Vuosi alkaa olla pulkassa! Katsoimme hieman taaksepäin ja keräsimme yhteen vuoden 2016 pidetyimmät artikkelit. Työhaastatteluun liittyvät aiheet ovat kiinnostaneet paljon. Näitä 10 artikkelia on vuoden aikana luettu eniten:

1.

2.

4.

5. 

6.

7.

8.

Asiantuntijatyö autoalalla on kansainvälistä, monipuolista ja hyvin mielenkiintoista. Tiesitkö, että Volvo tarjoaa kuorma-automyyjän ja mekaanikon työtehtävien lisäksi myös hyvin paljon muita erilaisia uramahdollisuuksia alasta kiinnostuneille? Tutustuimme kahden esimiehen työhön ja selvitimme, miten uran Volvolla saa käyntiin.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Volvon kanssa. Volvo Finland etsii nyt Asiakaspalvelijaa Vantaalle ja Huoltoneuvojaa Lietoon!

Kesäduunista kansainvälisiin tehtäviin Göteborgiin

Volvo kuorma-autojen teknisen tiimin vetäjä Johannes Juvonen aloitti Volvolla alunperin kesätyöntekijänä vuonna 2004. ”Opiskelin autosähköinsinööriksi ja opintoihini kuului vuosi työskentelyä alalla. Hain sen vuoksi kesätöihin tänne, ja pääsin mekaanikoksi Vantaan Truck Centeriin. Vuonna 2007 tulin sitten vakituisesti töihin Volvolle.” Juvonen pitää vahvuutenaan monipuolista kokemustaan. ”Aloitin bussipuolella, jossa olin pari vuotta. Sen jälkeen työskentelin takuukäsittelijänä noin puoli vuotta, kunnes tulin maahantuonnin puolelle huoltoinsinööriksi. Tämän jälkeen etenin laatuinsinööriksi, ja teen yhä myös sen puolen hommia. Lopulta etenin teknisen ryhmän ja takuupuolen esimieheksi, ja nyt vastaan myös huoltosopimuspuolesta”, hän listaa. ”Teen paljon töitä asiakasrajapinnassa ja reissupäiviä kertyy, mistä pidän.”

Uran seuraava askelkin on jo tiedossa: Juvonen on siirtymässä Göteborgiin hieman vastaaviin työtehtäviin. ”Vastuullani tulee olemaan Pohjoismaiden, Baltian maiden, Puolan ja Venäjän tekninen puoli.” Juvonen painottaa, että jos tekee työnsä hyvin, on Volvolla erittäin hyvät etenemismahdollisuudet – hänelle itselleenkin Göteborgin paikkaa tarjottiin suoraan. Volvo on globaali yritys, ja uramahdollisuuksia on ympäri maailmaa. ”Minua motivoi hirveästi se, että pääsen vaikuttamaan asioihin vielä enemmän kuin nyt. Toki myös Suomesta käsin voi jo nyt vaikuttaa asioihin.”

Suomessa on paljon mahdollisuuksia

Tuote- ja logistiikkapäällikkö Juha-Matti Raatikainen aloitti Volvolla aikanaan Juvosen tavoin mekaanikon hommissa opintojen ohessa. ”Opiskelin auto- ja kuljetustekniikan insinööriksi Tampereen ammattikorkeakoulussa ja valmistuttuani vuonna 2005 etenin korjaamon työnjohtajaksi. Vuonna 2007 siirryin tänne Vantaalle kentän tekniseksi tueksi, josta etenin automyynnin puolelle tuotepäälliköksi. Työ syventyi keväällä 2015, kun tuote- ja logistiikkatiimi perustettiin ja ryhdyin tiimin esimieheksi. Vastaamme muun muassa siitä, että maahantuotava mallivalikoima täyttää viranomaismääräykset ja varmistamme, että autot tulevat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Myös Raatikainen on siirtymässä uusiin tehtäviin. ”Minusta tulee myynnin puolen esimies Itä-Suomen alueelle, joka on maantieteellisesti hyvin laaja alue. Vastaan Volvo- ja Renault-myynneistä. Luvassa on paljon reissaamista, tapahtumia ja uusien myyjien kohtaamisia. Olen ikään kuin taustatukena myyjille.” Hän odottaa uutta haastetta innolla. ”Hieno juttu, että sain tämän mahdollisuuden.”

Asioihin vaikuttaminen ja työn merkityksellisyys motivoi

”Suosittelen työtä täällä sellaiselle ihmiselle, joka pitää haasteista, tiimityöstä ja joka haluaa toimia tällaisen ison brändin kanssa. Volvo on teknisen edistyksen näkökulmasta alan parhaimmistoa”, Juvonen sanoo.

Työtämme on varmistaa, että kalusto toimii, jotta bussit kulkevat, roskat päätyvät kaatopaikalle ja jotta esimerkiksi kaupat saavat tavaraa hyllyihin.

Teknisen tiimin työn ytimessä on erilaisten haasteiden ratkaisu, ja tämän vuoksi Juvonen peräänkuuluttaa positiivista asennetta. ”Haasteet eivät aina ole helppoja, mutta siitä huolimatta on jaksettava pysyä positiivisena.” Ratkaisulähtöinen toimintatapa motivoi Juvosta. ”Pidän raskaan kaluston puolella siitä, että täällä panostetaan korjaamiseen todella paljon. Etsitään vikoja ja kehitetään asioita. Ne autot ovat ihmisten työvälineitä ja niitä tarvitaan, jotta kaikkien arki sujuu.” Työ on siis hyvin merkityksellistä, mitä moni ei välttämättä heti tule ajatelleeksikaan. Noin kolmasosa kaikesta raskaan liikenteen kalustosta on Suomessa Volvoja. ”Työtämme on varmistaa se, että kalusto toimii, jotta bussit kulkevat, roskat saadaan vietyä kaatopaikalle ja jotta esimerkiksi kaupat saavat tavaraa hyllyihin.” 

Alan muutos tarjoaa mahdollisuuksia monille ammattilaisille

”Tekniikka on kehittynyt ja asiakkaiden vaatimukset ovat muuttuneet”, kertoo Raatikainen, kun kysyn häneltä, miten ala on viime vuosien aikana muuttunut. ”Enää ei puhuta niin selkeästi vain autoista rautana, vaan puhutaan palvelusta ja kokonaisuudesta. Huomattavasti bisnesorientoituneempaan suuntaan on mennyt koko ala.” Tänä päivänä tekniikan alan huippuosaamisen hankkiminen ei olekaan ainoa tie alalle, vaan myös muunlaista asiantuntijuutta tarvitaan. ”Esimerkiksi kaupallisesta näkemyksestä on todella paljon hyötyä.”

Raatikainen muistuttaa, että talon sisällä on mahdollista kerryttää ja kehittää omaa teknistä osaamistaan. ”Kannustan ehdottomasti muitakin kuin tekniikan superosaajia hakemaan tänne töihin. Työtehtävä määräytyy osaamisen mukaan ja siitä on mahdollista sitten edetä.” Työ Volvolla sopii siis kenelle tahansa raskaasta kalustosta ja kuljetusalasta kiinnostuneelle henkilölle – joka omaa oikean asenteen.

Kiinnostuitko urasta Volvolla?

Katso esimerkiksi nämä mielenkiintoiset työpaikat:

Asiakaspalvelija Vantaalle

Huoltoneuvoja Lietoon

Lue myös:

Kuorma-automyyjän työssä positiivinen asenne on valttia – ”Onnistuneet kaupat motivoivat”

Onko rajavartijan työ tuttua? Oma kuvani työstä koostui mökin ikkunasta vilahtaneesta rajavartijoiden partioveneestä ja pikavierailuista merivartioasemalle, kun rajavyöhykelupa piti uusia. Pääsin tutustumaan kahteen opiskelijaan, jotka ovat juuri valmistumassa Rajavartijan peruskurssilta.

Duunitorin toimittaja tapasi artikkelia varten kaksi Rajavartijan peruskurssin opiskelijaa sekä kurssinjohtajan. Kampanja on toteutettu yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Haku seuraavalle peruskurssille on käynnissä!

Tapaan Studia-messuilla kaksi opiskelijaa, jotka ovat pian valmistumassa Rajavartijan peruskurssilta. Oskari Eko ja Manda Lindroos ovat tulevissa virka-asuissaan esittelemässä rajavartijan työtä opiskelijoille, joilla on edessään valinta tulevan uransa suunnasta. Rajavartiolaitoksen ständillä tapaan myös muun muassa kurssinjohtaja Pasi Kylmämaan, jonka kädenpuristus on tiukka, mutta hymy lempeä.

Kemiönsaarelta kotoisin oleva Lindroos päätti jo yläasteella, että hänestä tulee merivartija. Rajavartijan kurssille hän pääsi osallistumaan armeijan käytyään. “Olen kotoisin saaristosta ja liikkunut koko ikäni merellä. Yläasteella pääsin tuttavani mukana tutustumaan merivartioasemaan, jolloin tiesin, että tämä on mun homma.” Niin ikään merivartijaksi suuntautuva Eko puolestaan haaveili pienenä poikana poliisin ammatista. Kuullessaan ensimmäistä kertaa rajavartijan työstä Turusta kotoisin oleva nuori mies oli skeptinen lähtemään “jonnekin itärajalle”. Vuotta myöhemmin Eko kuuli kuitenkin armeijassa radiomainoksen ja päätyi sen myötä hakemaan. Kun hän sai kuulla pääsevänsä Länsi-Suomeen lähemmäs kotikontuja, oli valinta selvä. “Nyt kurssin aikana on tuntunut vähän hölmöltä, mitä silloin ajatteli. Tämä on juuri sitä mitä oikeasti haluan tehdä, koska turvallisuusala ja viranomaistoiminta ovat aina kiinnostaneet.”

Jännittikö nuoria lähteä kurssille? Eko toteaa tähän, että hänestä aloitusvaiheessa oli todella vähän syitä, joita tarvitsisi jännittää. “Esimerkiksi pistoolilla en ollut ampunut ennen, eikä ollut moni muukaan. Kaikki kävivät samat perusteet, sillä toimintamallit halutaan yhtenäistää kaikille. Kurssilla kukaan ei oleta, että pitäisi osata ennestään.”

3 syytä kouluttautua rajavartijaksi:

1. Tiedossa varma työpaikka

Eko kertoo, että kaikki kurssin hyväksytysti suorittaneet pääsevät myös töihin, sillä Rajavartiolaitos kouluttaa henkilöitä työtarpeen mukaan. “Kun pääsin kouluun ja tiesin tulevan virkapaikkani, uskalsin suunnitella tulevaisuutta ottamalla asuntolainan hankkiakseni asunnon”, nuori mies sanoo. Tämä kuulostaa suhteellisen suurelta päätökseltä 21-vuotiaalle, mikä kertoo omalta osaltaan kurssin tuomasta kypsyydestä.

Rajavartijan peruskurssille lähdettyäsi sitoudut siihen noin vuodeksi. Koulutus tapahtuu arkipäivisin Imatran Immolassa, josta lomailemaan pääset heinäkuuksi. Opit asteittain Rajavartiolaitoksen toiminnasta, kielistä, oikeusopista, voimankäytöstä sekä toiminnasta rajalla, kunnes kurssin lopulla opittu nidotaan yhteen suurempien kokonaisuuksien harjoituksissa. Lindroos kertoo viihtyneensä koulussa: “Opiskelu on ollut hauskaa. Vapaa-ajalla on paljon mahdollisuuksia: esimerkiksi uimahalli, liikuntakenttä, sali ja liikuntahalli. Iltaisin ei tarvitse vain lukea kokeisiin, vaan voi mennä myös urheilemaan.”

2. Ammatin lisäksi oppeja elämään

Rajavartijan peruskurssi on antanut ammattipätevyyden lisäksi eväitä myös elämään yleensä. Molemmat kertovat oppineensa hurjasti esimerkiksi siitä, miten Suomen viranomaiset ovat järjestäytyneet ja mikä on Rajavartiolaitoksen rooli. “Olen oppinut kurssin aikana todella paljon, en vain rajahommista vaan yleensäkin Suomesta, viranomaistoiminnasta ja koko maailmasta”, Lindroos toteaa.

Kurssin aikana myös henkinen pääoma on kasvanut, ja nuoret tuntevat aikuistuneensa vuoden aikana. Myös kaverit ovat huomanneet lisääntyneen vastuullisuuden. “Rajavartijan työhön kuuluu olennaisesti myös asiakaspalvelu, johon koulutetaan kurssilla. Olen huomannut kärsivällisyyteni kehittyneen ihan arkisessakin kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja osaan paremmin ennakoida ihmisten toimintaa”, Eko kuvailee.

3. Mahdollisuudet erikoistua ja edetä

“Itselleni ehkä isoin plussa tässä työssä on se, että töissä ei olla kasista neljään maanantaista perjantaihin. Siihen kyllästyisin varmaan aika äkkiä”, Eko sanoo. Rajavartijat työskentelevät 5-6 päivää, joiden jälkeen he pitävät 5-6 päivää vapaata. 6-8 vuoden kuluttua peruskurssin suorittamisesta voi osallistua esimiestehtäviin valmistavalle jatkokurssille. Rajavartijan suuntautumisvaihtoehtoja ovat rajavartion, merivartion ja ilma-alushuollon lisäksi esimerkiksi koiranohjaajan ja tutkijan työ, rikostorjunta ja erilaiset valmiusryhmät.

Lopun ikää ei tarvitse olla kentällä, vaikka joillekin se onkin juuri sitä, mitä he haluavat tehdä. Lindroos suunnittelee hakeutuvansa tulevaisuudessa jatkokursseille ja aikoo mahdollisesti kokeilla myös toimistotöitä joko tutkintapuolella tai johtokeskuksessa.

Kuka voi hakea?

Rajavartijaksi hakeakseen ei tarvita mitään erityistaitoa. “Rajavartijana pärjää terve nainen tai mies, jolla perusarvot ja -asiat ovat kunnossa”, kurssinjohtaja Kylmämaa summaa. Työssä tarvitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, sillä työtä tehdään tiiminä ihmisten parissa. Kylmämaan mukaan keski-ikä kurssilla on tällä hetkellä 26 vuotta. Nuorimmat kurssille pääsevät armeijan käyneet täyttävät tänä vuonna 21 vuotta. “Kurssilla on monenikäisiä, mikä on ehdottomasti rikkaus. Esimerkiksi kokemus toisesta ammatista on erittäin hyvä pohja myös rajavartijan työhön, sillä elämänkokemuskin on tärkeä osa.” Kylmämaa kertoo vinkiksi nuorelle hakijalle sen, että pitää asiansa kunnossa myös nuoruudessa, jotta mahdolliset hölmöilyt eivät estä turvallisuusviranomaiseksi hakemista. Lisäksi fyysinen kunto kannattaa toki pitää hyvänä.

Mikä kurssilla on nuorten mielestä ollut parasta? “Vaikka ammunnat ovat vain pieni osa opintokokonaisuutta, niin aina kun miehelle antaa pistoolin käteen, ei tauluun osuessaan voi kuin hymyillä”, Eko naurahtaa. Lindroos nautti eniten tutustumisesta tulevaan työpaikkaansa: “Parasta on ollut päästä työharjoitteluun tulevalle työasemalle, ja myös nämä messut ovat olleet todella kiva lisä opiskeluun.”

Syttyikö kiinnostus rajavartijaksi kouluttautumiseen? Haku on parhaillaan käynnissä:

Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin edellisen kerran vuoden 2016 alusta alkaen. Siitä huolimatta se on yhä varteenotettava vaihtoehto niille, jotka kaipaavat hengähdystaukoa ja joiden työhistoria on vähintään 20 vuoden pituinen.

TE-palveluiden mukaan vuorotteluvapaa määritellään seuraavasti:

”Järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) työttömänä työnhakijana olevan henkilön.”

Vuorotteluvapaa tarjoaa työssä käyvälle mahdollisuuden pidempään vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi akkujen lataamiseen tai vaikkapa jonkin elinikäisen haaveen toteuttamiseen. Vuorotteluvapaalle jäävän sijaiseksi ryhtyvä työtön saa puolestaan mahdollisuuden kerätä työkokemuksen ja kehittää itseään ammatillisesti sekä tätä kautta parantaa työllistymisen mahdollisuuksiaan. Työnantajalle järjestelmä puolestaan tarjoaa uuden rekrytointikanavan ja uutta osaamista organisaatioonsa.

Vuorotteluvapaa ei ole mahdollista kaikille

Vuorotteluvapaalle voivat jäädä työntekijät, jotka ovat ehtineet olla työssä vähintään 20 vuotta ja saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen jäämistä vuorotteluvapaalle. Laki määrittelee myös yläikärajan vuoden 1956 jälkeen syntyneille: Vapaalle jääminen ei nimittäin ole enää mahdollista sen kalenterikuukauden jälkeen, kun työntekijän eläkeikään on aikaa 3 vuotta.

Veronalaista tuloa olevan vuorottelukorvauksen suuruus on 70% siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan. Jos vuorottelijalla on vuorotteluvapaansa aikana työ- tai muita ansiotuloja, tulot sovitellaan vastaavalla tavalla kuin muissakin työttömyysetuuksissa.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi on palkattava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö, joka täyttää jonkin seuraavista kolmesta ehdosta:

• On ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
• On alle 30-vuotias hiljattain ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai
• On vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.

Vuorotteluvapaan ehdot ovat jatkuvasti kiristyneet

Vuoden 2016 alusta voimaan astunut laki toi mukanaan muutoksia vuorotteluvapaan enimmäiskestoon, työhistoriavaatimukseen ja pitkän työuran tehneiden vuorotteluvapaakorvaukseen. Muilta osin vuorotteluvapaan ehdot säilyivät ennallaan.

Vuorotteluvapaalain muutoksella haluttiin tavoitella 50 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Lakimuutoksen kannattajat perustelivat sitä valtion huonolla taloustilanteella, mutta myös järjestelmän yleisellä kalleudella sekä sillä, ettei vuorotteluvapaalla ole ollut sanottavaa vaikutusta työurien pidentymiseen, kuten oli alun perin tavoitteena.

Vuorotteluvapaaseen kohdistuneet viimeisimmät muutokset olivat seuraavat:

1. Työhistoriavaatimus piteni neljällä vuodella (16:sta 20:een vuoteen)
2. Vuorotteluvapaan enimmäiskesto puolittui (360:stä 180:een päivään)
3. Pitkän työuran (vähintään 25 vuotta) tehneiden korkeampi vuorotteluvapaakorvauksen taso poistui

Vuorotteluvapaan hakeminen

Siihen työ- ja elinkeinotoimistoon, jonka alueella vuorotteluvapaalle jäävän työpaikka sijaitsee, toimitetaan hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus sekä heti vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi – eli mielellään jäljennös työsopimuksesta.

Vuorotteluvapaalle jäävän on lisäksi toimitettava ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä. Edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus ovat todistettavissa esimerkiksi palkkatodistuksen jäljennöksellä.

Vuorottelukorvausta puolestaan haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kelan toimistosta työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai työ- ja elinkeinotoimistosta löytyvällä lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä kopio vuorotteluvapaasopimuksesta sekä palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.

Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kelaan, jotka päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.

Lähteet: TE-palvelut, Kela, EK

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Pitkän tauon jälkeen takaisin töihin – valmistaudu näillä vinkeillä
Ahdistaako maanantai? 4 tapaa nauttia koko viikonlopusta

Vuoden 2015 lopussa työmarkkinatuen saajia oli Kelan julkaiseman tilaston mukaan 195 800 henkilöä, mikä oli 22 500 edellistä vuotta enemmän. Naisia työmarkkinatuen saajista oli 46% ja alle 25-vuotiaita 17%. Vuonna 2015 työmarkkinatukea saaneista 45% osallistui työllistymistä edistäviin palveluihin.

Työmarkkinatuki on taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan pääsyä työmarkkinoille. Työmarkkinatukea voi saada jokainen 17-64-vuotias Suomessa asuva työtön työnhakija, joka on työmarkkinoiden käytettävissä, työkykyinen ja taloudellisen tuen tarpeessa. 65-67-vuotiaille työmarkkinatukea voidaan maksaa ainoastaan lomautuksen ajalta. Kela tarkentaa työmarkkinatuen kohderyhmää seuraavasti:

• työtön, joka tulee ensi kertaa työmarkkinoille tai joka ei ole ollut riittävän pitkään töissä, eli ei täytä työssäoloehtoa.
• työtön, joka ei voi enää saada perus- tai ansiopäivärahaa enimmäisajan täytyttyä. Niille ansiopäivärahan saajille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, viimeiset 100 päivää ansiopäivärahaa maksetaan peruspäivärahan suuruisena.

Työmarkkinatuki on tarveharkintainen, eli tuen suuruuteen vaikuttavat omien tulojen lisäksi vanhempien tulot, jos tuen saaja asuu heidän kanssaan samassa taloudessa. Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu. Sitä ei makseta Suomen ulkopuolella tapahtuvaan työnhakuun.

Työmarkkinatuessa rajoituksia alle 25-vuotiaille

17-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta, voi saada työmarkkinatukea vain työllistymistä edistävän palvelun ajalta. 18–24-vuotias työtön, jolla ei ole ammatillista koulutusta, on puolestaan oikeutettu työmarkkinatukeen työttömänä ollessaan vain seuraavien ehtojen täyttyessä:

• ei ole kieltäytynyt työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamasta työstä tai koulutuksesta
• on hakenut soveltuvaan ammatilliseen koulutukseen, eikä ole kieltäytynyt, eronnut tai omasta syystä erotettu tällaisesta koulutuksesta.

Mikäli hakijalla ei ole ammatillista koulutusta, hän voi saada työmarkkinatukea vasta viiden kuukauden odotusajan jälkeen.

Työmarkkinatuen suuruus ja verotus

Työmarkkinatuki on 32,68€ päivältä, ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa – myös arkipyhiltä. Vanhempien tulot voivat alentaa työmarkkinatuen määrään, mutta työmarkkinatuesta myönnetään aina vähintään puolet. Vanhempien tulot vaikuttavat, jos työmarkkinatuen hakija asuu heidän kanssaan samassa taloudessa eikä ole täyttänyt työssäoloehtoa. Työmarkkinatuen määrän voi laskea Kelan laskurilla.

Työmarkkinatukea korotetaan huollettavina olevien alle 18-vuotiaiden lasten perusteella. Lapsikorotus on yhdestä lapsesta 5,27€/päivä, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74€/päivä ja kolmesta tai sitä useammasta lapsesta yhteensä 9,98€/päivä. Lapsikorotus maksetaan lapsen syntymästä lähtien, ja sitä maksetaan myös avio- tai avopuolisosi alaikäisestä lapsesta tämän asuessa samassa taloudessa.

Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukeen voidaan maksaa 4,78€/päivä suuruista korotusosaa korkeintaan 200 päivältä. Ilman korotuksia työmarkkinatuen suuruus on keskimäärin 703€/kk.

Omat tulot vähentävät työmarkkinatukea. Tarveharkintaa omien pääoma- ja muiden tulojen perusteella ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun työmarkkinatukea maksetaan

• 55 vuotta täyttäneelle, joka on täyttänyt työssäoloehdon ennen työttömäksi jäämistä tai
• työllistymistä edistävän palvelun ajalta.

Näissä tilanteissa omat pääomatulot eivät siis vaikuta työmarkkinatuen määrään. Työtulot vähentävät kuitenkin aina työmarkkinatuen määrää.

Työmarkkinatuki on veronalaista tuloa, josta tehdään 20% ennakonpidätys. Vaikka tuki on pienempi kuin palkka, ennakonpidätysprosentti ei välttämättä pienene, koska tuesta ei voi tehdä verotuksessa samoja vähennyksiä kuin palkkatulosta.

Mikäli työmarkkinatuen saajalla on työttömyysaikana satunnaisia tai osa-aikatyöstä saatuja tuloja, ennakonpidätysprosentin voi laskea veroprosenttilaskurilla osoitteessa www.vero.fi/verolaskuri.

Työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen

Työmarkkinatukea voit hakea seuraavasti:

1. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työmarkkinatuki myönnetään aikaisintaan siitä päivästä, jolloin olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi.
2. Hae työmarkkinatukea verkossa tai täytä lomake Työttömyysetuushakemus (TT1) ja postita se Kelaan.
3. Jos olet ollut palkkatyössä ennen työttömyyttä, liitä hakemukseen työ- ja palkkatodistukset työssäoloehdon selvittämistä varten. Jos haluat, että työssäoloehdon tarkastelujaksoasi pidennetään, liitä mukaan selvitys perusteista, esimerkiksi opiskelutodistus.

Työmarkkinatuki maksetaan pankkitilille neljän viikon jaksoissa jälkikäteen. Ensimmäinen maksujakso on kuitenkin kaksi viikkoa. Työmarkkinatuen maksu perustuu työttömyysajan ilmoitukseen, joka on täytettävä neljän viikon välein Kelan sähköisessä asiointipalvelussa tai toimittamalla paperilomakkeen ilmoitus työttömyysajasta (TT2) Kelan toimistoon.

Työmarkkinatukea saa vasta oltuaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana vähintään 5 arkipäivää (=omavastuu). Työmarkkinatuki maksetaan normaalisti myös omavastuuajalta, mikäli osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.

Kela ei maksa työmarkkinatukea ajalta, jolle työ- ja elinkeinotoimisto on antanut karenssilausunnon. Kun karenssiaika on päättynyt, työmarkkinatukea on haettava uudelleen Kelasta. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta työmarkkinatukea voidaan kuitenkin maksaa karenssista huolimatta.

Lähde: Kela

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Opinnot voi rahoittaa ansiosidonnaisella päivärahalla
Mikä on oppisopimus ja miten sinne pääsee?

Etsitkö kesätöitä? Silloin kannattaa tsekata Turun kauppakorkeakoulun tiloissa 18.1.2017 järjestettävä ContactExpo, joka on korkeakouluopiskelijoille suunnattu rekrytointitapahtuma. Tänä vuonna opiskelijavoimin toteutetuille messuille odotetaan yli neljää tuhatta kävijää!

Miksi osallistua messuille? Opiskelijoille on tarjolla mahdollisuus tutustua monien eri alojen yrityksiin ja niiden työntekijöihin. Messut ovat oiva tilaisuus luoda uusia kontakteja ja verkostoitua – takataskussa saattaa olla messuilta poistuessa myös kesätyöpaikka! Tänä vuonna messuja on tarkoitus kasvattaa yhä poikkitieteellisempään suuntaan. Messut keräävätkin opiskelijoita mm. Turun kauppakorkeakoulusta, Turun yliopistolta, Åbo Akademista sekä Turun ammattikorkeakoulusta.

ContactExpon tavoitteena on yhdistää osaaminen ja sen tarve. Monet messuille osallistuvat työnantajat tarjoavat suosittuja trainee- ja harjoittelupaikkoja, joihin etsitään nuoria osaajia. Näihin paikkoihin voit päästä käsiksi esittäytymällä työnantajalle juuri messuilla. Tähän mennessä osallistumassa on yli 26 yritystä.

Opiskelijoille on tarjolla myös CV-klinikka, jossa ansioluettelonsa saa tarkastuttaa ammattilaisilla, jotka antavat myös vinkit sen laatimiseen. Luvassa on myös ajankohtaisia puheenvuoroja sekä LinkedIn-valmennusta. Turun oppilaitoksista messupaikalle on tarjolla linja-autokyyti ja tapahtuma on maksuton.

”ContactExpo räjäyttää vuoden 2017 käyntiin uudella ilmeellä, mutta vuosien kokemuksella ja osaamisella!”

Saavu siis Turun kauppakorkeakoululle 18.1.2017 klo 10-14 ja hyödynnä messujen tarjoamat kontaktit ja työmahdollisuudet! Lue lisää Facebookista tai nettisivuilta.

ContactExpon järjestävät KKOY (Turun yliopiston kansainvälisen liiketoiminnan opiskelijat ry) ja KY-Kasino (Turun akateemiset arvopaperisäästäjät ry) yhteistyössä Turun Kauppakorkeakoulun sekä Turun KY:n (Turun kauppatieteiden ylioppilaat ry) kanssa.

Palkkatuki on varteenotettava vaihtoehto niin uutta osaamista etsivälle työnantajalle kuin työttömälle työnhakijallekin. Tästä artikkelista löydät oleelliset tiedot palkkatuesta ja sen hakemisesta.

Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi määrärahojensa puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on rahallinen korvaus siitä, että työnantaja voi joutua käyttämään tavallista enemmän aikaa työntekijän työnohjaukseen työttömän vähäisen työkokemuksen, vanhentuneen osaamisen tai esimerkiksi vamman tai sairauden vuoksi.

Palkkatuki on harkinnanvaraista

Palkkatuki on harkinnanvaraista. TE-toimisto arvioi, kuinka hyvin palkkatuettu työ parantaa työttömän ammatillista osaamista ja edistää avoimille työmarkkinoille työllistymistä. TE-toimisto päättää tuen suuruuden ja keston tapauskohtaisesti.

Palkkatukea voidaan myöntää niin toistaiseksi voimassa olevaan kuin määräaikaiseenkin työsuhteeseen. Tukea voidaan maksaa myös osa-aikaiseen työsuhteeseen, kun TE-toimisto pitää osa-aikatyötä tarkoituksenmukaisena ja se edistää henkilön mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille. Tämä saattaa olla perusteltua esimerkiksi osatyökykyisten työllistymisen kannalta.

Palkkatuen saaminen

Palkkatukea voivat saada yritykset, yhteisöt, kunnat ja kuntayhtymät sekä kotitaloudet. Muille työnantajille kuin kotitalouksille palkkatuki on veronalaista tuloa. Valtion virastolle tai laitokselle ei myönnetä palkkatukea, mutta ne voivat saada työllisyysmäärärahaa työttömän työnhakijan palkkaamiseen.

Työnantajan pitää maksaa työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, palkan on oltava kyseiselle työlle tavanomainen ja kohtuullinen.

Duuni-kortti ja Sanssi-kortti

TE-toimisto voi antaa työnhakijalle Duuni-kortin tai Sanssi-kortin omatoimiseen työnhakuun. Kortti ei kuitenkaan ole palkkatuen myöntämisen edellytys. Kortit osoittavat, että TE-toimisto on sitoutunut myöntämään palkkatukea kortin haltijan palkkaamiseen, jos tuen myöntämisen työnantajaa ja työsuhdetta koskevat edellytykset täyttyvät.

Palkkatuki oppisopimuskoulutukseen

Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voidaan myöntää koko koulutuksen ajaksi. Jos tuen määrä perustuu työttömyyden kestoon, se on 30%, 40% tai 50% palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan. Koulutuksen loppuajan tuki on 30% palkkauskustannuksista. Mikäli tuki myönnetään työttömän vamman tai sairauden perusteella, sen määrä on koko koulutuksen ajan 50 % palkkauskustannuksista.

Palkkatuen kesto ja määrä

Jos palkkatuki myönnetään työttömän ammatillisessa osaamisessa olevien puutteiden takia, tuen määrä ja kesto määräytyvät palkattavan henkilön työttömyyden keston mukaan. Palkkatuen määrä on sitä korkeampi ja kesto sitä pidempi, mitä kauemmin henkilö on ollut työtön. Jos työnantaja saa palkkatuen lisäksi muuta tukea tai oppisopimuskoulutuksen ajalta maksettavaa koulutuskorvausta, niiden yhteismäärä on enintään palkkauskustannusten suuruinen.

Rekrytoiva yritys voi ennakoida palkkatuen määrää ja kestoa työttömän työttömyyden keston mukaan:

• Työttömyys on kestänyt alle vuoden
  • tuki 30% palkkauskustannuksista
  • tukijakso enintään 6 kuukautta
• Työttömyys on kestänyt vähintään vuoden (12 kk 14 kk:n aikana)
  • tuki 40% palkkauskustannuksista
  • tukijakso enintään 12 kuukautta
• Työttömyys on kestänyt vähintään 2 vuotta (24 kk 28 kk:n aikana)
  • tuki 50% palkkauskustannuksista enintään 12 kuukauden ajan
  • tuki 30% palkkauskustannuksista seuraavien 12 kuukauden ajan
  • tukijakso yhteensä enintään 24 kuukautta

Jos palkkatuki myönnetään sillä perusteella, että työttömän vamma tai sairaus olennaisesti ja pysyvästi vaikuttaa hänen työsuoritukseensa  tehtävässä, tuki on enintään 50% palkkauskustannuksista. Tukijakson kesto on enintään 24 kuukautta kerrallaan.

Jos palkkatuki myönnetään 60 vuotta täyttäneen ja vähintään 12 kuukautta välittömästi ennen palkkatuen myöntämistä työttömänä olleen henkilön palkkaamiseksi, on tukijakso enintään 24 kuukautta kerrallaan. Tuen määrä on ensimmäisten 12 kuukauden ajalta työttömyyden keston perusteella 40% tai 50% palkkauskustannuksista, tämän jälkeen 30% palkkauskustannuksista.

Palkkatuen hakeminen

TE-toimistossa tarkistetaan palkkatuen myöntämisehdot. Työnhakijan  esittämä Duuni- tai Sanssi-kortti ei riitä tuen saamiseksi, vaan työnantajan on täytettävä palkkatukihakemus alla näkyviä ohjeita noudattaen.

• Hae palkkatukea sähköisesti Yrityksen ja työnantajan oma asiointi-palvelussa. Kirjaudu palveluun Verohallinnon ylläpitämällä Katso-tunnisteella.
• Lomakehaku: Palkkatukea haetaan lomakkeella TEM320. Toimita hakemus siihen TE-toimistoon, jonka toimialueella työpaikka sijaitsee tai jonka työnhakijoita tuella on tarkoitus palkata.
• Hakemukseen ei tarvita liitteitä, koska TE-toimisto tarkistaa tarvittavat tiedot. Poikkeuksen tekee elinkeinotoimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö, jonka pitää liittää hakemukseen kopiot viimeisimmästä veroilmoituksesta, elinkeinotulon verotuspäätöksestä ja mahdollisesta verohuojennuspäätöksestä.
• Työsuhde voi alkaa TE-toimiston myönnettyä palkkatuen.
• Jos haet jatkoa palkkatuelle, toimita jatkohakemus TE-toimistolle ennen tukijakson päättymistä. Työsuhteen pitää jatkua välittömästi edellisen palkkatukijakson päätyttyä.

Lähde: TE-palvelut

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Työmarkkinatuki yleinen toimeentulon lähde alle 25-vuotiailla
Sopimus vailla tunteja hankaloittaa arkea

Kelan keväällä 2016 julkaiseman tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia isistä jää kotiin hoitamaan ensimmäistä lastaan, kun vielä 2000-luvun alussa luku oli 70 prosenttia. Toisaalta noin 20 prosenttia isistä jättää yhä perhevapaat kokonaan käyttämättä.

Isyysvapaan kesto

Isyysvapaan kesto korkeintaan 54 arkipäivää eli noin yhdeksän viikkoa. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa enintään 18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaapäivät isä voi pitää sen jälkeen, kun vanhempainrahan saaminen on päättynyt.

Isyysvapaan ajankohta

Isyysvapaan voi aloittaa vauvan synnyttyä. Halutessaan isä voi myös pitää kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaat on kuitenkin pidettävä siihen mennessä, kun lapsi on kaksivuotias tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta.

Isyysvapaan voi pitää kerralla tai jakaa sen jaksoihin. Isyysvapaasta äidin kanssa yhtäaikaisesti pidettävät 1–18 arkipäivää voidaan jakaa korkeintaan neljään jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voit jakaa enintään kahteen jaksoon. Isän vapaiden siirtäminen äidille ei ole mahdollista.

Jos isyysvapaa pidetään vasta vanhempainrahakauden jälkeen, lapsi saattaa olla päivähoidossa ennen isyysvapaata. Päivähoitopaikka säilyy isyysvapaan ajan, mutta lapsi ei voi olla isyysvapaan aikana päiväkodissa. Perheen muut lapset voivat kuitenkin olla päivähoidossa myös isyysvapaan aikana. Vanhempainrahakauden jälkeen saatu isyysraha vaikuttaa hoitorahaan.

Isyysrahan hakeminen

Kela maksaa isyysvapaan ajalta isyysrahaa. Ennen isyysrahahakemuksen tekemistä tulee selvittää, maksaako työnantaja palkkaa isyysvapaan ajalta. Isyysvapaasta on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkua. Mikäli isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, riittää ilmoitus viimeistään kuukausi etukäteen.

Isyysrahaa haetaan vasta lapsen syntymän jälkeen, kun tiedetään varmuudella, koska isyysvapaa aiotaan pitää. Isyysrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isä saa itse päättää, miltä päiviltä hakee isyysrahaa. Esimerkiksi lauantai on isyysrahapäivä vain siinä tapauksessa, että isä niin haluaa.

Jos työnantaja maksaa isälle palkkaa isyysvapaan ajalta, isyysraha maksetaan työnantajalle. Mikäli isyysvapaaseen sisältyy palkallisia vapaapäiviä, isyysraha maksetaan myös näiltä päiviltä työnantajalle.

Oikeus isyysrahaan

Isyysrahaa myönnetään, mikäli sen hakija on avo- tai avioliitossa lapsen äidin kanssa ja osallistuu lapsen hoitoon. Isyysrahaa voi saada poikkeuksellisesti, vaikka puolisot asuisivat tilapäisesti eri osoitteissa, mikäli erossa asuminen on välttämätöntä esimerkiksi työtilanteen vuoksi.

Lisäksi ehtona on, että isyysrahan hakija on kuulunut Suomen sosiaaliturvan piiriin vähintään 180 päivää juuri ennen lapsen laskettua syntymäaikaa. Vakuutusaikaan voidaan laskea mukaan vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa.

Myös adoptioisällä on oikeus isyysrahaan. Lisäksi rekisteröidyssä parisuhteessa oleva saa isyysrahaa sukupuolestaan riippumatta, jos hän adoptoi puolisonsa lapsen tai adoptiolapsen.

Uuden lapsen vaikutus isyysvapaaseen

Isyysvapaa on lapsikohtainen. Jos perheeseen syntyy tai adoptoidaan uusi lapsi, isä voi pitää aiemmasta lapsesta pitämättä olevia isyysrahapäiviä yhtäjaksoisesti korkeintaan 24 arkipäivää samaan aikaan, kun äiti on äitiys- tai vanhempainvapaalla uuden lapsen perusteella. Isyysvapaat aiemmasta lapsesta on pidettävä viimeistään siihen mennessä, kun lapsi on kaksivuotias tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut kaksi vuotta. Uuteen lapseen perustuvia isyysrahapäiviä voi äidin kanssa samanaikaisesti pitää korkeintan 18 arkipäivää. Yhteensä isä voi siis pitää enintään 42 isyysrahapäivää samanaikaisesti äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden kanssa. Isyysrahaa voi saada kerrallaan kuitenkin vain yhdestä lapsesta.

Opiskelu ja työskentely isyysvapaalla

Isyysrahan saaja ei voi opiskella päätoimisesti tai työskennellä isyysvapaan aikana. Työskentely sunnuntaisin ja arkipyhinä on kuitenkin sallittua, koska isyysrahaa maksetaan vain arkipäiviltä.

Vaihtoehtona perhevapaat

Isyysvapaan lisäksi isä voi lapsen syntymän jälkeen pitää seuraavia perhevapaita:

• vanhempainvapaa äidin äitiysvapaan jälkeen. Vapaan voi myös jakaa äidin kanssa.
• hoitovapaa vanhempainvapaan jälkeen.
• osittaisen hoitovapaa, jos isä palaa töihin osa-aikaisesti.

Lähde: Kela

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Tavoitteena perheystävällinen työpaikka
Vuorotteluvapaa tuo ansaitun tauon oravanpyörään

Nyt se on varmaa: Tampere saa raitiotien! Raitiotien sovittaminen uuteen kaupunkiin ei kuitenkaan käy ihan käden käänteessä, vaan projekti vaatii hyvin paljon suunnittelua. Suunnittelijan kannalta hanke on hyvin kiehtova, sillä projektissa luodaan täysin uudenlaista modernia raitiotietä. Lue alta millaista VR Trackin suunnittelijoiden työ tämän projektin parissa on, sekä mitä kaikkia uramahdollisuuksia VR Track tarjoaa suunnittelualan ammattilaisille!

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä VR Trackin kanssa.  Katso VR Trackin avoimet työpaikat Duunitorilla » 

Työllä on iso vaikutus – ”olemme vahvasti mukana kehittämässä koko seutua”

Raitiotiehankkeessa katu- ja raitiotiesuunnittelijana työskentelevä Krista Löf on aina ollut kiinnostunut suunnittelijan urasta. Yhdyskuntasuunnittelun alan hän löysi opiskelupaikkaa valitessaan. ”Talosuunnittelupuolen jutut eivät niinkään kiinnostaneet, vaan halusin lähteä opiskelemaan tätä vähän tuntemattomampaa alaa. Suunnittelemamme asiat ovat todella iso osa kaupunkia, mitä moni ei välttämättä tule edes ajatelleeksi.” Insinööriksi valmistuttuaan Löf työllistyi suunnittelutoimistoon; VR Trackille hän vaihtoi reilu vuosi sitten vaativimpien suunnittelutehtävien ja työtehtävien ansiosta. ”Tässä projektissa on hienoa olla mukana, sillä luomme uusia tapoja liikkua ja helpotamme tätä kautta ihmisten arkea. Yksi motivoivimmista asioista tässä työssä onkin se, että pääsemme näkemään suunnittelemamme asiat konkreettisesti valmiina.”

”Raitiotie mahdollistaa koko Tampereen alueen kasvun; radan ympärille rakennetaan paljon asuintaloja ja sen ympärille muodostuu myös kokonaan uusia asuinalueita”, kuvaa väyläsuunnittelija Jukka Heinonen. ”Yksi ammatillisesti mielenkiintoisimmista asioita tässä projektissa on se, että tällainen moderni raitiotie on täysin uudentyyppinen kulkumuoto, ainakin Tampereella. Helsingin kalustokin on pääsääntöisesti hieman vanhempaa. Tässä oppii koko ajan uutta”, Heinonen kertoo. 

Jokainen vastaa omasta tontistaan – tai kadunpätkästään

Jokaisella suunnittelijalla on oma vastuualue. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suunnittelija on vastuussa kaikkien suunnittelun osa-alueiden yhteensovittamisesta tietylle kadunpätkälle. Heinosen vastuulla esimerkiksi on Tampereen Hervannan kaupunginosassa sijaitseva Insinöörinkatu, joka tarjoaa monenlaisia haasteita suunnittelutyölle, sillä raitiovaunu täytyy saada sovitettua tiiviisti rakennettuun katuympäristöön. ”Siellä on paljon liiketiloja, kauppakeskuksia ja tiivistä asuinrakentamista, mikä tuo työhön oman haasteensa. Raitiovaunu tulee menemään keskellä katua ja vastuullamme on raitiotien geometrian, pysäkkijärjestelyjen ja laiturien lisäksi suunnitella se, miten eri liikenneväylät pelaavat yhteen. Missä menevät jalankulkijat, missä pyöräilijät, missä muu joukkoliikenne ja niin edelleen.”

Tyypilliset työviikot pitävät sisällään suunnittelutyön ohella palavereita ja keskusteluja. ”Palavereissa selvitetään missä mennään. Sitten lähden tekemään esimerkiksi tyyppipoikkileikkauksia kadusta ja muokkaamaan niitä. Suunnittelutyötä teen Novapointilla, joka toimii Autocadin päällä. Viikkoon saattaa kuulua myös esimerkiksi yhteensovituskokouksia, joissa käydään läpi sitä, miten muiden osa-alueiden suunnitelmat vaikuttavat omaan suunnitelmaani”, Löf kertoo.

Allianssityöskentelyssä jokainen oppii ja opettaa

Raitiotiehanke toteutetaan allianssihankkeena. Löfin mielestä allianssin mahdollistama yhteistyö muiden asiantuntijoiden kanssa on yksi työn mielenkiintoisimmista puolista, sillä samalla hän oppii itsekin paljon uutta myös muista projektin osa-alueista. Allianssityöskentelyn tavoitteena onkin tehdä parhaita mahdollisia ratkaisuja jo suunnitteluvaiheessa. ”Selvitämme uusia suunnittelutapoja porukalla. Uusien asioiden tekeminen pitää työn mielenkiintoisena.” Suunnittelijat, rakentajat ja tilaaja osallistuvat alusta alkaen projektin tekemiseen ja työskentelevät saman katon alla. ”Työviikkoihini kuuluu paljon keskustelua ja asioiden miettimistä yhdessä. Meillä on tätä projektia varten perustettu oma allianssin Big Room -toimisto, joka on omanlaisensa työyhteisö. Toimistossamme on tosi hyvä yhteishenki”, Löf kertoo. ”Jokaisella on paljon vastuuta, ja työ on hyvin itsenäistä, mutta samalla on helppo kysyä apua ja saada lisätietoa muiden osa-alueiden asiantuntijoilta.”

Myös Heinonen kehuu allianssityöskentelyä: ”Tällaiset projektit ovat suunnittelijan kannalta ehkäpä niitä kaikkein kiehtovimpia, kun yhteistyötä tehdään kaikkien kanssa. Kaikki tuovat pöytään omaa osaamistaan; esimerkiksi rakentajilta tulee valtavasti oppia siitä, miten suunnitelmia kannattaa tehdä rakentamisen näkövinkkelistä.” Tampereen raitiotiehanke ei suinkaan ole ainoa allianssihanke, jossa VR Track on mukana, vaan työtä on tarjolla myös muissa hankkeissa. ”Olemme alliansseissa edelläkävijöitä. Olemme jo nyt olleet mukana useammissa allianssihankkeissa, kuten Lielahti-Kokemäki-ratahankkeessa sekä Äänekosken biotuotetehtaan liikenneyhteydet -rata ja tiehankkeessa välillä Tampere-Äänekoski”, Heinonen sanoo. 

Monipuolisia työtehtäviä ja uramahdollisuuksia

VR Trackilla on mahdollista luoda oma urapolku omien kiinnostuksen kohteiden mukaan. ”Täällä annetaan mahdollisuuksia tehdä erilaisia hommia. Itse pidän esimerkiksi tarjoustyöskentelystä, joten olen ollut mukana tekemässä tarjouksia”, Heinonen avaa. Hän on viihtynyt VR Trackilla jo reilut kolme vuotta, tätä ennen hän työskenteli toisessa yrityksessä samoissa tehtävissä. Hän hehkuttaa VR Trackin suunnittelupuolta etenkin sen vuoksi, että talo tarjoaa suunnittelijoille hyvin laaja-alaisia työtehtäviä. ”Täällä ei tarvitse pysyä pienessä lokerossa, vaan mielenkiintoisia ja vaihtelevia projekteja riittää. Ei tarvitse tehdä vain tietä tai katua, vaan pääsee tekemään myös ratasuunnitteluun liittyviä asioita ja nyt esimerkiksi näitä raitiotiesuunnitelmia. Työ pysyy tätä kautta koko ajan mielenkiintoisena ja koko ajan on mahdollisuus oppia uutta eri aihealueista.”

VR Track pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti, mikä näkyy myös työntekijöille. Työvälineet ja työtavat ovat moderneja ja suunnittelupuoli kasvaa ja laajenee. Tampereen projektin kaltaiset laajat hankkeet työllistävät vuoksiksi. Heinonen kertoo:”Varsinkin tämän tie-, katu- ja aluesuunnittelun suhteen on menty viime vuosina suuria harppauksia eteenpäin. Olemme voittaneet muun muassa erilaisia kuntien puitesopimuksia, minkä ansiosta tämä puoli kasvaa meillä nyt voimakkaasti.” 

”Työnantajana VR Track on mielestäni rento ja reilu. Meillä on hyvä ilmapiiri ja työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti. Esimiehet eivät eristäydy muista, vaan kenen tahansa kanssa voi keskustella”, Löf kuvailee. Hyvä ilmapiiri edesauttaa työssä viihtymistä, ja molemmat haastateltavat suosittelevatkin työpaikkaansa mielellään muille insinööreille. ”Täällä on erittäin mukavia työkavereita ja mielenkiintoisia projekteja”, sanoo Löf.

Kiinnostuitko?

VR Track on yksi Suomen suurimmista infra-alan suunnittelutoimistoista ja maamme johtava rata-, sähkö- ja turvalaitejärjestelmien asiantuntija. VR Trackin TKA eli tie-, katu- ja aluesuunnitteluyksikkö työllistää useita kokeneita suunnittelijoita ja tarjoaa töitä erilaisten, ammatillisesti hyvin kiinnostavien hankkeiden parissa.

Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päättyessä työnantajaltaan kirjallinen työtodistus. Sen antamatta jättäminen on rangaistava teko. Työsopimuslaissa on määritelty, mitä asioita työnantaja voi kirjata työsopimukseen.

Jos haluat työsuhteen päättyessä saada työtodistuksen, tulee sinun pyytää sitä työnantajalta suullisesti tai kirjallisesti. Työnantajan ei siis tarvitse antaa työtodistusta oma-aloitteisesti. Työnantajalla on velvollisuus antaa viivytyksettä – mielellään viikon sisällä – työtodistus työntekijän pyytäessä sitä kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Tästä syystä työnantajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan tiedot entisten työntekijöidensä työsuhteen kestosta sekä heidän toimenkuvistaan. Myöhemminkin pyydetty työtodistus on annettava, jos se ei ole työnantajalle kohtuuttoman hankalaa. Työtodistus on annettava viivytyksettä.

Suppea vai laaja työtodistus?

Se, kirjoitetaan suppea vai laaja työtodistus, on työntekijän päätettävissä. Suppea työtodistus sisältää työsuhteen kokonaiskeston ja työtehtävät. Laajaan työtodistukseen on kirjoitettu edellisten lisäksi myös työsuhteen päätymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä (ns. arvolauselma). Työsuhteen päättymisen syy tai arvolauselma voidaan jättää pois laajasta työtodistuksesta, mikäli työntekijä niin haluaa. Arvolauselman sisältävä työtodistus on pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Mikäli työntekijä on pyytänyt arvion työtaidosta ja käytöksestä, hänellä ei ole oikeutta saada toisen sisältöistä työtodistusta, vaikka arvio olisi hänen mielestään väärä. Työnantaja voi kuitenkin joutua vahingonkorvausvastuuseen, mikäli väärin tehty arvio aiheuttaa työntekijälle vahinkoa.

Arvolauselmassa työntekijän työtaidosta ja käytöksestä voidaan esimerkiksi käyttää esimerkiksi arvosteluasteikkoa 1-5 tai arvioita heikko, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja kiitettävä. Myös vapaamuotoisemmat ilmaisut ovat sallittuja. Arvolauseissa on oleellista se, että ne ovat totuudenmukaisia, täsmällisiä ja kuvaavat työntekijän kykyjä.

Jos olet pyytänyt ja saanut työnantajalta suppean työtodistuksen, voit viiden vuoden sisällä työsuhteen päättymisestä pyytää työnantajalta uutta työtodistusta, johon lisätään arvolauselma ja/tai työsuhteen päättymisen syy.

Työsuhteen päättymisen syy

Siinä tapauksessa, että työntekijä pyytää työsuhteen päättymissyytä, työtodistukseen voidaan merkitä jokin seuraavista:

• määräajan kuluminen umpeen
• työntekijän irtisanoutuminen
• taloudellinen ja tuotannollinen peruste
• työntekijän henkilöön liittyvä syy
• työnantajan tai työntekijän aloitteesta tapahtunut työsopimuksen purkaminen
• työsopimuksen purkautuminen.

Työsuhteen päättymisen syy on mainittava siten, ettei se samalla sisällä arviota työntekijästä. Jos työsuhde on päättynyt työntekijästä johtuvasta syystä, työnantajalla ei ole oikeutta ei kuvata tätä perustetta työtodistuksessa.

Työsuhteen päättymisen syytä ja sitä, kenen toimesta työsuhde on päättynyt, edellyttää yleensä TE-toimisto arvioidessaan työnhakijan oikeutta työttömyysturvaan.

Virheellinen työtodistus

Jos työtodistukseen on kirjoitettu virheellisiä tai lain vastaisia tietoja, kuten maininta sairauspoissaoloista tai perhevapaista, tai siihen on laitettu arvio työsuhteen päättymisen syystä tai arviolauselma, vaikka et ole tätä pyytänyt, työnantajan on annettava sinulle korjattu työtodistus. Mikäli työnantaja ei toimita työtodistusta pyynnöstäsi huolimatta, voit olla yhteyttä oman alueesi työsuojeluviranomaiseen.

Väliaikainen työtodistus

Väliaikainen työtodistus voidaan antaa työntekijän pyynnöstä työsuhteen kestäessä. Tämä on yleinen käytäntö, josta ei ole kuitenkaan säädetty työsopimuslaissa. Työnantajalle voi syntyä jopa velvollisuus kirjoittaa väliaikainen työtodistus esimerkiksi työntekijän hakeutuessa koulutukseen, koska työnantajan on pyrittävä edistämään työntekijän mahdollisuuksia kehittyä urallaan.

Työtodistuspohja

Oheisten linkkien takaa voi ladata Työsuojeluhallinnon esimerkkipohjat:

• Työtodistus, sisältää arvioinnin
• Työtodistus, ei sisällä arviointia

Lähde: Työsuojeluhallinto

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista

Työnhaun ja työsopimuksen lakitermit tutuiksi
Irtisanomis- ja eropaketit puntarissa

Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Tässä artikkelissa kerromme oleellisimmat tiedot ansiopäivärahasta ja sen hakemisesta.

Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos

• olet kokonaan tai osittain työtön
• haet kokoaikatyötä ja olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon
• olet työttömyyskassan jäsen
• olet täyttänyt työssäoloehdon kassan jäsenyysaikana
• olet iältäsi 17-64-vuotias (lomautustilanteessa 17-67-vuotias).

Saadaksesi ansiopäivärahaa sinun on heti työttömäksi jäädessäsi ilmoittauduttava työhakijaksi TE-toimistoon. Ilmoittautumista ei voi tehdä takautuvasti. TE-toimisto antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon siitä, täyttyvätkö kohdallasi laissa ansiopäivärahan maksamiselle määritellyt työvoimapoliittiset edellytykset, kuten se, että olet työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyyskassa voi maksaa ansiopäivärahaa vain TE-toimiston lausunnon ollessa esteetön. Oikeutta ansiopäivärahaan ei ole, jos esimerkiksi opiskelet päätoimisesti tai harjoitat päätoimista yritystoimintaa. Ilmoittautumisen jälkeen on tärkeää noudattaa TE-toimiston antamia ohjeita työnhaun voimassa pitämiseksi.

Ansiopäivärahan suuruus

Ansiopäivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltävän, vähintään työssäoloehdon täyttävän ajan vakiintuneesta palkasta. Ansiopäivärahan laskemisessa huomioidaan palkat ainoastaan niiltä kalenteriviikoilta, joilta työssäoloehto kertyy. Kausiluonteista työtä tekevillä otetaan huomioon työttömyyttä edeltäneen 12 kuukauden tulot. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua.

Ansiopäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja lapsikorotuksista

• Perusosa on vuosittain kansaneläkeindeksin mukaan vahvistettavan peruspäivärahan suuruinen.
• Ansio-osa on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää taitekohdan (3 104,60 € vuonna 2016), ansio-osa on ylimenevältä osalta 20 %.
• Lapsikorotusta voi saada alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta.

Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enimmillään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Ansiopäiväraha on aina vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen. Ansiopäiväraha on veronalaista tuloa ja sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Ansiopäivärahan kesto

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja enintään 500 työttömyyspäivältä. 500 päivää täyttyy näin ollen aikaisintaan vuodessa ja 11 kuukaudessa. Suomen hallitus on päättänyt lyhentää ansiopäivärahan kestoa sadalla päivällä alkaen vuoden 2017 alusta.

Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos sinulla on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös kieltäydyttyäsi työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttäessäsi palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, mikäli osallistut palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja saat tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Jos työttömyytesi jatkuu 500 päivän enimmäismaksuajan täytyttyä, olet oikeutettu hakemaan Kelasta työmarkkinatukea. Voit nollata 500 päivän laskurin täyttämällä työssäoloehdon uudelleen. Aina kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy, enimmäisaika alkaa alusta.

Ansiopäivärahan hakeminen

Ansiopäivärahaa haetaan jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää työttömyyskassaasi kassan antamia ohjeita noudattaen myös lyhyemmältä ajalta. Täytä hakemus ensimmäisestä työttömyyspäivästä lähtien. Kassa huomioi automaattisesti viisi omavastuupäivää ja muut mahdolliset korvauksettomat päivät.

Ansiopäivärahahakemukseen tulee useimmiten toimittaa seuraavat liitteet:

• Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 viikon työssäoloehdon täyttävältä ajalta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltyinä lomarahat ja -korvaukset sekä muut maksetut erät kuten kertakorvaukset ja tulospalkkiot. Palkkatodistuksessa on ilmoitettava myös mahdolliset palkattomat jaksot ja syyt niihin.
• Kopio työtodistuksesta ollessasi kokonaan työtön.
• Kopio työsopimuksesta ollessasi lomautettu tai tehdessäsi osa-aikatyötä.
• Kopio irtisanomisilmoituksesta tai lomautusilmoituksesta.

Hakemukseen on henkilökohtaisesta tilanteesta riippuen liitettävä myös:

• Päätös sosiaalietuuden myöntämisestä, jos saat esimerkiksi eläkettä, sairaus-, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai kotihoidon tukea.
• Palkkatodistus, palkkalaskelma tai muu luotettava selvitys hakujakson aikaisista tuloista, jos olet osa-aikatyössä, lomautettu tai työskentelet sivutoimisena yrittäjänä.
• Työttömyyskassa saa ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta. Mahdollinen portaikko- tai muutosverokortti tulee kuitenkin liittää alkuperäisenä hakemukseen.

Kun ensimmäinen hakemus on käsitelty, työttömyyskassa lähettää päätöksen etuuden maksuperusteista, maksuilmoituksen ja jatkohakemuslomakkeen ansiopäivärahaa varten. Jos olet tyytymätön päätökseen, voit valittaa siitä 30 päivän kuluessa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä voi edelleen valittaa vakuutusoikeuteen.

Lähteet: TYJ – Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, YLE

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista

Palkkatuki voi olla työttömän ponnahduslauta työelämään
Työmarkkinatuki yleinen toimeentulon lähde alle 25-vuotiailla

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä tai yrittäjiä. Tässä artikkelissa kerromme, mitä eri työttömyyskassoja on olemassa ja kuinka työttömyyskassaan liitytään.

Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Työttömyyskassa myöntää työttömille jäsenilleen ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaalla oleville jäsenilleen vuorottelukorvausta. Mikäli edellytykset työttömyyskassan etuuksiin eivät täyty, henkilöllä saattaa olla oikeus Kelan myöntämään peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen tai vuorottelukorvaukseen.

Työttömyyskassojen toiminta

Suomessa toimii 26 palkansaajien työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjien työttömyyskassaa. Finanssivalvonta ylläpitää työttömyyskassarekisteriä ja valvoo työttömyyskassojen toimintaa.

Työttömyyskassan toiminta edellyttää toimilupaa. Toimiluvan uuden kassan perustamiselle myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömyyskassa ei voi harjoittaa perustehtävänsä lisäksi muuta toimintaa eikä se saa olla yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhteisöön tavalla, joka olisi ristiriidassa kassan itsenäisyyden kanssa.

Työttömyyskassojen toiminnasta ja menettelytavoista säädetään laissa (mm. hallintolaissa ja työttömyyskassalaissa), mistä seuraa, että eri kassojen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Työttömyyskassojen organisaatiot, jäsenyyden edellytykset, etuushakemusten käsittelyajat ja jäsenmaksut voivat kuitenkin poiketa toisistaan.

Palkansaajakassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston määrärahoista sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla. Palkansaajakassoilla jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Yrittäjäkassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtionosuudella ja jäsenmaksuilla.

Työttömyyskassaan liittyminen

Työttömyyskassan maksaman ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen saaminen edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä. Työttömyyskassan jäseneksi liitytään jäsenhakemuksella. Jäsenyyttä hakiessa on oltava palkkatyössä tai toimittava yrittäjänä. Hakemuksia ja ohjeita jäseneksi liittymisestä on saatavilla työttömyyskassoista.

Työttömyyskassalaissa on määritelty palkansaajakassan jäsenen yläikärajaksi on 67 vuotta. Yrittäjäkassaan kuuluminen on mahdollista myös tätä vanhemmalle henkilölle.

Palkansaajakassat ja yrittäjäkassat

Suomessa toimivat joulukuussa 2016 seuraavat palkansaajakassat:

• Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa (ERTO)
• Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko
• IAET-kassa
• JATTK-työttömyyskassa
• Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa – JYTK
• Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa (JHL)
• Kuljetusalan Työttömyyskassa
• Lakimiesten työttömyyskassa
• Lääkärien työttömyyskassa
• Metallityöväen Työttömyyskassa
• Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa
• Opettajien Työttömyyskassa
• Palvelualojen työttömyyskassa
• Paperityöväen Työttömyyskassa
• Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassa
• Puualojen työttömyyskassa
• Rakennusalan työttömyyskassa
• Suomen Elintarviketyölaisten Työttömyyskassa
• Super työttömyyskassa
• Sähköalojen työttömyyskassa
• Teollisuusalojen työttömyyskassa, TEAM-kassa
• Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa
• Työttömyyskassa Finka
• Työttömyyskassa Pro
• Työttömyyskassa Statia
• Yleinen työttömyyskassa YTK

Yrittäjäkassoja ovat puolestaan seuraavat:

• Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa
• Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Lähteet: TYJ – Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, Finanssivalvonta

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista

Ansiopäiväraha on painava syy kuulua työttömyyskassaan
Palkkatuki voi olla työttömän ponnahduslauta työelämään

Työeläke turvaa toimeentulosi saavuttaessasi eläkeiän tai joutuessasi työkyvyttömäksi. Työeläkkeitä maksavat työeläkelaitokset, jotka huolehtivat työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien maksamista eläkemaksuista. Vuonna 2017 astuu voimaan eläkeuudistus, jonka myötä eläkeikärajat nousevat vaiheittain, eläkettä karttuu yhtäläisesti eri ikäisille ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja.

Suomessa eläketurva koostuu

• työeläkkeestä, jota kertyy ansiotyöstä tai yrittäjänä toimimisesta
• kansaneläkkeestä, joka turvaa toimeentulon silloin, kun työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan
• takuueläkkeestä, joka varmistaa vähimmäiseläkkeen, kun kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä.

Vuoden 2014 lopussa työeläkevakuutettuja oli noin 2,5 miljoonaa ja eläkkeensaajia noin 1,5 miljoonaa. Keskimääräinen eläke oli noin 1 590 euroa.

Työeläkkeen kertyminen

Työeläkkeen kerryttäminen alkaa 18-vuotiaana. Työeläke muodostuu kaikista työuran aikaisista ansioista. Eläkettä kertyy palkansaajalle palkan verotettavasta osuudesta, yrittäjälle työtulon mukaan, tutkintoon johtaneista opinnoista sekä joistakin sosiaalietuuksista, kuten vanhempainvapaasta ja kotihoidon tuesta sekä ansiosidonnaisilta sairausvakuutus- ja työttömyysjaksoilta. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63-68 vuoden iässä poikkeuksena jotkin julkisen puolen ammatit, joissa eläkeikä voi olla alle 63 vuotta. Mitä pidempään jatkat työssä, sitä enemmän siis saat eläkettä.

Vuonna 2016 voimassa olevan lainsäädännön mukaan työeläkettä karttuu vuosittain veronalaisten ansioiden ja iän perusteella seuraavasti:

• 1,5 prosenttia 18–52-vuotiaana
• 1,9 prosenttia 53–62-vuotiaana
• 4,5 prosenttia 63–67-vuotiaana

Eläkekerroin ja palkkakerroin vaikuttavat eläkkeeseen

Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoja keskimääräisen eliniän muutoksiin niin, että keskimääräisen eliniän noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Eläketurvakeskus määrittelee vuosittain elinaikakertoimen 62 vuotta täyttävälle ikäluokalle. Kerroin määrittyy edellisten vuosien kuolevuustilastojen perusteella eikä se enää muutu myöhemmin. Elinaikakerroin kannustaa jatkamaan työuraa. Elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta voi tasoittaa jatkamalla pitempään työelämässä.

Työeläkelaitos käyttää palkkakerrointa laskiessaan eläkkeen määrän. Palkkakertoimen avulla työuran aikaiset palkat ja työtulot korotetaan eläkkeesi alkamisvuoden tasolle. Palkkakertoimessa hintojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja ansioiden muutoksen osuus 80 prosenttia.

Eri eläkelajit

Vanhuuseläkkeelle voit jäädä 63-68 vuoden ikäisenä, mutta halutessasi myös sen jälkeen. Vuoden 1951 jälkeen syntyneet eivät voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Mahdollisuus siihen on jäljellä vain osalla julkisen sektorin työntekijöistä.

Vanhuuseläkkeen lisäksi työeläkejärjestelmään kuuluvat seuraavat eläkkeet:

• Osa-aikaeläke, joka on mahdollinen 61–67-vuotiaana sekä vuonna 1953 syntyneille jo 60-vuotiaana.
• Työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä 18–62-vuotiaana sairauden tai vamman estäessä työnteon.
• Perhe-eläke turvaa perheen toimeentuloa puolison tai huoltajan kuollessa. Lapsella on oikeus saada perhe-eläkettä alle 18-vuotiaana. Leski on perhe-eläkkeen piirissä ilman ikärajaa, jos hänellä on lapsia. Lapsettomalle leskelle voidaan myöntää perhe-eläkettä yli 50-vuotiaana.

Työeläkejärjestelmään kuuluvia etuuksia ovat lisäksi kuntoutusetuudet ja luopumistuki.

Eläkeuudistus vuonna 2017

Eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää nostetaan vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuoden 1954 jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.

Eläkettä karttuu jatkossa 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 % vuosittaisesta kokonaispalkasta. Uusina eläkemuotoina käyttöön tulevat osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke. Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä. Vuoden 2017 eläkeuudistus koskee siis vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä.

Uudistuksella pyritään turvaamaan työeläkkeiden rahoitus sekä varmistamaan eläkeläisten riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Eläkeuudistus tehdään  työeläkejärjestelmän sopeuttamiseksi elinajan pitenemiseen. Siksi töissä on oltava entistä pitempään. Ilman eläkeuudistusta työssä olevien työeläkemaksuja täytyisi korottaa huomattavasti.

Eläkkeen hakeminen

Vuonna 2016 voimassa olevien ohjeiden mukaan kaikkia eläkkeitä täytyy hakea 63-68-vuotiaana. Eläkehakemus on hyvä tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Eläkettä voi hakea joko paperilomakkeella tai verkossa täytettävällä ja tulostettavalla lomakkeella. Vanhuuseläkettä voi hakea myös pankkitunnuksilla toimivan sähköisen eläkkeen hakemispalvelun kautta. Sähköinen hakemus nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.

Eläkehakemuksen voi jättää mihin tahansa yksityisen tai julkisen alan eläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamiehelle tai Kelan palvelupisteeseen. Näistä paikoista saa myös eläkkeen hakemiseen liittyviä ohjeita ja neuvoja.

Eläkepäätöksen antaa yleensä eläkelaitos, jossa sinulla on eniten ansioita kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta. Sama eläkelaitos myös maksaa eläkkeen ja vastaa päätöstä koskeviin tiedusteluihin. Kunnan, valtion, Kelan tai kirkon palveluksessa työskennelleet hakevat työeläkettä Kevasta.

Ennen vanhuuseläkkeen alkamista työsuhteesi pitää olla päättynyt. Työsuhde on irtisanottava työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Vanhuuseläkkeen voi hakea takautuvasti kolmelta hakemiskuukautta edeltäneeltä kuukaudelta. Jos huollettavanasi on alle 16-vuotiaita lapsia, olet oikeutettu lapsikorotukseen, jota haetaan täyttämällä Kelan lapsikorotushakemus.

Lähteet: www.tyoelake.fi, www.elakeuudistus.fi

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Vuorotteluvapaa tuo ansaitun tauon oravanpyörään
Ansiopäiväraha on painava syy kuulua työttömyyskassaan

Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen kehittämiseen tähtäävää toimintaa, jolla tuetaan henkilön työkykyisyyttä koko työuran ajan. Työnantaja ja työterveyshuollon palveluntuottaja suunnittelevat yhdessä työpaikan tarpeisiin perustuvat työterveyshuollon toiminnan sisällön ja toimenpiteet.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Huomio on kiinnitettävä työntekijöiden työympäristöön, työolosuhteisiin ja työntekijöiden henkilökohtaisiin edellytyksiin työssä. Käytännössä tämä on työolojen ja -tapojen järjestelmällistä ja jatkuvaa seurantaa sekä niiden arviointia ja kehittämistä. Palvelujen järjestäminen työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden avulla ei kuitenkaan poista työnantajan velvollisuutta huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työhön liittyvissä tilanteissa.

Työterveyshuollon toimintaa ohjaa lainsäädäntö, ja sen soveltamisala on sidottu työturvallisuuslakiin. Työnantaja, joka on velvollinen noudattamaan työturvallisuuslakia, on velvollinen järjestämään työntekijöilleen työterveyspalveluja. Järjestämisvelvollisuus täyttyy, jos yrityksessä on yksikin työntekijä. Yrittäjällä on yhtä lailla mahdollisuus järjestää itselleen työterveyspalvelut.

Työterveyshuollon tavoite

Työterveyshuollon tavoitteena on yhteistoimin edistää

• työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä
• työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta
• työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa
• työyhteisön toimintaa.

Työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisen edellytyksinä painottuvat suunnitelmallisuus, yhteistyö ja vuorovaikutteisuus.

Työterveyshuollon järjestäminen

Työnantajalla on työterveyshuoltolain perusteella velvollisuus järjestää työsopimus- ja virkasuhteessa oleville työntekijöilleen ehkäisevä työterveyshuolto. Työterveyshuolto on järjestettävä siinä laajuudessa kuin työpaikan olosuhteet, työ sekä siihen liittyvät muutokset edellyttävät. Työterveyspalvelujen tulee olla työntekijöille maksuttomia ja järjestetty työntekijöille tasapuolisesti, asettamatta työntekijäryhmiä eri asemaan. Työterveyshuoltolakia sovelletaan työhön, jota koskee työturvallisuuslaki ja jota tehdään Suomessa.

Työterveyspalveluja järjestäessä työnantajan on toimittava yhteistyössä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa, ja työntekijöillä on oikeus tehdä työterveyspalveluja koskevia ehdotuksia. Työnantaja tulee käsitellä mahdollisia muutoksia työterveyspalveluihin työntekijöiden kanssa. Aktiiviseen vaikuttamiseen ja yhteistyöhön mahdollistaminen edellyttää työnantajalta tietojen antamista riittävän ajoissa ennen päätöksentekoa.
Työnantaja hankkii työterveyshuollon palvelut esimerkiksi kunnallisesta terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkärikeskukselta. Työnantajalla on oltava työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa laadittu kirjallinen sopimus ja toimintasuunnitelma työterveyshuollon järjestämisestä.

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö alkaa työnantajan järjestäessä työterveyspalvelut henkilöstölleen. Työterveystarpeiden tunnistaminen ja todentaminen tehdään yhteistyössä työpaikan kanssa. Työpaikkaan kohdistuva toiminta toteutetaan yhteistyönä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon välillä. Tavoitteena on vaikuttava toiminta työn, työolojen, terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Työterveyshuollossa on työterveyden ja työturvallisuuden ammattilaisia, jotka toteuttavat yhteistyötä ja tukevat työpaikkaa toiminnallaan. Työterveysyhteistyön ytimessä toimivat työpaikalle nimetyt ydintiimin vastuuhenkilöt, kuten työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja.

Lisätietoa työterveyshuollosta voit lukea muun muassa Työterveyslaitoksen verkkosivuilta.

Lähteet: Kela, Työterveyslaitos

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Pysy terveenä töistä huolimatta
Sairaan kallista

Kesätöiden hakeminen kannattaa aloittaa mahdollisimman pian vuoden alussa. Suuret yritykset aloittavat rekrytointinsa alkuvuodesta, mutta monet pienemmät yritykset rekrytoivat kesätyöntekijöitä vasta myöhemmin keväällä. Jotkut yritykset tietävät jo edellisenä vuotena, kuinka monta henkilöä he aikovat rekrytoida ja toiset taas arvioivat tilannetta alkuvuodesta. Kesätyöhaku on kuumimmillaan tammikuusta maaliskuuhun.

Joissakin työpaikoissa vaaditaan oman alan koulutusta tai ainakin, että opiskelee alaa parhaillaan. Kesätyö tai työharjoittelu oman alan yrityksessä on oiva ponnahduslauta opiskelijalle, vaikka työsuhde olisikin vain määräaikainen. Kannattaa siis ottaa selvää omalla alalla toimivista yrityksistä ja hakea rohkeasti myös tuntemattomiin firmoihin. Mitä tunnetumpi yritys, sitä enemmän he vastaanottavat työhakemuksia ja sitä enemmän on kilpailua.

Perinteisten työnhakukanavien lisäksi oman alan työpaikkoja kannattaa katsoa myös koulun ilmoitustauluilta ja intrasta. Yritykset, jotka hakevat nimenomaan alan opiskelijoita, ilmoittavat yleensä näiden kanavien kautta.

Työhakemuksessa ja ansioluettelossa kannattaa kertoa, mitä alaa opiskelee, mitä kursseja on käynyt ja mitä on oppinut. Työhakemuksessa kannattaa myös ehdottomasti tuoda esille, mikä omassa alassa ja kyseisessä yrityksessä kiinnostaa.

Pienempiin yrityksiin voi olla vähemmän hakijoita ja niissä voi saada enemmän vastuuta ja työtehtäviä. Toisaalta suuret ja tunnetut yritykset rekrytoivat yleensä useita henkilöitä kerralla esimerkiksi kesätöihin. Myös startup-yritykset hakevat usein harjoittelijoita. Ota huomioon myös julkinen sektori ja vapaaehtoistyöt.

Työnhaussa tarvitaan aktiivisuutta ja hyvää ajoitusta. Työpaikan saaminen helpottuu, kun aloittaa verkostoitumisen jo opiskeluaikana. Mieti, onko tuttavapiirissäsi joku, joka työskentelee tai tuntee jonkun joka työskentelee haluamallasi alalla. Heiltä kannattaa kysyä vinkkejä mahdollisista työnantajista ja uramahdollisuuksista.

Jos yritys hakee uusia työntekijöitä työpaikkailmoituksella, kannattaa ilmoituksen hakuohjeita noudattaa. Jos siis ilmoituksessa pyydetään täyttämään sähköinen hakulomake tai lähettämään sähköposti, niin kannattaa tehdä. Jokaisella on varmasti kokemuksia turhauttavista hakulomakkeista, mutta ne ovat usealla yrityksellä silti käytössä. Huomioi myös, että hakemuksen kielen on oltava sama kuin ilmoituksen. Jos siis ilmoitus on englanniksi, siihen tulee vastata englanniksi.

Hakemuksen lähettämisen jälkeen kannattaa soittaa työnantajalle. Puhelun aikana on mahdollisuus kysyä kysymyksiä hakuprosessiin liittyen, mutta vältä kysymästä täysin itsestään selviä asioita.

Jos haet esimerkiksi liikkeeseen töihin, paikan päällä vierailu voi olla hyvä idea. Jos kyse on isommasta ketjusta, paikalla tuskin on ketään, joka voi vaikuttaa rekrytointeihin. Toisaalta käymällä paikan päällä saat heti hyvän kontaktin työnantajaan ja jäät varmasti henkilön mieleen. Uusi työpaikka voi löytyä myös esimerkiksi rekrytointimessuilta. Katso tästä myös Duunitorin ohjeet miten valmistaudun työhaastatteluun.

5. Millainen on hyvä työhakemus?

Hyvä työhakemus on ennen kaikkea selkeä. Työhakemuksesta on tultava selville nopealla silmäyksellä kuka olet, mitä teet / opiskelet, miksi haet juuri kyseistä työpaikkaa ja miksi sinut kannattaisi valita. Työnantaja haluaa nähdä työhakemuksesta, että sinulla on motivaatio ja asenne kohdillaan.

Vältä ympäripyöreitä lauseita ja adjektiiveja. Hyvän työhakemuksen ei tarvitse olla erityisen hyvännäköinen tai visuaalinen, mutta jos haet luovalle alalle, kannattaa myös ulkoasuun panostaa. Varo turhan kikkailevia värejä ja fontteja. Hyvä työhakemus alkaa ja loppuu vahvasti ja pysyy asiassa. Työhakemus voi olla myös tarinan muodossa, mutta ihan kaikkea lapsuudesta alkaen ei tarvitse kertoa.

Kaikille sattuu joskus kirjoitusvirheitä, mutta niiden kanssa kannattaa olla erityisen tarkkana työpaikkaa haettaessa. Tarkasta kieliasu ja kirjoitusvirheet monta kertaa. Hakemus kannattaa myös antaa luettavaksi ulkopuoliselle, joka voi vielä tarkistaa virheet ja poistaa epäolennaisuudet.

6. Miltä näyttää pätevä CV?

Ansioluettelossa on oltava ainakin nämä asiat: yhteystiedot, työkokemus, koulutus, kielitaito, IT-taidot, mahdolliset luottamustehtävät, saavutukset ja suosittelijat. Jos sinulla on harrastuksia tai kiinnostuksen kohteita, joista voi olla hyötyä työtehtävissä, kerro myös niistä. Internetistä löytyy paljon hyviä CV-pohjia. Kuten työhakemuksessa, myös ansioluettelossa vähemmän on enemmän. Mieti mitkä asiat ovat olennaisia haettavan työpaikan kannalta. Älä valehtele tai pyöristele. Jos lisäät kuvan, pidä se asiallisena. Saa hymyillä! Lue lisää millainen on hyvä CV.

Suurissa kaupungeissa on tarjolla enemmän kesätöitä kuin pienemmillä paikkakunnilla. Kunnat hakevat joka vuosi kesätyöntekijöitä. Kesätyöpaikkoja löytyy yllättävän monelta alalta, muun muassa kaupan alalta, sosiaali- ja terveysalalta, teollisuudesta ja palvelualalta. Monissa kesätyöpaikoissa vaaditaan 18 vuoden ikää. Duunitorilta löytyy paljon avoimia kesätyöpaikkoja erityisesti myyjille, siivoojille, ulkotyöntekijöille, sairaanhoitajille, lähihoitajille ja ravintolatyöntekijöille.

Jos omassa kaupungissa on pulaa kesätyöpaikoista, kannattaa ottaa selvää, löytyisikö mielenkiintoinen kesätyö toiselta paikkakunnalta tai miksei jopa ulkomailta.

Kesätyöpaikkoja löytyy harvemmin yrityksistä, joissa on hiljaisempaa kesän aikana. Kesätyöpaikat vaihtelevat paljon kokemuksen mukaan. Monet yritykset hakevat nuoria, joilla ei ole lainkaan alan työkokemusta. Omalle alalle pyrkivä opiskelija saa todennäköisesti kesätyöpaikoista enemmän irti. Kesätyö on opiskelijalle täydellinen tilaisuus kartuttaa työelämätaitoja ja soveltaa opittuja asioita käytäntöön. Useimmiten vasta ensimmäisessä oman alan työssä saa todella käsityksen siitä, minkälaista työskentely alalla on.

8. Mistä kesätöitä kannattaa etsiä?

Internet ja sosiaalinen media ovat nousseet tärkeiksi rekrytointikanaviksi perinteisten medioiden rinnalle ja työnhakuprosessi on siirtynyt vahvasti nettiin. Kesätöitä löytyy paljon tunnetuilta työnhakusivustoilta: Duunitorilta, Oikotieltä, Monsterista, Aarresaaresta, Uranuksesta ja kuntien omilta sivuilta. Duunitori.fi kerää avoimia työpaikkoja useasta eri lähteestä ja tämän vuoksi meillä on tällä hetkellä yli 500 kesätyöpaikkailmoitusta palvelussamme.

Kesätyöpaikkoja löytyy myös yritysten omilta sivuilta ja sosiaalisesta mediasta, kuten Twitteristä. Kevään aikana järjestetään rekrytointimessuja ympäri Suomea, esimerkiksi Turun ContactExpo. Messuilla on hyvä tilaisuus päästä tutustumaan ja luomaan kontakteja yrityksiin.

Katso kaikki avoimet kesätyöpaikat ja lue myös muut kesätyö-aiheiset artikkelimme!

Artikkelikuva: cc Thephotographymuse

Lomauttaessaan työntekijänsä työnantaja keskeyttää sopimukseen perustuvan työnteon ja palkanmaksun väliaikaisesti. Työsuhde säilyy kuitenkin lomautuksen aikana voimassa. Käsittelemme tässä artikkelissa lomautusta erityisesti lomautetun näkökulmasta.

Lomauttamisella tarkoitetaan sitä, että työnantaja saa työsopimuslaissa määriteltyjen ehtojen täyttyessä keskeyttää työn ja palkanmaksun, ja työntekijä työn tekemisen, vaikka työsuhde pysyy voimassa. Lomauttamisessa noudatettavista toimintatavoista on säädetty työsopimuslaissa ja työehtosopimuksissa. Työnantaja saa lomauttaa työntekijän vain kahdella perusteella:

• Kun työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste irtisanoa työsopimus. Jos työ on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi eikä työntekijälle ole tarjota muuta työtä tai koulutusta, työnantaja voi lomauttaa työntekijän toistaiseksi.
• Kun työnantajan mahdollisuudet tarjota työtä ovat huonontuneet tilapäisesti, eikä työntekijälle ole mahdollista antaa muita työtehtäviä tai koulutusta. Tilapäiseksi huonontuminen katsotaan silloin, kun työn ja työn tarjoamisedellytysten huonontumisen voidaan arvioida kestävän korkeintaan 90 päivää. Tällöin lomautus tehdään määräaikaisesti.

Lomauttaminen koskee ensisijaisesti vakituisia työntekijöitä. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan voi lomauttaa vain, mikäli työnantajalla olisi oikeus lomauttaa se vakituinen työntekijä, jonka sijaisuutta määräaikainen hoitaa.

Lomautus voidaan toteuttaa joko kokoaikaisena, jolloin työvelvoite poistetaan kokonaan, tai osa-aikaisena, jolloin päivittäistä tai viikoittaista työaikaa lyhennetään. Työehtosopimuksissa on saatettu sopia työvoiman vähentämisjärjestyksestä. Lisäksi yt-neuvotteluissa voidaan sopia paikallisesti asioita, jotka on huomioitava lomautuksen toteuttamisessa. Työntekijällä on lomautuksen aikana oikeus työskennellä toisen työnantajan palveluksessa.

Työnantaja ja työntekijä voivat myös yhteisesti sopien päättää määräaikaisesta lomauttamisesta silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan tai taloudellisen tilanteen vuoksi.

Lomautuksesta ilmoittaminen

Kun lomautustarve on tullut tietoon, työnantajan tulee viipymättä esittää työntekijälle tai heidän edustajilleen lomauttamista koskeva ennakkoselvitys. Se voidaan antaa suullisesti tai kirjallisesti.

Ennakkoselvityksestä on käytävä ilmi lomautuksen peruste, arvioitu laajuus, toteuttamistapa, alkamisajankohta sekä kesto tai arvioitu kesto. Työnantajan on annettava työntekijöille tai heidän edustajilleen mahdollisuus kertoa näkemyksensä ennakkoselvityksestä. Ennakkoselvitys- ja kuulemisvelvollisuutta ei kuitenkaan ole yrityksissä, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää. Niissä sovelletaan laissa yhteistoiminnasta yrityksissä säädettyjä menettelytapoja.

Lomauttamisesta on ilmoitettava työntekijälle henkilökohtaisesti vähintään 14 kalenteripäivää ennen lomautuksen alkamista. Työehtosopimuksissa on voitu sopia pidemmistäkin ilmoitusajoista. Työnantajan on annettava lomautetun pyynnöstä todistus, josta käy ilmi lomautuksen syy, alkamisaika sekä kesto.

Työttömyysetuuden hakeminen lomautuksen ajaksi

Lomautuksen ajalta saa työttömyysetuutta, jos on ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi ja kaikki etuuden edellytykset täyttyvät. Työnhaun voi aloittaa jo ennen lomautuksen alkamista, mutta työttömyysetuutta voidaan kuitenkin maksaa aikaisintaan ensimmäisestä lomautuspäivästä lähtien.

Helpoimmin työnhaun voi aloittaa TE-palveluiden Oma asiointi -palvelussa, jonne voi kirjautua pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaun aloittaminen onnistuu myös ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon.

Jos lomautus on määräaikainen ja kestää enintään kolme kuukautta, TE-toimiston henkilökohtainen asiantuntijapalvelu ei ole todennäköisesti tarpeen. Henkilökohtaista palvelua saa kuitenkin tarvittaessa ottamalla yhteyttä TE-toimistoon. Jos lomautusaika muuttuu tai työsuhteesi päättyy, tästä on ilmoitettava viipymättä TE-toimistoon. Mikäli lomautus on toistaiseksi voimassa oleva tai sovittu yli kolmeksi kuukauden mittaiseksi, TE-toimistosta otetaan lomautettuun yhteyttä kahden viikon kuluessa työnhaun alkamisesta.

TE-toimisto antaa työttömyyskassalle tai Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon oikeudesta työttömyysetuuteen lomautuksen ajalta. Työttömyysetuutta pitää hakea työttömyyskassalta tai Kelalta, joka ratkaisee loput edellytyksesi etuuteen.

Lomautetun oikeudet ja velvollisuudet

Työntekijänä sinulla on lomautusaikana oikeus

• ottaa vastaan muuta työtä (myös kilpailevassa yrityksessä)
• käyttää palkkaetuna tai työsuhteeseen liittyvän vuokrasopimuksen perusteella
• käytössäsi olevaa asuntoa
• käyttää luontaisetuja, jos niiden on sovittu säilyvän lomautusaikana
• irtisanoa työsopimuksesi ilman irtisanomisaikaa.

Lomautuksen aikana kertyy vuosilomaa, jonka pituutta määrättäessä lasketaan työssäolopäivien veroiset päivät lomautusajalta 30 työpäivää kerrallaan. Lomautusaikana et saa kertoa työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, perustaa kilpailevaa yritystä eikä tuottaa vahinkoa työnantajalle.

Irtisanoutuminen lomautuksen aikana

Lomautetulla on oikeus irtisanoutua lomautusaikana ilman irtisanomisaikaa, kunhan työnantajan ilmoittamaan työnalkamispäivään on yli seitsemän vuorokautta. Työsopimus päättyy toimittamalla työsopimuksen päättämisilmoituksen työnantajalle.

Mikäli lomautus on kestänyt yhtäjaksoisesti yli 200 kalenteripäivää, lomautetulla on oikeus päättää työsuhde ja saada korvauksena irtisanomisajan palkka. Sääntö ei kuitenkaan koske osa-aikalomautusta.

Lomautusta koskeva lainsäädäntö:

• Työsopimuslaki (55/2001 – 5 luku lomauttaminen)
• Vuosilomaki (162/2005 – 2 luku 7 § työssäolon veroinen aika)

Lähteet: Työsuojeluhallinto, TE-palvelut

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Ansiopäiväraha on painava syy kuulua työttömyyskassaan
Työttömyyskassa – liittyminen siihen antaa turvaa

Kiinnostaisiko oikotie mielenkiintoisiin esimies- ja asiantuntijatehtäviin kansainvälisessä kaupan alan yrityksessä? Lidlin trainee-ohjelmasta valmistuneet kertovat mitä ohjelmat pitävät sisällään, ja millaisiin tehtäviin he ovat Lidlillä työllistyneet.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Lidlin kanssa. Lue Duunitorilta myös millaisia uramahdollisuuksia Lidl tarjoaa eri alojen asiantuntijoille.

HR-traineesta mielenkiintoisiin HR-puolen päällikkötehtäviin

Jenny Hyttinen haki mukaan Lidlin International Trainee -ohjelmaan vuonna 2014, jolloin hän työskenteli Lidlin pääkonttorilla johdon assistenttina. ”Kaupan ala on mielestäni alana hyvin mielenkiintoinen, ja halusin töihin suureen, kansainväliseen yritykseen.” Hyttinen pääsi trainee-ohjelman HR-suuntautumisalalle, josta hän valmistui syksyllä 2016.

”Ennen trainee-ohjelmaa minulla oli opiskeluiden aikaista työkokemusta useammasta yrityksestä, ja olin kerännyt hieman työkokemusta myös HR:n tukitoiminnoista”, Hyttinen kertoo. Nyt hän työskentelee Lidlin henkilöstön kehittämisosastolla mielenkiintoisessa tehtävässä työhyvinvointipäällikkönä. ”Minulla on oma pieni työhyvinvointitiimi, ja päivittäiset tehtäväni vaihtelevat paljon: kehitämme konsepteja ja reagoimme eri asioihin. Meillä on esimerkiksi ylläpidettävänä ja kehitettävänä koko yrityksen kattava Hyvinvointisi tukena -konsepti, joka tukee henkilöstön hyvinvointia töissä ja vapaa-ajalla monin eri tavoin, kuten ergonomian, liikunnan ravinnon ja stressinhallinnan näkökulmasta. Lisäksi työstämme erilaisia yksilön ja työyhteistön tukemisen toimintamalleja yhdessä muiden osastojen ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa.”

Myynnin traineesta projektipäälliköksi – ”kansainväliset uramahdollisuudet kiinnostivat”

Toinen haastateltavistani, myynnin projektipäällikkönä työskentelevä Joonas Ranta valmistui myyntipuolen trainee-ohjelmasta vuonna 2015. ”Myös minua kiinnostivat Lidlin tarjoamat kansainväliset uramahdollisuudet. Työ vähittäiskaupan alalla vaikutti muutenkin mielenkiintoiselta ja mielekkäältä, sillä minulla oli jo valmiiksi kokemusta konseptiohjatusta myymälätoiminnasta urheilukaupan puolelta.”

Myynnin projektipäällikkönä Ranta on pienen tiimin esimies ja hänen vastuullaan ovat myymäläprosessit, tunnuslukusuunnittelu sekä omavalvonta. ”Pyrimme siihen, että työ myymälöissä olisi mahdollisimman vaivatonta ja helppoa. Työni on hyvin vaihtelevaa. Paljon on palavereja ja tapaamisia, asioiden suunnittelua ja optimointia sekä erilaisia juoksevia asioita.”

Ohjelma vie traineet ympäri Suomea – ja Eurooppaan

Trainee-ohjelmat kestävät kaksi vuotta, jonka aikana Lidlin toiminnan eri osa-alueisiin tutustutaan perusteellisesti. Töitä tehdään Suomen pääkonttorilla, myymälöissä ja/tai jakelukeskuksissa sekä koko konsernin pääkonttorilla Saksassa. ”Reissaamiseen tulee varautua. Aika pitkiä aikoja tuli oltua poissa kotoa”, haastateltavat kertovat.

Myynnin puolella trainee-ohjelma alkaa luonnollisesti myyntitehtävistä, joissa Lidlin myymälöiden toimintaan tutustutaan perusteellisesti eri tehtävissä työskennellen. ”Myymälävaiheessa työskennellään hetki myyjänä, sitten vuorovastaavaharjoittelijana, myymäläpäällikköharjoittelijana, itsenäisesti myymäläpäällikkönä, aluepäällikköharjoittelijana sekä itsenäisesti aluepäällikkönä”, Ranta kertoo. Hyttisen harjoittelu hallinnon puolella alkoi Suomen pääkonttorilta, josta hän sitten siirtyi myymäläkentälle tekemään hieman lyhyemmän version myymäläharjoittelusta. Myymäläharjoittelun jälkeen kumpikin työskenteli vielä Suomen pääkonttorilla eri osastoilla, ennen Saksaan siirtymistä. Saksassa opiskellaan aluksi kieltä, ja tämän jälkeen tutustutaan pääkonttorin toimintaan ja työskennellään pääkonttorilla. ”Kielitaidon karttuminen oli todella hienoa. Opin ihan oikeasti puhumaan sujuvaa saksaa, ja käytän kieltä nyt työssäni”, Hyttinen kiittelee.

Suomeen paluun jälkeen kumpikin otti nykyisen työtehtävänsä vastaan. Mikä on tärkein asia, minkä Hyttinen ja Ranta oppivat trainee-aikanaan? ”Laajojen projektien hallinta ainakin omalla kohdallani. Opin myös paljon uutta HR-työstä”, Hyttinen vastaa. ”Opin arvostamaan heittäytymisen tärkeyttä. Kun kokeilee ja tekee täysillä, niin kyllä sitä onnistuu”, kertoo Ranta. Parasta ohjelmassa olivat Rannan mielestä ehdottomasti vaihtuvat työtehtävät ja uuden oppiminen. Hyttinen komppaa ja lisää: ”Lisäksi tutustuin uusiin ihmisiin, jonka myötä verkostoni niin Suomessa kuin kansainvälisestikin laajenivat selkeästi.”

Traineeksi voi hakea monenlaisella taustalla

Ohjelmaan voi hakea monenlaisella taustalla; Hyttinen esimerkiksi on tradenomi ja Ranta kauppatieteiden maisteri. Kaikkien kohdalla tähdätään siihen, että traineet työllistyvät Lidlille, Suomeen tai ulkomaille. ”Se oli mielestäni todella selkeä juttu. Omalla kohdallani oli varmaa, että HR-osasto tarjoaa minulle valmistuttuani työpaikan”, Hyttinen sanoo. ”Tämä on hyvä väylä kenelle tahansa. Ohjelma valmistaa monenlaisiin tehtäviin ja koko ajan saa tehdä erilaisia asioita”, Ranta kertoo. ”Kansainvälisyys näkyy täällä aidosti ja talon tarjoamat uramahdollisuudet ovat oikeasti todella laajat”, Hyttinen lisää. Ranta nyökkää, ja kertoo, että esimerkiksi hän itse sai ohjelman aikana työtarjouksen myös pääkonttorilta Saksasta.

Kummatkin suosittelevat Lidlin trainee-ohjelmia kaikille urasta kaupallisella alalla kiinnostuneille henkilöille. ”Täällä on paljon mahdollisuuksia ja heti alusta alkaen pääsee hyvin mukaan porukkaan”, Ranta sanoo. ”Täällä on oikeasti hyvät uramahdollisuudet ja niin, onhan täällä aika mielettömän hauskaa olla töissä”, Hyttinen hymyilee.

Kiinnostaisiko sinua kansainvälinen ura Lidlillä?

Trainee-ohjelmat tarjoavat monipuolinen ja kattavan perehdytyksen uraan Lidlillä.

Lue lisää trainee-ohjelmista »

On kesäinen aamuyö Helsingissä. Kaduilla on hiljaista, ikkunasta kuuluu lintujen laulua ja muutama kulkijakin on jo aloittanut aamunsa. Aamuyöstä Helsinki on muun muassa taksinkuljettajien valtakuntaa. Näinä maagisina hetkinä kaupunki näyttäytyy parhaimmillaan, ja monelle kuskille juuri ne hetket ovat voittamattomia.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Kovasen kanssa. Artikkelia varten Duunitori selvitti lähemmin, millaista taksin- ja pikkubussinkuljettajan työ on. Kovanen rekrytoi nyt useita asiakaspalvelutaitoisia kuljettajia ja tarjoaa heille joustavaa ja monipuolista työnkuvaa.

Yöt tarjoavat toivottuja haasteita ja erityisiä kohtaamisia

Kovasen kuljettajat aloittavat vuoronsa radion välityksellä toivottamalla keskukseen hyvää huomenta, oli kello sitten mitä tahansa. Samalla keskus saa tiedon kuskin työvuoron aloittamisesta ja kirjautumisesta järjestelmään. Työvuoron aikana kuljettajat ajavat muun muassa ennalta suunniteltuja tilausajoja sekä keskuksen jakamia ajotilauksia. Auto tankataan, pestään ja siivotaan, jotta seuraavan kuljettajan työpäivä käynnistyy joutuisasti. Vuoro päättyy iloiseen ”Öitä!” –huikkaukseen, johon työntekijä saa vastauksen keskuksesta.

Eräänä keskiviikko-iltana Helsingissä Kovasen kyydissä kurvaillessamme saamme selville, että yöaika kiehtoo molempia haastateltuja kuljettajia. Jo kahdeksan vuotta yrityksen palveluksessa ollut taksinkuljettaja Jukka Rautiainen kertoo olevansa enemmän yöihminen ja pitävänsä yötyöstä ennen kaikkea siksi, että kokee parhaiden kohtaamisten tapahtuvan öisin. Yöllä autoon istuvat ihmiset ovat usein tulossa tai menossa erilaisiin tilaisuuksiin ja illanviettoihin. Silloin tarjolla on enemmän haasteita, joista Rautiainen nauttii.

Rautiaiselle työn tähtihetkiä ovat tapaukset, jolloin hän pystyy auttamaan asiakasta nopeasti. Hyvä fiilis syntyy ongelmien ratkomisesta ja itsensä ylittämisestä. Myös muiden kaupunkien tuntemuksesta on ollut Rautiaiselle hyötyä: kerran asiakkaan kertoessa osoitteen osasi hän heti sanoa, että osoite sijaitsee Helsingin sijaan Oulussa. Pian oli selvitetty seuraava lento Ouluun ja oltiin matkalla lentokentälle.

Osa kuljettajan ammattitaitoa on tunnistaa, haluaako asiakas keskustella

Seppo Nurmikoski on työskennellyt pienoislinja-autonkuljettajana Kovasella parisen vuotta ja viihtynyt hyvin. Nurmikoski tuntee kotikaupunkinsa Helsingin lähes läpikotaisin ja hänestä kuljettajan työssä parasta onkin liikkuminen ja sen aikaansaama vapauden tunne. Varsinkin kesällä asiakkaat ovat iloisia ja osa yllättyneitä siitä, kuinka kaunis Helsinki on. ”Koskaan ei aamulla tiedä, millaiseksi päivä muotoutuu”, Nurmikoski toteaa.

Molemmat kuskit painottavat kuljettajan työssä tarvittavaa asiakaspalvelutaitoa. Tätä pitää tärkeimpänä myös kuljettajien esimies Matti Heikkilä. Kyytiin nousee joka päivä erilaisia ihmisiä, ja Kovasen asiakkaista monet puhuvat englantia. Tällöin myös kielitaitoa tarvitaan ja se pysyy kuljettajan työssä yllä.

Autossa puhutaan haastateltavien mukaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Taksimatka voi myös käydä terapiasta: tuntemattoman kuljettajan kanssa on yllättävän helppo puhua mieltä painavista, henkilökohtaisistakin asioista, ja keskustelut ovat usein mielenkiintoisia. Vastapainona nauretaan ja nautitaan hersyvistä keskusteluista. Vaikka asiakkaat puhuvat usein mielellään, mahtuu joukkoon myös hiljaisuutta arvostavia. Nurmikosken mukaan kuljettajan on oltava tilanteen tasalla siitä, haluaako asiakas keskustella. ”Se on jännittävä juttu. Ei voi ihan sanoiksi pukea kuinka se menee, mutta tilanteen ja tunnelman aistii”, hän kuvailee. ”On niitäkin tapauksia, jolloin asiakas tulee kyytiin vain jutellakseen”, Rautiainen lisää.

Kaupungin kadut ja uutuudet tutuiksi

Kuljettajan arki on välillä yhtä juhlaa: asiakkaita kyyditään virkistyspäiville, häihin ja muihin tilaisuuksiin. Päivisin autoissa istuvat usein business- sekä vakioasiakkaat, ja Kovanen tarjoaa myös autonkuljettajapalvelua. Varsinkin kesäaikaan ajetaan lisäksi paljon sightseeing-kuljetuksia. Kovasen pienet ja isot linja-autot mahdollistavat ryhmien lisäksi myös isomman tavaramäärän kuljettamisen, joten esimerkiksi bändien soittimet ja tarvikkeet mahtuvat kyytiin.

Kovasen kuljettajat tuntevat Helsingin kadut. Kun asiakas kertoo minne mennään, Rautiainen lähtee ajamaan eikä jää näpyttelemään navigaattoria. ”Mielestäni taksinkuljettajan täytyy tuntea kaupunki, ja kuljettajien osaamiselle tulisi olla tietynlaiset kriteerit. Se on yksi syy siihen, miksi olen juuri Kovasella”, Rautiainen selventää.

Kaupungista löytää kuitenkin aina myös uutta. Ennestään tuntemattomat kadunpätkät, ravintolat ja baarit jaksavat vieläkin yllättää Nurmikoskea, vaikka hän on kasvanut Helsingissä. ”Todella mageita paikkoja löytyy. Tänä kesänä tulee päällimmäisenä mieleen Löyly, joka on nyt lyönyt läpi”, Nurmikoski kertoo. Rautiaisen mukaan asiakkaat kysyvät usein suosituksia esimerkiksi yöelämään. Useimmiten hän tietää, mikä paikka milloinkin on pinnalla.

Ison talon sekä perheyrityksen hyvät puolet

Millainen Kovanen on työnantajana? Nurmikoski nostaa esiin kaksi hänen mielestään parasta puolta: Kovanen on henkilökuljetusyhtiönä iso, mutta samalla perheyritys. ”Iso talo tarjoaa erilaisia etuuksia ja mahdollistaa hyvän kaluston ylläpidon, mutta organisaatio on kuitenkin kohtuullisen kevyt ja keneen tahansa voi ottaa yhteyttä”, Nurmikoski perustelee. Kovasen hyvä kalusto tuo mukavuutta niin asiakkaille kuin kuljettajillekin, joille autot ovat ennen kaikkea työvälineitä. ”Se on fiiliskysymys. Työni tekisin samalla tavalla, mutta itse viihdyn vielä enemmän, kun on kunnon kalusto”, Rautiainen myötäilee.

Nurmikosken mukaan Kovanen on työnantajana erityisen joustava. Työ sopii monenlaiseen elämäntilanteeseen ja työvuoroja voidaan räätälöidä kuskien tarpeiden mukaan. Osa kuskeista tekee esimerkiksi vain päivätyötä ja osa taas pelkkiä yövuoroja. ”Jos on joskus tullut eteen yllättäviä menoja, niin työvuorot on aina voinut järjestää uudelleen”, Nurmikoski kertoo.

Sopisiko kuljettajan työ sinulle?

Nurmikosken mukaan kaksi ryhmää, jotka mielletään usein tekemään kuljettajan työtä, ovat opiskelijat ja toisaalta ne, jotka ovat saaneet aiemmassa työelämässään urakkansa päätökseen ja etsivät uutta uraa. Rautiainen on samaa mieltä ja luettelee Kovasen kuljettajien erilaisia ammatteja ja elämäntilanteita: ”Kuljettajia löytyy opiskelijasta eläkeläiseen ja duunarista toimitusjohtajaan.” Ammatista ja koulutuksesta riippumatta työssä täytyy olla kohtalaisen sosiaalinen ja kielitaitoinen sekä pitää liikkumisesta ja autolla ajamisesta.

Kuljettajan työ on ajaa, joten onko työ yksinäistä vai sosiaalista? ”Ehdottomasti sosiaalista”, Nurmikoski vakuuttaa. Kierroksen lopuksi lentokentälle saapuessamme Rautiainen maalailee puheessaan uutta mottoa alalle: ”Jokainen automatka on minilomamatka. Tähdätään niin korkealle, että asiakas tuntee olevansa lomalla jo matkan aikana.”

Näetkö itsesi mustan auton ratissa? Kovanen rekrytoi nyt useita taksin- ja linja-autonkuljettajia!

Mitä varastotyössä oikeastaan tapahtuu? Pääsimme tutustumaan lähemmin, kuinka aamuvuoroon herätään ajoissa, käynnistetään Talkman -radiolaite, valitaan keräilykone ja kerätään tavaraa kuulokkeista kuuluvien ohjeiden mukaan.

Tämä artikkelisarja on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä K-ryhmän kanssa. Duunitori vieraili keskusvarastolla Hakkilassa sekä pakkasvarastolla Viinikkalassa ja selvitti työntekijöiltä, millaista varastotyö on. Kesko Logistiikka rekrytoi varastoihin jatkuvasti, jätä hakemuksesi!

Pakkasen puolella

Astumme sisään hyiseen pakkasvarastoon, ja alan hieman katua, etten itsekin ottanut ylleni samanlaista pakkasvarustusta kuin työntekijöillä. Paksun haalarin alla tulee kuulemma kuuma, ja monet pukevat sen alle vain aluskerraston. Työtahdista huomaa, että työntekijät ovat omaksuneet tehokkaan keräämistavan. Varastolla ei lorvita, vaan pakasteita ladotaan kärryihin kovaa vauhtia, mikä aluksi vaikuttaa sivustakatsojasta hieman huvittavaltakin. Ripeä työtahti on omaksuttu niin hyvin, että pakkasvarastolla oppaanamme toimivalle Joona Kadeniukselle tuottaa hieman vaikeuksia hidastaa liikkeitään, jotta kameramme pysyisi perässä.

Haastattelut suoritetaan onneksi lämpimässä. Kaikesta näkee, että Kadenius viihtyy K-ryhmällä ja on tyytyväinen etenkin pakkaspuoleen. “Pakkasessa työ on vähän raskaampaa, mutta palkkakin on parempi. Täällä ollaan myös pakostikin ahkeria: esimerkiksi kännykkää ei voi katsella, koska se jäätyy.” Kadenius on tällä hetkellä töissä kokoaikaisena ja menossa ensi vuoden aikana armeijaan. Kokoaikaiset tekevät Kesko Logistiikalla kahdenlaisia vuoroja: ensin viikko aamuvuoroa ja sitten viikko iltaa. Kadeniuksen työtehtäviin kuuluu äänikeräily, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että keräilijä kuulee luureistaan, mitä tavaraa ja kuinka paljon laittaa rullakkoonsa seuraavaksi. Rullakot liikkuvat käytävillä keräilykoneen kyydissä, joita työntekijät ajavat.

Keskusvaraston vilskeessä

Paljon Viinikkalan pakkasvarastoa isompi varasto on kuitenkin Hakkilan keskusvarasto, joka sisältää sekä teollisen tuotteen varaston että hevivaraston. Keskusvarasto työllistääkin varastotyöntekijöitä huomattavasti enemmän kuin pakkasvarasto. Täällä käy sellainen vilske, että mukana ollut kuvaajamme jännittää ajoittain jäävänsä trukin alle. “Liikennesäännöt ovat kuitenkin kaikilla tiedossa ja työturvallisuus erittäin hyvällä tasolla”, naurahtaa kesätöissä aloittanut, nykyisin vakituisena hevivarastolla trukkia ajava Patrik Mitro. K-ryhmälle hän päätyi tutun suosituksen kautta, mikä vaikuttaa haastateltavien mukaan olevan yleinen tapa saada idea hakemisesta. “Tuntuu, että tämä paikka yhdistää kaikki”, Mitro virnistää ja kertoo monen kaverinsa olevan nykyisin myös työkaveri.

Teollisen tuotteen varastossa työskentelevät jo viisi vuotta varastossa viihtynyt Kristiina Lamberg ja tänä vuonna elokuussa aloittanut Sampo Korvenpää. Lamberg opiskelee tällä hetkellä myös liiketaloutta ja työskentelee siksi osa-aikaisena. Korvenpäälle varastotyö on ensimmäinen työkokemus, mutta työn aloittaminen tuntui kuitenkin helpolta: “Alussa kun tein virheitä, niin moni saattoi huomauttaa niistä ja auttaa korjaamaan. Tuntui, että porukka ymmärsi jos olit tiellä tai hidas, eikä kukaan sanonut vihaisesti.”

Varastotyö on fyysistä työtä, mutta haastateltavien mukaan rutiinin ja omien voimien kasvun myötä työ helpottuu nopeasti. “Ensimmäisen viikon jälkeen olin varmaan aika poikki, mutta kroppa tottuu uskomattoman nopeasti. Myös ergonomia täytyy pitää mielessä. Toisaalta nykyaikana ongelmana on liika istuminen, niin siinäkin mielessä tämä on hyvä”, Lamberg toteaa.

Tehokkuus ja laatu näkyvät suoraan palkassa

Varastotyössä on mahdollista tienata hyvin – varsinkin kun vertaa siihen, ettei työhön tarvita aikaisempaa kokemusta. Palkkaan voi vaikuttaa työn tehokkuudella ja sen laadulla, joista työntekijä saa palautetta suorite- ja laatulisien kautta. Tämä motivoi kaikkia haastateltuja, sillä työn tuloksen näkee suoraan palkassa. 

On yllättävän mielenkiintoista päästä näkemään laajan logistiikkaprosessin alkupäätä. Ymmärtävätkö nuoret varastotyöntekijät, kuinka tärkeää työtä he oikeastaan tekevät? “Kyllä sitä välillä tulee ajatelleeksi. Miettii, pääsevätkö rullakot ehjänä perille ja että loppujen lopuksi kuluttajat ostavat niitä tuotteita. On se kuitenkin aika tärkeää”, Korvenpää pohtii. Tähän Lamberg lisää: “Koskaan ei ole niin, että vain paiskoisi tavarat rullakkoon ja laittaisi eteenpäin. Täytyy tiedostaa, että siellä on kuitenkin toinen ihminen niitä purkamassa.”

Kiinnostuitko varastotyöstä? Lyhyen perehdytyksen jälkeen olet valmis hyppäämään mukaan hyllyrivistöjen väliin!

Digital Workforcen perustaneet kolme IT-alan ammattilaista turhautuivat siihen, että ammattilaisten aika kuluu vääriin asioihin: esimerkiksi erilaisten tietojen siirtämiseen paikasta toiseen. Tällaisen toiminnan automatisoiminen ja nopeiden tulosten näkeminen kiehtoi niin paljon, että ajatuksesta syntyi startup. Lue, millaista ohjelmistorobotiikan parissa on työskennellä!

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Digital Workforcen kanssa. Yritys rekrytoi nyt myyjiä ja ratkaisukonsultteja, katso avoimet paikat!

Digitaalinen työvoima vapauttaa ihmiset tekemään sitä, mitä he parhaiten osaavat

Ohjelmistorobottia, tai digitaalista työvoimaa, tarvitaan silloin, kun työ on hyvin yksinkertaista ja toistuvaa – eikä siinä tarvita inhimillistä päättelykykyä tai luovuutta. “Homman kauneus on siinä, että kun automaatio toteutetaan, digityöntekijä ikään kuin koulutetaan tiettyyn tehtävään, jolloin ei tarvitse kehittää mitään uusia järjestelmiä tai rakentaa kalliita ja hankalia integraatioita”, partneri Mika Vainio-Mattila, yksi kolmesta perustajasta, toteaa. Digitaalinen työvoima alkoi pyöriä mielessä, kun perustajat kokivat toimialalla olevan haasteita, joita digityöntekijöillä pystyttäisiin helpottamaan uudella tavalla. “Olen ollut pitkään IT-alalla ja myös asiakkaan puolella kokemassa sitä tuskaa, mitä täysin välttämättömät IT-järjestelmät välillä aiheuttavat. On paine siitä, että liiketoimintaprosesseja pitäisi pystyä muuttamaan nopeasti, mutta usein taustalla olevat järjestelmät ovat olleet este”, Vainio-Mattila sanoo.

Ohjelmistorobotiikka tunnetaan jo laajasti. Uteliaisuus onkin Vainio-Mattilan mukaan usein kuulijan ensimmäinen reaktio: “Monet tunnistavat omista tehtävistään sellaisia kokonaisuuksia, joita voitaisiin siirtää robotin tehtäviksi. Tällöin ihmiset voisivat keskittyä inhimillistä osaamista, luovuutta ja esimerkiksi empatiaa vaativiin tehtäviin.” Näitä taitoja kun ei vielä roboteilta löydy. Ratkaisukonsulttina yrityksessä työskentelevän Karli Kalpalan mielestä on hienoa tehdä työtä sellaisen teknologian parissa, joka myy itse itsensä. “Asiakkaat innostuvat yleensä ennen kuin ehdin edes itse päästä vauhtiin”, hän naurahtaa.

Ratkaisukonsultit johtavat omaa työtään – “Täällä ei pidetä kädestä”

Kalpalan lisäksi haastattelen Tomi Apostolakista, joka työskentelee niin ikään ratkaisukonsulttina. Apostolakis on ollut mukana alusta asti ja on toinen yritykseen rekrytoitu työntekijä. “Vaikka startup-maailma oli ehkä hakiessani kaukainen, niin harvemmin tämä aihe ihmisiä latistaa. Kyllä tämä lähtee lentoon saman tien kun jonkun kanssa keskustelee. Huuma vei mennessään: viime vuosi vaihdettiin kolmen partnerin ja kolmen työntekijän kanssa ja tämä vuosi partnerien ja 24 työntekijän kanssa”, Apostolakis naurahtaa. Kasvu on ollut kovaa ja töitä on vuoden aikana tosiaan tehty.

Myynnissä muuntaudutaan ja opitaan lennosta

Finanssialalla aikaisemmin uraansa luonut Hanna Saari toimii nykyään saman alan toimijoiden kanssa myynnin parissa. Kankeat ja vanhanaikaiset organisaatiot vaihtuivat startupiin, jossa Saari on vihdoin päässyt vaikuttamaan ja tuomaan esille myös omia ideoitaan. Hän on ollut jopa hieman yllättynyt siitä, kuinka korkean tason ihmisiä työssä on päässyt tapaamaan. Digital Workforcella työntekijät pääsevät lyhyessä ajassa hyvin syvälle asiakkaiden erilaisiin liiketoimintaprosesseihin, joista tarvitaan ymmärrystä robotin opettamiseksi työhön.

Startupissa viihtyy itsenäinen oppija ja tekijä

Apostolakiksen mielestä startupin ammatillisesti parhaat puolet liittyvät siihen, että koko pienen yrityksen tarina on työntekijän nähtävillä ja hänen on mahdollista viedä tätä tarinaa eteenpäin oman toimintansa kautta. “Täällä saa oikeasti tehdä. Jos puhutaan isosta yrityksestä, työntekijällä on oma tietty laatikkonsa, mutta tässä puhutaan koko yritystoiminnan näkemisestä. Haasteita riittää, ja niistä saa kantaa vastuuta juuri sen verran, kun oikeasti jaksaa kantaa”, Apostolakis kertoo. Kalpala lisää tähän, ettei uralle voi tehdä kuin hyvää olla mukana teknologiavetoisessa firmassa, joka kiinnostaa laajasti.

Startup-yritykselle ominaisesti haastateltavat tunnistavat, että haasteita riittää ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Yrityksessä täytyy uskaltaa tarttua uusiin asioihin ja ennen kaikkea oppia. “Digital Workforce on hyvä työnantaja, mutta ei täällä kukaan tule pitämään kädestä kiinni. Jos viihtyy korporaatiomeiningissä, niin tämä ei ole oikea paikka”, Apostolakis toteaa. Parhaiksi puoliksi konsultit mainitsevat muun muassa sen, että omaan työnkuvaansa saa vaikuttaa ja projekteja saa tehdä omien vahvuuksiensa kautta. Hyvä asenne on se, mitä arvostetaan. “Saa tulla ja mennä, kunhan asiat tulee tehtyä. Kulttuuri on hyväntuulinen ja töissä on tosi hyvää porukkaa, jonka takia on aina kiva tulla töihin”, Saari sanoo. Työporukkaa kuvataan myös aktiiviseksi ja aikaa tulee vietettyä yhdessä myös työn ulkopuolella. Valoisa avotoimisto muokkaantuu helposti kalusteita siirtämällä myös illanviettoihin.

“Ohjelmistorobotiikka on tämän päivän teknologiaa. Digityöntekijöiden tuella yritysten toiminnan edellytykset taataan nyt ja tulevaisuudessa.” Haluatko liittyä porukkaan? Digital Workforce rekrytoi nyt ratkaisumyyjiä ja -konsultteja, joilta löytyy ennen kaikkea persoonaa ja valmiutta oppia!

Digital Workforce on vuonna 2015 perustettu Suomessa ja Ruotsissa toimiva startup, joka keskittyy ohjelmistorobotiikan jalkauttamiseen etenkin terveydenhuoltoalan sekä pankki- ja vakuutusalan yrityksissä. Yrityksen tavoitteena on kasvaa 60 hengen kokoluokkaan 2017 loppuun mennessä ja lisätä kansainvälistä toimintaa entisestään.