Quantcast
Channel: Duunitori – Duunitori
Viewing all 449 articles
Browse latest View live

”Dynaaminen ja avoin työympäristö”– Töissä sairaalan päivystyksen sykkeessä

$
0
0
phsotey-duunitori-1600

Onko sairaalan päivystyksessä työskentely yhtä hektistä kuin televisiosarjoissa? Mitä ihmettä tekee työkseen geronomi? Kolme sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaista kertovat oman uratarinansa.

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä PHSOTEY tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ympäristöterveyden palveluita yli 212 000 asukkaan Päijät-Hämeessä, tehden siitä maakunnan suurimman alan toimijan ja työnantajan. Katso PHSOTEYn avoimet työpaikat Duunitorilla »

hanna-suurmunne-phsoteyYlilääkäri Hanna Suurmunne

”On mukavaa nähdä nuoren lääkärin kehittyvän urallaan.”

 

 

 

 

 

Hanna Suurmunne työskentelee ylilääkärinä Akuutti24 -päivystyksessä Päijät-Hämeessä. Olen aina halunnut lääkäriksi ja suvussamme on paljon lääkäreitä.” Ennen lääkäriksi opiskelua Suurmunne kouluttautui filosofian maisteriksi ja teki loppututkinnon kemiasta ja fysiikasta. ”Aluksi olin talossa kardiologina, sitten sain päivystyksen osastonylilääkärin viran. Tässä työssä vastasin muun muassa akuuttilääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutuksen suunnittelusta.” Akuutti24 -päivystyksen lääkärimäärä kasvoi parissa vuodessa merkittävästi, jolloin päivystyskeskuksen johtajan lisäksi tarvittiin toinen tekemään päivystyskeskuksen hallinnon töitä. ”Tällöin virkani muutettiin hallinto- ja koulutusylilääkäriksi.” Suurmunnella on myös lääkärien kouluttajan erikoispätevyys. ”Lääkärien kouluttaminen ja koulutusten suunnitteleminen kiinnostavat ja tykkään tehdä sitä osaston ylilääkärin työn ohella.” 

Parasta ylilääkärin työssä on…

Suurmunne pääsee koulutus- ja hallintoylilääkärinä yhdistämään hallinnollisen työn ja päivystävän lääkärin tehtävät. Hän mainitsee pitävänsä erityisesti lääkäreiden koulutusten suunnittelusta: ”On mukavaa nähdä nuoren tai erikoistuvan lääkärin kehittyvän urallaan, kuinka heidän taidot paranevat ja työn tekeminen nopeutuu.”

Sairaalan päivystys on dynaaminen ja avoin työympäristö

Suurmunne kuvailee päivystyksen työympäristöä avoimeksi ja dynaamiseksi. ”Akuutti24 on organisaationa dynaaminen, avoin ja matalahierarkinen. Kuka tahansa voi antaa kehittämisehdotuksia ja tätä kautta toimintaamme myös sitoutetaan henkilökuntaa.” Päivystyksessä pyritään varmistamaan vuorovaikutus ja palautteen antaminen molempiin suuntiin. ”Haluamme jatkuvasti kehittää omaa toimintaamme paremmaksi ja esimerkiksi asiakaspalautetta seurataan tarkasti.”

Onko arki päivystyksessä niin hektistä kuin television sairaalasarjoissa annetaan ymmärtää? ”Joskus on rauhallista kun potilaita ei ole paljon ja taas kiireisenä päivänä päivystys voi olla aika stressaava paikka. Täällä saa laboratorio- ja radiologisia tutkimuksia tehtyä tarvittaessa ja paikalla on monta lääkäriä yhtä aikaa. Yksin ei siis tarvitse olla ja voi konsultoida muilta tarvittaessa. Päivystys on mielenkiintoinen paikka olla töissä; jokainen työpäivä on erilainen!”

Geronomi Terhi Kukkonengeronomi-phsotey

”Olen löytänyt sen oikean työn itselleni.”

 

 

 

 

Geronomi Terhi Kukkonen tekee töitä Palvelukeskus Linnunlaulussa, vanhuksille suunnatussa hoiva-asumisyksikössä. ”Työn lähtökohtana on Linnunlaulun asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen”, kertoo Kukkonen. Työhön sisältyy muun muasssa palveluohjausta, viriketoiminnan järjestämistä, vapaaehtoistyön koordinointia, omaisyhteistyötä sekä hoito- ja hoivatyötä. ”Pohjakoulutukseltani olen liikunnanohjaaja ja myöhemmin opiskelin geronomiksi eli vanhustyön asiantuntijaksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Kyseessä on liikuntapainotteinen koulutusohjelma, työn tavoitteena on tukea ikäihmisten fyysistä toimintakykyä loppuun asti. Aiemmin olen tehnyt myös dementiatyötä, palveluohjaajan ja muistikoordinaattorin tehtäviä.”

Palvelukeskus työpaikkana

”Geronomi tekee töitä kaikkien Linnunlaulun yksiköiden kanssa. Dementiayksikössä on vähän eri toimintatavat kuin hoivapuolella, mutta tiimityötä se on. Tykkään työstäni todella paljon ja koen löytäneeni sen oikean työn itselleni”, Kukkonen kertoo. Linnunlaulu on Kukkosen mukaan monipuolinen ja haasteellinen työpaikka. ”Me työskentelemme ihmisten kotioloissa, vaikka kyseessä onkin laitos. Ihminen saa toimia omien toiveidensa ja mielensä mukaisesti, on vapaat aikataulut herätä, syödä ja niin edelleen.”

Tärkeintä geronomin työssä on…

Tärkeintä Kukkosen mukaan on, että asukas saa sen huomion ja avun mikä hänelle kuuluu. Hoitoalalla pääsee tekemään aidosti tärkeää työtä: ”Parasta työssä on tyytyväinen asukas, joka ottaa kädestä kiinni ja sanoo, että täällä on hyvä olla sekä huojentuneet omaiset, joilta saa palautetta. Heitä on onneksi paljon.”

sairaanhoitaja-phsoteySairaanhoitaja Heidi Miettinen

”Parasta sairaanhoitajan työssä ovat kiitolliset potilaat.”

 

 

 

 

 

Sairaanhoitaja Heidi Miettinen tekee töitä Päijät-Hämeen keskussairaalaan kirurgian vuodeosastolla. ”Oma osastomme on pienempi kuin muut kirurgian osastot, mutta itse koen sen positiivisena asiana. Osastomme on kuitenkin monipuolinen, sillä meillä hoidetaan niin keuhko- tai verisuonileikattuja kuin urologisiakin potilaita”, Miettinen kertoo. ”Potilaamme ovat melko iäkkäitä, joten heillä on monia perussairauksia taustalla. Pääasiassa osastollamme hoidetaan suunnitellusti leikkaukseen tulevia ja lisäksi Akuutista tulee melko paljon potilaita, joista osa tarvitsee leikkaushoitoa.”

Miettisen nuoruuden haaveammatti oli opettaja. ”Valintapisteeni eivät aivan riittäneet opettajakoulutukseen, mistä olen nykyisin onnellinen, sillä en olisi opettajaksi soveltunut. Lukion jälkeisenä välivuotena kypsyttelin ajatusta hoitajan ammatista ja hain sairaanhoitajan koulutukseen. Osaltaan valintaan vaikutti myös äidin tuki, joka hänkin on hoitaja”, Miettinen kertoo. Opiskellessaan sairaanhoitajaksi Miettinen teki harjoittelujaksoja Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja heti valmistuttuaan hän sai töitä nykyiseltä osastoltaan.

Haastavissa tehtävissä auttaa kokenut työyhteisö

”Parasta työssäni ovat iloiset ja hoidostaan kiitolliset potilaat, he piristävät työpäiviä paljon. Työilmapiiri osastollamme on myös hyvä. Lisäksi tällä alalla oppii joka viikko uutta, joka tekee työstä mielekästä”, Miettinen sanoo. Haastavissa tilanteissa auttaa myös kokenut työyhteisö: ”Voimme pohtia vaikeita tilanteita yhdessä ja etsiä niihin ratkaisuja. Työyhteisössämme on monen ikäistä hoitajaa niin vastavalmistuneista vuosikymmeniä alalla olleisiin konkareihin. Yhdessä opimme toisiltamme.”

Entistä parempaa asiakaspalvelua ja uutta teknologiaa – Näin sote-uudistus vaikuttaa Suomessa

timolouna_phsotey
Päijät-Hämeen kuntayhtymän johtaja Timo Louna

Valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhoitoalan uudistus puhuttaa mediassa. Päijät-Hämeen alueella sote-integraatiota on päästy harjoittelemaan ensimmäisten joukossa Suomessa: ”Päijät-Häme on Suomen ensimmäinen kuntayhtymä, jossa on kaikkia sote-palveluita mukana. Alunperin alueella on ollut keskussairaalan pyörittämä sairaanhoitopiiri ja 2007 alkaen myös perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, sosiaalitoimistoja, vanhustyötä, terveyskeskuksia, ympäristöterveydenhuoltoa, laboratorioita ja muita toimintoja tukevia yksiköitä”, kertoo Timo Louna, Päijät-Hämeen kuntayhtymän johtaja, joka aloitti virassaan maaliskuun alussa 2015.

”Nyt on erinomainen hetki tulla Päijät-Hämeen SOTEn toimintaan mukaan.” 

Ensimmäinen vuosi kuntayhtymän johdossa on Lounan mukaan ollut jatkuvaa kehittämistyötä. ”Kehitämme uuden tyyppistä asiakaspalvelua, päivitämme ICT-järjestelmiä, sekä tietysti lääketieteen laitteet ja menetelmät kehittyvät koko ajan. Nyt on erinomainen hetki tulla Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän toimintaan mukaan.”

Louna on erityisen innoissaan siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus osallistua alueen kehitystyöhön.Lähivuosien aikana melkein kaikissa tehtävissä pääsee varsinaisen päivittäisen työn ohella mukaan kehittämistyöhön.” Esimerkiksi äskettäin valmistunut Päijät-Hämeen keskussairaalan päiväkirurgian yksikkö oli sairaalan henkilökunnan suunnittelema. ”Laaja joukko eri alojen asiantuntijoita osallistui uuden konseptin suunnitteluun. Ihmiset jotka tekevät tätä työtä, tietävät parhaiten millä tavalla työ kannattaa tulevaisuudessa järjestää. Toki seuraamme myös mitä maailmalla tapahtuu, mutta suunnittelu perustuu pääasiassa työntekijöiden aktiivisuuteen ja näkemykseen”, Louna kertoo. 

Phsotey_hahmo_0116_02

 

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto tarjoavat uramahdollisuuksia monipuolisesti eri erikois- ja ammattialoilla.

Katso avoimet työpaikat »

 

 


Kesko rekrytoi satoja uusia kauppiasyrittäjiä

$
0
0
Kuva: Kesko

Kesko kasvattaa osuuttaan lähimarkkinassa ja tarjoaa työpaikkoja sadoille uusille kauppiasyrittäjille. Keskon tiedotteen mukaan Ruokakesko Oy on ostanut Suomen Lähikauppa Oy:n, jonka myötä Suomen Lähikaupan Siwat ja Valintatalot tulevat muuttumaan K-marketeiksi.

Uudistus lisää työpaikkoja kauppiasyrittäjille. Keskon tavoitteena on siirtää olemassa olevat noin 600 Siwaa ja Valintataloa K-kauppiaille kahden vuoden aikana toukokuusta lähtien. Kesko rekrytoi ja kouluttaa K-kauppiaiksi satoja uusia yrittäjiä.

Samanaikaisesti koko K-market -ketjua uudistetaan ja Keskon tavoitteena onkin kaksinkertaistaa asiakasmäärät lähikaupoissaan. K-market -ketjun uudistuvaan brändiin kuuluvat esimerkiksi tuore ja laaja valikoima, kattavat palvelut sekä kilpailukykyinen hintataso, helposti ja nopeasti. Myös visuaaliseen ilmeeseen luvataan uudistusta.

”Suomen Lähikaupan hankinnan ja laajan K-market -uudistuksen myötä suomalaisten kuluttajien arvostamat lähikauppapalvelut paranevat merkittävästi. Uudistuvista K-marketeista syntyy Suomen kattavin ja palvelevin lähikauppaverkosto”, kertoo Keskon varatoimitusjohtaja ja päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Jorma Rauhala.

Kiinnostaisiko työskentely Keskolla? Katso tällä hetkellä avoinna olevat paikat linkistä.

Katso Keskon avoimet työpaikat »

Lue työskentelystä Keskolla: Asiakkaiden valitsema – Tällainen on vuoden nuori työntekijä

 

K-kauppiaana pääsee kehittämään unelmiensa kauppaa: ”Kun teet itsellesi töitä, on myös vapautta”

$
0
0
Ruokakauppa,-K-supermarket-kesko

Oman kaupan pyörittäminen vaatii aitoa innostusta kauppaa ja sen kehittämistä kohtaan ja myös ison ripauksen rohkeutta. K-kauppias Marika Lindfors kertoo, millaisia ominaisuuksia hyvällä kauppiaalla pitää olla ja minkälaista on rakentaa ja kehittää omaa unelmiensa kauppaa.

Keskon avoimet työpaikat Duunitorilla »

 

lindfors_marika_uusiDiplomikauppias Marika Lindfors on toiminut vuodesta 2014 alkaen kauppiaana K-supermarket Pohjois-Haagassa. Lindfors siirtyi Pohjois-Haagaan Espoon Perkkaalta, missä hän toimi kauppiaana lähes kuusi vuotta.

Kesätyö myyjänä herätti kipinän kaupan alalle

”Tykkäsin kaupan vaihtelevasta ja monipuolisesta työstä jo nuorena.”

K-supermarket Pohjois-Haagan K-kauppias Marika Lindfors tiesi jo nuorena haluavansa isona ryhtyä K-kauppiasyrittäjäksi. Ensimmäisen kipinän kaupan alan töihin Lindfors sai 12-vuotiaana kesätyöntekijänä K-kaupassa. ”Kesätyöntekijänä tein monipuolisesti kaikenlaisia kaupan tehtäviä kuten esimerkiksi hyllytin ja hoidin hevi-osastoa sekä kaupan jäätelökioskia. Tykkäsin kaupan vaihtelevasta ja monipuolisesta työstä jo nuorena.” Lindfors kypsytteli ajatusta K-kauppiaan urasta ja kartutti työkokemusta kaupan alalta opiskellessaan lukiossa. Valmistumisen jälkeen päätös tuntui selkeältä. ”Halusin tehdä töitä itselleni, joten K-kauppiaaksi ryhtyminen oli aika selkeä valinta. Lukion jälkeen hain opiskelemaan K-instituuttiin.”

Tie K-kauppiaaksi kulki monen koulutuksen ja työtehtävän kautta. Ensin Lindfors hankki Ruokamestarin tittelin, jonka jälkeen hän kävi esimiesvalmennuksen, kauppiasvalmennuksen ja yrittäjän ammattitutkinnon. Lindfors on ollut K-kauppias jo lähes kahdeksan vuotta. Tällä hetkellä hän toimii yrittäjänä Pohjois-Haagan K-supermarketissa.

Kiireen keskellä panostetaan hyvään fiilikseen

”Töissä voi olla hauskaa, vaikka töitä tehdään paljon.”

K-supermarket-pohjois-haaga
K-supermarket Pohjois-Haaga avattiin vuonna 2013. Kuva: Kesko

Lindfors on ollut Pohjois-Haagassa kauppiaana lähes kaksi vuotta. Lindforsin mielestä kaupalla tärkeintä on se, että kaikki tekevät töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Hektisestä työrytmistä huolimatta kaupalla panostetaan aina asiakkaiden kuuntelemiseen ja innostavaan työilmapiiriin. Töissä pitää olla myös hauskaa, tietää Lindfors: ”Me nauramme paljon ja pyrimme siihen, että töissä voi olla hauskaa, vaikka töitä tehdään paljon. Tiimissämme puhalletaan yhteen hiileen ja autetaan työkaveria aina tarvittaessa. Olen erittäin ylpeä henkilökunnastamme ja tyytyväinen siihen, miten asiat toimivat kaupallamme.”

K-kauppiaat vastaavat kauppansa asiakastyytyväisyydestä, henkilökunnasta ja liiketoiminnan tuloksellisuudesta. Lindforsin mielestä parasta kauppiaan arjessa on työn vaihtelevuus ja se, että työtä tehdään ihmisten kanssa. ”Kaikki päivät ovat erilaisia. On hienoa päästä kehittämään ja seuraamaan oman myymälän kehitystä. Parasta työssä ovat asiakkaat ja työkaverit.” Työn vaihtelevuus tuo myös haasteita kauppiaan arkeen: ”Valtavan kokonaisuuden hallinta vaatii paljon työtä ja onnistumisia, joten täydellisyyteen pyrkimisestä kannattaa pyrkiä eroon jo alussa. Lisäksi on tärkeää osata hahmottaa kokonaiskuva ja luottaa muiden tekemiseen.” 

Kaupan kehittäminen lähtee asiakkaiden toiveista

”Pyrimme saamaan koko ajan palautetta.”

Kesko-ruokakauppa-(2)
K-kauppias vastaa kaupan asiakastyytyväisyydestä. Kuva: Kesko – Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin.

K-supermarket Pohjois-Haaga avattiin vuonna 2013. Kuten kaikissa K-kaupoissa, myös uudessa Pohjois-Haagan myymälässä on alusta alkaen panostettu valikoimiin ja asiakkaan kuuntelemiseen. Kaupan ja valikoiman kehittäminen on lähtenyt asiakkaiden toiveiden pohjalta. ”Pyrimme saamaan koko ajan palautetta, pääasiassa palautekanavan ja Facebookin kautta. Kuuntelemme asiakkaita tarkasti myös myymälässä ja kaikki palaute kirjataan ylös.” 

Kotimaisuus ja eettisyys ovat tällä hetkellä isoimpia trendejä kaupan alalla: ”Ihmiset haluavat tietää mistä ruoka tulee. Onko se leipä leipomossa itse tehty vai isoa bulkkitavaraa. Tällä hetkellä asiakkaat toivovat valikoimaamme erityisesti luomu- ja lähiruokaa, vegaanituotteita ja gluteenittomia ruokia. Erikoisoluita on myös iso valikoima.”

Kauppiaan vapaapäivänä rentoudutaan luonnon keskellä

”Kauppiaan työ on monipuolista ja palkitsevaa, mutta siihen sisältyy myös iso vastuu.”

pyoraretki2-kesko
Kauppiaan työssä on tärkeää muistaa huolehtia työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Kuva: Kesko – Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin.

Suomessa toimii yli 1 100 itsenäistä K-kauppiasyrittäjää: ”Pidämme usein yhteyttä kollegoiden kanssa, kysymme toisiltamme neuvoa ja sparrailemme. Hyvä tukiverkko on todella tärkeä.”

Kauppiaan työ on monipuolista ja palkitsevaa, mutta siihen sisältyy myös iso vastuu ja töitä pitää olla valmis tekemään paljon. ”Pitää olla sinut sen kanssa, että on koko ajan tavoitettavissa, mutta kun teet itsellesi töitä, on myös vapautta.” Työ ja vapaa-aika pitää olla hyvässä tasapainossa ja omasta jaksamisesta pitää itse huolehtia, Lindfors toteaa. Lindfors rentoutuu ja nollaa ajatuksiaan luonnon keskellä: ”Tykkään laittaa ruokaa, oleilla luonnossa ja mökkeillä. Tykkään myös kalastaa ja sienestää.” 

Haaveiletko K-kauppiaan urasta? K-ryhmä etsii jatkuvasti uusia kauppiaita uusiin ja vanhoihin kauppapaikkoihin. Katso myös Keskon muut avoimet työpaikat!

Keskon avoimet työpaikat Duunitorilla »

Finnair, Google, Kone voitokkaina – Tässä ovat vuoden 2016 ihanteellisimmat työnantajat!

$
0
0
unsplash-concert-red

Konsulttiyritys Universum on jälleen paljastanut vuosittaisen tutkimuksensa tulokset siitä, mitkä yritykset ovat opiskelijoiden mielestä ihanteellisimpia työnantajia. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajamielikuvia juridiikan, kaupallisen, tekniikan sekä IT-alan sektoreilta yli 11 400 opiskelijalta. Duunitori oli mukana keskiviikkona 27.4.2016 pidetyssä Universum Awards -tapahtumassa Korjaamolla.

Ihanteellisimmat työnantajat vuonna 2016

Kaupallisen alan opiskelijoiden mielestä työnantajamielikuvaltaan tämän vuoden paras yritys oli Finnair ja IT-alan opiskelijat puolestaan pitivät Googlesta. Juridiikan alalla korkeimmalle sijalle nousi Tuomioistuimet, ja tekniikan alalta parhaana pidettiin edelleen Konetta. Duunitori onnittelee voittajia!

Aiempina vuosina kärkisijoilla ollut Kone oli piti sijansa tekniikan alan opiskelijoiden mielikuvissa, mutta kaupallisen alan opiskelijat äänestivät Finnairin Koneen ohi, ja Kone jäi 5. sijalle. Myös Duunitori on kirjoittanut työskentelystä Finnairilla.

Opiskelijoille tärkein uratavoite oli työn ja vapaa-ajan tasapaino ja seuraavaksi merkityksellinen työ. Ihannetyönantajaltaan opiskelijat toivoivat eniten monipuolisia tehtäviä ja ystävällistä työilmapiiriä. Kolmanneksi tärkeimpänä pidettiin hyvää johtajuutta ja esimiestyötä. Viiden kärkeen mahtuivat myös hyvät referenssit tulevalle uralle sekä kilpailukykyinen palkka.

Kaupallinen ala TOP 3 – suosituimmat työnantajat vuonna 2016

Vuoden 2015 sijoitus tutkimuksessa on merkitty suluissa.

1. Finnair (4)

2. Google (-)

3. Nordea (2)

 

IT-ala TOP 3 – suosituimmat työnantajat vuonna 2016
Vuoden 2015 sijoitus tutkimuksessa on merkitty suluissa.

1. Google (1)

2. Microsoft (2)

3. Supercell (3)

 

Tekniikan ala TOP 3 – suosituimmat työnantajat vuonna 2016

Vuoden 2015 sijoitus tutkimuksessa on merkitty suluissa.

1. KONE (1)

2. Google (-)

3. Suomen ympäristökeskus (SYKE) (3)

 

Juridiikan ala TOP 3 – suosituimmat työnantajat vuonna 2016

Vuoden 2015 sijoitus tutkimuksessa on merkitty suluissa.

1. Tuomioistuimet (2)

2. Asianajotoimisto Castrén & Snellman (3)

3. Oikeusministeriö (1)

Katso myös kaupallisen alan, tekniikan alan, IT-alan ja juridiikan alan täydet TOP 30 -listat!

Mitä mieltä sinä olet kärjessä olevista yrityksistä? Kommentoi alle ja seuraa sekä osallistu keskusteluun Twitterissä #universumawards!


Universum tutki kevään 2016 aikana tuhansien suomalaisten opiskelijoiden mielipiteitä selvittääkseen tämän hetken ihanteellisemmat työnantajat kaupalliselta, tekniikan, IT- sekä juridiikan alalta. Opiskelijatutkimus 2016 -tulokset julkaistiin keskiviikkona 27.4.2016 vuosittain järjestettävässä Universum Awards -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden Opiskelijat.

Katso vuoden 2016 kaupallisen alan työnantajat TOP 30!

$
0
0
coffee-break-1177540_1280

Konsulttiyritys Universum on jälleen 27.4.2016 paljastanut vuosittaisen tutkimuksensa tulokset siitä, mitkä yritykset ovat opiskelijoiden mielestä ihanteellisimpia työnantajia. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajamielikuvia juridiikan, kaupallisen, tekniikan sekä IT-alan sektoreilta.

Työnantajamielikuvaa kysyttiin tuhansilta suomalaisilta opiskelijoilta, ja rankingiin päädyttiin tulosten mukaisesti. Kaupallisen alan listalla ensimmäisenä komeileva Finnair syrjäytti useita vuosia kärjessä olleen KONEen, joka tippui tänä vuonna viidenneksi. Myös Duunitori on ollut rakentamassa Finnairin työnantajamielikuvaa. Tässä kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa suosituimmat työnantajat!

TOP 30 kaupallisen alan työnantajat:

Finnair (4)
2 Google (-)
3 Nordea (2)
4 OP-ryhmä (6)
5 KONE (1)
6 Lumene (7)
7 Fazer (3)
8 L’Oréal  (5)
9  Suomen Pankki (15)
10 Marimekko (11)
11 EY (Ernst & Young) (12)
12 Ulkoasiainministeriö (14)
13 Microsoft (10)
14 Stockmann (13)
15 S-Ryhmä (SOK) (16)
16 MTV (8)
17 Supercell (-) 
18 Danske Bank (18)
19 PwC (21)
20 KPMG (23)
21 The Boston Consulting Group (BCG) (17)
22 Fiskars (27)
23 IKEA (19)
24 Valtiovarainministeriö (22)
25 Samsung (-)
26 Nordic Investment Bank (26)
27 McKinsey & Company (30)
28 YLE (20)
29 Accenture (32)
30 Verohallinto

 

Oletko samaa mieltä rankingin kanssa? Osallistu keskusteluun kommentoimalla alle tai Twitterissä #universumawards!

Katso myös TOP 30 suosituimmat työnantajat IT-alalta, juridiikan alalta ja tekniikan alalta.

Lue lisää tutkimuksesta: Finnair, Google, Kone voitokkaina – Tässä ovat vuoden 2016 ihanteellisimmat työnantajat!


Universum tutki kevään 2016 aikana tuhansien suomalaisten opiskelijoiden mielipiteitä selvittääkseen tämän hetken ihanteellisemmat työnantajat kaupalliselta, tekniikan, IT- sekä juridiikan alalta. Opiskelijatutkimus 2016 -tulokset julkaistiin keskiviikkona 27.4.2016 vuosittain järjestettävässä Universum Awards -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden Opiskelijat.

Katso vuoden 2016 tekniikan alan työnantajat TOP 30!

$
0
0
electrician-1080561_1280

Konsulttiyritys Universum on jälleen 27.4.2016 paljastanut vuosittaisen tutkimuksensa tulokset siitä, mitkä yritykset ovat opiskelijoiden mielestä ihanteellisimpia työnantajia. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajamielikuvia juridiikan, kaupallisen, tekniikan sekä IT-alan sektoreilta.

Työnantajamielikuvaa kysyttiin tuhansilta suomalaisilta opiskelijoilta, ja rankingiin päädyttiin tulosten mukaisesti. KONE jatkoi voittokulkuaan tekniikan alan opiskelijoiden suosiossa. Tässä tekniikan alan opiskelijoiden keskuudessa 30 suosituinta työnantajaa!

TOP 30 tekniikan ja luonnontieteiden alan työnantajat:

KONE (1)
2 Google (-)
3 Suomen ympäristökeskus (SYKE) (3)
4 ABB (2)
5 Ramboll (13)
6 Helsingin kaupunki (7)
UPM (15)
8 VTT (8)
9 Microsoft (9)
10 Orion (10)
11 YIT (14)
12 Neste (4)
13 Finnair (11)
14 Skanska (23)
15 Fortum (5)
16 Metsä Group (16)
17 Wärtsilä (6)
18 Puolustusvoimat (20)
19 Pöyry (31)
20 Metsähallitus (-)
21 Stora Enso (18)
22 Kemira (24)
23 Valmet (17)
24 Tampereen kaupunki (19)
25 NCC (28)
26 A-insinöörit (34)
27 Lemminkäinen (29)
28 Patria (33)
29 Fazer (26)
30 Valio (22)

 

Oletko samaa mieltä rankingin kanssa? Osallistu keskusteluun kommentoimalla alle tai Twitterissä #universumawards!

Katso myös TOP 30 suosituimmat työnantajat IT-alalta, juridiikan alalta ja kaupalliselta alalta.

Lue lisää tutkimuksesta: Finnair, Google, Kone voitokkaina – Tässä ovat vuoden 2016 ihanteellisimmat työnantajat!


Universum tutki kevään 2016 aikana tuhansien suomalaisten opiskelijoiden mielipiteitä selvittääkseen tämän hetken ihanteellisemmat työnantajat kaupalliselta, tekniikan, IT- sekä juridiikan alalta. Opiskelijatutkimus 2016 -tulokset julkaistiin keskiviikkona 27.4.2016 vuosittain järjestettävässä Universum Awards -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden Opiskelijat.

Katso vuoden 2016 IT-alan työnantajat TOP 30!

$
0
0
picjumbo.com_HNCK4011

Konsulttiyritys Universum on jälleen 27.4.2016 paljastanut vuosittaisen tutkimuksensa tulokset siitä, mitkä yritykset ovat opiskelijoiden mielestä ihanteellisimpia työnantajia. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajamielikuvia juridiikan, kaupallisen, tekniikan sekä IT-alan sektoreilta.

Työnantajamielikuvaa kysyttiin tuhansilta suomalaisilta opiskelijoilta, ja rankingiin päädyttiin tulosten mukaisesti. Kärkikolmikossa ei tapahtunut muutoksia viime vuoteen verrattuna, ja Google jatkaa ykkösenä. Tässä IT-alan opiskelijoiden keskuudessa suosituimmat työnantajat!

TOP 30 IT-alan työnantajat:

1 Google (1)
2 Microsoft (2)
3 Supercell (3)
4 F-Secure (5)
Rovio Entertainment (4)
6 Remedy Entertainment (6)
7 Reaktor (11)
8 IBM (7) 
9 Nokia (8)
10 RedLynx (-)
11 Futurice (12)
12 Puolustusvoimat (10)
13 Accenture (14)
14 Tieto (13)
15 Vincit (18)
16 YLE (9)
17 Solita (17)
18 KONE (15)
19 Fingersoft (-)
20 Nordea (24)
21 Elisa (21)
22 Sonera (28)
23 CSC – Tieteen Tietotekniikan Keskus (19)
24 Oracle (16)
25 Gofore (-)
26 S-ryhmä (37)
27 Digia (34)
28 Suunto (22)
29 HP (20)
30 Fujitsu (23)

 

Oletko samaa mieltä rankingin kanssa? Osallistu keskusteluun kommentoimalla alle tai Twitterissä #universumawards!

Katso myös TOP 30 suosituimmat työnantajat juridiikan alalta, tekniikan alalta ja kaupalliselta alalta.

Lue lisää tutkimuksesta: Finnair, Google, Kone voitokkaina – Tässä ovat vuoden 2016 ihanteellisimmat työnantajat!


Universum tutki kevään 2016 aikana tuhansien suomalaisten opiskelijoiden mielipiteitä selvittääkseen tämän hetken ihanteellisemmat työnantajat kaupalliselta, tekniikan, IT- sekä juridiikan alalta. Opiskelijatutkimus 2016 -tulokset julkaistiin keskiviikkona 27.4.2016 vuosittain järjestettävässä Universum Awards -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden Opiskelijat.

Katso vuoden 2016 juridiikan alan työnantajat TOP 30!

$
0
0
legal-1302034_1280

Konsulttiyritys Universum on jälleen 27.4.2016 paljastanut vuosittaisen tutkimuksensa tulokset siitä, mitkä yritykset ovat opiskelijoiden mielestä ihanteellisimpia työnantajia. Tutkimuksessa kartoitettiin työnantajamielikuvia juridiikan, kaupallisen, tekniikan sekä IT-alan sektoreilta.

Työnantajamielikuvaa kysyttiin tuhansilta suomalaisilta opiskelijoilta, ja rankingiin päädyttiin tulosten mukaisesti. Ykkössijalle opiskelijat valitsivat Tuomioistuimet. Tässä juridiikan alan opiskelijoiden keskuudessa 30 suosituinta työnantajaa!

TOP 30 juridiikan alan työnantajat:

1 Tuomioistuimet (2)
2 Asianajotoimisto Castrén & Snellman (3)
Oikeusministeriö (1)
4 Euroopan unioni (-)
5 Syyttäjälaitos (5)
6 Roschier Asianajotoimisto (6)
7 Ulkoasiainministeriö (4)
Hannes Snellman Asianajotoimisto (7)
9 Asianajotoimisto Borenius (14)
10 Asianajotoimisto Krogerus(9)
11 KONE  (8)
12 Poliisi (-)
13 Fondia (11)
14 Asianajotoimisto Bird & Bird (19)
15 Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto (18)
16 OP-ryhmä (13)
17 Asianajotoimisto White & Case (10)
18 EY (Ernst & Young) (22)
19 Nordea (12)
20 Verohallinto(21)
21 Työ- ja elinkeinoministeriö (16)
22 Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners (30)
23 Ympäristöministeriö (-)
24 Maistraatit (17)
25 Patentti- ja rekisterihallitus (33) 
26 Valtiovarainministeriö (15)
27 PwC (23)
28 KMPG (28)
29 Ulosottovirasto
30 Eversheds Asianajotoimisto

 

Oletko samaa mieltä rankingin kanssa? Osallistu keskusteluun kommentoimalla alle tai Twitterissä #universumawards!

Katso myös TOP 30 suosituimmat työnantajat IT-alalta, tekniikan alalta ja kaupalliselta alalta.

Lue lisää tutkimuksesta: Finnair, Google, Kone voitokkaina – Tässä ovat vuoden 2016 ihanteellisimmat työnantajat!


Universum tutki kevään 2016 aikana tuhansien suomalaisten opiskelijoiden mielipiteitä selvittääkseen tämän hetken ihanteellisemmat työnantajat kaupalliselta, tekniikan, IT- sekä juridiikan alalta. Opiskelijatutkimus 2016 -tulokset julkaistiin keskiviikkona 27.4.2016 vuosittain järjestettävässä Universum Awards -tapahtumassa Kulttuuritehdas Korjaamolla. Tilaisuudessa palkittiin myös Vuoden Opiskelijat.


Finnair nousi opiskelijoiden suosituimmaksi työnantajaksi – 3 asiaa menestyksen takana

$
0
0
Finnair economy boy and cabin attendant 01 Low (1)

Konsulttiyritys Universumin opiskelijatutkimuksen tulosten mukaan Finnair on noussut suosituimmaksi työnantajaksi kaupallisen alan opiskelijoiden keskuudessa.

Työnantajamielikuvan tärkeyden puolesta puhuu se, että hyvät työntekijät eivät enää pelkästään metsästä yrityksiä, vaan yritysten tulee houkutella osaajat palkkalistoilleen. Universumin tutkimuksen mukaan hyvä työnantaja tarjoaa esimerkiksi monipuolisia työtehtäviä ja hyvän työilmapiirin. Opiskelijoille tärkeimpiä uratavoitteita ovat työn ja vapaa-ajan onnistunut yhdistäminen sekä työn merkityksellisyys. Näiden asioiden tulee näkyä työnhakijoille, jotta tavoitellut osaajat hakevat paikkoja.

Yrityksen tarina työntekijöiden näkökulmasta

Positiivista mielikuvaa Finnairista ovat viime aikoina vahvistaneet muun muassa talousuutiset, uudet investoinnit sekä laajat rekrytoinnit. Yksi tapa vahvistaa imagoa on kertoa yrityksen tarina sen työntekijöiden näkökulmasta. Myös Duunitori on kirjoittanut yhteistyössä Finnairin kanssa muun muassa matkustamotyöstä ja sen muutoksesta, Finnair Flight Academysta sekä matkustamisen tulevaisuudesta. Finnair on näkynyt myös sosiaalisen median kanavissa esimerkiksi ”Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?” -kilpailun myötä.

Finnairin rekrytointipäällikko Juho Toivola nostaa esiin 3 asiaa, jotka ovat olleet yhtiön menestyksen takana: oikeat kumppanuudet, selkeä strategia ja sitkeä työ. Sosiaalinen media on Toivolan mukaan tärkeä kanava työnantajamielikuvan rakentamisessa. ”Oikeiden ihmisten oikeat kokemukset leviävät kulovalkean lailla – oli kyse sitten työntekijälähettilyydestä tai oppilaitoskumppanuuksista”, Toivola toteaa.

Lue tästä millaista työ on Finnairilla?

A350-XWB-Arriving-in-Finland-lr

Työpaikkana Finnairin A350 – Tältä näyttää matkustamisen tulevaisuus

Lentoyhtiö Finnair sai A350-konetyypin käyttöönsä ensimmäisenä Euroopassa. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia uusi konetyyppi luo matkustamohenkilökunnalle? Miten uudet työntekijät perehdytetään? Lue Duunitori tapasi purserin, joka osallistui A350-koneen ensimmäiselle lennolle syyskuussa:

Lue artikkeli »

Finnair economy cabin attendant 01 Low

Lentoemäntä ja stuertti hakivat kesällä töihin Finnairille: ”Tällainen oli ensimmäinen päiväni”

Joulukuussa Finnair ilmoitti aloittavansa historiansa suurimmat rekrytoinnit, mutta tiesitkö, että yhtiö rekrytoi jo kesällä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan? Duunitori tapasi syksyllä työnsä aloittaneet lentoemännän ja stuertin ja otti selvää minkälaiset tunnelmat heillä oli ensimmäisten työvuorojen jälkeen:

Lue artikkeli »

Finnair economy cabin attendant 02 LowTiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? Lue Duunitorin haastattelu

Oletko haaveillut lentoemännän tai stuertin työstä? Tiedätkö mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin astut lentokoneeseen tai minkälaista on matkustaa työkseen ympäri maailmaa? Nyt sinulla on tilaisuus kurkistaa Finnairin kulissien taakse ja lukea alan ammattilaisten vinkkejä työnhakuun:

Lue artikkeli »

Finnair cabin attendant and pilot 01 Low

Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit

Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn, jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät:

Lue artikkeli »

Kuva Finnair cabin

Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Lue artikkeli »

Finnair economy boy and cabin attendant 01 Low#JoinFinnair – Liity joukkoon

Seuraa Finnairin henkilökunnan arkea ja juhlaa Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair.

Instagram: #JoinFinnair
Twitter: #JoinFinnair

 

Haluaisitko sinä Finnairille töihin? Katso tästä Finnairin avoimet työpaikat.

 

Kun sähköt katkeavat, kuka korjaa vian? Näin sähköverkkoja valvotaan Suomessa

$
0
0
caruna-kayttokeskus-operaattori

Sähköverkkoyhtiöt varmistavat sähkön saannin suomalaisille läpi tuulen ja tuiskeen, 24 tuntia vuorokaudessa, 7 päivää viikossa, vuoden ympäri. Jos säätiedotus ennustaa myräkkää, Carunalla varaudutaan jo etukäteen mahdollisiin sähkönjakeluhäiriöihin. 

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Carunan kanssa, joka on Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö. Yrityksessä työskentelee noin 270 henkilöä ja lisäksi se työllistää suoraan yhteensä 1 800 henkilöä eri puolilla Suomea. Tule jakamaan hyvää energiaa. Caruna rekrytoi Käyttökeskusoperaattoreita »

Katso Carunan avoimet työpaikat »

On synkkä ja myrskyinen yö. Yhtäkkiä sähköt menevät poikki. Sähköjen katkeaminen lyhyeksikin ajaksi voi olla ikävä paikka, mutta ei hätää, sanoisi ammattilainen, sillä asia on jo työn alla. Carunan käyttökeskuksessa Espoossa huolehditaan päivin ja öin 650 000 asiakkaan sähköntoimituksesta. Jos verkkoon tulee poikkeamia, niihin reagoidaan välittömästi, jotta haitat asiakkaille jäävät mahdollisimman pieniksi. Käyttökeskuksen päällikkö Kimmo Vainiola ja Käyttöinsinööri Velimatti Hahl kertovat, miten poikkeaviin sääennusteisiin varaudutaan ja mitä kaikkea tapahtuu Carunan käyttökeskuksessa.

Neljä vuodenaikaa vaikuttavat verkon toimintaan

couple-umbrella
Carunalla seurataan tarkasti sääolosuhteiden muutoksia.

Käyttökeskuksessa seurataan sään muutoksia muun muassa järjestelmillä, jotka on suunniteltu alun perin meteorologien käyttöön. ”Seuraamme pari vuorokautta eteenpäin tunnin tarkkuudella lämpötilan vaihteluja, tuulen nopeutta ja suuntaa sekä sääolosuhteiden vaihtelua kuten räntä- ja lumisateita”, Vainiola avaa. Talvisaikaan erityisesti tykkylumi aiheuttaa sähkökatkoja, kun puihin kertyy lumikuormia ja puut taipuvat lumenpainosta sähkölinjoille. Syksyllä haasteita aiheuttavat kovat tuulet ja syysmyrskyt, joita esiintyy pääasiallisesti rannikolla. Kesällä häiriötilanteita saattavat aiheuttaa ukonilmat. Niiden ennustaminen on vaikeaa, sillä ukkosmyrskyt saattavat jäädä paikallisiksi ja kehittyä lyhyellä aikavälillä.

”Suurhäiriötilanteisiin varaudutaan aina etukäteen ja tavoitteena on se, että mikään tilanne ei pääse yllättämään. Siksi käyttökeskuksessa seurataan tarkasti sääolosuhteita, sään muutosta ja ennusteita”, Vainiola kertoo.

”Tähän työhön tultuaan on ruvennut hyvin eri tavalla seuraamaan sääennusteita. Jos uutisoidaan huonoa säätä, niin tietää esimerkiksi varautua mahdolliseen työvuoroon”, Hahl sanoo. ”Jokaisesta käyttökeskuksen työntekijästä on tullut pieni meteorologi. Aihe kiinnostaa ja sitä voi hyödyntää myös siviilissä. Ei myöskään huolestu turhaan, jos kotona tulee sähkökatko. Voi luottaa siihen, että jollakin on tämä tiedossa ja joku tämän asian hoitaa”, Vainiola kommentoi.

Kun myrsky uhkaa – näin varaudutaan ennakkoon

storm-lightning
Carunalla edes myrsky ei pääse yllättämään.

Arvioimme  sääennusteen pohjalta, miten myrsky vaikuttaa sähköverkkoon, kuinka moni asiakas tulee kokemaan sähkökatkon ja kuinka monta vikaa myrsky tulee aiheuttamaan. Jotta voimme toipua nopeasti tilanteesta, selvitämme etukäteen kuinka paljon resursseja tarvitaan ja mille alueelle”, Vainiola kertoo.

Carunalla varaudutaan hyvissä ajoin etukäteen myrskyn mahdollisesti aiheuttamiin sähkönjakeluhäiriöihin. Kun sääennuste lupaa myrskyä, työn luonne muuttuu totaalisesti. ”Silloin lykätään  suunnitellut työt ja keskitytään pääasiassa myrskyn aiheuttamiin vahinkoihin. Myrskyjä on suhteellisen harvoin, mutta kun niitä on, ne voivat vaikuttaa laajalla alueella, Hahl kertoo.

Suurmyrskyt työllistävät jopa satoja henkilöitä

Sääennusteen ollessa uhka sähköverkolle, aloitetaan varautuminen ja hälytetään henkilökuntaa töihin ja varallaoloon. ”Mitä laajempia tuhoja ennustetaan, sitä isommalla porukalla varaudutaan”, Hahl kertoo. Ennakkoon varautuminen ei luonnollisestikaan aina estä vaurioiden tai jakeluhäiriöiden syntyä. Ison myrskyn lähestyessä organisaation operatiiviset työt pysäytetään ja resursseja keskitetään asiakaspalveluun, viestintään ja vikojen korjaamiseen mahdollisimman nopeasti.

caruna-kaapelin-asentajat
Sähköverkkojen ylläpito työllistää myös asentajia kentällä. Kuva: Caruna

Tehokas kommunikointi asiakkaille on avainasemassa häiriötilanteissa. Carunalta välitetään tietoa sähkökatkoista ja muista häiriöistä nettisivuille, häiriöinfopuhelimeen, sekä suoraan verkon asiakkaille tekstiviesteillä ja sähköpostilla. Joskus viestiä on välitetty myös radion avulla.

Carunalla on pitkältä ajalta kokemuksia siitä, miten sääolosuhteet vaikuttavat sähköverkkoon. Resurssit selvitetään varautumiskyselyillä, jotka lähetetään henkilöstölle. Kun tilanne on päällä, on käyttökeskus miehitetty etukäteen, jolloin häiröistä toipuminen on nopeaa. Aina ennusteet eivät toteudu, jolloin kaikkia resursseja ei tarvitse hälyttää paikalle. ”Joskus myrskyt voivat olla myös kovempia ja kestää pidempään, jolloin tarvitsee varautua jopa seuraaville vuorokausille. Tavoite on se, että mikään tilanne ei mene meiltä ohi”, Vainiola painottaa.

Sähköverkkoa valvotaan 24/7

caruna-kayttokeskus-naytot
Carunan käyttökeskuksessa valvotaan sähköverkkoja kellon ympäri. Kuva: Caruna

”Työnkuva käyttökeskuksessa on siinä mielessä erittäin mielenkiintoinen, että koskaan ei voi tietää mitä päivä tuo tullessaan. Vaikka vuorot on suunniteltu etukäteen, niin verkon valvonnan lisäksi voi olla yllättäviä tilanteita”, kertoo Hahl. Käyttökeskuksen päävuorot ovat 12-tuntisia päivä- ja yövuoroja, joiden lisäksi on kahdeksan tuntisia välivuoroja. Käyttökeskustiimi vastaa muun muassa Carunan sähköverkkojen käyttötoimenpiteiden johtamisesta, turvallisuudesta, optimaalisesta käytöstä ja verkon valvonnasta. Käyttökeskus on aina miehitetty.

Hahl siirtyi käyttökeskuksen vuorotyöhön esimiesroolista ja päivätyöstä. ”Vuorotyö oli alussa itsellekin kysymysmerkki, mutta se ei ole niin iso juttu kuin aluksi luulin. Moni vieroksuu vuorotyötä turhaan”, Hahl myöntää. ”Kun työvuorot on merkattu kalenterivuodeksi eteenpäin, tietää hyvissä ajoin olenko joulun töissä ja milloin viettää kesälomia. Kun tekee enemmän tunteja kerralla on myös vähemmän työpäiviä.” 

Vuorotyössä on muitakin hyviä puolia. Käyttökeskuksessa ei tehdä etätöitä, vaan työt tehdään työpaikalla. ”Töitä ei voi viedä kotiin, ne on täällä käyttökeskuksessa. Kun oma vuoro päättyy niin toinen jatkaa ja itse voi siirtyä vapaalle”, Vainiola komppaa.

Töihin Carunan käyttökeskukseen?

Carunan käyttökeskuksessa on nyt myös tarjolla työtehtäviä osaaville käyttökeskusoperaattoreille. Työssä vaaditaan osaamista muun muassa sähkövoimatekniikasta, sähköverkkojen toiminnan tuntemusta ja tietojärjestelmäosaamista. ”Henkilön pitää osata tutkia asioita analyyttisesti, nähdä kokonaiskuva, tehdä isoja päätöksiä, olla joustava ja huomioida muiden näkökulmia.” Työssä tärkeintä on vastuun ottaminen ja kommunikointi eri sidosryhmien, kuten kentällä työskentelevien asentajien kanssa. Joustavuutta tarvitaan erityisesti häiriötilanteissa. Jos myrsky saapuu, siihen varaudutaan koko tiimin voimin.

”Olen ylpeä tiimistämme. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta mistä emme olisi selvinneet. Moni myrsky on koetellut, mutta aina niistä on päästy yli”, Vainiola hehkuttaa.

Haluaisitko sinä töihin Carunan käyttökeskukseen? Nyt on tilaisuutesi, katso avoimet työpaikat Carunalla »

Myy osaamisesi rekrytoijalle Academic Workin Pitchauskiertueella

$
0
0
pitchauskoppi-2016

Academic Work on synnyttänyt uudenlaisen Pitchauskiertue-markkinointikonseptin. Näyttävä kiertue vierailee korkeakouluissa ja oppilaitoksissa tavoitteenaan houkutella rohkeita ja energisiä myyjiä jättämään tekemänsä videopitchaus rekrytointiammattilaisille.

Academic Workin tiedotteen mukaan pitchauksessa menestyneet aloittavat elokuussa yrityksen ammattimyyjinä. Head of Marketing Päivi Lehtonen kertoo, että yritys haluaa edetä rekrytointiprosessissa nopeasti, sillä nopean kasvunsa vuoksi Academic Workilla on nyt tarve lukuisille B2B-myyjille.”Pitchaaminen on tärkeä osa Account Managerin työnkuvaa ja meillä arvostetaan heittäytymiskykyä ja rohkeutta, joten tahdomme haastaa hakijoita jo prosessin alkuvaiheessa”, Lehtonen toteaa.

Academic Workilla on Account Manager-hakunsa lisäksi tarjolla yli 100 työpaikkaa, joten tempaukseen osallistumalla voi työllistyä myös suoraan Academic Workin asiakasyritykseen tai konsultiksi. Videopitchaamisen osaamisesta on myös yleistä hyötyä työnhaussa, sillä yhä useampaan rekrytointiin sisältyy esimerkiksi videohaastattelu.

Pitchaushalukkuus ylitti tiedotteen mukaan kaikki odotukset jo ensimmäisenä päivänä. Kevään viimeinen tilaisuus pitchata on 18.5. Monsterin ja YTK:n Rekrypäivässä Alma-talolla. Voit osallistua pitchaukseen myös kotonasi: https://www.academicwork.fi/pitchauskiertue-2016

Hae Account Manageriksi Academic Workille »

Pitchauskiertue-2016


Mitä pitchaus on?

Pitchaus on myyntikieltä ja se tarkoittaa nopeaa, tiivistä myyntipuhetta tai presentaatiota, jonka tavoitteena on herättää vastapuolen kiinnostus ja päästä keskustelemaan lisää aiheesta. Pitchaus on tärkeä taito paitsi myyntityössä myös oman osaamisen myymisessä rekrytointiprosessin aikana.

 

Kännykkä suositumpi kuin tietokone työnhaussa

$
0
0
office-pixabay

Työnhakijat suosivat työnhaussaan yhä enemmän kännykkää, selviää Duunitorin toteuttamasta Kansallisesta rekrytointitutkimuksesta.

Nykyään työnhakijoista jo 47% käyttää mieluiten älypuhelinta työnhaun välineenä. Työnhakijoista 44% suorittaa työnhaun vielä kuitenkin tietokoneen kautta. Mobiilin suosio on kasvanut viime vuodesta noin 10%. Vähiten työnhaun välineenä käytetään tablettia.

Viime vuonna 2015 työnhakijat suosivat päätelaitteenaan vielä eniten tietokonetta. Vuosien aikana mobiilin käyttö työnhaun välineenä on kasvanut kokoajan. Mitä laitetta sinä suosit työnhaun välineenä?

Näyttökuva 2016-05-13 kello 14.10.30

Duunitori toteutti jo neljännen kerran Kansallisen rekrytointitutkimuksen, jossa selvitettiin rekrytoinnin nykytilaa ja trendejä Suomessa.

Lisätietoja Kansallisesta rekrytointitutkimusesta 2016 saat täältä: https://rekrytointi.duunitori.fi/rekrytointitutkimus/

Kokosimme faktat: Yhä useampi suomalainen valmis lähtemään Viroon töihin

$
0
0
4056061607_095fa00c99_b

Tuoreen Duunitorin ja Viron elinkeinoelämän edistämissäätiö EAS:n Work in Estonia -kyselytutkimuksen mukaan Viron kiinnostavuus potentiaalisena työskentely- ja asuinmaana on Suomessa korkealla. Aiheesta ovat tänään uutisoineet muun muassa Helsingin Sanomat ja Talouselämä.

Tutkimuksen mukaan merkittävin tekijä muuttohalukkuuteen on Viron halvemmat elinkustannukset. Viroon vetävät myös esimerkiksi kevyempi verotus, mielenkiintoiset työmahdollisuudet, seikkailunhalu sekä oman alan työpaikkojen puuttuminen Suomessa.

Voisitko sinä lähteä töihin Viroon? Osallistu keskusteluun kommenteissa ja lue lisää kyselytutkimuksesta ja sen tuloksista.

Duunitori otti selvää aiheesta, lue vinkit:

Etsitkö urallesi uutta suuntaa? Tässä 11 syytä lähteä töihin ulkomaille

Lue 11 syytä, miksi sinunkin kannattaa hakea töitä ulkomailta.

Lue artikkeli »

Töihin Viroon – 6 syytä, miksi Viro on seuraava kohde suomalaisille IT-alan ammattilaisille

Jos olet haaveillut kansainvälisestä työurasta, meillä on sinulle hyviä uutisia; uusi työpaikkasi voi olla lähempänä kuin uskotkaan. Naapurimaamme Viro on lyhyessä ajassa noussut tunnetuksi tietoyhteiskunnan innovaatioista, startupeista sekä positiivisesta asenteesta digitaalisuuden tuomiin mahdollisuuksiin.

Lue artikkeli »

Kymmenet työnantajat rekrytoivat suomalaisia osaajia Viroon: ”Ilmapiiri on täällä rennompi”

”Olin miettinyt monesti ulkomaille lähtöä. Viro tuli vähän yllätyksenä, vaikka olinkin lukenut, että täällä on paljon IT-alan paikkoja”, kertoo Jarkko Räihä, Service desk specialist Tieto Estonialta.

Lue artikkeli »

Voimakkaasti kasvava Aviapolis tarjoaa työpaikkoja tuhansille

$
0
0
Aviapolis työpaikat

Kiinnostaako työ kansainvälisessä lentokenttäkaupungissa keskellä metropolia? Vantaan Aviapoliksen alue on pääkaupunkiseudun suurin ja voimakkaimmin kasvava yritysalue ja työpaikkakeskittymä.

Selaa alueen työpaikkoja »

Aviapoliksen alueella työskentelee tällä hetkellä jo yli 35 000 henkilöä monilla eri aloilla. Työpaikkoja on tarjolla muun muassa ilmailun, hotelli- ja ravintola-alan, myynnin ja asiakaspalvelun, tekniikan sekä turvallisuusalan tehtävissä. Etsit sitten harjoittelupaikkaa tai päällikkötason tehtäviä, Aviapoliksessa on monipuoliset mahdollisuudet!

Alueen työllisyystarpeen arvioidaan kasvavan lähivuosina jopa 15 000 henkilöllä. Osaavan työvoiman tarve ja alueen kasvun turvaaminen käynnistivät yhteistyön alueen suurimpien työnantajien kesken Vantaan kaupungin, Finnairin ja Finavian johdolla. Yhteistyön tavoitteena on edistää rekrytointiyhteistyötä sekä lisätä työpaikka- ja uramahdollisuuksien näkyvyyttä.

– Aviapolis on 150 000 ihmisen saavutettavissa junalla alle puolessa tunnissa. Tänne on helppo tulla ja läheltä löytyy mahdollisuuksia myös kohtuuhintaiseen asumiseen. Alueella on vaikka koko perheelle hyvät työmahdollisuudet, lisäksi koulut ja päiväkodit ovat lähellä, sanoo Vantaan kaupungin elinkeinojohtaja José Valanta.

Aviapoliksen työpaikat on nyt kerätty yhdelle sivustolle osoitteeseen http://tyopaikat.aviapolis.fi. Sivulla voit tutustua avoimien työpaikkojen lisäksi myös alueen työnantajiin ja heidän tarjoamiinsa uramahdollisuuksiin.

Kiinnostuitko monipuolisista mahdollisuuksista? Selaa työpaikkoja alta!

Etsi työpaikkoja ja tutustu työnantajiin »

Aviapoliksen työpaikat löytyvät nyt myös Facebookista:

 

Aviapoliksen työpaikatMikä Aviapolis?
Aviapolis on Helsingin metropolialueen uusi keskus, jossa sijaitsee Helsinki-Vantaan kansainvälinen lentoasema ja yli 10 000 mielenkiintoista yritystä. Alueella työskentelee jo yli 35 000 henkilöä. Alueen helppo saavutettavuus ja hyvät liikenneyhteydet houkuttelevat alueelle jatkuvasti lisää yrityksiä ja osaajia. Lue lisää Aviapolis-alueesta: http://aviapolis.fi/.

Kuntoutus ja liikunta innostivat uudelle uralle: ”Moni pystyy tekemään enemmän kuin uskoo”

$
0
0
Validia_Kuntoutus_duunitori

Kun oma tai läheisen elämä muuttuu kertaheitolla, tarvitaan yksilöllistä apua ja hyviä tukijoukkoja. Liikunnanohjaaja ja vertaiskuntouttaja Markku Poikela kertoo, kuinka onnettomuuden jälkeen hän kouluttautui täysin uudelle alalle ja auttaa nyt työkseen muita kuntoutujia selviytymään isosta elämän muutoksesta.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Validia Kuntoutus on osa Invalidiliittoa, ja Validia-nimen alla toimivat myös Validia Asuminen ja Validia Ammattiopisto. Tutustu Validia Kuntoutuksen tarjoamiin uramahdollisuuksiin Duunitorilla »

Vertaiskuntouttaja kohtaa kuntoutujan vertaisenaan

markku-poikela-validiakuntoutus-dt
Markku Poikela (vas.) työskentelee liikunnanohjaajana ja vertaiskuntouttajana Validia Kuntoutus Helsingissä.

Markku Poikela työskentelee liikunnanohjaajana Validia Kuntoutus Helsingissä, jossa järjestetään kuntoutusta henkilöille, joilla on sairauden tai vamman aiheuttama aivo- tai selkäydinvaurio tai muu neurologinen sairaus. Liikunnanohjauksen lisäksi Poikela hoitaa vertaiskuntoutuksen koordinointia osana moniammatillista työryhmää. ”Vertaiskuntouttajalla on omaa kokemusperäistä tietoa liikuntarajoitteisuudesta pyörätuolin käyttäjänä tai osittaisen vamman kautta.” Poikela itse käyttää manuaalipyörätuolia vammauduttuaan onnettomuuden seurauksena noin 10 vuotta sitten.

Vertaiskuntouttaja on käynyt vaaditun koulutuksen tehtävään, mutta ei ole psykologi tai lääkäri, vaan helposti lähestyttävä henkilö, jonka kanssa kuntoutuja voi jakaa ajatuksia ja elämänkokemuksia vammautumisen jälkeen. Vertaiskuntouttaja kohtaa kuntoutujan siis vertaisenaan. ”Vertaiskuntouttaja toimii pääasiassa saman vammatason, elämäntilanteen ja suunnilleen samanikäisten vertaisena kuntouttajana.” 

Uusi urasuunnitelma herätti aluksi epäilyksiä

Poikela kokee, että vertaiskuntouttajalla on tärkeä rooli kuntoutuksen aikana. Oma vertaiskuntouttaja sai Poikelan innostumaan kuntoutuksen aikana uusista lajeista, kuten pyörätuolikoripallosta ja -tenniksestä. ”Peruskuntoutuksen aikana vertaiskuntouttajan rooli oli erittäin tärkeä. Olemme edelleen hyviä ystäviä.” Kuntoutuksesta päästyään Poikela kypsytteli ajatusta tulevaisuuden urasuunnitelmista. ”Onnettomuuden jälkeen minulla ei ollut selkeää visiota, mitä lähden tekemään. Tavoitteenani oli se, että kun pääsen täältä peruskuntoutuksesta ensimmäisen kerran pois, saan arkirutiinit pyörimään. En ollut kuitenkaan valmis vielä jäämään eläkkeelle.” Pyörätuolilla liikkuvalle suositellaan usein toimistotyötä, mutta se ei aktiiviselle nuorelle miehelle tuntunut sopivalta vaihtoehdolta. Poikela päätti hakea yhteishaussa liikuntapuolelle. ”Olen aina tykännyt liikkua ja harrastanut eri lajeja, joten liikunnanohjaajan työ tuntui luontevalta. Ennen vammautumista tein muita töitä toisella toimialalla.” Moni piti Poikelan ideaa liikunta-alasta pähkähulluna. ”Päätin, että katsotaan, miten käy. Koulutuksen aikana moni palikka loksahti kohdalleen ja pääsinkin heti valmistumisen jälkeen töihin.”

Poikela teki opiskeluaikanaan harjoittelujaksoja Validia Kuntoutuksessa. Samoihin aikoihin silloinen vertaiskuntoutuksen koordinaattori oli lähdössä muihin tehtäviin, ja Poikela huomasi tilaisuuden päästä töihin valmistumisen jälkeen. Muutaman viikon jälkeen myös toinen erityisliikunnanohjaajista oli siirtymässä takaisin opiskelemaan, jolloin Poikelan esimies tiedusteli kiinnostusta liikunnanohjaajan tehtävään. ”Saimme suunniteltua sellaisen työnkuvan, jossa pystyn tekemään molempia työtehtäviä.”

Rajoitteet ja ennakkoluulot ovat oman pään sisällä

Validia Kuntoutus on tullut Poikelalle tutuksi sekä kuntoutujana että työntekijänä: ”Onnettomuuden jälkeen alkuun pääseminen voi olla aikamoista vuoristorataa. Ihminen pohtii, pääseekö liikkumaan itse ja miten muut ihmiset suhtautuvat. Ihmisiä on erilaisia, monilla vammautumisen jälkeen asian käsittely voi olla nopeaa, joillakin se alkaa vasta vuoden tai parin kuluttua.”

”Vertaisuus toteutuu täällä myös niin, että kuntoutujat näkevät toisia kuntoutujia talossa liikkuessaan. Se on minusta tärkeää. Kun lähtee täältä ensimmäisen kerran kotiin ja ulkomaailmaan, on mahdollisuus tehdä asioita liikuntarajoitteesta tai vammasta huolimatta, olla täyspainoinen osa normaalia yhteiskuntaa, eikä tarvitse eristäytyä kotiin.”

Poikela haluaa myös työssään rikkoa liikuntarajoitteeseen liittyviä ennakkoluuloja. ”Moni ihminen pystyy tekemään enemmän kuin uskoo. On hienoa, kun kuntoutuja kehittyy liikkumisen osalta, hänen mielensä kohentuu ja vaikka vuoden päästä henkilö elää täyspainoista elämää hyvällä fiiliksellä. Tässä työssä pääsee vaikuttamaan positiivisella tavalla toisen elämään.”

Unelmatyössä yhdistyvät liikunta ja muiden auttaminen

Validia Kuntoutus Helsingin toimipisteessä liikunta on luonnollisesti merkittävä osa kuntoutusta. ”Täällä liikkuminen on toimintakykyä kehittävää ja tukevaa. Liikunta on myös hyvää vastapainoa psyykkisesti kuormittaville ja henkisesti rankoille asioille, joita kuntoutuksen aikana kohtaa. Ikävät asiat ja stressi unohtuvat, kun henkilö pääsee liikkumaan. Parhaimmillaan liikuntarajoite unohdetaan hetkeksi, kun koetaan iloa ja onnistumisia liikkumalla.” Poikela harrastaa paljon liikuntaa myös vapaa-ajallaan, kuten pyörätuolikoripalloa ja -tennistä, uimista, käsipyöräilyä ja moottoriurheilua kesällä sekä laskettelua talvella.

Poikelalle parasta työssä on muiden auttaminen. ”Saan tehdä mielekästä työtä, joka on minulle luontevaa. Koen, että saan tästä työstä itse henkisesti, teen merkityksellistä työtä ja minulla on mahdollisuus parantaa jonkun ihmisen elämänlaatua sekä selviytymistä siitä elämän muutoksesta, jonka hän on kokenut. Koen tällä hetkellä olevani unelmaduunissa. Oma työnkuvani on toimiva, nautin työstäni ja pystyn antamaan työnantajalle merkittävän työpanoksen.”

Työskentely Validia Kuntoutuksessa

Validia Kuntoutuksen eri toimipisteissä työskentelee 300 hoitotyön ja kuntoutuksen ammattilaista. Uusia työntekijöitä rekrytoidaan toistaiseksi voimassa oleviin työsuhteisiin ja eripituisiin sijaisuuksiin. Lisäksi tarjolla on keikkatyötä ja harjoittelumahdollisuuksia opiskelijoille.

Validia Kuntoutuksessa toteutetaan kokonaisvaltaista kuntoutusta moniammatillisella yhteistyöllä. Kuntoutustoiminnan onnistumisen varmistavat laadukkaat tukipalvelut – laitos-, ravitsemus- ja kiinteistöhuolto sekä hallintopalvelut. Haluaisitko sinä töihin Validialle? Validia Kuntoutus tarjoaa töitä sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoille ja opiskelijoille, katso avoimet työpaikat Duunitorilla »


Lidl vei kesätyöpaikat someen, tuloksena hakemusvyöry: ”Hakemuksia lähes 40 000”

$
0
0
copyright_marina_ekroos-71766

Lidl kasvaa ja työllistää yhä enemmän nuoria Suomessa. Yrityksen tuhanteen avoimeen kesätyöpaikkaan haki tänä vuonna lähes 40 000 nuorta, mikä viittaa Lidlin suosion kasvuun nuorten keskuudessa. Lidliltä löytyy erilaisia kesätöitä ja opiskelijoille on tarjolla myymälätyön lisäksi oman alan työmahdollisuuksia Vantaan pääkonttorilla. 

Hyvän maineen työnantaja

Lidl on osoittautunut monen kesätyöhakijan valinnaksi hyvän työnantajamaineensa ansiota ja yhä useampi kesätyöntekijä hakee myös yritykseen töihin seuraavina vuosina uudestaan. Kyselyn mukaan 86% Lidlin vuoden 2015 kesätyöntekijöistä kertoi olevansa ylpeä työstään (lähde: Vastuullinen Kesäduuni). Rekrytointipäällikkö Jonna Jansson kertoo Lidlin tiedotteessa muun muassa yrityksen tarjoavan kaupan alan työehtosopimusta parempaa palkkaa ja tähtäävän siihen, että kesätyöjaksot olisivat mahdollisimman pitkiä. Yhtiö pyrkii panostamaan kesätyöjaksoihin niin, että työnhakijoilla on halua palata ensi vuonna uudestaan tai mahdollisesti jatkaa syksyllä opintojen ohella. Jansson kertoo, että Lidlin toiminnan sujuminen lomakaudella varmistetaan motivoituneilla kesätyöntekijöillä. Samalla kesätyöntekijät saavat arvokasta kaupan alan työkokemusta sekä mahdollisuuden kehittää monipuolisia työelämätaitoja.

Katso myös: Olisiko sinusta myyjäksi? Lidlin työntekijät kertovat: ”Tämä on yleisin harhaluulo kaupan alasta”

Lidl nuorten keskuudessa

Lidlin kesätyöhakijamäärän suosion taustalla on uudistunut kesätyökampanja. Nuorten kiinnostusta lähdettiin tavoittelemaan sosiaalisen median kautta. Kampanjanssa hyödynnettiin muun muassa sosiaalisen median live-videopalvelu Periscopea, jonka avulla työnhakijoilla oli mahdollisuus saada lisätietoa Lidlin kesätyöpaikoista. Rekrytointipäällikkö Jansson kertoo, että onnistuneen työnhakukampanjan takana on vuorovaikutukseen panostaminen: ”Onnistuimme kesätyökampanjallamme tavoittamaan juuri olennaiset kohderyhmät ja saimme lopulta lähes 40 000 työhakemusta. Yhteistyö Duunitorin kanssa oli tässä merkittävässä roolissa – saimme jaettua tietoa sekä Lidlin monipuolisista uramahdollisuuksista että kaupan alasta yleisesti. Tänä kesänä pääsimme aitoon vuorovaikutukseen nuorison kanssa sosiaalisen median keinoin ja aiomme jatkossakin olla läsnä kohderyhmillemme luontevissa foorumeissa.”

Ei pelkkää myymälätyötä

Monet yhdistävät Lidlin myymälä- tai jakelukeskustyötehtäviin. Näiden tehtävien lisäksi useat opiskelijat kasvattavat työkokemustaan oman alan työtehtävissä Vantaan pääkonttorissa, sillä Lidl Suomi tarjoaa paljon erilaisia työmahdollisuuksia heille. Kesätyötehtäviä löytyy muun muassa markkinoinnissa, viestinnässä, tietohallinnossa, ostotoiminnassa ja henkilöstöosastolla. Kesätyöpaikkojen ohella Lidl etsii eri alojen osaajia ympäri vuoden.

Kiinnostuitko Lidlin tarjoamista mahdollisuuksista? Kaikki yrityksen avoimet työpaikat löydät täältä!

 

Artikkelikuva: Marina Ekroos

Kuorma-automekaanikon työ on haastavaa ja monipuolista: ”Jokainen auto on yksilö”

$
0
0
volvo-mekaanikko

Mekaanikon työssä tarvitaan tarkkuutta ja huolellisuutta. Raskaan kaluston mekaanikot kohtaavat haasteita päivittäin ja halukkaille on tarjolla hyvät etenemismahdollisuudet. Duunitori selvitti, millaista mekaanikon työ Volvolla on ja mikä saa työntekijät viihtymään talossa vuodesta toiseen.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Volvo Finlandin kanssa. Volvo etsii nyt useita mekaanikkoja uusiin toimitiloihinsa Vantaalle, jotka valmistuvat syksyllä. Uuden korjaamon tiloihin on mahdollista tutustua 21.6. klo 16 – 19.30! Katso Volvon tarjoamat mahdollisuudet Duunitorilta.

Vantaan Volvo Truck Centerissä hallissa työskentelyn äänet kantavat myös toimiston ja työn vastaanoton puolelle. Huoltopäällikkö Panu Leivolle molemmat puolet ovat tulleet tutuiksi hänen työskennellessään Volvolla jo 15 vuoden ajan. Leivon polku alkoi kesätyöstä mekaanikkona ja eteni työnjohtajan toimesta huoltopäällikön tehtäviin. Huoltopäällikkönä hän vastaa toimipisteensä korjaamo- ja varaosatoiminnoista.

volvo-vantaa2
Noin vuosi sitten lanseerattu diagnostiikka-auto palvelee siellä missä asiakas on.

Volvo Truck Centerin palveluihin kuuluvat muun muassa Volvo ja Renault-merkkisten kuorma- ja linja-autojen huolto, korjaus, varaosamyynti, vuokraus sekä myynti. Uutuutena Volvolla on asiakkaan luokse kulkeva diagnostiikka-auto, jolla voidaan mennä tekemään esimerkiksi ohjelmointeja ja pieniä korjauksia. Uusi palvelu säästää aikaa ja asiakkaan kustannuksia.

Vantaan toimipisteessä on tällä hetkellä noin 100 työntekijää, joista vakituisia mekaanikkoja on 50. Volvon mittakaavassa se on Euroopan suurin toimipiste, jossa korjataan kuorma- ja linja-autoja. ”Kuorma-autot ovat yksilöitä, kun henkilöautot ovat hyvin samanlaisia. Tämä tekee kuorma-automekaanikon työstä huomattavasti vaihtelevampaa ja monipuolisempaa”, Leivo huomauttaa.

Mekaanikon työssä motivoivat onnistumiset

Viitisen vuotta kuorma-automekaanikkona työskennellyt Juho Teittinen tuli taloon oppisopimuskoulutuksen kautta. Teittisellä oli aikaisempaa kokemusta alasta kuorma-auton kuljettajana sekä sähkömiehen koulutus, jotka auttoivat alkuun pääsemisessä. Hänelle työtehtävistä mieluisimpia ovat vikojen etsiminen ja korjaaminen, joiden parissa oppii paljon uutta. ”Yksi tämän työn motivaattoreista on se, että vähintään joka viikko tulee uusia haasteita ja ongelmatilanteita. Ja tekniikkahan kehittyy koko ajan.”

Mekaanikkojen työkalenteria päivitetään etukäteen niin, että suunnilleen seuraavan viikon työt ovat tiedossa. Teittisen mukaan huollettavia tai korjattavia autoja on päivästä riippuen yhdestä neljään. Työtehtäviin kuuluu rutiininomaisempaa huoltoa sekä vianhakua. Mielikuva yltä päältä rasvassa olevasta mekaanikosta on jo osittain vanhentunut muun muassa parempien apuvälineiden sekä lisääntyneen tietokoneen käytön myötä. Paperiset manuaalit ovat historiaa, ja työtehtävistä selvitäkseen tietoa on etsittävä sähköisistä tietokannoista.

volvo-vantaa3
Tietotekniikka on nykyisin arkipäivää myös mekaanikon työssä.

Työtä tehdään huolellisesti, kekseliäästi ja asenteella

Millaisia ominaisuuksia mekaanikon työssä sitten tarvitaan? Teittisen mukaan rauhallisuus on työssä valttia. Hänestä on tärkeää miettiä, ennen kuin tekee. ”Vaaditaan myös tietynlaista huolellisuutta. Jos vaikka unohdat kiristää jonkun pyörän pultin, niin siinä voi olla isot seuraukset, jos renkaat lähtevät irti liikenteessä”, Teittinen muistuttaa.

Tulevilta mekaanikoilta Leivo peräänkuuluttaa kiinnostusta tekniikkaan ja autoalaan. Myös tehokkuus on eduksi paikoin nopeatempoisessa työympäristössä. Asenne on kuitenkin usein ratkaiseva tekijä: ”Vaikka ei olisi ollut autojen kanssa tekemisissä, pääsee oikeanlaisella asenteella todella pitkälle. Esimerkiksi yhdellä parhaimmista sähkömiehistämme ei ollut autoista kokemusta mutta sähköpuolen koulutus, ja jo puolen vuoden jälkeen hän alkoi olla parhaimpia”, Leivo perustelee.

Mekaanikkona täytyy olla myös kekseliäs. Aina perinteisen tyylin käyttäminen ei onnistu, vaan työtapoja tulee soveltaa. ”Silloin täytyy miettiä, mitä voisi hyödyntää. Esimerkiksi nostamiseen on paljon apuvälineitä, mutta kaikissa toimenpiteissä ei voida käyttää nostureita”, Teittinen kertoo.

Yhteishenki ja huumori pohjana työnteolle

”Yksi tärkeimmistä asioista tässä talossa on mekaanikkojen hyvä työilmapiiri. Täällä ei pantata tietoa, vaan toisten auttaminen on jokapäiväistä. Jos joku näkee että olet hankalassa tilanteessa, ei välttämättä edes ehdi kysyä apua ennen kuin joku jo tulee auttamaan”, Teittinen kiittelee. Hyvä työilmapiiri on hänelle tärkeimpiä syitä pysyä Volvolla. Siellä vallitsee hyvä henki.

Leivo on asiasta samaa mieltä: ”Me-henki on aina ollut täällä vahva. Sekin kertoo paljon, että juuri eläkkeelle jäänyt työntekijä viihtyi talossa 42 vuotta.” Volvo Truck Centerin ovi oli käynyt niin monen vuoden ajan hyvän yhteishengen ja fiiliksen sekä tuotteen ansiosta.

volvo-1
Volvolla apua on tarjolla aina ja ongelmat ratkaistaan yhdessä.

Myös huumoria työpaikalla riittää. ”Täällä ei ole sellaista jäykkää kulttuuria. Työnsä saa tehdä rauhassa, eikä kukaan hengitä niskaan”, Teittinen kuvailee. Vaikka työnjohtajat seuraavatkin töiden etenemistä, he antavat mekaanikoille työrauhan. Uuden työntekijän ei kuitenkaan tarvitse pelätä jäävänsä yksin haasteiden eteen. Leivo muistelee ensimmäisiä työviikkojaan mekaanikkona, kun ei välillä tiennyt ollenkaan mistä aloittaa vikaa selvittäessä. Kaikki saatiin kuitenkin yhdessä kuntoon.

Uudet toimitilat ja nykyaikaiset puitteet takaavat mielekkään ja turvallisen työympäristön

Tapaturma-alttiilla alalla myös turvallisuus on huomioitava kaikessa tekemisessä. Volvolla turvallisuuteen panostetaan ja se on nostettu korkealle myös yrityksen arvoissa: sekä työn tekemisen että yrityksen tuotteiden käyttämisen tulee olla turvallista. Vantaalle syksyllä valmistuvat uudet toimitilat mahdollistavat nykyaikaisuudellaan yhä turvallisemman työn tekemisen. ”Uusissa tiloissa on tietenkin nykyaikainen kalusto ja korjaamopaikkoja sekä autonostimia on enemmän kuin nykyisissä tiloissa”, Leivo kertoo.

Uuden toimipaikan myötä työssä viihtyminen paranee entisestään. Tätä edesauttavat nykyaikaiset tilat, joissa on huomattavasti enemmän tilaa toimia, leditekniikkaan perustuva valaistus sekä korjaamotilojen lattialämmitys. Uuteen toimipisteeseen on tulossa myös huoltokoulu. Leivon mukaan siellä tullaan kouluttamaan kaikki mekaanikot Volvo-tekniikan huippuosaajiksi.

volvo-vantaa1
Kouluttautuminen on helppoa ja siihen kannustetaan.

Kouluttautuminen on tehty helpoksi: ”Eteneminen on asenteesta kiinni”

Volvolla mekaanikoille järjestetään koulutuksia tiuhaan tahtiin. Mekaanikoilla on opettajajohtoisia koulutuksia keskimäärin kuusi päivää vuodessa ja tämän lisäksi paljon itseopiskelukoulutuksia, jotka suoritetaan omatoimisesti internetin kautta. Kaikki saavat koulutuksen, mutta ensimmäisenä uutuuksiin koulutetaan avainmekaanikoiksi nimetyt mekaanikot. ”Omalla asenteella ja motivaatiolla on täällä hyvät mahdollisuudet edetä urallaan ja oppia uutta. Avainmekaanikoiksi nimetään ne, jotka haluavat oppia ja nähdä enemmän. Korjaamohallin puolella he toimivat esimerkkinä ja pystyvät neuvomaan muita”, Leivo kertoo.

Hyvä esimerkki työntekijöiden oppimis- ja kehittymishalukkuudesta on ollut esimerkiksi menestys Volvon kansainvälisessä Vista-kilpailussa, jonka Volvon Tampereen korjaamon mekaanikot voittivat. Kilpailuun osallistui 18 500 mekaanikkoa ympäri maailman, ja Suomessa oltiin parhaita!

Haluaisitko mekaanikoksi Volvolle? Uudelle uralle on nyt parhaat mahdolliset edellytykset uudessa valmistuvassa toimipisteessä. 

Hae mekaanikoksi Volvolle »

Tiesitkö nämä mekaanikon työstä? – Testaa olisiko sinusta mekaanikoksi!

$
0
0
volvo-9

Mekaanikon työssä tarvitaan tarkkuutta ja huolellisuutta. Raskaan kaluston mekaanikot kohtaavat haasteita päivittäin ja halukkaille on tarjolla hyvät etenemismahdollisuudet. Duunitori selvitti, millaista mekaanikon työ on Volvolla, ja mikä saa työntekijät viihtymään talossa. Olisiko sinusta mekaanikoksi Volvolle?

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Volvo Finlandin kanssa. Volvo etsii nyt useita mekaanikkoja uusiin toimitiloihinsa Vantaalle, jotka valmistuvat syksyllä. Uuden korjaamon tiloihin on mahdollista tutustua 21.6. klo 16 – 19.30! Katso Volvon tarjoamat mahdollisuudet Duunitorilta.

5 mekaanikon työn ominaispiirrettä Volvolla – Testaa sopisitko porukkaan:

1. Oletko huolellinen, tarkka ja kekseliäs?

Kuorma-automekaanikko Juho Teittisen mukaan hyvä mekaanikko on tarkka ja rauhallinen. Toisinaan tarvitaan kekseliäisyyttä ja asioiden soveltamista. ”Vaaditaan myös tietynlaista huolellisuutta. Jos vaikka unohdat kiristää jonkun pyörän pultin, niin siinä voi olla isot seuraukset, jos renkaat lähtevät irti liikenteessä”, Teittinen muistuttaa.

2. Oletko kiinnostunut tekniikasta?

Tulevilta mekaanikoilta huoltopäällikkö Panu Leivo peräänkuuluttaa kiinnostusta tekniikkaan ja autoalaan. Myös tehokkuus on eduksi paikoin nopeatempoisessa työympäristössä. Asenne on kuitenkin usein ratkaiseva tekijä: ”Vaikka ei olisi ollut autojen kanssa tekemisissä, pääsee oikeanlaisella asenteella todella pitkälle. Esimerkiksi yhdellä parhaimmista sähkömiehistämme ei ollut autoista kokemusta mutta sähköpuolen koulutus, ja jo puolen vuoden jälkeen hän alkoi olla parhaimpia”, Leivo perustelee.

volvo-vantaa3
Tietotekniikkaa hyödynnetään mekaanikon työssä yhä enemmän.

3. Arvostatko hyvää työilmapiiriä?

”Yksi tärkeimmistä asioista tässä talossa on mekaanikkojen hyvä työilmapiiri. Täällä ei pantata tietoa, vaan toisten auttaminen on jokapäiväistä. Jos joku näkee että olet hankalassa tilanteessa, ei välttämättä edes ehdi kysyä apua ennen kuin joku jo tulee auttamaan”, Teittinen kiittelee. Hyvä työilmapiiri on hänelle tärkeimpiä syitä pysyä Volvolla. Siellä vallitsee hyvä henki.

4. Ovatko turvallisuus ja hyvät työnteon puitteet mielestäsi tärkeitä?

Volvolla turvallisuuteen panostetaan ja se on nostettu korkealle myös yrityksen arvoissa: sekä työn tekemisen että yrityksen tuotteiden käyttämisen tulee olla turvallista. Vantaalle syksyllä valmistuvat uudet toimitilat mahdollistavat nykyaikaisuudellaan yhä turvallisemman ja mukavamman työn tekemisen. ”Uusissa tiloissa on tietenkin nykyaikainen kalusto ja korjaamopaikkoja sekä autonostimia on enemmän kuin nykyisissä tiloissa”, Leivo kertoo.

volvo-mekaanikko
Mekaanikoita kannustetaan kehittymään ja kouluttautumaan.

5. Haluatko kehittyä jatkuvasti?

Volvolla mekaanikoille järjestetään koulutuksia tiuhaan tahtiin. Mekaanikoilla on opettajajohtoisia koulutuksia keskimäärin kuusi päivää vuodessa ja tämän lisäksi paljon itseopiskelukoulutuksia, jotka suoritetaan omatoimisesti internetin kautta. ”Omalla asenteella ja motivaatiolla on täällä hyvät mahdollisuudet edetä urallaan ja oppia uutta”, Leivo kertoo.

Päädyitkö myöntävään vastaukseen? Mekaanikon uralle on nyt parhaat mahdolliset edellytykset uudessa valmistuvassa toimipisteessä. Lue myös Volvo-mekaanikkojen työstä kertova laajempi artikkeli!

Hae mekaanikoksi Volvolle »

Työmarkkinat piristyvät: Näillä aloilla löytyy töitä

$
0
0
summer-field-background

Alkava vuosineljännes enteilee positiivisia uutisia työnhakijoille, selviää ManpowerGroupin työmarkkinabarometristä (Manpower Employment Outlook Survey). Kyseessä on vuoden 2016 kolmannen vuosineljänneksen barometri, jota varten haastateltiin 620 työnantajaa. Tutkimus osoitti, että 13% työnantajista ennustaa kasvua omassa työvoimassa, 5% ennustaa laskua ja 81% ei odota muutoksia. Työmarkkinabarometrin mukaan työmarkkinat ovat piristymässä ja työllistämisindikaattori (Net Employment Outlook) on tällä hetkellä +8%.

tunnusluvut-q3-2016

 

Iikka Lindroos, ManpowerGroup Suomen toimitusjohtaja, kommentoi yrityksen tiedotteessa työmarkkinabarometrin tuloksia: ”Tuloksissa näkyy eläköitymisestä sekä yksityisen terveys- ja sosiaalipalvelusektorin kasvusta syntyvä tarve rekrytoida lisää henkilöstöä. Sektorilla on myös jo aiempaa vajausta työvoimassa, mikä ilmenee hieman korostuneena rekrytointitarpeena.”

Julkishallinnon, koulutuksen ja terveys- ja sosiaalipalveluiden aloilla on parhaimmat työllisyysnäkymät, kun taas rakentamisessa ja alkutuotannossa tulokset ovat hieman miinuksella.

tyollistamisaikeet-toimialoittain-q3-2016

Eniten uusia työpaikkoja Etelä- ja Länsi-Suomeen

Isoimmat kasvuodotukset työmarkkinoilla esiintyvät Etelä-Suomessa, missä työllistämisindikaattori on +17%. Itä- ja Länsi-Suomessa työnantajat ovat varovaisen optimistisia ja molempien alueiden indikaattori on +9%. Pohjois-Suomessa puolestaan työllistämisaikeiden indikaattori on -6 %.

tyollistamisaikeet-alueittain-q3-2016

Etelä-Suomen työllistämisnäkymät ovat kasvaneet 15 prosenttiyksikköä verrattuna vuoden 2015 samaan ajankohtaan ja Länsi-Suomeen seitsemän prosenttiyksikköä. Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyysmarkkinat ovat laskeneet 24 ja 18 prosenttiyksikköä verrattuna viime vuoden indikaattoreihin.

Kasvua odotettavissa kaikissa yritysten kokoluokissa

Heinä-syyskuun aikana ennustetaan kasvua kaikissa yritysten kokoluokissa. Suurimpien yritysten työllistämisaikeiden indikaattori on +28%. Keskikokoiset yritykset raportoivat indikaattorin olevan +27%, kun taas pienten yritysten indikaattori on +26%. Mikroyritysten työllistämisaikeiden indikaattori puolestaan on +6%.

tyollistamisaikeet-yrityskoon-mukaan-q3-2016

Lindroos arvioi: ”Työllistämisaktiivisuus on korkeinta suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Kyse on markkinoiden suurista murroksista, joiden seurauksena yritysten on välttämätöntä muuttaa osaamisrakennettaan. Tämä näkyy tarpeena rekrytoida uudenlaista osaamista. Haasteena on kuitenkin osaamisen saatavuus – esimerkiksi liiketoiminnan digitalisoiminen vaatii kompetenssia, jota ei ole helposti tarjolla.”

ManpowerGroup™ on maailman johtava henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen kehittäjä ja tuottaja. Yritys luo innovatiivisia ratkaisuja yhdistämällä inhimillisen potentiaalin ja yritysten tavoitteet. ManpowerGroup palvelee pieniä ja isoja yrityksiä ja organisaatioita eri toimialoilla.

Rakentajien työnvälitystoimisto luopui titteleistä: ”Tulimme tekemään töitä, emme pönkittämään egojamme”

$
0
0
varvaamo-tyomaa-raksalla

Kengät eteiseen ja reipas kädenpuristus. Astuessa sisään Värväämölle noudatetaan aina samaa kaavaa, mutta kaikki jäykkyys on jätetty toimiston ulkopuolelle. Tässä yrityksessä ei jää epäselväksi, että työtä tehdään rennolla ja hyvällä fiiliksellä.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Värväämön kanssa, joka tekee rakennusalan henkilöstönvuokrausta ja suorarekrytointeja pääasiassa Uudellamaalla ja Oulun seudulla. 
KATSO VÄRVÄÄMÖN AVOIMET TYÖPAIKAT »

Työntekijät eivät ole harmaata massaa

Värväämön työntekijät työmaalla
Värväämön työntekijät tekevät töitä asiakkaiden työmailla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla.

Keitämme kahvit ja istuudumme juttelemaan Värväämön tiimin kanssa. Vuonna 2015 perustetun Värväämön tavoitteena on muuttaa rakennusalaa ja vuokratyön mainetta panostamalla avoimuuteen, työoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Perustajajäseniltä löytyy aiempaa kokemusta henkilöstövuokrauksesta, joten rakennusalan tilanne oli heille tuttu: ”Törmäsimme lähes päivittäin siihen ilmiöön, että ihminen ei ole enää ihmisen arvossa, vaan jotain työllistettävää massaa. Halusimme muuttaa työnvälitystä ihmisläheisemmäksi, kertoo Janne, yksi Värväämön perustajajäsenistä.

Halusimme muuttaa työnvälitystä ihmisläheisemmäksi.

Rekrytoinnista vastaava Miska tunsi Värväämön perustajat myös aiemmasta työpaikastaan. ”Kun rekrytoinnissa aukesi paikka, harkitsin ehkä puoli sekuntia lähdenkö mukaan.” Työhaalareihin pukeutuneet Harri ja Seppo työskentelevät asiakkaiden rakennustyömailla pääkaupunkiseudulla. Harrilla oli oma rakennusalan yritys ennen työpaikkaa Värväämöllä: ”Kaikki aika meni siihen, että etsin yritykselleni hommia ja asiakkaita. Nyt Värväämö etsii töitä minulle. Miksi ettiä töitä, jos on olemassa firma joka tekee sen puolestani”, Harri sanoo.

Hommat tehdään täysillä, muttei tosissaan

IMG_3719
Yksi Värväämön perustajista, Janne Palosaari hoitaa yrityksen päivittäisten asioiden lisäksi myyntiä ja markkinointia.

Värväämöllä haluttiin tehdä työnvälitystä omalla tyylillä. ”Täällä tehdään paljon muitakin asioita kuin töitä ja me tunnemme meidän tekijät. Täällä ollaan niin läheisiä, että työntekijät ovat enemmän kuin kavereita”, Janne kehuu. Värväämö auttaa ja tukee työntekijöitä myös asioissa, jotka eivät välttämättä liity suoraan työntekoon. Uskon siihen, että ihminen joka toiselle tekee hyvää saa siitä itse myös takaisin”, Seppo kommentoi. 

Tulimme tänne tekemään töitä eikä ettimään titteleitä.

Yritys kasvaa henkilöstömäärältään erityisesti kesän sesonkiaikaan: ”Homma toimii saumattomasti, kun työasiat hoidetaan työasioina fiksusti ja asiat asiallisesti. Tehdään täysillä, muttei tosissaan”, Miska tiivistää. Värväämöllä ei käytetä titteleitä, mutta kun työasioista sovitaan, jokainen tietää kenen vastuulla asian hoitaminen on. Kaikilla Värväämön toimihenkilöillä on yhteistä työhistoriaa ja he ovat kavereita siviilissäkin. ”Kun ollaan töissä, niin kaikki tietävät oman paikkansa ja siitä ei lipsuta. Jokainen täällä haluaa myös auttaa ja jeesata toista”, Miska kertoo. ”Tulimme tänne tekemään töitä eikä ettimään titteleitä. En näe meidän alalla mitään hyötyä titteleistä, emmekä tarvitse egon pönkitystä”, Janne kommentoi.

Avoimesti paras – mitä sitä peittelemään

Värväämön työntekijät rakennustyömaalla

”Avoimesti paras, mitä sitä peittelemään” -motto kertoo siitä, että työasioista puhutaan Värväämöllä avoimesti työntekijöiden kanssa. ”Saan täältä tiedon, mitä töitä seuraavaksi on tulossa, eli tiedän koko ajan missä mennään töiden suhteen. Monissa yrityksissä työntekijä ei tiedä yhtään miten firmalla menee”, Harri kertoo.

Monissa yrityksissä työntekijä ei tiedä yhtään miten firmalla menee.

Värväämöllä ei ole karensseja tai siirtomaksuja ja neljän kuukauden vuokratyösuhteen jälkeen työntekijä voi vapaasti siirtyä asiakkaan kirjoille, mikäli asiakas ja työntekijä molemmat niin haluavat. Jos työntekijä ja asiakas haluavat kätellä keskenään, niin sehän onnistuu. Se on asiakaslupauksemme. Kaikille tekijöille annetaan vapaus päästä eteenpäin ja saada vakituinen työpaikka.” Lähes kaikissa yrityksissä tämä ei ole käytännössä mahdollista ilman karenssiaikaa. ”On todella väärin, että siinä vaiheessa kun työntekijä on saamassa varmuudella työtä ja suunnittelemassa asioita eteenpäin, niin joku vuokrafirma seisoo siinä välissä. Se on julmaa”, Janne ihmettelee.

Luovutaan sanasta työhaastattelu

miska-varvaamo-kevat2016
Värväämön rekrytoinnista vastaava Miska Kulju varaa aikaa keskusteluun työnhakijan kanssa.

Työhaastattelussa jännitys on pahin ansa, mihin hakija voi tippua.

Värväämön rekrytoinneista vastaava Miska kertoo vierastavansa sanaa työhaastattelu. ”Se luo tietynlaiset raamit. Haastatteluun saattaa tulla kokenut kirvesmies, jolla on työuraa enemmän kuin mulla on ikää.”

Miskan tehtävä on kuunnella hakijan uratarina, tehdä muistiinpanoja ja ohjailla keskustelua haastattelun aikana. ”Keskustelun pitää olla mahdollisimman rento ja vuorovaikutteinen. Jännitys on pahin ansa, mihin kaveri voi tippua.”

”Penkkiin saattaa istua sellainen kaveri joka on ollut 2-3 vuotta työttömänä, laittanut kymmeniä tai satoja hakemuksia, eikä ole päässyt yhteenkään haastatteluun. Todennäköisesti henkilö saapuu tilanteeseen kokovartalokrampissa.” Jos hakija on jännittynyt, Miska juttelee ensimmäiset minuutit vaikka säästä. ”Tunnin aikana me saamme eniten hakijasta irti ja myös hakija saa meistä oikeanlaisen kuvan. Me halutaan olla hyvä ja luotettava työnantaja. Jos tunnissa juoksee neljä haastattelua läpi, väitän että hakijat ei silloin saa hyvää kuvaa yrityksestä.” Keskustelun lisäksi Miska varaa aikaa henkilön taustojen selvittämiseen. Hän soittaa suosittelijoille ja entisille työnantajille selvittääksen, mitä henkilö on tehnyt ja minkälainen työntekijä on kyseessä.

Ahkera on palkkansa ansainnut

IMG_3656

”Täällä kaikki ovat samanarvoisia, on kansallisuus, ihonväri, uskonto tai mikä tahansa vähemmistön edustaja, niin täällä on kaikki enemmistöä”, Janne kertoo. Mahdollisiin epäkohtiin puututaan myös välittömästi. Jos työmaalla tulee esimerkiksi rasismiin tai työpaikkasyrjintään liitettäviä tapauksia, Värväämö puuttuu asiaan välittömästi. ”Niitä on onneksi tullut todella vähän, mutta vaadimme myös työmailta sitä, että kaikki ovat samanarvoisia”, Janne painottaa.

Maksamme kilpailukykyistä palkkaa alan osaaville ammattilaisille.

Samanarvoisuus näkyy myös siinä, että jokaiselle vuokratyöntekijälle maksetaan Värväämöllä vähintään TES:n mukaista palkkaa, sisältäen työkalukorvaukset omien työkalujen käytöstä. ”Maksamme kilpailukykyistä palkkaa alan osaaville ammattilaisille. Osaavaa porukkaa on helppo värvätä eteenpäin”, Miska sanoo. ”Raha on tärkeä, mutta ei kaikista tärkein. Vaikka saisi mitä liksaa, jos siinä työssä ei viihdy, niin ei sitä kauaa jaksa. Työnantaja ja työ ovat tärkeitä tekijöitä, mutta toki ilman palkkaa on vaikea elää”, Seppo myöntää. Eräs tärkeä tekijä on työstä saatu kiitos, siksi työntekijöille annetaan myös palautetta: ”Työntekijänä on kiva kuulla, jos asiakas on ollut tyytyväinen työmaalla tehdystä työstä”, Harri kertoo. 

Värväämö etsii lisää rakennusalan ammattilaisia

varvaamo-motari-tyomaa

Kun meininki on täällä rentoo, niin ittekin jaksaa ihan toisella tavalla.

Värväämöllä käydessään ymmärtää, miksi työntekijät viihtyvät toimistolla työpäivän jälkeenkin. Raksamiesten ja -naisten olohuone kuvastaa paikkaa hyvin; työntekijät vaihtavat kuulumisia toistensa kanssa rennosti kahvikupin äärellä ja kiireestä huolimatta jokainen ovesta astuva kokee itsensä tervetulleeksi. ”Jos tulee asiakkaita käymään, niin ei me täällä ketään herrotella ja jokainen joutuu ottamaan kengät eteisessä pois. Se on meille hyvä tapa toimia, ihminen ihmiselle. Kaikki voivat tulla tänne silloin kun haluaa ja olla omia ittejänsä”, Janne kertoo. Kuten huomaa, täällä on kohtuullisen rento meininki ja siksi täällä on kiva tehdä töitä. Kun meininki on täällä rentoo, niin ittekin jaksaa ihan toisella tavalla”, Seppo komppaa.

Rakennusalan ammattilainen, kiinnostuitko työstä Värväämöllä? Katso avoimet työpaikat, tarjolla paljon monipuolisia työtehtäviä pääkaupunkiseudulla ja Oulussa »

 

Kuvat: Värväämö / Eemeli Hannuksela

Viewing all 449 articles
Browse latest View live