Taloushallinnon ala on uudistumassa suuresti digitaalisten järjestelmien muuttaessa vanhoja työtapoja. Pelillistäminen ja automaatio ovat tulossa osaksi tilitoimistojen arkea, jolloin myös työntekijöiden tietotekniset taidot korostuvat. Duunitori otti selvää, miten alan murros muuttaa mielikuvia tilitoimistoista työpaikkoina ja millaisia uusia osaajia alalle etsitään.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Rantalainen Oy:n kanssa. Katso myös Rantalaisen Summer Trainee -haku Duunitorilta.

Stereotypiat tilitoimistoista uusiksi

Monilla on varmasti ennakkokäsityksiä tilitoimistossa työskentelystä. ”Ei sillä ainakaan naista saa!” kommentoivat vastaajat, kun Rantalainen, yksi Suomen suurimmista tilitoimistokonserneista, selvitti opiskelijoiden mielikuvaa tilitoimistotyöstä. Etenkin nuoret pitävät tilitoimistoja siis jäykkinä organisaatioina ja tylsinä työympäristöinä, joissa kirjanpitäjät istuvat hiljaa työpisteillään koko työpäivän. Näin ajattelivat myös Rantalaisella Lahden toimipisteessä kesällä 2012 aloittanut Toni Takala ja Tikkurilassa viime kesänä työt aloittanut Sami Kuronen. ”Sellainen vanha peruskäsitys, että tilitoimistot ovat vanhanaikaisia ja jäykkiä työpaikkoja”, kertoo Takala ajatuksistaan ennen töiden aloittamista.

”Ei sillä ainakaan naista saa!” kommentoivat vastaajat, kun Rantalainen selvitti opiskelijoiden mielikuvaa tilitoimistotyöstä.

Tämä kuva ei kuitenkaan enää pidä täysin paikkaansa. Tilitoimistoissa työskentelee myös värikkäitä persoonia ja nuoret tuovat kaivattua vaihtelua työympäristöön. ”Tilitoimistojen työntekijöiden pitää olla myös hyviä asiakaspalvelijoita”, Kuronen lisää. Tämän vuoksi kirjanpitäjäkään ei voi enää piiloutua pöytänsä taakse vaan hänen on osattava asioida asiakkaiden kanssa niin puhelimitse, sähköpostin välityksellä kuin kasvokkainkin asiakkaiden vieraillessa toimistolla.

Stereotypiat eivät kuitenkaan muutu helposti, vaikka työtavat ja ympäristö muuttuisivatkin. Miten nuoret sitten saisi kiinnostumaan tilitoimistoista työpaikkoina? ”Erityisesti digitalisoituminen ja sen myötä uudet työtavat sekä mahdollisuudet tällä alalla kiinnostavat nuoria”, Takala valottaa. Tilitoimisto on edelleen vaativa työpaikka ja oma-aloitteisuutta ja ahkeruutta vaaditaan myös nuorilta työntekijöiltä. Silti työnteon ei tarvitse olla ankeaa puurtamista.

Robotiikka muuttaa taloushallintoa

Tilitoimistojen arjessa paljon on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Digitaaliset järjestelmät ovat vähentäneet etenkin manuaalista, käsin tehtävää työtä. ”Automaation taso on noussut todella paljon”, kertoo Kuronen. Monet perinteiset työtehtävät, kuten kirjanpito, tiliotteiden käsittelyt ja palkanlaskenta, ovat muuttuneet sähköisten järjestelmien myötä. Työskentely on helpottunut ja aikaa säästyy tärkeämpiin ja vaativampiin tehtäviin. ”Turhaan työhön, joka ei tuota mitään arvoa asiakkaalle, ei mene aikaa, jolloin pystyn olemaan tarvittaessa paremmin asiakkaan apuna ja tukena”, Kuronen täsmentää.

Rantalaisella sähköisiä järjestelmiä hyödynnetään hyvin laajasti. Sekä Kuronen että Takala ovat päässeet mukaan erilaisten järjestelmien digitalisoitumista edistäviin projekteihin. Kuronen on mukana tiimissä, joka kehittää palkkalaskelmat suoraan älypuhelimeen tuovaa sovellusta, ja Takala on osallistunut esimerkiksi uuden laskutusjärjestelmän käyttöönottoon. Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että digitaalisuus helpottaa työtä ja tuo siihen mahdollisuuksia. ”Rantalaisella on varmasti niin hyvät työkalut olemassa kuin tällä hetkellä taloushallinnon ja digitaalisaation saralla voi olla”, Kuronen kehuu työnantajansa tarjoamia mahdollisuuksia.

”Alan järjestelmät eivät ole vielä siellä, missä ne vuonna 2016 voisivat tai missä niiden tulisi olla” – Sami Kuronen

Paljon on siis alalla jo tapahtunut mutta kehitystä työtavoissa tapahtuu edelleen koko ajan. ”Alan järjestelmät eivät ole vielä siellä, missä ne vuonna 2016 voisivat tai missä niiden tulisi olla. Automaation tasoa pystytään edelleen nostamaan”, Kuronen toteaa. Robotiikka ja pelillistäminen tulevatkin jatkossa mullistamaan tilitoimistojen arjen. Samalla myös käsitykset tilitoimistosta työpaikkana muuttuvat. ”Työtekniikoiden ja tapojen muuttuessa ovat myös näkemykset alasta alkaneet muuttua”, kertoo Takala.

Nuoret mukaan pelillistämisen ja automaation kehittämiseen

On selvää, että alan digitalisoitumista ja kehittymistä edistääkseen yritys tarvitsee joukkoonsa nuoria osaajia, jotka ovat tottuneita tietotekniikan käyttäjiä. Nuorissa on tulevaisuus niin taloushallinnon uusien järjestelmien käyttäjinä kuin niiden kehittäjinäkin. Monet tilitoimistot haluavatkin nykyään houkutella työntekijöikseen opiskelijoita yhä varhaisemmassa vaiheessa.

Sekä Takala että Kuronen kertovat Rantalaisen olevan hyvin joustava työpaikka opiskelijalle; kumpikin on tehnyt töitä opiskelujensa ohella. ”Rantalaisella kannustetaan todella vahvasti opiskeluun ja luodaan mahdollisuuksia lisäkouluttautumiseen”, Takala kertoo. Molemmat ovat myös viihtyneet Rantalaisella. ”Työilmapiiri on kohdillaan ja töihin on joka päivä kiva tulla”, toteaa Kuronen. Koulussa opitut taidot ovat opiskelijalle eduksi, mutta ennen kaikkea halukkuus oppia on tärkeää. ”Koulussa opetellaan perusasiat mutta töissä oppii oikeasti käyttämään tarvittavia työkaluja”, Kuronen lisää.

Kiinnostuitko tilitoimistossa työskentelystä? Haluatko olla taloushallintoalan muutoksen kärkijoukoissa? Rantalainen etsii nyt kymmentä taloushallinnon tai tietotekniikan osaajaa RAN Summer Trainee ’16 -ohjelmaan!

Did you get a job interview? Are you now wondering how to set yourself apart from the other applicants? Or are you thinking about what to write on your job application?

Osa sisällöstämme on saatavilla myös englanniksi. Tämä artikkeli on julkaistu suomeksi täällä.

It’s good to get to know a potential future employer both when you’re writing your application and when you’re preparing for your job interview. This will show the employer that you really want the position.

A typical applicant will look for information on the company website, which usually does function as a good source of information. The problem is that everyone you’re competing with has also seen the same website. There are far less people looking for information on Instagram, so doing this will give you a great head start.

Instagram is one of the most popular social media channels in Finland and companies have found it too. Companies are usually using it to build up their brand and to post behind the scenes –type of material. The latter ones can specifically great sources of information for a job applicant.

Where to find information?

The first step will naturally be to look for the Instagram profile of your possible future employer. Many companies highlight their Instagram profiles on their websites, but if this is not the case, the easiest way to proceed is to simply write ”company name + instagram” on Google. Besides mobile phones, Instagram also works on regular browsers and you can look at public profiles even if you don’t have an Instagram account.

If a company doesn’t have an Instagram profile or it’s not giving you enough information, you can turn to the company’s employees’ profiles. You can do this by looking for the company’s employees on LinkedIn or on the company website and then find their Instagram profiles with Google. Another way is to take advantage of the hashtags on Instagram. Many people post pictures from their work and tag the company. This might be especially useful when you’re looking for employees of smaller companies.

What kind of information are you looking for?

Find out what the profiles are showcasing. A visually stunning profile might for example tell you that the company values quality and aesthetics. Are the employees doing sports together often? This implies that the people working there are athletic. Do they spend a lot of time together outside of the workplace? This means that the employees are probably very social and get along well. Do they have any other traditions that seem to be repeated often? Do they for example do charity?

Many companies will also advertise any open vacancies on Instagram and if you’re lucky, you can even find hidden jobs there. This means jobs that are not publicly announced or there might not even be any active search for these positions. It’s definitely worth it to follow interesting companies on Instagram even if you’re not looking for a new job right now.

How should you use the information you find on Instagram?

First of all you can figure out if you would be a good fit for the team. You shouldn’t cross out any company off your list just based on an Instagram profile, but a profile might give you some indication of what the employees are like.

Another way is to use the information you gathered from Instagram at the job interview. Almost every interviewer will want to know why you applied for that specific company. This is a good time to lift up a specific example that shows why you want to work for the company and why you should be the one chosen.

”I noticed that you keep up the team spirit with common events where even the bosses participate. I would also like to be a part of a work community where good team spirit is important.”

”I noticed that you participated in the running event X together. I believe that as an athletic type I would fit right in with your training group.”

Instagram will of course not tell you the whole truth and remember that you shouldn’t base your opinions solely on the information that you find on Instagram. At it’s best Instagram might however give you information that will show the interviewer you’ve done your research and that will set you apart from the rest of the applicants.

Suomeksi: Näin hyödynnät Instagramia työnhaussa

Monet rekrytoivat yritykset kamppailevat sopivien hakijoiden tavoittamisessa. Hakupäätökseen vaikuttaa merkittävimmin ilmoituksen täsmääminen omiin taitoihin sekä se, että ilmoitus motivoi ammatillisesti, selviää Duunitorin syksyllä tekemästä suuresta työnhakijatutkimuksesta.

Duunitori toteutti syksyllä 2015 mittavan työnhakijatutkimuksen selvittääkseen työnhaun nykyistä tilaa, rekrytointiprosessiin vaikuttavia tekijöitä sekä työnhaussa vallitsevia asenteita Suomessa. Kyselyyn vastasi yli 1000 ihmistä tasaisesti eri ikäryhmistä ja eri ammattialoilta. Heistä yli puolet etsii töitä aktiivisesti tai melko aktiivisesti.

Vastaajien mukaan työnhakupäätökseen vaikuttaa eniten työpaikkailmoituksen sopivuus omiin taitoihin nähden sekä se, että ilmoitus on ammatillisesti motivoiva. Hakijoiden houkuttelemiseksi hyvä työpaikka on siis sellainen, joka tarjoaa esimerkiksi ammatillisia haasteita ja mahdollisuuksia kehittyä uralla. Nämä asiat kannattaakin tuoda esille myös työpaikkailmoituksessa. Kyselyn mukaan hakupäätökseen vaikuttaa merkittävästi myös yleismielikuva yrityksestä.

Vähemmän merkitystä sen sijaan on yrityksen talouden vakaudella tai käsityksellä yrityksen johtamiskulttuurista, vaikka niitäkin pitää tärkeänä kuitenkin yli puolet vastaajista. Syynä sijoitukseen saattaa olla esimerkiksi se, että johtamiskulttuurista on harvoin edes olemassa mielikuvia varsinkaan pienten yritysten kohdalla.

Yleisesti vastaajat ovat sitä mieltä, että mielikuva työnantajasta vaikuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän hakupäätökseen. Mielikuvaan pystyy vaikuttamaan jonkin verran jo ilmoituksen ja rekrytointiprosessin selkeydellä, sillä niitä pitää tärkeinä lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta, minkä lisäksi mielikuvaan vaikuttaa hakijan oma tietämys kyseisen yrityksen toiminnasta.

Duunitorin työnhakijatutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Duunitori.fi-palvelussa syksyllä 2015. Kyselyyn vastasi 1025 vastaajaa.

Yöpyessämme hotellissa näemme puhtaat lakanat, runsaan aamiaisen ja hymyilevän vastaanottovirkailijan. Se, mitä asiakkaan näkymättömissä tapahtuu, on kuitenkin usein paljon mielenkiintoisempaa. Hotellin arki on kaikkea muuta kuin kahdeksan tuntia rutiininomaista työskentelyä.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Sokotel Oy:n kanssa. Katso myös Sokos Hotellien ja Radisson Blu -hotellien avoimet kesätyöpaikat Duunitorilta.

Oletko aina halunnut tietää, mitä hotelleissa oikeasti tapahtuu? Hotellit ovat työympäristöinä ainutlaatuisia ja tarjoavat työtä monien eri alojen ammattilaisille. Työtehtäviä yhdistää asiakaskeskeisyys sekä kyky uudenlaiseen ajatteluun ja itsensä kehittämiseen. Kurkistimme Sokos Hotellien ja Radisson Blu -hotellien kulissien taakse ja selvitimme, millaista hotellissa työskentely on ja mitä se vaatii henkilökunnalta.

Loistavalla palvelulla luodaan mieleenpainuvia asiakaskokemuksia

Hotellihenkilökunnan tärkein tehtävä on pitää asiakkaat tyytyväisinä. Asiakkaat ovat aina tärkeämpiä kuin astiat ja positiivisen asiakaskokemuksen luomiseen ollaan valmiita panostamaan. ”Yritämme aina tehdä sen, mitä asiakas haluaa ja pyrimme ylittämään asiakkaan odotukset”, kertoo Radisson Blu Royalin keittiöpäällikkö Mikko Hämäläinen.

Nopeaa toimintaa! Hämäläisen onnistui hankkia asiakkaan toivoma kakku, tehdä kakkuun kyltti ja toimittaa nämä asiakkaan huoneeseen todella tiukalla aikataululla. ”Asiakkaan toiveet pyritään aina toteuttamaan”, kertoo keittiöpäällikkö Mikko Hämäläinen.

Positiivisten asiakaskokemusten luominen vaatii työntekijöiltä luovuutta ja heittäytymistä. Original Sokos Hotel Vaakunan ravintola Loisteen leipuri Janina Sivonen kertoo, että keittiössä työntekijöillä on paljon mahdollisuuksia keksiä, soveltaa ja luoda uutta. ”Työssä pääsee kehittämään uutta ja samalla saa tuoda luovaa puoltansa esiin”, Sivonen mainitsee työnsä parhaiksi puoliksi.

Kaikki lähtee henkilökunnan oma-aloitteisuudesta

Asiakkaiden yllättäminen ei kuulu henkilökunnan pakollisiin työtehtäviin mutta hotelli tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet. ”Yllättäminen lähtee usein työntekijästä itsestään”, lisää Original Sokos Hotel Albertin vastaanottovirkailija Suvi Lintunen. Jotta asiakkaiden yllättäminen onnistuu, on työntekijöiden osattava tunnistaa asiakkaan tarpeet ja räätälöitävä palvelunsa niiden mukaan. ”Asiakaspalvelussa on tärkeää osata lukea asiakasta ja sitä, mitä hän oikeasti haluaa”, toteaa Radisson Blu Royalin vastaanottovirkailija Petro Erkola.

Tässä on aitoa joulumieltä! Viime jouluaattona vastaanottovirkailija Petro Erkola työkavereineen yllätti yhdysvaltalaisperheen hankkimalla heidän lapselleen joululahjan, vaikka lähes kaikki kaupat olivat jo kiinni. ”Auttamisesta tuli tosi hyvä fiilis ja perheen reaktio lämmitti koko hotellihenkilökunnan mieltä”, Erkola kertoo.

Henkilökunta tekeekin asiakkaille usein pieniä yllätyksiä, esimerkiksi viemällä kuohuviinipullon hääparin huoneeseen. Joskus asiakkaiden tyytyväisyyden eteen ollaan valmiita tekemään myös enemmän. ”Meille ihan rivimiestyöntekijöillekin on annettu valtuuksia tehdä vähän isompiakin päätöksiä itse ja tehdä sitä kautta vieraista tyytyväisiä”, kertoo vastaanottovirkailija Petro Erkola.

Hotellivieraiden kanssa jokainen päivä on erilainen

Hotellin työntekijät osaavat siis yllättää asiakkaan mutta myös asiakkaat tekevät työntekijöiden työstä yllättävää ja palkitsevaa. Erilaisten hotellivieraiden vuoksi yksikään päivä ei ole samanlainen. Vastaanottovirkailija Petro Erkola mainitseekin asiakkaat työn hauskimmaksi puoleksi: ”On mukava kuulla eri puolilta maailmaa ja eri kulttuureista tulevien ihmisten näkemyksiä ja kuulumisia.” Vakioasiakkaat oppii myös tuntemaan. ”Hauskinta on, kun pääsee osaksi asiakkaiden elämää”, vastaanottovirkailija Suvi Lintunen lisää.

Hyvä palveluasenne, ulospäinsuuntautuneisuus ja avoimuus ovat tärkeitä piirteitä asiakaspalvelutehtävissä toimittaessa. ”Pitää olla aidosti kiinnostunut asiakkaasta ja hänen kuulumisistaan. On tärkeää jäädä juttelemaan asiakkaan kanssa pelkän tervehdyksen sijaan”, Lintunen kertoo. Tätä vaaditaan jokaiselta hotellissa työskentelevältä.

Yllätyksiä molemmin puolin! Asiakkaat yllättivät vastaanottovirkailija Petro Erkolan vuoden vaihteessa, kun tämä sai kanadalaisen perheen ylimääräiset liput nuorten jääkiekon mm-kisoihin. ”Asiakkaat arvostavat, kun hotellihenkilökunta on kiinnostunut heistä ja haluaa tutustua heihin”, Erkola valottaa.

Asiakaskohtaamiset motivoivat

Asiakkaat ja heiltä saatu palaute auttaa sekä hotellia että sen työntekijöitä kehittymään. Samalla palaute toimii tärkeänä motivaation lähteenä henkilökunnalle. ”Hyvä asiakaspalaute on mukavaa ja palkitsevaa”, kertoo keittiöpäällikkö Mikko Hämäläinen. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiakaskohtaamisia järjestetään jokaisessa työtehtävässä työskentelevälle.

Esimerkiksi kokit pääsevät keskustelemaan asiakkaiden kanssa vain harvoin. Hämäläinen kertoo kuitenkin vuoden vaihteessa tapahtuneesta tilanteesta, jossa keittiöhenkilökunta lähti hakemaan kaupasta gluteenitonta spaghettia, jotta keliakikolle kanadalaispojalle saatiin valmistettua pastaa ja bolognesekastiketta. ”Poika oli aivan innoissaan annoksesta ja siitä tuli hyvä mieli kaikille”, Hämäläinen lisää.

Asiakkaat tulevat tutuiksi! Vastaanottovirkailija Suvi Lintusen mielestä yksi työn parhaista puolista on se, kun pääsee kulkemaan asiakkaiden mukana koko heidän hotellivierailunsa ajan aina varauksen vastaanotosta aamiaiseen ja huoneen luovutukseen.

Työkavereiden apuun voi luottaa

Niin kuin monessa muussakin työssä työkaverit ovat yksi suurimmista viihtyvyyteen vaikuttavista asioista. Hotelleissa on monen eri alan tehtäviä aina kokeista vastaanottovirkailijoihin ja siivoojiin, mutta Sokos Hotelleissa ja Radisson Blu -hotelleissa kaikki ovat kuin yhtä perhettä. ”Oli se sitten henkilökuntaa keittiöstä, salista tai vastaanotosta niin työkavereiden kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen on parasta tässä työssä”, tiivistää keittiöpäällikkö Mikko Hämäläinen. ”Työkavereiden kanssa ollaan yhdessä myös vapaa-ajalla ja aina saa soittaa, jos tarvitsee apua töissä”, vastaanottovirkailija Suvi Lintunen lisää.

Rohkeus kannattaa! Yksi leipuri Janina Sivosen mieleenpainuvimmista työmuistoista oli, kun hän oman vuoronsa jälkeen päätti vaihtaa kokin vaatteet tarjoilijan vaatteisiin ja auttaa työkavereitaan salin puolella. ”Se oli kyllä ehdottomasti kiva kokemus, vaikka vaatikin rohkeutta tulla omalta mukavuusalueelta pois ja mennä kohtaamaan asiakas ihan kasvotusten”, Sivonen kertoo.

Etenkin pienemmissä hotelleissa eri tehtäväalueet eivät ole niin rajattuja ja tarvittaessa autetaan muissakin kuin omissa työtehtävissä. ”Olemme siellä missä asiakkaatkin. Vastaanottovirkailija saattaa välillä paistaa munakasta keittiössä tai auttaa kerroshoitoa”, Lintunen kertoo. Tämän vuoksi hotellissa on oltava kiinnostunut koko talon tapahtumista ja valmis auttamaan työkavereita tarvittaessa.

Kavereita autetaan aina! Vastaanottovirkailija Suvi Lintunen kertoo, että tilanteen vaatiessa hän on mennyt kerroshoitajien avuksi siivoamaan huoneita, jotta asiakkaat saisivat huoneet ajoissa. ”Kun esimies ei ole paikalla, on toimittava oma-aloitteisesti, jotta asiakkaita pystytään palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla”, Lintunen lisää.

Kaikkia hotellin työntekijöitä yhdistää oma-aloitteisuus ja kyky heittäytyä. ”On tärkeää uskaltaa tarttua haasteisiin sekä soveltaa osaamistaan ja käyttää luovuuttaan”, leipuri Janina Sivonen täsmentää. Lisäksi ala on hyvin hektinen, jolloin stressinsietokyky on välttämätöntä. Kiireisessä arjessa on kuitenkin osattava keskittyä olennaiseen eli asiakkaisiin. ”Tärkeintä on ihmisten huomioiminen ja auttaminen”, vastaanottovirkailija Petro Erkola toteaa.

Oletko sinä kiinnostunut hotellissa työskentelystä? Sokos Hotelleissa ja Radisson Blu -hotelleissa on nyt monia kesätyöpaikkoja auki ympäri Suomea. Hae ja vietä unohtumaton kesä hotellin arjessa!

Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin.

Oletko pohtinut myyjän työtä tai minkälaisia mahdollisuuksia kaupan ala tarjoaa? Lidlin työntekijät kertovat, mitkä ominaisuudet tekevät hyvän myyjän ja minkälaista on tehdä töitä kansainvälisessä ja nopeasti kasvavassa kauppaketjussa.  

Tämä artikkeli on osa kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Lidlin kanssa. Lidl tarjoaa uramahdollisuuksia ympäri Suomea, katso avoimet työpaikat »

Kaupan ala tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia myymälöissä ja hallinnon puolella. Lidlillä panostetaan myyjien kouluttamiseen ja asiakaspalveluun, joten ala tarjoaa loistavan mahdollisuuden myös työuraansa aloitteleville. Kaikki lähtee oikeasta asenteesta:

Oikea asenne työntekoon heti ensimmäisenä työpäivänä

Myyjän työ kaupassa on paljon muuta kuin kassalla istumista, se on aktiivista asiakaspalvelua ja tehokasta tiimityötä. ”Yleinen harhaluulo on, että kaupan alalla pärjää kuka tahansa, mutta ihan niin asia ei kuitenkaan ole”, toteaa Apulaismyymäläpäällikkö Joanna Karlsson.

Apulaismyymäläpäällikkönä Karlsson vastaa muun muassa myymälän päivittäisten toimintojen sujumisesta, myyntitavoitteiden saavuttamisesta ja konseptinmukaisesta toiminnasta yhdessä muun esimiestiimin kanssa. Karlsson painottaa erityisesti loistavan asiakaspalveluasenteen merkitystä työssä: ”Täytyy olla oikea asenne työntekoon ja tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Myyjän pitää olla samaan aikaa nöyrä, tehokas ja aikaansaava. Saa olla myös kunnianhimoa ja ylpeä oman työnsä jäljestä.”

 Kaupan alan ammattilaiseksi koulutetaan työn ohessa

Lidlissä jokainen uusi työntekijä perehdytetään tehtäviinsä henkilökohtaisen koulutussuunnitelman avulla. Hän saa myös kummin, joka auttaa tutustumaan työyhteisöön ja opastaa käytännön asioissa ensimmäisten työviikkojen aikana. Perehdytyksestä myymälässä vastaa Palvelukouluttaja. Lisäksi kaikille työntekijöille tarjotaan koulutusta työn ohessa ja eteenpäin pyrkiville osaajille mahdollisuuksia edetä uralla.

Koulutuspäällikkö Hanna Ikosen tehtävänä on varmistaa, että palvelukouluttajat saavat sellaisen koulutuksen, jonka avulla he pystyvät perehdyttämään uusia myyjiä myymälässä. Perehdytyksessä oppiminen tapahtuu myymälässä eikä esimiesten Powerpoint-esityksiä tuijottamalla. ”Jokaisessa myymälässä on henkilö, joka vastaa uuden työntekijän perehdytyksestä ohjeiden mukaisesti”, Ikonen kertoo.

Taru Lehtola toimii Projektiasiantuntijana Lidl Suomen pääkonttorilla myynnin osastolla. Tällä hetkellä hän vastaa muun muassa Lidlin Ilo Palvella -koulutuksesta.”Ilo palvella” on syksyllä 2012 Lidl Suomen 10-vuotisjuhlien yhteydessä lanseerattu slogan ja toimintamalli. Projektin jalkautusta varten Lidl etsi sisäisellä haulla asiakaspalveluhenkisiä sekä persoonallisia henkilöitä myymäläkentältä. Tehtävään sai hakea vapaamuotoisella hakemuksella. ”Ilo palvella -lähettiläät ovat myyjiä, jotka kouluttavat myymälähenkilökuntaa. Koulutusta varten keräsimme erilaisia asiakaspalvelu- ja työntekijätilanteita, näitä harjoitellaan yhdessä jokaisessa myymälässä.” Koulutuksen aikana työntekijät pääsevät yhdessä pohtimaan ja oivaltamaan, miten eri tilanteissa olisi hyvä toimia ja miten asiakaspalvelua voisi kehittää sen sijaan, että ohjeistukset tulisivat ylhäältä päin.

Kaveria ei jätetä – Tiimityötaidot korostuvat kaupan alalla

Kysyttäessä myyjän tärkeimpiä ominaisuuksia, nousee ensimmäisenä jokaisella mieleen asiakaspalveluhenkisyys. ”Siihen liittyy paljon ominaisuuksia, kuten se, että henkilö viihtyy ihmisten kanssa, on ulospäinsuuntautunut ja positiivinen”, Ikonen sanoo.

Myymälässä kaikki työntekijät pääsevät tekemään kassatyön lisäksi monipuolisesti erilaisia tehtäviä. ”Kaikkea ei tarvitse osata heti, osa tulee työn tekemisen myötä opittua, mutta työelämän perusarvot olisi hyvä löytyä jo ennen töihin tulemista”, Karlsson painottaa. Tärkeitä myyjän ominaisuuksia ovat asiakaspalveluasenteen lisäksi reippaus, huolellisuus, paineensietokyky ja kyky tehdä töitä tiimissä. ”Töitä tehdään yhdessä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Jokaisella on oma vastuualueensa, mutta se ei tarkoita, etteikö toisia voisi auttaa ja tsempata. Lisäksi on tärkeää osata antaa oikealla hetkellä positiivista tai rakentavaa palautetta”, Lehtola sanoo.

Myyjän työ on vauhdikasta ja nopeatempoista, joten huolellisuus ja rauhallisuus ovat myös arvostettuja puolia. ”Loistava myyjä hoitaa oman työnsä hyvin, ei tingi työn jäljestä ja auttaa muita aina tarvittaessa”, Karlsson sanoo. ”Työ on yllättävän fyysistä, esimerkiksi aamupurku tehdään niin reippaassa tahdissa, että se lähentelee urheilusuoritusta”, Lehtola paljastaa.

Työ myymälässä voi usein olla hektistä. Miten kiireen keskellä muistetaan huomoida asiakkaita? ”Asiakkaan kohtaamiseen kiireen keskellä pitää jokaisen myyjän panostaa. Se ei vaadi kuin katsekontaktin, tervehdyksen ja hymyn. Ne eivät vie kovin paljoa aikaa, mutta antavat paljon asiakkaalle ja muille”, Lehtola kommentoi.

Lidlillä arvostetaan jokaisen myyjän työpanosta

”Myyjän rooli on todella merkittävä sekä myymälässä että koko Lidlissä. Kaupan alalla on paljon mahdollisuuksia ja työ voi olla ponnahduslauta vaikka mihin”, Ikonen kommentoi. Myyjän työssä tarvitaan Ikosen mielestä asiakaspalveluhenkisyyttä, positiivisuutta ja oikeaa asennetta: ”Kaikki lähtee perusasioista ja oma asenne on todella tärkeä. Jokainen saa kuitenkin olla oma itsensä, ei tarvitse kuulua mihinkään muottiin.”

Kaikki työtehtävät myymälässä vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti asiakkaisiin. ”Henkilökuntamme on paikalla asiakasta varten. Jokainen eri työtehtävä vaikuttaa työntekijöiden fiilikseen. Kun töihin on kiva tulla, on hyvällä fiiliksellä vaikutusta myös asiakkaisiin”, Lehtola painottaa. Myyjän työssä vaaditaan taitoa kohdata asiakkaita. ”Kun ihminen tykkää työstään ja asiakaspalvelusta, se näkyy myös ulospäin”, Ikonen tiivistää.

Kiinnostuitko työstä Lidlillä? Mielenkiintoisia uramahdollisuuksia tarjolla ympäri Suomea, katso avoimet työpaikat Lidlillä »

Haaveiletko hotellielämästä? Hotelliympäristö tarjoaa asiakkaille monipuolisia elämyksiä ja kokemuksia. Duunitori päätti järjestää yhteistyössä S-ryhmän hotelliketjujen Sokos Hotelsin ja Radisson Blun kanssa kilpailun, johon voit osallistua vastaamalla Facebookissa, Instagramissa tai Twitterissä tähän kysymykseen:

Mikä saa sinut viihtymään hotellissa?

Facebookissa voit osallistua vastaamalla suoraan Duunitorin sivulta löytyvään postaukseen. Twitterissä osallistuminen tapahtuu twiitillä ja Instagramissa kuvalla. Muista tägätä vastauksesi Twitterissä ja Instagramissa #hotellissa ja @duunitori. Kilpailun tarkemmat säännöt voit lukea alta. Lue Duunitorilta myös Arki täynnä yllättäviä tilanteita ja heittäytymistä – Tiesitkö millaista on työskennellä hotellissa?, mitä kaikkea hotellityö pitää sisällään ja mitä hotellin arjessa voikaan sattua ja tapahtua.

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika

29.2.-6.3.2016. Kilpailuun ei voi osallistua kilpailuajan ulkopuolella.

2. Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestävät Duunitori ja Sokotel Oy.

3. Osallistumiskelpoisuus ja osallistumisohjeet

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, joilla on Facebook-profiili, Twitter-tili tai julkinen Instagram-profiili. Duunitorin tai Sokotelin työntekijät sekä muut tämän kilpailun järjestämiseen osallistuneet henkilöt tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

Kilpailuun osallistutaan vastaamalla kysymykseen ”Mikä saa sinut viihtymään hotellissa?” joko kommentilla Facebookissa, twiitillä Twitterissä tai kuvalla Instagramissa. Facebookissa kilpailuun osallistutaan kommentoimalla kilpailupäivitystä Duunitorin Facebook-sivulla. Instagramissa ja Twitterissä kilpailukuvissa ja -viesteissä tulee käyttää hashtag-tunnistetta #hotellissa ja tägätä Duunitorin tili @duunitori.

Kilpailuun on mahdollista osallistua useammalla kuvalla tai viestillä.

Kilpailun osallistujalla tulee olla täydet oikeudet lähettämäänsä kuvaan. Kilpailun järjestäjillä on oikeus jättää huomiotta sellaiset kuvat, joiden tekijänoikeudet eivät ole kilpailun osallistujan hallinnassa. Järjestäjät saavat jättää huomiotta tai poistaa myös sellaiset kuvat tai viestit, jotka eivät vastaa kilpailun luonnetta tai jotka voidaan katsoa asiattomiksi.

4. Voittajien valinta ja palkinnot

Voittajat valitaan viikolla 10. Ensimmäisenä palkintona on hotelliyö S-ryhmän hotellissa ja toisena palkintona ravintolaillallinen S-ryhmän ravintolassa. Palkinnot toimitetaan sellaisenaan, eikä niitä voi muuttaa rahaksi.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti joko Facebookin, Instagramin tai Twitterin välityksellä. Mikäli kilpailun voittajaa ei tavoiteta kahden viikon sisällä voittajan julkistamisesta, tilalle voidaan valita uusi voittaja.

Voittajien nimet tai nimimerkit, sekä kilpailuun lähetetyt kuvat voidaan julkaista järjestäjän internet-sivuilla (www.duunitori.fi), Duunitorin Facebook-sivuilla, Duunitorin Instagram-tilillä sekä Duunitorin Twitter-tilillä.

5. Järjestäjien vastuu

Osallistujat vastaavat itse mahdollisista kilpailun osallistumiseen liittyvistä kustannuksista.

Kilpailun voittaja vastaa mahdollisista palkinnon vastaanottamisen tai sen käyttöön liittyvistä kustannuksista. Voittaja vapauttaa järjestäjän kaikesta vastuusta palkinnon käyttöön liittyen, mukaan lukien palkinnossa mahdollisesti ilmenevät viat ja mahdolliset vammat tai vahingot, jotka syntyvät palkintoa käytettäessä.

Järjestäjä ei kerää kilpailun avulla tietoja markkinointitarkoituksiin.

Palkinnon voittaja vapauttaa kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka voisi mahdollisesti aiheutua osallistumisesta kilpailuun, palkinnon lunastamisesta tai palkinnon käyttämisestä.

Facebook, Instagram ja Twitter eivät ole vastuussa kilpailusta.

6. Sääntöjen noudattaminen

Osallistumalla kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan kilpailun sääntöjä ja järjestäjän kilpailua koskevia päätöksiä. Duunitori ja Sokotel pidättävät itsellään oikeuden muutoksiin.

Positiivinen ja ahkera asenne toivat Rauman K-citymarketissa työskentelevälle Miikka Lavannolle K-ryhmän vuoden 2015 Nuoren Työntekijän tittelin. Miikka on nuoresta asti haaveillut omasta kaupasta ja K-kauppiasyrittäjäksi ryhtymisestä. Seuraavaksi hän aikoo tehdä unelmistaan totta.

Tämä artikkeli on osa Duunitorin kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, jossa pääset tutustumaan K-kauppiaiden ja työntekijöiden arkeen. Juttusarja tehdään yhteistyössä K-ryhmän kanssa, joka rekrytoi vuosittain noin 5000 kesätyöntekijää.

Kiinnostus kaupan alaan syntyi jo nuorena

Miikka työskentelee myyjänä Rauman K-citymarketissa ja hän on koulutukseltaan merkonomi. Kaupan ala tuntui hänelle alusta asti selkeältä uravalinnalta: ”Ihan pikkupojasta asti minulla on ollut kiinnostusta kaupan käyntiin. Olen esimerkiksi poiminut ja myynyt marjoja ja kukkia naapureille. Lapsena tuli myös päivittäin juostua isovanhempieni k-kaupalle ja seurattua kaupan toimintaa. Pappa oli K-kauppiaana 25 vuotta ja on Kesko -ihminen henkeen ja vereen, ehkä se on vähän minuunkin tarttunut.”

Miikka haki K-citymarketiin vuonna 2011 ensin viikonloppu- ja iltatyöntekijäksi: ”Tunnit ovat siitä kasvaneet ja vastuuta on tullut sen mukana. Olen oppinut paljon uusia asioita ja tykkään työstäni todella paljon.” Pääasiassa hänen tehtäviinsä kuuluu palvelutiskivuoroja eli myyntityötä sekä iltapäivystystehtäviä.

Vuoden nuori työntekijä -tittelin voittaminen yllätti

Kesällä 2015 K-ryhmän asiakkaat ja henkilökunta saivat netissä toteutetussa K-duuni-kilpailussa ehdottaa henkilöä Vuoden nuoreksi työntekijäksi sekä K-kauppiasta tai K-kauppaa Vuoden nuorten työllistäjäksi. Kilpailuaikana ehdotuksia annettiin yhteensä 340 kappaletta. Voittaminen tuli Miikkalle täytenä yllätyksenä: ”Kun minulle soitettiin, että olin päässyt kolmen parhaan joukkoon, se tuli täytenä yllätyksenä. Itse asiassa en edes tiennyt olevani ehdolla kilpailussa ja että asiakkaat olivat äänestäneet minua. Se oli ihan huippu juttu.”

Ehdotuksiaan K-duuni-kilpailuun lähettäneet asiakkaat kehuivat muun muassa Miikkan positiivista ja reipasta asiakaspalveluasennetta: ”Haluan, että asiakas lähtee hymyilevänä kaupasta, niin hän tulee myös ensi kerralla takaisin.” Moni asiakas tuli myös onnittelemaan Miikkaa kaupalle voiton jälkeen. Tärkeintä asiakaspalvelutyössä on Miikkan mielestä asiakkaan huomioinen ja erinomainen tuotetieto: ”Asiakasta pitää tervehtiä ja ottaa hänen toiveensa huomioon. Tuotetieto on myös tärkeä myyjän ominaisuus, eli osaa kertoa tuotteista ja missä päin myymälää ne sijaitsevat. Muita tärkeitä puolia ovat kohteliaisuus, positiivisuus, silmiin katsominen, hymyileminen ja ymmärtäväisyys asiakasta kohtaan.”

Haluan, että asiakas lähtee hymyilevänä kaupasta.

Työn parhaiksi puoliksi Miikka mainitsee vaihtelevat työajat, monipuoliset tehtävät, hyvän työporukan ja ilmapiirin. ”Meillä on positiivinen porukka ja kaikkia ovat omistautuneita työlleen. Kaikki haluavat, että kauppa menestyy ja asiakkaat viihtyvät niin hyvin, että he tulevat myös uudelleen.”

Mestarimyyjäkoulutuksesta innostusta oppimiseen

K-ryhmä panostaa työntekijöidensä koulutukseen. ”K-ryhmä on siksi mahtava työpaikka, että täällä on mahdollisuus kouluttautua erilaisilla kursseilla. Yksi näistä on joka vuotinen Mestarimyyjäkoulutus, joka on avoin kaikille K-ryhmän työntekijöille. Se on erittäin kannustavaa, että töissä annetaan lisää vastuuta ja pystyy kouluttautua lisää jos vain halua siihen riittää.”

Mestarimyyjäkoulutus tarjoaa koulutuskokonaisuuden vuosittain noin 16 000 opiskelijalle K-ryhmän kaupoissa, Keskossa ja oppilaitoksissa. Opiskelu tapahtuu netissä videoiden, kuvien ja tehtävien avulla. ”Koulutukseen osallistuneista parhaat pääsevät finaaliin, jossa kilpaillaan Mestarimyyjä-tittelistä.” Mestarimyyjäkoulutuksesta on Miikkan mielestä hyötyä kaikille: ”Vaikka ei pääsisi finaaliin asti, opiskelun aikana tarttuu paljon uutta tietoa ja taitoa.”

Unelmien eteen pitää tehdä töitä

Vuoden nuorella työntekijällä on jo tulevaisuuden suunnitelmat selvinä; Miikka haluaa ryhtyä K-kauppiaaksi ”Elämässä pitää asettaa tavoitteita ja luoda itselleen haasteita. Uskon, että positiivisella asenteella, hyvällä asiakaspalvelulla ja oikealla ajatusmaailmalla pääsee pitkälle kauppiasuralla.”

Olen aina haaveillut omasta kaupasta.

”Olen aina haaveillut omasta kaupasta. Totta kai se vie aikaa, se ei tule olemaan helppoa ja vapaapäiviä ei välttämättä ole paljoa, mutta haluan oppia työssä ja päästä saavuttamaan tavoitteita. Se on aina ollut minulle haave jonka haluan toteuttaa.” Nuoresta iästään huolimatta Miikka odottaa jo innolla K-kauppiaaksi ryhtymistä. ”Odottelen jo, että pääsisin kauppiaskoulutukseen. Jos pääsisin kokeisiin ja koulutukseen asti, se olisi mahtavaa. Vaikka ei vielä lähitulevaisuudessa olisi omaa kauppaa, niin on hienoa oppia uusia asioita.”

Haaveena kesätyö K-kaupassa? Näin haet kaupan alalle

Miikka suosittelee jokaista nuorta kokeilemaan työtä kaupan alalla, jos kiinnostusta alaa kohtaan löytyy. ”Kesätöissä saa hyvän kuvan kaupan alasta. Tämä ei ole vain hyllyttämistä vaan aika kattavaa ja hienoa työtä. Paljon tulee opittua uutta, joten kannattaa vain kuunnella tarkasti ohjeita eikä pelätä virheitä. Myyjän työssä pärjää parhaiten positiivisella ja oma-aloitteisella asenteella.” 

Myyjän työssä menestyy positiivisella ja oma-aloitteisella asenteella.

Eniten K-ryhmässä kesätyötä nuorille tarjoavat K-ruokakaupat. Kesä on sesonkiaikaa myös rautakaupoissa, jotka palkkaavat lukuisia kausityöntekijöitä esimerkiksi piha- ja puutarhaosastoille. Kaupoissa kesätyöntekijät toimivat esimerkiksi kassatyöntekijöinä ja myyjinä, konsernin puolella toimistotöissä esimerkiksi taloushallinnossa tai viestinnässä sekä varastotehtävissä logistiikkakeskuksissa.

Katso K-ryhmän avoimet kesätyöpaikat Duunitorilla!

Haluaisitko päästä näyttämään kykysi ja kasvamaan ammattilaiseksi ammattilaisten joukossa? IT-ala houkuttelee kunnianhimoisia nuoria osaajia, joilla on halua hypätä alati muuttuvaan sekä kehittyvään kyytiin. Duunitori selvitti, millaista on työskennellä traineena kasvavassa IT-alan yrityksessä.

Tiesitkö, että IT-alalla on paljon annettavaa sellaisillekin, jotka eivät välitä koodaamisesta? Ala on teknologian kehityksen vuoksi yksi nopeiten muuttuvista ja kehittyvistä aloista ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuksia riippumatta aiemmasta suuntautumisestasi. Haastattelimme neljää IT-talo eCraftin Trainee-ohjelman vuoden 2015 lopulla aloittanutta nuorta, jotka ovat erikoistuneet ohjelmassa konsultointiin ja sovelluskehitykseen.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä eCraftin kanssa. Katso myös eCraftin #Newcrafters Summer Trainee –ohjelman avoimet kesätyöpaikat Duunitorilta.

Strereotypiat joutuvat heti koetukselle, kun enemmistö haastateltavista on naisia. Ja vain yksi heistä on koodari, hänkin sattumoisin naispuolinen. Onko tämä sittenkään IT-alan yritys vai olemmeko väärässä paikassa?

Haastatteluun saapuneista nuorista kolmella on aiemman työkokemuksen, opintojen tai harrastusten kautta IT-alan taustaa ja kiinnostusta. Asiakkuudenhallintajärjestelmien parissa konsultoinnin traineena työskentelevä Salla Abrahamsson ei ollut kuitenkaan aikaisemmin ajatellut IT-alaa vaihtoehtona. ”IT-ala oli ennen aika tuntematon ja päädyinkin tänne vahingossa. Hakuprosessin aikana kiinnostuin kuitenkin lisää ja otin selvää alasta. Trainee-ohjelma on tarjonnut hyvän näköalapaikan ja olen ollut tyytyväinen valintaani”, Abrahamsson toteaa.

Trainee-ohjelmassa suora näytön paikka

Nuoret kiittelevät yrityksen Trainee-ohjelmassa eniten sitä, kuinka eCraftilla saa tosissaan tehdä töitä, oppia ja vaikuttaa oman työnsä sisältöön. Sovelluskehittäjä-traineena työskentelevä Kaarina Kirkko-Jaakkola kertoo parhaimmaksi onnistumisekseen sen, kun hänen eCraftin Go-tuotteelle lähes kokonaan itse tekemänsä nettisivut julkaistiin. Hän oli tuolloin ehtinyt työskennellä talossa vasta kaksi viikkoa.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata heti. Toiminnanohjauksen konsultiksi erikoistunut trainee Jaakko Oittinen toteaa, että oppimisen näkökulma on otettu ohjelmassa hyvin huomioon. Työ sisältää paljon erilaisia järjestelmiä, joiden opetteluun on saanut aikaa. Oppimisen näkökulmasta tärkeää on myös se, että työkavereilla on aina aikaa neuvoa ja vastata kysymyksiin. ”Täällä henki on sellainen, että aina saa kysyä ja kuka tahansa auttaa. Varsinkin aikaisemmin Trainee-ohjelmassa työskennelleet ja sittemmin taloon jääneet ovat olleet heti auttamassa ja kertomassa, kuinka täällä kannattaa toimia”, kertoo Sanni Koskenkorva, joka työskentelee Abrahamssonin tavoin asiakkuudenhallintajärjestelmien parissa konsultoinnin ohjelmassa.

Yrityksessä kasvetaan ammattilaisiksi yhdessä, ja usein trainee-jakson päätyttyä jäädään taloon töihin. Työssään nuoria motivoi sen mielenkiintoisuus, monipuolisuus sekä hyvä työyhteisö ja sen tarjoama oppimisympäristö. Haastateltavat kokevat, että heidän työllään on merkitystä. ”Vaikka olen trainee, niin minulta tullaan kysymään, kuinka sinä tekisit tämän asian. Se on todella motivoivaa”, Abrahamsson perustelee.

Monipuoliseen työhön saa itse vaikuttaa

Trainee-ohjelman nuoret ovat saaneet tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. Konsultoinnin traineet Abrahamsson ja Koskenkorva ovat keskittyneet asiakkuudenhallintajärjestelmään ja esimerkiksi järjestelmien käyttöoppaiden laatimiseen, asiakasprojekteihin sekä asiakaspalveluun ja neuvontaan järjestelmiin liittyen. Toiminnanohjauksen puolella Oittinen on suorittanut jo useita sertifikaatteja ja odottaa nyt pian alkavia suurempia asiakasprojekteja. Kirkko-Jaakkola puolestaan on tähän mennessä keskittynyt nettisivujen päivittämiseen ja uudistamiseen, koska hänellä on siitä jo aiempaa kokemusta.

Työtehtävät pyritään eCraftilla räätälöimään yksilön osaaminen sekä tulevaisuus huomioiden. Samoihin tehtäviin ei tarvitse jämähtää, vaan talo elää jatkuvaa muutosta ja kehitystä. Kehittymiseen kannustetaan ja jokaista työntekijää tarkastellaan yksilönä pohtien, mikä on juuri kyseisen työntekijän potentiaali. Talossa saa sanoa, mikä kiinnostaa ja mitä haluaa tehdä.

”Työtehtävät ovat tarpeeksi haastavia, eikä ongelmiin ole aina vain yhtä oikeaa ratkaisua”, Oittinen pohtii. Hänelle työn monipuolisuus ja jatkuva muutos tarjoavat toivottuja haasteita.

Mahtava työyhteisö houkuttelee töihin joka päivä

”Työyhteisö on eCraftilla ihan mahtava”, hymyilee Kirkko-Jaakkola. Aktiivisen tiimin kanssa ollaan useita kertoja oltu niin after workeilla, pikkujouluissa, urheilemassa kuin laneissakin, ja työpäivän jälkeen ollaan lähdössä sählyturnaukseen. Nuoret kuvailevat eCraftia yhteisöksi, jonka osaksi kaikki kokevat päässeensä nopeasti. ”Välillä joku saattaa tulla vaan kahvikupin kanssa juttelemaan ihan muistakin asioista kuin työhön liittyvistä. Vaikka istutaan omissa tiimeissä, täällä saa vapaasti kulkea ja käydä juttelemassa ihmisten kanssa”, Koskenkorva kertoo. ”Talk to people” sattuukin olemaan osa yrityksen strategiaa, tietää Oittinen.

Haastateltavat kertovat, että eCraftilla työskentely on hyvän porukan ansiosta hauskaa. Kirkko-Jaakkola jää tarvittaessa ylitöihinkin aina hyvällä mielellä. Koskenkorvakin vakuuttaa, ettei sunnuntaisin harmita, kun maanantaina on taas työpäivä.

Työyhteisöä voi kuvata ketteräksi sekä yhteisöönsä sitoutuneeksi. ”Jos jollakulla on idea ja sitä ehdottaa muille, niin se hyvin todennäköisesti myös toteutetaan”, Koskenkorva naurahtaa. Abrahamsson on yllättynyt siitä, kuinka paljon työntekijät todella osallistuvat yhteisiin työajan ulkopuolisiin tapahtumiin. Näillä tapahtumilla on ollut merkittävä rooli nuorten viihtymisessä työnsä parissa.

Myös koko 16-henkisen Trainee-porukan kesken on järjestetty esimerkiksi koulutuksia, ja nuoret kokevatkin ammattitaitonsa kasvaneen huimasti Trainee-ohjelman aikana. Ohjelma on tarjonnut kattavan katsauksen IT-alaan ja vahvistanut nuorten päätöstä siitä, että he ovat oikealla tiellä. ”Trainee-ohjelma on ehdottoman hyvä ponnahduslauta työelämään”, Oittinen täsmentää.

Haluaisitko mukaan eCraftin kesän 2016 #Newcrafters Summer Trainee-ohjelmaan? Ohjelmaan voit tutustua ja hakea alla olevasta linkistä. Haku on käynnissä nyt!

K-ryhmä palkkaa tänäkin kesänä noin 5000 nuorta kesätyöntekijää. Noin 40 000 henkeä työllistävä K-ryhmä on yksi Suomen suurimmista kesätyöllistäjistä, ja se tarjoaa kesätöitä niin peruskoululaisille kuin opinnoissaan loppusuoralla oleville.

Innostaako ura kaupan alalla?

Kaupan alan kesätyöpaikka voi olla monelle ensimmäinen, ja K-ryhmälle on tärkeää panostaa vastuullisuuteen ja työntekijöiden perehdytykseen. K-ryhmä valittiinkin Global 100 -listauksessa maailman vastuullisimmaksi kaupaksi. ”Hyvä perehdyttäminen lisää työniloa ja reippautta. On kiva tulla K-duuniin ja tehdä työtä, kun tietää, miten omalla työpaikalla toimitaan ja keneltä saa apua”, kertoo Kesko Oyj:n Recruitment Specialist Anu Haapoja tiedotteessa. 

Kesko tarjoaa kesätöitä sekä kaupoissa että konsernin puolella. K-ryhmässä eniten kesätöitä nuorille tarjotaan K-ruokakaupoissa sekä rautakaupoissa esimerkiksi piha- ja puutarhaosastolla. Työtehtävät ovat esimerkiksi tuotteiden hyllyttämistä, kauppakunnon ylläpitoa sekä asiakaspalvelua. Konsernissa puolestaan tarjolla on toimisto- ja varastotehtäviä. ”Kesätyöntekijöiden määrä jakaantuu siten, että K-kauppiaat työllistävät vajaat 4000 henkilöä ja Kesko-konserni tytäryhtiöineen runsaat 1000 kesätyöntekijää”, Haapoja sanoo.

Kesätöihin voi hakea monen eri väylän kautta, sillä Keskolla on kymmeniä eri ketju- ja tuotebrändejä. Esimerkiksi peruskoululaiset ja lukiolaiset voivat hakea Tutustu ja tienaa -kesäharjoitteluohjelmaan, ja lisäksi opiskelijoita otetaan myös työssäoppimisjaksoille. K-ryhmä on mukana myös nuorisotakuussa. ”Vuosittain Kesko ja K-kaupat työllistävät Suomessa noin 10 000 alle 30-vuotiasta”, Haapoja kertoo.

Lue lisää työskentelystä K-ryhmässä: Asiakkaiden valitsema – Tällainen on vuoden nuori työntekijä

Haluatko ensi kesäksi töihin K-ryhmään?

Kesätöitä voi hakea netissä tai mennä kysymään suoraan kauppiaalta, varsinkin jos sopivaa avointa paikkaa ei muuten löydy. Kiinnostaako työskentely kaupan alalla? Haku kesätöihin on nyt vauhdissa! Avoimia työpaikkoja pääset selaamaan täällä.

Työelämälle on tyypillistä, että olosuhteet ja tilanteet muuttuvat nopeasti niin yrityksillä kuin työntekijöilläkin. Uran aikana saatetaan toimia välillä palkansaajana ja välillä yrittäjänä, joskus molempinakin samanaikaisesti. Miten siirtyä näppärästi työntekijästä itsensä työllistäjäksi ja välttää aikaa vievät paperityöt?

Tämä artikkeli on toteutettu yhdessä UKKO.fi-palvelun kanssa.
Tutustu UKKO.fi-palveluun »

Mitä on kevytyrittäjyys?

Itsensä työllistäminen on mahdollista myös ilman yrityksen perustamista. Olitpa sitten esimerkiksi bloggaaja, freelancer, ohjelmoija tai remontoija, voit mahdollistaa toimintasi kevytyrittäjyyspalvelun avulla. UKKO.fi on palvelu, jonka avulla voit harjoittaa yrittäjämäistä toimintaa ilman omaa yritystä. Sinulla voi olla osaamista, jota haluaisit myydä yksinkertaisesti laskulla ilman ylimääräistä byrokratiaa. Tai ehkä vasta unelmoit työllistäväsi itse itsesi, mutta suuri elämänmuutos yrittäjäksi pelottaa.

Kevytyrittäjänä henkilö toimii yrittäjämäisesti. Hän hankkii itse asiakkaansa, hinnoittelee työnsä ja päättää työn ajankohdan. Sen sijaan hänellä ei ole yrittäjään verrattuna omaa y-tunnusta eikä hän maksa yrittäjän eläkemaksua. Kevytyrittäjä on siis virallisesti määriteltynä palkansaaja mutta toimii kuin yrittäjä.

Miten hyötyä kevytyrittäjyydestä?

UKKO.fi:n etuna käyttäjälle on, että se mahdollistaa omasta työstä laskuttamisen ilman yrityksen perustamista ja siihen vaadittavaa byrokratiaa. Palvelusta hyötyvät kaikki, jotka haluavat laskuttaa töistään yhdellä laskulla. Voit toimia esimerkiksi freelancerina tai kokeilla yrittäjyyttä ennen oman yrityksen perustamista. Palvelun avulla voit laskuttaa myös sivutöistä opiskelun tai oman päätyön ohella. Lisäksi palvelu sopii satunnaisten töiden laskutukseen.

Tärkeintä työssä on keskittyä omaan ydinosaamiseen, jolloin aikaa ei välttämättä jää muuhun. Ulkoista laskutuspalvelua käyttämällä voitkin unohtaa ylimääräiset lisätyöt, ja pääset nopeasti keskittymään täysillä ammattiisi. UKKO.fi-palveluun pääset tutustumaan täällä.

ManpowerGroup on julkaissut jälleen 8.3.2016 työmarkkinabarometrin (Manpower Employment Outlook Survey) vuoden 2016 huhti-, touko- ja kesäkuun osalta. Työmarkkinabarometri tarjoaa katsauksen työnantajien aikomuksiin lisätä tai vähentää henkilöstömäärää seuraavan kvartaalin eli vuosineljänneksen aikana.

Toisen kvartaalin tilanne on ManpowerGroup Suomen toimitusjohtaja Iikka Lindroosin mukaan positiivinen. ”Toinen vuosineljännes näyttää kohtalaista plussaa jo kolmantena perättäisenä vuotena, ja yritysten työllistämisaikeet paranevat talvikuukausiin verrattuna. Toiseen kvartaaliin sisältyy kuitenkin kesätyöntekijöiden rekrytointi, mikä nostaa tulosta, kun kausitasoitus ei vielä ole käytössä. Kaiken kaikkiaan vuosi sitten työvoiman lisäämistä suunnittelevia oli enemmän, mutta myös epävarmojen vastaajien osuus oli suurempi”, toteaa Lindroos.

Työllistymisennusteet varovaisen toiveikkaita

Suomalaisten työnantajien ennusteet huhti-kesäkuulle ovat rohkaisevia, selviää Manpowerin lehdistötiedotteesta. 10 prosenttia aikoo lisätä henkilöstönsä määrää, 5 prosenttia vähentää ja 82 prosenttia ennustaa työntekijöidensä määrän pysyvän ennallaan. Täten työllistämisaikeiden indikaattori vuoden 2016 toiselle kvartaalille on +5 prosenttia.

Työllistämisaikeet suurimpia julkishallinnossa, koulutuksessa ja sosiaali- ja terveysalalla

Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä on Lindroosin mukaan kasvussa, mikä näkyy julkishallinnon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan työllistämisaikeiden vahvimmassa kasvussa. Työllistymisen kasvua ennakoidaan myös maa-, metsä- ja kalataloudelle. Lisäksi muun muassa rahoitus- ja vakuutusalalla, kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluiden parissa työllistyminen näyttää todennäköisemmältä kuin edellisellä neljänneksellä.

Henkilöstömäärän odotetaan puolestaan vähenevän kahdella sektorilla: kuljetus-, varastointi- ja viestintäalalla ja rakennusalalla.

Varmimmin voi työllistyä Etelä-Suomessa keskikokoisessa yrityksessä

Alueellisesti tarkasteltuna työllistyminen sekä Etelä-Suomessa (+9 %) että Länsi-Suomessa (+5 %) näyttää toisen neljänneksen ajanjaksolla positiiviselta. Pohjois- ja Itä-Suomeen ennustetaan vaisumpaa työllistymistahtia.

Työllistämisaikeet ovat positiivisia yrityskoosta riippumatta. Keskikokoiset yritykset, joissa on 50-249 työntekijää, ennakoivat suurinta henkilöstömäärän lisäystä. Suuret yritykset (250 työntekijää tai enemmän) aikovat lisätä henkilöstöään mikroyrityksiä (alle 10 työntekijää) enemmän. Varmimmalta työllistyminen näyttää siis Etelä-Suomessa keskikokoisessa yrityksessä.

ManpowerGroup™ on maailman johtava henkilöstö- ja työvoimaratkaisujen kehittäjä ja tuottaja. Yritys luo innovatiivisia ratkaisuja yhdistämällä inhimillisen potentiaalin ja yritysten tavoitteet. ManpowerGroup palvelee pieniä ja isoja yrityksiä ja organisaatioita eri toimialoilla.

Kiinnostaisiko ainutlaatuinen ja kansainvälinen työympäristö sekä monipuoliset etenemismahdollisuudet? Suomen tunnetuimpien hotelliketjujen Sokos Hotellin ja Radisson Blun työntekijät kertovat, miksi he valitsivat hotelli- ja ravintola-alan ja minkälaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa. 

Tämä artikkeli on osa hotellialasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhdessä Sokotelin kanssa. S-ryhmän hotellit etsivät nyt kesätyöntekijöitä ympäri Suomea, katso avoimet paikat Duunitorilta!

Hotellit tarjoavat monipuolisia työtehtäviä ja mahdollisuuksia edetä uralla haluamaansa suuntaan, jos vain asennetta ja kunnianhimoa riittää. Tämän tietävät myös Sokos Hotellin vastaanotossa aloittanut ja tällä hetkellä Sokotelin henkilöstöpäällikkönä toimiva Sami Juntunen sekä hotelliuransa opiskeluaikoina tarjoilijana aloittanut ja nykyisin tapahtumakoordinaattorina Sokotelilla työskentelevä Sanni Siurua. Lue, mitä he kertovat uransa käännekohdista ja etenemiseen vaikuttavista tekijöistä.

Arjen luksusta – Hotellit tarjoavat ainutlaatuisen työympäristön

Moni hotellialalla työskentelevä aloittaa uransa jo nuorena. Näin kävi myös yörespana Original Sokos Hotel Vaakunassa vuonna 1998 aloittaneelle Sami Juntuselle. Juntunen oli innostunut hotellityöstä jo aikaisemmin, joten sopivan paikan auettua hän päätti hakea työtä. ”Hotellibisneksessä on jokin oma hohtonsa. Hotellit ja ravintolat ovat ainutlaatuisia ympäristöjä sekä työpaikkoina että asiakkaina vierailla”, Juntunen kertoo.

Aloittaessaan työt hotellissa Juntunen opiskeli restonomiksi ja huomasi jo opintojen aikana hotellimaailman olevan hänen juttunsa. Joihinkin tehtäviin vaaditaan tiettyä koulutusta, mutta yleisesti hotellialalla innokkuus ja kiinnostus työtä kohtaan ratkaisevat. Sanni Siurua opiskeli aivan toista alaa nähdessään työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin tarjoilijoita henkilöstövuokrauksen kautta Original Sokos Hotel Ilvekseen.

Hotellityössä Siuruaa viehätti ihmisten kanssa työskentely ja työn vaihtelevuus: ”Pidän ihmisistä ja asiakaskohtaamisista. Hotellissa käy sekä suomalaisia että kansainvälisiä asiakkaita ja on monenlaista tilaisuutta.” Siurua oli opiskelija ja aktiivinen kilpaurheilija, joten työn oli myös sovittava hänen aikatauluihinsa. Osa-aikainen työskentely mahdollisti mukavasti joustavuutta työntekoon.

Työssä kehittyminen johtaa vastuullisempiin rooleihin

Juntunen on edennyt urallaan vähitellen vastuullisempiin rooleihin monien eri työtehtävien kautta. Muutaman vuoden vastaanottovirkailijana toimittuaan hän yleni esimiestehtäviin ensin vuoropäälliköksi ja myöhemmin tulosvastuullisiin esimiestehtäviin hotellipäälliköksi. Uran käännekohta oli kuitenkin vuosi 2007, kun Juntunen siirtyi HR-asiantuntijaksi Sokotelin pääkonttorille. Juntusella ei ollut aiempaa kokemusta tai koulutustaustaa henkilöstöpuolen tehtävistä, mutta kokemus hotellialalta ja esimiestehtävistä auttoi paikan saamisessa. ”Työn kautta pääsin perehtymään HR-maailmaan ja ottamaan vähitellen asiakokonaisuuksia haltuun. Koko uran aikana olen oppinut paljon työtä tekemällä ja työn kautta asioihin perehtymällä”, Juntunen lisää.

Koko uran aikana olen oppinut paljon työtä tekemällä ja työn kautta asioihin perehtymällä.

Vaikka työnkuva kuulosti heti omalta jutulta, työ henkilöstöpuolella oli Juntuselle hyppy tuntemattomaan: ”Kun näin ilmoituksen, se kolahti samantien. Hain sen tarkemmin miettimättä, millainen HR-maailma on.” Juntunen oli tottunut tekemään töitä asiakkaiden ja muun henkilökunnan kanssa, joten siirtyminen asiantuntijatehtäviin arvelutti. ”Eniten pelkäsin, että asiakaskontakti häviää enkä voi olla enää niin paljon ihmisten kanssa tekemisissä. Kävin tehtävän sisältöä silloisen henkilöstöjohtajan kanssa läpi ja selvisi, että saan edelleen työskennellä paljon meidän esimiesten kanssa. Sosiaalisen kontaktin säilyminen antoi rohkeutta hakea tehtävää.”

Vähitellen Juntusen vastuualueet ovat kasvaneet, muun muassa työsuhdeasiat ja työhyvinvoinnitiin liittyvät asiat ovat tuoneet lisää sisältöä työhön. Vuonna 2011 hän siirtyi nykyiseen työhönsä henkilöstöpäälliköksi. Tällä hetkellä Juntusella on kokonaisvastuu HR-asioista ja hän on mukana Sokotelin johtoryhmässä. Juntunen on viihtynyt Sokotelilla, sillä työpaikalla on tekemisen ja kehittämisen meininki sekä avoin ilmapiiri. ”Pidän itseäni myös hyvin onnekkaana, sillä aina kun olen kaivannut uusia haasteita, on Sokotelin sisältä tarjoutunut mahdollisuus uudenlaisiin tehtäviin tai päästä uralla eteenpäin”, Juntunen lisää.

Yrityksen sisällä tehtävästä toiseen siirtyminen on vaivatonta

Työntekijän kiinnostuksen kohteet vievät uraa omaan suuntaansa, jolloin kaikkien urapolut ovat väistämättä erilaisia. Urakehitys ei välttämättä tarkoita suoraviivaista ylenemistä korkeampaan tehtävään vaan välillä tehtävien tasot voivat kulkea vaakasuoraan tai jopa alaspäin. Siuruan tapauksessa työtehtävät ovat vaihtuneet täysin toiseen alaan tarjoilijana ja vuorovastaavana toimimisen jälkeen. Uran uusi suunta löytyi myyntipalveluista myyntineuvottelijana.

Myyntipalvelut on erillinen yksikkö ja täysin eri alan työ tarjoilijaan verrattuna. Siurua kiinnostui uudesta aluevaltauksesta, kun hänen työkaverinsa siirtyi myyntipalveluihin. Yrityksen sisällä tehtävästä toiseen siirtyminen oli Siuruan mukaan luontevaa ja helppoa, sillä talo oli jo tuttu. Lisäksi hän korostaa, että myyntipalveluiden puolella toimittaessa tarjoilijan kokemuksesta samassa talossa on ollut paljon hyötyä: ”Tietää, mitä myy ja minkälaisille ihmisille myy.” Varsinainen yleneminen tapahtui, kun hän siirtyi nykyiseen tehtäväänsä tapahtumakoordinaattoriksi.

Aktiivinen asenne omaan urakehitykseen palkitaan

Monet hotellialalle hakevat haluavat edetä ensimmäisistä työtehtävistään eteenpäin ja kehittää osaamistaan haastavammissa rooleissa. Hotellit tarjoavat etenemisvaihtoehtoja, mutta urakehitys on paljon itsestä kiinni. ”Oma aktiivisuus ja kiinnostus työtä kohtaan ratkaisee. Pitää olla valmis kehittämään itseään ja osaamistaan ja haluta oppia koko ajan uutta”, Siurua valottaa. Koulutuksella on aina painoarvoa – tehtävästä riippuen enemmän tai vähemmän. Monesti kuitenkin asenne ja intohimo ovat niitä asioita, jotka ratkaisevat pelin. ”Asiat ja teknisen tekemisen oppii kyllä, kunhan asenne on kohdallaan”, Juntunen toteaa.

Asiat ja teknisen tekemisen oppii kyllä, kunhan asenne on kohdallaan.

Omalla kohdallaan Siurua pitää merkittävänä urakehitykseen vaikuttaneena asiana työkokemusta sekä positiivisuutta ja yritteliäisyyttä. ”Jos haluan jotain, teen kaikkeni sen saavuttamisen eteen”, Siurua lisää. Juntunen kertoo, että sattumalla ja ajoituksellakin on vaikutus uralla etenemiseen: ”Mahdollisuuksia tulee varmasti, kun jaksaa olla kärsivällinen ja aktiivinen sekä hoitaa oman tehtävänsä hyvin.”

Haluaisitko sinä luoda urasi hotellialalla, jossa yksikään päivä ei ole samanlainen? Haaveen toteuttamisen voi aloittaa esimerkiksi kesätöistä! Sokotel etsii nyt ahkeria ja innokkaita kesätyöntekijöitä usealle paikkakunnalle:

Työ löytyy yhä harvemmin työpaikkailmoituksiin vastaamalla, joten verkostot ja oma-aloitteisuus ovat työhaussa korvaamattomia apuja. Vaikka suomalaiset tunnistavat verkostoitumisen merkityksen, vain kuusi prosenttia pitää sitä vahvuutenaan. Tiedot käyvät ilmi Sitran tuoreesta tutkimuksesta Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään.

Alle neljäsosa suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhön avointa työpaikkaa hakemalla ja noin 70 prosenttia on löytänyt työtä muita polkuja pitkin, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Viidesosa on lähestynyt itse nykyistä työnantajaansa ja viidesosalle on tarjottu töitä. Julkisten työnvälityspalveluiden kautta työn on löytänyt vain alle kymmenesosa työssäkäyvistä.

Verkostoituminen entistä tärkeämpää työelämässä

”Tehokas työnhaku on monikanavaista, sillä myös työnantajat hyödyntävät rekrytoinnissa verkostoja ja arvostavat aktiivisuutta”, toteaa Sitran johtava asiantuntija Mikko Hyttinen Sitran tiedotteessa.

Työpaikan saamiseen vaikuttavat ratkaisevasti aiempi työkokemus ja näytöt, taidot sekä omaan persoonaan ja motivaatioon liittyvät tekijät. Yli puolet tutkimukseen vastanneista pitää vahvuuksinaan luotettavuutta, hyvää asennetta ja ahkeruutta – ominaisuuksia, jotka painottuvat monissa muissakin tutkimuksissa. Listan hännillä ovat puolestaan sellaiset ominaisuudet kuin luovuus, empaattisuus ja verkostoitumistaidot.

Aktiivisesti verkostoja hyödyntävät vastaajat kertovat kuitenkin hyötyvänsä niistä selvästi. Yli 80 prosenttia heistä on sitä mieltä, että verkostoituminen on auttanut menestymään työelämässä.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia

Digitalisaatio ja globalisaatio muokkaavat työtä ja työmarkkinoita monin tavoin: perinteisiä tehtäviä häviää, syntyy uusia ammatteja ja työn tekemisen muodot monipuolistuvat, kun työ ei ole enää yhtä sidoksissa tiettyyn aikaan tai paikkaan.

Työn tulevaisuus mietityttää suomalaisia, ja siihen liittyvät näkemykset ilmentävät sekä huolta että tulevaisuususkoa. 70 prosenttia vastaajista uskoo työttömyyden lisääntyvän Suomessa edelleen, mutta suunnilleen yhtä moni ajattelee, että oma työtehtävä säilyy työn murroksesta huolimatta. Alanvaihtoa pitää omalla kohdalla todennäköisenä yli 40 prosenttia vastaajista.

Tilanteen vaatiessa yli puolet vastaajista olisi valmiita joustamaan työhön liittyvistä järjestelyistä, vastuusta tai työn sisällöstä. Noin 30 prosenttia joustaisi varmasti tai melko varmasti myös palkasta tai työsuhteen muodosta. Työn sijainnilla on sen sijaan suomalaisille suuri merkitys: Siitä olisi valmis joustamaan vain noin joka viides vastaaja. Työn perässä ollaan kyllä valmiita matkustamaan jossakin määrin, mutta ei muuttamaan.

Joka toinen työssäkäyvä voisi harkita työpaikan vaihtoa

Kahdella kolmesta työssä käyvästä on työpaikan vaihtohaluja. Aktiivisesti uutta työtä etsii 16 prosenttia vastaajista. Puolet voisi harkita vaihtoa, jos sopiva paikka tulisi vastaan. Kannusteina ovat etenkin mahdollisuus uusiin haasteisiin tai mielekkäämpiin tehtäviin. Nykyistä parempi palkka motivoi noin kolmasosaa mahdollisista työnvaihtajista.

”Liikkuvuus työmarkkinoilla on monin tavoin hyväksi sekä yksilölle että taloudelle. Se lisää osaamispääomaa ja ruokkii luovuutta sekä ongelmanratkaisukykyä. Ne taas ovat keskeisiä tekijöitä uusien innovaatioiden ja kilpailukyvyn taustalla”, Hyttinen kommentoi Sitran tiedotteessa.

Sitran Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -kyselytutkimus toteutettiin joulukuussa 2015 ja siihen vastasi 5 000 suomalaista.

Nyt voit testata oman työelämäkuntosi osoitteessa kuntotesti.sitra.fi.

Näppäimistöt laulavat, kahvikupit höyryävät ja pöytälätkä odottaa pelaajiaan. Sellainen on tavanomainen näkymä kodikkaassa ja modernissa toimistossa Hakaniemessä, jossa päämajaansa pitää Duunitorin tiimi. Maanantaiaamulla nämä duunitorilaiset kerääntyvät toimiston neukkariin aloittamaan viikkonsa yhteisellä aamiaisella, ja loppuviikosta saman pöydän ääressä kilistellään skumppaa jälleen koko porukan kesken. Mitä muuta täältä löytyy? Kurkistetaan Duunitorin arkeen!

Sattuman kautta

Kun Duunitorin perustajat, lapsuudenystävät ja silloiset kauppatieteiden opiskelijat Thomas Grönholm ja Martti Kuusanmäki istuivat joitain vuosia sitten eräässä Kallion kuppilassa ideoimassa omaa yritystä, ei vielä tiedetty, että muutaman vuoden kuluttua firma työllistäisi jo toistakymmentä henkilöä. ”Lähdettiin liikkeelle nollasta. Alussa oli vain me ja tietokoneet”, Grönholm muistelee.

Kahden ystävän suunnitelma päätyi nykyiseen muotoonsa lopulta sattuman kautta. Kantava kipinä oli halu rakentaa ja kehittää asioita uudella tavalla, ja tämä ajatus ohjaa kaikkien duunitorilaisten toimintaa edelleen: yritys yhdistää perinteisiä media-, ohjelmisto- ja rekrytointialoja ja on siten kasvanut Suomen suurimmaksi työnhakukoneeksi ja uudenlaiseksi rekrytointimediaksi. Viikoittain Duunitorin some-yhteisöt tavoittavat lähes miljoona ihmistä ja yksittäisiä työpaikkailmoituksia luetaan jopa 900 000 kertaa. Juuri kuukausi sitten palvelu saavutti merkittävän etapin, sillä helmikuuhun mennessä palvelussa oli luettu työpaikkailmoituksia jo 50 miljoonaa kertaa.

”Me halutaan mahdollistaa asioita”, Kuusanmäki aloittaa. ”Työnhaku koskettaa kaikkia, ja tavoitteenamme on auttaa yrityksiä löytämään oikeat ihmiset ja mahdollistaa osapuolien kohtaaminen helpommin ja paremmin”, hän selventää. Usein rekrytoinnissa puhutaan ns. kohtaanto-ongelmasta eli siitä, että yritysten ja sopivien työntekijöiden on vaikea löytää toisiaan, ja tässä Duunitori haluaa olla avuksi.

Markkinatalouden oppeja voi verrata myös Duunitorin filosofiaan: ”Kun ostat ja myyt tavaraa, hinta on yleensä kaikkien tiedossa. Työssä sen sijaan joku tarvitsee työntekijän ja joku tarvitsee työn, mutta transaktio on paljon monimutkaisempi ja siksi kiinnostava”, pohtii Grönholm.

Nuorekkaassa ja rennossa ilmapiirissä

Perinteisiin, erityisesti suuriin ja vakiintuneisiin yrityksiin tottuneelle Duunitori on edistyksellinen ja poikkeuksellinen työpaikka: esimerkiksi omia, kiinteitä työpisteitä ei toimistolla periaatteessa ole, vaan paikkaa voi vaihtaa mielensä mukaan. ”Pitää säilyttää itsenäisyys ja työrauha, mutta samaan aikaan kohtaamiset ovat tärkeitä uuden synnyttämisen kannalta”, kuvaa Grönholm.

Lisäksi koko toimiston kesken keräännytään yhteen vähintään kahdesti viikossa: maanantaisin viikko käynnistetään yhteisellä aamupalalla ja loppuviikosta se puretaan yhdessä kuohuviinilasien äärellä (puhumattakaan synttäreistä ja juhlapäiväleivonnaisista). Toimistolla on paljon muitakin omia perinteitä, kuten perinteinen pääsiäismunajahti ja kesäiset piknikit toimiston edustalla.

Edes toimiston sisustuksessa ei ole tyydytty perinteiseen: pöydät ovat Kuusanmäen omaa designia koivunhalkojalkoineen ja valaistuksesta on huolehtinut teatterilavastaja.

Nuorekkaassa ja innostuneessa ilmapiirissä on helppo ideoida ja tulla kuulluksi, sillä hierarkiaa ei ole. ”Emme halua olla vain työpaikka, johon mennään tekemään töitä, vaan enemmänkin tietynlainen ympäristö”, kuvailee Grönholm. ”Lifestyle”, komppaa Kuusanmäki naurahtaen.

Töissä digitalisaation aallonharjalla

Syksyllä Duunitorilla aloitti työnsä Account Managerina työskentelevä kauppatieteiden maisteri Lauri Iso-Markku. Saatuaan gradunsa valmiiksi Iso-Markku haki töitä pelkästään pienistä ja keskisuurista yrityksistä, sillä isossa firmassa tietyssä tehtävässä toimiminen tuntui ”liian laput silmillä olemiselta”.

”Duunitorilla tehdään asioita eri tavalla ja uskalletaan lähteä kokeilemaan. Täällä on sellainen mentaliteetti, jota Suomeen tarvitaan muutenkin, eli uskalletaan tehdä ja kokeilla, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla”, Iso-Markku pohtii tyytyväisenä. ”Nykyään pitää ymmärtää digitaalista maailmaa ja sen ymmärtäminen vahvistaa omaa uraa”, hän lisää.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyykin kaikessa toimiston arjessa: esimerkiksi sähköposteja ei toimiston kesken juuri vaihdella, vaan kaikki viestintä hoidetaan Slack-palvelussa. Muutkin työt hoidetaan pilvipalveluissa, kuten projektinhallinta Asanassa tai koodipuoli GitHubissa.

”Koin, että täällä pääsen itsekin oikeasti kehittymään”, Iso-Markku myhäilee ja jatkaa: ”Se kiehtoi, että tällaista ei kovin monessa paikassa Suomessa pääse tekemään.”

Haluaisitko sinä liittyä Duunitorin joukkoon luomaan uutta? Etsimme parhaillaan uusia työkavereita, katso tästä kaikki avoimet työpaikat:

Account Manager / Myyntipäällikkö

Marketing Manager / Markkinointipäällikkö

Lead Developer / Ohjelmistokehittäjä

Digital Marketing Trainee / Markkinoinnin harjoittelija

Web Developer Trainee / Web-harjoittelija

S-ryhmän hotelliketjut Sokos Hotels ja Radisson Blu rekrytoivat nyt uutta henkilökuntaa. Hotellityön mielenkiintoisesta arjesta inspiroituneena Duunitori järjesti yhdessä S-ryhmän hotelliketjujen kanssa sosiaalisessa mediassa kilpailun, jossa halusimme selvittää:

Mikä saa sinut viihtymään hotellissa?

Vastauksia tuli runsain mitoin. Esille nousivat lähes kaikissa vastauksissa erinomainen asiakaspalvelu, hyvä aamupala ja viihtyisä ja siisti ympäristö. Lisäksi toivottiin mm. aktiviteetteja vapaa-ajalle, hyvää sijaintia ja tv-viihdettä. Hotellissa havitellaan pakoa arjesta ja poikkeavaa luksusta, jota tuo vastaajien mukaan esimerkiksi kylpyamme. Perhelomilla toivottiin erityisesti lasten huomioimista.

Kilpailun voittajiksi selviytyivät Tanja Rivinoja ja Elina Rahkola. Onnittelut voittajille! Tässä otteita kilpailun vastauksista:

Kommentteja Facebookissa

”Se, että tuntee itsensä tervetulleeksi! Se tunnelma heijastuu ystävällisessä ja asiantuntevassa henkilökunnassa. Joku kiva, pikku yllätys hotellin puolelta saa mielen hyvälle tuulelle! Huoneen pitää olla siisti, se lienee itsestään selvää, sänky on tärkeä. Kiva olisi, jos huone on tehty viihtyisäksi.” – Kristiina

”Viihtyisät tilat, mukava tunnelma hotellissa, iloinen henkilökunta ja maittava aamupala! Niistä on hyvä hotelliloma tehty” – Kirsi

”Se, että henkilökunta osaa ja haluaa palvella sellaisissakin asiakkaan ongelmissa, jotka eivät varsinaisesti kuulu konseptiin. Omakohtainen kokemus: Lapseni sairastui matkalla yöllä korvakipuun. Tarvitsimme lääkäriä. Hotellitoimihenkilö oma-aloitteisesti varasi ajan lääkäripäivystyksestä, hankki kyydin ja lisäksi oli toimittanut yleishoitotarvikkeita ja välipalaa huoneeseemme siksi kunnes palasimme.” – Tapani

”Usein tulee matkustettua yksin, jolloin hotellin viihtyvyydellä on ihan valtaisa merkitys, ettei yksinäisyys ala vaivata. Mukava henkilökunta ensinnäkin, se että minut kohdataan yksilöllisenä ihmisenä, ei vain asiakkaana. Varsinkin yksin matkustaessa ilahduttaa suuresti, jos huoneesta löytyy tv, elokuvia, musiikkia, pientä purtavaa ja kahvia, kylppäristä mahdollisesti jotain spa-tuotteita.” – Johanna

”Se, että lapsikin asiakkaana huomioidaan on tärkeää, eikä sen todellakaan tarvitse olla iso juttu. Viimeksi hotellissa oli joku aarrelaatikko, josta sai valita sisäänkirjautuessa aarteen. Lapsellemme nuo pienet kaupunkilomat ovat olleet todella mieluisia ja hotellissa yöpyminen on jostain syystä lapsille taianomainen kokemus. Silloin vanhempienkin on mukava alkaa suunnittelemaan seuraavaa reissua!” – Riikka

”Hotellissa olemisen sietämätön keveys, kun sängyssä puhtaat valkoiset lakanat, lautasella vihreät paistetut tomaatit, terassilla paikka auringossa ja 39 askelta pieneen suklaapuotiin. Takaikkuna paljastaa linnut ja tavallisia ihmisiä. Vihdoin pitkän päivän ilta, syö juo mies nainen. Seuraa kuuma tanssi sekä rakkautta ennen auringonlaskua. Yö täyttyy hellyyden ehdoilla. Aamulla heräämisiä ja lakanoissa naisen tuoksu. Elämä on ihanaa!” – Tanja

Twiittejä Twitterissä

#hotellissa runsas aamupala jota tarjoillaan mahd. myöhään, koska myös hyvät & pitkät unet on tosi jees. @duunitori pic.twitter.com/BC6Ky6aoqt

— Sanna Kylmanen (@sannamaria77) March 5, 2016

Tärkeintä #hotellissa muhkea sänky ja seesteinen tunnelma. Hyvällä palvelulla voi paikata monia puutteita ja huonolla päinvastoin.@duunitori

— Meri Vanhanen (@MeriVanhanen) March 6, 2016

Instagramin antia

Lue lisää työskentelystä hotellissa:

Arki täynnä yllättäviä tilanteita ja heittäytymistä – Tiesitkö millaista on työskennellä hotellissa?

Asenne ja aktiivisuus ratkaisevat – Kesätyö hotellissa vei asiantuntijatehtäviin

Kiinnostaisiko sinua tehdä myyntiä rekrytointialaa uudistavassa yrityksessä? Duunitorilla myyjän työ on monipuolista, vastuullista ja itsenäistä. Lue, mitä kaikkea Account Managerimme Laurin työpäivään kuuluu.

Duunitorilla myyjät hankkivat omia asiakkaita, joiden kanssa he pääsevät rakentamaan asiakkuutta ja kehittämään yhteistyötä. Myyjän työ koostuukin useista eri osa-alueista ja asiakkaiden kanssa toimiminen tuo työpäiviin vaihtelevuutta. Kurkistimme Duunitorin Account Managerin Laurin työpäivään.

Työtehtävä: Account Manager 
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Markkinointi
Harrastukset: Kuntosali, lenkkeily, sulkapallo, laskettelu ja suunnistus
Myyjän tärkeimmät ominaisuudet: Kokonaisuuksien ja yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen, taito kuunnella asiakasta ja mukautua asiakkaan mukaan sekä yhteistyömahdollisuuksien hahmottaminen useasta eri näkökulmasta
Fun fact: Lauri on hypännyt maailman kolmanneksi korkeimman benjihypyn Uuden-Seelannin Queenstownissa

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta ja heittäytymiskykyä

Asiakaspäällikön tehtävien edellytys on, että myyjällä on ostavia asiakkaita. Tämän vuoksi myyjän on ensin hankittava asiakkaat ja rakennettava asiakkuudet.

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta; puhelin on otettava käteen ja alettava soittamaan ihmisille. Toiminta alkaa rullaamaan, kun tulee onnistumisia – saat tapaamisia ja tapaamisista tulee kauppoja. Jokainen asiakas on aina uusi mahdollisuus.

Uusasiakashankinta on raakaa myyntityötä, joka lähtee asiakkaan tarpeesta. Puhelun tarkoitus on kartoittaa asiakkaan tilanne ja varata aika tapaamiselle, eli toisin sanoen myydä ajatus ja idea Duunitorin tarjoamista palveluista sekä yhteistyön arvosta molemmille.

Suomessa myyntiä vieroksutaan ja myyjällä on huono klangi. Kun soitan asiakkaalle, ajattelen aidosti, että meidän tarjoamista palveluista on hyötyä asiakkaalle. En tekisi tätä myyntiä ellen itse uskoisi meidän palveluihin.

Myyntitapaamiset rytmittävät työpäivää

Laurin työpäivän aikataulun määräävät asiakastapaamiset, joita on yleensä muutama päivässä.

Valmistaudun tapaamisiin aina huolellisesti etukäteen. Otan selvää, millainen asiakas on kyseessä ja millaisella toimialalla toimitaan. Tällöin tapaamisessa ei mene turhaan aikaa perusasioiden kertaamiseen. Samalla mietin, millä kulmalla tapaamiseen lähdetään ja millä tavoin asiakkaan kanssa voitaisiin lähteä tekemään yhteistyötä.

Tapaamisessa käydään läpi, mikä Duunitori on ja miksi rekrytointinäkyvyyttä ja työnantajamielikuvaa kannattaa ajatella uudella tavalla. Lisäksi pyritään löytämään asiakkaan kannalta ne kipupisteet ja haasteet, joihin Duunitorin palvelut voisivat tuoda ratkaisun.

Työni on ratkaisumyyntiä. Myyjän on osattava löytää asiakkaan ongelmat, joihin me voisimme tarjota ratkaisun. Tällöin on ymmärrettävä asiakkaan toimintaa kokonaisvaltaisesti. Hr:n lisäksi on otettava huomioon yrityksen markkinointi ja viestintä.

Tapaamisten perusteella Lauri tekee tarjouksia ja miettii kokonaisuutta, miten yrityksen kanssa voidaan jatkaa eteenpäin.

Myyntikäynti on onnistunut silloin, kun tilannetta saadaan jollakin tavalla vietyä eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uutta tapaamista tai tarjouksen jättämistä.

Kampanjoiden suunnittelussa yhdistyy myynti ja markkinointi

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on hyvin palkitseva osa myyjän työtä. Työ ei ole ainoastaan myyntiä, vaan Lauri pääsee miettimään isompiakin työnantajamielikuvaan liittyviä kokonaisuuksia ja konkreettisia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Tällöin markkinoinnin koulutustaustasta on hyötyä.

Rekrytointimarkkinointi on yksi yrityksen parhaimpia markkinointitoimenpiteitä, sillä hyviä työntekijöitä pitää saada houkuteltua firmaan, jotta saadaan tehtyä hyviä palveluita ja sitä kautta tyytyväisiä asiakkaita. Työnantajamielikuva on tärkeä osa rekrytointimarkkinointia.

Lauri pitää Account Managerin työn parhaina puolina vastuuta asiakassuhteiden kehittämisestä sekä myynnin ja markkinoinnin yhdistämistä. Duunitorilla hän on päässyt myös kehittämään itseään monella rintamalla sekä soveltamaan yliopistolla opittuja asioita.

Työtä tehdään itsenäisesti tiimin tuella

Vaikka työ on itsenäistä, se ei ole yksinäistä. Myyntitiimi kannustaa jatkuvasti toisiaan ja miettii yhdessä, miten asioita voidaan tehdä entistä paremmin. Työkavereilta saa aina apua ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailu kuuluu myynnissä asiaan, mutta se tehdään hyvällä hengellä.

Vaikka olisit kuinka hyvä itse, et voi koskaan olla niin hyvä, ettet tarvitse muita. Kaikki arvo, mitä me täällä luodaan, tehdään yhdessä. Meillä on myös todella hyvä porukka ja  loistava yhteishenki.

Joka viikko Duunitorilla kokoonnutaan muutaman kerran koko porukalla keskustelemaan tulevista ja käynnissä olevista projekteista. Lauri korostaa, että tämä helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista ja tulevan suunnittelua.

Account Managerin työssä korostuu yhteistyö markkinoinnin kanssa ja se, että tiedetään mitä tapahtuu milloinkin.

Urheilu ja kaverit auttavat rentoutumaan

Urheilu on Laurille tärkeä henkireikä ja keino saada ajatukset pois työstä. Ennen tai jälkeen työpäivän hän rentoutuu käymällä salilla tai lenkillä. Aamulla urheilu auttaa saamaan päivän energisesti käyntiin ja illalla työasiat pois mielestä. Lisäksi Lauri viettää vapaa-aikaansa usein kavereiden ja ystävien seurassa.

Kaverit ja ystävät ovat tärkeä osa elämää. Heidän kanssaan voin rentoutua sekä vaihtaa ideoita ja ajatuksia.

Follow @LauriIsoMarkku
Linkedin: Lauri Iso-Markku

Haluaisitko päästä osaksi Duunitorin tiimiä? Haemme nyt uusia osaajia! Katso avoimet paikat.

Pääset seuraamaan Duunitorin toimiston elämää Twitterissä ja Instagramissa @duunitori sekä Snapchatissä seuraamalla tiliä duunitori.

Lue myös: Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Oletko nuori osaaja ja etsit uusia haasteita? Studentwork on nuoriin ammattilaisiin erikoistunut rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyritys – yksi Pohjoismaiden suurimmista. Studentwork rekrytoi nyt yritykseensä lisää työntekijöitä Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Ouluun.

• Account manager, HELSINKI »
• Account manager, OULU »
• Esimiesvastuullinen Account manager, TURKU »
• Esimiesvastuullinen Account manager, TAMPERE »
• Esimiesvastuullinen Consultant manager, TAMPERE »
• Junior Consultant manager, HELSINKI »

Studenworkilla ollaan innoissaan mahdollisuudesta rekrytoida lisää työntekijöitä: ”Nuoria osaajia työllistävänä tahona on aivan mahtavaa voida avata toistakymmentä työpaikkaa nuorille myös meillä”, kertoo Studentworkin COO Emmi Kantonen. Tarjolla on töitä erityisesti myynnin ja rekrytoinnin tulevaisuuden tähdille.

Mikä on Studentwork?

Studentworkin tarina sai alkunsa pienessä helsinkiläisessä opiskelija-asunnossa, kun kaksi kauppatieteiden opiskelijaa, Lucas Geisler ja Tomas Valkama, päättivät vuonna 2004 perustaa oman yrityksen. Alun perin Studentworkin tarkoituksena oli työllistää perustajien lisäksi myös muita opiskelijoita sekä vastavalmistuneita. Sittemmin on tapahtunut paljon, ja tätä nykyä Studentwork on yksi Pohjoismaiden suurimmista nuoriin osaajiin erikoistuneista rekrytointi- ja henkilöstövuokrausyrityksistä. Suomen lisäksi yrityksellä on toimistoja myös muissa Pohjoismaissa ja lisää kasvua on luvassa: ”Studentworkin lähivuosien kasvusuunnitelma edellyttää loistavien tyyppien löytämistä joukkoomme”, Kantonen kommentoi.

Luovaa ajattelua ja tuloksen tekoa – Minkälainen on nuori osaaja?

Studenworkilla arvot vaikuttavat myös siihen, minkälaisia henkilöitä yritykseen halutaan rekrytoida. Nämä arvot ovat: share fun, always deliver, be creative ja take responsibility. ”Uskomme vahvasti siihen, että mitä enemmän löydämme kulttuuriimme sopivia, innostuneita tekijöitä, sitä menestyksekkäämpiä voimme lähivuosina olla.”

”Kuten arvoissamme todetaan, niin meillä pärjää kun on luova, tulosorientoitunut tiimipelaaja, joka haluaa kasvaa alan parhaaksi”, Kantonen painottaa. Etsitkö sinä uusia haasteita? Katso minkälaista on tehdä töitä Studentworkilla:

Olit sitten rekrytoinnin ammattilainen, kivenkova myyntitykki tai uraasi aloitteleva opiskelija, nyt kannattaa hakea! Katso Studentworkin avoimet työpaikat Duunitorilla »

Haaveiletko uusista uramahdollisuuksista? Olisitko valmis muuttamaan ja tekemään töitä Virossa? Osallistu kyselytutkimukseen ja voit voittaa matkan kahdelle hengelle majoituksineen Tallinnaan.

Viime aikoina on puhuttu paljon niin yritysten kuin yksityistenkin henkilöiden muuttamisesta Suomesta Viroon töihin. Maan hintataso, uramahdollisuudet sekä sijainti lähellä Suomea houkuttelevat uusia tekijöitä. Voisiko Viroon oikeasti olla mielekästä muuttaa asumaan ja töihin, eli voisivatko arki ja elämänlaatu siellä sopia myös suomalaisille?

Kysymyksen selvittämiseksi Duunitori ja viestintätoimisto Wolfcom toteuttavat yhdessä kyselytutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten asenteita Virosta työskentelymaana.

Voit vastata kyselyyn alla tai erillisellä sivulla täällä. Vastaamalla voit voittaa palkinnoksi matkan kahdelle hengelle majoituksineen Tallinnaan! 

Oletko miettinyt, mitä kaikkea Duunitorin sisältötiimissä tapahtuu? Duunitorilla työhön kuuluu vapautta etsiä ja toteuttaa itsenäisesti uusia toimintatapoja. Lue, mitä kaikkea Marketing Managerimme Sonjan työpäivä sisältää.

Duunitorilla sisältötiimi huolehtii siitä, että sisältöä riittää kaikissa kanavissamme. Sosiaalisen median verkostoa ylläpidetään ja kasvatetaan. Markkinoinnissa työtehtävät ovat vaihtelevia sisältäen esimerkiksi artikkelien, uutiskirjeiden ja tiedotteiden laatimista ja monipuolista kampanjointia asiakasprojekteihin liittyen. Kurkistimme Duunitorin Marketing Managerin Sonjan työpäivään.

Työtehtävä: Marketing Manager
Koulutus: Liiketalouden tradenomi, Mainonta ja yritysviestintä
Harrastukset: Pyöräily, ruoanlaitto
Markkinointipäällikön tärkeimmät ominaisuudet: Uteliaisuus, luovuus, tiimityötaidot
Fun fact: Sonja harrasti nuorena jalkapalloa lähes 10 vuotta ja haaveilee vieläkin silloin tällöin paluusta pelikentälle.

Työn mielekkyys syntyy vastuusta ja vapaudesta

Markkinointipäällikkönä Sonjan vastuulla on, että markkinointia tehdään sekä työntekijöille että yrityksille. Sonjan tavoitteena on kasvattaa Duunitorin tunnettuutta markkinoinnin eri keinojen avulla.

Täällä luodaan koko ajan uutta testaten ja kokeillen. Aloittaessani täällä pääsin heti suunnittelemaan markkinointia yhdessä johdon kanssa. Ensimmäisenä isona projektinani oli lähteä kasvattamaan Duunitorin sosiaalisen median verkostoa.

Sonjan mielestä työn parhaita puolia ovat vastuullisuus ja samanaikaisesti vapaus toteuttaa uusia ideoita.

Jos jollakin on idea, niin sitä lähdetään heti toteuttamaan. Täällä saa tehdä itsenäisesti päätöksiä ja miettiä, mikä on paras vaihtoehto.

Sonja kokee oppineensa Duunitorilla työskentelynsä aikana huimasti ja hän haluaa oppia koko ajan lisää. Sosiaalinen media tarjoaa alati muuttuvana ympäristönä kaivattuja haasteita. Duunitorilla Sonjalle on annettu mahdollisuus kehittää omaa ammattitaitoaan vastuun saamisen kautta. Se on ollut haastavaa mutta palkitsevaa.

On ollut hienoa nähdä markkinoinnin ja koko yrityksen kasvu ja kehitys. Muutokset tapahtuvat niin nopeasti! Vuosi tai pari vuotta sitten tehtiin aivan erilaisia asioita ja tänäkin vuonna on luvassa paljon uutta. Koskaan ei jäädä paikoilleen, vaan mennään koko ajan eteenpäin.

Suunnittelu mahdollistaa tehokkaan ajankäytön

Aamunsa Sonja aloittaa tarkistamalla sähköpostit, keskustelut, työelämän uutiset ja kertaamalla päivän tapahtumat. Suunnitelmallisena ihmisenä Sonja suunnittelee työskentelyään viikko- ja kuukausitasolla. Päivään voi kuulua esimerkiksi asiakastapaamisia tai sisäisiä palavereja. Sisältötiimin kanssa käydään viikoittain läpi, mitä kyseisellä viikolla on tapahtunut ja miltä seuraava viikko näyttää.

Yleensä on jokin asiakasprojekti käynnissä, jolloin työhön kuuluu paljon sisällöntuotantoa ja suunnittelua siihen liittyen. Vaikka en ole aamuvirkku, kirjoitan mieluiten aamupäivisin, koska se on minulle paras aika keskittyä.

Iltapäivisin Sonja tekee usein muita päivittäisiä tehtäviä, kuten työpaikkailmoitusten kampanjoita, yhteydenpitoa asiakkaisiin, kuvitusta ja editointia.

Työnantajamielikuvaa luodaan yhdessä asiakkaan kanssa

Markkinointipäällikön työssään Sonja on usein tekemisissä asiakkaiden kanssa. Työnantajamielikuvakampanjat suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaan kanssa yhteistyössä sekä myynnin että markkinoinnin voimin. Kun myyjä on myynyt kampanjan, tavataan asiakkaan kanssa kasvokkain keskustellen esimerkiksi tavoitteista ja odotuksista.

Asiakas saattaa olla rekrytoimassa tai haluaa panostaa työnantajamielikuvan kehittämiseen, jolloin työpaikkailmoituksen rinnalle tuodaan työnhakijoita kiinnostavaa sisältöä, kuten uratarinoita ja toimialan esittelyjä.

Työyhteisö kannustaa kehittymiseen

Duunitorin tiimi on yhtenäinen ja uudet työntekijät otetaan mukaan alusta alkaen. Tärkeintä Sonjan mielestä on se, että jokainen pääsee vaikuttamaan ja kehittymään työssään. Vaikka Sonja pitääkin itsenäisestä työstä, ovat muun tiimin mielipiteet ja tuki tärkeitä.

Täällä täytyy olla halua tehdä töitä ja uskallusta esittää omia ideoitaan, sillä pienessä työyhteisössä kaikkien panos on tärkeä. Tarvitaan motivaatiota antaa tiimille kaikkensa. Teemme töitä kohti yhteistä tavoitetta.

Työyhteisön merkitys korostuu työssä viihtymisessä. Duunitorin työkulttuurissa avoimuus näkyy erityisesti viestinnässä. Byrokratiaa ei ole – markkinoinnin henkilöt voivat tehdä toisena päivänä töitä toimitusjohtajan ja toisena päivänä myynnin kanssa. On mahdollisuus osallistua kaikkeen ja tietää aina, mitä yrityksessä tapahtuu.

Duunitorin markkinoinnissa Sonja aloitti yli kolme vuotta sitten, ensin harjoittelijana. Nykypäivänä hän on henkilö, joka perehdyttää markkinoinnin harjoittelijoita. Duunitorilla harjoittelijat tekevät alusta alkaen oikeita töitä ja heistä tulee tasavertaisia tiimin jäseniä.

Harjoittelijoista tulee heti osa tiimiä ja kaikki pääsevät tekemään todella monipuolisia tehtäviä jo harjoittelun alussa. Kahvia ei tarvitse keitellä, paitsi toki jos tykkää kahvista tai haluaa ilahduttaa työkavereita.

Vapaa-ajan rento oleskelu luo vastapainoa työlle

Sonjalle tärkeää on sekä ystävien seurassa vietetty aika että rento oleskelu. Sään salliessa Sonja pyöräilee töihin ja harrastaa pyöräilyä muutenkin. Vapaa-ajalla ilostuttaa myös huomionkipeä löytökissa.

Arkeaan Sonja piristää esimerkiksi viikonloppumatkoilla Euroopan kohteisiin. Suosikkikaupunki on Kööpenhamina, jonka tunnelmaa Sonja kuvailee rennoksi, ihmisiä iloisiksi ja arkkitehtuuria kauniiksi.

Haluaisitko päästä osaksi Duunitorin tiimiä? Haemme nyt uusia osaajia! Katso avoimet paikat.

Pääset seuraamaan Duunitorin toimiston elämää Twitterissä ja Instagramissa sekä Snapchatissä seuraamalla tiliä duunitori.

Katso video arjestamme täällä! Lisäksi voit lukea myös:

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Jokainen asiakas on uusi mahdollisuus – Päivä Duunitorin Account Managerin matkassa

Oletko kiinnostunut esimiestehtävistä? Haluatko kaupan alan näköalapaikalle? Lidl tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden edetä myyjän tehtävistä aina asiantuntijaksi ja esimieheksi saakka. Kokemusta on mahdollista hankkia myös kansainvälisesti.

Tämä artikkeli on osa kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Lidlin kanssa. Lidl tarjoaa uramahdollisuuksia ympäri Suomea, katso avoimet työpaikat »

Voiko ensimmäinen työpaikka, työharjoittelu tai trainee-ohjelma olla myös askel kohti jotain suurempaa? Lidlillä esimiestehtävissä työskentelevät Sanna Rainio, Mikko Sell ja Pipsa Lappalainen kertovat, minkälaista on luoda uraa nopeasti kehittyvällä ja vaativalla kaupan alalla ja kuinka he etenivät nykyisiin tehtäviinsä.

Mukana Lidlin kasvutarinassa jo yli 10 vuotta

On huikeaa olla mukana kehittämässä päivittäistavarakaupan alaa.

Osastopäällikkö Sanna Rainio työskentelee Lidlin pääkonttorilla myynnin osastolla, johon kuuluu noin 10 henkilöä. Hänen tiiminsä koostuu projektipäälliköistä, -koordinaattoreista ja -asiantuntijoista ja puolivuosittain osastolla työskentelevät myös kaksivuotista International Trainee -ohjelmaa käyvät myynnin traineet.

Rainio on ollut alusta asti mukana Lidl Suomen tarinassa. Hän oli vuonna 2002 avaamassa Pirkkalan myymälää, joka on yksi ensimmäisiä Lidl-myymälöitä Suomessa. ”On huikeaa olla mukana kehittämässä päivittäistavarakaupan alaa.” 

Rainio aloitti uransa Lidlillä myymäläpäällikkönä valmistuttuaan liiketalouden tradenomiksi. Rainio kävi Saksassa myös myymäläpäällikön koulutuksen. Myymäläpäällikön tehtävistä hän siirtyi aluepäälliköksi, minkä jälkeen hän työskenteli konsernin pääkonttorilla Saksassa kansainvälisessä sisäisessä tarkastuksessa. ”Toimin kansainvälisenä sisäisenä tarkastajana vuoden verran. Kiersin ympäri Eurooppaa ristiin rastiin eri Lidl-maissa. Käytännössä työni oli käydä todentamassa, kuinka hyvin Lidlin konsepti toteutuu myymälöissä.”

Työntekijöiden kehittymiseen ja uralla etenemiseen panostetaan

Kansainvälisyys ja organisaation tarjoamat laajat mahdollisuudet houkuttelivat Rainion alunperin hakemaan töihin Lidille. Lisäksi Rainiolla oli jo hyvä saksan kielen taito, mikä edesauttoi koulutuspaikan saamista Saksasta. Ennen nykyiseen tehtäväänsä osastopäälliköksi siirtymistä Rainio toimi myös projektipäällikkönä pääkonttorilla ja oli mukana toteuttamassa monia liiketoiminnan kannalta merkittäviä projekteja, kuten esimerkiksi myymälöiden paistopisteitä.

Mahdollisuuksia työskennellä myös ulkomailla.

Työssä viihtymisen kannalta Rainion mielestä tärkeimpiä asioita ovat mukavat työkaverit ja esimies sekä monipuolinen ja haastava työnkuva. Rainio kehuu myös Lidlin tarjoamia uramahdollisuuksia: ”Lidl haluaa kehittyä ja meillä panostetaan entistä enemmän myös työntekijöiden kehittymiseen. Tarjolla on koulutuksia, valmennuksia ja apuvälineitä, jotka edistävät ammatillista kehittymistä. Lidlillä on mahdollisuus edetä uralla, sivusuunnassa tai ylöspäin. Myös Suomen rajojen ulkopuolella työskentelyyn Lidl tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia.”

Rainion omana uratavoitteena on jatkossa syventää osaamistaan osastopäällikön tehtävissä ja osaston johtamisessa: ”Haluan auttaa, tukea ja kannustaa kaikkia tiimiläisiäni omassa työssään. Opin edelleen joka päivä uutta ja tulevaisuus näyttää valoisalta.”

Myymälässä menestyksen kulmakivenä on hyvä tiimi

Myymäläpäällikkö Pipsa Lappalainen työskentelee tällä hetkellä Espoonlahden Lidlissä ja vastaa työssään koko myymälän toiminnasta ja tunnusluvuista. Lappalainen aloitti uransa Lidlillä myyjänä ja on toiminut nykyisessä roolissaan noin vuoden ajan.

”Kun hain töihin Lidille, en sen enempää miettinyt tulevaa työuraani, mutta aina kun olen päässyt etenemään, olen saanut myös lisää motivaatiota.” Alku uuden myymälän myymäläpäällikkönä oli Lappalaiselle haastava: ”Myymälässä oli haasteita, jotka piti huomioida alussa, mutta tänä päivänä myymälän arki sujuu hyvin ja koko tiimi pystyy tekemään töitä hyvin itsenäisesti.” Lappalainen kokee saaneensa esimiestehtävien myötä enemmän itsevarmuutta: ”Erilaisia ihmisiä pitää osata johtaa eri tavoin. On myös tärkeää osata tulkita muiden ihmisten tunteita, sillä kaikkia ei voi lähestyä ja johtaa samalla tavalla.”

Asiakkaalta saatu kiitos on parhaimpia asioita tässä työssä.

Parasta Lappalaisen mielestä myymäläpäällikön tehtävässä on nähdä työn jälki sekä esimiehiltä saatu tunnustus ja hyvä palaute. ”Tiedän tehneeni työni hyvin, kun henkilökunta tekee hyvää työtä.” Myös asiakkailta saatu palaute on Lappalaisen mielestä tärkeää, sekä positiivinen että negatiivinen: ”Asiakkaalta saatu kiitos on yksi parhaimpia asioita tässä työssä.”

Lappalaisen mielestä tärkeää työssä on tiimihenki, joka on jokaisessa myymälässä hieman erilainen. ”On ainutlaatuinen fiilis olla työpaikassa, jossa työkaverit ovat samanhenkisiä. Eräässä myymälässä on samat henkilöt olleet töissä avajaisista asti. Kun siellä käy ostoksilla, on vähän kuin kotiin menisi ja sieltä olen saanut ystäviä loppuelämäksi.”

Lappalainen uskoo löytävänsä jatkossakin uusia haasteita Lidlin työntekijänä: ”Jos tulee tilaisuus esimerkiksi päästä avaamaan uutta myymälää, se voisi olla mielenkiintoista ja se seuraava askel uralla. Tulevaisuudessa voisin harkita tekeväni myös muita työtehtäviä Lidlillä.”

Uuden myymälän avaaminen on esimiehelle näytön paikka

Mikko Sell toimii Kirkkonummen Lidlin apulaismyymäläpäällikkönä. Myymälän esimiehenä Sell vastaa myyjän työn ohella myymälän taloushallinnosta ja henkilöstöasioista, kuten työvuorojen suunnittelusta. Sell päätyi kaupan alalle töihin valmistuttuaan merkonomiksi. Armeijan jälkeen hän pääsi vuoropäälliköksi, käytyään samalla johtajakoulutuksen. ”Oltuani puolitoista vuotta vuoropäällikkönä, myymäläpäällikkö ja aluepäällikkö kysyivät, lähdenkö mukaan avaamaan Kauklahden uutta myymälää.” Se oli Sellille näytön paikka, jonka jälkeen hänelle tarjoutui tilaisuus ryhtyä apulaismyymäläpäälliköksi.

Uuden myymälän avaaminen oli Sellille täysin uusi haaste. ”Tein töitä vuoropäällikkönä ja palvelukouluttajana ja yksi osa työtä oli kouluttaa uutta henkilökuntaa. Oli kiva järjestää yhteisiä koulutuksia ja havaita, kuinka tiimityö lähti käytännössä toimimaan.”

Esimiestehtävissä saa vastuuta ja vapautta

Jos hoitaa työnsä hyvin, on mahdollisuus päästä vastuullisiin tehtäviin.

Parasta Sellin mielestä myymälätyössä on oma työn jäljen näkeminen ja mahdollisuus itsenäiseen työskentelyyn ja päätöksentekoon.”Tykkään siitä, että asiat tehdään tehokkaasti. Lidl myös tarjoaa hyviä koulutuksia työntekijöilleen ja mahdollisuuden päästä vastuullisiin tehtäviin, jos hoitaa työnsä hyvin.” Nuoresta iästään huolimatta Sell onkin saanut lyhyessä ajassa paljon vastuuta. ”Myymälässä on usein sekä nuoria että vanhempia työntekijöitä. Haastavinta näin nuorella iällä on henkilöstön johtaminen.”

Sell uskoo löytävänsä uusia työtehtäviä talon sisältä jatkossakin: ”En vielä tiedä tarkalleen mikä minusta tulee isona tulee, mutta saatan hakea myymäläpäälliköksi kun olen saanut enemmän kokemusta. Olisi hienoa saada vielä enemmän vastuuta ja haasteita”, Sell sanoo.

Kiinnostuitko työstä Lidlillä? Mielenkiintoisia uramahdollisuuksia tarjolla ympäri Suomea, katso avoimet työpaikat Lidlillä »