Aviapolis-alue Vantaalla kasvaa kovaa vauhtia, mikä luo koko ajan kysyntää uusille palveluille. Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut järjestää lokakuussa ensimmäistä kertaa Aviapolis City Bootcamp -kilpailun, jonka tavoitteena luoda ideoista uutta palveluliiketoimintaa Helsinki-Vantaan lentokentän ympärillä sijaitsevalle Aviapoliksen alueelle.

Aviapolis City Bootcamp -tapahtuma järjestetään 22.-23.10.2014 Yrityskiihdyttämö Turbiinissa Vantaalla. Lue alta miksi kilpailuun kannattaa osallistua ja kenelle tapahtuma on tarkoitettu.

Turn your future into business – Osallistu Aviapolis City Bootcamp -kilpailuun

Osallistujille Aviapolis City Bootcamp on hyvä tapa testata ja kehittää omia liiketoimintaideoitaan sekä saada niiden työstämiseen mentoreiden tukea. Aviapoliksen alueen yrityksille bootcamp-tapahtuma tarjoaa mahdollisuuden tehdä yhteistyötä esimerkiksi startupien kanssa. Tavoitteena onkin, että yhteistyö osallistuvien tiimien, Vantaan kaupungin ja Aviapoliksen alueen yritysten välillä jatkuu kilpailun jälkeenkin.

Aviapolis City Bootcampissa etsitään uusia ideoita kolmella osa-alueella:

• Liikkuminen palveluna (Mobility as a Service)
• Majoitus ja vapaa-aika (Hospitality)
• Kauppa ja logistiikka (Retail and Logistics)

Uusia älykkäitä palveluita kehitetään niin alueen kuluttajille kuin yrityksille.

Aviapolis City Bootcamp on avoin opiskelijoille, startupeille ja yrityksille; parhaiten menestyneille tiimeille on palkintona Slush-lippuja, 3000 € arvoisia konsulttipalveluja sekä mahdollisuus edetä Ultrahack-hackathonin finaaliin. Osaa ideoista pyritään testaamaan käytännössä Aviapoliksessa vuoden 2017 aikana.

Seuraa kilpailua somessa:

#AviapolisCity – Facebook – Youtube

Kiinnostaisiko sinua työskentely Aviapolis-alueella? Seuraa alueen avoimia työpaikkoja Aviapolis Työpaikat -sivulla tai tykkää Aviapolis Työpaikat – ryhmästä Facebookissa!

Duunitori otti selvää, miksi kaupallisen ja teknillisen alan asiantuntijat viihtyvät töissä EY:llä. Haastattelimme kolmea talossa työskentelevää konsulttia ja laadimme vastausten perusteella viiden kohdan listan hyvän työpaikan tunnusmerkeistä. Oletko samaa mieltä?

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastatteluiden pohjalta yhteistyössä EY:n kanssa.

5 hyvän työpaikan merkkiä – tämän vuoksi konsultit viihtyvät EY:llä

1. Tiimityö toimii

EY:llä tehdään työtä pitkälti tiimeissä, jotka rakentuvat erilaisten projektien ympärille. Työ sopii siis tiimityöstä nauttivalle. ”Tavoitteenamme on luoda hyvin suoriutuvia tiimejä. Pyrimme tuomaan oikean osaamisen ja oikean taustan omaavat ihmiset projektitiimeihin. Tiimin on toimittava saumattomasti, jotta projektit saadaan vietyä menestyksekkäästi läpi. Kun yhdistää oikean osaamisen ja huipputyypit, on projekteja makea lähteä viemään eteenpäin”, kertoo EY:n konsultointipalveluiden Finance and Performance Management -tiimissä liikkeenjohdon konsulttina työskentelevä Jukka Leponen.

2. Hyvin mielenkiintoiset ja motivoivat työtehtävät

Mielenkiintoisen ja merkityksellisen työn tekeminen motivoi. Anni-Mari Karvinen työskentelee EY:n Lontoon toimistolla riskienhallinnan konsulttina. ”Työskentelen tällä hetkellä merkittävälle brittiläiselle pankille tehtävän projektin parissa. Parhaimmillaan pääsen työssäni vaikuttamaan koko kansantalouden vakauttamiseen.” Myös EY:n IT advisory -tiimissä konsulttina työskentelevä Lauri Saarivuori painottaa mielenkiintoisen työn merkitystä. ”Talo tarjoaa paljon kiehtovia mahdollisuuksia myös teekkareille. Omassa tiimissäni esimerkiksi johdamme erilaisia laajoja IT-hankkeita ja laadimme IT-strategioita sekä tietohallinnon toimintamalleja.”

3. Työ on aidosti kansainvälistä

EY tarjoaa monia erilaisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen. Työntekijöillä on muun muassa mahdollisuus päästä eri mittaisille komennuksille ulkomaille. Anni-Mari Karvinen lähti komennukselle Lontooseen vuonna 2013. ”Tulin tänne alunperin tekemään projektia, joka avasi sitten ovia ja jäin tänne komennukselle.”

Myös Suomen toimistolla kansainvälisyys on vahvasti läsnä. Erilaisia koulutuksia järjestetään ulkomailla ja muihin maihin ollaan muutenkin päivittäin yhteydessä. Projekteja tehdään usein kansainvälisillä tiimeillä ja yhtiön kansainvälistä verkostoa hyödynnetään laajasti.

4. Mahdollisuus kehittää osaamistaan ja edetä uralla

EY tarjoaa haasteita ja kehittymismahdollisuuksia sekä työuraansa aloittaville että kokeneemmille asiantuntijoille. ”Urallaan jo edenneet ammattilaiset voivat meillä jalostaa sitä substanssiosaamista tai kokemusta, mitä he ovat jo kerryttäneet. Globaalit ja monimutkaiset projektit ovat mielenkiintoisia ammatillisesti ja edesauttavat oman osaamisen kehittymistä.”

Omaa uraa on helppo suunnitella EY:lla alusta alkaen, sillä talossa on käytössä selkeä urakehityksen viitekehys. ”Meille on määritelty selkeitä tavoitetasoja, jotka johtavat tietynlaiseen urakehitykseen ja tiettyihin ylennyksiin”, kertoo Karvinen.

5. Työnantaja on joustava ja turha hierarkia loistaa poissaolollaan

Saarivuori kertoo viihtyvänsä EY:llä myös työnantajan joustavuuden ansiosta. ”Työt voi tehdä toimistolla, kotona, mökillä, ulkomailla – missä vaan, kunhan saat ne tehtyä toivotuin tuloksin.” Hän painottaa myös hyvän työyhteisön merkitystä: ”Olemme samanhenkistä porukkaa ja turhaa hierarkiaa ei juurikaan ole.”

Kiinnostaisiko sinua ura EY:llä?

EY:n rekrytoinnit ovat käynnissä nyt! Katso esimerkiksi nämä avoimet työpaikat Duunitorilla:

Associate Auditor / Auditor

Manager – Enterprise Performance Management

Payroll Manager

Lue lisää konsulttien työstä EY:llä Duunitorin artikkelista: Kiehtovia projekteja kansainvälisessä työympäristössä – tällaista on konsultin työ EY:llä

Tilastokeskuksen uusin palkkarakennetilasto julkaistiin tänään. Tilastosta selviää, että tiettyjen alojen ylemmän tutkinnon suorittaneiden mediaanipalkat ovat selkeästi korkeampia kuin toisten. Tilaston valossa korkeakoulutuksen hankkiminen kannattaa, sillä korkeakoulutettujen mediaaniansiot olivat keskimääräistä korkeammat.

Tilasto kertoo palkansaajien mediaaniansion, eli yleisimmän ansion vuonna 2015. Kaikkien kokoaikaisten palkansaajien kokonaistulojen mediaani oli 2963 euroa. Kokoaikaisella palkansaajalla tarkoitetaan sellaista henkilöä, joka on tehnyt täyttä työviikkoa koko tilastointikuukauden.

Terveys- ja sosiaalialalla, tekniikan alalla sekä kaupallisella alalla kovimmat palkat – Mediaani yli 4000 €

Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanipalkat vaihtelivat melko paljon koulutusaloittain. Yli 4000 euron mediaanipalkat olivat terveys- ja sosiaalialan (4801 €), tekniikan (4520 €), palvelualojen (4411 €), kaupallisen tai yhteiskuntatieteellisen alan (4343 €) sekä maa- ja metsätalousalan (4122 €) koulutuksen hankkineilla. Kasvatustieteellisen, humanistisen ja luonnontieteellisen alan ylemmän koulutuksen hankkineiden mediaanipalkka jäi alle 4000 euron.

Tilastokeskus huomauttaa, että tiettyjen koulutusalojen ylemmän korkeakoulututkinnon hankkineet päätyvät hyvin tyypillisesti hyväpalkkaisiin ammatteihin. Sosiaali- ja terveysalan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet työskentelevät tyypillisesti lääkäreinä, kaupalliselta ja yhteiskunnalliselta alalta päädytään työskentelemään lain, laskentatoimen ja rahoituksen ammattilaisina ja tekniikan alalta diplomi-insinööreiksi valmistuvat työskentelevät usein eri tekniikan alan erityisasiantuntijoina.

Korkeakoulun käyminen kannattaa

Kuten taulukko kertoo, eri koulutusasteiden mediaaniansioiden erot olivat viime vuonna selkeitä. Mitä korkeampi koulutusaste, sitä suurempi oli ansiotulojen mediaani. Perus- ja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden kokonaisansioiden mediaanit jäivät alle kaikkien palkansaajien mediaanin, kun korkeakoulutettujen ansioiden mediaani taas ylitti kaikkien palkansaajien mediaanin.

”Tutkijakoulutuksen suorittaneiden kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden mediaani oli 4 907 euroa kuukaudessa, kun taas keskiasteen koulutuksella vastaava ansio oli 2 625 euroa kuukaudessa”, kertoo Tilastokeskus.

Johtajat ovat opiskelleet tyypillisesti kauppa- tai yhteiskuntatieteitä

Johtajiksi mielivien kannattaa tilastojen valossa opiskella kaupallista tai yhteiskuntatieteellistä alaa, sillä näitä aloja opiskelleet päätyvät muita koulutusaloja opiskelleita todennäköisemmin johtajiksi. Palkkarakennetilasto kertoo, että kaupallisen tai yhteiskuntatieteellisen alan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista 14 prosenttia työskenteli viime vuonna johtajina.

Tilasto mittaa kokonaisansioita, jotka pitävät sisällään peruspalkan, työaikalisät, henkilökohtaiset lisät, sijainti- ja olosuhdelisät, tehtävän, ammattitaidon ja palveluvuosien perusteella maksettavat lisät, suoritusperusteiset palkanosat, osin päivystyskorvaukset ja varaollaolokorvaukset, palkan ei-tehdyltä työajalta, ylityökorvaukset ja luontoisedut. Tulospalkkiot ja lomarahat eivät sisälly kokonaisansioihin.

Lähde: Palkkarakenne 2015, Tilastokeskus

Oletko kiinnostunut esimerkiksi tietoturvasta tai uusimmista langattomista teknologioista? IT-alan ammattilaiset Bittiumilla kohtaavat päivittäin uusia haasteita ja luovat uutta. Me Duunitorilla tutustuimme yritykseen ja otimme selvää, millaista yrityksessä on työskennellä.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Bittiumin kanssa. Bittium rekrytoi parhaillaan useisiin eri positioihin ympäri Suomen: katso esimerkiksi Embedded Linux Developers-haku.

Bittien kutsuun oli vastattava

Jarkko Nabb kertoo puhelimessa tunteneensa bittien kutsun jo nuorena poikana. Opiskeluaikanaan häntä kiinnostivat erityisesti sulautetut järjestelmät – pienet elektroniikkalaitteet, joissa on jonkinlaista ohjelmistoa. Ura Bittiumilla, tai oikeastaan silloisella Elektrobitillä, alkoi suunnittelijana. Sittemmin se on jatkunut monien tehtävien kautta nykyiseen asemaan, Bittiumin itse lanseeraaman Tough Mobile -tuotteen tietoturvakehityksen päälliköksi. “Roolini on aina ollut puoliksi tekninen asiantuntija ja puoliksi ihmisjohtaja”, Nabb kertoo.

Nabb kuvailee työtään palkitsevaksi, sillä hänellä on mahdollisuus tehdä nimenomaan Bittiumin omia tuotteita. Uusien ominaisuuksien suunnittelu, tuotteiden kehittäminen ja uuden tuominen markkinoille saavat työn tuntumaan merkitykselliseltä. Opimme häneltä, että Bittiumilla tehdään omien tuotteiden lisäksi myös asiakkaille erilaisia laitteita ja järjestelmiä, jotka on suunniteltu asiakkaan tarpeiden mukaan. ”Suurin osa Bittiumin asiakkuuksista on ulkomailla. Kansainvälinen toimintaympäristö tuo entisestään rikkautta ja mielenkiintoa työtehtäviin, joiden parissa pääsee kohtaamaan erilaisia kulttuureja ja toimintatapoja”, Nabb toteaa. Yrityksessä työntekijöillä on mahdollisuus päästä asiakashankkeiden puitteissa myös ulkomaille paikkoihin, joissa asiakkaat ovat.

Kotimaa esille teknologisena edelläkävijänä

Bittium Tough Mobile on nimensä mukaisesti aika kova luu. “Kova ulkoa ja vielä kovempi sisältä”, kuvailee Nabb. Tough Mobile on Android-pohjainen älypuhelin, joka on suunniteltu etenkin viranomaisten käyttöön. Iskun- ja vedenkestävän kuoren alta löytyy erilaisia ohjelmistoja ja tietoturvaominaisuuksia. Tavoitteena on tehdä vaatimattomasti maailman tietoturvallisin Android-puhelin. Design on hyvinkin poikkeuksellinen verrattuna tavallisiin puhelimiin, mutta Tough Mobilea on mahdollista käyttää myös tavallisessa arkikäytössä.

Mikä parasta (ja hieman yllättävääkin), Tough Mobile on kokonaan suunniteltu Suomessa ja täällä se myös valmistetaan. Kotimaisuusasteen voidaan siis sanoa olevan huima verrattuna muihin markkinoiden puhelimiin. “Olemme itsekin ylpeitä siitä, että kotimaassa toimitaan. Suomea pidetään maailmalla edistyksellisenä maana teknologian ja tietoturvan kannalta, joten kotimaisuus on meille eduksi myös tietoturvamielessä”, Nabb toteaa.

“Täällä et pääse urautumaan”

Bittiumilla ilmeisesti viihdytään, sillä Ville Rautiainen on Nabbin tapaan tehnyt lähes koko työuransa yrityksen palveluksessa. IT-kuplan huuma tarttui aikanaan myös nuoreen Rautiaiseen, joka lähti opiskelemaan mielenkiintoiselta kuulostavaa alaa. Nykyisin tuotekehityksestä vastaava Rautiainen työskentelee muun muassa military-tuotteiden, radioverkko- ja puhepalveluratkaisujen parissa vastaten erilaisten hankkeiden onnistumisesta sekä asiakkaiden että sisäisesti projektijohdon suuntaan.

Rautiainen kertoo päässeensä kehittymään työssään monella eri tasolla. Itse työ on ollut opettavaista ja saanut omaksumaan paljon uutta tietoa, mikä on vienyt ammattitaitoa eteenpäin. “Olemme tehneet monenlaisten yritysten kanssa yhteistyötä, joten osaamista on kertynyt laajalta alueelta. Näitä osia yhdistelemällä voidaan luoda monimutkaisia järjestelmiä”, Rautiainen toteaa. Hän myöntää, ettei kaikkea ole mahdollista tehdä täysin nollasta loppuun asti. Bittiumilla on kuitenkin kyky yhdistellä asioita ja luoda uusia tai täysin eri tavalla käytettäviä järjestelmiä, jotka jyräävät perinteisiä ratkaisuja.

“Täällä ei tarvitse pelätä urautumista, vaan vaihtelevia projektitehtäviä on tarjolla laidasta laitaan. Porukkamme mielestä se on täällä yksi suuri syy jaksaa puskea eteenpäin. Erilaiset tehtävät kehittävät työntekijöitä ihmisinä. Sellaiset kaverit, jotka täällä ovat olleet pitkään, adaptoituvat hyvin nopeasti uusiin tilanteisiin”, Nabb kuvailee. Hänelle osoittautuukin hieman vaikeaksi kuvailla tyypillistä työpäiväänsä, sillä päivät ovat monesti niin erilaisia.

Vastuuta ja vaikuttamista heti työuran alusta lähtien

Haastateltavat kuvailevat työn tekemisen kulttuuria vapaaksi ja kertovat työskentelytapojen toimineen tähän asti hyvin. Rautiainen kertoo, että työntekijöillä on aina mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten asioita halutaan tehdä ja minkälaiseen lopputulokseen päädytään. Vaikka Rautiainen ja Nabb ovat jo urallaan edenneitä, on heidän mukaansa myös nuoremmilla suunnittelijoilla yhtä lailla mahdollisuuksia vaikuttaa.

“Erilaisten hankkeiden myötä on kohdannut aina uusia haasteita, joita pitää ratkaista. Harvoin on päässyt tekemään täysin samaa asiaa kahta kertaa peräkkäin”, Nabb sanoo. Hän saa työnsä haastavuudesta vain lisää draivia, sillä itseään täytyy jatkuvasti kehittää uusia menetelmiä ja teknologioita omaksuen. “Työssä on oltava valmis ottamaan suhteellisen suuria vastuukokonaisuuksia haltuunsa heti alusta asti ja koska kukin tekee ohjelmistoihin omia osia, on vastuuta aina myös yksilötasolla”, Nabb kertoo.

Myös tekemisen meininkiä Bittiumilta löytyy. Työn tekemisen moraali on Nabbin tiimeissä korkealla – työntekoon paneudutaan ja aikatauluista yritetään tosissaan pitää kiinni. Huumorinpilkahduksillekin on aina tilaa, ja Nabb kertookin pyrkivänsä aktiivisesti myös keventämään tilannetta. “On meillä hauskaa ja naureskellaan. Tietenkin kun on oikein tiukka tilanne, niin ketään ei naurata”, Nabb naurahtaa. Ongelmatilanteistakin pyritään löytämään pientä komiikkaa, joka omalta osaltaan rauhoittaa tilannetta.

Persoona edellä

Haluaisitko osaksi Bittiumin porukkaa? Saamme kuulla, että hakijoissa tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään oma-aloitteisuutta ja avoimuutta. Yrityksessä jokaisella on tietty vastuu, joka edellyttää toimivaa kommunikointia muun tiimin kanssa ja uskallusta esittää ideoita siitä, kuinka asioita voitaisiin tehdä paremmin.

Ohjelmistopuolelle etsitään jatkuvasti uusia osaajia. ”Esimerkiksi hyvät Android-osaajat ja C/C++-ohjelmoijat ovat tosiaankin arvossaan”, Nabb sanoo. Työtä pelkäämättömällä asenteella pääsee pitkälle. Kaikkea ei tarvitse osata valmiiksi, mutta täytyy uskaltaa kysyä!

Do you feel the bit? Bittiumille toivotetaan aina tervetulleeksi hyvällä asenteella varustetut persoonat  – eikä kovasta osaamisen tasostakaan ole haitaksi!

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä. Monet ovat työskennelleet yhtiön leivissä parikymppisestä aina eläkeikään asti. Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitaville uusille työntekijöille!

Onko unelmasi viettää työpäiväsi pilvien päällä, työskennellä asiakaspalvelussa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi nyt 170 uutta työntekijää!

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? ja Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä Lentoemäntä ja stuertti hakivat töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni”.

Asko Hämäläinen, purseri. Aloittanut Finnairilla vuonna 1979. ”Minä olin numero 559 kun tulin taloon.”

Maria Jacksen, purseri. Lentänyt ensimmäisen lentonsa Finnairilla 1.5.1989. ”Parasta tässä työssä on työkaverit.”

Sami Kotipelto, stuertti. Finnairin vuosikurssi 1998. ”Erilaiset kohteet ovat rikkaus.”

Nykypäivän lentomatkustaja osaa käyttäytyä

Kuinka useasti sinä olet lentänyt viimeisen vuoden aikana? Aikaisemmin lentäminen painottui liikematkoihin, kun taas nykyään moni saattaa lentää lomalle useita kertoja vuodessa. “Silloin 90-luvun alussa business-luokat olivat hirveän suuria. Koneessa saattoi olla 120 business-matkustajaa ja vain 20 turistiluokan matkustajaa”, muistelee purseri Maria Jacksen uransa alkua.

“Koen, että lentäminen oli aiemmin vielä vähän hienompaa. Nyt se on hyvin arkipäiväistynyttä. Se on enemmänkin liikkumista paikasta A paikkaan B”, kuvailee stuertti Sami Kotipelto lentämisen luonnetta.

Aikaisemmin ateriat ja juomat kuuluivat lennon hintaan ja ne olivatkin tärkeä osa matkantekoa. Matkustajat ovat kuitenkin muuttuneet – nykyään pääasia on paikasta toiseen liikkuminen, muut seikat ovat vain ekstraa. “Silloin aikanaan se oli sellaista yleistä häslinkiä ja juhlimista”, muistelee Jacksen entisajan matkustajia. ”Nykyään kun alkoholi on maksullista, niin lennot ovat paljon rauhallisempia”, Kotipelto täydentää.

Finnairin matkustamohenkilökunnan mukaan häiriötilanteita lennoilla on nykyisin todella harvoin, kun niitä esiintyi aiemmin useammin. ”Kyllä minun mielestäni nykyaikana lentomatkustajat osaavat 99,9 prosenttisesti käyttäytyä, lentäminen on niin yleistä nykyisin”, kertoo Jacksen.

Kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin

Aiemmin Finnairilla lennettiin enemmän kotimaan sisällä: “Kotimaan lennot ovat vähentyneet”, Jacksen kertoo. Myös koneet olivat pienempiä. Purseri Asko Hämäläinen kertoo aloittaneensa uransa 50-paikkaisessa koneessa kotimaassa lentäen: “Ne keikat olivat sellaista aikamoista pomppimista täällä koti-Suomessa, välillä ei tiennyt mikä kaupunki on seuraavana.” Hämäläinen on ehtinyt kokea uransa varrella myös suorat lennot Tokioon Pohjoisnavan yli: ”Silloin ei ollut lupaa lentää Venäjän yli, vaan se piti kiertää. Ihmisille jaettiin todistuksia Pohjoisnavan ylityksestä, ne olivat hyvin eksoottisia asioita.”

Aikaisemmin stuertit ja lentoemännät lensivät uransa alussa useita vuosia kotimaan ja Euroopan lentoja: “Ensin lensin 5-6 vuotta Eurooppaa ja kotimaata. Vasta näiden vuosien jälkeen sain kelpuutuksen kaukoreittikoneisiin”, kertoo Kotipelto. Nykyisin kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin.

Lyhyelläkin layoverilla pääsee tutustumaan kohteeseen

Aikaisemmin, kun lentoja oli harvemmin, kohteessa myös pysyttiin pidempään. Monella lentoemännäksi tai stuertiksi pyrkivällä voikin siintää mielessä pitkät layoverit, eli kohteessa viipymiset. “Alkuaikoina maailman suuriin metropoleihin päästiin viikoksi oleskelemaan, kun nykyään kohteessa ollaan vain yksi yö”, Hämäläinen kertoo. “Kyllä se tahti on tiivistynyt. Kohteessa ollaan pääsääntöisesti vuorokausi ja sitten tullaan pois”, Kotipelto täydentää.

Myös Jacksen muistelee uransa alkupuolelta aikaa, jolloin esimerkiksi Bangkokiin lennettiin kahdesti viikossa, kun nykyisin määrä on talvisin kahdesti päivässä. Työrupeama kesti yhteensä yhdeksän päivää. Pitkät layoverit tarkoittivat myös pitkää eroa perheestä ja kodista. Jacksen kertoo eräästä vuosien takaisesta Bangkokin reissusta, jossa teki mieli soittaa kotiin: “Siihen aikaan soitettiin hotellihuoneesta, ja puhuimme ehkä 10-15 minuuttia mieheni kanssa. Kun sain laskun siitä puhelusta, se oli 625 markkaa. Ei tarvinnut miettiä, että mihin ne päivärahat sillä reissulla menivät!” Toisin on nykyään: “Ja tänään kun lähden Bangkokiin, olen ylihuomenna kotona.” Nykyisin perhe-elämän ja työn yhdistäminen onkin helpompaa, kun työrupeamat ovat lyhyempiä.

Haastateltavat kertovat, että myös lyhyellä layoverilla ehtii nähdä ja kokea, jos vain haluaa: ”Vaikka kohteessaoloaika on lyhyt, kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin, ruokaan ja nähtävyyksiin”, Jacksen kehottaa. ”Eläkkeellä olevat ystäväni sanovat, että mieti, kenellä olisi varaa mennä yhdeksi yöksi Japaniin, ja syödä kaksi kertaa sushia! Nauti!” Hämäläinen kertoo. Kotipelto muistuttaa kuitenkin, että lisäksi tärkeää on riittävä lepo, jotta jaksaa myös paluulennon työvuoron.

Työvuoro voi sattua vuoden jokaiselle päivälle

Nykyisin monet lähtevät lomilla etelän lämpöön. “Siihen aikaan kun minä tulin Finnairille, lentoasema meni vielä jouluksi kiinni”, muistelee Jacksen. “Silloin supistettiin usein kesäliikennettä ja juhannuksena ei ollut niin paljon lentoja.” Jacksenin mukaan lentoemännän ja stuertin työssä tulee olla varautunut siihen, että lentoasema on auki 365 päivää vuodessa – työvuoro voi sattua omalle kohdalle milloin tahansa, ja aina työvuorotoiveet eivät mene läpi. “Alkuvaiheessa ei ollut toivomusjärjestelmiä. Silloin tehtiin sitä työtä mitä oli tarjolla. Tänä päivänä tietysti voidaan antaa mahdollisuuksia toivoa, kun on vaihtoehtojakin”, Hämäläinen muistuttaa.

Kotipelto kertoo, että vaihtelevat työajat on yksi työn monista positiivisista puolista: ”Nautin siitä, että minulla on arkivapaita. Arkena pääsee hoitamaan pankki- ja virastoasiat rauhassa. Viikonloput eivät ole minulle enää niin merkityksellisiä, se on vain työpäivä muiden lomassa.”

Vinkit uusille lentoemännille ja stuerteille

Finnair on uudistanut laivastoaan ja syksyllä 2015 otettiin ensimmäiset uudet A350-koneet käyttöön. Kotipelto kertoo, että uudessa koneessa on mietitty pitkälle myös matkustamohenkilökunnan työskentelyn sujuvuutta: “Tekniikka vanhoissa koneissa ei tue työntekoa niin paljon kuin uusissa koneissa. Olen positiivisesti yllättynyt siitä, mitä kaikkea uudet koneet mahdollistavat palvelun näkökulmasta.”

Uusia tulokkaita kokeneet työntekijät neuvovatkin itsensä huolehtimisen tärkeydestä: “Oma fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on koko työssäjaksamisen a ja o!” Jacksen muistuttaa. “Omaan työhönsä, omiin työkavereihin sekä päivän kulkuun pystyy vaikuttamaan omalla asenteella”, hän lisää. Kotipelto taas rohkaisee uusia tulokkaita tarttumaan konkareita hihasta työuran alkumetreillä: “Me autamme mielellämme ja meistä on kiva, että tulee niin sanotusti uutta verta koneeseen ja uusia kasvoja ja uusia tyyppejä. Tämä on kuitenkin ryhmätyötä.”

Haastateltavilla on ollut kokemusta asiakaspalvelusta jo ennen uraansa Finnairilla: Hämäläinen on toiminut muun muassa asiakaspalvelutehtävissä, Jacksen hoitajana ja Kotipelto tarjoilijana sekä junaisäntänä. Hämäläinen muistuttaakin hakijoita siitä, että asiakaspalvelutaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta, kuten ulkomailla oleskelusta, on hyötyä työssä: “On vähän laajempi näkökulma elämään yleensä. Se helpottaa sopeutumaan tällaiseen työympäristöön. Minä ainakin suosittelen tätä työpaikkana ihan jokaiselle”, Hämäläinen lopettaa.

Kiinnostuitko työstä pilvien päällä? Hae nyt Finnairille!

Lentoyhtiö Finnair rekrytoi tänä syksynä runsaasti uusia työntekijöitä matkustamohenkilökuntaan. Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn – koulutuskeskukseen – jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät sekä lentäjät. Lisäksi koulutuskeskuksessa järjestetään kertauskoulutuksia nykyisille työntekijöille.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? sekä Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella. 

Kattavaa koulutusta jo vuodesta 1950

Tiesitkö, että Finnair Oyj, entinen Aero Oy, perustettiin jo vuonna 1923 ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä? Tämän jälkeen perustettiin Finnairin koulutuskeskus virallisesti ensimmäisen simulaattorin myötä vuonna 1950 ja Finnair Flight Academy aloitti toimintansa vuonna 2010.

Finnair Flight Academy järjestää koulutuksia ja kertausta matkustamohenkilökunnalle ja lentäjille päivittäin. Head of Safety and Service Training Riikka Saarela vastaa muun muassa matkustamo- ja ohjaamohenkilökunnan turvakoulutusten organisoinnista ja myös hän on aloittanut uransa lentoemäntänä Finnairilla. Saimme kutsun kierrokselle Finnairin Vantaalla sijaitsevaan koulutuskeskukseen, jossa Saarela kertoi lisää matkustamohenkilökunnalle suunnatusta peruskoulutuksesta.

Finnairin lentoemäntien ja stuerttien peruskoulutus kestää noin kahdeksan viikkoa, riippuen opiskelijan omasta työtaustasta. Jos henkilö on jo lentänyt työkseen aikaisemmin ja takataskusta löytyy eurooppalainen koulutustodistus, alkaa koulutus hieman myöhemmin. ”He, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta, aloittavat yleisistä lentämisen perusteista; mitä lentäminen on, miten lentokone pysyy ilmassa ja miten toimitaan eri työtilanteissa.” Matkustamohenkilökunta on lentokoneessa ensisijaisesti matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi ja tämä korostuu jo haku- ja koulutusvaiheessa. Kurssi alkaa heti laajoilla turva- ja ensiapukoulutuksilla, jotka käsittävät lähes puolet koko koulutusjaksosta.

Autenttiset tilat mahdollistavat tosielämän tilanteiden harjoittelun

”Matkustamohenkilökunnan laaja turvakoulutus ei näy lentokoneessa välttämättä matkustajalle muuten kuin niin, että näytetään missä on varauloskäynnit ja miten pelastusliiviä ja happinaamareita käytetään.” Ensiapu ja turvallisuus ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä osa-alueita ja Saarelan mukaan työntekijöistä koulutetaan ilmailualan lisäksi turvallisuusalan ammattilaisia. Eikä ihme, sillä matkustamohenkilökunnan on osattava muun muassa käyttää tarvittaessa erilaisia ensiapulaitteita, oltava ensiaputaitoisia, evakuoida, sammuttaa tulipaloja ja paljon muuta.

Finnairin Flight Academyssa opitaan harjoittelemalla tosielämän tilanteita erilaisten simulaattoreiden ja laitteiden avulla. Simulaattoreilla voidaan harjoitella esimerkiksi sellaisia hätätilanteita, joita ei oikealla koneella olisi mahdollista harjoitella. Koulutuskeskus näyttää ulkoapäin tavalliselta toimistorakennukselta, mutta sen sisälle on rakennettu suuret ja autenttiset tilat matkustamon ja lentäjien harjoitteluun. Turvallisuushallin keskeltä löytyy jopa uima-allas vesipelastuksia varten.

Paljon opitaan käytännön kautta

Turvallisuuden ja ensiavun lisäksi opiskellaan muun muassa Finnairin operoimia konetyyppejä ja asiakaspalvelua sekä Finnairin tuote- ja palvelukonsepteja. Tähän sisältyvät muun muassa palvelu turisti- ja J- eli business-luokassa, kulttuurierot, viestintä, kuulutukset ja tullimääräykset.

Viestinnän pohjana on tietenkin myös turvallisuus; ”Onnettomuuksia ennaltaehkäistään avoimella viestinnällä koko henkilökunnan välillä ilmassa ja maassa. Jokaisen pitää uskaltaa viestiä kaikista, hankalistakin asioista.” Voidaan sanoa, että henkilökunnalla on lentokoneessa oma kielensä, jonka pohjana on englanti ja ilmailualan termit. Oman haasteensa tuo ensiavussa käytetty sanasto, jossa suurin osa termeistä on latinaksi.

Finnairin Flight Academyssa opitaan paljon työstä käytännön kautta, jonka lisäksi opiskellaan teoriaa muun muassa etänä eLearning-muodossa. Opiskelijoiden oppimista testataan useaan otteeseen myös kokeilla. ”Kokeita on paljon. Turvallisuus- ja ensiapupuolella kokeet kuuluvat viranomaismääräyksiin ja vastauksista vähintään 80 prosenttia pitää olla oikein. Aika paljon pitää opetella tietoa ulkoa, eli ei voi aina soveltaa, mikä voi tulla monelle yllätyksenä. Alun turvallisuuskokeet voivat olla monelle haastavimpia.” 

Haastava koulutusjakso on myös itsensä voittamista

Monelle ilmailualan työn rutiinit ja hierarkia lennoilla voivat tulla yllätyksenä. ”Työ vaatii rutiinien ja auktoriteetin sietämistä. Miehistön työtehtäviä koneessa määrittää virkaikäjärjestys ja palvelua lennolla johtaa purseri. Tämä helpottaa työskentelyä, kun omat tehtävät ovat jo ennen työvuoroa selvillä.”

Finnairin peruskurssi on tiivis paketti. ”Siinä ei paljon ehdi muuhun keskittyä, illat pitää käyttää omaan opiskeluun ja viikonloppuisin pitää lukea kokeisiin. Opiskelu on jännää ja mielenkiintoista, mutta vaativaa.” Saarela muistaa erään stuerttikokelaan, jolle koulutuksen sisältö saattoi tulla yllätyksenä, mutta joka tunsi lopulta voittaneensa itsensä. Muutaman haastavan ensiaputilanteen, kuten hätäsynnytyksen harjoittelun jälkeen, stuertti totesi ääneen: ”Nyt ei äiti kyllä usko, mitä olen tehnyt!”

Kun kaikki kurssit on käyty, uudet tulokkaat pääsevät harjoituslennoille. ”Laki vaatii, että pitää lentää vähintään kaksi lentoa siinä konetyypissä, jossa aikoo työskennellä, ennen kuin saa lentokelpuutuksen voimaan.” 

Kertaukset kerran vuodessa

Valmistumisen jälkeen matkustamohenkilökunnan jäsenet käyvät kerran vuodessa kertaamassa ja uusimassa lentokelpuutuksensa. Kertaukset kestävät kaksi päivää ja ne käsittävät käytännössä turva- ja ensiapukoulutukset. Jos henkilö on ollut pitkään poissa lentotyöstä, hänen pitää tulla myös uudelleen kertaamaan.

Kouluttajat suunnittelevat koulutuspäivän viranomaisen vaatimusten mukaan, joiden pohjalta tehdään caseja ja harjoituksia. ”Euroopan lait määrittelevät koulutuksen sisällön, sillä ilmailuala on hyvin säänneltyä viranomaisten toimesta. Käymme kerran vuodessa harjoittelemassa yhdessä matkustamon kanssa lennon aikana tapahtuvia tilanteita. Joka vuosi on ollut myös Finnairin palvelukoulutukseen liittyvää kertausta.”

Lentopelko hallintaan turvakurssilla

Matkustamohenkilökunnan koulutuksen lisäksi FFA:lla järjestetään kursseja myös matkustajille. Lentopelkokurssi, oikealta nimeltään Matkustajan turvakurssi kestää kaksi päivää. ”Lentopelon takana on yleensä tietovaje ja tunne hallinnan puutteesta. Turvakurssille voi osallistua kuka vaan. Paikalla ovat psykologi sekä liikennelentäjä ja matkustamon edustaja kouluttamassa.” 

Kurssilla käydään läpi lentämiseen ja psykologiaan liittyviä asioita sekä vieraillaan lentokoneessa ja simulaattorissa. Kurssilla on Saarelan mukaan saatu hyviä tuloksia aikaan. ”Moni sanoo, että nyt voi taas mennä lentämään, kun ei ole vaikka yli 30 vuoteen uskaltanut.”

Ainutlaatuinen tilaisuus kouluttautua ilmailualan ja asiakaspalvelun ammattilaiseksi

Saarelan mukaan suurin muutos koulutuksessa on vuosien aikana ollut opetusmetodien kehittyminen. Jopa akatemian luokkahuoneet on suunniteltu yhteiseen käytännön harjoitteluun ja tilat mahdollistavat vuorovaikutuksellisen opiskelun. Esimerkiksi tylsien pulpettien sijaan voi vaikkapa seurata opetusta business-luokan penkeiltä. Kurssin pääteemoina ovat aina olleet turvallisuus, ensiapu ja palvelu, mutta opiskelu on tänä päivänä entistä osallistavampaa. ”Opiskelu on oppilaskeskeistä. Kannattaa siis olla aktiivinen kurssin aikana ja kysyä aina jos jotain tulee mieleen.”

Riikka Saarela antaa lopuksi vinkkinsä Finnair Flight Academyn uusille tulokkaille: ”Kannattaa panostaa todella hyvin ja varata aikaa opiskelulle. Koulutus on tiivis paketti, johon sisältyy paljon kokeita, mutta opiskelu on silti antoisaa. Aika menee kamalan nopeasti, joten kannattaa nauttia täysin siemauksin ja avoimin mielin.” Koulutuksen päätyttyä jokainen valmistunut saa lisäksi matkaansa virallisen koulutustodistuksen, joka on samanlainen jokaisella eurooppalaisella lentoyhtiöllä.

Kiinnostuitko työstä Finnairilla? Lue lisää allaolevasta linkistä!

Inflight Manager Hanna Paananen on tehnyt Finnairilla töitä 26 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii esimiehenä 15:lle Inflight Supervisorille.

Inflight Supervisor Joonas Nurmi aloitti työt Finnairilla yhdeksän vuotta sitten stuerttina ja tällä hetkellä hän toimii 65 purserin esimiehenä.

Ilmailuala ja alan ammattilaisten työnkuva herättää monissa ihastusta ja uteliaisuutta. Mitä tapahtuu ennen lentoa, mitä kaikkea henkilökunnan työ vaatii ja miten matkustamoon pääsee töihin? Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua matkustamohenkilökunnan työhön. Hyppää siis mukaan kun Finnairin asiantuntijat kertovat, minkälaista on arki pilvien yläpuolella. Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä siihen, kuinka matkustamohenkilökunnan työ on muuttunut: Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella.

Oletko kiinnostunut työpaikasta pilvien päällä? Katso yhdeksän asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:

1. Koulutuksen kautta kentälle

”Pitää olla positiivinen asenne sekä uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.”

Oletko haaveillut työstä matkustamossa? Ennen lentoemännäksi ja stuertiksi ryhtymistä pitää käydä läpi koulutus, johon pääsevät ne hakijat, jotka täyttävät tietyt kriteerit ja ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä positiivinen ja reipas asenne työntekoon. Lisäksi Inflight Manager Hanna Paananen painottaa hyvänä ominaisuutena uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.

”Pitää olla avoin, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olla kielitaitoinen ja ihmisistä kiinnostunut. Lisäksi työssä vaaditaan paineensietokykyä ja perusrauhallisuutta. Työssä ei voi hätääntyä, vaan pitää osata sopeutua ja muuntautua erilaisten tilanteiden mukaan”, Inflight Supervisor Joonas Nurmi kertoo.

Kaikkein olennaisinta koulutuksessa on tietenkin turvallisuus. ”Siihen sisältyvät viranomaisten vaatimukset, jotka on opittava koulutuksen aikana. Lisäksi opetellaan asiakaspalvelutaitoja ja Finnairin palveluun liittyviä piirteitä, mutta työpaikan turvallisuuskulttuuri on tärkein.” Turvallisuuteen kuuluvat myös työntekijöiden vuosittaiset kertaukset ja fyysiset testit. ”Meidän pitää muun muassa osata käyttää koneen hätäuloskäyntejä, toimia pakkotilanteessa, evakuoida, savusukeltaa ja antaa ensiapua, sekä paljon muuta”, Paananen sanoo.

2. Turvallisuus ennen kaikkea

”On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa.”

Muistitko laittaa puhelimesi lentotilaan ennen nousua ja laskua? Tiedätkö missä sijaitsee lähin hätäuloskäynti? Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri sinun turvallisuutesi vuoksi.

Jo rekrytointivaiheessa kiinnitetään huomiota hakijan fyysiseen terveyteen. ”Tietyt asiat tulevat jo haastattelun aikana esille, mutta jos koulutuksessa huomataan, ettei jokin asia olekaan mallikkaasti, voi koulutuksen hakijan osalta vielä keskeyttää. Sitten on vielä koeaika, jolloin prosessi voi jäädä kesken”, Paananen kertoo.

Koulutuksesta lähtien Finnairilla painotetaan turvakulttuurin tärkeyttä. “On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa. Asioiden on oltava juuri tietyllä tavalla, turvallisuuden osalta ei voi soveltaa. Koulutukseen sisältyy myös kokeita ja testejä, jotka pitää tehdä juuri niin kuin on ohjeistettu eikä yhtään sivusta. Tämä voi tulla yllätyksenä, jos tulee muualta lentomaailmaan”, Nurmi kertoo.

3. Mitä tapahtuu ennen koneen nousua

”Taustalla tapahtuu paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille.”

Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu ennen kuin astut lentokoneeseen tai kun koneen pyörät irtoavat maasta? ”Teemme lennolla paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille ja ne liittyvät erityisesti turvapuoleen”, Nurmi sanoo. Ennen matkustajien opastamista istumapaikoille ja turvaohjeiden läpikäymistä henkilökunta käy koneen sisällä läpi, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja matka sujuu mutkitta.

”Tarkistamme, että kaikki on niin kuin pitääkin olla, jotta lento voidaan viedä turvallisesti loppuun. Myös lennon aikana tulee koko ajan varmistaa, että kaikilla matkustajilla on hyvä olla. Koneessa on paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä voi tapahtua odottamattomia asioita”, Nurmi kertoo.

4. Tieto auttaa jännittävää matkustajaa

”Työssä oppii myös lukemaan ihmisiä.”

Parasta työssä ovat Paanasen ja Nurmen mielestä asiakkaat. ”Täytyy olla kiinnostunut ihmisistä, jos on kiinnostunut tästä työstä”, Paananen korostaa. ”Jos jokainen päivä olisi samanlainen, niin työ ei olisi yhtään niin antoisaa. Myös työkaverit vaihtuvat joka päivä”, Nurmi paljastaa.

Vaikka lentäminen on tullut mahdolliseksi lähes jokaiselle, matkustaminen on monelle vielä jännittävä paikka. Miten toimitaan asiakkaan kanssa, joka jännittää tai jopa pelkää matkustamista? ”Ihmisen kehonkielestä pystyy aika paljon tulkitsemaan tilannetta, kun hän astuu koneeseen. Pelkäävä asiakas sanoo usein jo alussa, että häntä jännittää. Meillä on tietynlaiset toimintamallit: voimme vaikka kertoa yksityiskohtia lennosta, jos asiakas haluaa kuulla. Joskus saatetaan tuoda lentäjäkin siihen mukaan kertomaan asioista, jotka askarruttavat matkustajaa”, Nurmi kertoo.

5. Hierarkia tuo selkeyttä työhön

”Kapteeni on koneen päällikkö.”

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lentokoneessa henkilökunnalla on jokaisella selkeät roolit. Kapteeni on koneen päällikkö ja hänen kanssaan ohjaamossa on perämies. Matkustamon puolella on purseri, joka on matkustamon päällikkö. Pitkillä lennoilla voi olla myös kaksi purseria.

”Henkilömäärä vaihtelee konetyypistä riippuen, mutta lyhyillä Euroopan lennoilla on 3-5 henkilöä matkustamossa. Kaukoreiteillä työntekijöitä on minimissään kahdeksan riippuen matkustajamäärästä, konetyypistä ja matkustajapaikoista.”

Miten toimii ohjaamon ja matkustamon välinen dynamiikka? ”Olemme yhtä tiimiä koneessa ja hyvää kommunikointia edellytetään jo turvakoulutuksessa. Vaikka koulutuksemme onkin erilainen, työskentelykulttuuri on se, että pelaamme samaan maaliin ja tavoitteena on asiakkaan onnistunut kokemus”, Paananen kertoo.

6. Aikaero vaikuttaa myös konkareihin

”Täytyy muistaa pitää omasta terveydestään huolta, jotta jaksaa.”

Matkustamohenkilökunta saa joka kuukausi työvuorolistat, jossa selviää tulevan kuukauden lennot. Joskus kohde voi tulla yllätyksenä. ”Työhön kuuluu välillä päivystämistä sairaustapauksien varalle, jolloin olet tavallaan varamiehenä. Silloin ei välttämättä tiedä, mistä päin maailmaa seuraavana aamuna herää”, Nurmi kertoo.

Ovatko lentoemännät ja stuertit tottuneita aikaeroihin ja pitkiin yölentoihin? ”Joskus aikaerosta toipuminen ja rytmiin pääseminen voi olla haastavaa. Se on yksilöllistä. Sen oppii, että täytyy pitää itsestään huolta”, Paananen myöntää. ”Jos lennämme New Yorkiin, niin emme lennä heti takaisin. Meillä on viranomaisilta määräykset lepoajoista, mutta emme myöskään ole pitkiä aikoja maailmalla.” Oleskelun pituus riippuu siitä, kuinka monta kertaa viikossa matkustamohenkilökunta operoi kohteeseen.

7. Työ on entistä hektisempää

”Alaan liittyy myös vanhan ajan glamouria, mutta todellisuus on myös paljon muuta.”

Hanna Paananen on ehtinyt tehdä jo pitkän uran Finnairilla ja hän tietää, miten paljon ala on vuosien aikana muuttunut: ”Lentoliikenteen yleistyttyä ihmiset haluavat liikkua enemmän ja haluamme palvella asiakkaita niin, että tarjontaa on enemmän eri kohteisiin.”

Työ on Paanasen mukaan muuttunut myös paljon fyysisemmäksi ja hektisemmäksi. Asiakkaat odottavat yksilöllistä palvelua ja heidän toiveisiinsa pyritään vastaamaan. Myös Finnairin lentokoneet ovat modernimpia. ”Täytyy oppia käsittelemään tietotekniikkaa ja ymmärtämään miten viihdejärjestelmät toimivat. Kehitys on myös omalta osaltaan helpottanut työtä.”

8. Lentämiseen ei koskaan kyllästy

“Meidän työpaikalla paistaa aina aurinko.”

Nurmi ja Paananen aloittivat työt Finnairilla jo nuorena, matkustamon eli cabinin puolella. ”Lensin 10 vuotta lentoemäntänä, jonka jälkeen keskityin business-luokan palveluihin. 10 vuoden jälkeen tämä erikoisryhmä lakkautettiin ja sen jälkeen aloitin työt purserina”, Paananen kertoo. Nurmi aloitti stuerttina kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä molemmat toimivat esimiestehtävissä ja työnkuvaan kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä noin kaksi viikkoa kuukaudesta.

“Voit edetä talon sisällä hyvin erilaisiin tehtäviin. Se on kuin uudentyyppinen korkeakoulu, jonka työntekijöitä arvostetaan sekä yhtiön sisällä että ulkopuolella”, Nurmi kertoo. Kokemuksen kartuttua voi siis kouluttautua lisää, esimerkiksi kehittää myynti-, palvelu- ja esimiestaitoja, osallistua tuotekehitykseen tai hakeutua projekteihin yhtiön sisällä. Vaikka molemmilla on alalla useita vuosia takana, työ taivaalla ei ole koskaan kyllästyttänyt. Toisaalta harva pystyy sanomaan, että omalla työpaikalla on aina aurinkoista päivästä riippumatta.

9. Työura pilvien päällä

“Ilmailualassa on oma hohtonsa ja se viehätys, kun jalat irtoavat maasta.”

Vaikka lentäminen voi olla monelle arkipäivää, liittyy työnkuvaan myös tiettyä ainutlaatuisuutta. Onhan melko eksoottista lentää maailman toiselle puolen 10-12 tunnissa Suomesta asti. “Täytyy myöntää, että kyllä minulla menee aina kylmät väreet vieläkin, kun näen Finnairin koneen lentämässä”, Paananen paljastaa.

Paanaselle lentoemännän työ oli jo nuorena unelmien ammatti: “Minulla oli myös tuttavia Finnairilla töissä. Ihailin heitä ja sitä, miten he kertoivat työnantajastaan.” Myös Nurmi kertoo arvostaneensa Finnairia työnantajana. “Enkä ole koskaan joutunut pettymään. Siksi olen ollut täällä niin pitkään, vaikka en aloittaessani ajatellut, että tästä tulee se minun urani.”

Paananen ja Nurmi kannustavat hakemaan Finnairille, mikäli ihmisten kanssa työskentely tuntuu luontevalta ja vaativa kansainvälinen työ kiinnostaa. “Finnairilla pääset osaksi kansainvälistä voittajatiimiä ja tekemään töitä asiakkaiden hyväksi”, Paananen sanoo. “Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hakea”, Nurmi komppaa.

Kaikki kuvat: Finnair. Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin.

Työpaikkana Finnairin A350 – Tältä näyttää matkustamisen tulevaisuus

Lentoyhtiö Finnair sai A350-konetyypin käyttöönsä ensimmäisenä Euroopassa. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uusi konetyyppi luo matkustamohenkilökunnalle? Miten uudet työntekijät perehdytetään? Duunitori tapasi purserin, joka osallistui A350-koneen ensimmäiselle lennolle:

Lue artikkeli »

Lentoemäntä ja stuertti hakivat töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni”

Tiesitkö, että käynnissä olevien rekrytointien lisäksi Finnair palkkasi vuonna 2015 noin 500 uutta työntekijää? Duunitori tapasi syksyllä 2015 työnsä aloittaneet lentoemännän ja stuertin ja otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojensa jälkeen:

Lue artikkeli »

Lue artikkeli »

Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit

Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn, jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät:

Lue artikkeli »

Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat uusille työntekijöille!

Lue artikkeli »

#JoinFinnair – Liity joukkoon

Seuraa Finnairin henkilökunnan arkea ja juhlaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair.

Instagram: #JoinFinnair
Twitter: #JoinFinnair

Finnair jatkaa hurjaa rekrytointitahtiaan ja palkkaa nyt paljon uusia jäseniä matkustamohenkilökuntaan! Lentoemäntä Emma Stevenson ja stuertti Antti Siliämaa toteuttivat monien haaveen käytyään läpi Finnairin intensiivisen koulutuksen ja aloittaessaan työt matkustamossa syksyllä 2015. Duunitori otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojensa jälkeen.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit ja muihin sarjan artikkeleihin: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä?, Työpaikkana Finnairin A350 – Tältä näyttää matkustamisen tulevaisuus ja Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Toiselle pitkän ajan haave, toiselle spontaani idea

Emma Stevenson oli ehtinyt kypsytellä ajatusta lentoemännän työstä jo useamman vuoden. Stevenson päätti lopulta, että aikoo hakea töihin matkustamoon jos tilaisuus siihen tulee. Kun Finnair aloitti uusien työntekijöiden rekrytoinnin, hän laittoi hakemuksen menemään samana päivänä. “Se tuntui kohtalolta”, Stevenson sanoo.

Antti Siliämaalle stuertiksi hakeminen oli spontaani idea. ”Työskentelin vielä kesällä museo-oppaana. Tiesin, että Finnair rekrytoi, mutta idea hakemiseen syntyi vasta kun eräs finnairilainen vinkkasi minulle, että kannattaa hakea jos matkustamotyö kiinnostaa. Asiakaspalvelukokemuksesta olisi myös hyötyä tässä työssä. Siitä se ajatus sitten lähti”, Siliämaa kertoo.

Hakeminen oli monivaiheinen prosessi

Finnairin rekrytointiprosessi on vaativa ja se sisältää monta eri vaihetta. Haun päätyttyä valitut kokelaat käyvät intensiivisen kahdeksan viikon kurssin Finnair Flight Academylla, jonka aikana perehdytään ja valmistutaan työhön matkustamossa. Rekrytointivaiheessa hakijoilta odotetaan myös aktiivisuutta, sillä luvassa on muun muassa psykologisia testejä, kielitestejä ja terveystarkastuksia. Ennen yksilöhaastattelua hakijat osallistuvat ryhmähaastatteluun, jossa arvioidaan muun muassa ryhmätyötaitoja.

Sekä Siliämaan että Stevensonin mielestä ryhmähaastattelu oli positiivinen kokemus. “Pelkäsin, että se menee huutoäänestykseksi, mutta meidän ryhmällä klikkasi tosi hyvin ja keskustelu oli luontevaa. Haastatteluvaihetta ei siis kannata tulevienkaan hakijoiden jännittää”, Stevenson vinkkaa. 

”Kaikki koulutukseen osallistuneet tulokkaat olivat todella erilaisia, mutta silti tietyllä tavalla todella samanlaisia, avoimia ja sosiaalisia. Odotin, että kurssilla olisi vain pelkkiä nuoria, mutta ikäjakauma oli 21-50 vuotta. Se oli tosi iso rikkaus. Yllätyin myös, miten läheiseksi vain 8 viikossa ehti tulla kurssiporukan kanssa. Pidämme edelleen yhteyttä ja päivitämme kuulumisia lennoiltamme”, Stevenson kertoo.

Koulutuksessa painotettiin turvallisuutta lennolla

Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri matkustajien turvallisuuden vuoksi. Finnairilla painotetaan koulutuksesta lähtien turvakulttuurin tärkeyttä. ”Lähdin koulutukseen avoimin mielin, sillä en tarkkaan osannut odottaa mitä kaikkea on luvassa. Hakuvaiheessa painotettiin aika paljon asiakaspalvelua, joten odotin että sitä käydään ensimmäisenä läpi. Näin ei käynyt, vaan eniten painotettiin turvakoulutusta, mikä onkin olennainen osa tätä alaa”, Siliämaa kertoo.

Tämä harjoitus jännitti eniten

”Finnair Flight Academyssa on iso uima-allas vesipelastusharjoituksia varten. Eräässä harjoituksessa altaassa tehtiin erilaisia selviytymistehtäviä, kiipesimme kaikki vedessä lauttaan ja harjoittelimme miten lautalla toimitaan. Olen harrastanut uimista eli se ei niinkään jännittänyt, mutta harjoituksen aikana korostui se, kuinka hyvin toimimme ryhmänä. Sen jälkeen oli voittajafiilis, kun kaikki tsemppasivat ja tekivät parhaansa”, Stevenson kertoo.

Molemmat myöntävät jännittäneensä myös ensimmäisessa kirjallisessa kokeessa. ”Ensimmäisessä kokeessa jännitti enemmän kun ei tiennyt mitä on luvassa, eikä ollut mitään mihin verrata. Pääsin kaikista kokeista ensimmäisellä yrittämällä läpi, mutta kursseilla joutui kyllä myös tekemään töitä. Piti olla tarkkana tunneilla ja omatoimisesti kerrata asiat vielä manuaaleista”, Siliämaa paljastaa. 

Koulutusjakso tarjosi onnistumisen hetkiä

”Muistan, kuinka ensimmäisenä päivänä katsoimme kauhuissamme lukujärjestystä, että mitä kaikkea on luvassa. Koulutus oli kokonaisuutena intensiivinen, jännittävä ja antoisa. Oli vähän orpo olo kun jäljellä oli enää viimeinen koulupäivä, mutta joka vuosi työntekijät käyvät tietysti kertaamassa Academylla”, Stevenson kertoo.

Ensimmäiset työvuoronsa molemmat tekivät Finnairin reiteillä. Ensimmäinen kaukolento oli Siliämaalle asia, jota hän odotti innolla. ”Lensimme koulutuksen aikana neljä harjoituslentoa Suomeen ja Eurooppaan. Harjoituslentojen ansiosta oli helpompi aloittaa varsinaisissa työvuoroissa ja tietää mitä pitää missäkin tehdä”, Siliämaa toteaa.

”Jo koulutuksen aikana sai useaan otteeseen kokea onnistumisen fiiliksiä. Huomasin kursseilla, että on ihan oma juttu kyseessä ja tuli varmuus siitä, että olen oikealla alalla”, Stevenson sanoo.

Vinkkejä tuleville hakijoille

Haastateltavat antavat vinkkejä tuleville hakijoille: ”Suosittelen hakemaan Finnairille jos matkustamotyö kiinnostaa, sillä jo hakuprosessin aikana oppii paljon siitä mitä se tuleva työ voi olla. Jos pääsee haastatteluvaiheeseen, niin kannattaa vain olla oma itsensä eikä esittää mitään. Sillä pärjää pitkälle”, Siliämaa vinkkaa.

Matkustamohenkilökunnan työ ei ole pelkkää glamouria. Koulutus ja työ matkailualalla vaativat tekijältään myös stressinhallintaa ja joustavuutta. ”Jo koulutuksen aikana tarvittiin paineensietokykyä. Koulun sovittaminen omaan arkeen voi olla monelle haastavaa, kun opiskellaan ja tehdään pitkiä päiviä. Se valmistaa kuitenkin todella hyvin tulevaan ammattiin. Kurssikavereiden kanssa pystyi myös jakamaan kokemuksia ja kun huomasi, että muilla oli samoja fiiliksiä, se auttoi käsittelemään niitä. Liikaa ei kannata stressata, vaikka tuntuu että on kovat paineet onnistua. Sitten kun siitä selviää, niin huomaa ettei ole sokerista tehty”, Stevenson neuvoo.

Matkustamohenkilökunnan työhön hakevien tulee täyttää monia eri kriteerejä. Lue lisää Finnairin hakukriteereistä » ”Työ sopii henkilölle, joka on avoin ja sosiaalinen. Huumorintajua kannattaa myös olla, se auttaa työssä. Tietynlainen spontaanius ei myöskään ole pahasta. Huomasin koulutuksen aikana, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä, mutta meitä yhdistävät edellä mainitut asiat. Tietysti kaikki tykkäävät myös matkustaa”, Stevenson sanoo.

Näin uudet tulokkaat otettiin vastaan Finnairilla

”Lensimme koulutuksen aikana harjoittelijoina. Saimme apua muilta työntekijöiltä ja paljon käytännön kokemusta siitä mitä työ käytännössä on. Lennot menivät hyvin ja muut olivat positiivisesti yllättyneitä, että uudet kokelaat osasivat jo niin paljon”, Siliämää kertoo.

Stevenson myöntää, että kurssilla jännitettiin, miten uudet työntekijät otetaan vastaan kun edellisistä rekrytoinneista oli ehtinyt kulua jo vuosia. Pelko oli turha, sillä vastaanotto oli pelkästään positiivista: ”Kaikki olivat todella innoissaan ja oli tervetullut olo. Olen saanut myös nauraa paljon töissä.”

”Iso juttu itselle oli se, että kun oli tehnyt jonkun aikaa toimistotyötä, niin pääsi työssään tapaamaan monia uusia ihmisiä. Tykkään työstä, jossa on rutiineja, mutta tavallaan kaikki työpäivät on erilaisia. Lisäksi meillä on ihan mieletön työyhteisö. Monet tekevät uraa Finnairilla yli 30 vuotta, mikä kertoo siitä, että täällä viihdytään. Lennoilla on mukana hyvät työkaverit ja kivoja asiakkaita”, Stevenson kehuu.

Finnairilla ollaan innoissaan yhtiön kasvusta ja uusien työntekijöiden rekrytoinneista: ”Kaikki toivottivat meidät tervetulleeksi taloon”, Siliämaa sanoo.

Kiinnostaisiko työ Finnairilla? Yritys rekrytoi nyt runsaasti uusia matkustamohenkilökunnan työntekijöitä!

Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit 

Muut sarjan artikkelit: 
Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä?
Työpaikkana Finnairin A350 – Tältä näyttää matkustamisen tulevaisuus
Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kaikki artikkelikuvat: Finnair – Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin

Lentoyhtiö Finnair sai A350-konetyypin käyttöönsä ensimmäisenä Euroopassa. Investointi uusiin koneisiin luo yhtiöön satoja työpaikkoja, mutta minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uusi konetyyppi luo matkustamohenkilökunnalle? Miten uudet työntekijät perehdytetään? Duunitori tapasi purserin, joka osallistui A350-koneen ensimmäiselle lennolle.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä?, Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit, Lentoemäntä ja stuertti hakivat töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni” ja Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Finnairin laivastoon kuuluu nyt kuusi uutta A350-konetta ja yhtiössä odotetaan innolla näiden koneiden vaikutusta tulevaan. Uusilla koneilla Finnair panostaa entistä enemmän strategiansa ytimeen eli Aasiaan. ”Takana on vuosia kestänyt pitkä projekti. Vaikeiden aikojen jälkeen olemme kääntäneet uuden sivun”, kertoo Inflight Service Specialist ja purseri Mirja Uosukainen, joka on ollut mukana usealla Finnairin A350 lanseeraus- ja koulutuslennolla. Uudella konetyypillä on iso vaikutus myös matkustamohenkilökunnan työhön ja perehdytykseen.

Inflight Service Specialist ja Purseri Mirja Uosukainen vastaa kaukoliikenteen palvelukonseptien suunnittelusta ja toteutuksesta. Uosukainen on ollut yhtiön palveluksessa 20 vuotta.

Koulutuksessa painotetaan yksilöllistä asiakaspalvelua

Finnair kouluttaa työntekijöitä lentämällä uudella koneella eri Euroopan maihin. Näiden ammattikielellä FAM-lennoiksi (crew familiarisation) kutsuttujen lentojen tarkoituksena on perehdyttää henkilökunta uuteen työympäristöön. ”Tarvitsemme viranomaismääräysten vuoksi FAM-lentoja, joissa käydään läpi viranomaisen laatimat turvamääräykset ja muu henkilökunnan perehdytys. Tämä tapahtuu lennon aikana ja mukana on aina yksi famittaja, joka keskittyy kouluttamiseen”, Uosukainen kertoo. Koneesta löytyy paljon uutta nykyajan tekniikkaa, joka on otettu huomioon miehistön koulutuksessa. ”Uudelle konetyypille on tehty oma kurssi, nimeltään eroavaisuuskoulutus. Koulutuksessa on myös korostettu palvelukoulutusta entistä enemmän.”

Uusi konetyyppi herätti paljon innostusta niin asiakkaissa kuin Finnairin miehistössäkin. ”Jokainen koulutusreitti tehtiin eri Euroopan lentokentille, joilla A350 vieraili ensimmäistä kertaa. Tavallaan meillä oli siis juhlat jokaisena työpäivänä, eli myös työntekijät pääsivät osaksi tätä tunnelmaa ja mediahuomiota. Sitä kautta positiivisuus levisi laajalti koko henkilöstöön.” 

Lentokoneessa jokaisella henkilökunnan jäsenellä on selkeä rooli ja henkilömäärä lennoilla vaihtelee kohteen mukaan. Kaukolennoilla tarvitaan luonnollisesti enemmän henkilökuntaa sekä palvelun että isomman asiakasmäärän vuoksi. Uuden konetyypin myötä on myös kehitetty uusia tehtäviä asiakaskokemuksen parantamiseksi entisestään. ”Olemme lanseeranneet tähän koneeseen uuden tehtävän, Service Motivatorin, jolla on vielä syvempi businessluokan koulutus. Siihen sisältyy muun muassa palveluetikettiä ja asiakaspalvelukoulutusta. Tämän koulutuksen käyneet työskentelevät lähinnä koneen businessluokassa.”

Uusi aika näkyy myös esimiestyössä

Uutta konetyyppiä varten lanseerattiin myös täysin uusi esimiesrooli, Chief Purser. Uuden tehtävän kautta haettiin entistä enemmän selkeyttä ja tasalaatuisuutta jokaisen matkustamon jäsenen työhön. ”Chief Purser johtaa asiakaspalvelua, tiimin työtä, työn jakautumista sekä myyntiä yhtiön asettamien tavoitteiden mukaan.”

Yhtiössä on viime aikoina kehitetty entistä enemmän esimiestyötä ja asiakaspalvelua.”Meille rekrytoidaan enemmän ihmisiä ja työtilanteet muuttuvat vaativammiksi, joten tarvitaan selkeää johtajuutta ja samoja yhteisiä tavoitteita, joiden mukaan töitä tehdään yhtenä tiiminä. Keskitymme tekemisessämme tärkeimpään: asiakkaaseen. Meidän tehtävämme on varmistaa asiakkaan matkustusmukavuus ja olla läsnä.”

Tekniikka mahdollistaa paremman asiakaskokemuksen

Uusimmassa konetyypissä on panostettu erityisesti matkustusmukavuuteen: ”Tilat ovat ilmavia, rauhallisia ja avaria. Koneessa on myös kirjaimellisesti parempi ilma täysin uuden ilmanvaihdon ansiosta, mikä näkyy sekä asiakkaiden että miehistön fyysisenä parempana olona. Myös suunnittelija Vertti Kiven konseptoima sisustus ja valaistusefektit ovat tuoneet paljon positiivista huomiota.”

”Monet ominaisuudet eivät ole niin näkyviä lennolla, mutta niillä on vaikutusta asiakkaan kokemukseen ja mielialaan.” Yksi merkittävä ero on matkustajankin helppo huomata: ”Kone on jo itsessään paljon hiljaisempi kuin vanhemmat koneet. Tarkoitus on mahdollistaa hiljainen ja rauhallinen matkustuskokemus, joten olemme muun muassa vähentäneet kuulutuksia. Uuden tekniikan ansiosta voimme viestiä asiakkaille myös koneen ruuduilla. Tietysti viranomaiskuulutukset tehdään aina.”

Uudet ominaisuudet parantavat työhyvinvointia

”Asiakkaat olivat lanseeraushetkellä uusista koneista erittäin innoissaan ja tietysti lentokonebongarit varasivat lippunsa hyvissä ajoin etukäteen”, Uosukainen paljastaa. ”Finnair hankki koneen ensimmäisenä Euroopassa ja kolmantena maailmassa. Myös matkustajat, jotka pääsevät A350-lennolle sattumalta, voivat kokea vau-hetkiä.”

A350:n ominaisuudet vaikuttavat asiakkaiden kokemuksen lisäksi matkustamotyöntekijöiden ja lentäjien työhyvinvointiin. ”Olemme ihan eri tasolla matkustusmukavuudessa ja viihtyisyydessä. Tämä on selvä upgrade entiseen. Kaikki se tekniikka, avaruus, parempi ilmanlaatu ja hiljaisuus vaikuttavat paljon myös työhyvinvointiin. Henkilökunnalla on entistä paremmat lepotilat, mikä parantaa työssä jaksamista.”

Uosukainen haluaa nostaa A350-koneiden lanseerauksen merkittävämmäksi osaksi positiivisuuden, joka rakentui uuden koneen ympärille. ”Ilo tiimityöstä, ilo kasvusta ja uudistumisesta. Tämä kaikki konkretisoituu nyt rekrytointiin, kasvuun ja huiman hyviin uutisiin. Odotamme innolla tulevaisuutta.”

Kiinnostuitko työstä Finnairilla? Yritys rekrytoi nyt uusia työntekijöitä matkustamoon!

Lue myös sarjan muut artikkelit:
Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä?
Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit 
Lentoemäntä ja stuertti hakivat töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni” 
Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuvat ja video: Finnair. Making of Finnair A350 XWB -videolla pääset kurkistamaan uuden koneen suunnittelu- ja rakennusvaiheeseen sekä kuulemaan matkustamotyöntekijöiden ja lentäjien tunnelmia ensimmäiseltä lennolta Toulousesta Helsinkiin.

Granlund-konsernin viime vuonna avatulla Turun toimipisteellä on jo nyt vankka rooli Turun talousalueella, sillä se on mukana useammassa alueen merkittävässä hankkeessa. Duunitori selvitti millaisiin projekteihin Granlundin Turun toimipisteellä pääsee mukaan, mikä niissä on mielenkiintoisinta ja minkä vuoksi taloon kannattaa hakea töihin.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Granlundin kanssa. Granlundin Turun toimisto rekryoi nyt LVI-suunnittelijoita ja -projektipäälliköitä sekä sähkösuunnittelijoita ja -projektipäälliköitä.

Hae LVI-suunnittelijaksi tai -projektipäälliköksi Turkuun »  Hae sähkösuunnittelijaksi tai -projektipäälliköksi Turkuun » 

Uusi sairaala moottoritien päälle – jättihanke T3 työllistää vuosiksi

T3 on massiivinen hanke, jossa Turun yliopistollisen sairaalan yhteyteen rakennetaan kahdeksankerroksinen, 54 000 m2 laaja uudisrakennus betonikannelle moottorien ja rata-alueen päälle. Granlund vastaa hankkeen LVI- ja energiatehokkuussunnittelusta sekä kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta. LVI-puolen projektipäällikkö Ville Vesterinen on työskennellyt hankkeen parissa nyt puoli vuotta. ”Tämä hanke työllistää meiltä suuren joukon, osan suunnittelusta tekee noin kymmenen hengen tiimi pääkaupunkiseudulla, ja osa tehdään täällä Turussa. Itse olen Turun päässä yhteyshenkilö, hoidan muun muassa sellaisia juoksevia asioita työmaalla, joita on hankala pääkaupunkiseudulta käsin hoitaa.” Vesterinen kertoo, että etenkin LVI- ja sähköpuolen tekijöitä tarvitaan myös lisää: ”Kyllä tähän kavereita rinnalle mahtuu. Jo pelkästään tämä hanke työllistää vuosiksi.” 

Töitä riittää ja talotekniikan osaajille on tarvetta.

T3:n tapaisen laajan hankkeen parissa työskenteleminen on ammatillisesti hyvin mielenkiintoista. ”Kyseessä on tietomallinnuskohde ja koko 54 000 neliötä mallinnetaan tarkasti”, kertoo automaatiosuunnittelupuolen ryhmäpäällikkö Mikko Gröndahl. ”T3:n rakennussuunnitelma on jo itsessään haastava ja tuo moottoritie tuo siihen vielä omat haasteensa, ikään kuin lisämausteena. Siellä on valtava kirjo taloteknillisiä järjestelmiä ja paljon tulee eteen myös uusia asioita. Töitä ei siis tule tehtyä vain tutulla mukavuusalueella, vaan pitää selvitellä erinäisiä asioita ja opiskella uutta”, Vesterinen sanoo. Gröndahl on samoilla linjoilla: ”Löytyy haastetta ja paljon uutta, sekä mahdollisuus oppia itse ja tehdä asioita toisin kuin aiemmin.” 

Granlund on lisäksi mukana myös T3-sairaalan naapuriin rakennettavassa Medisiina D -hankkeessa. ”Se on myös yksi iso työllistäjä meillä tällä hetkellä ja siihen kytkeytyy monia eri suunnittelualoja: LVI-suunnittelua, automaatiosuunnittelua ja muun muassa energialaskentaa”, Gröndahl kertoo.

Laajoissa ja haastavissa hankkeissa hyödynnetään uusia työskentelytapoja

Rakennushankkeiden laajuus ja haastavuus on kasvanut viime vuosina paljon, mikä on ohjannut alan ammattilaisia ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja. Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä Gröndahl nostaa esille Big Room -työskentelyn, joka on käytössä muun muassa Turun Yli-Maarian allianssimallilla toteutettavassa kouluhankkeessa. Yli-Maarian hanke on toinen suurhanke, jossa Granlund on koko talotekniikan osa-alueella mukana Turussa.

Big Room -työskentely kerää kaikki rakennushankkeen osapuolet samaan tilaan tietyin väliajoin. Tapaamisia vetää fasilitaattori, joka huolehtii siitä, että tapaamiset ovat tehokkaita ja päätöksiä saadaan tehtyä. ”Ajatuksena on, että kaikki osapuolet, eli suunnittelijat ja tilaajan sekä käyttäjien edustajat, ovat heti alusta asti paikalla. Kaikkien näkökulmia kuullaan. Päätöksiä saadaan aikaan ja vaihtoehdoista on mahdollista keskustella ihan eri tavalla, kuin jos kukin tekisi ehdotuksia ja lähettelisi niitä sitten sinne tänne sähköpostitse”, Gröndahl kertoo. ”Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulevat myös urakoitsijat. Asioita ei tämän ansiosta tarvitse suunnitella moneen otteeseen, kun urakoitsijoilta tulevat kehitysehdotukset ja kommentit voidaan ottaa alusta asti huomioon”, Vesterinen lisää. Työtavassa on paljon hyötyjä; päätöksenteon tueksi saadaan enemmän ulottuvuuksia ja lopputuloksesta tulee tätä kautta laadukkaampi.

Big Room -työskentely on suunnittelijan näkökulmasta hyvin mielenkiintoista ja se antaa uudenlaisia näkökulmia asioihin. Työskentelytapa tulee olemaan isossa osassa myös Granlundin Turun toimipisteen uusien työntekijöiden työssä. ”Olemme ketterä toimija ja tarjoamme ihan eri tavalla mahdollisuuksia osallistua eri juttuihin. Esimerkiksi Big Room -työskentelyyn pääsee tosiaan osallistumaan. Sen ajatuksena on se, että tekijät pääsevät oikeasti osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin.”

Työt tehdään kunnolla, mikä on hyvin motivoivaa

Hyvä työnjälki on Granlundilla tärkeässä asemassa. ”Tavoittelemme pitkäaikaisia asiakkuuksia ja toimimme paljon vakioasiakkaiden kanssa. Se edellyttää sitä, että teemme hyvää jälkeä. Täällä ei hutaista hommia vasemmalla kädellä, vaan aina tehdään hyvää jälkeä”, Gröndahl painottaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeen alkaessa ei automaattisesti turvauduta vanhoihin toimintatapoihin, vaan aina etsitään parhaat ratkaisut.

”Sovellamme esimerkiksi Yli-Maarian hankkeessa niin sanottua moniparametrointioptimointi-laskentapalvelua, jolla voimme hakea parhaan ratkaisun tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien ratkaisujen joukosta. Haetaan esimerkiksi halutulle energiankulutustavoitteelle kokonaisratkaisua, joka optimoi ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tehokkuuden, lämmitysmuodon, eristepaksuudet ja ikkunoiden lämmönläpäisevyyden”, kertoo Gröndahl. ”Se minimoi hankkeen investointi- ja elinkaarikustannukset”, Vesterinen lisää.

Asioiden tekeminen mahdollisimman hyvin motivoi. ”On motivoivaa, kun saa miettiä vaihtoehtoja ja oppia uutta, eikä mennä vaan vanhalla tavalla eteenpäin”, Vesterinen summaa. ”Asioita tehdään uudella tavalla, saa oppia uutta ja myös kehittää olemassa olevia ratkaisuja”, Gröndahl komppaa.

Tulevaisuudessa kasvua – työntekijöille vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia

Miksi Granlundin Turun toimistoon sitten kannattaa hakea töihin? ”Granlund on työnantajana reilu, joustava ja kouluttava”, Vesterinen listaa. Hän työskenteli itse LVI-alan tehtävissä Tampereen teknilliseltä yliopistolta valmistuttuaan toisessa yrityksessä, mutta vaihtoi Granlundille, sillä iso talo tarjoaa hänen mukaansa haastavampia projekteja ja Granlundin organisaatio on hyvin asiantunteva. Vesterinen korostaa myös joustavuuden merkitystä: ”Voin ohjata omaa tekemistäni itse. Tämä on hyvin joustavaa työtä, kunhan hoitaa työnsä sovitulla tavalla.”

Turun toimiston valtteja ovat joustavuuden ohella myös ketteryys, sekä työntekijöille tarjolla olevat erilaiset mahdollisuudet. ”Meillä saa olla suoraan tekemisissä eri sidosryhmien kanssa. Se on mukava lisä työhön, kun pääsee suunnittelupöydän äärestä myös tapaamaan asiakkaita ja mukaan Big Roomeihin”, Vesterinen sanoo. Taustalla olevan ison organisaation tuki on myös ehdoton plussa. ”Meillä on myös suuri organisaatio taustalla tukemassa prosesseja. Täällä tehdään töitä monien eri asiantuntijoiden kanssa. Granlund tarjoaa halukkaille myös mahdollisuuden osallistua koulutustilaisuuksiin, joista olen itse oppinut paljon uutta”, Vesterinen kertoo.

Kenelle haastateltavat sitten suosittelisivat työtä Granlundin Turun toimistolla? ”Kaikille hyville tyypeille”, Vesterinen naurahtaa ja jatkaa: ”Alan kokemusta ja osaamista tulee tietysti olla. Arvostamme uusia näkökulmia. Myös oma-aloitteisuus on iso plussa. Täällä oppii paljon uutta.” 

”Toimistomme on kasvuvaiheessa ja nyt on hyvä paikka tulla mukaan. Tarjolla on mielenkiintoisia projekteja, oppimismahdollisuuksia sekä etenemismahdollisuuksia. Lisäksi täällä saa nopeasti vastuuta.”

Kiinnostuitko työstä Granlundilla?

Granlund Turku rekrytoi nyt LVI- ja sähkösuunnittelijoita! Haku on auki 27.11. asti.

Hae LVI-suunnittelijaksi tai -projektipäälliköksi » 

Hae sähkösuunnittelijaksi tai -projektipäälliköksi » 

Kiinnostaisiko ainutlaatuinen ja kansainvälinen työympäristö sekä monipuoliset etenemismahdollisuudet? Suomen tunnetuimpien hotelliketjujen Sokos Hotellin ja Radisson Blun työntekijät kertovat, miksi he valitsivat hotelli- ja ravintola-alan ja minkälaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa. 

Tämä artikkeli on osa hotellialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Sokotelin kanssa. Katso avoimet työpaikat Duunitorilta!

Hotellit tarjoavat monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuksia edetä uralla haluamaansa suuntaan, jos vain asennetta ja kunnianhimoa riittää. Tämän tietävät myös Sokos Hotellin vastaanotossa aloittanut ja tällä hetkellä Sokotelin henkilöstöpäällikkönä toimiva Sami Juntunen sekä hotelliuransa opiskeluaikoina tarjoilijana aloittanut ja nykyisin tapahtumakoordinaattorina Sokotelilla työskentelevä Sanni Siurua. Lue, mitä he kertovat uransa käännekohdista ja etenemiseen vaikuttavista tekijöistä.

Arjen luksusta – Hotellit tarjoavat ainutlaatuisen työympäristön

Moni hotellialalla työskentelevä aloittaa uransa jo nuorena. Näin kävi myös yörespana Original Sokos Hotel Vaakunassa vuonna 1998 aloittaneelle Sami Juntuselle. Juntunen oli innostunut hotellityöstä jo aikaisemmin, joten sopivan paikan auettua hän päätti hakea työtä. ”Hotellibisneksessä on jokin oma hohtonsa. Hotellit ja ravintolat ovat ainutlaatuisia ympäristöjä sekä työpaikkoina että asiakkaina vierailla”, Juntunen kertoo.

Aloittaessaan työt hotellissa Juntunen opiskeli restonomiksi ja huomasi jo opintojen aikana hotellimaailman olevan hänen juttunsa. Joihinkin tehtäviin vaaditaan tiettyä koulutusta, mutta yleisesti hotellialalla innokkuus ja kiinnostus työtä kohtaan ratkaisevat. Sanni Siurua opiskeli aivan toista alaa nähdessään työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin tarjoilijoita henkilöstövuokrauksen kautta Original Sokos Hotel Ilvekseen.

Hotellityössä Siuruaa viehätti ihmisten kanssa työskentely ja työn vaihtelevuus: ”Pidän ihmisistä ja asiakaskohtaamisista. Hotellissa käy sekä suomalaisia että kansainvälisiä asiakkaita ja on monenlaista tilaisuutta.” Siurua oli opiskelija ja aktiivinen kilpaurheilija, joten työn oli myös sovittava hänen aikatauluihinsa. Osa-aikainen työskentely mahdollisti mukavasti joustavuutta työntekoon.

Työssä kehittyminen johtaa vastuullisempiin rooleihin

Juntunen on edennyt urallaan vähitellen vastuullisempiin rooleihin monien eri työtehtävien kautta. Muutaman vuoden vastaanottovirkailijana toimittuaan hän yleni esimiestehtäviin ensin vuoropäälliköksi ja myöhemmin tulosvastuullisiin esimiestehtäviin hotellipäälliköksi. Uran käännekohta oli kuitenkin vuosi 2007, kun Juntunen siirtyi HR-asiantuntijaksi Sokotelin pääkonttorille. Juntusella ei ollut aiempaa kokemusta tai koulutustaustaa henkilöstöpuolen tehtävistä, mutta kokemus hotellialalta ja esimiestehtävistä auttoi paikan saamisessa. ”Työn kautta pääsin perehtymään HR-maailmaan ja ottamaan vähitellen asiakokonaisuuksia haltuun. Koko uran aikana olen oppinut paljon työtä tekemällä ja työn kautta asioihin perehtymällä”, Juntunen lisää.

Koko uran aikana olen oppinut paljon työtä tekemällä ja työn kautta asioihin perehtymällä.

Vaikka työnkuva kuulosti heti omalta jutulta, työ henkilöstöpuolella oli Juntuselle hyppy tuntemattomaan: ”Kun näin ilmoituksen, se kolahti samantien. Hain sen tarkemmin miettimättä, millainen HR-maailma on.” Juntunen oli tottunut tekemään töitä asiakkaiden ja muun henkilökunnan kanssa, joten siirtyminen asiantuntijatehtäviin arvelutti. ”Eniten pelkäsin, että asiakaskontakti häviää enkä voi olla enää niin paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Kävin tehtävän sisältöä silloisen henkilöstöjohtajan kanssa läpi ja selvisi, että saan edelleen työskennellä paljon meidän esimiesten kanssa. Sosiaalisen kontaktin säilyminen antoi rohkeutta hakea tehtävää.”

Vähitellen Juntusen vastuualueet ovat kasvaneet, muun muassa työsuhdeasiat ja työhyvinvoinnitiin liittyvät asiat ovat tuoneet lisää sisältöä työhön. Vuonna 2011 hän siirtyi nykyiseen työhönsä henkilöstöpäälliköksi. Tällä hetkellä Juntusella on kokonaisvastuu HR-asioista ja hän on mukana Sokotelin johtoryhmässä. Juntunen on viihtynyt Sokotelilla, sillä työpaikalla on tekemisen ja kehittämisen meininki sekä avoin ilmapiiri. ”Pidän itseäni myös hyvin onnekkaana, sillä aina kun olen kaivannut uusia haasteita, on Sokotelin sisältä tarjoutunut mahdollisuus uudenlaisiin tehtäviin tai päästä uralla eteenpäin”, Juntunen lisää.

Yrityksen sisällä tehtävästä toiseen siirtyminen on vaivatonta

Työntekijän kiinnostuksen kohteet vievät uraa omaan suuntaansa, jolloin kaikkien urapolut ovat väistämättä erilaisia. Urakehitys ei välttämättä tarkoita suoraviivaista ylenemistä korkeampaan tehtävään vaan välillä tehtävien tasot voivat kulkea vaakasuoraan tai jopa alaspäin. Siuruan tapauksessa työtehtävät ovat vaihtuneet täysin toiseen alaan tarjoilijana ja vuorovastaavana toimimisen jälkeen. Uran uusi suunta löytyi myyntipalveluista myyntineuvottelijana.

Myyntipalvelut on erillinen yksikkö ja täysin eri alan työ tarjoilijaan verrattuna. Siurua kiinnostui uudesta aluevaltauksesta, kun hänen työkaverinsa siirtyi myyntipalveluihin. Yrityksen sisällä tehtävästä toiseen siirtyminen oli Siuruan mukaan luontevaa ja helppoa, sillä talo oli jo tuttu. Lisäksi hän korostaa, että myyntipalveluiden puolella toimittaessa tarjoilijan kokemuksesta samassa talossa on ollut paljon hyötyä: ”Tietää, mitä myy ja minkälaisille ihmisille myy.” Varsinainen yleneminen tapahtui, kun hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä tapahtumakoordinaattoriksi.

Aktiivinen asenne omaan urakehitykseen palkitaan

Monet hotellialalle hakevat haluavat edetä ensimmäisistä työtehtävistään eteenpäin ja kehittää osaamistaan haastavammissa rooleissa. Hotellit tarjoavat etenemisvaihtoehtoja, mutta urakehitys on paljon itsestä kiinni. ”Oma aktiivisuus ja kiinnostus työtä kohtaan ratkaisee. Pitää olla valmis kehittämään itseään ja osaamistaan ja haluta oppia koko ajan uutta”, Siurua valottaa. Koulutuksella on aina painoarvoa – tehtävästä riippuen enemmän tai vähemmän. Monesti kuitenkin asenne ja intohimo ovat niitä asioita, jotka ratkaisevat pelin. ”Asiat ja teknisen tekemisen oppii kyllä, kunhan asenne on kohdallaan”, Juntunen toteaa.

Asiat ja teknisen tekemisen oppii kyllä, kunhan asenne on kohdallaan.

Omalla kohdallaan Siurua pitää merkittävänä urakehitykseen vaikuttaneena asiana työkokemusta sekä positiivisuutta ja yritteliäisyyttä. ”Jos haluan jotain, teen kaikkeni sen saavuttamisen eteen”, Siurua lisää. Juntunen kertoo, että sattumalla ja ajoituksellakin on vaikutus uralla etenemiseen: ”Mahdollisuuksia tulee varmasti, kun jaksaa olla kärsivällinen ja aktiivinen sekä hoitaa oman tehtävänsä hyvin.”

Artikkelin kuvat: Sokotel Oy

Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin.

Lue myös: Arki täynnä yllättäviä tilanteita ja heittäytymistä – Tiesitkö millaista on työskennellä hotellissa?

Tiesitkö, että sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle suunnitellaan mullistavaa uudistusta, jonka odotetaan parantavan ihmisten jokapäiväistä hyvinvointia? Pääsimme kurkistamaan tähän uudistukseen ja kuulimme, millaista sen parissa on työskennellä.

Tämä artikkeli on toteutettu yhdessä muutos- ja teknologiayritys Nortalin kanssa. Nortal etsii nyt uusia osaajia työskentelemään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon projektin parissa.

Nortal etsii nyt eHealth Lead Technical Architectia » 
Kaikki avoimet työpaikat » 

Tavoitteena tuoda yhteen alan toimijat

Ajattelutavan muutos. Tätä tarvitaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän luomiseksi Suomessa, kertoo Nortalin julkishallinnon liiketoimintojen johtaja Sami Paatero. ”Kun puhutaan terveydenhuollon uudistuksesta Suomessa, monesti keskitytään siihen, mitä terveydenhuollon parissa toimivat henkilöt tekevät. Jätetään usein huomiotta, mitä ihmiset voisivat tehdä, jotta eivät joutuisi hoidettavaksi.” Terveydenhuoltoalan vaihe on erittäin mielenkiintoinen myös käynnissä olevan sote-uudistuksen näkökulmasta, sillä se tulee Paateron mukaan johtamaan joka tapauksessa suuriin muutoksiin.

Muutos ja mahdollisuus luoda jotakin uutta ovat yrityksessä keskeisessä asemassa. Nortalilla on muutos- ja teknologiayrityksenä runsaasti sekä julkishallinnon että yksityispuolen toimintoja. ”Tehtäviimme kuuluvat muun muassa toiminnan- ja tuotannonohjaus, asiakaspalvelujärjestelmät ja asiakashallintajärjestelmät”, toteaa Paatero. Nyt käynnissä oleva terveydenhuoltoalan uudistus on yksi iso kokonaisuus esimerkiksi Verohallinnon sähköisten järjestelmien uudistamisen rinnalla.

Kaikilla on omanlaisensa vahvuudet ja vain niitä yhdistelemällä voidaan päästä uudenlaiseen asiakaslähtöisempään toimintatapaan.

Nortalilla ei uskota sellaiseen maailmaan, jossa yksilö voi tehdä kaiken. ”Visiomme on, että sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimijoiden on kumppanoiduttava keskenään ja meidän kanssamme. Kaikilla on omanlaisensa vahvuudet ja vain niitä yhdistelemällä voidaan päästä uudenlaiseen asiakaslähtöisempään toimintatapaan”, Paatero kuvailee. Haasteena on, että tähän asti yksittäiset toimijat ovat pysytelleet omilla alueillaan tulematta niiltä ulos toimiakseen yhteistyössä jonkin isomman tavoitteen saavuttamisen eteen. ”Mielestämme se isompi tavoite voi hyvinkin olla uudenlainen konsepti tuottaa dataa ja analysoida sitä, ja sillä tavalla voidaan lisätä kansalaisten hyvinvointia.”

Lähtökohtana ihminen

Nortal on toteuttanut Virossa vastaavanlaisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan projektin, jossa on uusittu sairaalan toiminnanohjausjärjestelmä. Juuri Helsinkiin Virosta siirtynyt, yli kuusi vuotta Nortalilla työskennellyt Senior System Analyst Kaarel Tark on ollut mukana toteuttamassa eHealth -projektia yhteistyössä Tarton yliopistollisen sairaalan kanssa. ”Suunnittelimme prosessin siitä lähtien, kun potilas rekisteröityy sairaalaan päättyen siihen, kun potilas pääsee kotiin. Projektilla on ollut oikeaa vaikutusta ihmisten elämään. On hienoa ajatella, että joku menee sairaalaan ja saa hyvää palvelua oman työpanokseni johdosta”, Tark kuvailee projektia. Suomessa järjestelmien rinnalle halutaan tuoda laajemmin myös ennaltaehkäisevä puoli ja tarjota siihen liittyviä palveluita.

Mitä oikeastaan on tekeillä? ”Terveydestä voisi ajatella, että se on optimaalisimmillaan ehkäisevää toimintaa. Tätä ennaltaehkäisevyyttä haluamme korostaa. Pyritään siihen, että ihminen ei joudu sairaalahoitoon, ja jos joutuu, hänet hoidetaan mahdollisimman nopeasti ja oikealla tavalla”, Paatero valottaa. Projektissa lähtökohtana on vahvasti ihminen. Toiminta halutaan viedä pitkälle: tavoitteena on, että ihmiset aktivoituisivat ja havahtuisivat itse mittaamaan ja huomioimaan omaa terveydentilaansa ja luomaan sitä kautta parempaa arkea.

Uusia ulottuvuuksia omaan hyvinvointiin – tulevaisuus näyttää tältä

Suomessa on jo nyt yksi maailman parhaita terveydenhuoltojärjestelmiä ja samanaikaisesti valmiudet kehittää ja ottaa uutta teknologiaa käyttöön. ”Terveydenhuoltojärjestelmämme ja teknologiatasomme tunnetaan maailmalla. Jos luomme siihen ulottuvuuksia, joista on globaalisti hyötyä hieman eri tavalla eri maissa, niin uskomme sen olevan asia, johon kiinnitetään laajasti huomiota”, Paatero toteaa. Häntä innostaa ajatus siitä, että hyvinvointia ei opeteta ihmisille, vaan toisinpäin: opetellaan, miten ihmiset haluavat elää ja kuinka elämää voisi ohjata heidän omien päätöstensä kautta terveellisempään ja laadukkaampaan suuntaan.

Tulevaisuudessa ihminen voisi omatoimisesti mitata esimerkiksi ympäristönsä vaikutusta omaan terveyteensä ja saavuttaa näin kokonaisvaltaisemman kuvan omasta hyvinvoinnistaan ja terveydentilastaan. Ratkaisuja voivat olla esimerkiksi aktiivisuusrannekkeen tapaiset mittaukset: ajankäyttöön, harrastuksiin tai säätilaan liittyvä data. Jos ihmiset saadaan aktivoitua ja data kytkettyä viralliseen terveydenhuoltojärjestelmään, säästetään Paateron mukaan kustannuksissa – ja mikä vieläkin tärkeämpää – saadaan ihmiset kiinnostumaan oman hyvinvointinsa tasosta. ”Haasteena on saada mukaan ne ihmiset, jotka eivät ole kiinnostuneita esimerkiksi ravinnosta tai liikunnasta, sillä tämä ihmisryhmä oletettavasti kuluttaa eniten sairaanhoidon ja terveydenhuollon palveluita”, Paatero sanoo.

Ennakkoluulottomasti eteenpäin – ”Työtä tehdään omalla tyylillä ja rytmillä”

Paateron mukaan Nortal tarjoaa rohkean, ennakkoluulottoman ja eteenpäin katsovan toimintaympäristön, jossa keskeisessä asemassa on myös osaava henkilöstö. Osaamisen kirjo on laaja teknologiaosaamisesta erilaisiin ulottuvuuksiin. ”Tätä tehdään joukkueena. Mitä isommaksi kuvio kasvaa, sitä vähemmän yksilö voi tehdä”, Paatero summaa. Tark on samaa mieltä yhteisöllisyydestä: ”Mielestäni tiimini on paras, mitä voi saada, sillä tiedän, että näihin henkilöihin voin luottaa. Työntekijöitä on monista eri maista, ja yhden päivän aikana voi puhua jopa viiden eri kansallisuuden edustajan kanssa.”

Nortalilla työtä saa tehdä omalla tyylillä ja rytmillä. Se tarkoittaa, että työskentelypaikka ja aika ovat vapaita tiimityön sovittujen aikataulujen puitteissa. ”Joskus työnteko on helpompaa kotona ja joskus työpisteellä. Välillä tarvitsee tiimin ympärilleen ja toisinaan omaa rauhaa. Meillä ei ole mitään tiettyä tapaa esittää ihmisille, että näin sinun tulisi tehdä työsi”, Paatero kertoo. Hänen mukaansa Nortalille toivotaan työntekijöitä, jotka osaavat aktiivisesti tunnistaa omat vahvuutensa ja hyödyntää niitä organisaation tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkia motivoi jatkuva muutoksen ja uuden luominen. ”Projektin alkaessa kaikki voi tuntua hyvinkin sekavalta, mutta pala palalta asiat alkavat valua omille paikoilleen. Vanhasta järjestelmästä suunnitellaan jotakin uutta ja uusi rakenne alkaa hahmottua. Lopulta syntynyt tuotos on hyödyksi ennen kaikkea asiakkaan toiminnalle.” Muutosta luodaan aina yhdessä asiakkaan kanssa. ”Kun meillä on takanamme koko tiimin ja ylemmän johdon tuki Nortalilla, vaikuttaa se myös asiakkaaseen positiivisesti. Jos ylin johto myös asiakkaan puolelta on täysillä mukana, tapahtuu hienoja asioita. Tämä on mielestäni tärkeintä”, Tark toteaa.

Vanhasta järjestelmästä suunnitellaan jotakin uutta ja uusi rakenne alkaa hahmottua. Lopulta syntynyt tuotos on hyödyksi ennen kaikkea asiakkaalle.

Miksi terveydenhuollon projekti voisi innostaa uusia ammattilaisia hakeutumaan sen pariin? Paatero uskoo, että houkutteleva tekijä on Nortalin tapa lähestyä asiaa hieman eri näkökulmasta, ei siis pelkästään IT-järjestelmätoimittajan tavalla vaan pitämällä asiakas tiukasti mukana rakennusprosessissa. Nortalilla ei olla terveydenhuollon ammattilaisia, joten heitäkin tarvitaan. Myös nortalilaisten on kuitenkin ymmärrettävä terveydenhuollon näkökulma, jotta voidaan saavuttaa yksi yrityksen päämääristä – saumaton yhteiskunta.

Haluaisitko mukaan luomaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan uutta tulemista? Tunnetko mahdollisesti nykyisen järjestelmän ja terveydenhuollon prosesseja? Nortalille rekrytoidaan nyt muun muassa alaa ymmärtäviä asiantuntijoita, teknisiä asiantuntijoita ja arkkitehtejä, jotka ymmärtävät järjestelmien lisäksi myös käyttäjänäkökulman.

Taksialan uudistus puhuttaa ja internetin foorumeilla saattaa törmätä monenlaiseen tietoon taksinkuljettajan työstä ja alan yrityksistä. Haastattelimme artikkelia varten kuljetuspalvelujohtaja Jukka Iivosta ja mursimme muutamia huhuihin perustuvia myyttejä. Tutustu faktoihin Kovasella työskentelystä!

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kovasen kanssa. Kovanen rekrytoi parhaillaan uusia taksin- ja pienoislinja-autonkuljettajia.

Hae taksinkuljettajaksi »  Hae pienoislinja-autonkuljettajaksi » 

1. Myytti: ”Siellä on alhaisempi provisioprosentti ja siksi siellä saa vähemmän palkkaa.”

Provisioprosentit ovat usein ykköspuheenaihe taksialalla, niin myös Kovasesta puhuttaessa. Monet eivät ehkä ole kuitenkaan ottaneet huomioon, että yleisestä taksikeskuksesta jaettujen ajojen lisäksi Kovasella on taksi- ja tilausajoja oman tilauspalvelukeskuksen kautta. “Meillä on hyvä brändi ja paljon vakioasiakkaita, jotka käyttävät meitä aina kun mahdollista. Kassa ei ole pelkästään perinteisen taksikeskuksesta välitetyn taksiajon varassa, vaan autoillamme on paljon muutakin ajoa”, Iivonen kertoo.

Taksin- ja pienoislinja-autonkuljettajien palkka on Kovasellakin provisiopohjaista. Toisin sanoen kuljettajat saavat päivän aikana keräämästään kassasta palkan tietyn prosentin mukaisesti. Mitä isomman kassan ajaa, sitä enemmän saa palkkaa. “Haasteena on, että usein vertaillaan vain provisioprosenttia, eikä todellista ajojen – ja sitä kautta kassan – määrää”, Iivonen toteaa ja lisää: “Kassasta ne eurot lasketaan. Prosentilla ei saa kaupasta mitään, mutta eurolla saa.” Huomattavaa palkan suhteen on myös se, että Kovanen maksaa palkan lisäksi myös työeläkemaksut.

Päätoimisten kuljettajien palkkahaitari on Iivosen mukaan suhteellisen laaja. Paljon on kuitenkin itsestä kiinni. Iivonen kertoo, että palkan suuruuteen vaikuttavat esimerkiksi ahkeruus ja kyky suunnitella, mitä milloinkin tekee. Tehokkuuteen vaikuttaa aina se, kuinka paljon autoa ajaa tyhjänä ilman asiakasta. “Kun asiakas on kyydissä ja määränpää selvillä, kannattaa aktiivisesti miettiä, mistä voisi löytää seuraavan asiakkaan. Kokeneet ja fiksut kuljettajat tietävät, mihin kannattaa milloinkin mennä ja missä heitä eniten tarvitaan”, Iivonen toteaa. 

Todellisuus: Provisioprosentti ei ole kaikki kaikessa – kannattaa ottaa huomioon myös ajojen määrä ja sisältö.

2. Myytti: “Taksinkuljettajaksi ryhtyminen on vaivalloista ja kallista.”

Joitakin kuljettajiksi aikovia jarruttaa ajatus pitkästä ja kalliista prosessista ennen varsinaisen työn aloittamista. Kovasella aloittaminen on tehty helpoksi ja ratin taakse pääsee nopealla aikataululla. Taksinkuljettajaksi haluavan tulee käydä taksikurssi, joka kestää päivätoteutuksena noin kaksi viikkoa. Kurssilla käydään läpi esimerkiksi paikallistuntemusta, ja lopuksi on läpäistävä kokeet. Ajamaan pääsee tästä jo muutaman viikon kuluttua, kun viranomaisasiat on hoidettu.

Taksikurssin hinta on normaalisti 660 euroa, jonka lisäksi kuluja kertyy noin 100 euroa lääkärintodistuksesta, passikuvista ja ajolupahakemuksesta. Kovasella maksettavaa jää vähemmän: “Jos tulee meille ajamaan ja tekee koulutussopimuksen, Kovanen maksaa kurssiosuuden ja kuljettajalle jäävät vain viranomaismaksut”, Iivonen sanoo. Vaatimuksena taksinkuljettajan ammatin saamiseen on perusterveys ja nuhteeton tausta, jonka viranomaiset tarkistavat.

Todellisuus: Taksinkuljettajaksi voi päästä helposti ja nopeasti – ja edullisemmin kuin luullaan.

3. Myytti: “Työaikalakia ei noudateta ja tunnit lasketaan väärin.”

Taksialasta puhuttaessa kuullaan joskus työaikalain noudattamatta jättämisestä tai tuntien laskemisesta väärin. Palkan saa Kovasella kahden viikon välein ja sunnuntaisin kuljettajille maksetaan korotettua prosenttia. “Totta kai noudatamme työaikalakia ja palkka maksetaan ajallaan”, Iivonen toteaa. Hän kertoo, että kesällä Kovasella toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tulosten mukaan erityisesti palkanmaksun oikeellisuus ja täsmällisyys nousivat positiivisesti esille.

Ajoaikalainsäädännön mukaiset tauot kuuluvat Kovasen noin 10-12 tuntisiin työvuoroihin. “Tehokasta työaikaa kertyy ehkä 9,5-10 tuntia. Lainsäädännön vaatimuksiin kuuluvat tietyn mittaiset tauot sekä esimerkiksi vuorokausi- ja viikkolepomääräykset, joita esimiehet seuraavat ajotuntien ohella”, Iivonen painottaa. Työvuorot on suunniteltu siten, että autoilla ajettaisiin mahdollisimman paljon ja kuljettajille kertyisi näin mahdollisimman hyvät ansiot.

Todellisuus: Palkanmaksu tapahtuu tasaisessa syklissä ja työaikalakia seurataan tarkasti.

4. Myytti: “Se on uusien kuskien kierrätyspaikka, johon ei jäädä pidemmäksi aikaa.”

Työntekijöiden vaihtuvuus on tyypillistä taksialalla. Myös Kovasella aihe on tuttu, mutta pysyvyyden eteen tehdään töitä ja viime vuosina sitä onkin saatu parannettua. ”Meille hakeutuu esimerkiksi korkeakouluopiskelijoita, jotka tekevät kuljettajan työtä opintojensa ohessa ja vaihtavat valmistuttuaan töihin omalle alalleen. Meille on kuitenkin tärkeää panostaa pysyvyyteen ja auttaa työntekijöitämme kehittymään”, Iivonen kertoo.

Kovasella kuljettajan täytyy käytännössä huolehtia vain ajamisesta, kun yritys huolehtii henkilöstöön liittyvistä asioista, palkoista, työvaatteista sekä autojen huollosta. Myös työyhteisö on tärkeä. “Meillä työyhteisö on aktiivinen ja tekee itse asioita. Ongelmien sattuessa tai sairastuessa ei tarvitse olla yksin, vaan tarjolla on tukiverkosto”, Iivonen kuvailee. Hänen mukaansa Kovasella kannustetaan myös harrastamaan. Henkilökunnasta koostuva urheilu- ja kulttuurikerho ideoi ja suunnittelee virkistyspäiviä sekä erilaisia tempauksia, kuten esimerkiksi keväällä toteutetun sisäsurffaus- ja kiipeilypäivän. Suuremman yrityksen etuja ovat myös muun muassa asianmukainen työterveyshuolto ja mahdollisuus työsuhdeautoon. 

Todellisuus: Työhyvinvointiin panostetaan, työssä on mahdollista kehittyä ja työyhteisöltä saa tukea.

5. Myytti: “Siellä ei saa ajoja, keikat menevät kokeneimmille, eikä vuorotonta taksia kannata ajaa.”

Joskus kuulee puhuttavan siitä, että keikat menisivät vain kokeneimmille kuskeille. “Tilauskeskuksesta keikan saa lähin auto, ellei ole jotakin erityistä perustetta toimia toisin”, Iivonen sanoo ja jatkaa: “Esimerkiksi tilausajoihin tarvitaan joskus tietynkokoinen auto tai tiettyä kieltä osaava kuljettaja.” Lähimmän auton periaate on perusteltua sekä asiakkaan että yrityksen kannalta: auto saapuu tilattaessa nopeasti, eikä sen tarvitse ajaa tyhjänä kovin pitkään, mikä on myös ympäristöystävällistä.

Jos saat Kovasen työvuorollasi alle vuorottoman auton, se ei välttämättä tarkoita sitä, että ajoa olisi sinä päivänä tiedossa niukasti. Itse asiassa jotkut kuljettajat haluavat vuorottoman auton, jos sellainen on vapaana. “Vuorottomat taksit saavat Kovasella keikkaa taksitolppien ja kadunreunojen lisäksi omasta tilausvälityskeskuksestamme. Meidän tapauksessamme vuoroton ajo ei siis ole yleensä ongelma, koska kuljettajat voivat ajaa myös Kovasen taksi- ja tilausajoja ja lisätä näin ajotuloaan.”

Todellisuus: Keikkojen jaossa tärkeintä on asiakkaan etu ja hukka-ajon minimointi – vuorottomalla autolla on mahdollisuus ajaa sekä taksi- että tilausajoa.

Pikkujoulukausi on pian täällä! Lähestymme parhaillaan kuljettajalle kiireisintä aikaa vuodesta, ja nopealla toiminnalla voit olla ratin takana vielä ennen joulua:

Hae taksinkuljettajaksi »  Hae pienoislinja-autonkuljettajaksi » 

Lue myös Kovasen kuskien arjesta: Mustissa autoissa vitsaillaan ja puhutaan syvällisiä – Nämä kuljettajat tuntevat Helsingin

Gif: David J. Bertozzi / BuzzFeed

Asutko tai työskenteletkö Kotkan-Haminan seudulla, tai onko seutu muuten tuttu tai kiinnostava? Oletko kenties pohtinut muuttamista alueelle? Duunitori päätti järjestää yhteistyössä Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin kanssa kilpailun, johon voit osallistua vastaamalla Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä tähän kysymykseen:

Miksi asua ja työskennellä Kotkan-Haminan seudulla?

Facebookissa voit osallistua vastaamalla suoraan Duunitorin sivulta löytyvään postaukseen. Twitterissä osallistuminen tapahtuu twiitillä ja Instagramissa kuvalla. Muista tägätä vastauksesi Twitterissä ja Instagramissa #kotkahamina ja @duunitori. Kilpailun tarkemmat säännöt voit lukea alta. Inspiraatiota voit ammentaa myös artikkeleista: Etsitkö urallesi uutta suuntaa? 7 syytä työskennellä Kotkan-Haminan seudulla ja Startupit nousevat idästä – *ship – The Startup festival tuo opiskelijat ja mentorit yhteen.

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika

17.10.-31.10.2016. Kilpailuun ei voi osallistua kilpailuajan ulkopuolella.

2. Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestävät Duunitori ja Cursor.

3. Osallistumiskelpoisuus ja osallistumisohjeet

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, joilla on Facebook-profiili, Twitter-tili tai julkinen Instagram-profiili. Duunitorin tai Cursorin työntekijät sekä muut tämän kilpailun järjestämiseen osallistuneet henkilöt tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

Kilpailuun osallistutaan vastaamalla kysymykseen ”Miksi asua ja työskennellä Kotkan-Haminan seudulla?” joko kommentilla Facebookissa, twiitillä Twitterissä tai kuvalla Instagramissa. Facebookissa kilpailuun osallistutaan kommentoimalla kilpailupäivitystä Duunitorin Facebook-sivulla. Instagramissa ja Twitterissä kilpailukuvissa ja -viesteissä tulee käyttää hashtag-tunnistetta #kotkahamina ja tägätä Duunitorin tili @duunitori.

Kilpailuun on mahdollista osallistua useammalla kuvalla tai viestillä.

Kilpailun osallistujalla tulee olla täydet oikeudet lähettämäänsä kuvaan. Kilpailun järjestäjillä on oikeus jättää huomiotta sellaiset kuvat, joiden tekijänoikeudet eivät ole kilpailun osallistujan hallinnassa. Järjestäjät saavat jättää huomiotta tai poistaa myös sellaiset kuvat tai viestit, jotka eivät vastaa kilpailun luonnetta tai jotka voidaan katsoa asiattomiksi.

4. Voittajien valinta ja palkinnot

Voittajat valitaan viikolla 45. Palkintona on Sirius Sport Resortin lentoelämys 2 hengelle. Palkinto toimitetaan sellaisenaan, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti joko Facebookin, Instagramin tai Twitterin välityksellä. Mikäli kilpailun voittajaa ei tavoiteta viikon sisällä voittajan julkistamisesta, tilalle voidaan valita uusi voittaja.

Voittajien nimet tai nimimerkit, sekä kilpailuun lähetetyt kuvat voidaan julkaista järjestäjien internet-sivuilla (www.duunitori.fi ja www.kotkahamina.fi), Duunitorin ja Cursorin Facebook-sivuilla, Instagram-tilillä sekä Twitter-tilillä.

5. Järjestäjien vastuu

Osallistujat vastaavat itse mahdollisista kilpailun osallistumiseen liittyvistä kustannuksista.

Kilpailun voittaja vastaa mahdollisista palkinnon vastaanottamisen tai sen käyttöön liittyvistä kustannuksista. Voittaja vapauttaa järjestäjän kaikesta vastuusta palkinnon käyttöön liittyen, mukaan lukien palkinnossa mahdollisesti ilmenevät viat ja mahdolliset vammat tai vahingot, jotka syntyvät palkintoa käytettäessä.

Järjestäjä ei kerää kilpailun avulla tietoja markkinointitarkoituksiin.

Palkinnon voittaja vapauttaa kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka voisi mahdollisesti aiheutua osallistumisesta kilpailuun, palkinnon lunastamisesta tai palkinnon käyttämisestä.

Facebook, Instagram ja Twitter eivät ole vastuussa kilpailusta.

6. Sääntöjen noudattaminen

Osallistumalla kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan kilpailun sääntöjä ja järjestäjän kilpailua koskevia päätöksiä. Duunitori ja Cursor pidättävät itsellään oikeuden muutoksiin.

Lue myös:
Etsitkö urallesi uutta suuntaa? 7 syytä työskennellä Kotkan-Haminan seudulla
Startupit nousevat idästä – *ship – The Startup festival tuo opiskelijat ja mentorit yhteen

Opiskeletko parhaillasi valtiotieteellistä tutkintoa? Työelämämessuille on valtiotieteilijöiden keskuudessa kysyntää ja tänä vuonna messuille odotetaankin aiempien vuosien perusteella jopa tuhatta kävijää. Mistä messuissa on kyse, ja miksi niihin kannattaa osallistua?

Valtiotieteilijöiden työelämämessut järjestetään Kaapelitehtaalla tiistaina 15.11. klo 10-16. Messujen tarkoituksena on tuoda valtiotieteiden opiskelijat lähemmäs työelämää. Tapahtumasta hyötyvät niin vasta aloittaneet kuin opintojensa loppusuoralla olevat opiskelijat: siellä on mahdollista kartoittaa tulevaa uraansa ja toisaalta suoraan työllistyä.

Messujen ohjelmaan kuuluvat puheenvuorot työelämän ajankohtaisista ilmiöistä ja tulevaisuuden työelämästä. Tänä vuonna puhumassa ovat muun muassa Mikael Jungner ja Ozan Yanar, jotka kertovat työelämän murroksesta. Ohjelmasta löytyy myös työpajoja, joissa tarjotaan henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi piilotyöpaikkojen löytämiseen. Tapahtumassa voit lisäksi tavata lähes 40 näytteilleasettajaa, ja alueella on maksuton cv-kuvaus.

Tässä sinulle kolme hyvää syytä osallistua messuille:

1. Verkostoidu ja paranna mahdollisuuksiasi työllistyä

Työelämämessut ovat oiva tilaisuus luoda uusia kontakteja potentiaalisiin työnantajiin. Kontaktit voivat olla hyödyksi myöhemmin, tai sitten työpaikka saattaa aueta suoraan tapaamisen perusteella. Messuohjelma on suunniteltu parantamaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia: ”Järjestämme ohjelmaa, joka muun muassa keskittyy työnhaun kannalta olennaisiin alueisiin, kuten työpaikkojen etsimiseen sekä hakemuksen ja CV:n kirjoittamiseen”, messujen järjestäjänä mukana oleva Anna Holvio kertoo.

Messut esittelevät valtiotieteilijöiden työllistymismahdollisuuksia sekä Suomessa että kansainvälisesti. Opiskelijalla on mahdollisuus kartoittaa omaa osaamistaan ja kehittää työelämävalmiuksiaan. Voit valita puheenvuorojen tai työpajojen muodossa esimerkiksi tietyn teeman, johon haluat keskittyä.

2. Tutustu uudenlaisiin urapolkuihin ja aloihin

Tapahtuma on hyvä tilaisuus tutustua tarjolla oleviin uramahdollisuuksiin ja erilaisiin aloihin tulevaa työuraa ajatellen. Näytteilleasettajien joukko on laaja ja monipuolinen tarjoten opiskelijoille mahdollisuuden kiinnostua aloista, joita he eivät ehkä ole aikaisemmin pitäneet edes vaihtoehtoina. Messut voivat auttaa myös opintojen suhteen: ”Työelämämessuilta opiskelijat saavat näkemystä omien opintojensa suuntaamiseen ja valintoihin esimerkiksi sivuaineiden kautta”, Holvio sanoo.

Valmistunut valtiotieteilijä voi työllistyä monenlaisiin eri tehtäviin, joten tulevaisuus ei välttämättä ole kaikille heti selkeä. ”Valtiotieteellinen tutkinto on laaja-alainen, eikä se valmista suoraan tietylle alalle, kuten esimerkiksi lääketieteellinen tutkinto. Alkuperäinen idea messuihin onkin lähtenyt halusta koota yhteen mahdollisimman kattava kirjo valtiotieteilijöitä työllistäviä organisaatioita”, Holvio toteaa.

3. Opi, kuinka vastata työelämän tarpeisiin

Yksilöllinen erityisosaaminen on kysyttyä nykyajan työelämässä, jossa se on keino erottua. Messuilta voit löytää keinoja siihen, kuinka voit omalla osaamisellasi vastata työelämän tarpeisiin. ”Ohjelmaan kuuluu muun muassa puheenvuoro, jossa pohditaan valtiotieteilijöiden vahvuuksia ja niiden omakohtaista löytämistä. Lisäksi ohjelmassa tulee olemaan paneelikeskustelu siitä, mitkä opiskeluajan toimintaan liittyvät seikat ratkaisevat myöhemmin työelämässä. Luvassa on myös myös opiskelijan tarina startup-yrittäjyydestä”, Holvio paljastaa.

+ Näytteilleasettajaksi?

Kiinnostaisiko osallistua messuille näytteilleasettajana? Yrityksille messut tarjoavat tilaisuuden tavata opiskelijoita ja kertoa heille organisaatiostaan houkutellakseen tulevaisuuden osaajia palvelukseensa. ”Valtiotieteilijät tunnetaan kriittisinä ajattelijoina; messuilla näytteilleasettajat voivat löytää valtiotieteilijöiden joukosta yhteiskunnallisten kysymysten ja laaja-alaisen ajattelun huippuosaajia”, Holvio huomauttaa.

Esimerkkejä mukana olevista näytteilleasettajista:
Konsultointi (Accenture, FCG, Reddal)
Viestintä (Blic, Kaskas Media, Miltton)
Finanssiala (Elo, Nordea)
Ministeriöt (Sisäministeriö, Ulkoministeriö, muiden ministeriöiden yhteisständi)
Järjestöt erityisesti sosiaalipuolelta (A-klinikkasäätiö, Kehitysvammaliitto)

Löydä tulevaisuuden urasi työelämämessuilta: saavu Kaapelitehtaalle tiistaina 15.11. klo 10-16!

Artikkelikuva: Henni Purtonen

ManpowerGroup on tänään julkistanut vuosittaisen Talent Shortage Survey -tutkimuksensa, jossa kartoitetaan maailmanlaajuisesti hankalimmin täytettäviä työtehtäviä. Oikeaa osaamista koetaan nyt haasteelliseksi löytää: luku on korkeammalla tasolla kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeisenä aikana. Suomessa osaajapula on vaikeutunut merkittävästi – vuodentakaisesta 22 prosentin osuudesta olemme nousseet 37 prosenttiin, mikä on globaalin keskiarvon tuntumassa.

Sekä maailmalla että Suomessa kysyntä on kovaa kädentaitoja ja teknistä osaamista vaativiin ammattitehtäviin. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa rakennusalan ammattiosaajat, putkimiehet, sähköasentajat ja hitsaajat.

Näihin ammatteihin halutaan löytää osaajia – vaikeimmin täytettävät työtehtävät Suomessa vuonna 2016:

Ammattityöntekijät
Autonkuljettajat
Myynnin ammattilaiset
Lääkärit ja muut terveysalan ammattilaiset
Laskentatoimen ja rahoituksen asiantuntijat
Siivoojat
Insinöörit
Johtajat
Hotelli- ja ravintolahenkilöstö
Sairaanhoitajat

Digitalisaation vaikutus nähtävissä, lääkäreistä pulaa

Suomessa vaikeudet löytää osaajia ovat lisääntyneet merkittävästi vuoden takaisesta. Vaikeimmin täytettävien tehtävien kärkikolmikko – ammattityöntekijät, autonkuljettajat ja myynnin ammattilaiset – on pysynyt muuttumattomana. Uutena tulokkaana top 10-listalla ovat lääkärit ja muut terveydenhoidon ammattilaiset, mikä kertoo erityisesti yksityisen terveydenhoitoalan voimakkaasta kasvusta. Sen sijaan pula sairaanhoitajista on vuoden aikana lieventynyt.

Maailmalla yksi suurimmista muutoksista on pula IT-henkilöstöstä, joka on noussut 2. sijalle listalla.

”IT-osaajien kysyntää lisäävät erityisesti digitalisaation, automatiikan ja robotiikan nopea kasvu, samoin kyberturvallisuuteen ja tietoturvaan tehtävät panostukset ja näiden markkinoiden voimakas kasvuennuste”, tulkitsee tutkimustuloksia ManpowerGroupin Suomen viestintäjohtaja Mika Wilén. ”Suomessa IT-osaajat eivät kuitenkaan yllä top 10-listalle. Meillä isot yritysmuutokset ovat pitäneet huolen siitä, että osaajia on vapautunut markkinoille koko ajan. Se ei silti tarkoita, etteikö markkinoilla olisi vaikeuksia löytää jatkuvasti kehittyvien teknologioiden edellyttämää IT-asiantuntemusta”, Wilén kuvailee.

Kova osaaminen on vaihtunut potentiaaliin ja asenteeseen

Lähes joka kolmas suomalainen työnantaja sanoo, että hakijoita ei ole riittävästi tai ollenkaan. Teknisen osaamisen merkitys rekrytointivaikeuksien syynä on kuitenkin vähentynyt vuoden aikana. ”Yritykset ovat vähitellen muuttamassa painotuksiaan, mikä näkyy myös hakukriteerien muutoksina. Kun aikaisemmin korostettiin ns. kovaa osaamista ja substanssia, nyt puhutaan yhä useammin hakijan potentiaalista, mukautumiskyvystä ja asenteesta”, Wilén erittelee tuloksia.

Osaajapulaan haetaan ratkaisua oman henkilöstön kouluttamisesta

Tutkimustulokset osoittavat, että yritykset ovat viimeisen vuoden aikana heränneet osaamistarpeiden nopeaan muutokseen ja ryhtyneet toimiin. Ratkaisuja haetaan nyt suuntaamalla huomio oman henkilöstön kouluttamiseen ja kehittämiseen. Tutkimuksen mukaan yli 50 % työnantajista sanookin nyt kehittävänsä omaa henkilöstöään täyttääkseen avoimia rooleja, kun luku vielä vuosi sitten oli vain 20 %. ”Yritykset ovat ottaneet osaajapulan ratkaisemisessa järjen käteen”, Wilén selittää muutosta. ”Valmiita tekijöitä löytyy joka tapauksessa yhä harvemmin, joten miksi ei kannattaisi tehdä lisäpanostuksia henkilöstöön, jonka nykyisestä osaamisesta ja kehitystarpeista työnantajalla on selkeä kuva.”

Suomi erottautuu myönteisesti oman henkilöstön kehittämisessä: meillä henkilöstöä kehitetään ja koulutetaan 64 % työpaikoista.

Lähde: Manpowerin osaajapulatutkimus

Pitkiä päiviä, haastavia aikatauluja, tiukkoja deadlineja… Onko konsultin työ Big Four -yhtiössä vain edellä mainittuja asioita? Duunitori keskusteli muun muassa tästä EY:n konsulttien Anni Simolan ja Anne Virkkusen kanssa. Lue alta miten vaativan lajin ja vaativan työn yhdistäminen onnistuu ja millaista on myynnillisen asiantuntijan työ.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä EY:n kanssa. EY etsii jatkuvasti uusia osaajia eri tiimeihinsä, nyt haussa mm. Legal Trainee ja Corporate Finance Analyst Trainee. Lue lisää konsultin työstä artikkelista: Kiehtovia projekteja kansainvälisessä ympäristössä – tätä on konsultin työ EY:llä.

Vaativa työ ja harrastus – näin näiden kahden yhdistäminen onnistuu

Anni Simola tuli taloon traineeksi vuonna 2013 ja työskentelee nyt verokonsulttina EY:n yritysveropalveluiden Tax Perfomance Advisory -tiimissä. Työ voi olla esimerkiksi suomalaisten yritysten verokysymyksiin tai kansainväliseen toimintaan liittyvää konsultointia. Välillä työ on projektiluontoista ja välillä vastataan asiakkaiden yksittäisiin verotusta koskeviin kysymyksiin. Simola tekee paljon tarjouksia, käy esittelemässä niitä asiakkaille ja tekee itse substanssityötä. ”Toteutan työtä asiakashankinnasta työn laskuttamiseen asti, eli olen mukana toimeksiannon koko elinkaaren ajan. Työni on myynnillistä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että menemme asiakkaalle ja selvitämme, mille palvelullemme asiakkaalla olisi tarvetta.” 

Simolaa motivoi työssään uusien ihmisten tapaaminen ja se, että hän kohtaa työssään koko ajan uusia haasteita. ”Ammatillisesti mielenkiintoisinta tässä työssä on se, että pääsen oikeasti käsiksi asiakkaan ongelmiin. Ne ovat usein todella moniulotteisia: jos asiakkaalla on vaikkapa jokin vero-ongelma, on sen taustalla usein oikeasti jokin muu operatiiviseen toimintaan liittyvä pulma, joka vain ilmenee veroliitännäisten asioiden tai prosessien kautta. Se, että me konsultoimme tai neuvomme asiakasta jonkin verokysymyksen suhteen saattaa siis vaikuttaa paljon laajemminkin ja kehittää asiakkaan operatiivista toimintaa.” 

Simola nauttii itsensä haastamisesta myös vapaa-ajalla ja aloitti triathlonin harrastamisen vuonna 2013. ”Otin haasteen vastaan, lähdin opettelemaan uintia ja pyöräilyä ja tekemään myös juoksuharjoittelua johdonmukaisemmin. Sillä tiellä olen edelleen.Tykkään asettaa itselleni tavoitteita, jolloin tiedän joka päivä mitä kohti menen, oli kyse sitten työstä tai urheilusta.” Simola on saavuttanut paljon myös triathlonin parissa – hän palasi juuri Ironmanin puolimatkan MM-kisoista Australiasta. ”Se oli todella hieno kokemus, joka palkitsi tekemisen.” Simola kertoo, että EY myös kannustaa häntä lajinsa kanssa. ”Olen mukana sparraamassa EY:n triathlon-klubissa ja kisoissa käyttämäni vaatetus on EY:ltä.”

Miten haastavan konsulttityön ja vaativan lajin yhdistäminen sitten onnistuu? ”Se, että tavoittelee isoja asioita sekä työssä että vapaa-ajalla on nähtävä vahvuutena. On kuitenkin pidettävä oikeat rajat molemmissa. Tasapaino, priorisointi ja ajanhallinta on tärkeää. Jos tarpeeksi haluaa jotain saavuttaa ja asettaa tavoitteita, niin kaikki on mahdollista”, Simola vastaa. ”Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on ehdottomasti tärkeää. Vapaa-ajasta saan jaksamista, voimaa ja hyvää oloa, mikä mahdollistaa sen, että saavutan asioita ja olen innovatiivinen töissä.”

Hyvästä vapaa-ajasta saa energiaa työntekoon.

Haastava työ vaatii vastapainoa – ”käyn ratsastamassa aina kun kerkeän”

Myös EY:n yritysjärjestelypalveluiden Corporate Finance -tiimissä Senior Managerina työskentelevä Anne Virkkunen pitää työn ja vapaa-ajan tasapainoa hyvin tärkeänä. ”Varsinkin nuorempien asiantuntijoiden keskuudessa asia on tapetilla, mikä on minusta hienoa.” Virkkunen itse viettää vapaa-ajalla aikaa perheensä kanssa – ja talleilla, hän nimittäin omistaa hevosen yhdessä ystävänsä kanssa. ”Käyn ratsastamassa aina kun kerkeän. Se on minulle tosi tärkeää ja olen pyrkinyt pitämään siitä kiinni. Hevosen omistaminen on poikkeuksellisen sitova harrastus, myönnän ja perheen, työn sekä harrastusten yhteensovittaminen vaatii aikamoista tasapainoilua.” Virkkunen korostaa, että jos jotakin haluaa niin keinot kyllä löytyvät. ”Aikataulut ovat aina sumplittavissa, loppujen lopuksi se on myös siitä kiinni, mitkä asiat kokee tärkeiksi. EY mahdollistaa joustavuuden siinä määrin kun se on projektityössä mahdollista, mutta minun on myös itse oltava valmis joustamaan.” Haastava työ luo omat haasteensa vapaa-ajalle, sillä asiantuntijan on oltava aina askeleen edellä ja kärryillä siitä, missä mennään. ”Raja työn ja vapaa-ajan välillä on välillä häilyvä, sillä asiantuntija ei voi lakata olemasta asiantuntija ja projektit etenevät muulloinkin kuin ”normaaliin virka-aikaan””, Virkkunen myöntää.

Corporate Finance -tiimin projektit voivat pisimmillään kestää jopa vuoden, ja niitä on kerralla käynnissä useita. ”Toimeksiannot ovat hyvin vaihtelevia: on yritysten ostotoimeksiantoja, myyntitoimeksiantoja sekä rahoitusjärjestelyjä, joiden myötä kohdeyhtiön omistusrakenteessa tapahtuu muutoksia. Huolehdimme siitä, että yrityskauppakokonaisuudet toimivat ja pysyvät aikataulussa – sekä tulevat toteutettua asiakkaan kannalta optimaalisella tavalla. Tapaamme paljon sidosryhmiä: ostajia, myyjiä ja rahoittajia.” Prosessin pyörittäminen ja projektien toteuttaminen on Virkkusen mielestä mukavaa. ”Siinä tapaa uusia ihmisiä ja oppii paljon, vaikka olisi tehnyt näitä hommia pitkäänkin. Lisäksi meillä on hyvä porukka ja projektit ovat mielenkiintoisia.” Mikä Virkkusta sitten motivoi työssään eniten? ”Kun saa kaupan maaliin. Se on se juttu, jonka takia tätä työtä tehdään.” Myynnillisyys on hyvin tärkeä osa myös Virkkusen työtä.

Mitä on myynnillinen asiantuntijatyö?

EY:llä tarvitaan niin analyyttisiä kuin myynnillisiäkin asiantuntijoita; menestys syntyy näiden kahden yhdistelmästä. Mitä myynnillisyys sitten oikeastaan tarkoittaa, kun puhutaan asiantuntijatyöstä? ”Monesti tämä tarkoittaa sitä, että ensin selvitetään asiakkaan haaste ja sitten etsitään siihen ratkaisu”, Anni Simola kuvailee. ”Pitää kysyä rohkeasti, kuinka voimme auttaa ja etsiä tietoja sekä esitellä vaihtoehtoja, jotta saamme luotua keskusteluyhteyden ja luottamuksen. EY:ltä löytyy asiantuntijoita joka lähtöön, joten ongelma kuin ongelma saadaan kyllä ratkaistua.” 

Anne Virkkunen on samoilla linjoilla: ”Myymme asiantuntijapalveluita eli meillä ei ole mitään standardipalvelupakettia, vaan aina on kyettävä myymään sitä, mitä asiakas tarvitsee. On ymmärrettävä asiakkaan tarpeet, toimintatavat, ympäristö, se tilanne missä ollaan ja tiedettävä mikä on optimaalinen tapa toimia.” Asiakassuhteen rakentaminen ja keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää. ”Corporate finance -puolella meidän on oltava asiakkaan luona ennen kuin tarve tulee, jotta olemme sitten mukana prosessissa kun se lähtee käyntiin. Joskus aika ensimmäisten keskustelujen ja itse projektin aloittamisen välillä voi olla pitkäkin”, Virkkunen sanoo.

On osattava tuoda omaa näkemystä keskusteluun.

Millainen sitten on haastateltavien mielestä hyvä myynnillinen asiantuntija? ”Sellainen, jolla on rohkeutta mennä asiakkaalle, vaikka keskustelu saattaisikin ajautua oman asiantuntemuksen ulkopuolelle. Jos ei tiedä jotain asiaa, niin on osattava kysyä. On tarvittaessa oltava valmis liikkumaan omien mukavuusrajojen ulkopuolelle. On oltava rohkea ja osattava tarjota myös sellaisia ratkaisuja, joita ei välttämättä itse osaa ratkaista”, vastaa Simola. ”Se lähtee siitä, että ymmärtää asiakkaan tarpeita, jopa ennen asiakasta itseään. On osattava tuoda omaa näkemystä keskusteluun”, Virkkunen kertoo.

Kummankin haastateltavan mielestä paras keino opetella myynnillisyyttä on asiakastapaamisissa mukana oleminen. ”Siellä näkee millaista kanssakäyminen on”, Virkkunen sanoo. Simola jatkaa: ”Kun ilmaisee, että on halukas tekemään myynnillistä työtä, niin täältä saa kyllä apua. Mitä enemmän mennään konsultatiivisemman bisneksen puolelle myös veropalveluissa, sitä enemmän tarvitaan myyntihenkeä. Korostan kuitenkin, että myös analyyttisia asiantuntijoita tarvitaan myynnillisten rinnalle. Menestys syntyy näiden kahden yhdistelmästä. Täällä on kaikilla mahdollisuus kehittyä oman mielenkiinnon puitteissa.”

Kiinnostaisiko sinua työ EY:llä?

EY:n rekrytoi jatkuvasti uusia osaajia ja traineehaut ovat käynnissä nyt! Katso esimerkiksi nämä avoimet työpaikat:

Corporate Finance Analyst Trainee »

Legal Trainee »

Lue lisää konsultin työstä Duunitorin artikkelista Kiehtovia projekteja kansainvälisessä ympäristössä – tätä on konsultin työ EY:llä ja tutustu työnantajaan Duunitorilla.

HOK-Elanto on iso osa Helsinkiä, ja ketjuun kuuluu myös useita ravintoloita, joista yksi on rennosta maalaistunnelmastaan tunnettu Zetor. Konstailematonta suomalaista kotiruokaa tarjoava ravintola on tunnettu maassamme maakuntia myöten ja myös turistien suosima. Persoonallinen palvelu on ruuan lisäksi tärkeä osa Zetorin tarjoamaa elämystä. Duunitori selvitti, millaista suositussa ravintolassa työskentely oikein on ja minkä ansiosta HOK-Elannolla viihdytään töissä.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä HOK-Elannon kanssa. HOK-Elanto rekrytoi jatkuvasti uusia työntekijöitä muun muassa ravintola-alalle ja kaupan alalle.

Zetorissa jokainen saa olla oma itsensä – ”Uskallamme olla omanlaisemme”

Helsingin keskustassa sijaitsevan ravintola Zetorin miljöö vangitsee katseen. Seiniä peittävät muun muassa nostalgiset julisteet ja kukkataulut, mummolasta tutut ryijyt ja erilaiset esineet. Löytyypä Sakke Järvenpään sisustamasta ravintolan sisätiloista kolme traktoriakin. Turistille paikka on nähtävyys, suomalaiselle nostalginen elämys.

Zetor täyttää tänä vuonna 25 vuotta ja se on alusta asti pysynyt uskollisena suomalaiselle tyylilleen. ”Persoonallisuus, kursailemattomuus ja välittömyys ovat mielestäni suosion salaisuuksia”, ravintolajohtaja Petri Mälkiä listaa. ”Suomalaisuus ja nostalgia on se meidän juttu. Täältä ei saa pizzaa tai burgeria, vaan poronkäristystä, itse tehtyjä lihapullia ja esimerkiksi karjalanpaistia. Sahti on yksi erikoisuutemme, sitä ei taida löytyä ravintolasta mistään muualta Helsingistä. Uskallamme olla omanlaisemme ja identiteettimme on pysynyt tämän ansiosta kasassa.”  Vuorovastaava/tarjoilija Janette Kivimäki on samoilla linjoilla: ”Tämä on uniikki paikka, jossa on hyvä tunnelma ja puhdasta, kotimaista ruokaa.”

Zetorissa vaalitaan mummolamaista tunnelmaa ja henkilökunnalle on tärkeää, että jokainen asiakas tuntee olonsa tervetulleeksi. ”Tänne voi tulla tuulipuvussa tai puvussa, verkkareissa tai vaikka shortseissa”, Mälkiä painottaa. Jokainen saa olla oma itsensä – niin asiakas kuin työntekijäkin. ”Täällä vallitsee rento maalaistunnelma, ja täällä on mielestäni sen ansiosta helppo olla töissä”, Kivimäki kertoo. Persoonallinen ja tuttavallinen asiakaspalvelu onkin tärkeä osa asiakaskokemusta.

Asiakaspalvelutilanteissa pyritään ylittämään itsensä

Asiakaspalvelu vie suurimman osan Janette Kivimäen työpäivistä. Häntä motivoi työssään nimenomaan ihmisten kohtaaminen. ”Koskaan ei tiedä, mistä päin maailmaa seuraavat ihmiset tulevat. Turisteista viimeisimpänä tämän paikan ovat löytäneet amerikkalaiset, jotka ovat todella hauskoja asiakkaita. Osa on rakastunut esimerkiksi sahtiin ihan täysin; yksikin mies olisi ollut valmis aloittamaan sahdin viennin Amerikkaan.”

Zetor muuttuu ilta-aikaan yökerhoksi, jossa tarjoillaan myös ruokaa pilkkuun asti. Monipuolinen asiakaskunta vaatii tarjoilijalta pelisilmää ja muuntautumiskykyä. Lisäksi omasta työstä on uskallettava ottaa vastuuta. ”En esimiehenä kohtele henkilökuntaa täällä niin, että jätä aivot narikkaan ja tee työsi”, Mälkiä korostaa. ”Annan tarjoilijalle mahdollisuuden tehdä itsenäisiä päätöksiä, mitä juttuja voisi tehdä, jotta saa asiakkaansa tyytyväisiksi. Täällä ei tarvitse juosta esimiehen perässä pyytämässä lupaa kaikkeen.” 

Työ tarjoaa mahdollisuuden ylittää itsensä asiakaspalvelijana. Mälkiä korostaa, että aina täytyy miettiä voisiko asioita tehdä paremmin ja miten asiakkaita voisi yllättää. Onnistumiset palkitsevat. Hän kertoo esimerkin. ”Minulla oli tässä hiljattain asiakkaana kahdeksan hengen seurue, joka vietti yhden naisen 80-vuotispäiviä. Ajattelin, että nyt käyn ilahduttamassa. Nappasin tiskiltä pinon myynnissä olevia Hankkija-lippalakkeja, kerroin päivänsankarille, kuinka hienoa on, että he tulivat juhlimaan merkkipäivää juuri Zetoriin ja annoin koko seurueelle lippikset. Sanoin olevani ’niin huono laulaja, etten nyt laula paljon onnea’, mutta se ryhmän paine oli, että kyllä nyt lauletaan. Siitä se lähti sitten kolmannella. Lopetettuamme lähellä istunut italialaisseurue taputti laulullemme. Synttärisankari oli hyvin liikuttunut saamastaan huomionosoituksesta. Se fiilis mikä siitä tuli itselle, todella hyvä olo. Ja ennen kaikkea niille asiakkaille, ne oli selvästi otettuja siitä.” 

”Kyllä se kertoo jotain työnantajasta, että olen viihtynyt täällä yli 20 vuotta”

Kumpikin haastateltavista on viihtynyt talossa jo pitkään. Mälkiän ura alkoi vuonna 1994 Zetorin portsarin pestistä, jossa hän työskenteli tradenomiopintojensa ohella. Ovelta hän siirtyi salin puolelle tarjoilijaksi, aloitti vuoropäällikköharjottelun, pääsi ensin vuoropäälliköksi ja lopulta apulaisravintolapäälliköksi. Hän valmistui tradenomiksi kovan IT-buumin aikaan vuonna 1997. ”Moni koulukaveri meni IT-alalle, mutta itse jäin ravintola-alalle, sillä tämä oli niin mukavaa hommaa.” Mälkiä on kiertänyt myös muita toimipaikkoja: Zetorista hänen uransa jatkui oluthuone William K:n päällikkönä, jonka jälkeen hän on työskennellyt päällikkönä tai johtajana muun muassa ravintola Prahassa ja Dublinerissa, ravintola Vltavassa, Virgin Oilissa sekä ravintola Belgessä. Ympyrä sulkeutui puolitoista vuotta sitten, kun Mälkiä palasi ravintolapäälliköksi Zetoriin. Myös Kivimäki on viihtynyt HOK-Elannolla pitkään; hän tuli Zetoriin tarjoilijaksi vuonna 2010.

Moni koulukaveri meni IT-alalle, mutta itse jäin ravintola-alalle, sillä tämä on niin mukavaa hommaa.

Miksi molemmat ovat viihtyneet pitkään juuri HOK-Elannolla? Kumpikin hehkuttaa samantyyppisiä asioita. ”Todella hyvä työnantaja. Esimiehenä minulla on tosi hyvä tukiorganisaatio taustalla ja koen, että täällä saa vaikuttaa asioihin”, Mälkiä sanoo. ”Meillä henkilökuntaa koulutetaan ja valmennetaan, jotta asiakkaat saisivat hyvää palvelua. Koen itsekin oppivani koko ajan uutta, vaikka olenkin ollut talossa jo pitkään.” Kivimäki nostaa esille myös ison talon tuoman turvallisuuden tunteen: ”HOK-Elanto on iso osa Helsinkiä, yksi tämän toimialan suurimmista työllistäjistä ja isoon taloon kuuluminen tuo työntekijälle turvaa.” Mainitsemisen arvoisia etuja ovat myös hyvät henkilöstöedut ja kattava työterveydenhuolto. ”Jos sairastut niin selvitetään ja tarvittaessa kuntoutetaan”, kertoo Mälkiä.

Talo tarjoaa myös paljon etenemismahdollisuuksia ja mahdollisuuden vaihteluun, kuten Mälkiän monipuolinen ansioluettelo ja Kivimäen eteneminen vuorovastaavaksi hyvin todistavat. Kivimäki kertoo, että myös esimerkiksi kaupan puolelta ravintolaan tai toisinpäin vaihtaminen onnistuu talossa helposti.

Työ sopii positiiviselle persoonalle – kiirettä ei saa pelätä

Työ ravintolassa on vuorotyötä, joka on Kivimäen mukaan ajoittain raskasta. Työlle onkin hyvä löytää vastapainoja vapaa-ajalla. ”Itse rentoudun lenkkeilemällä, lukemalla ja käsitöiden parissa”, Kivimäki kertoo. Toisaalta vuorotyö mahdollistaa työn sovittamisen muun elämän ympärille. ”Meillä on paljon esimerkiksi opiskelijoita, jotka eivät voi edes tehdä kuin ilta- ja yövuoroja. Aina pyritään ottamaan työntekijän elämäntilanne huomioon”, Mälkiä valottaa. Myös kiire aiheuttaa omat haasteensa ravintolassa. ”Ihmisten kanssa kun tehdään töitä niin aina välillä sattuu ja tapahtuu”, Kivimäki sanoo. Ammattilainen pääsee kuitenkin vaikeistakin tilanteista nopeasti yli. ”Olen vuosien varrella oppinut, että pitää vaan ottaa uusi suunta, ei hyödytä ketään, jos paha mieli jää vellomaan.”

”Tämä työ sopii reippaalle, ulospäinsuuntautuneelle ja elämäniloiselle persoonalle. Noilla ominaisuuksilla pärjää pitkälle. Työ kyllä opettaa tekijäänsä, kun asenne on kohdallaan”, Kivimäki sanoo. Mälkiä on samoilla linjoilla: ”Pitää olla iloinen, positiivinen ja persoonallinen. Asenne on kaikista tärkein.” Päällikkötason osaajia rekrytoidessa Mälkiä peräänkuuluttaa johtamiskoulutusta, sillä työssä pitää kyetä hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia. Tarjoilijalla tärkeintä on perusosaaminen. ”En ole huolissani siitä, jos ei saa vietyä neljää lautasta kerralla. Olisin enemmänkin huolissani siitä, jos niitä lautasia ei uskalla viedä ollenkaan. Asenne kun on kohdallaan, niin täällä kyllä perehdytetään työhön.”

Hyvä tiimi rakentuu positiivisista tyypeistä, jotka levittävät hyvää henkeä myös ympärilleen. Tärkeintä on työssä viihtyminen, kuten Mälkiä hyvin kiteyttää: ”Työn pitää olla kivaa ja tämä työ on sitä. Olen ajatellut, että sitten kun minua harmittaa lähteä töihin, niin pitää etsiä jotain muuta.”

Kiinnostaisiko sinua työ ravintola-alalla?

HOK-Elanto etsii tällä hetkellä useita uusia työntekijöitä eri ravintoloihinsa.

Oletko tullut ajatelleeksi, että varastot ovat suuria työllistäjiä tarjoten monipuolisia ja joustavia vaihtoehtoja työntekoon? Varastossa asenne ratkaisee, minkä vuoksi työ sopii sekä osa-aikaisia töitä etsiville opiskelijoille että logistiikan- ja päivittäistavarakaupan alan uramahdollisuuksista kiinnostuneille! Lue alta faktat varastotyöstä ja selvitä, sopisitko sinä töihin Lidlin jakelukeskukseen.

Tämä artikkeli on osa kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, jonka Duunitori toteuttaa yhteistyössä Lidlin kanssa. Lidlin jakelukeskukset Janakkalassa ja Laukaassa tarjoavat paljon töitä varastoalasta kiinnostuneille.

Lue 6 faktaa varastotyöstä Lidlillä:

1. Lidl on reilu työnantaja

Ryhmäpäällikkö Jouko Honkanen on työskennellyt Janakkalan jakelukeskuksessa jo vuodesta 2002, eli Lidl Suomen toiminnan alusta alkaen. ”Lehdissä oli tuolloin paljon juttua siitä, että tällainen mystinen firma tulee Suomeen. Täällä oli monipuolisesti työtä tarjolla, mikä herätti kiinnostukseni. Sillä tiellä ollaan, olen viihtynyt täällä 14 vuotta. Lidl on moderni ja dynaaminen työnantaja, joka panostaa henkilöstöönsä.” 

Palkat tulee ajallaan, mikä on tosi tärkeä juttu.

”Palkat tulee ajallaan, mikä on työntekijälle tärkeä juttu”, kertoo keräilypuolen varastotyöntekijä Muusa Kaitala. Hän haki Lidlille, sillä hän ei saanut edellisessään työssään tarpeeksi työtunteja. ”Täällä sain melkein heti täydet tunnit ja kuukausipalkan. Uudet työntekijät aloittavat yleensä osa-aikaisina, ja sopimustuntien korotusta on mahdollista hakea puolivuosittain.”

2. Jakelukeskukset ovat tärkeä osa Lidlin menestystarinaa

”Jakelukeskuksen toiminta pyörii täysillä seitsemänä päivänä viikossa ja tavaraa lähetetään myymälöihin joka päivä. Olemme tärkeässä roolissa varmistamassa, että myymälöissämme on aina tuoretta tavaraa tarjolla asiakkaillemme”, Honkanen kertoo.

Tehokkuuden optimoimiseksi ja dynaamisen toiminnan varmistamiseksi varasto jakautuu eri osastoihin, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Saapuvan tavaran osasto huolehtii laaduntarkkailusta, tavaran vastaanotosta, trukkitoiminnasta ja keräilyn auttamisesta. Eniten työllistävällä keräilyosastolla kerätään kaikki myymälöihin menevät tavarat. Lähtevän tavaran osasto taas huolehtii ilta- ja päiväsaikaan siitä, että rekat tulevat paikalle lastaamaan tavaraa, ja että tavaraa lastataan oikea määrä. Lisäksi lähtevän tavaran osasto huolehtii myös kierrätettävän materiaalin esikäsittelystä.

3. Valtavissa jakelukeskuksissa on paljon erilaisia työtehtäviä

”Vaihtelevuus on sellainen juttu, mistä tässä työssä tykkään. Teen hyvin monipuolisia hommia keräilyn puolella”, Kaitala sanoo. Myös esimiestyö on Honkasen mukaan hyvin monipuolista: ”Työni parhaita puolia on se, että jokainen päivä on erilainen, tulee kaikenlaisia muuttujia, eikä vain istuta tietokoneella tekemässä paperitöitä.”

Kaikille pyritään järjestämään sellaista työtä, jossa he viihtyvät. Työ on fyysistä, mutta sen kuormittavuutta on mahdollista säädellä. ”Eri viikoilla kerätään eri tavaroita, jotta työ ei kuormita työntekijää liikaa”, Honkanen avaa. Kaitala pitää työn fyysisyyttä hyvänä asiana. ”Itselleni työn fyysisyys on bonus. Hyvästä peruskunnosta on tässä työssä hyötyä, mutta jos sitä ei alussa ole, niin kyllä se kunto työn myötä kasvaa”, hän lisää.

4. Työssä on mahdollista edetä ja kouluttautua

Varastotyö Lidlillä tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä näkemään miten kansainvälinen vähittäiskauppayhtiö toimii. Talo tarjoaa myös etenemismahdollisuuksia.

Honkanen aloitti varastotyöntekijänä ja on edennyt esimiestehtäviin työn ohessa. ”Meillä on hyvä tilanne: Lidl kouluttaa omat työntekijänsä, ja olen saanut työn ohessa koulutusta myös esimiestehtäviin.” Talon sisällä on mahdollista hakea erilaisiin koulutuksiin; Kaitala kouluttautuu tällä hetkellä työn ohessa oppisopimuksella varastonhoitajaksi. Lidl kannustaa ja tukee kouluttautumista ja maksaa palkkaa myös koulutukseen kuuluvista lähiopetuspäivistä.

5.  Kokemusta ei välttämättä vaadita – ”Tärkeintä on hyvä asenne”

”Mielestäni on erittäin hieno juttu, että meillä ei joitakin esimiestehtäviä lukuun ottamatta ole montaakaan sellaista työtehtävää, johon tarvitsisi erityistä kokemusta. Täällä kun aloittaa, niin meillä on oma koulutusjärjestelmä kaikille”, Honkanen kertoo ylpeänä ja jatkaa: ”Riittää, että asenne ja työmoraali ovat kunnossa. Sillä pääsee pitkälle.” Perehdytyskoulutuksen pituus riippuu työnkuvasta, tyypillisesti perehdytys kestää noin kuukauden.

Tämä on mielestäni yksi iso valtti Lidlin toiminnassa.

Varastolle voi hakea töihin, vaikkei puhuisi suomea. ”Ei tarvita oikeastaan edes alkeita. Meillä alkoi nyt lokakuussa firman sponsoroima suomen kielen koulutus, jossa kaikille halukkaille opetetaan suomea työn ohessa”, Honkanen kertoo.

6. Isossa porukassa on hyvä yhteishenki

Lidl on kansainvälinen yhtiö ja kansainvälisyys näkyy jakelukeskuksen työyhteisössä myös konkreettisesti. ”Täällä on porukkaa monista maista ja toimimme kahdella kielellä, englannilla ja suomella”, Honkanen kertoo.”Englantia pääsee työpäivän aikana puhumaan. On ollut hauska tutustua muihin kulttuureihin työn ohessa.”

Millainen työilmapiiri varastolla sitten oikein on? ”Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Teemme kaikki töitä yhdessä ja hommat sujuu”, Honkanen kertoo. Kaitala on samaa mieltä: ”Meitä on iso porukka ja täällä on hyvä henki.”

Sopisitko sinä töihin Lidlin jakelukeskukseen Janakkalaan tai Laukaalle?

Sopivatko nämä väittämät sinuun:

1. Olet ahkera työntekijä
Varaston työympäristö on nopeatempoinen. ”Tänne ei tulla hengailemaan, vaan täällä tehdään tosissaan töitä”, Kaitala muistuttaa.

2. Olet kiinnostunut varasto- ja logistiikka-alasta
”Asenne ratkaisee”, Honkanen sanoo.

3. Sinulla on hyvä peruskunto
”Hyvästä peruskunnosta on paljon hyötyä”, Kaitala sanoo.

4. Uskallat olla oma itsesi
”Persoonat jäävät haastattelussa mieleen”, Honkanen vinkkaa. Positiivinen asenne on plussaa!

Katso Lidlin avoimet työpaikat  »