Tekoälystä puhuttaessa useimmille tulee mieleen Terminaattori tai tieteiselokuvien monotonisella äänellä puhuvat apurit. Tekoäly ja automaatio tulevat varmasti ihmisten avuksi kotiin ja työpaikoille, mutta ensiksi eri tavoin kuin elokuvissa. Artikkeli on osa työelämän tulevaisuudesta kertovaa juttusarjaa.

Mitä tekoäly on?

Tekoälyksi sanotaan tietokonetta tai tietokoneohjelmaa, joka kykenee älykkääseen toimintaan. Tällaisen älykkään toiminnan määritteleminen onkin jo vaikeampi pähkinä, mutta sellaisiksi voidaan lukea esimerkiksi kuvantunnistuohjelmat, itsenäisesti toimivat ja päätöksiä tekevät laitteet ja oppivat algoritmit.

Koneoppiminen taas on tekoälyn yksi osa-alue. Siinä pyrkimyksenä on luoda koneita ja ohjelmistoja, jotka pystyvät “oppimaan” uusia ja parhaita keinoja saavuttaa haluttu lopputulos. Tällaiset tietokoneohjelmat eivät ole valmiiksi ohjelmoitu toimimaan vain yhdellä tietylllä tavalla, vaan ne pystyvät yleensä muokkaamaan toimintaansa tehtävän mukaan sopivimmaksi joko itsenäisesti tai ihmisen määrittelemällä tavalla.

Data on kaiken pohjalla

Hyötyjen irti saaminen algoritmeista vaatii dataa. Ja siitä tulee yhä arvokkaampaa yrityksille. Jo nyt on olemassa datan kauppapaikkoja, joissa anonyymia dataa voidaan myydä ja ostaa. Data on myös nykyaikaisten markkinointialgoritmien pohjalla. Googlen ja Facebookin peltien alla surisee monenlaista oppivaa ohjelmistoa, jotka muokkaavat palveluiden ja erityisesti mainonnan toimintaa datan perusteella. Lääketiede, turvallisuusteknologia ja osakekaupat ovat jo nyt riippuvaisia tekoälystä. Itsestään ajavat autot ovat itse asiassa valtavia datamurskauskoneita. Kamerat, sensorit, nopeusmittarit ynnä muut värkit tuottavat valtavan määrän dataa, jota pitää käsitellä sadasosasekunneissa.

Tekoäly heittää työhön haasteen

Datan merkityksen kasvu tarkoittaa muutoksia muillekin kuin ohjelmistoinsinööreille ja taksikuskeille. Mitä arvokkaammaksi yritysten data muuttuu, sitä enemmän työntekijöiden on ymmärrettävä ja tulkittava tietoa.

Valitettavasti me ihmiset olemme epäloogisia olentoja. Kykymme tulkita tilastoja on rajallinen. Inhimillinen mielemme luottaa mieluummin omiin havaintoihin kuin tietoon. Kaiken lisäksi todennäköisyyslaskenta on meille epäluonnollista. Koneet ovat näissä asioissa meitä parempia. Niinpä jokaiselle meistä asetetaan uusi haaste työntekijöinä: Kykenenkö tekemään päätöksiä tietokoneen luoman datan ja suositusten perusteella, vaikka se on ristiriidassa omien tuntemuksieni kanssa? Pystynkö myöntämään olevani väärässä, vaikka en välttämättä edes tiedä, miten olen väärässä?

Yhteiskuntajärjestys ja työmarkkinat muuttuvat

Ihmiskunta jatkaa varmasti teknologista kehittymistä ja työn tehostamista, ellei jokin yllättävä katastrofi estä sitä. Tämä jättää meille vain yhden vaihtoehdon: sopeutumisen.

Yhdysvalloissa viimeisen noin 20 vuoden aikana ainoastaan palvelusektorin osuus työmarkkinoista on kasvanut hieman. Teollisuustyön osuus on vähentynyt. 2000-luvulle asti niin sanottujen valkokaulustyöpaikkojen osuus työmarkkinoista kasvoi voimakkaasta. Sitten kasvu pysähtyi. Teknologisen kehityksen tuoma huima tehostus maatiloilla ja ruuantuotannossa on kutistanut maataloustyön osuuden Yhdysvalloissa noin 50 prosentista muutaman prosentin tasolle. Ja silti pellot ruokkivat huomattavasti isomman määrän ihmisiä kuin 100 vuotta sitten. Tekoälyn ja automaation tuoma muutos voi tarkoittaa samanlaista mullistusta toimistotyöläisillekin.

Myös Suomessa ollaan havahduttu kulman takana odottavaan työmarkkinamullistukseen. Suomessa kokeillaan varovasti perustuloa. Ekonomistit ovat tuoneet esille tarvetta muuttaa nykyistä järjestelmää. Palvelusektorin ennustetaan kasvavan meilläkin. Tekoäly ja automaation odotetaan siirtävän muun muassa markettien myyjien ja kassaneitien työt lähes kokonaan unholaan. Samoin käy näillä näkymin muun muassa monelle alemman tason toimistotyölle, kirjanpitäjän pestille ja kokoonpanotyöntekijän työlle.

Ihmisvaloa tekoälytunnelin päässä

Ihmisläheiset työt kuten hoivatyö, opettaminen, asiakaspalvelu, taide ja luova suunnittelu kärsivät murroksessa todennäköisesti vähiten. Toki niihinkin tulee uusia elementtejä ja työkaluja. Esimerkiksi jo nyt Facebookissa toimii englanninkielinen Woebot chatbot, joka on suunniteltu masennuksen hoitoon. Tutkimusten mukaan tällainen nettiterapia on yllättäen yhtä tehokas hoitomuoto kuin perinteiset terapeutin kanssa käydyt istunnot.

Tekoäly ja automaatio vapauttavat ison määrän resursseja muuhun. Historian perusteella olemme aina onnistuneet ottamaan teknologisten hyppäysten jälkeiset askeleet isompina eteenpäin. Meidän täytyy vain päästä ensimmäisten korkeimpien kynnysten yli yhdessä.

The post Tekoäly ja automaatio muuttavat työelämää appeared first on Duunitori.

The post Valoa tunnelin päässä! 5 keinoa pysyä positiivisena kun työnhaku tuntuu ylivoimaiselta appeared first on Duunitori.

Käytkö töissä opintojen ohella? Kokosimme tietopaketin opintotukea saaville siitä, miten palkkatöihin meneminen opintojen ohella vaikuttaa tukiin.

Työssäkäynti opintojen ohella on hyvä tapa juurruttaa jalkaa työelämän oven väliin jo opintojen aikana. Sen lisäksi tietenkin, että monelle opiskelijalle palkka on tärkeä lisä opintotuen päälle elämistä varten. Kokosimme tähän artikkeliin tietopaketin siitä, miten töissäkäynti vaikuttaa opintotukeen.

Mistä opintuki koostuu?

Opintotuki koostuu kahdesta asiasta: opintorahasta ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintorahan suuruuteen vaikuttaa ikäsi ja se, opiskeletko toisen asteen oppilaitoksessa vai korkeakoulussa. Lisäksi avioliitto, lapset ja vanhempien luona asuminen vaikuttavat opintorahan suuruuteen. Tästä taulukosta voit tarkistaa, minkä suuruiseen opintorahaan olet oikeutettu.

Opintolainan valtiontakaus tarkoittaa puolestaan sitä, että pystyt nostamaan pankista lainaa opintojesi rahottamista varten. Valtio takaa lainasi, joten et tarvitse esimerkiksi varakkaita vanhempia lainantakaajiksi. Lainantakauksen suuruus on korkeakouluopiskelijoille 650 euroa kuukaudessa, ja lainan voit hakea omasta pankistasi. Lue lisää opintolainasta täältä.

Lisäksi elokuusta 2017 alkaen opiskelijat voivat olla oikeutettuja yleiseen asumistukeen. Asumistuen hakemisesta ja myöntämisperusteista voit lukea täältä. Joissain harvoissa tapauksissa opiskelijat ovat edelleen oikeutettuja vanhanmalliseen asumislisään osana opintotukea.

Miten työssäkäynti vaikuttaa opintotukeen?

Voit käydä töissä ja saada palkkaa kuinka paljon tahansa ilman, että se vaikuttaa oikeuteesi nostaa opintolainaa. Sen sijaan opintorahaan ja asumistukeen palkka vaikuttaa. Opintorahan kohdalla olennainen tieto on, paljonko saat palkkaa tai muita tuloja vuoden aikana. Huomaa, että opintotuen kohdalla puhutaan aina kalenterivuodesta, vaikka opiskelu yleensä jaksottuu perinteisen kouluvuoden mukaan.

Jos nostat opintorahaa kalenterivuoden jokaisena kuukautena, voit tienata vuoden aikana palkkatuloa korkeintaan 7 920 euroa. Jos taas nostat opintorahaa vain yhtenä kuukautena, sinulla voi olla tuloja tuona vuonna 22 330 euroon asti. Näiden väliin jäävät tulorajat voit tarkistaa tästä taulukosta. Yleisintä lienee nostaa opintorahaa syyskuusta huhtikuuhun eli kahdeksan kuukauden ajan. Tällöin voit tienata vuodessa palkkatuloja 13 160 euroa. Huomaa myös, että voit ylittää tulorajat 220 eurolla ilman, että sinun tarvitsee maksaa opintorahaa takaisin.

Asumistuen kohdalla palkan vaikutus on hieman monimutkaisempi. Toisin kuin opintoraha, asumislisä on ruokakuntakohtainen ja siihen vaikuttavat myös esimerkiksi avopuolison tulot. Voit saada asumistukea, jos ruokakuntanne tulot (opintoraha lasketaan osaksi tuloja, mutta opintolainaa ei) ovat pienet. Lue lisää täältä asumistuen saamisen perusteista.

Mitä tehdä, jos sinulle on kerran jo myönnetty asumistukea, ja saat vaikkapa osa-aikatyön opintojen oheen? Kelalle on ilmoitettava, jos ruokakuntanne bruttotulot nousevat yli 400 eurolla kuussa. Tällä laskurilla voit myös saada arvioita siitä, minkäsuuruiseen asumistukeen olet oikeutettu milläkin tuloilla.

Näin pidät huolen siitä, että tulorajat eivät ylity huomaamattasi

Jos tienaat tulorajojen yli, joudut maksamaan jo sinulle maksettua opintorahaa takaisin. Tämä on ikävä tilanne silloin, jos olet jo ehtinyt käyttää opintorahasi ja palkkasi. Vältyt yllättäviltä tilanteilta, kun pysyt ajan tasalla tuloistasi ja tuistasi. Varsinkin opiskelijan tulot voivat usein koostua monesta eri lähteestä. Moni saattaa olla vuoden aikana yhdessä paikassa muutaman kuukauden harjoittelussa, toisessa paikassa kesätöissä ja kolmannessa osa-aikatöissä. Moni opiskelija tekee töitä myös nollatuntisopimuksella, jolloin tulot eivät ole joka kuukausi samat.

Yksinkertaisin tapa selvitä opintotukien ja palkan viidakosta on merkitä joka kuukausi esimerkiksi Exceliin tai vaikkapa ruutuvihkoon, montako euroa sait palkkaa kuussa ennen veroja. Näin olet aina selvillä siitä, paljonko olet tienannut vuoden aikana, ja voit helposti tarkistaa, moneenko opintotukikuukauteen olet vielä oikeutettu.

Lähde:  Kela

Lue lisää opintojen ja töiden yhdistämisestä:

Opintojen ja töiden yhdistäminen – Miten selvitä ilman stressiä?

Mistä löytää osa-aikatyö opintojen oheen?

Millaista on yhdistää opiskelu ja työ? Kysyimme opiskelijoilta

The post Opiskelija, käytkö töissä? – Näin palkka vaikuttaa opintotukeen appeared first on Duunitori.

The post “Juhlimme onnistumisia yhdessä” – Management Events kasvaa vauhdilla ja rekrytoi nyt B2B-myyntipäälliköitä appeared first on Duunitori.

The post Management Events rekrytoi – testaa olisiko sinusta myyntipäälliköksi! appeared first on Duunitori.

Sosiaalisen median hallitseminen alkaa olla osa työelämän edellyttämiä tietoteknisiä perustaitoja. Vaikka työajalla twiittaaminen ei vielä ole kaikkien työntekijöiden arkea, on kehityssuunta ainakin karkeasti sen mukainen.

Sosiaalisen median käyttö vaikuttaa joka tapauksessa työllistymiseen, sillä työntekijän itsestään someen jättämät jäljet voivat olla merkityksellisiä – käyttipä sosiaalista mediaa yksityishenkilönä tai ammattilaisena. Työntekijän tulisikin jatkuvasti viestiä median ja tilanteen vaatimalla tyylillä. Ero oikean ja väärän tyylin välillä voi kuitenkin olla häilyvä.

Työ menee someen – mutta entä työnhaku?

Sosiaalisen median roolin työnhaussa on nähty perustuvan ennen kaikkea verkostoitumiseen sekä varsinaisen haun pohjustamiseen. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen ollessa työelämässä arvostettuja ominaisuuksia on sosiaalinen media muodostunut tavaksi tuoda niitä esiin. Suoriin työhakemuksiin somen kautta eivät uraoppaat kehota, mutta potentiaalisia työnantajia voi nykyään lähestyä myös formaalien hakukanavien ulkopuolella.

Työnhaun osana somen rooli on yleensä vain välillinen. Työnhaku perustuu edelleen vahvasti standardoituihin hakuprosesseihin, ja somea on käytetty lähinnä tiedonjakamiseen ja brändityöhön. Opteamin rekrytointikonsultti Antonio Mikkosen mukaan tilanne on kuitenkin alkanut hiljalleen muuttua: ”LinkedInin kautta on tullut sellaisia viestejä, jotka miellän hakemuksiksi. Riippuen haun luonteesta me myös käsittelemme näitä viestejä.” Viestin käsittely ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hakumenettely jatkuisi somessa, Mikkonen kertoo: ”Voimme joissain tapauksissa ohjata hakijan hakujärjestelmään.”

Kulttuuriset säännöt ohjaavat käyttöä

Erilaisten medioiden roolin tunnistaminen organisaatiokulttuurissa voi olla haastavaa, sillä organisaatioiden suhtautumisessa viestintätyökaluihin on usein paradoksi. Työelämä edellyttää tekijöiltä yhä moninaisempaa teknistä osaamista, ja teknologian käyttö on vahvasti läsnä jo opiskeluympäristöistä asti. Kuitenkin teknologia ja siihen liittyvä kulttuuri kehittyvät yleensä organisaatioiden toimintasuunnitelmien ulkopuolella, minkä vuoksi vapaata teknologian käyttöä pelätään ja kahlitaan. Useimmat toimitusjohtajat tietävät, että yrityksen täytyy olla somessa, mutta samat toimitusjohtajat saattavat kieltää työntekijöiltään somen käytön työaikana.

Sosiaalisen median käyttöön liittyy myös kirjoittamattomia sääntöjä, jotka ohjaavat toimintaa yksittäisen organisaation ulkopuolella. Rajat sosiaalisten mediakanavien välillä ovat enemmän kulttuurisia kuin käytännöllisiä, eikä niitä siksi sisäistä ilman henkilökohtaista käyttökokemusta. Esimerkiksi Facebookin rooli rekrytointimediana on viime vuosina kasvanut, mutta sen funktio rekrytoinnissa ei ole ihan LinkedInin kaltainen. ”Facebook on hakumarkkinoinnin kanava”, Mikkonen valaisee. ”Sen lisäksi että yrityksillä on omat Facebook-sivut, siellä on myös erilaisia mainossisältöjä.” Hakijoiden viestintä ei Mikkosen mukaan kanavoidu Facebookiin samalla tavalla, kuten LinkedIniin: ”Hakijat laittavat viestiä nimenomaan LinkedInissä. Harvemmin on tullut Facebookissa kontakteja.”

Some rekrytoinnin apuna

Sosiaalinen media voi olla organisaatiolle nopea, tehokas ja edullinen rekrytointitapa. Viestit saa helposti kohdennettua oikealle kohderyhmälle, ja somen kautta tavoitetaan myös passiiviset hakijat. Rekrytoijalle some soveltuu hakumarkkinointiin, muttei kohdennetumpaan hakijaviestintään. ”Hakijaviestintää ei tehdä somen puolella, koska se on kuitenkin aina henkilökohtaista”, Mikkonen kertoo.

Rekrytointi on kuitenkin mennyt someen tavalla, joka ei ole täysin rekrytoijan hallittavissa. Hakijoiden välinen some-viestintä on nimittäin lisääntynyt ja muuttunut avoimemmaksi. ”Nykyään kerrotaan avoimemmin omasta työnhausta”, Mikkonen kertoo. ”Ennen on voitu kertoa lähipiirille, että haetaan töitä, mutta nyt se saattaa olla julkisempaa tietoa. Se ei suoranaisesti meidän puolella näy, vaikka kyllä mekin mahdollisesti kommentoimme asioita, jos ne liittyvät meihin.” Hakijakokemukset siis muuttuvat julkisiksi, mikä on tuonut organisaatioiden rekrytointikäytäntöjä näkyväksi – hyvässä ja pahassa.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista: Työnhakijan some-opas: Näin rakennat verkostoja somessa

Lähteet:
Ritva Kattelus & Tom Jokinen – Uraopas (Gaudeamus)
Kristiina Brunila et. al (toim.) – Koko elämä töihin (Vastapaino)
Haastattelu – Antonio Mikkonen, Opteam

The post Some-viestintä työkulttuurissa vaatii tyylitajua appeared first on Duunitori.

Päätöksen tekeminen tyylikkäästi ja asiallisesti vaikuttaa olevan yksi rekrytointiprosessin haasteellisimmista osa-alueista. Vaikka hakijakokemuksen tärkeyteen on herätty, saa henkilökohtaisen yhteydenoton edelleen vain yksi kymmenestä valitsematta jääneestä hakijasta.

Rekrytointipiireissä tiedetään jo yleisesti, että kaikki työnhakijat tulee kohdata asiakkaina – riippumatta siitä, tulevatko he valituiksi. Kyselytutkimusten mukaan hakijakokemus ja työnantajamielikuva ovat tällä hetkellä mielenkiintoisimpia rekrytoinnin trendejä. Mielenkiintoista tai ei, työnantajilla on vielä paljon petrattavaa hakijakokemuksen hallinnassa. Vielä vuonna 2015 vain kymmenys työnantajista otti henkilökohtaisesti yhteyttä valitsematta jääneisiin ehdokkaisiin.

Jos valitsematta jäänyt joukko onnistutaan pitämään organisaation asiakkaina myös rekrytointipäätöksen jälkeen, on työnantaja tehnyt jotakin oikein. Laiminlyönnit rekrytointiviestinnässä voivat puolestaan ampua omaan nilkkaan pahasti.

Onnistunut rekrytointiviestintä kehittää työnantajabrändiä

Rekrytoinnin ajankohtaisen teorian mukaan organisaatioon valituista työntekijöistä tulisi pyrkiä tekemään brändilähettiläitä. Valitsematta jääneille työnhakijoille on puolestaan varattu useampia rooleja: valitsematta jäänyttä joukkoa voidaan ajatella potentiaalisina asiakkaina, kumppaneina tai tulevaisuuden työntekijöinä. Keskeistä tällaisessa logiikassa on brändiajattelu; kaikki rekrytointiprosessin osapuolet pyritään valjastamaan mahdollisimman tehokkaasti organisaation ilosanoman jakajiksi.

Toisaalta työnhakijoiden oletetaan jakavan verkostoilleen jonkinlaista sanomaa joka tapauksessa. Varsinkin sosiaalisessa mediassa liikkuu päivittäin negatiivisiin työnhakukokemuksiin liittyvää tietoa. Työnhakukokemusten jakaminen onkin tänä päivänä huomattavan avointa. Jos työnantaja kohtelee hakijoita huonosti, negatiivinen palaute annetaan nopeasti – ja ennen kaikkea julkisesti. Monissa organisaatioissa tällaisen palautteen vahingollisuuteen herätään vasta siinä vaiheessa, kun maito on jo maassa.

Hallitse hakijakokemus

Kyse on viime kädessä rekrytointiprosessin kokonaisvaltaisesta viestinnästä, jota voi kutsua hakijakokemuksen hallinnaksi. Kaikki rekrytointiprosessia ympäröivä viestintä vaikuttaa siihen, millaiseksi hakijakokemus muodostuu. Erityisen keskeiseksi voidaan nähdä se hetki, jolloin valitsematta jäänyt hakija saa viestin rekrytointipäätöksestä. Juuri tämä hetki on monien tulkintojen mukaan rekrytoijien sokea piste: hylkäysviestit ovat useasti tylyjä, persoonattomia tai informaatioköyhiä. Pahimmassa tapauksessa valitsematta jääneille hakijoille ei lähetetä viestiä lainkaan.

Miten hakijakokemusta sitten hallitaan? Alla muutama asia, joita osaavat rekrytoijat usein hyödyntävät hakijaviestinnässään.

Palautekeskustelulle kannattaa antaa foorumi. Vaikka palautteen antaminen työnhakijoille ei ole rekrytoinnin ammattilaiselle rasite, annetaan henkilökohtaista palautetta yleisen käytännön mukaan vain hakijan omasta pyynnöstä. Jos palautetta ei ole mahdollista tai luontevaa antaa oma-aloitteisesti, voi työnantaja vähintään luoda puitteet palautteen antamiselle hakijan sitä itse pyytäessä. Päätöksestä kertovassa sähköpostiviestissä voi esimerkiksi antaa erillisen puhelinajan, jolloin hakijat voivat pyytää palautetta. Palautekeskustelu voi tietenkin tapahtua myös työnantajan omasta aloitteesta.

Rekrytointipäätös kannattaa perustella hyvin. Hyvä tapa pitää rekrytointiprosessin jälkeinen viestintä työnantajan omissa hyppysissä on antaa mahdollisimman paljon tietoa rekrytointipäätöksen yhteydessä – edes yleisellä tasolla. Kun hylkäysviesti sisältää tietoa rekrytointipäätöksen perusteista ja valitusta henkilöstä, ei työnantajan todennäköisesti tarvitse sammutella kovin monia tulipaloja sosiaalisessa mediassa. Perusteluissa kannattaa kuitenkin huomioida, ettei työnantajalla ole oikeutta antaa kovin yksityiskohtaista tietoa muista hakijoista.

Henkilökohtainen suhde asettaa edellytyksiä viestinnälle. Rekrytointiprosessi muuttuu henkilökohtaisemmaksi sitä mukaa, kun prosessi etenee. Automaattinen ja persoonaton hylkäysviesti voi olla joissakin tilanteissa riittävä ratkaisu, mutta viimeisille haastattelukierroksille asti mukana ollut hakija kokee tällaisen viestin varmasti tylynä. Kaikki haastatellut ehdokkaat kannattaakin mahdollisuuksien mukaan soittaa läpi; vähintään heille kannattaa laatia persoonallinen sähköposti.

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista: Pöhköt rekrytoijat tuottavat pöhköiltä vaikuttavia työnhakijoita

Lähteet:
Jelpp – Rekrytoinnin tila 2017 -tutkimus
TalentAdore – Definitive Guide to Candidate Experience
ManpowerGroup – Tuloksellisen rekrytoinnin opas
Haastattelu: Antonio Mikkonen – Opteam
Markku Kaijala – Rekrytointi (Alma)

The post Myös valitsematta jäänyt työnhakija on organisaatiolle tärkeä asiakas appeared first on Duunitori.

Lomalle lompsis. Kesälomalle kerran kesässä vai useamman kerran kesän aikana? Kuinka pitkä on sopivan mittainen kesäloma? Onko virkistävän kesäloman pituus kuukausi vai riittääkö yksi viikko akkujen lataamiseen?

Kesä joka vuosi, kesäloma vain kerran vuodessa

Heinäkuu on ollut kuukausi, jona lähes koko Suomi hiljenee. Pitkään on vannottu neljän viikon vuosiloman nimeen. Olemme tottuneet ajatukseen, että viikon tai parin loma ei riitä palautumiseen, vaan kunnon loman on oltava pitkä. Niinpä perinteinen suomalainen kesäloma alkaa juhannuksesta ja päättyy heinäkuussa, vasta kun keski-euroopalaiset vasta aloittavat lomiaan.

Loman pituus vaihtelee alueittain ja maanosittain. Pohjoismaissa ja Euroopassa vuosiloman pituus vaihtelee toimialoittain neljästä kuuteen viikkoon. Sen sijaan Yhdysvalloissa neljän viikon kesäloma on harvojen herkkua. Sikäläisissä yrityksissä vuosiloma on maksimissaan kaksi viikkoa. Miten jenkkiläiset kollegat rentoutuvat?

Uusi työ, uudet lomatavat

Pitkän neljän viikon vuosiloman rinnalle on tullut muita lomailemisen tapoja. Freelancerille ja keikkatyöläiselle neljän viikon kesäloma on silkka mahdottomuus. Kansainvälisissä yrityksissä heinäkuu on työkuukausi ja kesälomat on pidettävä touko-syyskuun välillä.

Onko neljän viikon kesäloma sittenkään paras vaihtoehto? Eräs vanhempi konsultti suositteli, että kannattaa pitää lomaviikko aina joka kymmenes viikko. Katsotaanpa kalenterista. Jos kesäloma päättyy elokuun ensimmäisellä viikolla, kymmenes viikko on lokakuun toisella viikolla. Eli kun peruskouluissa on syysloma. Ja kun lokakuusta laskee uudelleen seuraavat kymmenen viikkoa, on joulu. Sattumaako? Tuskin.

Monta lyhyttä lomaa vastaa yhtä pitkää kesälomaa

Nykyisin asiantuntijat suosittelevat pitämään useita lyhyitä lomia. Oli kesäloma viikon tai kuuden viikon pituinen, ja jos sen aikana pystyi rentoutumaan, on vaikutukset miltei yhtä pitkät. Vaikutukset kestävät noin kuukauden. Lisäksi pelkkä loman odotuskin piristää.

Jos käytössäsi on useita lomaviikkoja pitkin kesää, loma ei ole niin vahvasti riippuvainen säästä. Ja etenkin jos lomaviikkoja on pitkin vuotta, ei sateinen heinäkuu juuri huoleta.

Kesäloman pituudella ei ole väliä

Oli kesä ja kesäloma pitkä tai pätkä, sen pituudella ei ole väliä. Tärkeintä on se, että sen aikana pystyy rentoutumaan ja pääsee hetkeksi eroon työmoodista. Sopiva pituus on melko yksilöllistä. Toiselle riittää pitkä viikonloppu, toinen tarvitsee järeän kuuden viikon irtioton. Monet aloittavat lomansa ulkomaanmatkalla, jolloin irtautuu arkirutiineista. Jos matka on taas pelkkää suorittamista, ei sen aikana rentoudu ja palaa entistä väsyneempänä takaisin.

Eli vastaus sopivaan kesäloman pituuteen on sama kuin onnelliseen elämään: ole oma itsesi, nuku ja syö hyvin. Ja anna aikaa tärkeimmille harrastuksillesi. Kuulostaa ihan kesälomalle?

The post Pitkä vai pätkä? Kuinka pitkä on sopivan pituinen kesäloma? appeared first on Duunitori.

Elämä on täynnä konflikteja. Pahimmillaan konflikti voi viedä terveyden, parhaimmillaan se johtaa uuteen alkuun. Uskallatko sinä kohdata epävarmuuden?

Kirjoitus on osa Duunitorin laajempaa työhyvinvointiin ja vuorovaikutustaitoihin liittyvää artikkelikokonaisuutta.

Meistä jokainen joutuu elämänsä aikana kohtaamaan konflikteja. Toisille niistä selviäminen on haastavampaa kuin toisille. Joku jopa haluaa tietoisesti hakeutua konflikteihin muiden kanssa – herättääkseen keskustelua, laajentaakseen omia näkemyksiään tai ihan pelkästä huomiontarpeesta. Toinen taas välttelee kaikkia ristiriitatilanteita parhaansa mukaan, koska ei kestä riitoja. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että konfliktista voi seurata haasteiden lisäksi myös hyvää.

Konfliktin kohtaaminen on haaste

Konfliktin läsnäoloa ei kannata kieltää. Päinvastoin se pitää tunnistaa, tunnustaa ja sitä pitää alkaa avata. Vain niin konflikti voi johtaa jatkuvan pahoinvoinnin sijasta edes jossain määrin tyydyttävään ratkaisuun.

Konfliktien ratkaisemisessa kriittistä ovatkin seuraavat asiat:

1. Konfliktin tunnistaminen

Jotta konfliktia voidaan edes lähteä setvimään, tulee ensin tunnustaa sen olemassaolo. Usein konflikti kuitenkin pyritään vaikenemaan kylmäksi – ikään kuin erimielisyydet poistuisivat, kun niistä ei puhuta.

Puhumattomuus on kuitenkin surkea lähtökohta. Selvittämätön konflikti synnyttää lisää ristiriitoja, jotka kumpuavat usein vanhoista asioista. Ja mitä pidempään konflikti on jatkunut, sitä vaikeampi sitä on ratkoa. Konflikti olisikin syytä nostaa esille jo varhaisessa vaiheessa, jotta pienetkin epäkohdat saadaan purettua ajoissa eikä simpusta kasva sinihaita.

2. Toisen osapuolen näkökulman näkeminen ja sen arvostaminen

Tämä on varmasti yksi vaikeimpia asioita maailmassa. Mitä kiivaammin olemme asiasta tiettyä mieltä, sitä haastavampaa meidän on löytää vastapuolen näkemyksistä järkeä.
Konfliktin ratkaiseminen kuitenkin vaatii tätä. Jotta ristiriitaan löydetään ratkaisu, on molempien osapuolien pakko avata silmät myös vastapuolen näkökulmalle. Tärkeää on myös pyrkiä ymmärtämään sitä edes jossain määrin. Vain niin voidaan avata avoin keskustelu.

3. Avoin keskustelu

Varmin tapa päästä tyydyttävään lopputulokseen on se, että osapuolet ymmärtävät tämän: me yhdessä olemme saaneet tilanteen solmuun ja me yhdessä voimme solmun myös avata. Tässä toimii vain ja ainoastaan avoin keskustelu. Ilman sitä ei ole mitään.

Avoin keskustelu ei välttämättä ole ainoa päämäärä, yleensä toki toivotaan konfliktille jonkinlaista ratkaisua. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista – ainakaan heti – ja tällöin on iso harppaus ylipäänsä se, että asiasta puhutaan ja ollaan samalla raiteella pidemmän aikavälin tavoitteiden kanssa.

4. Yhteinen ymmärrys yhteistyön tarpeesta

Pienemmät konfliktit selviävät usein yhteistyössä. Näin käy etenkin, jos osapuolet ovat halukkaita ja kyvykkäitä ratkomaan ongelmia läpi yhdessä. Toisinaan tilanne kuitenkin vaatii ulkopuolisen sovittelijan, joka osaa katsoa asiaa neutraalisti molempia osapuolia kuunnellen. Sovittelijalla ei kuitenkaan ole virkaa, jos jompikumpi riitapuoli on sitä mieltä, ettei tätä tarvita.

Ristiriidan ratkaiseminen kannattaa

Konflikti vaikuttaa aina koko yhteisöön. On naiivia kuvitella, ettei vain kahden ihmisen välinen eripura heijastuisi myös muihin ihmisiin: vanhempien kinat lapsiin, kahden kollegan välinen piikittely koko tiimiin ja somesota seuraajiin.

Konfliktitilanne vie aina energiaa, vaikka se ei olisi akuuttikaan. Konflikti kannattaa siksi aina pyrkiä selvittämään. Toisinaan konfliktin ratkaisuyritykset voivat johtaa uusiin konflikteihin. Usein niistä kuitenkin syntyy jotain ihan uutta: entistä toimivampi parisuhde, uusia järkeviä toimintatapoja ja jopa uusia innovaatioita.

Uskallatko sinä kohdata omat konfliktisi ja tunnustaa myös toisen näkökulman arvokkaaksi?

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
5 syytä miksi nauru kannattaa
Valoa tunnelin päässä! 5 keinoa pysyä positiivisena kun työnhaku tuntuu ylivoimaiselta
Motivoitunein oppija oppii parhaiten – Vinkit motivaation löytämiseen

The post Konflikti – tie kaaokseen tai parempaan alkuun appeared first on Duunitori.

Etäpäivä on viikon paras työpäivä. Etätyön avulla voit tehdä töitä lähes missä tahansa, jopa ulkomailla. Vielä 2000-luvun alussa etätyö oli vähän kuin paperiton toimisto. Kaikki puhuivat niistä, mutta harva toteutti käytännössä.

Etätyö tarkoittaa mahdollisuutta tehdä töitä muualla kuin konttorilla: kotona, kahvilassa, matkalla, jopa ulkomailla. Etätyö sopii erinomaisesti asiantuntijatyöhön. Se vaatii pieniä järjestelyitä ja nettiyhteyden, tietokoneen sekä puhelimen. Mitä hyötyä etätyöstä on?

1. Etätyö säästää aikaa

Yksi tärkein etätyön eduista on työmatkan lyheneminen, niin ajallisesti kuin rahallisesti. Työmatka Ruuhka-Suomessa voi kestää helposti yli puoli tuntia, tutkimusten mukaan keskimäärin 45 minuuttia. Keski-Euroopan suurkaupungeissa jopa 1,5 tuntia – suuntaansa.

Etäpäivällä säästät aikaa. Jos olet aamuvirkku ja heräät mielellään kukonlaulun aikaan, pääset projektin ääreen jo auringon noustessa. Jos nukut mielelläsi myöhään, voit torkuttaa herätyskelloa luvan kanssa ja silti olet töissä yhdeksältä. Etätyö on pelastus myös vanhemmille, joiden pitää hakea lapset toiselta puolen kaupunkia iltapäiväruuhkan aikaan.

2. Etäpäivä auttaa keskittymään

Etätyöpäivä on vastapainoa avokonttorityöskentelylle, jossa työkaverit voivat keskeyttää sinut millä hetkellä hyvänsä. Etäpäivän aikana pystyt keskittymään paremmin kuin konttorilla. Jos käytössäsi ei ole edes nettiyhteyttä, ei ylimääräiset chätit tai sähköpostitkaan häiritse.

Määrittele etäpäivälle 2-3 työprojektia, jotka aikataulutat ennen aloitusta. Väliin voit sammuttaa sähköpostiohjelman ja lukea sähköpostit kahden tunnin päästä. Nyt kun häiriöitä on vähemmän, pystyt syventymään työhön paremmin kuin konttorilla, jossa sinut jatkuvasti keskeytetään. Keskeytykset vievät aikaa, lisäävät virheitä ja mikä pahinta: ne turhauttavat.

3. Etätyöpisteestä päätät sinä

Etätyötä voi tehdä missä tahansa, ainakin teoriassa. Siellä missä olet sinä, puhelimesi ja läppärisi, on potentiaalinen etätyöpiste. Tosin arkaluontoiset työprojektit ja keskittymiskykysi rajaavat kovaäänisimmät kahvilat pois potentiaalisilta työpisteiltä.

Kotona työskentelyssä hyvänä puolena on se, että voit valita musiikin tai olla kuuntelematta mitään. Lisäksi jokainen etätyöpäivä on hyvinkin casual friday. Silloin ei tarvitse pukeutua toimistolle, vaan voit viettää koko työpäivän lököverkkareissa, jos haluat.

Tehokas etäpäivä vaatii, että olet rauhoittanut työpisteesi. Hyvä valo, rauhallinen akustiikka ja ergonominen työasento – näillä kolmella pääset hyvin alkuun. Oma työhuone, keittiön pöytä tai rauhallinen kahvila ovat hyviä työpisteitä etäpäivälle. Tärkeintä on löytää paikka, jossa viihdyt.

4. Saat valita työkalusi

Etäpäivä ei tarkoita, että tekisit töitä yksin. Kunhan käytössäsi on älypuhelin ja nettiyhteys, voit olla yhteydessä työkavereihin. Tarvitset vain sopivat ohjelmistot ja työkalut. Ja mikä parasta: ne voi itse valita!

BYOD, Bring Your Own Device. Tuo kotikoneesi toimistolle. Vuosikymmenen alussa IT-firmat rohkaisivat työntekijöitä käyttämään heille sopivia työkoneita. Huomattiin, että työntekijöiden tietokoneet olivat uudempia kuin työkoneet. Laitekanta pystyttiin pitämään uutena ja samalla työntekijät pääsivät tekemään töitä laitteilla ja työympäristöillä, joilla he halusivat tehdä töitä.

Kunhan kotikoneessasi on VPN-nettiyhteys, voit ottaa salatun yhteyden työpaikan verkkoon. Pikaviestimet sopivat sähköpostia paremmin keskusteluun. Lataa koneellesi Skype, Slack tai WhatsApp ja pystytte keskustelemaan kollegoiden kanssa.

5. Voit valita työaikasi

Etätyössä voit valita myös työajan: milloin aloitat, kuinka pitkän lounastauon pidät ja koska lopetat. Ei turhia palavereja. Jos työkulttuurinne sallii, voit kesken päivän lähteä kävelylle tai lenkille. Näin veri kiertää aivoissa paremmin. Voit aloittaa työpäivän heti aamusta tai jatkaa alkuillasta, miten sinulle parhaiten sopii.

Etätyö yleistyy, mutta hitaasti

Vaikka teknologia, chätit ja yhteydet mahdollistavat etätyön tekemisen, sitä hyödynnetään melko vähän. Tärkein syy on työkulttuuri. Etäpäivää pidettiin pitkään synonyyminä vapaapäivälle, vaikka silloin pystyy tekemään töitä jopa tehokkaammin kuin toimistolla. Jos työpaikoilla tuijotetaan vain tehtyjä työtunteja, ei huomioida mitä työaikana saa aikaiseksi.

Etätyö on yleistyy hitaasti mutta varmasti. Vaikka se sopii tiettyihin ammatteihin ja työtehtäviin, sillä on rajoitteensa. Se luo kuitenkin uusia työntekemisen mahdollisuuksia ja antaa tilaisuuden hengata verkkareissa vaikka koko päivän.

Sinua saattaa kiinnostaa myös:

Siirsimme Duunitorin toimiston viikoksi Ranskaan

Työnteko muuttuu – Kansallinen etätyöpäivä jälleen lokakuussa

Etätyö tulevaisuudessa

TTL: Ennakoi työn keskeytyminen – säästät

The post Viisi syytä miksi etätyö toimii hyvin appeared first on Duunitori.

Duunitorilla alkaa uusi sarja, jossa vierailevat bloggaajat kirjoittavat työelämästä. Sarjan aloittaa psykologian opiskelija Roope Rytkönen, joka valottaa rekrytoijille, miltä työhaastattelu tuntuu työnhakijan näkökulmasta.

Mitä Suomen parhaat rekrytointikonsultit opettivat psykologian opiskelijalle – seireenejä ja kolmen kimppaa työhaastatteluissa!

Jos työskentelet jo Suomen HR:n huipulla, olet kiinnostunut kiipeämään sinne tai haluat vain kehittää itseäsi rekrytoinnin ammattilaisena – sinun kannattaa pysähtyä hetkeksi tämän kirjoituksen pariin. Sinulla on nyt mahdollisuus päästä perille siitä, miten toimintasi todella näyttäytyy psykologiaa opiskelevan työnhakijan silmin rekrytointi- ja työhaastattelutilanteessa.

Tämä kirjoitus kertoo, miten nuori ja nälkäinen psykologiaa opiskeleva noviisi tulkitsi erilaisia haastattelutekniikoita sekä haastattelijan tapoja toimia ja esiintyä. Jos tunnistat itsesi kuvauksista, koska haastattelit minua – älä huoli – olen anonymisoinut nämä jakamani kokemukset. Haluan, että luottamuksellisuus haastatteluissa pätee molempiin suuntiin.

Alla olevat kohdat ovat katkelmia haastattelupäiväkirjastani. Ne ovat sataprosenttisen rehellisiä ja tarkastelevat HR-asiantuntijoiden toimintaa minun – haastateltavan työnhakijan – näkökulmasta.

Kuin seireenit kutsuisivat

”Yrityksen haastattelu tapahtui hyvin hienoissa ja komeissa tiloissa. Minut vietiin suureen kokoushuoneeseen, jossa odotti kahvia ja erilaisia tuoreita hedelmiä hopeatarjottimella. Vaikutelma oli vauras ja antelias ja sai minut tuntemaan itseni todella tervetulleeksi. Tunteeni oli kerta kaikkiaan – vauh!

Haastattelija oli kohtelias ja avulias – suorastaan palveleva. Haastattelu tuntui tasavertaiselta keskustelulta, jossa molemmat osapuolet kertoivat itsestään. Haastattelija kertoi hieman urastaan sekä heidän organisaationsa toiminnasta. Lisäksi haastattelija kyseli paljon, mitä haluaisin tehdä heidän yrityksessään. Kerroin, mitä jo osaan ja missä haluaisin kehittyä. Minulle siis annettiin hyvin paljon aikaa ja tilaa kertoa omia toiveitani. Haastattelija myös ideoi kanssani, mitä kaikkea voisin heidän yrityksessään tehdä.

Koen, että minulle markkinoitiin yritystä erittäin taitavasti. Minut suorastaan seireenimäisesti vieteltiin haluamaan tätä työpaikkaa!

Haastattelijan käyttämä vuorovaikutustyyli antoi minulle paljon tilaa. Ystävällinen ilmapiiri sai minut avautumaan ja kertomaan mielelläni itsestäni ja toiveistani. Kun minua kohtaan oltiin lähes palvelevia, ja minua autettiin rakentamaan oman mahdollisen työni sisältöä, syntyi vankkumattoman vahva sisäinen motivaatio työskennellä yrityksessä.

Syntyi kipinä, jota olisi vaikea saada enää sammumaan. Mielikuvani organisaatiosta muodostui äärimmäisen myönteiseksi.

Kun sain haastateltavana rakentaa mahdollista työnkuvaani, haastattelija asettui eräänlaiseen coaching-positioon: hän tarjosi ideoita ja mahdollisuuksia yrityksen puolesta. Näin mahdollista työnkuvaani rakennettiin yhdessä. Tällainen yhdessä rakentaminen voi olla mahdollista esimerkiksi harjoittelijan kohdalla, kun työnkuvaa ole vielä tarkasti valmiiksi määritelty.

Kaiken kaikkiaan haastattelu vaikutti menevän suorastaan liian hyvin. Haastattelija oli ystävällinen, miellyttävä ja vaikutti kuuntelevan minua aidosti. Hän teki muistiinpanoja toiveistani. Minun ei tarvinnut itse tietää, mitä haluaisin tehdä, vaan hän auttoi minua ideoimaan erilaisia vaihtoehtoja. Tämän vuoksi mielessäni pyöri haastattelun jälkeen ajatus, että tämä-on-aivan-liian-hyvää-ollakseen-totta!”

Grillijuhlat ja liekinheitin – erotetaan kypsät lihat raakileista

”Mielenkiintoinen ja varmasti harvinaisempi tekniikka haastattelijalla oli hänen tyylinsä paineistaa eli ikään kuin hiillostaa ja liekittää minua haastateltavana. Tämä tapahtui kysymällä muutamia CV:n kiiltokuvaani pommittavia kysymyksiä ja esittämällä välillä lähes loukkaavia kommentteja.

Jälkeenpäin pohdittuna nämä rakkuloita kasvoilleni saaneet kysymykset tuntuvat pelkiltä hitsauskipinöiltä. Kuitenkin tilanteessa, jossa teet kaikkesi näyttääksesi parhaat puolesi, sinuun suunnatut tiukat kysymykset ja kärkkäät kommentit polttavat kasvojasi kuin hehkuvat grillihiilet.

Pohdin, että tällaisella haastateltavan kasvojen rikkomisella nähdään, miten haastateltava sietää painetta ja yllättävää kritiikkiä. Yllättävät puolustusasemiin ajavat kysymykset olivat epämukavia, mutta niistä sai varmasti todella tärkeää tietoa itsetuntemuksestani, defensiivisyydestäni sekä palautteen vastaanottamistaidoistani.

Jos haettu työnkuva vaatii paineen ja kritiikinsietokykyä, kyseessä on ikään kuin pieni käytännön simulaatio. Ainakin, jos joku hiillostavista kysymyksistä osuu henkilökohtaiseen asiaan, jota ei mielellään lähtisi perkaamaan juuri työhaastattelussa.

Käyttäjäkokemuksena pidän tätä tekniikkaa haastateltavalle epämukavana, koska se ikään kuin rikkoo haastateltavan kasvot ja tunkee henkilökohtaiselle alueelle.

Kaiken kaikkiaan liekinheitintekniikka tuo varmasti oikein käytettynä paljon lisäinformaatiota haastateltavasta. Sillä voidaan todella päästä haastateltavan ihon alle sekä selvittää, kuinka itsetietoinen haastateltava oikein on. Lisäksi saadaan tietoa, kuinka hän kestää yllättäviä kommentteja ja kriittistä palautetta.

Tekniikka kuitenkin tuntuu todennäköisesti haastateltavasta enemmän tai vähemmän epämukavalta, joten sitä kannattaa käyttää todella harkiten.

Hiillostaminen ehkä erottelee kypsät lihat vielä raakileista, mutta voi jättää epäonnistujille hyvin ikävän ja pahimmillaan jopa katkeran jälkimaun grillijuhlista.

Minun haastattelussani tekniikka kuitenkin toimi hyvin, koska koin päässeeni näyttämään persoonallisia vahvuuksiani haastateltavalle livenä ja erottautumaan muista hakijoista kritiikin sietämisen ja reflektiotaitojeni suhteen.”

Toivon, että näiden kuvausten avulla me kaikki – niin orastavat kuin nykyiset HR-ammattilaiset – voimme kehittää tietoisempia tapoja toimia rekrytointi- ja työhaastattelutilanteissa. Olisimme me kummalla puolella pöytää tahansa.

Roope Rytkönen

Vierasblogin kirjoittaja on kehitysnälkäinen tuleva rekrytoinnin ja työhyvinvoinnin ammattilainen. Hän haki vuoden 2016 aikana psykologian opinnot päättävään viiden kuukauden psykologiharjoitteluun useisiin Suomen johtaviin rekrytointi- ja henkilöstöarviointiyrityksiin. Mielenkiintoisen taustansa ansiosta hän sai vuoden aikana käydä jopa kahdentoista uskomattoman osaavan HR-ammattilaisen ja rekrytointikonsultin haastattelussa. Osa yrityksistä tarjosi hänelle harjoittelupaikkaa, osa taas sanoi kohteliaasti ei. Kirjoittaja onkin kiitollinen kaikesta tietotaidosta, jota ammattilaisten haastattelut hänelle tarjosivat!

The post Vierasblogi: Mitä rekrytointiprosessi opetti psykologian opiskelijalle – seireenejä ja kolmen kimppaa työhaastatteluissa! appeared first on Duunitori.

Niin sanottu silpputyö eli useista eri työpaikoista ja tulonlähteistä koostuva toimentulo on lisääntynyt niin Suomessa kuin maailmallakin. Mitä tämä tarkoittaa työelämälle ja työntekijälle tulevina vuosikymmeninä? Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa käymme läpi tulevaisuuden työelämää eri kanteilta.

Osa-aikatyön osuus kasvanut

Erityisesti kaupan alalla ja naisten keskuudessa osa-aikaisten työsopimusten määrä on kasvanut. Syitä kokopäiväisten työsuhteiden suhteellisen osuuden vähenemiseen on monia yhteiskunnan muutosvauhdin nopeutumisesta kaupan keskittymiseen. Osaltaan tähän on vaikuttanut internetin ja verkkokaupan tuoma mullistus jälleenmyyntiin ja työelämään. Yritysten kilpailu on kansainvälistynyt, työvoimaa voi saada lähes mistä vain ja verkkokaupassa tarvitaan vähemmän myyntihenkilökuntaa.

Joillekin osa-aikainen työskentely ja silpputyö on mieluisaa, vaikka se ei sovi kaikille tai kaikkiin elämäntilanteisiin. Osa-aikatyö tuottaa haasteen yhteiskunnalle, sillä kokoaikaisesta työsuhteesta ja palkasta maksetaan tyypillisesti enemmän, myös veroja. Osa työstä saatetaan teettää ulkomaisten yritysten kautta. Mitä isompi osa työssäkäyvistä tekee osa-aikatöitä, sitä enemmän meillä on ihmisiä, jotka kokoavat toimeentulonsa useista puroista.

Kevytyrittäjyys ja sivutoiminen yrittäjyys

Suomessa on perinteisesti jaettu ihmiset neljään ryhmään: opiskelijoihin, työssäkäyviin, yrittäjiin ja työelämän ulkopuolella oleviin kuten työttömiin tai eläkeläisiin. Yritysten alati muuttuva toimintaympäristö on muovannut työmarkkinoita ja sotkenut tämän luokittelun. Kehitys näyttää siltä, että joustaville ratkaisuille työvoiman tarjoamiseen on aina vain enemmän kysyntää.

Silpputyön esiinmarssi on lisännyt tarvetta toimia sivutoimisena yrittäjänä. Erilaiset laskutuspalvelut alkoivat täyttää tätä markkinarakoa, vaikka yhteiskunnan rakenteet eivät toistaiseksi täysin tähän taivukaan. Asiaa tullaan varmasti käsittelemään eduskuntaa myöten tulevaisuudessakin.

Asiantuntijatkin silppuavat

Myös asiantuntijatyön kilpailukenttä on kansainvälistynyt. Suomalaisilla työmarkkinoilla on, ja tulee olemaan enemmän työvoimaa kuin virallisista luvuista voi päätellä.

Verkosta löytyy freelancereita välittäviä palveluita kuten Upwork ja Fiverr. Käyntikortin graafinen suunnittelija saattaa istua Thaimaassa ja verkkosivujen koodari Intiassa. Muun muassa kääntäjille on omia työkeikkoja välittäviä verkkopalveluita. Kehitys haastaa rekrytoinnin: Osa-aikaisen työntekijän rekrytoinnin pitäisi olla samaan aikaan helppoa, tehokasta ja halpaa.

Internetin hikipajat ja kilpailu osaajista

Oma lukunsa ovat niin sanotut “mikrotyöpalvelut” kuten RapidWorkers. Palveluista voi ostaa edullisen etätyöntekijän “minitöihin” esimerkiksi tekemään testejä, organisoimaan verkkokaupan tuotteita kategorioihin tai lähettämään sähköposteja. Jopa verkkokauppajätti Amazonilla on oma mikrotyöpalvelunsa. Palveluiden kautta työskentelee paljon alhaisten elinkustannusten maissa asuvia ihmisiä, mutta listoilta löytyy suomalaisiakin.

Maat kilpailevat osaavasta työvoimasta ja monet pohtivat vaihtoehtojaan. Missä on mukavinta asua? Missä on turvallista? Missä paistaa aurinko? Viro houkuttelee kevytyrittäjiä nerokkaalla e-kansalaisuudellaan. Se tarjoaa toiminimen ja helpon byrokratian sitomatta ihmisiä kuitenkaan fyysisesti Viroon. Kansainvälisestä silpputyöstä herää myös kysymys veroista: Minne ja miten työntekijä maksaa veronsa, jos hän on Suomen kansalainen, asuu vaikkapa Kiinassa ja tekee töitä laskutuspalvelun kautta, joka sijaitsee Yhdysvalloissa?

Työntekijä tarvitsee sopeutumis- ja reagointikykyä

Vaihtelevat työsuhteet ja monipuolinen toimintaympäristö asettavat uusia haasteita ihmisille. Jotkut ottavat ne mielellään vastaan kun taas toiset kokevat ne erittäin stressaaviksi. Tärkeintä on miettiä, mikä sopii juuri sinulle.

Silpputyön tekijä tarvitsee lisätarkkuutta byrokratian kiemuroissa kuten veroissa ja eläkeasioissa. Markkinoiden paine ajanee säädöksiä lopulta vapaampaan, reaaliaikaisempaan ja omavastuullisempaan suuntaan, koska kaikkiin tilanteisiin päteviä yleissääntöjä on entistä vaikeampi luoda. Työnantajien kannattaisikin tarjota lisätukea nimenomaan osa-aikaisille työntekijöille työsuhteeseen liittyvissä asioissa.

Useiden työsuhteiden ylläpitäminen ja tulolähteiden sirpaleisuus vaatii yleensä lisäpaukkuja elämänhallintaan. Haasteena on epävarmuuden tunne ja pitkän aikavälin suunnitelmien vaikeutuminen. Positiivisena puolena voi nähdä monipuolisen työkokemuksen karttumisen, vaihtelun ja ainakin kevytyrittäjänä vapauden päättää omista aikatauluistaan. Muista, että osa-aikainen työ voi lopulta poikia täysipäiväisen työpaikan.

The post Silpputyö ja osa-aikatyö lisääntyvät appeared first on Duunitori.

Seuraavana Duunitorin vierasblogissa pääsemme tutustumaan nykypäivän finanssialaan. Kirjoittajat Juho Koli ja Henri Hyppönen kertovat myös, mitä uusilta osaajilta tänä päivänä odotetaan.

Finanssiala muuttuu – mitä uusilta työntekijöiltä vaaditaan?

Pankki- ja finanssimaailman työt on klassisesti totuttu näkemään kassavirkailijoina, pankkiireina ja sijoitusneuvojina. Alan disruptiosta, eli murroksesta ja muutoksesta, keskustellaan paljon, eikä tämä tokikaan voi olla näkymättä myös työtehtävien ja työntekotapojen muutoksena.

Digitalisaatio lisää huikealla vauhdilla modernien palvelukanavien, esimerkiksi verkkoneuvottelujen, chattien ja sosiaalisen median alustojen, käyttöä asiakkaan toiveiden toteuttamiseen. Robotisaatio taas osaltaan tuottaa huomattavasti ihmistä nopeammin analyyttista, päätöksenteossa tarvittavaa dataa. Robotit kykenevät jo nyt ohjaamaan asiakasta esimerkiksi sijoitustuotteissa erittäin tehokkaasti hänen riskiprofiilinsa mukaisiin sijoituskohteisiin.

Nyt ja tulevaisuudessa alalle hakeutuvilta henkilöiltä vaaditaankin aivan toisenlaisia taitoja ja kykyjä kuin nyt alalta eläköityviltä aikanaan, jolloin kaunis käsiala saattoi auttaa hakijaa työnhaussa.

Asiakkaat kohdataan yksilöinä

Finanssialan avoimissa työpaikoissa toivomme ja vaadimme hakijoilta mm. joustavuutta ja mukautumiskykyä, mahdollisuutta työskennellä laajoin palveluajoin, verkostoitumiskykyä, “muutoksen rakastamista” ja ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä. Nämä ovat hienoja termejä, mutta kaikki välttämättömiä niin finanssialalla kuin yleisestikin nykypäivän työelämässä pärjäämiseksi.

Kysyntä finanssipalveluille on muuttumassa entistä ympärivuorokautisemmaksi. Avainroolissa sinänsä varsin homogeenisissä finanssitaloissa on asiakaslähtöisyys, joka meille rekrytoijana tarkoittaa ennen kaikkea tunnejäljen jättämistä asiakkaalle, yksilöllistä kohtaamista ja aitoa kuuntelua. Räätälöityjä ratkaisuja ja asiakastyytyväisyyttä, ei formaattiin puristettuja kysymyspatteristoja ja vakioratkaisuja.

Muutoksessa pitää pysyä mukana

Asuntorahoituskin on siirtymässä enemmän ja enemmän kohti ratkaisumyyntiä. Talouden kiihtyvällä vauhdilla toistuva syklisyys ja disruptio taas tekevät finanssialasta alati muuttuvan pelikentän. Ainoastaan nopea reagointi esimerkiksi lisääntyvän kilpailun, muuttuvan asiakaskäyttäytymisen ja lisääntyvän regulaation suhteen pitää alan toimijoiden kannattavuuden riittävänä, jotta tulevaisuuteen riittää investoitavia euroja.

Nopea oppiminen, sopeutuminen ja hyvät viestintätaidot tekevät hakijasta erittäin houkuttelevan ja ovat vahva askel kohti työllistymistä. Viestintä on erittäin tärkeässä roolissa niin työyhteisössä pärjäämisessä, kuin asiakaskommunikaatiossakin. Suurimmassa osassa asiakasreklamaatioita kysymys onkin epäonnistuneesta kommunikaatiosta, ei niinkään huonoista tuotteista, tai virheellisistä neuvoista.

Kohtaaminen tapahtuu yhä useammin uusissa kanavissa

Tällä hetkellä katsaus alalla ja erityisesti pankeissa avoimena oleviin työpaikkoihin kertoo, että työtä on tarjolla paljon erilaisissa data- ja IT-puolen tehtävissä, niin koodaamisen kuin datan analysoinninkin puolella. Monella liiketoiminnan osa-alueella haetaan kehittäjiä ja visioijia, vaikkakin usein monimutkaisilta kuulostavin tittelein. Pankki kohtaa asiakkaan edelleen henkilökohtaisesti, mutta kohtaamiset tapahtuvat uusissa palvelukanavissa. Digitaalisten kanavien suosittelu ja esittely myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä ovat myös vastaus jatkuvasti kasvavalle kysynnälle.

Myös väestörakenteen ikääntyminen näkyy esimerkiksi varallisuudenhoidon lisääntyvänä kysyntänä. Sekä sijoitusasiantuntijoille että varainhoitajille on nyt kysyntää. Kaikki nykyiset asiakaspalvelutehtävät edellyttävät hakijoilta kykyä suoriutua tehtävästään niin kasvokkain kuin verkkoneuvottelunkin keinoin. Sujuva tietotekniikan perusasioiden hallinta ja innostus erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamiseen pitää olla hakijan asenteeseen koodattu.

Tehtävien kirjo on valtava

Urapolkumahdollisuuksia alalla on runsaasti. Perinteiset, katukuvassa näkyvät konttorit pitävät perusverkostona pintansa, toki optimoituna määrällisesti. Hakija, joka on esimerkiksi tradenomiksi valmistunut, saattaa työllistyä ensimmäisessä vaiheessa uraansa asiakaspalveluun.

Seuraava steppi voi olla tutustuminen perinteisen konttorin maailmaan. Vaikka sähköisen allekirjoittamisen mahdollisuudet laajenevat koko ajan, kokee moni mukavana asuntokauppojen loppuun saattamisen “livenä”.

Asuntorahoitus on pankkien yhteiskunnallisestikin tärkeä tehtävä, jonka oppiminen ja kauppojen toteuttaminen konttorissa on varmasti uralla myöhemmin arvostusta saava osa-alue. Tämän jälkeen voi olla valittavissa erikoistuminen vaikka yritysrahoitukseen, joka on oma antoisa ja vaativa maailmansa, säästämisen ja varallisuudenhoidon tehtävät, tai vaikka vakuutusliiketoiminta.

Lisäksi ainakin osa alan yrityksistä murtautuu voimakkaasti ulos perinteisistä raameistaan, joten tehtävien kirjo on valtava. Suuri osa alan toimijoista on kansainvälisiä, tai ainakin pohjoismaisia, joten kielitaitoiselle eivät valtakunnanrajatkaan asetu esteeksi kehitykselle.

Mitä finanssiala odottaa hakijalta?

5 vinkkiä:

1. Asenne: Päätä onnistua ja ymmärrä huomisen finanssimaailmaa.

2. Asiakaspalveluhenkisyys: Eläydy asiakkaan elämäntilanteisiin ja varmista aina asiakkaan tarpeet.

3. Muuntautumiskyky: Opi nopeasti uutta ja ole joustava.

4. Tavoitteellisuus: Pysy tulosnälkäisenä ja aseta tekemisellesi korkeat tavoitteet.

5. Sosiaalisuus: Ymmärrä, että et tee töitä yksin ja ole hyvä tiimipelaaja. Kuuntele, vinkkaa ja pyydä, sekä jaa palautetta kehittyäksesi!

”Meiltä usein kysytään rekrytoinnin yhteydessä, että minkälainen on paras hakija, tai valitaanko aina paras hakija. Vastaamme aina, että sopivin ihminen valitaan, ei paras.”

Juho Koli

Juho Koli tulee Turusta ja toimii Nordeassa digitaalista asiakaspalvelua verkkoneuvottelujen kautta tarjoavan konttorin johtajana. Kolilta löytyy 10 vuotta finanssialan kokemusta vakuutusliiketoiminnasta ja pankkialalta sekä yritys-, että henkilöasiakasrahoituksesta.

Henri Hyppönen

Henri Hypponen asuu Turussa ja toimii johtajana Nordeassa. Hän on digitaalisen asiakaspalvelun ammattilainen, sekä rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen spesialisti.

The post Vierasblogi: Finanssiala muuttuu – mitä uusilta työntekijöiltä vaaditaan? appeared first on Duunitori.

Fira on saanut runsaasti julkisuutta ketteristä putkiremonteistaan. Mistä on kysymys vastaavien mestareiden tulkisemana? Entä miksi kahden viikon putkiremonttia luotsannut Sami Ansala ja hänen kymmeniä vuosia rakennusalalla työskennellyt kollegansa Mika Hauhia työskentelevät nimenomaan Firalla?

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.

Firan erilaisuus veti puoleensa

Rakennusinsinööriksi kouluttautunut Sami Ansala työskenteli valmistumisensa jälkeen pari vuotta haalarihommissa ennen siirtymistään työnjohtajaksi. Tutuksi tulivat niin uudis- kuin korjausrakentaminenkin. Työpaikaksi valikoitui vuonna 2015 Fira, jonka palvelukseen joukko entisiä työkavereita oli jo siirtynyt aiemmin. ”Entinen kollega kertoi, että toiminta täällä oli edistyksellisempää”, hän perustelee valintaansa. Myös sillä, että Fira osoitti aidosti haluavansa hänet palkkalistoilleen, oli kuulemma merkitystä.

Mika Hauhia on viisikymppinen pitkän linjan ammattilainen, joka tutustui alaan jo kesätöissä. Kirvesmiehenä hän työskenteli 1990-luvun alkuun saakka. Kun silloinen työnantaja Haka kaatui, Mika perusti oman yrityksen. ”Gryndasin 15-20 vuotta pientaloja ja uudiskohteita”, hän kertoo. Työn ohella hän ehti myös valmistua rakennusmestariksi. ”Jossain vaiheessa yrittäjähomma rupesi kuitenkin kypsyttämään”, Mika kertoo. Palkkatyön Mika löysi vuonna 2013 Firalta.

”On kivaa kuulla, että Firan putkiremontti on mennyt hyvin, vaikka ei olisi itse sillä työmaalla ollutkaan.” – Sami Ansala

”Fira vaikutti olevan erilainen kuin perinteiset rakennusalan yritykset – takakireys puuttui”, Mika kertoo. Firalla hän on vastannut parista kolmesta putkiremonttikohteesta vuodessa. ”Lähes 500 kylpyhuonetta olen kohta tehnyt”, Mika laskeskelee. Neljässä vuodessa kehitys on ollut nopeaa: ”Palvelu on ollut kaiken aikaa jyrkässä kehitysvaiheessa.”

Fira Ketterä – tiivistä yhteistyötä ja tinkimätöntä asiakaspalvelua

Fira Ketterä on putkiremonttikonsepti, jonka lähtökohtana ovat elämisen tarpeet kodeissa ja koko kiinteistössä. Siinä koko remontin voi ostaa hankesuunnittelusta toteutuksen loppuun asti yhtenä kokonaisuutena. Fira Ketterä perustuu ketterään toimintatapaan, jossa suunnittelun ja toteutuksen kaikki osapuolet sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin. Tavoitteena on alan paras palvelukokemus.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Fira Ketterä –mallissa on Mikan mielestä kysymys tilaajan ja urakoitsijan välisestä uuden tyyppisestä yhteistyöstä. Samille Fira Ketterä on ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä ja palveluhalua. Taloyhtiön ja sen asukkaiden toiveet otetaan aiempaa paremmin huomioon.

”Perinteisessäkin mallissa puhutaan yhteistyöstä, mutta siinä osapuolet katsovat kyllä omaan nokkaansa huomattavasti keskittyneemmin”, Mika näpäyttää. Osapuolilla pitää olla yhtenevät intressit esimerkiksi aikataulun ja talouden suhteen. ”Meillä asiakas saa realistisemman käsityksen eri asioiden kustannus-, laatu- ja aikatauluvaikutuksista”, Mika kertoo ja perustelee tätä sillä, että asiat voidaan kertoa aiempaa selkokielisemmin ja avoimemmin. Hän antaa myös kiitosta asiakkaille, jotka ovat osoittaneet saneeraushankkeissa kiitettävää sitoutumista yhteistyöhön. ”Kun antaa, niin saakin enemmän”, Mika muotoilee. ”Asiakkaan palveleminen otetaan meillä tosissaan”, Sami puolestaan lupaa.

Uudet toimintamallit tähtäävät molemminpuoliseen ymmärrykseen

Mikan mielestä Firan panostaminen asiakaspalveluun näkyy muun muassa siinä, että asiakkaalle pyritään antamaan ripeästi kaikki tämän tarvitsema tieto. ”Olemme yhteydessä talon asukkaisiin suoraan, jolloin myös tiedämme varmuudella, mitä asukas oikeasti haluaa”, hän valottaa. Mitä avoimempi on vuorovaikutussuhde, sitä paremmin asukkaan kaipaamia muutoksia voidaan toteuttaa. Vastaavasti toimintatapa mahdollistaa henkilökohtaisen palautteen saamisen asukkaalta – tapaaminen kasvotusten voittaa aina perinteisen kaavakkeen. ”Pyrimme yksilölliseen, uniikkiin kylpyhuoneeseen. Se on sitä palvelua, jota on kaivattu”, Mika arvioi. ”Palvelu on päivän sana kaikkialla, myös tällä alalla”, hän jatkaa.

”Palveluinsinööri on viestintuoja työmaan ja yksittäisen asukkaan välillä” – Mika Hauhia

Sami nostaa puolestaan esille kaksi seikkaa: Big Room –ajattelun ja palveluinsinöörin roolin. Hän on ehtinyt olla mukana parissa Big Roomia hyödyntäneessä hankkeessa. ”Se on tapa, jolla nämä pitäisikin tehdä”, Sami sanoo ja kiittelee isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä, jotka ovat ottaneet käytännön innolla vastaa. ”Varsinkin kahden viikon putkiremontissa tilaaja oli todella innokkaasti mukana ja sitä kautta syntyi poikkeuksellinen suhde tilaajaan”, Sami muistelee.

Palveluinsinööri on tulkin roolissa työmaan toimintaa koskevissa asioissa asukkaan suuntaan. ”Hän ikään kuin kääntää asiat asukkaan kielelle”, Mika tarkentaa. Palveluinsinööri kysyy kysymyksiä ja tiedustelee toiveita, mutta myös perustelee selkokielisesti, miksi asiat tehdään tietyllä tavalla. ”Minäkin syötän asukkailta tulleita kysymyksiä palveluinsinöörille”, Mika sanoo. Kaikki tämä tapahtuu lähes reaaliajassa, jo kesken asukkaan kanssa käytävän keskustelun.

”Jätkät hei, he olivat tyytyväisiä”

Samin tähänastisella Fira-taipaleella palkitsevinta tai opettavaisinta oli osallistuminen paljon medianäkyvyyttäkin saaneeseen kahden viikon putkiremonttiin vastaavan mestarin roolissa. ”Onnistuminen perustui hyvään ennakkosuunnitteluun, tarkkaan aikataulutukseen ja siihen, että remonttiin saatiin sitoutettua tekijät hyvissä ajoin”, hän arvioi. Myös sitoutuneella ja kannustavalla tilaajalla oli onnistumisen kannalta suuri merkitys.

Mikan työssä palkitsevinta on saada iso kohde maaliin ja kohdata tyytyväinen asiakas. ”On kivaa mennä sanomaan koko porukalle, että jätkät hei, he olivat tyytyväisiä”, hän sanoo. Hankkeet onnistuvat Mikan kokemuksen mukaan parhaiten silloin, kun asentajat pysyvät alusta loppuun samoina: ”Kun porukka on viiden kuukauden rypistyksessä vielä kolmenkin kuukauden kohdalla sama, niin se kertoo hyvistä työolosuhteista.”

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Sami on myös ollut mielissään siitä, että Firalla mietitään jatkuvasti, kuinka asioita voisi tehdä nopeammin, paremmin ja asiakaslähtöisemmin. ”Aiemmissa työpaikoissa tuntui siltä, että mennään aina samalla kaavalla”, hän valottaa.

Mika arvostaa Firalla mahdollisuutta ottaa taloyhtiön yksittäisen asukkaan tarpeet huomioon. ”Meillä ei tehdä kaavamaista suoritetta, vaan jokainen huoneistokin saatetaan haluta omanlaiseksi”, hän tarkentaa. On aivan eri asia kohdata todellinen käyttäjä kuin tilaajayhtiön edustaja neuvottelupöydässä. ”Kanssakäyminen on isossa roolissa joka tasolla – sieltä ne onnistumiset tulevat”, Mika väittää. Firan työntekijöiltä edellytetään tilannetajua ja mukautuvuutta, kun keskustelukumppanien kirjo on hankkeen aikana laaja.

Hyvä pomo luo tiimihenkeä ja kannustaa kokeilemaan

Esimiestyöhön kiinnitetään Firalla paljon huomiota. Sami pyrkiikin luomaan työmaalleen mahdollisimman hyvän tiimihengen. ”Tuloksetkin ovat parhaita silloin, kun työmaalla on hyvä meininki ja hurtti huumori lentää”, hän kertoo. Mika puolestaan vannoo avoimuuden nimeen. Esimerkiksi palautteeseen ja uusiin ideoihin tulee suhtautua avoimesti. ”Aina voi kokeilla”, Mika rohkaisee viitaten paitsi omaan asenteeseensa, myös työnantajansa myönteiseen suhtautumiseen kokeilua kohtaan. Mikalle itselleen uusien asioiden kokeileminen onkin työn suola. Hän pitää myös vastuun jakamista tärkeänä: ”Vaikka jollakin pitää olla narun päät nipussa, ei se tarkoita sitä, etten voisi joskus antaa narun päätä jollekin muulle.”

”Täällä minua on kuunneltu ja annettu kokeilla jopa utopistisia juttuja. Muutama niistä on ollut tosi herkkuja ja muutama sellaisia, että tulipahan kokeiltua mutta ei toiminutkaan käytännössä.” – Mika Hauhia

Mika kokee pystyneensä itsekin kehittymään Firan mukana ja omaksumaan uuden työmetodin. Hän kokee toimineensa yrittäjänä saman ideologian mukaan kuin Firalla, joskin työtä tehtiin pienemmässä mittakaavassa. Saminkaan mielestä oppimiskynnys ei ole ollut liian korkea. ”Kyllä se on itsestä kiinni, että haluaa oppia ja tehdä asioita eri tavalla”, hän sanoo.

4 syytä valita Fira työpaikaksi

1. Hyvä yhteishenki ja rentous
2. Uudistus- ja kehitysmyönteisyys
3. Hyvä maine
4. Osaavat kollegat

Kiinnostuitko työskentelystä Firalla?

Hae Firalle vastaavaksi työnjohtajaksi tai muihin tehtäviin oheisten linkkien kautta!

Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Firalla koodarit ja vastaavat mestarit luovat yhdessä parempaa työmaa-arkea
Fiksumman yhteiskunnan rakentajat – Firan kulttuurissa asiakaskin on osa tiimiä

The post Putkiremonttiko asumisen aallonpohja? Tämä kasvuyritys tuo järkeä linjasaneerauksiin appeared first on Duunitori.

Kooltaan pienessä helsinkiläisessä yrityksessä koodataan LocalBitcoins-palvelua, jonka käyttäjien verkosto ulottuu ympäri maailman. Duunitori selvitti, kuinka virtuaalivaluutta Bitcoinin kauppapalvelua luodaan ja millaisia mahdollisuuksia valuutalla on tulevaisuudessa.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä LocalBitcoinsin kanssa. Jeremias Kangaksen vuonna 2012 perustama LocalBitcoins on kansainvälinen virtuaalinen palvelu, jossa ihmiset voivat ostaa ja myydä Bitcoineja. Katso myös artikkelisarjan ensimmäinen osa ja yrityksen avoimet työpaikat.

”Tehdään palvelu, jota voi käyttää ympäri maailmaa”

LocalBitcoins toimii yli 250 maassa ja toimintaa löytyy jopa kaikkein pienimmistä, kaukaisimmista maista. Palvelua lähdettiin Jeremiaksen veljen ja LocalBitcoinsin toimitusjohtajan Nikolaus Kangaksen mukaan kehittämään alusta alkaen myös globaalilla fokuksella. ”Missään vaiheessa ei keskitytty tietylle markkinalle, vaan tehtiin suoraan sellainen alusta, jota on mahdollista käyttää ympäri maailmaa”, Nikolaus selittää.

Ensimmäiset palvelun käyttäjät olivat Nikolauksen mukaan innokkaita Bitcoin-aktivisteja, joille palvelu oli väylä harrastuneisuuden toteuttamiseen käytännössä. Myöhemmin mukaan tuli muitakin. ”Pyrimme olemaan kaikkialla ja kaikkien käytettävissä. Eri maissa liikkuville ihmisille on helpompaa tunnistaa kansainvälinen brändi ja he voivat käyttää samaa palvelua joka puolella”, Jeremias valottaa.

Palvelua koodataan vastuullisesti ja joustavasti

Kansainvälisyys näkyy myös työyhteisössä. LocalBitcoinsin henkilöstö koostuu veljesten lisäksi koodaus- ja asiakaspalvelutiimistä, ja työntekijöitä on suomalaisten lisäksi esimerkiksi Euroopasta, Aasiasta ja Amerikasta. Pari vuotta yrityksessä työskennellyt Henrik tekee töitä ohjelmoinnin parissa korjaten mahdollisia ilmeneviä virheitä sekä kehittäen uusia ominaisuuksia. ”Täällä on aika itsenäinen meininki ja työntekijöille annetaan vastuuta. Ohjelmoijat tekevät tahoillaan töitä ja kokoontuvat välillä yhteen katsomaan, missä mennään”, Henrik kertoo.

Henrik viihtyy työssään LocalBitcoinsilla ja kuvailee työyhteisöä mukavaksi ja nuorekkaaksi. Yrityksessä kaikki ovat tasa-arvoisia ja saavat mielipiteensä kuuluviin. ”Täällä on realistinen ja joustava suhtautuminen työhön ja työntekijöihin. Halutaan taata työntekijöiden viihtyvyys”, Henrik kuvailee. Hän itse kiinnostui Bitcoinista jo ennen työskentelyään yrityksessä. Työn myötä kiinnostus on kasvanut, ja yhteinen mielenkiinnon kohde työyhteisön kesken on lisännyt yhteenkuuluvuuden tunnetta. Yrityksessä työskennelläkseen ei ole kuitenkaan pakko olla kiinnostunut Bitcoinista. Toisaalta usein uusien jäsentenkin kiinnostus virtuaalivaluuttaan on porukassa herännyt.

Käyttäjäkokemus luodaan asiakaspalvelutiimissä

Asiakaspalvelutiimissä jokainen työpäivä on erilainen, sillä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa ympäri maailmaa. Espoolainen Max on yhteydessä asiakkaisiin sosiaalisen median kanavien kautta. Asiakaspalvelutiimin tehtävänä on ymmärtää asiakkaan ongelma ja sitten ratkaista se. Haasteita työhön tuovat esimerkiksi satunnaiset vaikeudet löytää kieli, jota molemmat puhuvat.

”Yritämme ongelmanratkaisun lisäksi myös parantaa käyttäjäkokemusta. Uudet asiakkaat ovat tärkeitä: jos palvelu ei ole heille tarpeeksi helppo käyttää, he tuskin tulevat takaisin”, asiakaspalvelutiimissä niin ikään työskentelevä Qiushuang selittää työnkuvaansa. Hänen mukaansa palvelua pitempään käyttäneet asiakkaat toimivat ikään kuin moderaattoreina yhdessä työntekijöiden kanssa ja ilmoittavat esimerkiksi vääränlaisesta käytöksestä palvelussa.

Myös Maxin mukaan työn tekemisen kulttuuri on yrityksessä realistinen ja hän on viihtynyt työssään. “Työajoissa ollaan joustavia. Niin kauan kuin teet työsi, ei ole niin väliä missä olet fyysisesti“, Max kertoo. Rennossa yhteisössä käydään myös esimerkiksi olutfestivaaleilla tai muissa kulttuuritapahtumissa. Yrityksessä on paljon etätyöntekijöitä, ja kerran vuodessa kaikki työntekijät kokoontuvat yhteen tekemään jotakin hauskaa.

Globaali käytettävyys ja tunnistettavuus motivaation lähteenä

Entä miltä näyttää Bitcoinin tulevaisuus? Olisiko sillä potentiaalia esimerkiksi valtavirran valuutaksi? Tällä hetkellä Bitcoineja voi käyttää Suomessa jo useassakin paikassa. Jeremiaksen ja Nikolauksen mukaan tyypillisiä käyttökohteita ovat esimerkiksi pelit ja yleensäkin verkkopalveluissa maksaminen. ”Kun tarvitset esimerkiksi 10 euroa maksavan digitaalisen palvelun, syötätkö sivustolle mieluummin luottokorttitietosi vai maksatko nopeasti Bitcoineilla? Bitcoin toimii käteisen tavoin, eikä sillä maksaessa tarvitse huolehtia esimerkiksi sivuston luotettavuudesta”, Nikolaus toteaa.

Bitcoinin yleistymiseen liittyen Nikolausta motivoi globaali käytettävyys ja tunnistettavuus sekä se, että se on likvidiä ympäri maailmaa. Tulevaisuudessa Bitcoinia maksutapana käyttämällä on mahdollista aloittaa pienemmillä resursseilla esimerkiksi nettipalvelu, joka hyväksyy asiakkaat kaikkialta maailmasta. ”Bitcoin voi olla merkittävä osa globalisaation kiihtymistä. Globaali kauppa helpottuu entisestään”, Jeremias pohtii.

Haluaisitko päästä osaksi LocalBitcoinsin menestystarinaa? Yritys etsii nyt osaajia technology ja support-puolelle!

The post Maailmanlaajuisesti omalla tyylillä – Näin tehdään Bitcoin-kauppapalvelua appeared first on Duunitori.

Oletko kiinnostunut työstä hotelli- ja ravintola-alalla? Kiireinen työ ei tunnu niin raskaalta, kun työporukassa viihtyy ja työtehtävät ovat innostavia. Tutustuimme työhön Kassiopeialla, jonka leivissä on mahdollista viettää esimerkiksi kesä pääkaupunkiseudulla ja talvikausi lumisella Levillä. 

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kassiopeian kanssa. Kassiopeialla on tällä hetkellä toimipisteitä Espoossa (Nokkalan Majakka ja Haltia) sekä Levillä (Hotelli Levi Panorama ja K5 Levi). Kasvava yritys  avaa kaksi uutta ravintolakonseptia Jätkäsaareen, jossa on avoinna paikkoja niin keittiön kuin salin puolella. Katso avoimet paikat!

Työstään kiinnostunut saa vaikuttaa ja edetä

Espoon Matinkylässä sijaitsevan ravintola Nokkalan Majakan keittiöpäällikkö Perttu Laitilan mielestä työssä Kassiopeialla parasta on vapaus vaikuttaa asioihin ja omaan tekemiseen. Kassiopeian ravintolat on konseptoitu, mutta ne ovat kuitenkin aina työntekijöidensä näköisiä. “Ruokaan saa vaikuttaa tosi paljon, luomme mm. lounaslistat itse. Keksimme taannoin myös, että haluamme katolle hiiligrillin, joten sellainen hankittiin.”

Perttu on edennyt Kassiopeialla kokista keittiöpäälliköksi noin viidessä vuodessa. Hän aloitti sesonkikokkina Levillä, ja kun ravintola Haltia avattiin Nuuksioon, häntä pyydettiin sinne vuoropäälliköksi. Vuoden 2016 loppupuolella avattiin Nokkalan Majakka, jossa Perttu aloitti keittiöpäällikkönä. “Kassiopeialla on monipuolisesti paikkoja eri puolilla Suomea. Jos haluaa tehdä kunnolla töitä ympäri vuoden, voi mennä talveksi Leville ja taas kesäksi pääkaupunkiseudulle.”

Näin on tehnyt muun muassa monissa eri toimipisteissä lähinnä baarimikkona työskennellyt Charlie Hajrullaga, joka on haastattelun aikaan palannut Leviltä ja ollut Nokkalassa töissä noin viikon ajan. Hän nostaa esille luottamuksen työntekijöihin. “Välitän todella paikasta jossa työskentelen ja haluan sen menestyvän. Kassiopeia on ollut aina avoin uusille ehdotuksille ja ideoille, he kuuntelevat ja ottavat opikseen”, Charlie kiittää.

Pakoon etelän loskaista talvea – “Tämä on oma maailmansa”

Helsingistä talveksi pohjoisempaan halajavien on mahdollista työllistyä Levillä Hotelli Panoramassa tai K5:ssä, joissa myös hovimestari ja vuoropäällikkö Sanna-Kaisa Hakala ja Charlie ovat työskennelleet useana talvena. “Helsingissä talven harrastamismahdollisuudet ovat aika rajoittuneet. Levillä pääsee hiihtämään, lautailemaan ja sitten käyn myös ratsastamassa”, Sanna-Kaisa perustelee valintaansa. Tiiviiseen porukkaan pääsevät myös uudet helposti mukaan. Kesän jälkeen on aina edessä mieluisa jälleennäkeminen. “Silloin on vaan tosi kivaa olla töissä. On mieletöntä, että saamme niin kivoista hommista vielä palkkaa”, Sanna-Kaisa hehkuttaa.

Sanna-Kaisa päätyi töihin Leville nelisen vuotta sitten kaverinsa suosituksesta. “Toin sittemmin vakituisen arjen ja elämän tänne, vaikka se voi monesta kuulostaakin vähän hassulta.” Hotelli Panorama on auki ympäri vuoden, mutta Sanna-Kaisa palaa silti vuosittain Helsinkiin pariksi kuukaudeksi – vähän töihin ja vähän enemmän lomalle.

Jäätävän hyvä ilmapiiri

Perttu kertoo, että Nokkalan Majakassa on “jäätävän hyvä työilmapiiri”, ja tärkeää onkin, että töissä on myös kivaa. “Todella hyviä ja ammattitaitoisia työkavereita, joiden kanssa näemme myös vapaa-ajalla”, Perttu kehuu. Myös muut ovat samaa mieltä: avoin ja sosiaalinen Charlie kertoo ystävystyneensä Nokkalan porukan kanssa hyvin jo viikossa ja Sanna-Kaisa kuvailee Levin työyhteisöä kuin perheeksi.

Sanna-Kaisan mukaan Levillä ei ole samalla tavalla normaalia arkea ja viikkorytmiä maanantaista perjantaihin. “Kenelläkään ei synny kaipuuta viikonlopun odottamiseen, kun töitä voi olla minä päivänä tahansa. Se on rentouttavaa ja stressitöntä, vaikka täällä onkin kiirettä ja pitkiäkin päiviä”, Sanna-Kaisa kuvailee. Kassiopeian hotelleissa ja ravintoloissa sesonkityöntekijänkin tehtävät ovat hyvin monipuolisia, ja työntekijöiden toiveita kuunnellaan.

Töihin Jätkäsaaren toimipisteeseen – “Tärkeintä on hyvä asenne ja kiinnostus alaan”

Ravintola-alan töissä ei välttämättä tarvita alan koulutusta, vaan tärkeämpää on hyvä asenne ja halu oppia. Haastateltavien mukaan alalle tullessa huomaa aika nopeasti, sopiiko se itselle vai ei. “Sinun pitää arvostaa tekemääsi työtä ja olla kiinnostunut siitä”, Charlie vinkkaa. “Itse työssä voi oppia todella paljon, ehkä jopa enemmän kuin koulussa”, Sanna-Kaisa toteaa.

Charliella ravintola-ala on verissä, sillä moni hänen perheestään on samalla alalla. Hän painottaa, että alalla tarvitaan intohimoa työhön. “Kun olen tiskin takana, on tosi hyvä fiilis. Hyvä palaute asiakkailta saa tekemään vielä parempia suorituksia.” Charlieta ei haittaa tulla työpäivänä aikaisemmin tai jäädä muutamaksi tunniksi pidempään, sillä työ on mieluisaa. “Pidän kiireestä. Silloin kannustan usein: Let’s rock ’n’ roll and do the job!”

Uudessa Jätkäsaareen avattavassa ravintolassa on mahdollisuus päästä tekemään töitä kahden erilaisen konseptin parissa. Luvassa on burgereita ja klassista ruokaa bistro-tyyliin. Uudet konseptit tarjoavat tilaisuuden päästä kehittämään niin palvelua kuin ruokatuotettakin. Ajatuksena on olla joka päivä auki aamusta iltaan, joten työtunteja on tarjolla runsaasti.

Kiinnostaisiko sinua työskennellä Kassiopeian uusien konseptien parissa Jätkäsaaressa? Rekrytoinnit ovat käynnissä ja avoinna on paikkoja sekä keittiössä että salissa!

The post Jäätävän hyvä ilmapiiri ja vaihtelevia työtehtäviä – Uudet ravintolakonseptit etsivät tekijöitä! appeared first on Duunitori.

Oletko pohtinut myyjän työtä tai minkälaisia mahdollisuuksia kaupan ala tarjoaa? Lidlin työntekijät kertovat, mitkä ominaisuudet tekevät hyvän myyjän ja minkälaista on tehdä töitä kansainvälisessä ja nopeasti kasvavassa kauppaketjussa.  

Tämä artikkeli on osa kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Lidlin kanssa. Lidl tarjoaa uramahdollisuuksia ympäri Suomea, katso avoimet työpaikat »

Kaupan ala tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia myymälöissä ja hallinnon puolella. Lidlillä panostetaan myyjien kouluttamiseen ja asiakaspalveluun, joten ala tarjoaa loistavan mahdollisuuden myös työuraansa aloitteleville. Kaikki lähtee oikeasta asenteesta:

Oikea asenne työntekoon heti ensimmäisenä työpäivänä

Myyjän työ kaupassa on paljon muuta kuin kassalla istumista, se on aktiivista asiakaspalvelua ja tehokasta tiimityötä. “Yleinen harhaluulo on, että kaupan alalla pärjää kuka tahansa, mutta ihan niin asia ei kuitenkaan ole”, toteaa Apulaismyymäläpäällikkö Joanna Karlsson.

Apulaismyymäläpäällikkönä Karlsson vastaa muun muassa myymälän päivittäisten toimintojen sujumisesta, myyntitavoitteiden saavuttamisesta ja konseptinmukaisesta toiminnasta yhdessä muun esimiestiimin kanssa. Karlsson painottaa erityisesti loistavan asiakaspalveluasenteen merkitystä työssä: “Täytyy olla oikea asenne työntekoon ja tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Myyjän pitää olla samaan aikaa nöyrä, tehokas ja aikaansaava. Saa olla myös kunnianhimoa ja ylpeä oman työnsä jäljestä.”

 Kaupan alan ammattilaiseksi koulutetaan työn ohessa

Lidlissä jokainen uusi työntekijä perehdytetään tehtäviinsä henkilökohtaisen koulutussuunnitelman avulla. Hän saa myös kummin, joka auttaa tutustumaan työyhteisöön ja opastaa käytännön asioissa ensimmäisten työviikkojen aikana. Perehdytyksestä myymälässä vastaa Palvelukouluttaja. Lisäksi kaikille työntekijöille tarjotaan koulutusta työn ohessa ja eteenpäin pyrkiville osaajille mahdollisuuksia edetä uralla.

Koulutuspäällikkö Hanna Ikosen tehtävänä on varmistaa, että palvelukouluttajat saavat sellaisen koulutuksen, jonka avulla he pystyvät perehdyttämään uusia myyjiä myymälässä. Perehdytyksessä oppiminen tapahtuu myymälässä eikä esimiesten Powerpoint-esityksiä tuijottamalla. “Jokaisessa myymälässä on henkilö, joka vastaa uuden työntekijän perehdytyksestä ohjeiden mukaisesti”, Ikonen kertoo.

Taru Lehtola toimii Projektiasiantuntijana Lidl Suomen pääkonttorilla myynnin osastolla. Tällä hetkellä hän vastaa muun muassa Lidlin Ilo Palvella -koulutuksesta.“Ilo palvella” on syksyllä 2012 Lidl Suomen 10-vuotisjuhlien yhteydessä lanseerattu slogan ja toimintamalli. Projektin jalkautusta varten Lidl etsi sisäisellä haulla asiakaspalveluhenkisiä sekä persoonallisia henkilöitä myymäläkentältä. Tehtävään sai hakea vapaamuotoisella hakemuksella. “Ilo palvella -lähettiläät ovat myyjiä, jotka kouluttavat myymälähenkilökuntaa. Koulutusta varten keräsimme erilaisia asiakaspalvelu- ja työntekijätilanteita, näitä harjoitellaan yhdessä jokaisessa myymälässä.” Koulutuksen aikana työntekijät pääsevät yhdessä pohtimaan ja oivaltamaan, miten eri tilanteissa olisi hyvä toimia ja miten asiakaspalvelua voisi kehittää sen sijaan, että ohjeistukset tulisivat ylhäältä päin.

Kaveria ei jätetä – Tiimityötaidot korostuvat kaupan alalla

Kysyttäessä myyjän tärkeimpiä ominaisuuksia, nousee ensimmäisenä jokaisella mieleen asiakaspalveluhenkisyys. “Siihen liittyy paljon ominaisuuksia, kuten se, että henkilö viihtyy ihmisten kanssa, on ulospäinsuuntautunut ja positiivinen”, Ikonen sanoo.

Myymälässä kaikki työntekijät pääsevät tekemään kassatyön lisäksi monipuolisesti erilaisia tehtäviä. “Kaikkea ei tarvitse osata heti, osa tulee työn tekemisen myötä opittua, mutta työelämän perusarvot olisi hyvä löytyä jo ennen töihin tulemista”, Karlsson painottaa. Tärkeitä myyjän ominaisuuksia ovat asiakaspalveluasenteen lisäksi reippaus, huolellisuus, paineensietokyky ja kyky tehdä töitä tiimissä. “Töitä tehdään yhdessä ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen. Jokaisella on oma vastuualueensa, mutta se ei tarkoita, etteikö toisia voisi auttaa ja tsempata. Lisäksi on tärkeää osata antaa oikealla hetkellä positiivista tai rakentavaa palautetta”, Lehtola sanoo.

Myyjän työ on vauhdikasta ja nopeatempoista, joten huolellisuus ja rauhallisuus ovat myös arvostettuja puolia. “Loistava myyjä hoitaa oman työnsä hyvin, ei tingi työn jäljestä ja auttaa muita aina tarvittaessa”, Karlsson sanoo. “Työ on yllättävän fyysistä, esimerkiksi aamupurku tehdään niin reippaassa tahdissa, että se lähentelee urheilusuoritusta”, Lehtola paljastaa.

Työ myymälässä voi usein olla hektistä. Miten kiireen keskellä muistetaan huomoida asiakkaita? “Asiakkaan kohtaamiseen kiireen keskellä pitää jokaisen myyjän panostaa. Se ei vaadi kuin katsekontaktin, tervehdyksen ja hymyn. Ne eivät vie kovin paljoa aikaa, mutta antavat paljon asiakkaalle ja muille”, Lehtola kommentoi.

Lidlillä arvostetaan jokaisen myyjän työpanosta

“Myyjän rooli on todella merkittävä sekä myymälässä että koko Lidlissä. Kaupan alalla on paljon mahdollisuuksia ja työ voi olla ponnahduslauta vaikka mihin“, Ikonen kommentoi. Myyjän työssä tarvitaan Ikosen mielestä asiakaspalveluhenkisyyttä, positiivisuutta ja oikeaa asennetta: “Kaikki lähtee perusasioista ja oma asenne on todella tärkeä. Jokainen saa kuitenkin olla oma itsensä, ei tarvitse kuulua mihinkään muottiin.”

Kaikki työtehtävät myymälässä vaikuttavat suorasti tai epäsuorasti asiakkaisiin. “Henkilökuntamme on paikalla asiakasta varten. Jokainen eri työtehtävä vaikuttaa työntekijöiden fiilikseen. Kun töihin on kiva tulla, on hyvällä fiiliksellä vaikutusta myös asiakkaisiin”, Lehtola painottaa. Myyjän työssä vaaditaan taitoa kohdata asiakkaita. “Kun ihminen tykkää työstään ja asiakaspalvelusta, se näkyy myös ulospäin”, Ikonen tiivistää.

Kiinnostuitko työstä Lidlillä? Mielenkiintoisia uramahdollisuuksia tarjolla ympäri Suomea, katso avoimet työpaikat Lidlillä »

The post Olisiko sinusta myyjäksi? Lidlin työntekijät kertovat: “Tämä on yleisin harhaluulo kaupan alasta” appeared first on Duunitori.

Haluaisitko hakea trainee-ohjelmaan? Yrityksen trainee-ohjelmat kestävät yleensä yhdestä kahteen vuotta ja ohjelman jälkeen sinulla on hyvä mahdollisuus jatkaa töitä yrityksessä, jos olet hoitanut hommasi mallikkaasti. Rekrytointi.com teki kattavan listauksen yrityksistä, jotka järjestävät vuosittain trainee-ohjelmia Suomessa ja ulkomailla. 

Nämä yritykset tarjoavat trainee-paikkoja:

ABB (Suomessa ja ulkomailla)
Accenture (Suomessa ja ulkomailla)
AGA (Suomessa ja ulkomailla)
Airbus Defence and Space (Suomessa)
Aktia (useita paikkakuntia)
Alma Media (Tampere, Helsinki)
Atria (Helsinki, Seinäjoki)
Borenius (Suomessa ja ulkomailla)
CGI (useita paikkakuntia)
Cisco Systems (Suomessa ja ulkomailla)
Danone (ulkomailla)
Danske Bank (Suomessa ja ulkomailla)
Deloitte (Helsinki, Tampere, Turku)
eCraft (Suomessa)
European Molecular Biology Laboratory (ulkomailla)EY (Helsinki)
Golder Associates (Suomessa ja ulkomailla)
Hannes Snellman (Helsinki, Tukholma, Moskova, Pietari)
JWT (ulkomailla)
KONE (Suomessa ja ulkomailla)
KPMG (useita paikkakuntia)
Lidl (Suomessa ja ulkomailla)
Lindström (Suomi, Venäjä, Intia, Kiina)
LKW Walter (Itävalta)
L’Oreal (Norja. Ruotsi, Suomi, Tanska)
Microsoft (Suomessa ja ulkomailla)
Nefab (Suomessa ja ulkomailla)
Nissan (Suomessa ja ulkomailla)
Nordea (useita paikkakuntia)
Onninen (Ruotsi)
OP (useita paikkakuntia)
Posti (Helsinki)
Skanska (Helsinki)
Rantalainen Yhtiöt (useita paikkakuntia)
Red Bull (ulkomailla)
Ruukki (Suomessa ja ulkomailla)
Schneider Electric (ulkomailla)
SEB (Suomessa ja ulkomailla)
Stora Enso (Sveitsi)
Teknos (Suomessa)
Teleste (Suomessa ja ulkomailla)
TNS (Suomessa ja ulkomailla)
TVO (Suomessa)
Unilever (Suomessa ja ulkomailla)
Valio (Suomessa)
Valtori (Suomessa)
Vattenfall (Suomessa ja ulkomailla)

Katso myös listaus työharjoittelupaikoista Suomessa ja ulkomailla.

Lue myös:

Oikotie it-alalle – eCraftin traineesta asiantuntijoiksi kasvaneet kertovat, miksi trainee-ohjelma ylitti odotukset

Top secret projects and great career opportunities – 3 reasons to apply for a trainee position at Airbus

Valtori Akatemia tarjoaa yli 20 nuorelle ammattilaiselle oikoreitin oman alan hommiin

The post Haluaisitko työllistyä trainee-ohjelman kautta? Katso lista yrityksistä, jotka etsivät traineita appeared first on Duunitori.

Kesätyö on monen ensimmäinen kosketus työelämään, ja työn hakeminen voi tuntua jännittävältä. Minkälainen työ voisi olla kiinnostavaa, ja millainen ura siitä lähtee aukeamaan?

Kaikki parhaat kesätyöpaikat ≫

Hyvä kesätyökokemus tarjoaa kokemusta työnteosta ja vastuun ottamisesta ja voi jopa antaa suuntaa tulevaisuuden urapolulle. Ensimmäisestä kesätyöstä ei kuitenkaan kannata stressata turhia, halutessasi ehdit varmasti kokeilemaan monia muitakin töitä.

Ensimmäiseksi työpaikaksi löytyy paljon vaihtoehtoja. Kunnat, seurakunnat ja kaupan ala ovat perinteisiä kesätyöllistäjiä. Myös esimerkiksi huvipuistot, lomakeskukset ja muut kesäsesonkien yritykset tarvitsevat enemmän työntekijöitä kesäisin.

Jos tietty yritys tuntuu kiinnostavalta, kannattaa ehdottomasti tarkistaa, onko siellä töitä tarjolla. Voit myös kysyä kesätöitä suoraan yrityksestä tai jättää avoimen hakemuksen. Seuraa alueesi avoimia kesätyöpaikkoja Duunitorin Facebook-sivuilla.

Voit tehdä CV:n myös ilman työkokemusta

Perinteinen CV nojaa vahvasti työnhakijan koulutukseen ja työkokemukseen. Kun työkokemus jää pois, ansioluettelo näyttää tyhjältä. Muista, että kaikki hankkimasi kokemus on tärkeää.

Voit mainita esimerkiksi tet-harjoittelusta ja harrastuksiisi liittyvistä luottamustehtävistä, kuten partioryhmän ohjaamisesta tai hevosten hoitamisesta. Näistä työnantaja näkee, että osaat ottaa vastuuta ja sinuun voi luottaa.

Kerro CV:ssä taidoistasi. Kun työkokemusta ei ole tai sitä on vain vähän, taidoille jää enemmän tilaa. Voit esitellä sosiaalisia taitojasi, kuten tiimityöskentelyä ja viestintätaitoja sekä tietoteknisiä taitoja, kuten tekstinkäsittelyä, taulukkolaskentaa ja kuvankäsittelyä.

Pohdi myös, olisiko sinulla jotain muuta erityisosaamista, josta olisi hyötyä hakemassasi kesätyössä. Esimerkiksi vieraiden kielten osaaminen on erityisen arvokasta asiakaspalvelutehtävissä.

Kesätyöt alaikäisenä

Voit aloittaa ensimmäisessä kesätyöpaikassa samana vuonna, kun täytät 14. Silloin voit tehdä töitä enintään puolet loma-ajastasi. Työn tulee olla suhteellisen kevyttä, jotta se ei haittaa terveyttä, kehitystä tai koulunkäyntiä.

Kun olet täyttänyt 15 ja suorittanut oppivelvollisuutesi, voit tehdä töitä tavallisena työntekijänä. Nuorten työntekijöiden kohdalla on kuitenkin aina erityisen tärkeää, että työnantaja huolehtii työn turvallisuudesta.

Alaikäisenä kesätyöpaikan saaminen voi tuntua hankalalta, mutta se on täysin mahdollista. Monesti esimerkiksi kaupungit, kunnat ja seurakunnat palkkaavat alle 18-vuotiaita kesäksi. Kannattaa tarkistaa lisäksi erilaisten järjestöjen ja kesäleirien työpaikat. Myös joihinkin yrityksiin on mahdollista päästä kesätöihin jo alaikäisenä. Katso täältä kesätyöpaikkoja alle 18-vuotiaille.

Yksi vaihtoehto ensimmäiseksi työpaikaksi on Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoittelu, joka on nuorille suunnattu kahden viikon mittainen palkallinen harjoittelu.

Katso täältä kaikki avoimet kesätyöpaikat

Kaikki parhaat kesätyöpaikat ≫

Seuraa kesätöitä myös Instagramissa ja oman paikkakuntasi Facebook-sivulla!

Kesäduunit Instagramissa ≫

Kesäduunit Facebookissa ≫

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Mistä löytää unelmien kesätyö?

Kesätyöntekijän muistilista

Etkö saa vastausta kesätyöhakemuksiisi? Näillä vinkeillä pääset haastatteluun!

The post Ensimmäisen kesätyöpaikan hakeminen – näin nappaat kesäduunin appeared first on Duunitori.

Etsitkö työharjoittelupaikkaa tai yritystä, jolle tehdä opintoihin kuuluva lopputyö? Tässä alun perin Rekrytointi.comissa julkaistu kattava listaus yrityksistä, jotka tarjoavat tai ovat tarjonneet työharjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkoja on tarjolla Suomen lisäksi myös ulkomailla. Linkistä pääset suoraan yrityksen omille kotisivuille.

Katso myös:  Trainee-ohjelmia tarjoavat yritykset

Nämä yritykset tarjoavat työharjoittelupaikkoja:

Maanmittauslaitos (useita paikkakuntia)
Management Events (Suomessa ja ulkomailla)
Mandatum Life (useita paikkakuntia)
Martela (useita paikkakuntia)
Mediatalo ESA (Päijät-Häme)
Mehiläinen (useita paikkakuntia)
Metsä Group (useita paikkakuntia)
Metsähallitus (useita paikkakuntia)
Miltton (Helsinki)
Morgan Stanley (eri puolilla maailmaa)
MSK Group (Ylihärmä)
Multibase (Helsinki)
NCC (useita paikkakuntia)
Nestlé (Suomessa ja ulkomailla)
Niemikotisäätiö (Helsinki, Espoo, Vantaa)
Nissan (Suomessa ja erityisesti ulkomailla)
Nokian renkaat (useita paikkakuntia)
Nordea (useita paikkakuntia)
Nuorten Akatemia (Helsinki)
Nurminen Logistics (useita paikkakuntia)
Ocmetic (Suomessa ja ulkomailla)
OnlineSolutions Oy (useita paikkakuntia)
OP (useita paikkakuntia)
Optia Säästöpankki (useita paikkakuntia)
Optiplan (useita paikkakuntia)
Oracle (Suomessa ja ulkomailla)
Oral Hammaslääkärit (useita paikkakuntia)
Orion (Espoo, Turku)
Ovenia (useita paikkakuntia)
Papula-Nevinpat (useita paikkakuntia)
Partioaitta (useita paikkakuntia)
Philip Morris International (ulkomailla)
Plandent (Helsinki)
Planmeca (Helsinki)
PlusKaks Kuljetus Oy (useita paikkakuntia)
Pohjolan Voima (useita paikkakuntia)
Ponsse Oyj (Vieremä)
Posiva (Eurajoki)
Proagria (useita paikkakuntia)
Procom (useita paikkakuntia)
PwC (Suomessa ja ulkomailla)
Raisio (Suomessa ja ulkomailla)
Ramboll (useita paikkakuntia)
Rantalainen Yhtiöt (useita paikkakuntia)
Red Bull (ulkomailla)
Reddal (Suomessa ja ulkomailla)
Rinnekoti (pääkapunkiseutu)
Raute (Suomessa ja ulkomailla)
Rocla (Suomessa ja ulkomailla)
Rudus (useita paikkakuntia)
Ruukki (Suomessa ja ulkomailla)
Saarioinen (useita paikkakuntia)
Saint-Gobain (useita paikkakuntia)
Saleduck.fi (Amsterdam, Suomi)
Schneider Electric (Suomessa ja ulkomailla)
SEB (Ruotsi, Baltian maissa)
SE Mäkinen Logistics Oy (useita paikkakuntia)
Sinerbrychoff (Kerava)
Sito (useita paikkakuntia)
Siun sote (Pohjois-Karjala & Heinävesi)
Skanska (useita paikkakuntia)
SKF (Suomessa ja ulkomailla)
Sodexho (useita paikkakuntia)
Sponda (useita paikkakuntia)
Stockmann (useita paikkakuntia)
Suomen Madridin-instituutti (Suomessa ja ulkomailla)
Suomen Pankki (Helsinki)
Suomen Valtio (useita paikkakuntia)
Suur-Savon Sähkö (useita paikkakuntia)
Synopsys (Suomessa ja ulkomailla)
Tallink Silja (Laivalla)
Talokeskus (useita paikkakuntia)
Technip (ulkomailla)
Teleste (Suomessa ja ulkomailla)
The Coca-Cola Company (eri puolilla maailmaa)
Tiedekeskus Tietomaa (Oulu)
Turku Energia (Turku)
Tuusulan kunta (Tuusula)
TVO (useita paikkakuntia)
Unilever (Helsinki)
Urheiluhallit (pääkaupunkiseudulla)
Vaasan keskussairaala (Vaasa)
Vaasan sähkö (Vaasa)
Valio (useita paikkakuntia)
Valtasiirto (useita paikkakuntia)
Vantaan energia (Vantaa)
Varatie (Tervakoski)
Vattenfall (Suomessa ja ulkomailla)
Veho (useita paikkakuntia)
Veikkaus (useita paikkakuntia)
Vertaaensin.fi (Suomessa ja ulkomailla)
Viherlandia (Jyväskylä)
Visma (useita paikkakuntia)
Vivas (Helsinki)
Volvo (Suomessa ja ulkomailla)
VR (Helsinki)
WWF (Helsinki)
Wärtsilä (useita paikkakuntia)
YIT (useita paikkakuntia)

Etsitkö kesätyöpaikkaa? Katso avoimet kesätyöpaikat täällä »

Lue myös:

Näin saat työpaikan ilman koulutusta ja kokemusta – lue kaksi yllättävää uratarinaa ja asiantuntijan työnhakuvinkit

10 vinkkiä – harjoittelun jälkeen vakituinen työpaikka

The post Työharjoittelu edessä? Nämä yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja appeared first on Duunitori.