla toiminnalla ehdit ratin taakse vielä ennen joulua!

Katso avoimet työpaikat

4. Academic Work

Academic Work on erityisesti nuoriin ammattilaisiin erikoistunut henkilöstövuokraus- ja rekrytointiyritys. Yritys tarjoaa laaja-alaisesti mahdollisuuksia hyvin monilla toimialoilla, kuten kaupallisella alalla, IT-alalla ja tekniikan alalla. Academic Work etsii jatkuvasti energisiä, määrätietoisia ja kunnianhimoisia nuoria ammattilaisia – oletko sinä yksi heistä?

Katso avoimet työpaikat

5. Buusteri

Kiinnostaisiko kehittyminen myynnin ammattilaiseksi? Buusteri tarjoaa töitä ympäri Suomea! Aikaisempaa myyntikokemusta ei vaadita, sillä kaikki uudet työntekijät koulutetaan Buusterin myynninvalmennusohjelman avulla.

Katso avoimet työpaikat

6. Sokotel

Tässä työssä tarvitaan heittäytymiskykyä! Sokotel tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia majoitus- ja ravintola-alalla. Haussa on avoimia ja positiivisia tyyppejä, jotka viihtyvät monipuolisissa tehtävissä.

Katso avoimet työpaikat

7. Destia

Destia on infra- ja rakennusalan palveluyhtiö, joka tarjoaa paljon kiinnostavia uramahdollisuuksia teknisen alan asiantuntijoille ympäri Suomea.

Katso avoimet työpaikat

+

Kotkan-Haminan -seudun työpaikat!

Suosittelemme lämpimästi tutustumaan myös Kotkan-Haminan seudun työpaikkoihin ja seutuun yleensäkin! Vaajaan tunnin päässä Helsingistä sijaitsevalla seudulla on tarjolla paljon eri alojen työpaikkoja.

Katso seudun työpaikat

Etkö löytänyt vielä etsimääsi? Muista, että löydät Duunitorilta  myös tuhansia muita avoimia työpaikkoja! Lisäksi pysyt kätevästi ajantasalla uusimmista työpaikoista myös seuraamalla LinkedIn-, Twitter– ja Facebook-ryhmiämme. Työnhakuvinkkejä löydät Duunitorin Työnhakuoppaasta sekä Työelämä-osiomme artikkeleista.

Mitä sellaista löytyy Kotkan-Haminan seudulta, mitä ei ole muissa vastaavankokoisissa kaupungeissa? Otimme selvää uudesta Levelup yrityskiihdyttämöstä, jonka tavoitteena on viedä seudun yrittäjyys uudelle tasolle. Lue mistä on kyse!

Monelle mielikuva Kotkan-Haminan seudusta saattaa juontaa juurensa aikaan, jolloin alue oli ennen kaikkea teollisuuden keskittymä. Perinteiset alat ovat yhä voimissaan uusiutumisen ja investointien myötä, mutta seudulla on paljon myös uudentyyppistä startup-yritystoimintaa esimerkiksi IT- ja pelialalla. Haastattelimme henkilöitä Cursorilta, Pöyryltä sekä Kymenlaakson Osuuspankilta, jotka yhdessä ovat käynnistämässä yrityskiihdyttämön Kotkan Datariinaan.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin kanssa. 

Tarjolla asiantuntijaverkoston apu ja hyödyllisiä kontakteja

Ajatusta yrityskiihdyttämöstä Kotkan-Haminan seudulla on kypsytelty jo useamman vuoden. Oikea hetki toiminnan kehittämiselle ja käynnistämiselle on löytynyt, sillä muun muassa alueen opiskelijat synnyttävät parhaillaan paljon uusia yritysideoita (parhaita on esitelty esimerkiksi *ship Startup Festivalissa), joiden tueksi kiihdyttämö on erittäin tarpeellinen. “Kiihdyttämöön saa osallistua minkä tahansa toimialan yritys mistä tahansa Suomesta tai ulkomailta. Kriteereinä ovat skaalautuva liiketoimintamalli ja pyrkiminen laajenemiseen tai kansainvälistymiseen”, Cursorin Heidi Sjögren kertoo.

Yrityskiihdyttämöön tullaan valitsemaan kerralla 5-8 yritystä, jotka käyvät läpi neljä kuukautta kestävän tiiviin koulutusohjelman. Ohjelma sisältää n. 15 teemaa, jotka käydään läpi asiantuntijoiden ja sparraajien johdolla. Jokainen tiimi saa lisäksi oman mentorinsa. “Ohjelmaa ei ole lyöty vielä lukkoon, vaan se räätälöidään vastaamaan osallistujien tarpeita”, Sjögren sanoo.

Yrityskiihdyttämön suurimmaksi hyödyksi Sjögren mainitsee asiantuntijaverkoston avun: saat ulkopuolista näkemystä ja vinkkejä siihen, mihin suuntaan kannattaa lähteä. Luodut kontaktit ja verkostoituminen ovat myös erittäin tärkeitä tulevaisuutta ajatellen. Suurena toimijana Pöyry pystyy tarjoamaan kontakteja kaikkiin Suomessa toimiviin teollisuuslaitoksiin, kun taas Osuuspankilta löytyvät kontaktit rahoitus- ja liikemaailmaan ja kyky neuvoa esimerkiksi yrityksen rahoitusasioissa.

Seutua kehittävät ennakkoluulottomat ja rohkeat päättäjät – “Ennen tehtaalla kulki paperi, nyt tieto”

Kotkan-Haminan seutua kehitetään ennakkoluulottomasti. Siellä on Sjögrenin mukaan useita rohkeita tekijöitä ja kokeilijoita, jotka ovat tarttuneet uusiin ideoihin ja haasteisiin. “Se on yksi seutumme vahvuuksista. Monia isoja projekteja on käynnistetty ja saatettu loppuun hyvin tuloksin. Näkisin, että täältä löytyy rohkeutta monelta taholta.”

Pöyryn Kotkan toimiston päällikkö Jani Rautkoski kertoo, että osittain Pöyryn kiihdyttämön käynnistämiseen osallistuminen lähti hänen omasta ajatuksestaan. “Uusi toimitusjohtajamme on vahvasti haastanut meitä ajattelemaan vähän eri näkökulmasta: mitä uutta voisimme tehdä ja millä tavalla”, Rautkoski toteaa. Toisen yhteistyökumppanin, Kymenlaakson Osuuspankin, toimitusjohtaja Juha Korhonen on samoilla linjoilla: “Tämä on juuri sitä rohkeaa uudistumista, jonka avulla voidaan saada Suomen talouskin nousuun. Muutoksen tuomat haasteet tulee ottaa vastaan.”

Alue on kasvanut ja kokenut paljon sitten teollisuusaikojen. “Vahvana ja vanhana teollisuusmaakuntana seutu on ollut isossa murroksessa ja pysynyt elossa erilaisten investointien kautta. Nyt tänne on saatu mm. paljon uutta teknologiaa”, Rautkoski toteaa. Sjögren lisää osuvasti: “Esimerkiksi Googlen tiloissa ennen ollut paperitehdas on herännyt henkiin ikään kuin uudella tuotteella: tehtaalla kulkee nyt paperin sijasta tieto.”

Tavoitteena luoda startup-ekosysteemi

Yksi seudun tärkeimmistä tavoitteista on seudun yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, johon yrityskiihdyttämökin tähtää. Tarkoituksena on houkutella uusia innovatiivisia yrityksiä ja luoda pohjaa startup-ekosysteemille. “Toivomme, että pystymme kiihdyttämön avulla auttamaan sekä seutumme yrityksiä että muualta tulleita. Kiihdyttämöön muualta tulevat yritykset saattavat huomata, että täällä on hyviä verkostoja sekä asiantuntijoita, jolloin he voivat siirtää toimintansa tänne”, Sjögren toteaa.

Rautkosken mukaan parhaassa tapauksessa kiihdyttämötoiminnan seurauksena syntyy yritys, joka voi olla parin vuoden päästä esimerkiksi Slushissa ja josta voi kasvaa jotakin suurta. “Olisi hienoa päästä mentoroimaan, tukemaan ja auttamaan tällaista yritystä eteenpäin. Haluamme myös yrityksenä näyttää, että annamme mahdollisuuksia uusille asioille, emmekä tee sitä mitä on aina tehty. Maailman muuttumisen myötä myös yritysten on muututtava, ja parhaiten pärjäävät ne, jotka sopeutuvat nopeiten”, Rautkoski avaa Pöyryn näkökulmaa. Myös Osuuspankki haluaa olla vahvasti mukana tukemassa uudenlaista yrityskulttuuria ja paikallista yrittäjyyttä. “Haluamme yhdessä rakentaa ja uusiutua rohkeasti, mikä on yksi johtavista teemoista kiihdyttämöhankkeeseen liittyen”, Korhonen sanoo.

Asiantuntijuus, sijainti ja edullisuus houkuttelevat seudulle

Yrittäjän kannalta seudun hyviä puolia ovat esimerkiksi sijainti ja edulliset toimitilat. “Nykyinen yhteys pääkaupunkiseudulle on nopea, täällä on nykyaikaiset ja toimivat verkkoyhteydet, ja bisnesmielessä Venäjän läheisyys on suuri mahdollisuus tulevaisuudessa”, Rautkoski toteaa ja lisää: “Sitä paitsi on melkein sama, ajatko aamulla Helsingistä Kotkan-Haminan seudulle vai odotteletko Kehän ruuhkissa. Täällä tosin asumiskustannuksetkin ovat paljon edullisemmat.” Korhonen mainitsee lisäksi logistiset edut: HaminaKotkan yleissatama on Suomen suurin ja Kouvolan alueen rautatieliikenne luo huomattavan keskittymän.

Mitä sellaista on Kotkan-Haminan seudulla, mitä ei löydy muista vastaavankokoisista kaupungeista? “Varmasti yritysten kannalta yrityskiihdyttämö ja siihen liittyvä ekosysteemi, jossa Kyamk sekä kansainväliset asiantuntijat ovat tiiviisti mukana. Yleisesti esimerkiksi Kotka on puistoistaan tunnettu merenrantakaupunki, jonka keskustaa meri ympäröi joka puolelta. Siinä mielessä tämä on viihtyisä ja hyvä paikka asua sekä yrittää”, Sjögren kuvailee.

Kiinnostuitko yrityskiihdyttämöstä? Haku ensimmäiseen porukkaan on käynnissä 6.12. asti!

Lue myös:

Etsitkö urallesi uutta suuntaa? 7 syytä työskennellä Kotkan-Haminan seudulla
Startupit nousevat idästä – *ship – The Startup Festival tuo opiskelijat ja mentorit yhteen

Positiivinen härdelli – se kuvaa hyvin markettia työympäristönä. Tekemistä riittää ja etenkin esimiehiltä vaaditaan kykyä hallita kokonaisuuksia. Oletko tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea asiakaspalvelu itse asiassa pitääkään sisällään? Tutustuimme S-Markettiin työpaikkana ja selvitimme, minkälaisia uramahdollisuuksia HOK-Elanto tarjoaa kaupan puolella.

Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä HOK-Elannon kanssa.

Istahdin alas Espoon Pohjois-Tapiolan S-Marketissa työskentelevien Veera Jahnin sekä Emma Kiukkosen kanssa ja keskustelimme työstä S-Marketissa sekä HOK-Elannon tarjoamista mahdollisuuksista, joita löytyy muun muassa osa-aikatöitä etsiville opiskelijoille, myyjän työssä viihtyville sekä pitkästä urasta kaupan alalla kiinnostuneille.

Tyypillinen työpäivä: kokonaisuuksien hallintaa ja asiakaspalvelua

Oletko tullut ajatelleeksi, mitä kaikkea hyvä asiakaspalvelu marketissa oikeastaan tarkoittaa? Se pitää nimittäin sisällään niin paljon muutakin, kuin vain hymyn kassalla (joka sekin on tietenkin tärkeää!). ”Tärkein osa asiakaspalvelua on mielestäni koko se prosessi, joka myymälän puolella tapahtuu”, toteaa Kiukkonen. Tällä hän tarkoittaa muun muassa sitä, että hyllyssä on oltava riittävä määrä tuotteita, tuotteiden on oltava tuoreita ja myymälän on oltava siisti.

On kivaa, kun on koko ajan tekemistä.

Kumpikin haastateltavista työskentelee esimiestehtävissä: Jahn hedelmä- ja vihannesosaston tilausvastaavana ja Kiukkonen vuorovastaavana sekä tarvittaessa Jahnin kakkostyyppinä hevi-osastolla. Esimiestyö vilkkaassa marketissa vaatii ennen kaikkea taitoa hallita kokonaisuuksia sekä kykyä ratkaista ongelmia. ”Tuorekuorma puretaan aamuvuorossa, vuorovastaavana olen yleensä iltavuoroissa. Silloin pitää olla koko ajan todella skarppina ja tietää, mitä myymälässä tapahtuu, keitä on vuorossa työkavereina, kenelle ohjaat minkäkin homman, jotta kokonaisuus pysyy kasassa. ”, Kiukkonen kertoo. ”On kivaa, kun on koko ajan tekemistä. Olen tehnyt vuorovastaavan hommia jo viisi vuotta, ja jokainen päivä on yhä erilainen.” Jahnin ja Kiukkosen työpaikka on auki 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Jahn kertoo tekevänsä pääsääntöisesti yövuoroja. ”Vastaan lähestulkoon kaikesta siitä, mitä myymälässä yön aikana tapahtuu. Öissä on eri tavalla kiire. Myymälän ilmapiiri on rauhallisempi, mutta tekemistä riittää kyllä.”

Myös ihan perinteinen asiakaspalvelu kuuluu olennaisena osana jokaiseen työpäivään, ja sekä Kiukkonen että Jahn kertovat nauttivansa asiakaskohtaamisista. ”Tykkään siitä tunteesta, joka tulee, kun tiedän, että olen palvellut asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla. Esimerkiksi jos asiakas etsii jotain tiettyä tuotetta ja löydät sen hänelle, tai jos tuotetta ei ole, ja pohditaan yhdessä, että mikä olisi vastaava tuote”, Kiukkonen kertoo. ”Myymälän puolella on mahdollista tarjota asiakkaalle yksilöllisempi palvelukokemus. On aikaa pysähtyä asiakkaan kanssa”, Jahn sanoo. ”Tietenkin myös se on tärkeää, että kassalla on hyväntuulinen ja reipas myyjä”, Kiukkonen lisää.

Joustava työ kaupassa sopii monelle – ”ihan ykköspaikka opiskelijalle”

HR-tradenomiksi opiskeleva Kiukkonen on työskennellyt HOK-Elannolla lähes 8 vuotta – ensin lukion ja sitten ammattikorkeakouluopintojen ohessa. Työ kaupassa sopii hyvin Kiukkosen kaupallisen alan opintojen oheen, ja työstä kaupassa on hyötyä myös muiden alojen opiskelijoille. ”Tämä on ihan ykköspaikka olla duunissa, jos opiskelee.” Kiukkonen on viihtynyt töissä HOK-Elannolla työn joustavuuden ja huipputyökavereidensa ansiosta. ”Täällä Pohjois-Tapiolassa olen ollut nyt vuoden verran ja edellisessä paikassa olin seitsemän vuotta. Työkaverit ovat tosi samanhenkisiä ja olen saanut työn kautta monia hyviä kavereita.”

Kiukkosen opinnot ovat nyt loppusuoralla, ja hän pohtii seuraavaa askeltaan. Parhaillaan hän on vastuuhenkilövalmennuksessa, jonka käytyään hän voi työskennellä tilausjärjestelmävastaavana. ”Jos oman alan hommia ei löydy, on mahdollisuus jäädä tänne ja edetä täällä.”

Vastuu motivoi – esimiestehtäviin tarvitaan oikeaa asennetta

Jos kokee kaupan alan omaksi jutukseen ja haluaa työllistyä alalle pysyvästi, HOK-Elanto tarjoaa kiinnostuneille paljon mahdollisuuksia uralla etenemiseen. Jahn aloitti lukion ohessa Prismassa myyjänä, vaihtoi ylioppilaaksi kirjoitettuaan S-Marketin puolelle ja eteni pian tilausvastaavaksi. Tällä hetkellä hän on HOK-Elannon apulaispäällikkövalmennuksessa. ”Valmennuksiin pääseminen on omasta asenteesta kiinni. Tärkeää on se, että kokee kaupan alan pysyväksi hommaksi itselle. Lisäksi on oltava tietty osaamistaso ja oikeasti kiinnostunut etenemisestä. Apulaispäällikkövalmennukseen tähtäävät sellaiset ihmiset, jotka haluavat päästä esimiestyöhön.”Kunnianhimoinen Jahn haluaa edetä tulevaisuudessa marketpäälliköksi. ”Vastuu kiehtoo, pidän haasteista ja haluan koko ajan kehittää itseäni eteenpäin.”

Esimiestyö sopii Jahnin ja Kiukkosen mukaan sellaiselle henkilölle, joka haluaa haastaa itseään. ”Pitää oikeasti pyrkiä aktiivisesti kehittämään omaa osaamistaan”, Kiukkonen painottaa. Jahn komppaa: ”Koko ajan pitää haluta kehittyä ja on uskallettava poistua omalta mukavuusalueelta.” Mikäli ei koe esimieshommia omaksi jutuksi, HOK-Elanto tarjoaa monipuolisesti myös muita mahdollisuuksia. ”Täällä on paljon sellaisia, jotka ovat olleet pitkään myyjinä ja viihtyvät työssään. Osa viihtyy kassalla, osa hyllyttää, osa tekee molempia. Toiveita kuunnellaan ja pyrimme siihen, että kaikkien työ olisi mahdollisimman monipuolista.” 

Teknologian kehitys helpottaa asiakaspalvelua

Lopuksi keskustelemme kaupan alan muutoksesta. Kumpikin pitää teknologian kehittymistä hyvänä juttuna. ”Esimerkiksi itsepalvelukassat palvelevat asiakasta, kun jonot pienenevät. Eivät ne kuitenkaan kaikkia kassoja korvaa”, Kiukkonen sanoo. ”Ei tästä maailmasta täysin koneellista saa, vaan tarkoitus on vain tuoda enemmän vaihtoehtoja. Muistan kun esimerkiksi maksupäätesysteemit tulivat, niin pelättiin, että kassoilta häviää työt, ja ei lopulta kyllä yhdeltäkään kassalta sen takia hävinnyt hommat.” 

Teknologia tuo lisää vaihtoehtoja asiakkaille.

Asiakkaat ovat kaiken toiminnan perusta – nyt vielä entistä enemmän. ”Ehdottomasti on näkynyt muutosta lähivuosina. Toiminta on muuttunut asiakaslähtöisemmäksi. Asiakas on toki aina ollut toiminnan perusta, mutta nyt se näkyy entistä enemmän, kun teknologia on myös kehittynyt”, Jahn kertoo. ”Tilausjärjestelmät ovat kehittyneet ihan järjettömästi ja valikoimiin on mahdollista vaikuttaa. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat vegetuotteet, jotka ovat tulleet rytinällä valikoimiin”, Kiukkonen avaa. ”On tosi kiva kertoa asiakkaille, että valikoimatoiveet menevät yleensä aina läpi.”

Ihan lopuksi on vielä kysyttävä, mikä Jahnin ja Kiukkosen mielestä on heidän työssään parasta? ”Työkaverit,” molemmat vastaavat. Jahn korostaa myös vastuuta ja itsensä kehittämistä. Työ etenkin hevi-osastolla vaatii visuaalista silmää, mistä Kiukkonen kertoo pitävänsä. Myös onnistumiset ja aikaansaaminen motivoi, kuten Kiukkonen hyvin kuvaa: ”Se hetki, kun lähdet töistä kotiin ja katsot ympärillesi ja toteat, että ah, kaikki on kunnossa, olipa hyvä päivä tänään.”

Töihin kaupan alalle?

HOK-Elanto etsii jatkuvasti uusia asiakaspalveluhenkisiä osaajia S-Marketeihin, Prismoihin ja Alepoihin.

Valmet Automotive rekrytoi yli tuhat uutta autonrakentajaa ja toimihenkilöä Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin tuotantoon. Henkilöstöä tarvitaan kaikkiin autotehtaan tehtäviin ja henkilöstöryhmiin. Rekrytoinnit toteutetaan usealla kampanjalla. Ensimmäinen kampanja alkaa tänään ja avoinna on 250 työpaikkaa.

Mercedes-Benzin GLC-katumaasturin sarjatuotanto alkaa Uudenkaupungin autotehtaalla alkuvuonna 2017. GLC-mallin valmistussopimus vastaa kestoltaan sekä laajuudeltaan aiempaa Mercedes-Benzin A-sarjan valmistussopimusta. Valmet Automotive on valmistanut jo yli satatuhatta A-sarjan autoa.

Rekrytoinnit toteutetaan portaittain – nyt aluksi rekrytoidaan 250

Rekrytoinnit GLC-tuotantoon toteutetaan portaittain usean kampanjan avulla, jotta henkilöstöresurssit vastaavat jatkuvasti tuotantokapasiteettia ja tuotanto-osastojen kasvavaa tarvetta. Autonrakentajakampanjoiden lisäksi Valmet Automotive tulee samaan aikaan rekrytoimaan noin 100 toimihenkilöä tuotannon, tuotannon tukitoimintojen ja suunnittelupalvelujen tehtäviin. Rekrytointikampanjoiden ajankohdat ja rekrytointimäärät tullaan tiedottamaan aina kampanjan alkaessa.

Tänään alkavassa rekrytointikampanjassa Valmet Automotive hakee 250 autonrakentajaa eri tehtäviin hitsaamoon, maalaamoon ja kokoonpanoon sekä logistiikkaan. Tietoa työpaikoista löytyy myös Valmet Automotiven Facebook-sivuilta. Hakuaika päättyy joulukuun 18. päivänä. Haastattelut ja valinnat käynnistyvät tämän jälkeen.

”Valmet Automotiven pitkäjänteinen työ kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi muun muassa panostamalla robotteihin ja tuotantoautomaatioon näkyy nyt vakiintuneena tilauskantana ja poikkeuksellisen suurena rekrytointitarpeena”, kertoo Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo Korhonen.

Valmet Automotiven henkilöstömäärä Suomessa on tällä hetkellä 1550. Tämän vuoden aikana Uudenkaupungin autotehtaalle on rekrytoitu jo noin 200 henkilöä. Tuotantotoimintaa tukevat alihankkijat mukaan lukien autotehtaalla työskentelee lähes 2000 henkilöä, ja rekrytointikampanjoiden jälkeen ensi vuoden lopulla kaikkiaan noin 3000 henkilöä.

Kun työpaikan kulttuuri on innostava, tarjolla on paljon mahdollisuuksia ja saat vaikuttaa omaan työhösi, puhutaan monen unelmatyöpaikasta. Mitä konsultointijätti Accenture tarjoaa työntekijälle? Ketteryyttä, muuntautuvuutta, joustavuutta… Pyysimme Accenturen konsultteja kertomaan tarkemmin.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Accenturen kanssa. Accenture rekrytoi nyt Technology Advisory -konsultteja mm. Financial Services -tiimiin!

Yhteistyötä, coachingia ja aktiviteetteja – Accenturen työyhteisö teki vaikutuksen

Keskustelemme Accenturella yhteensä neljän konsultin kanssa, ja kaikki kuvailevat työpaikan kulttuuria positiivisesti erilaiseksi. Yritän saada heitä kertomaan tarkemmin, mutta asiaa ei tunnu olevan niin helppo pukea sanoiksi – sen kuulemma huomaa, kun on ollut Accenturella töissä jonkin aikaa. Yhteistyö, avoimuus ja toisten auttaminen näkyvät vahvasti työyhteisössä, jossa kaikki ovat kavereita ja jokaiselta saa apua. “Töitä tehdään yhdessä niin tiiviisti, että työkaverit oppii tuntemaan todella hyvin. Projektitiimeistä muodostuu ikään kuin pieniä perheitä”, kertoo Financial Services -yksikössä konsulttina työskentelevä Janita Seiplax.

Seiplax sai kipinän Accenturella työskentelystä jo opiskeluaikoina, jolloin hän vieraili yrityksen järjestämillä Excursioilla useamman kerran. “Tapaamistani ihmisistä tuli sellainen olo, että täällä on tosi hyvä fiilis olla töissä. Accenture teki vaikutuksen jo silloin.” Nyt yli viiden vuoden yrityksessä työskentelyn jälkeen Seiplax on itse mukana opiskelijayhteistyössä ja katsomassa, kun opiskelijat tulevat tutustumaan Accenturelle.

Ominaista kulttuurille on myös tietynlainen coaching, jota nuoremmat saavat kokeneemmilta. Seiplaxin mukaan uravinkkien ja opetuksen saaminen kokeneemmilta tulee enemmänkin ihmisistä itsestään kuin ohjattuna, vaikka tarjolla on myös virallisempia mentorointiprojekteja. “Kun itse tulin firmaan, sain coachausta. Sitten kun kasvoin ja opin, aloin itsekin jakamaan sitä nuoremmille”, Seiplax kuvailee coaching-kulttuuria.

Työyhteisö järjestää aktiivisesti myös erilaisia aktiviteetteja, esimerkiksi illanviettoja ja urheilutapahtumia. “Kerran vuodessa järjestetään jalkapalloturnaus, jonne tulee eri maiden accenturelaisia pelaamaan joukkueina toisiaan vastaan. Olen ollut siellä mukana ja täytyy sanoa, että se on ollut mahtava tilaisuus tavata myös muiden maiden työntekijöitä”, Seiplax kertoo hymyillen.

“Täysin oikea paikka niille, jotka haluavat tehdä ja oppia nopeasti”

Mikä tekee Accenturesta houkuttelevan työnantajan? Haastateltavien puheissa toistuvat yrityksen tarjoamat lukemattomat mahdollisuudet ja omaan työnkuvaan vaikuttaminen. Niin ikään Accenturen finanssisektorilla Technology Advisory -tiimissä työskentelevä Pekka Rihtniemi on erikoistunut uusimpiin teknologioihin, joita finanssialan asiakkaat voivat hyödyntää. Hän kertoo, että tällä hetkellä pinnalla ovat esimerkiksi ohjelmistorobotiikka ja kognitiiviset järjestelmät eli erilaiset tekoälyratkaisut. “Tässä työssä tulee jatkuvasti kaikenlaista mielenkiintoista vastaan, jos on positiivinen ja avoin uudelle. Tarjolla on monipuolinen, muuttuva toimiala sekä kiinnostavat asiakkaat”, Rihtniemi sanoo.

Konsultin työ Accenturella on nopeatempoista ja tarjoaa myös haastetta. Tilanteet muuttuvat ja uusia asioita on omaksuttava jatkuvasti. Kun tuo itse esille omia kiinnostuksen kohteitaan ja toiveitaan omaa uraansa koskien, ne otetaan huomioon. “Tämä on yritys, jossa pääsee nopeasti tekemään ja oppimaan uusia asioita hyvin lyhyen ajan sisällä. Täysin oikea paikka niille, jotka siitä nauttivat”, Seiplax toteaa.

Päivittäinen työ on myös kansainvälistä: pikaviestit liikkuvat ympäri maailmaa ja toisinaan ulkomaille lähdetään fyysisestikin joko kouluttautumaan tai projektityöhön. Rihtniemi kertoo, että juuri edellisellä viikolla etsittiin tekijöitä Tukholmaan ja Texasiin, jonne hän olisi saattanut lähteä aikataulujen osuessa paremmin yksiin. Koulutuksissa Rihtniemi on ollut muun muassa Amerikassa, Latviassa ja Ruotsissa. “Vaikka ollaan ulkomailla, huomaa kuitenkin, että kaikki ovat samaa Accenturen porukkaa”, hän kuvailee yhteishenkeä. Myös Seiplax on matkustanut ulkomaille koulutuksiin ja useita kertoja esimerkiksi Intiaan tapaamaan projektiinsa kuuluvia henkilöitä. “Matkustin Intiaan ensimmäisen kerran vuonna 2012. En ollut aikaisemmin käynyt siellä, joten olihan se todella hieno ja erilainen kokemus. Ihmiset ovat siellä todella sydämellisiä ja avuliaita, ja minut otettiin avosylin vastaan”, Seiplax kertoo.

Teknologiakonsultin työssä yhdistyy toimialaosaaminen ja IT-ymmärrys

“Accenturella ei puuhastella, vaan kaikessa näkyy tekemisen meininki ja aloitetut projektit viedään kunnialla loppuun”, Rihtniemi kuvaa. On pakko kysyä myös seuraava kysymys: “Onko sulla kiire?” Vastaukseksi saan huvittunutta naurua: “Mulla on aina kiire, koska opettelen vielä oman ajankäyttöni hallintaa. Siihen pystyy vaikuttamaan – ei ole pakko olla kiire, jos ei halua.” Rihtniemen mukaan Accenturella saa aina apua, vaikka kaikki vaikuttaisivat kuinka kiireisiltä. Omaa työtaakkaa saa ja pitääkin helpottaa myös delegoimalla tehtäviä tiimissä. “Tärkeintä tässäkin asiassa on kommunikointi riittävän ajoissa”, Rihtniemi lisää.

Teknologiapuolen konsulttina IT-taidot ovat avuksi, mutta eivät edellytys työssä onnistumiselle. Rihtniemi kertoo käyttäneensä työssään myös koodaustaitojaan, mutta keskittyvänsä enemmän itse ratkaisujen suunnitteluun. Jotta voi ymmärtää asiakkaiden toimialakohtaiset ongelmat ja haasteet, täytyy itsellä olla tietynlainen ajattelutapa ja ymmärrys finanssialasta. “Jos haluaa hakea teknologiakonsultiksi finanssisektorille, kannattaa ennen työhaastattelua hankkia toimialaan liittyvää tietoutta esimerkiksi markkinoista, toimialasta ja tämän hetken pankkien näkymistä. On hyvä tietää suurin piirtein, millaisia töitä on tulossa tekemään. Myös perustietämys yritysarkkitehtuureista, toimitusmalleista ja ketterästä kehittämisestä ovat hyödyksi”, Rihtniemi vinkkaa.

Työ Accenturella houkutteli Rihtniemeä alun perin siksi, koska siellä osataan neuvoa asiakkaille mitä kannattaisi tehdä ja miten, ja sen lisäksi ratkaisut voidaan oikeasti toteuttaa, eikä ainoastaan konsultoida. Kun työn tekee onnistuneesti ja tehokkaasti aikataulussa, on tyytyväinen asiakas molempien haastateltujen mielestä paras palkinto. “Motivoivinta tässä työssä on nähdä oman työn jälki ja tyytyväiset asiakkaat, saada palautetta ja oppia jatkuvasti uutta”, Rihtniemi toteaa.

Näkisitkö itsesi Accenturen Financial Services -organisaation konsultointitiimissä? Paikkoja on avoinna myös mm. Health & Public Service -yksikössä, josta voit lukea lisää artikkelista!

Onhan se tiedossa: myyntityössä onnistuminen vaatii yleensä kovaa työtä. Ahkera ja pitkäjänteinen myyjä saa kuitenkin myös palkintonsa. Mikä on B2B-myyntityön suola? Kysyimme tätä Fonectan myyjiltä, jotka tekevät ratkaisumyyntiä puhelimitse.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Fonectan kanssa. Fonecta rekrytoi nyt B2B-myyjiä!

Ratkaisumyyntiä puhelimessa – “Asiakasta on osattava kuunnella”

“Teetkö siis työksesi puhelinmyyntiä?” Kun Fonectan myyjä Petro Pyykkö kertoi ensi kertaa työstään kavereilleen, olivat he hieman ennakkoluuloisia. Muistikuvissa pyörivät omat kokemukset lehtimyynnistä, jota osa oli joskus aikaisemmin kokeillut. B2B-myyjän työnkuva ja esimerkiksi lehtimyynti ovat kuitenkin kuin yö ja päivä. B2B-myynnissä keskiössä on tuotteiden sijasta asiakkaalle parhaan ratkaisun löytäminen ja sitä kautta asiakkaan liiketoiminnan kasvu. Asiakaskuntakin on erilainen: Fonectan B2B-myyjät asioivat kuluttajien sijasta esimerkiksi markkinointipäättäjien kanssa. “Kuunnellaan asiakasta ja tarjotaan ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Keskustellaan ja pyritään oikeasti olemaan apuna ja tukena”, Pyykkö kuvaa.

B2B-myyjät myyvät Fonectalla digitaalisia ratkaisuja asiakkaille esimerkiksi Fonectan omia palveluita hyödyntäen. Lisäksi asiakkaita autetaan muun muassa kotisivujen luomisessa, Google- tai Facebook-mainonnassa, hakukoneoptimoinnissa tai esimerkiksi yritysrekisterin luomisessa. Tarjooma perustuu aina asiakkaan liiketoiminnalliseen tilanteeseen. Myyjien arkeen kuuluvat sekä uusasiakashankinta että yhteydenpito jo olemassa oleviin asiakkaisiin. “Aamu on mielestäni parasta aikaa soittaa, sillä energiatasot ovat silloin korkeimmillaan”, Pyykkö sanoo.

Pyykkö kuvailee myyntiä “fiilislajiksi”: “Fiiliksen täytyy olla koko ajan korkealla, jotta pystyy myymään ja jaksaa olla ahkera. Jos ei jaksa soittaa, niin on aika mahdotonta tehdä tuloksia. Myynti on haastavaa, mutta jos sen jaksaa tehdä ja on innostunut siitä, niin se on erittäin palkitsevaa.” On kuitenkin inhimillistä, että joka päivä ei olla parhaimmillaan. Tällaiset päivät Pyykkö kääntää voitoksi tarttumalla puhelimeen tarmolla, ja kun hyvä keskustelu syntyy, tuo se hyvän boostin koko loppupäivälle. Kaupan saaminen maaliin toimii tietenkin yhtä lailla!

Motivaatio lähtee asiakkaista, palosta myyntiin ja mahdollisuudesta vaikuttaa omiin tuloihin

“Mieleenpainuvin hetki tähän mennessä on ollut asiakkaan kanssa, jonka kanssa olen pitkään tehnyt yhteistyötä. Kyllä se laittoi veren kiertämään, kun asiakas soitti, että oli klousannut ison kaupan. Tuli todella hyvä fiilis”, kertoo Fonectalla B2B-myynnissä nyt neljä vuotta työskennellyt Paula Löf. Löfille työn mielekkyys löytyy juuri asiakkaista: parasta on, kun pystyy olemaan avuksi ratkaisemalla asiakkaan ongelman ja toteuttamalla onnistuneita kampanjoita.

Löf kuvailee asiakkaitaan erilaisiksi. Osa heistä on hyvinkin vaativia ja erittäin tietoisia digimaailman haasteista ja uusimmista tuulista. Silloin keskustelut ovat syvällisimpiä, kun asiakas on heti samalla aaltopituudella. “Vastaavasti osa seuraa alan kehitystä vähemmän. On aina hieno luottamuksen osoitus, kun asiakas avautuu tilanteestaan ja haasteistaan.” Mikä sitten saa tsemppaamaan, jos on itse esimerkiksi väsynyt? “Se on tietynlainen palo tähän myyntityöhön, joka itsellä on”, Löf vastaa.

Myynnissä kiehtovat myös tienaamismahdollisuudet ja sen haastavuus. “Palkka ei ole joka kuukausi sama. Omalla ahkeruudellaan voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tienaa. Myynti on myös haastavaa: joka päivä kohtaa uusia haasteita, jotka pitävät tämän työn mielenkiintoisena”, Pyykkö toteaa. Myynti on kiinnostanut nuorta miestä jo pienestä asti. Myyntityössä kehittyminen on helppo huomata jo suoraan tehdystä tuloksesta, ja koko ajan on mahdollista tulla paremmaksi. “Kyllä nyt huomaa, kun kolme ja puoli vuotta on mennyt, että olen ihan erilainen myyjä kuin silloin alussa”, Pyykkö pohtii.

Persoona ja kontakti asiakkaaseen avainasemassa

Myyntityö Fonectalla on haastateltavien mukaan hektistä, mutta toimimaan pystyy myös omassa tahdissa. Tiivis työyhteisö ja rento, välitön ilmapiiri houkuttelevat töihin joka aamu. Löfin päivä alkaa parhaiten siten, että hän tulee työpaikalle hieman aikaisemmin ja käy rauhassa läpi päivän agendaa. B2B-myyjien arkeen kuuluu lähes jokapäiväinen lyhyt aamupalaveri, jossa käydään läpi tulevaa päivää ja mahdollisia muutoksia. Päivän aikana kontaktoidaan uusia ja olemassa olevia asiakkaita pääasiassa puhelimitse ja sähköpostitse, tehdään tarjouksia ja tarkastellaan käynnissä olevia kampanjoita.

B2B-myyjien joukosta löytyy eri ikäisiä tekijöitä erilaisilla taustoilla, mikä tuo taloon Löfin mielestä rikkautta. Työt aloittaessaan Pyyköllä oli aikaisempaa kokemusta esimerkiksi asiakaspalvelusta ja Löfillä muun muassa B2C-myynnistä. “Tässä työssä persoona ja se, miten asiakkaaseen saa kontaktin, merkitsevät”, Löf kuvailee. Menestyäkseen myyntityössä ei siis välttämättä tarvita vastaavaa taustaa, sillä työssä oppii koko ajan uutta. Kun myynti imaisee mukaansa, asiakkaiden liiketoimintaa alkaa ymmärtää enemmän ja enemmän, jolloin heidän tarpeisiinsa on yhä helpompi vastata.

Millainen henkilö pärjää B2B-myynnissä? Löfin mukaan tarvitaan positiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Myyjien tulee konsultoida, keskustella ja jättää asiakkaalle tilaa kertoa. “Suosittelen tätä työtä henkilölle, jolla on hyvä huumorintaju ja joka osaa joustaa ja muuntautua esimerkiksi asiakkaan tietotason mukaisesti”, Löf summaa.

Heräsikö kiinnostus myyntityöhön? Voit alkaa luomaan uraasi myynnin parissa vaikka heti!

Startup-kulttuuri käy loppuvuodesta tavanomaista kuumempana, kun yksi maailman merkittävimmistä sijoittaja- ja kasvuyritystapahtumista lähestyy. Kaikki odottavat kuumeisesti yhtä tapahtumaa – Slushia. Mikä Slush oikein on ja miksi se on kaikkien huulilla? Entä miksi startup-yritykset ovat niin haluttuja työpaikkoja?

Duunitori on mukana Slushissa 30.11.-1.12.2016 Recruiting Area Partnerina. Tutustu Slushiin osallistuviin startup-yrityksiin ja katso avoimet työpaikat:

Katso avoimet startup-työpaikat »   Lue lisää »

Slush on kasvanut valtavaksi spektaakkeliksi

Kaksipäiväinen kasvuyritystapahtuma Slush työ yhteen kasvuyritykset, kansainväliset sijoittajat, suuryritykset ja median nyt jo kahdeksatta kertaa. Slush on vuosien saatossa kasvanut pienestä 300 ihmisten tapahtumasta massiiviseksi 15 000 hengen spektaakkeliksi, josta kuhistaan ympäri maailmaa. Slushin toimitusjohtaja Riku Mäkelä kertoo YleX:n haastattelussa, että Slushista pyritään rakentamaan ”maailmanluokan showta”, jonka teemat pyörivät yrittäjyyden ympärillä, mutta jotka myös kiinnostavat suurta yleisöä, eli myös niitä, jotka eivät itse ole startup-yrittäjiä. Slush tuo piristystä ja jotain aivan erilaista muuten usein niin harmaaseen marraskuuhun.

Mikä startupissa työskentelyssä kiinnostaa?

Miksi startupissa työskentely sitten kiinnostaa niin monia? Startup-yritysten kulttuurista löytyy monia yhdistäviä tekijöitä:

1. Rento ilmapiiri ja matala organisaatiorakenne: Organisaatiorakenne on perinteisesti matala, mikä luo rennompaa ilmapiiriä ja lisäksi päätöksenteko on nopeaa. Samaan aikaan kynnys omien mielipiteiden esittämiseen on matala, sillä kaikkia kuunnellaan ja kaikkien ideat otetaan vakavasti.

2. Jokaisen työpanoksella on merkitystä: Tämän lisäksi jokaisen henkilön työpanoksella on suuri merkitys – startupissa kukaan ei varmasti jää ilman vastuutehtäviä. Vastuun ja omien projektien saaminen lisäävät motivaatiota ja sitouttavat työntekijää yritykseen paremmin.

3. Yhteisöllisyys: Pienessä yrityksessä kaikki tuntevat toisensa, eikä esimerkiksi toimitusjohtaja ole kaukainen henkilö, vaan työkaveri siinä missä muutkin. Kasvuyrityksissä työntekijöiden hyvinvointiin myös usein panostetaan – työntekijät kun ovat yrityksen tärkein voimavara.

4. Nopea kasvu: Startupit tähtäävät usein nopeaan kasvuun ja maailman – tai vähintään sen oman toimialan – muuttamiseen. Startup-vaiheessa olevat yritykset ovat usein nopean muutoksen alla, ja päätöksiä tehdään ketterästi. Jokainen työpäivä tuo mukanaan jotain uutta, joten kyllästymään ei pääse.

5. Työpaikkoja löytyy: Suurin osa uusista työpaikoista syntyy tällä hetkellä kasvuyrityksiin. Työpaikkoja on siis paljon tarjolla. Katso artikkelin lopusta, mistä työpaikat löytyy kätevimmin!

Millaisia työntekijöitä startupeihin halutaan?

Millainen ihminen sopii startupiin? Startupissa työskentelevältä odotetaan  muun muassa oikeaa asennetta, motivaatiota ja joustavuutta:

1. Asenne: Oikea asenne ja into oppia koko ajan uutta ja kehittää itseään ovat myös välttämättömiä, jos mielit töihin startupiin. Startup-henkinen asenne on kaiken A ja O – sinun tulee olla sujut sen kanssa, että asioita ei tehdä samalla tavalla kuin suurissa organisaatioissa. Omat mielipiteet saa tuoda rohkeasti esille ja oma-aloitteisuutta arvostetaan.

2. Motivaatio: Koska jokaisen työntekijän työpanos on todella merkittävä, on motivaatiolla ja aidolla kiinnostuksella yrityksen visiota kohtaan erittäin suuri merkitys. Ahkeruus on valttikortti pienessä yrityksessä.

3. Joustavuus: Kiirettä ja stressiäkin pitää pystyä suodattamaan – toisaalta työssä voi myös kokea suurta onnistumisen riemua. Ehdoton plussapuoli startupeissa on myös joustavuus – matalassa ja ketterässä organisaatiossa on usein helpompi sovittaa yhteen omia menojaan ja työaikojaan kuin suuressa yrityksessä.

4. Itsenäinen tiimipelaaja: Koska startupissa vastuuta jaetaan runsaalla kädellä kaikille, on tärkeää, että työntekijät pystyvät toimimaan itsenäisesti. Samaan aikaan monet asiat tehdään tiimityönä. Ideaali tilanne on sellainen, että sinulta sujuu niin itsenäinen työskentely kuin tiimityöskentelykin.

Tunnistatko itsesi edellisistä? Haluaisitkö töihin startupiin tai edes kurkata, millaisia mahdollisuuksia olisi tarjolla?

Löydä työpaikka startupista – Duunitori mukana Slushissa

Kasvuyritykset tarvitsevat tietysti osaavia työntekijöitä menestyäkseen! Startup-yrityksille ja uudesta urasta haaveileville Slush tarjoaa Recruiting Arean eli rekrytointialueen. Duunitori on yksi Slushin yhteistyökumppaneista Recruiting Arealla. Kasvuyritykset tarvitsevat tottakai osaavia työntekijöitä menestyäkseen. Slush tarjoaa siis myös mahdollisuuden ei vain rahoitusta hakeville startup-yrittäjille, vaan myös työnhakijoille. Kiinnostaako sinua työskentely startupissa? Tule Slushiin moikkaamaan Duunitoria ja katsomaan, millainen meininki Recruiting Arealla on! Tänä vuonna Duunitori on jo kuudetta kertaa mukana Slushissa.

Jos et pääse tällä kertaa mukaan Slushiin paikan päälle katsomaan tarjontaa ja tutustumaan mielenkiintoisiin yrityksiin, mutta startupissa työskentely kiinnostaisi silti, ei huolta – Slushissa mukana olevien startup-yritysten avoimet työpaikat löytyvät nyt Duunitorilta: Slush – Työpaikat. Avoimia työpaikkoja on paljon – löydä sinua kiinnostava paikka parilla klikkauksella!

Katso avoimet startup-työpaikat »   Lue lisää »

Muista myös seurata startupien työpaikkoja sosiaalisessa mediassa:

Startup Jobs in Finland Twitterissä

Follow @StartupJobsFin

Startup Jobs in Finland LinkedInissä

 Startup Jobs in Finland Facebookissa

Haluatko töihin startup-yritykseen? Lue nämä vinkit ennen kuin haet:

• Menossa työhaastatteluun startup-yritykseen? Esitä nämä 7 kysymystä haastattelijalle
• Siirtymässä isosta yrityksestä pieneen startupiin? Lue nämä 6 vinkkiä ensin

Artikkelin kuva: Slush 2014, Sami Heiskanen 

Social Selling on yksi myynnin tämän hetken kuumimmista trendeistä. Mistä siinä on kyse ja miten sen voi ottaa osaksi omaa myyntityötä? Esitimme Social Selling -valmentaja Laura Pääkköselle kuusi väittämää sosiaalisesta myynnistä.

Artikkeli on osa MMA:n ja Duunitorin myynnistä kertovaa juttusarjaa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Liity MMAn jäseneksi » Lue lisää »

Social Selling on kaupankäyntiä sosiaalisessa mediassa.

Ei, Social Selling on luottamuksen rakentamista asiakkaan ja myyjän välille ennen myyntitoimenpiteisiin ryhtymistä. Sosiaalinen myynti on seurausta B-to-B -asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutoksesta. Ostajat selvittävät yhä enemmän asioita itsenäisesti ennen myyjän tapaamista. Sosiaalisen myynnin tavoitteena on, että myyjä on mukana keskustelussa jo siinä vaiheessa, kun asiakas etsii tietoa eri kanavista.

Koko työpäivä menee somessa roikkumiseen.

Työelämä muuttuu ja siten myös myyntityö muuttuu. Elämä menee kokonaisuudessaan yhä digitaalisempaan suuntaan. Työelämän ja vapaa-ajan rajat hämärtyvät. Esimerkiksi Gartnerin tutkimukset osoittavat, että B-to-B -ostaja on kellonajasta riippumatta avoinna uusille mahdollisuuksille – myös kiinnostavien kumppanien suhteen. Tämän vuoksi myyjän on tärkeää olla esillä oman osaamisensa kanssa siellä, missä asiakkaatkin ovat.

Alkuun päästäkseen myyjä voi käyttää vaikka kymmenen minuuttia päivästä LinkedIn-palvelun uutisvirran seuraamiseen ja siellä keskusteluun osallistumiseen. Näin pystyy pikkuhiljaa kasvattamaan omaa näkyvyyttään somessa. Jokaisen täytyy löytää omat tapansa somen käyttämiseen, on se sitten kaupan kassajonossa, kahvitauolla tai tarjousten kirjoittamisen välissä.

Social Selling korvaa puhelinmyynnin.

Ei korvaa. Kylmäsoittojen aika ei ole ohi, eikä myyjä ole kuollut. Social Selling on uusi toimintatapa olemassa olevien myyntikanavien rinnalle. Se on osa normaalia myynnin evoluutiota, jossa myyjien toimintatavat muuttuvat asiakkaan ostokäyttäytymisen mukana. Niin sanotuista vanhoista toimintatavoista kannattaa säilyttää kaikki toimivat.

Asiakkaiden tavoittaminen puhelimitse on yhä hankalampaa. Olen ollut tekemisissä yritysten kanssa, jotka käyttävät kymmenen tuntia viikossa myyntitapaamisten buukkaamiseen ja saavat sovittua viisi tapaamista viikon aikana. Jos tästä ajasta käyttäisi alkuun vain kaksi tuntia potentiaalisten asiakkaiden kanssa keskusteluun sosiaalisessa mediassa, niin buukkauksen tulokset voisivat olla huomattavasti paremmat.

Social Selling ei tuo mitattavia tuloksia.

Olen täysin eri mieltä, sillä nimenomaan Social Sellingin avulla saa mitattavia tuloksia. Jos yrityksellä on käytössä esimerkiksi Salesforce-CRM, kannattaa sinne luoda omat myyntikanavat somesta. Tällöin pystyy seuraamaan eri sosiaalisen median kanavien kautta saatuja liidejä, tapaamisiin, tarjouksiin ja kauppaan asti.

Perinteisten myynninmittarien ohella kehotan harkitsemaan myös muita viestinnällisiä mittareita: kuinka paljon oma verkostosi on kasvanut ja kuinka monta henkilöä viestisi on tavoittanut. Myynti tarvitsee rinnalleen markkinoinnin, jotta saadaan yhdessä luotua malli sosiaalisen myynnin vaikuttavuuden mittaamiseen.

En opi Social Sellingiä.

Hyvä myyjä on aina kiinnostunut kehittämään omaa osaamistaan iästä ja kokemusvuosista riippumatta. Jokainen oppii käyttämään työkaluja ja some-kanavia, kuten LinkedIniä ja Twitteriä.

Suomalaiset tulevat kehityksen jälkijunassa.

Uskon, että Suomessa Social Sellingin aikakausi on vasta tulossa ja suurempi osa B-to-B -yrityksistä ottaa mallin omakseen noin 2–3 vuoden päästä. Yhdysvalloissa sosiaalisen myynnin mallia on hyödynnetty jo vuosia ja Ruotsissa se on parhaillaan tekemässä läpimurtoa.

Moni suomalainen myyntijohtaja on jo kuullut Social Sellingistä, mutta monilla heistäkin on vielä vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja.

Social Selling vaatii tunnustamaan sen, että asiakkaat ovat muuttaneet omaa ostokäyttäytymistään. Sen jälkeen on omassa ajattelussa tapahduttava muutos, joka raivaa tilaa myyntiprosessin rikastamiselle.

Laura Pääkkönen on kokenut B-to-B -myynnin ja -markkinoinnin osaaja, joka auttaa yrityksiä hyödyntämään sosiaalisen myynnin verkostoja ja mallia omassa liiketoiminnassaan.

Liity myynnin ja markkinoinnin jäsenten verkostoon! Nyt liittyvälle loppuvuosi 2016 ilmaiseksi:

Liity MMAn jäseneksi » Lue lisää »

Kirjoittaja:
Anni Karppanen / MMA

Intohimo autoalaa kohtaan, kyky tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja halu tehdä kauppaa – muun muassa nämä asiat yhdistävät Volvolla työskenteleviä kuorma-automyyjiä. Tähän yhtäläisyydet sitten loppuvatkin, sillä myyjäksi voi päästä monenlaisella taustalla ja monia eri reittejä pitkin. Lue alta millaista työ on, ja tutustu Volvon tarjoamiin uramahdollisuuksiin!

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Volvon kanssa. 

Volvon Vantaalla sijaitsevissa upeissa uusissa toimitiloissa myydään uusia Volvo- ja Renault-kuorma-autoja sekä erimerkkisiä käytettyjä kuorma-autoja. Pihalla riittää vilskettä ja asiakkaita heti aamusta alkaen. Kiireisiltä kuorma-automyyjiltä liikenee onneksi hetki aikaa istahtaa alas kanssani ja keskustella työstään sekä siitä, millaisille henkilöille työ sopii. Aloitetaan:

Automyyjäksi voi päätyä montaa eri reittiä 

Vaihtoautomyyjänä työskentelevä Risto Kivistö on touhunnut autojen parissa pikkupojasta asti. ”Isäni pyöritti kotona Etelä-Pohjanmaalla korjaamoa, eikä minulla oikeastaan ole koskaan ollut muuta vaihtoehtoa kuin autoala”, hyväntuulinen Kivistö kertoo. Ura alalla alkoi asentajan tehtävistä. Volvolle Kivistö päätyi ensin linja-autopuolen työnjohtajaksi, josta hän kuutisen vuotta sitten haki sisäisen haun kautta avoinna ollutta myyjän paikkaa. Raskaan kaluston vaihtoautomyyjäksi Volvolle haluavalla tulisi olla jonkinnäköistä korjaamopuolen taustaa ja teknistä osaamista. ”Autoissa on toisinaan jonkunnäköistä vikaa ja myyjältä vaaditaan hintatietoutta sekä kykyä arvioida sitä, miten auto tulisi korjata. Kuluminen on osattava erottaa rikkoutumisesta”, Kivistö painottaa. ”Persoona toki ratkaisee, mutta kyllä tällä kuorma-autopuolella sitä teknistä taustaa täytyy ehdottomasti olla.” 

Uusia Volvo kuorma-autoja myyvä Janne Pelttari hakeutui autoalalle oman mielenkiintonsa ansiosta. Häntä myyntihommiin ajoi erityisesti kiinnostus kaupallisia tehtäviä kohtaan. ”Meillä on suvussa paljon kaupallisen alan ammattilaisia. Itse tykkään toimia ihmisten kanssa.” Pelttarin ura Volvolla alkoi varaosamyyjän pestistä, josta hän sitten tilaisuuden tullen haki avoimeen kuorma-automyyjän paikkaan.”Teknistä tietoa on oltava myös täällä uusien autojen puolella, sillä asiakkaat arvostavat sitä, että pystyt keskustelemaan heidän kanssaan teknisistä asioista, kuten hydrauliikasta ja sähköistä.” Taustaltaan Pelttari on yo-merkonomi, ja hän kertoo, että kaikki hänen tekninen osaamisensa on itse opittua – Volvo nimittäin tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Tyypillinen työpäivä: asiakaskohtaamisia ja kokonaisuuksien hallintaa

Kuorma-autojen myyminen on B2B-kauppaa; asiakaskuntaan kuuluvat esimerkiksi kuljetusyrittäjät. ”Tykkään myydä nimenomaan yritysasiakkaille. Meininki on reilua ja ihminen on selkeästi eri roolissa, kun hän on ostamassa työvälinettä.” Tyypillistä asiakasta ei sinänsä ole: ”Jollain on yksi auto, toisella 20. Todella erilaisten ihmisten kanssa ollaan tekemisissä”, Pelttari kertoo. Uusien kuorma-autojen myyjät vastaavat Volvolla kukin tietystä myyntialueesta. Pelttarin vastuulla on esimerkiksi Keski-Uusimaa, vaikka toki asiakkaita tulee muualtakin. ”Tyypilliset työtehtäväni liittyvät asiakassuhteiden hoitoon ja rakentamiseen. Soitan kuukaudessa satoja puheluja ja käyn tapaamisissa. Työ on hyvin hektistä ja päivien suunnittelu etukäteen on vaikeaa, sillä asiakkaat voivat piipahtaa koska vain, nyt tässä aamullakin on käynyt jo pari asiakasta. Itse kyllä pidän tämän työn vaihtelevuudesta”, Pelttari kertoo.

Käytettyjen kuorma-autojen myynti on uusien autojen myyntiä nopeatempoisempaa. Kivistö kertoo, että käytetyn auton ostaja hakee autoa tarpeeseen juuri sillä hetkellä, ja jos sopiva auto löytyy, hän ostaa sen heti. ”Äsken esimerkiksi oli tuossa hakemassa autoa sellainen kaveri, joka teki kaupat eilen illalla ja lähti nyt saman tien ajamaan.” Tyypillinen asiakas on pienen tai keskisuuren yrityksen omistaja, mutta sen tarkemmin asiakkaita ei voi tälläkään puolella profiloida. ”Jutut ovat monesti rempseitä ja työpäivät ovat sen myötä hauskoja”, Kivistö kuvaa. ”Tyypillinen työpäiväni on sekasortoinen, mutta hyvin järjestelmällinen”, Kivistö nauraa ja selventää: ”Aamulla kontaktoidaan asiakkaita, hoidetaan autoihin liittyviä asioita  ja vaihdetaan kuulumiset tiimin kanssa kahvikupin äärellä. Puolen päivän jälkeen asiakkaita alkaa tulla enemmän. Iltapäivisin teen muun muassa paperitöitä ja saatan esimerkiksi valokuvata myyntiin meneviä autoja. Monia pieniä asioita kuuluu siis päivään ja kokonaisuudet on osattava pitää hallussa.” 

Työ vaatii yrittäjämäistä asennetta – ”Hauskaa hommaa, joka sopii positiiviselle ihmiselle”

Työ kuorma-automyyjänä vaatii yrittäjämäistä asennetta. ”Tämä on hyvin vapaata työtä ja suosittelenkin tätä työtä sellaiselle, joka haluaa hallita itseään ja omaa työtään. Myyntityö vaatii sosiaalista luonnetta ja kykyä lukea asiakasta. Tämä ei ole mitään 8-16 -duunia. Oma tekeminen vaikuttaa kaikkeen. On oltava tavoitettavissa, kun asiakas soittaa”, Kivistö toteaa. Kellokortit loistavat siis poissaolollaan ja tulokset merkitsevät. ”Tähän työhön kuuluu sekä vapaus että vastuu.”, Pelttari sanoo. 

Kuorma-automyyjän työ on provisiopalkattua, ja sekä Kivistö että Pelttari painottavat, että työssä menestyminen on itsestä kiinni. ”Hyvä automyyjä on oikella tavalla ahne, onnistuneet kaupat motivoivat. Myös se motivoi, kun asiakas tulee uudestaan. On mukavaa, jos onnistuu tekemään saman asiakkaan kanssa toisen ja vaikka kolmannenkin kaupan.” Volvon kuorma-autot ovat tuote, jonka takana myyjän on helppo seistä. ”Onhan nämä nyt ihan huipputuotteita. Volvolla panostetaan ennen kaikkea laatuun ja tehdas kykenee täyttämään asiakkaiden vaativatkin toiveet”, Pelttari kertoo. ”Hyvä tulotaso on mahdollista saavuttaa.”

Volvo tarjoaa hyvin paljon erilaisia kehittymismahdollisuuksia

Kumpikin haastateltavista kertoo pitävänsä Volvosta työnantajana, mikä ei ole ihme, sillä molemmat ovat viihtyneet Volvolla myyntitehtävissä jo pidemmän aikaa. ”Täällä kunnioitetaan ja arvostetaan ja työ on riittävän haastavaa. En usko, että kukaan muu pystyisi tarjoamaan mitään parempaa”, Pelttari sanoo. ”Onhan Volvo nyt ihan huippu työnantaja. Kaikki hoidetaan viimeisen päälle, oli kyse sitten lakisääteisistä maksuista, työvaatetuksesta, puhelimesta tai esimerkiksi työterveydenhuollosta. Automyynin tueksi järjestetään erilaisia tapahtumia, joita ei muualla saisi. Toki myös hyvä tiimi vaikuttaa viihtymiseen.” 

Työssä on myös mahdollista kehittyä. Volvo tarjoaa paljon erilaisia itseopiskelumahdollisuuksia ja lisäksi myyjille on tarjolla koulutuksia, jossa käydään tuotetta läpi. Globaalissa yrityksessä on lisäksi tarjolla paljon mahdollisuuksia kansainvälistymiseen, ja muutenkin hyviä etenemismahdollisuuksia.

Kiinnostuitko työstä Volvolla?

Volvolla on nyt auki paljon mielenkiintoisia työpaikkoja, katso esimerkiksi nämä:

Kuorma-automyyjä, Renault Trucks
Mastermyyjä
Kaupallinen päällikkö, Renault Trucks
Volvo Kuorma-autojen tuotepäällikkö
Teknisen palvelutiimin päällikkö

Artikkelin kuvat: Volvo Trucks

Rekrytointimessut ovat hyvä ja helppo tapa tavata kiinnostavien yritysten edustajia. Messuilla on kuitenkin haastavaa erottua muista hakijoista positiivisella tavalla ja jäädä yritysten mieleen, sillä tila on täynnä innokkaita työnhakijoita ja yritysten huomio on mahdollista saada vain muutamaksi minuutiksi.

Tämä artikkeli on osa Contact Forumin kanssa yhteistyössä toteutettua artikkelisarjaa. Contact Forum järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 7.12.2016. Messuille on vapaa pääsy! 

Keräsimme muutamia vinkkejä, jotka auttavat sinua erottumaan muista työnhakijoista rekrytointimessuilla:

1. Tutustu yrityksiin etukäteen ja valitse niistä kiinnostavimmat

Ennen messuja on hyvä ottaa selvää, mitkä yritykset osallistuvat tapahtumaan. Tällöin voit etukäteen valita yrityksistä itseäsi eniten kiinnostavat ja tutustua niihin tarkemmin jo ennen tapahtumaa. Yrityksistä kannattaa selvittää ainakin, millä alalla ne toimivat, mitä tuotteita tai palveluja ne myyvät ja etsivätkö he tällä hetkellä uusia työntekijöitä. Nämä tiedot helpottavat sinua myös valitsemaan, mitä yrityksiä haluat lähestyä ja missä voisi olla tarvetta juuri sinun kaltaiselle työntekijälle nyt tai tulevaisuudessa.

Taustatietojen perusteella pystyt kysymään kiinnostavien yritysten edustajilta tarkentavia kysymyksiä yrityksestä tai heidän avoinna olevista paikoistaan. Vaikka yritykset osallistuvat messuille jakaakseen tietoa osallistujille, he ovat otettuja, jos pystyt itse ottamaan esiin esimerkiksi kiinnostuksesi heidän trainee-ohjelmaansa tai jotakin juuri avautunutta paikkaa kohtaan. Kun kysymyksesi ovat relevantteja ja räätälöityjä jokaiselle yritykselle, heille jää kuva, että olet kiinnostunut nimenomaan heidän yrityksestään.

2. Ajattele messuilla käytäviä keskusteluja työhaastatteluina

Messuilla tapahtuviin kohtaamisiin yritysten edustajien kanssa kannattaa asennoitua kuin työhaastatteluihin. Tämä ohjaa sekä valmistaumistasi että käyttäytymistäsi messuilla. Valmistautumisessa on hyvä kiinnittää huomiota siistiin pukeutumiseen sekä mukaan otettaviin tavaroihin. Muista tulostaa ansioluettelosi ja ottaa siitä tarpeeksi monta kopiota, jotta voit antaa niitä mielenkiintoisten yritysten edustajille.

Kohtaaminen unelmiesi työpaikan edustajan kanssa voi olla hyvinkin nopea, mutta yritä tehdä siitä kuitenkin muistettava. Yrityksen edustajana messuilla ollut rekrytoija saattaa muistaa sinut, jos kerrot työkokemuksestasi ja taidoistasi konkreettisten tarinoiden ja esimerkkien avulla. Kun rekrytoija myöhemmin katsoo cv:täsi, hän saattaa muistaa sinun olleen se, joka pelasti ison tapahtuman, vaikka kaksi puhujaa ja pitopalvelu peruivat osallistumisensa viime tipassa.

3. Tee vaikutus lyhyen keskustelun aikana

Messuilla sinun täytyy taistella yritysten huomiosta, sillä tila on meluisa ja täynnä muita innokkaita työnhakijoita. Kiinnitä erityistä huomiota puheesi kuuluvuuteen ja selkeyteen, jotta keskustelukumppanisi kuulee, mitä sanot. Esittele itsesi hymyillen ja ota katsekontakti yrityksen edustajaan. Yritä pitää edustajan huomio itsessäsi keskustelun aikana. Sinulla on hyvä olla valmiina noin puolen minuutin mittainen hissipuhe itsestäsi sekä yrityksen kannalta kiinnostavista ominaisuuksistasi ja taidoistasi.

Vaikka kysymykset yrityksestä ja työtehtävistä ovat tarpeen, on sinun myös puhuttava itsestäsi, taustastasi ja siitä, miksi olisit hyvä työntekijä yritykselle. Yksi hyvä tapa on antaa ansioluettelo yrityksen edustajalle heti kohtaamisen alussa. Samalla kun puhut itsestäsi, voit osoittaa ansioluettelosta kohdat, jotka todistavat kertomasi asiat. Tämä kiinnittää yrityksen edustajan huomion ansioluetteloosi ja saa sinut erottumaan muista kasvoista messupaikalla. Muista kiittää yrityksen edustajaa keskustelun lopuksi hänen ajastaan ja pyydä käyntikorttia, jotta voit ottaa häneen myöhemmin yhteyttä.

4. Ole yhteydessä kiinnostaviin yrityksiin messujen jälkeen

Tapahtuman jälkeen hyvä tapa saada tapaamasi työnantaja muistamaan sinut on lähettää hänelle kiitosviesti sähköpostitse. Älä kuitenkaan lähetä jokaiselle yritykselle samaa viestiä vaan räätälöi viesti aina käymänne keskustelun mukaisesti.

Hae myös sinua kiinnostavaa avointa paikkaa heti muutaman päivän kuluessa tapahtumasta, jolloin rekrytoija saattaa edelleen muistaa sinut ja katsoa hakemustasi tarkemmin. Jos kiinnostavalla yrityksellä ei ole juuri silloin paikkoja avoinna, voit jättää avoimen hakemuksen sinua kiinnostavista työtehtävistä.

Pääset harjoittelemaan edellä mainittuja asioita esimerkiksi 7.12.2016 järjestettävässä Contact Forumissa, joka on Suomen suurin poikkitieteellinen korkeakouluopiskelijoiden yksipäiväinen rekrytointitapahtuma.

Kuvat: Contact Forum / Fanny Haga

Korkeakouluopiskelija, etsitkö töitä kesäksi tai vakituista työpaikkaa valmistumisen jälkeen? Tiesitkö, että rekrytointimessut ovat hyvä tapa tutustua yrityksiin ja luoda kontakteja kiinnostavien yritysten edustajien kanssa? Suomen suurin poikkitieteellinen korkeakouluopiskelijoiden yksipäiväinen rekrytointitapahtuma Contact Forum järjestetään Helsingin Messukeskuksessa 7.12.2016. Messuille on vapaa pääsy!

Tämä artikkeli on osa Contact Forumin kanssa yhteistyössä toteutettua artikkelisarjaa. 

Rekrytointimessut antavat työnhakijoille mahdollisuuden tutustua yrityksiin ja luoda kontakteja heitä kiinnostavien yritysten edustajien kanssa. Lisäksi työnhakijat kuulevat messuilla yritysten rekrytointiaikeista jopa jo ennen hakujen avautumista. Joillekkin yrityksille voi olla myös mahdollista jättää oma CV, joten ota muutama kappale ansioluetteloita messuille mukaan.  Messujen jälkeen yritykset saattavat kutsua osan opiskelijoista omaan infotilaisuuteensa ansioluetteloiden perusteella.

Rekrytointimessut tarjoavat yrityksille mahdollisuuden esittäytyä opiskelijoille ja tehdä itseään tunnetuksi työnantajana. Työnhakijat voivatkin löytää messujen kautta kiinnostavia työnantajayrityksiä, joihin eivät muuten olisi ehkä lainkaan törmänneet. Yrityksille messut ovat myös hyvä tilaisuus tutustua mahdollisiin työnhakijoihin jo ennen työhaastattelua. Tällöin messuilla vaikutuksen tehneet voivat päästä haastatteluun helpommin, vaikka heillä ei olisi vielä työkokemusta alalta.

7.12.2016 järjestettävä Contact Forum on keskittynyt korkeakouluopiskelijoihin ja heidän työnsaantimahdollisuuksiensa parantamiseen mutta tarjoaa mahdollisuuksia myös jo työelämässä oleville työnhakijoille. ”Contact Forum -messuilla työnhakija saa ainutlaatuisen tilaisuuden verkostoitua yritysten asiantuntijoiden kanssa ja keskustella yritysten tarjoamista mahdollisuuksista”, kertoo Contact Forumin messupäällikkö Anna Lilja.

Tänä vuonna messuilla on työnantajayrityksiä hyvin laaja-alaisesti mukana. ”Messuilla on mukana useiden eri alojen kärkiyrityksistä nouseviin start-uppeihin niin tekniikan aloista ympäristöaloihin”, Lilja kuvailee. Tarjolla on siis varmasti jokaisen alan opiskelijalle jotakin: esimerkkeinä Kone, Vainu, Granlund, Fennovoima, CGI ja Orion. Messuille osallistuviin yrityksiin kannattaa tutustua jo etukäteen sekä tehdä taustatyötä esimerkiksi heidän rekrytointitarpeistaan ja toimialastastaan.

Työnantajiin tutustumisen lisäksi messuilla on myös muuta työnhakuun ja työelämään liittyvää ohjelmaa. ”Päivän aikana tullaan kuulemaan useita mielenkiintoisia puhujia ja puheita ajankohtaisista aiheista esimerkiksi sosiaalisen median vaikutuksesta työnhakuun. Lisäksi messuilla on mahdollisuus kuvauttaa uusi CV-kuva ja osallistua CV-klinikkaan sekä pikahaastatteluihin”, Lilja kertoo. Tänä vuonna puhujina ovat esimerkiksi Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Koneen henkilöstöjohtaja Kerttu Tuomas, ST1 perustaja ja pääomistaja Mika Anttonen ja Linkedlnin verkostoitunein suomalainen Tom Laine. Messuille kannattaa siis lähteä jo pelkästään hyvien työnhakuvinkkien vuoksi!

Miksi siis lähtisit tänä vuonna Contact Forumiin? Tarjolla on koko vuoden rekrytointitapahtumien kohokohta, josta saa vauhdikkaan potkun työnhakuun!

Lue lisää Contact Forumista:

Seuraa Contact Forumin tapahtumia myös Facebookissa ja Instagramissa!

Kuvat: Contact Forum / Fanny Haga

Mitä ihmettä: vuokrafirma, johon moni vakituisesti työllistettykin vaihtaa? Ja vielä rakennusalalla, jossa pätevien ammattilaisten rekrytoiminen on muutenkin haastavaa (parhaat tyypit kun tuppaavat olemaan jatkuvasti työllistettyjä!). Miten Värväämö sen tekee? Otimme selvää.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Värväämön kanssa, joka tekee rakennusalan henkilöstövuokrausta ja suorarekrytointeja pääasiassa Uudellamaalla ja Oulun seudulla.

Vuokratyöfirma, jossa oikeasti viihdytään – ”mainospuheet osoittautuivat todeksi”

Kerroimme aiemmassa artikkelissamme, että vuonna 2015 perustetun Värväämön tavoitteena on panostaa avoimuuteen, työoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tämä on strategia selkeästi toiminut, sillä nyt moni rakennusalan ammattilainen vaihtaa jopa vakituisen työpaikan värväämöläisyyteen.

Kirvesmies Viktor Granström on ollut Värväämön palkkalistoilla reilun vuoden.  ”Värväämölle oli siirtynyt myyntipuolen porukkaa edelliseltä työpaikaltani ja sitä kautta minutkin houkuteltiin tänne.” Aluksi Värväämön meininki kuulosti Granströmin korvaan liiankin hyvältä. ”Hermanni Värväämön puolelta kertoi, että heidän liikeideansa on olla sellainen vuokrafirma, jossa työntekijän viihtyvyys on ihan ykkösasia ja jossa panostetaan siihen, että töissä on mukava olla. Se kuulosti liian hyvältä ollakseen totta, pelkältä mainospuheelta. Raksa-alalla nyt puhutaan kaikenlaista muutenkin.” Puheet osoittautuivat kuitenkin todeksi.

Luonteeltaan työ myös Värväämöllä on toki perinteistä vuokratyötä, mutta Granström kokee, että talossa oikeasti välitetään työntekijästä ihan eri tavalla kuin muualla ja juuri tämän takia hän kertoo viihtyvänsä talossa erinomaisesti. Työntekijöiden kunnioittaminen näkyy kaikessa toiminnassa: ”Täällä pyydetään toimistolle kahville, muistetaan nimet, järjestetään erilaisia liikunnallisia aktiviteetteja ja olen kuullut, että täällä myös autetaan tyyppejä henkilökohtaisissa vaikeuksissa, mikäli sellaisia ilmenee. Täällä välitetään.” 

Yksi vuokratyön ehdottomia etuja on vapaus: lomat saa pitää milloin itse haluaa, mutta myös tyypillisesti vakituisiin työpaikkoihin etuina kuuluvat perusasiat ovat tärkeitä. Kuten Granström kertoo: ”Täällä ei tarvitse kinastella palkanmaksusta tai työvälinekorvauksista, vaan kaikki hoidetaan niin kuin pitääkin ja myös työterveyspalvelut tarjotaan kaikille työntekijöille alusta alkaen, samalla tavalla kuin vakkarityöpaikoissa.” Myös työterveyspalvelut tarjotaan kaikille työntekijöille alusta alkaen. ”Jos on tarve päästä lääkärille, niin sinne saa mennä, eikä siitä tarvitse taistella. Tällaiset työterveyden kaltaiset perusasiat ovat tärkeitä juttuja.” Kun homma toimii taustalla, myös työmaille riittää motivoitunutta porukkaa. Granström huomauttaakin, että mikäli vuokratyöntekijällä on työtä välittävän yrityksen kanssa konflikteja, ongelmat näkyvät huonona motivaationa työmailla, jolloin työntilaaja joutuu kärsimään.

Työmaiden osaajapulaa paikataan vuokratyöntekijöillä – ”moni on mieluummin Värväämöllä”

Rauno Saukonoja on ollut Värväämön asiakkaana alusta alkaen. ”Tunsin Värväämön perustajat ja olen ollut mukana sparraamassa alusta alkaen. Olen osakkaana kolmessa eri korjausrakentamisen yrityksessä ja olemme rekrytoineet työmaille Värväämön kautta kirvesmiehiä eli timpureita, talonrakentajia, rakennusapumiehiä sekä maalareita”, hän kertoo. Työmaiden resurssitarpeet vaihtelevat ja osaajapulaa paikataan vuokratyöntekijöillä. ”Huippujen mukaan ei ole mahdollista mitoittaa omaa työvoimaa ja lisäksi usein on niin, että tiettyä osaajaa ei edes ole mahdollista saada muuta kuin vuokrafirman kautta, sillä parhaat tekijät ovat koko ajan töissä.” 

Saukonoja kehuu Värväämön asiakaspalvelualttiutta ja sitä, että yritys on luotettava. ”Se mitä luvataan pitää. Työntekijät ovat motivoituneita ja jos pyydämme ammattilaista, saamme ammattilaisen. Värväämöläiset tuntevat omat työntekijänsä tosi hyvin ja työntekijän taustaselvitys on tehty perusteellisesti jo etukäteen. Meille on tilaajana tosi tärkeää se, että saamme hyvin tarkat tiedot siitä työvoimasta, jota on tulossa jo ennen kuin työntekijä tulee työmaalle”, hän kehuu ja jatkaa: ”Lisäksi meille on tärkeää se, että esittämiämme toiveita kuunnellaan. Esimerkiksi miltä laskun pitää näyttää ja mitä siinä on eritelty.”

Värväämö on hiljattain ottanut käyttöön mobiilisovelluksen, joka saa Saukonojalta kiitosta. ”Työntekijät kirjaavat kaiken mobiilisovellukseen, eli mitään paperilappuja ei tarvita. Ei tarvitse kaivella mitään tietoja, että mitä tämä nyt teki ja milloin. Sovellus toimii reaaliajassa, mikä on suuri etu. Muilla ei ole vielä vastaavaa.” 

Niistä kundeista näkee sen, että he tykkäävät työnantajansa toiminnasta.

Saukonoja näkee alalla tarvetta sekä yritysten omille työntekijöille, että vuokratyöntekijöille. ”Omille tiimeille ja luottopelureille on aina tarvetta, he luovat sen rungon. Mutta näen ehdottomasti paikan myös vuokratyölle.” Myös hän on huomannut, että moni työmies ja -nainen viihtyy töissä Värväämöllä eikä edes halua vaihtaa vakituiseen työpaikkaan. ”Yksi kaveri olisi palkattu meille jo vuosi sitten, mutta hän haluaa olla mieluummin Värväämöllä ja tekee meillä töitä sitä kautta.”

Värväämö ei seiso vakituisen työpaikan saamisen tiellä  – ”sanoivat, että jos vakitöitä irtoaa, niin siitä vaan”

Moni värväämöläinen pysyy mielellään Värväämöllä, vaikka vakitöitäkin olisi tarjolla. Myös vakituisesti työllistyminen on kuitenkin mahdollista, sillä Värväämö ei aseta työntekijöilleen alalle hyvin tyypillisiä karenssiaikoja, vaan neljän kuukauden työrupeaman jälkeen on mahdollista siirtyä vakituiseksi työntekijäksi asiakasyritykseen, mikäli töitä tarjotaan.

Sähköasentajana työskentelevä Pekka Suonoja teki juuri näin. ”Vaihdoin asuinpaikkakuntaa ja törmäsin netissä Värväämön työpaikkailmoitukseen. Otin sitten sinne yhteyttä, pääsin heti haastatteluun ja heti tarjottiin sitten töitäkin.” Keikkaa oli tarjolla useammassakin eri yrityksessä, ja Suonoja päätyi töihin Valiosähkö Oy:lle. ”Sain tosi mukavan vastaanoton. Minua kohdeltiin yhdenvertaisena muiden kanssa, kuuluin alusta alkaen samaan porukkaan.” Värväämö ei halua seistä vakituisen työpaikan saamisen esteenä.”Sanoivat, että jos vakitöitä irtoaa niin siitä vaan.” Suonoja teki neljän kuukauden minimiajan töitä Värväämön kautta ja vaihtoi tämän jälkeen vakituiseksi työntekijäksi Valiosähkölle.

”Itse pidän siitä, että on tutut työkaverit ja tuttu paikka mihin mennä,” hän kertoo. ”Suosittelen kuitenkin ehdottomasti ihan kaikille rakennusalan ammattilaisille Värväämöä työpaikkana, heillä on hyvin töitä tarjolla ja siellä kohdellaan työntekijöitä hyvin.”

Rakennusalan ammattilainen, kiinnostuitko työstä Värväämöllä? Katso avoimet työpaikat, tarjolla paljon monipuolisia työtehtäviä pääkaupunkiseudulla ja Oulussa »

Tiesitkö, että Lidlin Suomen Vantaalla sijaitseva pääkonttori työllistää lähes 300 asiantuntijaa ja tarjoaa paljon erilaisia uramahdollisuuksia eri alojen ammattilaisille? Duunitori tutustui kahden Lidlin pääkonttorilla työskentelevän asiantuntijan työhön.

Tämä artikkeli on osa kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, jonka Duunitori toteuttaa yhteistyössä Lidlin kanssa. Tutustu Lidlin tarjoamiin uramahdollisuuksiin »

Vastuullinen toiminta vakuutti IT-alan ammattilaisen

CIO, tietohallinnon osastopäällikkö Jukka-Pekka Luhanko on työskennellyt Lidlillä reilut neljä vuotta. Hän vastaa työssään Lidlin koko tietohallinnosta Suomessa. Lidlin vastuullinen toiminta vakuutti Luhangon. ”Törmäsin sellaisiin tuoreustakuun tyyppisiin asioihin, joita muilla ei ollut. Totesin, että moni asia oli hoidettu huomattavan hyvin.” Työ Lidlillä oli myös uudenlaisten tehtävien myötä luonteva siirtyminen uralla eteenpäin.

Tietohallinto jakaantuu Lidlillä neljään osastoon, jotka ovat IT-osasto, käyttäjätuki, IT-projektiorganisaatio sekä tietoturva. Jokaisella osastolla on oma esimiehensä ja Luhanko on koko porukan hallinnollinen esimies. ”Teemme täällä hyvinkin laajasti asioita: vastaamme koko yrityksen tietojärjestelmistä, infrastruktuurista, käyttäjätuesta sekä tietoturvasta ja olemme mukana erilaisissa projekteissa. Tietohallinnolla Suomessa käytännössä 5500 käyttäjää ja 5,5 miljoonaa asiakasta.”

Tällä hetkellä meillä on globaalissa käytössä olevia ratkaisuja, jotka on alunperin kehitetty Suomessa.

”Meillä on paljon keskitettyjä ratkaisuja, jotka tulevat  Saksasta, mutta kaikki testaaminen tehdään pitkälti Suomessa, sillä maassamme on esimerkiksi lainsäädännöllisiä poikkeamia, jotka pitää ottaa huomioon.”  Kaikki Lidl-maat tekevät tahoillaan paljon testaus- ja kehitystyötä, ja kun hyviä kokonaisuuksia havaitaan, voidaan ne jakaa käyttöön muihinkin Lidl-maihin. Jos pääkonttorillakin havaitaan ratkaisut hyviksi, niin ne jaetaan kaikkiin maihin. ”Tällä hetkellä meillä on pari globaalissa käytössä olevaa ratkaisua, jotka on alunperin kehitetty Suomessa. Näiden lisäksi testaamme parhaillaan digitalisaatioon liittyviä ratkaisuja, joista ollaan Saksassa hyvin kiinnostuneita.”

Taloushallinnon ammattilainen arvostaa saksalaista täsmällisyyttä

Anne Immanen työskentelee Lidlillä laskentapäällikkönä ja vastaa kirjanpito- ja rahoitustiimeistä. Hän on ollut talossa reilun vuoden. ”Edelliset duunini lähtivät maailmalle ja mietin, että lähdenkö mukana vai jäänkö Suomeen. Löysin sitten Lidlin työpaikkailmoituksen ja työhaastattelussa vakuutuin Lidlistä työpaikkana. Saksalainen täsmällisyys kiehtoi, se sopii kirjanpitomaailmaan.”

Myös taloushallinnon puolella kaikki työt tehdään Suomessa. ”Rahoitustiimi vastaa likviditeetin hallinnasta, lyhyen ja pidemmän aikavälin ennustamisesta sekä siitä, että laskut tulee maksettua ajallaan. Kirjanpitotiimi huolehtii kirjauksista ja varmistaa, että ne menevät kirjanpitolakien mukaisesti.” Kaikki taloushallinnon tehtävät tehdään talon sisällä. ”Myös tilit tarkastetaan Suomessa, ja verot maksetaan Suomeen.”

Immanen on viihtynyt Lidlillä erinomaisesti. Työyhteisön henki on loistava ja hän kehuu myös perehdytystä: ”Olen saanut työhön äärimmäisen hyvän perehdytyksen. Työni puolesta olen pian lähdössä myös Saksaan.” Lisäksi Immanen kehuu myös talon esimieskoulutusta. ”Minulla ei ole aiemmin ollut näin isoa tiimiä johdettavanani. Täällä panostetaan myös siihen, että me esimiehet osaamme hoitaa asiat oikein. Se on hyvin tärkeää.”

Paljon mahdollisuuksia kansainvälistymiseen

Kansainväliset uramahdollisuudet kiinnostavat monia, ja Lidl tarjoaa hyvin paljon erilaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. ”Oma ura on mahdollista rakentaa omien kykyjen, halujen ja elämäntilanteen mukaan. Omasta tiimistäni yksi henkilö oli yhdeksän kuukautta Saksassa projektissa, toinen kolme kuukautta Itävallassa.” Lyhyiden vierailujen lisäksi talon sisällä voi hakea myös vakituisia töitä ulkomailta. ”Rahoituskirjanpidon puolelta lähtee yksi ammattilainen Saksaan ja esimieheni lähdettyä Yhdysvaltoihin meille tuli uusi esimies Slovakiasta”, Immanen kertoo esimerkkinä.

Kasvu pitää työn mielenkiintoisena – ja tarjoaa työtä uusille asiantuntijoille

”Myymälämäärän kasvu näkyy myös täällä taustaorganisaatiossa. Kun tulin tänne, niin pääkonttorilla oli noin 150 työntekijää. Nyt meitä on lähes 300. Täällä mennään huimaa vauhtia eteenpäin ja myös IT-puolella aukeaa koko ajan uusia mahdollisuuksia”, Luhanko kertoo. ”Kasvu tuo myös minun työhöni taloushallinnossa paljon uutta mielenkiintoa. Tulee uusia ratkaisuja ja mennään eteenpäin. Kiva olla tällaisena aikana tällaisessa yrityksessä töissä”, Immanen lisää.

Luhanko ja Immanen nostavat hyvänä asiana esille myös Lidlin vaihtopäiväkäytännön, joka tarkoittaa sitä, että jokainen pääkonttorilla työskentelevä henkilö lähtee kerran vuodessa päiväksi töihin jakelukeskukseen tai myymälään. ”Se on äärettömän tärkeää ja siellä näkee konkreettisesti sen, miten oma työ näkyy myymälässä”, kertoo Luhanko.

Kenelle haastateltavat suosittelisivat työtä Lidlillä? ”Henkilölle, joka on avoin oppimaan uutta ja innostunut itsensä kehittämisestä. Tämä työ vaatii tervettä uteliaisuutta”, Luhanko vastaa. ”Täällä saa ja pitää ajatella itse”, Immanen lisää. ”Talo tarjoaa paljon mahdollisuuksia erilaisille osaajille – olit sitten työurasi alkuvaiheessa tai jo kokeneempi osaaja”, Luhanko kertoo ja lisää: ”Työviihtyvyys on täällä korkealla. Esimerkiksi tietohallinnosta ei käytännössä kukaan ole lähtenyt pois.”

Tutustu Lidlin tarjoamiin uramahdollisuuksiin »

Oletko huomannut valtavan vetoavun, jota hyvä tiimi tarjoaa? Accenturella ajatellaan kuin Dr. House ja kannustetaan löytämään se oma juttu. Selvitimme, mitä tämä tarkoittaa.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Accenturen kanssa. Katso yrityksen avoimet työpaikat Duunitorilta!

“Mieletön tiimi saa antamaan itsestään 110 prosenttia”

Haastattelimme kahta konsulttia Accenturen Health & Public Service -yksiköstä, jossa työskennellään julkishallinnon ja terveydenhuollon uudistamisen ja kehittämisen parissa. Maria Bique on työskennellyt Accenturella vajaan vuoden, ja kokee siinä ajassa kehittyneensä huimasti: “Meillä on niin mieletön tiimi älykkäitä moniosaajia, että tällaisten ihmisten kanssa työskentely motivoi kehittämään itseään jatkuvasti ja inspiroi valtavasti. Se saa antamaan itsestään 110 prosenttia.” Accenturelle hänet toi jatko-opintojen aikana herännyt vahva innostus terveydenhuollon tuotantotalouteen, erilaisten julkisten palveluiden kehittämiseen ja niissä uuden tiedon hyödyntämiseen. Tällä hetkellä Bique tekee erilaisia tietojohdon konsultointitehtäviä ja kehittää analytiikkaliiketoimintaa. Hänelle konsultointimaailma näyttäytyi houkuttelevana myös työn vaihtelevuuden näkökulmasta.

Aikaisemmin pitkän uran ohjelmistokehityksen ja toteutuksen puolella tehnyt Mika Rummukainen on ehtinyt työskennellä talossa jo kuutisen vuotta. Myös Rummukainen tekee Accenturella ensisijaisesti tietojohdon konsultointitehtäviä, keskittyen tällä hetkellä asiakkaan digitalisaation edistämiseen teknisen konsultoinnin ja ratkaisusuunnittelun avulla. Hän pitää työn projektiluontoisuudesta: uusi projekti tuo usein mukanaan uuden kontekstin, joka haastaa omaksumaan jatkuvasti uutta.

Työn merkityksellisyys korostuu Accenturella varsinkin Health & Public Service -yksikössä, jossa tehty työ vaikuttaa oikeastaan enemmän kansalaisiin kuin itse yrityksiin. Yksikölle tyypillistä on haastateltavien mukaan myös työntekijöiden työn ja vapaa-ajan tasapainon korostaminen ja viihtyvyyden takaaminen. “Pyritään siihen, ettei ihmisiä kuormiteta liikaa. Kiireellisten ajanjaksojen jälkeen varmistetaan, että ehditään myös palautumaan”, Rummukainen sanoo. Julkishallinnon ala tuo mukanaan myös haasteita, kun vakiintuneita käytäntöjä yritetään muuttaa uudenaikaisia teknologioita tukeviksi.

Teknologian Dr. Houset

Työssään konsultit saavat käyttää myös luovuuttaan, joskin julkishallinnon puolella työskentelylle on usein määritelty tietynlaiset raamit. “Innostun eniten projekteista, joissa ei ole tarkkaan määritelty lopputuotetta, vaan pääsee oikeasti innovoimaan. Sellanen Dr. House -tyyppinen työ, jossa tutkit olemassa olevaa dataa ja etsit siitä korrelaatioita. Sitten mietit, kuinka löydöksiä voisi hyödyntää ja kehittää niiden pohjalta yrityksen tai julkishallinnon organisaation toimintaa”, Bique kuvailee. Accenturella asioita pyritään miettimään uudelleen – tekemään niitä eri tavalla ja paremmin.

Rummukaisen mielestä motivoivaa on toimia organisaatioiden digitalisaation ytimessä johtaen uusimpien teknologioiden soveltamista käytäntöön liiketoiminta edellä. “Asiakkaan tai organisaation tavoitteiden saavuttaminen on suuri motivaatiotekijä”, Rummukainen toteaa.

Entä onko olemassa tyypillistä työpäivää? “Tyypillinen työpäivä sisältää paljon kahvinjuontia”, Bique naurahtaa. Mutta siihen se tyypillisyys sitten jääkin. “Joka päivä on mukavaa pöhinää. Aamuisin on kiva tulla töihin ja sitten päivä meneekin aina hujauksessa. Kiireistä, mutta ei täällä henkihieverissä juosta neukkarista toiseen”, Bique avaa.

Löydä oma juttusi – ja toteuta sitä!

Konsultit saavat työssään kouluttautua niin paljon, kun intoa löytyy. Vuoteen sisältyy useita pakollisia koulutuksia niin kotimaassa kuin ulkomailla. Niiden lisäksi kouluttautua saa myös itseohjautuvasti verkkoalustan kautta. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen koetaankin Accenturella erityisen tärkeänä ja omaa osaamistaan saa kehittää haluamaansa suuntaan. “Kun tulin taloon, alusta asti tuettiin todella paljon siinä, että löytäisin oman juttuni. Oikeastaan tiesinkin jo, että se liittyisi ennustavaan mallintamiseen ja tiedon tehokkaampaan hyödyntämiseen julkishallinnossa analytiikan avulla. Nyt olen saanut edistää tätä, ja se kertoo siitä, miten paljon täällä uskalletaan antaa mahdollisuuksia ja tuetaan kasvua”, Bique kertoo.

Technology Advisory -tehtävässä tarvitaan haastateltavien mukaan monialaosaamista. Teknologian ymmärrys on keskiössä, mutta tarvitaan myös luovuutta ja kykyä kyseenalaistaa. “Osaa ja uskaltaa miettiä asioita uudelleen. Ja koska IT-maailma muuttuu älyttömän nopeasti, tarvitaan myös intoa, uteliaisuutta ja halua sisäistää uutta”, Bique toteaa. Tähän Rummukainen lisää: “Tehtävässä ei tarvita pelkästään ns. perinteisiä IT-taitoja, mutta vahva ymmärrys niistä täytyy löytyä. Käytännön kokemus on tietenkin avuksi ja varmistaa sen, että uusia ratkaisuja osataan soveltaa käytäntöön oikealla tavalla.”

Millaisia osaajia tiimiin sitten kaivataan? “Tänne sopii avoin, joustava ja mielellään uutta oppiva henkilö, jolta löytyy kiinnostusta sekä teknologiaan että asiakkaan liiketoimintaan”, Rummukainen summaa. Työssä tulee huomaamaan, ettei siitä puutu vaihtelua ja haasteita. Kuinka Accenturelle sitten pääsee? Biquen vinkki on itsensä brändääminen: “Mieti, mitä yritys tai julkisen sektorin toimija tarvitsee ja mieti sitten, miten tulet siinä huippuosaajaksi. Rakenna itsellesi brändi, jotta myös muut tietävät, milloin ja missä juuri sinua tarvitaan.”

Näkisitkö itsesi Accenturen Health & Public Service -organisaation konsultointitiimissä? Paikkoja on avoinna myös mm. Financial Services -yksikössä, josta voit lukea lisää artikkelista.

Houkuttelisiko työkulttuuri, joka on aidosti lähtöisin ihmisistä ja heidän muokkaamaansa? Tutustuimme työskentelyyn Nortalilla ja otimme selvää, kuinka työntekijät osallistuvat kulttuurin luomiseen ja miten hyvinvointi näkyy työyhteisössä.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Nortalin kanssa. Nortal on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimiva monikansallinen muutos- ja teknologiayritys. Uusien Software Developereiden rekrytointi Valmis-projektiin on parhaillaan käynnissä!

Software Developeriksi Nortalille » 
Kaikki avoimet työpaikat » 

Aleksanterinkadun jouluvalot on jo sytytetty, kun kävelen pimeänä marraskuisena tiistaiaamuna kohti Nortalin toimistoa. Vastaanotto sisällä on lämmin, ja jutustelemme muun muassa Nortalin viime perjantaina pidetyistä pikkujouluista. Olen saapunut tapaamaan bisneskonsulttina yrityksen teollisuuden ja logistiikan alan asiakkaiden kanssa toimivaa Tero Malmia sekä Verohallinnon Valmis-hankkeessa ohjelmistokehittäjänä työskentelevää Laura Paukkusta.

Haluan saada työntekijöistä vielä lisää tietoa, joten soitan myös projektipäällikkö Antti Toukolalle Turkuun. Toukola tekee tällä hetkellä teknistä toteutustyötä sovellusten parissa sekä palvelumuotoilua suunnitellen asiakkaille palvelukokonaisuuksia. Lisäksi hän auttaa uusmyyntiä teknisissä asioissa.

Innostus ja palo näkyvät ulospäin

Paukkusella kävi hänen omien sanojensa mukaan “tosi hyvä mäihä”, kun hän sai ensimmäisen oman alansa työpaikan juuri Nortalilta. “Olen monesti miettinyt, että se ensimmäinen IT-alan työpaikka olisi voinut olla millainen tahansa. Tämä oli kyllä todella hyvä”, hän hymyilee. Paukkunen kertoo huomanneensa, että yrityksessä on selkeästi kiinnitetty huomiota siihen, millaisia ihmisiä tiimiin on otettu – sillä ihmiset tekevät kulttuurin. “Se kulttuuri, mitä toivotaan, rakentuu itsekseen.”

Nortalilaisista huomaa, että jokaisella on tietynlainen palo ja innostus asioihin, joita yrityksessä tehdään. Viime maaliskuussa työt yrityksessä aloittanut Malm kertoo ymmärtäneensä vasta hiljattain, mitä Nortal tarkoittaa Seamless Societylla. “Alkuun se tuntui vähän brändi-höpönlöpöltä, mutta sitten se loksahti. Itse näen sen tulevaisuuden visiona, esimerkiksi mitä kaikkea on odotettavissa vuonna 2030. Se on tietyllä lailla pakko, että asioiden pitää olla yhteydessä toisiinsa ja niiden täytyy toimia saumattomasti.”

Malm nostaa esiin myös työyhteisön reiluuden. “Joka asiasta ei täällä tarvitse vängätä, vaan tuntuu, että asiat luonnistuvat oikein mukavasti. Paljon annetaan mahdollisuuksia, ja jos tuntuu että tarvitset vaikka lisäkoulutusta, ei se ole kovinkaan ison keskustelun paikka.” Malmilla oli esimerkiksi edellisistä työpaikoistaan hyviä kokemuksia palautekulttuurista. Kun hän heitti idean ilmoille, napattiin siihen heti kiinni ja alettiin miettiä, miten sen kanssa voisi edetä.

Työntekijät tekevät kulttuurin – itseohjautuvuus tuo vapautta ja vastuuta

Malmin tiimi on kokonaisuudessaan hyvin uusi. Tiimien itseohjautuvuus näkyy siinä, että ne saavat itse muovata omia työskentelytapojaan. “Emme juurikaan saa käskyjä ylempää, vaan tiimin sisällä tehdään isojakin päätöksiä ja linjanvetoja”, Malm toteaa. Toukola kertoo, että työntekijöillä on vapaat kädet siihen, mihin suuntaan haluavat omaa uraansa viedä. “Saa tehdä asioita, jotka näkee hyödylliseksi asiakkaille, firmalle ja itselleen. Varsinkin uusia asiakkuuksia saa hoitaa vapaasti. Aluksi mietitään asiakkaan ongelmaan hyvin sopivaa ratkaisua, millä tavalla ja mitä asiakkaalle tarjotaan ja pohditaan, miten palvellaan asiakasta mahdollisimman hyvin”, Toukola sanoo. Projekteissa toimitaan tapauskohtaisesti ja kuulostellaan, mitä asiakas haluaa ja tarvitsee. Jos asiakas pitää kokeiluista, rakennellaan esimerkiksi sovelluksesta erilaisia vaihtoehtoja, joista asiakas saa sitten valita mieleisensä.

Myös Paukkunen on tyytyväinen tiimiinsä – siitä kertoo paljon jo se, että he viettävät aikaa keskenään myös vapaa-ajalla. Malm kertoo, että työntekijöistä löytyy “monenlaisia veijareita”, mutta heitä yhdistää muun muassa samanlainen huumori. “Tiimissäni on todella kovan luokan ammattilaisia, ja joskus tuntee itsensä vähän junnuksi, mutta heiltä pystyy myös oppimaan paljon. Todella hauskaa, vähän sekopäistäkin porukkaa, mikä on ihan positiivista.” Malm sanoo kertovansa rohkeasti, jos ei esimerkiksi ymmärrä joitakin ohjelmistokehitykseen liittyviä asioita. Tähän tiimillä riittää aikaa selittää ja viedä oppia eteenpäin. “Itseohjautuvuus ja vapaus tuovat myös paljon sitä, että täytyy todella itse osata ohjata itseään”, Malm naurahtaa.

Omalle polulle sparrauksella ja jaksamista liikkumalla

Nortal on kehittänyt työntekijöilleen vapaaehtoisen Seamless Society Builder akatemian, joka tarjoaa henkilökohtaista sparrausta. Ensimmäisessä pienryhmässä oli mukana myös Paukkunen: “Siellä mietittiin omaa polkua ja purettiin tuntemuksia. Pääsi oppimaan itsestään ja löytämään ja kehittämään omia vahvuuksiaan. Ensin tapasimme ryhmänä, ja sitten oli tapaamisia ohjaajan kanssa. Sieltä kumpusi asioita, joita muuten saattaisi ehkä väistellä.” Paukkusen mielestä mielenkiintoista oli, että kaikille muodostui niin erilainen polku. Jokaiselle asetettiin omat tavoitteet ja kaikki saivat oman tittelinsä – esimerkiksi Paukkusesta tuli Team Spirit Builder. “Monelle akatemia voi toimia väylänä, joka vie eteenpäin ja rohkaisee”, itsekin mukana ollut Toukola lisää.

Hyvinvointi näkyy työyhteisössä esimerkiksi erilaisten kannustimien muodossa. Yrityksellä on käytössä HeiaHeia-sovellus, johon kerätään liikuntasuorituksia. “Suora vaikutus on näkynyt esimerkiksi siinä, että ne, jotka aikaisemmin tulivat kanssani hissillä, menevät nyt portaita”, Malm sanoo. Paukkuselle tilanne erilaisten tapahtumien ja aktiviteettien suhteen on onnekas, sillä hän saa kutsuja sekä Nortalilta että Valmis-projektin partneri Fastilta. “Viime viikolla kävimme trampoliinipuistossa. Työntekijöille järjestetään erilaisia liikuntakampanjoita, ja olemme porukalla käyneet mm. juoksutapahtumissa, mitkä vaikuttavat positiivisesti myös työpaikan ilmapiiriin”, Paukkunen kertoo.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino toteutuu haastateltavien mukaan hyvin. Malmin mukaan itsellä on tässäkin vastuu siitä, miten esimerkiksi työnsä rytmittää. Hektinen projektityö ja toisinaan pidemmät päivät saavat Paukkusen myöntämään, että oma vapaa-aika jää välillä hieman vähemmälle, ja Malm puolestaan tunnustaa unohtavansa lenkkeilyn mielenkiintoisen projektin imussa. “Vapaa-aika on kuitenkin todella tärkeää. Kun liikkuu ja pitää itsestään huolta, jaksaa vaan niin paljon paremmin”, Paukkunen toteaa.

Haluaisitko mukaan Nortalin tiimiin Valmis-hankkeeseen? Kyse on Verohallinnolle tehtävästä uudesta järjestelmästä, joka toteutetaan yhdessä Verohallinnon ja amerikkalaisyritys Fastin kanssa. Projektiin rekrytoidaan nyt Software Developereita!

Software Developeriksi Nortalille » 
Kaikki avoimet työpaikat » 

Etämyynnissä asiakkaan tarvekartoitus tehdään puhelimitse. Myyjältä se vaatii taitoa kysyä.

Artikkeli on osa MMA:n ja Duunitorin myynnistä kertovaa juttusarjaa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Liity MMAn jäseneksi » Lue lisää »

Myynnin digitalisoituessa etämyynnin suosio yrityksissä kasvaa. Etämyynnissä myyjä pyrkii ensimmäisellä soitollaan varaamaan potentiaalisen asiakkaan kalenterista 15–30 minuutin tapaamisen, joka hoidetaan verkon yli.

Nobicommsin myyntijohtaja Henri Tikkanen buukkaa ja hoitaa viikoittain kymmeniä etämyyntitapaamisia. Hänestä online-tapaaminen säästää valtavasti myyjän aikaa: Siinä missä perinteiseen myyntitapaamiseen pitää aina siirtyä ja aikaa menee runsaasti sosiaaliseen kanssakäymiseen, niin puhelimessa ja Skype- tai Join.me-sovelluksella päästään suoraan asiaan.

– Olen nähnyt monia myyntitapaamisia, joissa ensimmäisen viiden minuutin aikana selviää, että tapaaminen on turha. Tunnin varaaminen molempien kalenterista tutustumista varten on ajanhukkaa, Tikkanen toteaa.

Tarvekartoitus puhelun keskiöön

Etätapaamisessa myyjän pitää keskittyä tarvekartoitukseen. Puhelimen toisessa päässä mahdollinen ostaja voi tehdä, mitä haluaa, joten myyjän täytyy saada hänet kiinnostumaan asiasta. Yksinpuhelun ja tuote-esittelyn sijaan pitää osata kysyä.

– Jos myyjä alkaa esitellä omia tuotteitaan, niin ostaja keskittyy varmasti sähköpostin kirjoittamiseen. Etämyynnin kautta on tarkoitus selvittää, pystyykö myyjä ratkaisemaan asiakkaan ongelman ja onko kasvotusten tapaaminen hedelmällistä kummankaan osapuolen kannalta. Tällöin fyysiseen tapaamiseen voi mennä jo tarjouksen kanssa.

Etämyyntiä ei kannata lähteä tekemään suoraan nykyisellä myyntitavalla ja -esityksellä, vaan molemmat pitää ensin hioa vastaamaan erilaista asiakaskohtaamista.

– Moni ei ymmärrä, että tähän vaadittavat teknologiat ovat todella edullisia tai jopa ilmaisia, Tikkanen kertoo.

Enemmän euroja lyhyemmässä ajassa

Aina perinteistä myyntitapaamista ei tarvita vaan kaupat tehdään etänä ilman henkilökohtaista tapaamista. Tikkanen ei kuitenkaan näe sitä ensisijaisena tavoitteena.

– Etämyynnillä saa enemmän euroja lyhyemmässä ajassa; etämyynti keskittää työaikaa ja tekee työstä tehokkaampaa. Jos myynti olisi pelkkää etämyyntiä, niin siihenkin urautuisi.

Online-tapaamisista puuttuu tietty henkilökohtaisuus, mutta Tikkanen ei näe sitä huonona asiana. Joskus juuri sen takia on päästy klousaamaan kaupat, sillä myyjän persoona ei vaikuta niin paljon ostopäätökseen.

Osa tapaamisista peruuntuu viime hetkellä, mutta se on aina myyntityön arkea.

– Etämyynnissä myyntipuheeseen saa suuren määrän toistoja, sillä niitä pystyy tekemään monta päivässä. Suurin osa asiakkaista jopa suosii etäpalavereita, sillä se säästää heiltäkin aikaa ja vaivaa. Vain pieni osa asiakkaista on sanonut, että he eivät halua tavata etänä.

Liity myynnin ja markkinoinnin jäsenten verkostoon! Nyt liittyvälle loppuvuosi 2016 ilmaiseksi:

Liity MMAn jäseneksi » Lue lisää »

Kirjoittaja:
Anni Karppanen / MMA

Oletko miettinyt, millaista olisi hypätä suureen konsultointiyritykseen suoraan koulun penkiltä? Duunitori tapasi kaksi CGI:llä noin vuoden työskennellyttä nuorta konsulttia. Kurkista massiiviseen Karvaamokujan toimistoon, joka pitää sisällään mahdollisuuksia, hyvää tiimihenkeä ja hurttiakin huumoria!

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä CGI:n kanssa. Opiskelijoille ja vastavalmistuneille tarjotaan nyt mahdollisuus osallistua yrityksen järjestämään Future Talent -rekrytointitapahtumaan. Tule tutustumaan uramahdollisuuksiin CGI:llä!

Trainee-ohjelma vei Portugaliin

Kuvittele, että saat ensimmäisen oman alasi työpaikan, joka kuulostaa erittäin mielenkiintoiselta ja odotat aloittamista kovasti. Heti alkuun pääset oppimaan uudesta työstäsi ulkomaille kahdeksi kuukaudeksi. Kuulostaisiko hyvältä? Näin alkoi konsulttina CGI:n SAP-yksikön taloustiimissä työskentelevän Veera Leppäsen ura talossa. “SAP-yksikkömme tekee tiiviisti yhteistyötä Portugalin yksikön kanssa. Rekrytointivaiheessa ilmaistiin, että olisi mahdollista lähteä Portugaliin tekemään SAP Akatemia -niminen koulutus perehdytykseksi työhön. Olihan se pelkästään bonusta!” Leppänen kertoo. Trainee-ohjelma tarjosi mukavan ja turvallisen ympäristön kokeilla ja oppia uudesta maailmasta.

Koulutus Portugalissa toi Leppäsen aloitusjaksoon hauskan lisän myös kulttuurillisesti: esimerkiksi portugalilaisten ajanhallinta erosi siitä, mihin hän on Suomessa tottunut. Leppäsen nykyisessä tiimissä ollaankin tässä asiassa topakoita: tasan klo 10.48 suunnataan peräkanaa hisseille ja alakertaan lounaalle. “Muut tiimit jaksavat kyllä kuittailla tästä meidän sopulimeiningistä”, Leppänen naurahtaa.

Leppänen kertoo työnsä jakautuvan kahdentyyppisiin tehtäväkokonaisuuksiin. Niitä ovat vakioasiakkailta tulevat ylläpitotehtävät sekä laajemmat kehitysprojektit, joissa yritys ottaa esimerkiksi käyttöön uuden järjestelmän. “Valitsin konsultoinnin, koska haluan työni olevan merkityksellistä. Tahdon päästä ratkomaan oikeita ongelmia ja kehittämään toimintaa. Vaikka olenkin IT-firmassa, konsultointia tehdään ihmiseltä ihmiselle.”

Nuoret ja nuorekkaat sanovat YES

CGI:llä tietoturvatiimissä työskentelevä konsultti Ukko Liukkonen vaihtoi pienemmästä IT-alan yrityksestä isompaan: CGI houkutteli globaalina yrityksenä, jossa pääsisi tekemään isompia projekteja. “Pidän mahdollisuudesta tutustua asiakasprojektien kautta erilaisiin yrityksiin, ihmisiin ja työkulttuureihin. Asiakkaiden tiloissa tuleekin työskenneltyä jopa neljä päivää viikosta”, Liukkonen sanoo. Toisin kuin Leppäsen, hänen työtehtäviään ei kuitenkaan saa yhtä nätisti kahteen lokeroon. “Laaja asiakaskunta ja projektien sekä käytettävien teknologioiden kirjo pitää työni mielekkään haastavana. On ilo kehittää itseäni myös sellaisissa projekteissa, jotka ovat hieman oman ydinosaamisalueeni ulkopuolella.” Tietoverkkotekniikkaa opiskellut Liukkonen tuo projekteihin vahvaa tietotaitoaan, kun taas muut tiimiläiset täydentävät projekteja omilla erikoisosaamisalueillaan.

Liukkosen mukaan nuorilla on talossa hyvä asema. Noin viisi vuotta sitten yrityksen uudemmat työntekijät totesivat, että olisi kiva saada kaikki talon nuoret ja nuorekkaat yhteen. Perustettiin YES, Young Excellence Society, joka järjestää halukkaille erilaisia tapahtumia. “Pyrimme järjestämään afterworkit, saunaillan sekä urheilua esimerkiksi lajikokeiluiden muodossa vähintään kerran kuussa. Osallistumme Finland Young Professionals -toiminnan kautta myös suurempiin yhteistapahtumiin, kuten laskettelureissulle Himokselle sekä erilaisille risteilyille”, Liukkonen sanoo. Hän on itse mukana YES:in hallituksessa ja kokenut toiminnassa mukana olemisen erittäin hyödylliseksi jo CGI:n organisaatiorakenteen oppimisen ja muihin tiimeihin tutustumisen kannalta.

Kulttuurista puhuttaessa esille nousevat joustavuus sekä huumorintajuinen ja avoin tiimi. Suuressa talossa tiimejä ja ihmisiä on monia, mutta Leppänen ja Liukkonen kertovat, että varsinkin oman tiimin kesken tehdään tiivistä yhteistyötä ja hauskanpitoa riittää. Leppänen kiittelee joustavuutta esimerkiksi työajoissa: “Luotetaan siihen, että hoidat hommasi. Kiireisten aikojen jälkeen pidät tunteja pois silloin, kun se itsellesi sopii. Itselleni joustavuus on erittäin tärkeä kriteeri työssä, ja sitä olen täällä arvostanut paljon.”

Vuosi talossa toi oppia viiden vuoden edestä

Liukkonen sanoo osuvasti, ettei ole enää ollenkaan sama Ukko kuin aloittaessaan työt noin puolitoista vuotta sitten. Aiemmin viisi vuotta pienemmässä yrityksessä ollut Liukkonen kokee oppimisessaan selvän eron: vuosi CGI:llä monipuolisine tehtävineen ja vastuineen on opettanut enemmän, kuin viisi vuotta edellisessä yrityksessä. Leppänen on samoilla linjoilla: “Hullua, miten paljon yhdessä vuodessa voi oppia. Nyt alan vasta vähitellen ymmärtämään, mitä kaikkea en vielä tiedä. Nälkä kasvaa syödessä, kun pääsee mukaan tähän maailmaan.” Haastateltavien mielestä CGI houkuttelee monipuolisena työnantajana, ja taloon voi työllistyä useilla erilaisilla koulutustaustoilla. Liukkonen on positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka näinkin suuressa yrityksessä on mahdollista jo nuorempana konsulttina toteuttaa itseään ja päästä vetämään isojakin projekteja, jos vain taitoja ja halua riittää.

Leppänen kertoo, että SAP-yksikössä eletään jännittäviä aikoja. Järjestelmä kehittyy jatkuvasti ja siihen on luvassa yksi isoimmista uudistuksista kautta aikojen, johon liittyen henkilöstöä on jo koulutettu. “CGI:llä ensimmäiset toteutukset uudistukseen tehdään Suomessa”, Leppänen toteaa innostuneena. Työ SAP:n parissa tarjoaa Leppäselle kaivattuja haasteita: taloustiimin jäsenenä häneltä vaaditaan vahvaa laskentatoimen ydinosaamista, mutta myös teknistä näkemystä konsultoinnin kohteen ollessa järjestelmä. “Kun SAP:ia osaa käyttää, se antaa todella hyvän näkemyksen kaikkeen taloushallintoon”, Leppänen perustelee valintaansa.

Tiimien sisällä kiinnostuksenkohteet ja iät vaihtelevat, mikä tuo keskusteluihin rikkautta. “Yksi mikä kaikkia yhdistää, on tietynlainen avuliaisuus. Juoniorikonsulttina arvostan sitä, että keneltä tahansa voi kysyä milloin tahansa. Vaikka olisi kuinka kiire, niin aina saa apua”, Leppänen toteaa. Alusta asti taloon tulleita on arvostettu oikeina tiimin jäseninä. Entä mistä Liukkosen motivaatio kumpuaa? “Olen suhteellisen nuorena oman alani työssä isossa firmassa, mielenkiintoisella työnkuvalla, kilpailukykyisellä palkalla ja mainioilla urakehitysmahdollisuuksilla, joten ei tässä voi parempaa toivoa”, kuuluu jämpti vastaus.

Haluaisitko tutustua tarkemmin CGI:n tarjoamiin uramahdollisuuksiin? Jos olet valmis hyppäämään konsultointialan kyytiin, tutustu erilaisiin vaihtoehtoihin opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden Future Talent -tapahtumassa Finlandia-talolla 27.1.2017!