Oletko kiinnostunut urasta kuljetusalalla? Kovasella aloitetaan taksikoululla sekä omalla perehdytyksellä ja ensimmäisessä vuorossa avustaa tutor-kuljettaja. Kysyimme Kovasen kuljettajalta ja taksiryhmäpäälliköltä, mitä nämä tarkoittavat käytännössä.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kovasen kanssa. Kovanen panostaa voimakkaaseen kasvuun ja rekrytoi sen myötä paljon uusia kuljettajia.
Kasvu tietää paljon uusia kuljettajia – näin heidät perehdytetään
Uudet kuljettajat käyvät ensin taksikoulun, jos ammattiajolupaa ei ole hankittu aikaisemmin. Kovanen tarjoaa uusille kuljettajille mahdollisuuden koulutussopimukseen. Taksikoulu on nopeasti käytävä kurssi, joka antaa kuljettajalle perusvalmiudet taksipalvelutyöhön. Sen jälkeen kuljettajat osallistuvat Kovasen omaan perehdytykseen, jossa varmistetaan muun muassa brändin mukaiset toimintatavat ja käydään läpi oman 24/7-tilauskeskuksen hyödyntämistä sekä muita käytännön asioita.
“Korostamme asiakaslähtöisyyttä ja sitä, miten palvelumme eroaa niin kutsutusta tavallisesta taksista. Käymme läpi esimerkein, miksi asiakkaat tilaavat meiltä autoja ja mitkä ovat heidän odotuksensa”, Kovasen taksiryhmäpäällikkö Matti Heikkilä toteaa.
Kun kuljettaja on tehnyt työtä hieman pidempään ja suoriutunut hyvin, hänen on mahdollista kouluttautua ylemmälle palvelutasolle ajamaan tilausajoja, esimerkiksi edustus- tai limusiiniajoja. Noin vuoden Kovasella kuljettanut Linus Treuthardt on päässyt ajamaan tilausajoja ja pitänyt niistä kovasti: “Ne tuovat oman mausteensa tähän. On vähän herrasmiesmäisempää ja saa ajaa arvokkaammin.”
Kovasella ensimmäisessä työvuorossa avustaa tutor-kuljettaja.
Itsenäistä työtä osana tiimiä – kuljettajan apuna tutor, esimiehet sekä Kovasen tilauskeskus
Ensimmäiseen työvuoroon saa mukaansa tutor-kuljettajan, joka on kokeneempi, tehtävään koulutettu kuljettaja. “Tutor on vuorossa tukena. Hänen pitää ymmärtää, että ensimmäinen vuoro on monelle itse asiassa aika iso juttu ja varmasti jännittää”, Matti kertoo.
Tutor-vuorossa uusi kuljettaja saa vapaasti kysellä. Isoimmat nouto- ja vientipaikat, kuten lentokenttä, käydään läpi yhdessä. Tavoitteena on, että vuoron jälkeen myös pesupaikat tulevat tutuiksi ja uusi kuljettaja oppii kuittaamaan omia keikkoja. “Vaikeissa tilanteissa tutor neuvoo, mitä kannattaa tehdä ja ohjaa esimerkiksi siinä, minne päin kannattaa lähteä ajamaan. Jos uudella kuljettajalla on vähän pallo hukassa, niin tutor auttaa enemmän”, Linus sanoo.
Konseptista on tykätty paljon ja se on nopeuttanut uusien kuljettajien pääsemistä vauhtiin. “Tutor-kuljettajaan voi olla yhteydessä myös yhteisen vuoron jälkeen. Usein myöhemmin samaan vuoroon osuessa käydään esimerkiksi yhdessä syömässä vaihtaen kuulumiset”, Matti toteaa.
Kuljettajan työ on itsenäistä, mutta Kovanen pyrkii siihen, että esimiehet ovat kuitenkin lähellä ja lähestymiselle olisi mahdollisimman matala kynnys. Matti on läsnä kuljettajien taukotilassa tiistaista perjantaisin silloin, kun kuljettajat vaihtavat iltapäivällä vuoroa. Linuksen mielestä tukea on saanut hyvin: “Kaikissa autoissa on Kovasen ULA-radio, jonka kautta voi kysyä kollegoilta mitä vaan. Myös päivystäjiltä saa hyviä neuvoja, ja jos muualta ei satu saamaan tietoa, niin esimiehellekin voi soittaa.”
Haluaisitko lukea lisää siitä, miten asiakaspalvelun laatu varmistetaan jokapäiväisessä kuljettajan työssä?
Oletko tilannut taksin Kovaselta? Jokainen näitä kuljetuksia käyttänyt on varmasti huomannut siistin kaluston ja hyvin pukeutuneet, ystävälliset kuljettajat. Kysyimme Kovasen kuljettajalta ja taksiryhmäpäälliköltä, miten asiakaspalvelun laatu syntyy jokapäiväisessä työssä.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kovasen kanssa. Kovanen panostaa voimakkaaseen kasvuun ja rekrytoi sen myötä paljon uusia kuljettajia.
Pihaan kaartaa musta Mersu, jonka kyydistä nousee siistiin mustaan pukuun pukeutunut kuljettaja. Kuljettaja tervehtii ja avaa sinulle oven. Mitäs nyt? Saatat olla hetken ymmälläsi ja saat kerrottua, että tilasit vain taksin. “Joskus asiakas on tilannut taksin Helsingin taksin kautta ja yllättyy kovasti, kun kuljettajamme tulee paikalle. Sitten kuljettaja sanoo, että tämä on ihan normaali taksi”, taksiryhmäpäällikkö Matti Heikkilä sanoo hymyillen.
Kovasen oma tilauskeskus varmistaa taksia tilatessa aina asiantuntevan ja iloisen palvelun. Kun asiakas nousee kyytiin, siirtyy vastuu palvelun viemisestä maaliin kuljettajalle. Kuljettajalta vaaditaan auton ratissa hyvää ammattitaitoa ja kykyä optimoida reittivalintoja. Asiakkaalle on hyvä kertoa esimerkiksi tietöistä, jotka saattavat vaikuttaa reitteihin. Turvallisuutta luodaan jo kalustolla: Mersuissa on erittäin monipuoliset turvavarustelut. Kuljettajan rauhallinen ajotapa viimeistelee kokemuksen.
Noin vuoden Kovasella kuljettanut Linus Treuthardt arvelee Kovasen asiakkaiden pitävän siitä, että taksin tilatessaan he tietävät aina, mitä tulevat saamaan. “Jokaisella kuljetuksella mietitään asiakaskokemusta. Pidän radion ja muut häiriötekijät asiakasta varten kiinni ja ajan rauhallisesti ja tasaisesti”, Linus sanoo. Kovanen kysyi hiljattain n. 900 asiakkaaltaan palautetta muun muassa kuskien asiakaspalveluasenteesta, kyydin turvallisuudesta sekä laadusta. Tulos oli odotetusti erittäin hyvä: 94% vastaajista suosittelisi Kovasen kuljetuksia.
Linus huomioi asiakaskokemuksen jokaisella kuljetuksellaan.
Asiakaspalveluasenne lähtee kuljettajasta itsestään
Rekrytoidessa uusista kuljettajista etsitään aina asiakaspalveluhenkisyyttä. Matti valottaa, että jo haastattelussa huomataan, onko edessä tuleva asiakaspalvelija tai kenties jo ammattilainen. Siihen täytyy löytyä tietynlainen asenne. Hän kertoo esimerkin erään nuoren kuljettajan oma-aloitteisuudesta: “Vanhempi rouva oli keskustassa lapioimassa autoaan esiin lumipyryn jäljiltä. Kuljettaja oli pysäyttänyt taksin ja tarjonnut apuaan. Rouva oli vastustellut ja vedonnut siihen, että kuljettajahan on töissä, johon tämä oli vastannut, että voisi samalla pitää jäljellä olevan taukonsa. Kuljettaja lapioi rouvan auton puhtaaksi ja siirsi sen ahtaasta paikasta kadulle. Tästä tuli asiakkaalta aivan ihana palaute.”
Linuksellekin on jäänyt mieleen positiivinen palaute ihan työuran alkuajoilta: “Sain omasta olemuksestani tosi perinpohjaista ja positiivista palautetta. Se oli makee saada siinä vaiheessa, kun oli itse ollut vasta vähän aikaa töissä, ja tuntui vielä vähän epävarmalta. Kohensi itsetuntoa.”
Tulevaisuutta odotetaan innostuneesti – “Tarjoamme laatua ja jatkossakin on varmasti asiakaskunta, joka on valmis siitä maksamaan”
Uuden liikennekaaren myötä taksilupien määräsäännöistä tullaan luopumaan, hinnoittelu vapautuu ja taksiyrittäjäksi pääseminen helpottuu. Kovasella uudistus nähdään kuitenkin ennen kaikkea mahdollisuutena – yritys panostaa voimakkaaseen kasvuun ja sehän tarkoittaa, että uusille kuljettajille on kovasti tarvetta. Matti uskoo, että Kovasen hyvällä brändillä ja asiakaskannalla menestytään myös jatkossa: “Tarjoamme laatua ja jatkossakin on varmasti asiakaskunta, joka on valmis siitä maksamaan. Brändin eteen on tehty pitkään töitä ja nyt kun muutos on tulossa, uskon, että olemme parhaassa asemassa”, Matti perustelee.
Kovasella ollaan innostuneita tulevaisuudesta ja automäärä tulee kasvamaan. Matin mukaan laaja asiakaskunta mahdollistaa entistä isompia asiakassopimuksia yritysten kanssa. “Itselläni on myös voimakas näkemys siitä, että meille alkaa ison talon varmuuden houkuttelemana siirtymään enemmän kuljettajia, jotka ajavat jo jossain muualla”, hän pohtii.
Haluatko tietää, miten kuskit perehdytetään ja millainen on ensimmäinen työpäivä?
Suomalaisessa työnhaussa itseisarvoisen kiitosviestin lähettäminen rekrytoijalle ei ole kovin yleistä. Oikeassa paikassa lausutulla kiitoksella voi kuitenkin olla oma painoarvonsa osana työllistymistä.
Työnhaku voidaan nähdä viestinnällisenä prosessina, johon pätevät normaalit kulttuuriset käyttäytymissäännöt. Esimerkiksi ”kiitos” voi sanana kantaa erilaisia merkityksiä erilaisissa tilanteissa ja kulttuureissa. Monet työnhakuoppaat näkevät työnhakijan lähettämään kiitosviestin luontevana osana työhaastattelun jälkeistä viestintää.
Kiitosviestin lähettäminen työnhaun yhteydessä voidaan nähdä hyvin amerikkalaisena tapana. Ulospäin suuntautuneemmissa ympäristöissä korostuneen kohteliaalla viestinnällä on merkitys, joka ei työnhaussa välttämättä liiku luontevasti kulttuuristen rajojen yli. Ehkä juuri siksi kiitos jää suomalaisilta työnhakijoilta usein niin sanotusti piippuun, eli sitä ajatellaan, muttei sanota ääneen.
Kiitosviesti on teoriassa tärkeämpi kuin käytännössä
Työnhaun käytöskulttuuri vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten rekrytoijat odottavat työnhakijan viestivän. Oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden ilmaisemista korostetaan usein tärkeänä osana hakijan menestymistä työnhakuprosesseissa, ja siksi kiitosviestin lähettäminen osoittaa teoriassa paitsi työnhakijan kohteliaisuutta myös aktiivisuutta.
Itseisarvoinen kiitosviesti toimii kuitenkin paremmin teoriassa kuin käytännössä. Vaikka kiitosviestejä arvostetaan hyvänä käytöksenä, eivät ne rekrytoinnin ammattilaisten mukaan vaikuta prosessin lopputulemaan. Niiden merkitys hakijoiden vertailussa voidaan nähdä jopa olemattomana. Yksi syy voi olla se, että kiitosviestejä lähetetään Suomessa hyvin vähän; valtaosa hakijoista jättää viestin lähettämättä.
Lisäksi rekrytoijat arvostavat työpaikkailmoituksessa annettujen viestintäohjeiden kunnioittamista. Jos hakijoille siis annetaan ymmärtää, että työhakemusta seuraava yhteydenotto tulee rekrytoijalta, kannattaa tätä neuvoa lähtökohtaisesti noudattaa. Osapuolten välinen viestintä tiivistyy työhaastattelun jälkeen luonnollisesti, mutta ennen sitä hakijan yhteydenottoon kannattaa olla oikeasti painava syy.
Kiitos toimii uusien mahdollisuuksien aktiivisessa etsimisessä, mutta rekrytoijien viestintäohjeita kannattaa kunnioittaa.
Kiitos painaa enemmän, kun sitä käyttää oikeassa paikassa
Kiitos on työnhaussa molemminpuolinen arvostuksen osoitus, ja huolellisen rekrytointiviestinnän merkitys onkin noussut keskeiseksi puheenaiheeksi esimerkiksi työnantajakuvan rakentamisessa. Monesti tämä pätee ennen kaikkea niihin hakijoihin, joita ei valittu. Onnistunut ”ei kiitos” voi maksaa itsensä takaisin monellakin eri tavalla.
Pelkän kiitoksen matala painoarvo pätee kuitenkin myös työnantajan tekemään rekrytoinnin jälkihoitoon. Työnhakija kaipaa rekrytoijan lähettämältä kiitosviestiltä yleensä palautetta ja perusteita, ei niinkään itse kiitosta. Avain onnistuneeseen kiitosviestiin – molemmin puolin – onkin juuri viestin sisältö, eikä niinkään kohteliaisuus. Kiitosviesti toimii silloin, kun sillä on jokin muukin selkeä funktio. Samaan tapaan kuin hakija odottaa rekrytoijalta palautetta, odottaa rekrytoija hakijoilta esimerkiksi hyviä kysymyksiä ja dialogisuutta.
Kaikesta edellä kirjoitetusta voisi päätellä, että kiitoksen lausuminen voi konkreettisesti hyödyttää lähinnä työnantajaa. Kiitos voi kuitenkin olla myös työnhakijalle painavampi sana, jos sitä käyttää oikeassa paikassa. Yksi paikka kiitokselle on varsinaisen rekrytointiprosessin ulkopuolella. Aktiivisen verkostoitumistyön yhteydessä jokaiselle tavatulle ihmiselle on kohteliasta lähettää lyhyt kiitosviesti, jossa ilmaisee, että tapaaminen on ollut kiinnostava. Samassa yhteydessä voi ilmaista omat urasuunnitelmansa ja tarjoutua tarvittaessa auttamaan vastapuolta tämän tavoitteiden toteutumisessa. Väitetään, että ihmisille voi syntyä luontainen haku auttaa toisiaan, kun henkilökemiat kohtaavat, ja tässä itseisarvoisella kohteliaisuudellakin on funktionsa.
Kiitosviestin vilpitön kohteliaisuus korostuu etenkin silloin, kun työnantajaa kiittää hylkäävän päätöksen jälkeen. Tässä onkin toinen paikka työnhakijan esittämälle kiitokselle. Jos rekrytoijalle syntyy tämän seurauksena edes lievä halu auttaa hakijaa jatkossa, ottaa kyseisen hakijan työnhaku ison askeleen eteenpäin pienen kiitoksen hinnalla.
Moni ei ole tullut ajatelleeksi, millaisia mahdollisuuksia puhelinmyyntityö tarjoaa erilaisiin elämäntilanteisiin. Kävimme tutustumassa työhön A-lehdissä ja haastattelimme neljää eri myyntineuvottelijaa, jotka ovat päätyneet työhön kukin omia reittejään.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä A-lehtien kanssa. A-lehdet rekrytoi nyt uusia myyntineuvottelijoita! Katso avoimet paikat tästä:
Miika Suntinen aloitti myyntityön A-lehdissä nuorena, vain 15-vuotiaana. Puhelinmyynti oli hänelle hyvä tapa tehdä lisätienestiä jääkiekon peluun ohella. Mirja Rosenlöf sen sijaan tuli A-lehtiin vasta uransa loppuvaiheessa. Sitä ennen hän toimi yli neljäkymmentä vuotta yrittäjänä, ja oli näin kerryttänyt jo hyvää kokemusta myyntialasta. Moni on tullut A-lehtiin myös alanvaihdoksen myötä. Janne Hautaviita työskenteli ennen puuseppänä ja Jonna Peränen ruokakaupassa. Jonnan houkutti vaihtamaan A-lehtiin säännöllinen toimistotyöaika, ja Janne puolestaan kertoo kyllästyneensä vanhan työpaikkansa väheneviin töihin.
“On hienoa päästä vaikuttamaan tärkeisiin asioihin” – Myyntineuvottelijat ovat mukana kehittämässä koko yrityksen toimintaa
Monella on mielikuva puhelinmyyntityöstä yksitoikkoisena työnä, jota jaksaa tehdä ehkä muutaman kuukauden kesätyönä. Ainakin A-lehdissä uramahdollisuudet ovat todellisuudessa paljon monipuolisemmat. Jonna tuli A-lehtiin töihin vasta puolitoista vuotta sitten, mutta toimii jo varavuoroesimiehenä ja kehitystiimin jäsenenä. Kehitystiimi koostuu eri puolilla Suomea työskentelevistä myyntineuvottelijoista, jotka kokoontuvat yhdessä esimiesten kanssa pohtimaan, miten työtä A-lehdissä voisi kehittää.
Janne Hautaviita työskenteli ennen puusepän verstaalla, ja vaihtoi A-lehdille töihin viisi kuukautta sitten. Hän uskoo jäävänsä myyntialalle.
Tällä hetkellä Jonna on mukana kehittämässä uutta soittojärjestelmää. Kehitystiimi miettii yhdessä, mitä ominaisuuksia uusi järjestelmä tarvitsee ja testaa sitä, ennen kuin järjestelmä laajenee kaikkien A-lehtien toimistojen käyttöön. Kehitystiimissä voi päästä vaikuttamaan palkka-asioihinkin. Kehitystiimiläisiltä kysyttiin hiljattain, miten uusien lehtien myynnistä olisi paras maksaa myyntibonukset. “Aikasemmissa työpaikoissani ei ole ollut mitään tällaista. On hienoa päästä sanomaan oma painava sanansa tärkeisiin asioihin, niin että mielipiteitäni vielä oikeasti kuunnellaankin”, Jonna sanoo.
Janne ei ole kehitystiimin jäsen, mutta osallistuu silti vahvasti työn kehittämiseen A-lehdissä. Janne aloitti A-lehdissä vasta viisi kuukautta sitten, ja on jo päässyt luottamustehtäviin. Hän on mukana testaamassa uutta puhelinjärjestelmää ja toimii myöhemmin valmentajana järjestelmän kanssa, kun sen käyttö laajenee. Janne näkee kehittämistyön myös hyvin arkipäiväisenä asiana: “Usein palavereissa käydään läpi, että olisko asioissa jotain kehitettävää tai onko jollakulla uusia ideoita”, Janne sanoo.
Yllättäviä mahdollisuuksia: Mirja työskentelee kotoaan käsin yrittäjänä ja Miika Espanjan lämmössä
Mirja Rosenlöf työskentelee A-lehdille kotoaan Laukaalta käsin. Ennen A-lehdille tuloa Mirja teki pitkän uran yrittäjänä.
Puhelinmyyntityötä voi tehdä myös poistumatta omasta kodistaan tai vaihtoehtoisesti lähteä ulkomaille asti. Mirja työskentelee A-lehdille Laukaan kodistaan käsin omalla toiminimellä. “Luonteelleni sopii itsenäisesti työskentely, enkä tarvitse välttämättä ketään ohjeistamaan ja valvomaan tekemisiäni”, hän sanoo. Mirjaa motivoi yrittäjänä työskentelyssä se, että hän työskentelee ja tienaa vain itselleen. Samaan aikaan hänellä on kuitenkin täysi A-lehtien tuki takanaan. Hän saa milloin vain käydä A-lehtien toimistolla juttelemassa muiden myyjien kanssa ja vaihtamassa ajatuksia. Samoin hän pääsee osallistumaan kaikkiin A-lehtien koulutuksiin. “Tämä on paras mahdollinen järjestely minulle”, Mirja sanoo.
Miika Suntinen on syksystä asti työskennellyt Fuengirolassa ja on viihtynyt erinomaisesti.
Miika puolestaan lähti tekemään puhelinmyyntiä ulkomaille. Viime syksynä hän muutti työskentelemään Fuengirolaan, kun A-lehdissä päätettiin kokeilla, miten myyntityötä voisi tehdä ulkomailta käsin. Miika oli yksi vajaasta kymmenestä henkilöstä, jotka lähtivät pilottiporukkana Espanjan toimistoon. Kokeilu on sujunut hyvin, ja A-lehdet laajentaa tytäryhtiön kautta toimintaa Fuengirolassa palkaten toimistoon lisää väkeä. Ensin uudet työntekijät koulutetaan kuitenkin A-lehtien Suomen toimistoissa. Miika kertoo elävänsä Espanjan lämmössä elämänsä parasta aikaa. “Täällä työskentelyssä viehättää erilaiseen kulttuuriin tutustuminen, lämmin keli ja se, että on paljon vapaa-ajan aktiviteetteja.”
“Pienellä hiomisella kenestä vaan saa myyjän” – Kukaan ei jää yksin, vaan myyntityöhön saa jatkuvaa koulutusta
A-lehtiin voi päästä töihin, vaikka ei olisi ennestään alan kokemusta. Talossa tavataan sanoa, että vain kokeilemalla voi tietää, sopiiko myyntityö itselle. Yksin ei tarvitse kuitenkaan kokeilla ja opetella, vaan A-lehdissä annetaan paljon tukea ja koulutusta työhön. “Työssä onnistuminen ei jää ainakaan koulutuksen puutteesta kiinni”, Miika sanoo. Janne kertoo pitävänsä siitä, että A-lehdissä kannustetaan henkilökohtaiseen kehittymiseen niin aktiivisesti. “Työkaverit kuuntelevat toisiaan ja auttavat jo etukäteen, jos huomaavat jotain, mitä toisen myyntipuheessa voisi kehittää”, Janne sanoo.
Uusille työntekijöille pidetään aluksi koulutuspäiviä, joiden lomassa pääsee pian soittamaan ensimmäiset myyntipuhelut. “Tämän työn oppii kunnolla vain itse soittamalla”, Miika sanoo. Jonna myöntää, että soittamisen aloittaminen oli jännittävää: “Ensimmäinen puhelu pelotti ihan hirveästi. Pelot hälvenivät kuitenkin nopeasti, kun huomasin, että asiakkaat luurin toisessa päässä ovat ystävällisiä.”
Ei valmiita myyntipuheita – Lehtiä ostetaan, kun myyjä on aidosti läsnä puhelimessa
Yritän kysellä myyjiltä, miten lehtiä oikein myydään puhelimessa. Ostaako paperilehtiä enää kukaan? Myyjät kertovat, että A-lehdissä ei soiteta sattuman kaupalla puhelinluetteloa läpi, vaan kaikki asiakkaat ovat jo joskus tilanneet A-lehdistä. “Kyse on siitä, että katsotaan asiakkaan kanssa, mikä olisi heille paras lehti juuri siihen elämäntilanteeseen. Joku on vaikka tilannut pitkään mökkilehteä, mutta kesämökki onkin jo myyty. Hän mainitsee, että hyvinvointi kiinnostaa, joten lähdemme yhdessä kartoittamaan, että olisiko jokin hyvinvoinnin lehti mieluinen”, Jonna kertoo.
Jonna Peränen aloitti työt A-lehdillä vasta puolitoista vuotta sitten, mutta on edennyt jo varavuoroesimieheksi ja kehitystiimin jäseneksi.
Kaikki myyjät korostavat, että tärkeintä on olla puhelimessa aidosti läsnä. Asiakkaat huomaavat kyllä, jos myyjä lukee paperista jotain puhetta ääneen tai kyselee säästä vain veistääkseen tikusta asiaa. “Ajattelen puhelimessa aina, että luurin toisessa päässä oleva asiakas on sen päivän tärkein henkilö ja keskityn häneen täysillä”, Miika sanoo.
Myyjät kertovat, että työ kehittää keskustelu- ja vuorovaikutustaitoja antaen näin arvokasta oppia myös muuhun elämään. Puusepän työhön tottunut Janne kertookin yllättyneensä aluksi, kuinka paljon keskittymistä työ vaatii. Pian keskittymiskyky kuitenkin parani ja työ lähti sujumaan. “Kaikki ennakkoluulot tätä työtä vastaan kariutuivat ensimmäisen kuukauden aikana. Oli yksi parhaista päätöksistäni hetkeen tulla töihin A-lehtiin”, Janne sanoo.
Kiinnostaisiko sinua hyvä palkka ja työ, jossa pääset jatkuvasti kehittymään? Uskallatko kokeilla myyntityötä? A-lehtiin haetaan nyt myyntineuvottelijoita useille paikkakunnille. Saat työhön hyvän alkukoulutuksen ja jatkuvaa tukea. Lue lisää:
Työttömyys saattaa osua kohdalle aivan yllättäen. Tällöin on tietenkin tärkeää miettiä, kuinka tulee toimeen ilman työpaikkaa. Työttömyys ei ole kuitenkaan pelkkien huolien ratkomista, vaan se on ennen kaikkea uusi mahdollisuus.
Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.
Töiden loppuminen on kokemus, joka synnyttää paljon kysymyksiä ja erilaisia tuntemuksia. Usein pohditaan syitä siihen, miksi tämä osui juuri minun kohdalleni. Jo alakoulusta lähtien on painotettu työn tärkeyttä. Usein töiden loppumisesta kuultuaan ihmiset miettivätkin, mitä muut minusta nyt ajattelevat. Kannattaa kuitenkin muistaa, että työpaikka ei määritä sinua. Olet yhä sama ihminen, vaikka et olekaan enää samassa työpaikassa. Voit edelleen nähdä työkavereitasi, jos vain haluat. Tämä tapahtuu jatkossa vain työpaikan ulkopuolella.
Työttömyyden osuessa kohdalle syntyy myös huoli siitä, kuinka laskut ja kaikki muut kulut saadaan maksetuiksi. Tämä onkin varmasti se kaikkein stressaavin asia työttömyydessä. Onneksi työttömälle kuitenkin maksetaan erilaisia etuuksia hänen tilanteestaan riippuen.
Useimmille on myös saattanut kertyä säästöjä työelämän varrelta. Aina kannattaa myös tukeutua läheisiin, vaikka ei siihen olisi tottunutkaan. Yksin ei kannata jäädä murehtimaan mitään asioita, koska silloin pienikin asia saa usein järkyttävät mittakaavat. Kun asioista puhuu muiden kanssa, huomaa, että ei tämä nyt niin paha asia ollutkaan.
Asioita ei kannata jäädä murehtimaan yksin.
Näe asioiden valoisat puolet
Työsuhteen päätyttyä saattaa olla haastavaa elää säästeliäästi, mutta ajan kanssa kyllä huomaa, että vähemmälläkin pärjää. Ystäviä nähdessä voi esimerkiksi syödä ensin kotona ja nauttia kahvilassa ruoan sijaan vain jotain edullisempaa. Aina ei välttämättä halua syödä vain kotiruokaa. Tähänkin on nykyään edullinen ratkaisu, koska esimerkiksi verkkopalvelu ResQ myy ravintoloiden lounasajalta jäänyttä ruokaa noin puoleen hintaan normaalista. Työttömänä kannattaa myös hyödyntää ilmaistapahtumia, joita on tarjolla vaihtelevasti paikkakunnasta riippuen.
Kun työttömyys osuu kohdalle, ei kannata lannistua. Alussa tämä ei ole kovinkaan helppoa, koska tilanne on saattanut tulla aivan yllätyksenä. Ihmisellä kestää aina jonkin aikaa tottua uusiin tilanteisiin. Onneksi olemme niin mukautuvia olentoja, että pienen totuttelun jälkeen osaamme suhtautua asioihin uusin silmin. Muutaman viikon jälkeen työttömyyskin näyttäytyy erään elämänvaiheen päättymisen sijaan uutena mahdollisuutena.
Nyt kun sinulla on vapaus valita, niin mitä haluat tehdä seuraavaksi?
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Kutkuttaako mielesi sopukoissa idea tai ajatus omasta yrityksestä, mutta askel sitä kohti tuntuu liian suurelta? Tai oletko yrittäjä, jolle byrokratia on joka kuukautinen päänvaiva? Kevytyrittäjyys voi olla paperitöitä kaihtavalle yrittäjälle tai sellaiseksi haluavalle paras ratkaisu.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä kevytyrittäjyyspalvelu Omapajan kanssa. Jututimme pajayrittäjiä ja selvitimme, miksi he ovat valinneet kevytyrittäjyyden.
Kuopiosta kotoisin oleva Pauli Rönkkö on tehnyt yhtiökumppaninsa kanssa videopalveluita yrityksille nyt noin puolen vuoden ajan. Kevytyrittäjä on luonut ja tuotteistanut oman liiketoimintansa ja myynyt sitä asiakkaille, mutta paperityöt ja veroasiat hoitaa Omapaja. “Tähän mennessä on sujunut hyvin ja olemme saaneet hyvin töitä. Kysyntää ei kuitenkaan kevytyrittäjänäkään voi odotella, vaan täytyy olla itse aktiivinen ja kertoa omasta palvelustaan”, Pauli kertoo.
Oululainen Janica Alasimonen teki vuonna 2015 suunnanmuutoksen – aiempi työ myynnin ja markkinoinnin puolella ei tuntunutkaan enää omalta, ja Janica päätyi kouluttautumaan ravintovalmentajaksi. “Innostuin heti ja tiesin, että tämä on se mun juttu. Kun sain koulun päätökseen, aloitin työt yrittäjänä.” Vuoden 2016 lopulla tarvittiin kuitenkin tuumailutauko: kalenteri oli täynnä asiakkaita, mutta kassavirtaa tarvittaisiin enemmän. Sitten Janicalle tarjottiin työtä ravintovalmentajien kouluttajana. “Tilaisuus oli niin hyvä, että paikka oli pakko ottaa vastaan. Oikeastaan samalla minulle tarjottiin vielä toistakin työtehtävää samasta firmasta.”
Koska yritys ei ollut valmis ottamaan palkkatöihin, Janica pohti vaihtoehtojaan tarkasti. “Olin aiemmin tutustunut henkilöön Omapajalta, joten toiminta oli siinä mielessä tuttua. Lopulta se oli aika luonteva vaihtoehto”, hän sanoo. Nyt työviikot koostuvat asiakaspalveluassistentin töistä ja koulutuksista ja siihen päälle vielä oman yrityksen ravintovalmennuksista, jotka kaikki pyörivät Omapajan kautta.
Pauli tekee yhtiökumppaninsa kanssa monipuolisia videototeutuksia yrityksille.
Paljon työssään matkustava Matti Seppänen on ollut haastattelupäivänä reissun päällä jo aamukuudesta. Eläkkeelle jäänyt rakennusinsinööri ei ole malttanut vielä jäädä pois auton ratista, vaan tekee edelleen työkseen erilaisia rakennusten kuntotarkastuksia. Autossa istumiseen on hänen mukaansa tottunut, kun on kotoisin syrjäisestä Vaalasta. Aiemmin työurallaan työnjohtajan töitä tehnyt Matti on matkustanut työmaalle jopa 170 kilometriä aamuin illoin.
Maaliskuusta asti Omapajan palvelua käyttänyt Matti kertoo tuntevansa yrittäjyyttä ja on kokeillut sitä vuosia sitten itsekin. “Mitä helpommalla pääsee, sen parempi. Näinhän se karkeasti on”, hän toteaa viitaten byrokratiaan. Matti täyttää tiedot laskutusta varten Omapajan nettipalvelussa, jonka jälkeen Omapaja hoitaa loput.
Keskity byrokratian sijasta oikeaan työhön – “Stressi toimeentulosta on jäänyt vähemmälle”
Kevytyrittäjyyden parhaisiin puoliin lukeutuu mahdollisuus keskittyä itse työhön ja jättää byrokratia muiden huoleksi. Janica myöntää, että yrittäjänä toimiessaan paperityöt olivat hänelle aina “pakkopullaa”. “Olen tosi tyytyväinen, sillä hirveän iso stressi on jäänyt pois. Se vaikuttaa positiivisesti myös omaan työhön, kun on enemmän energiaa ja aikaa siihen mikä on tärkeintä: pystyy tekemään laadukkaampaa ja parempaa työtä ilman perinteisiä yrittäjähuolia.” Janica kertoo yllättäen myös säästäneensä. Kirjanpitokulut tulivat ennen kalliimmaksi kuin nykyinen järjestely Omapajan kautta, joka osoittautui vertailussa selkästi edullisimmaksi.
Janicalle suuri hyöty on myös varmempi tunne toimeentulosta: kevytyrittäjä saa Omapajalta palkan kerran kuukaudessa ja näin hän on pystynyt suunnittelemaan tulevaisuutta paremmin myös taloudellisesta näkökulmasta. Omalla tavallaan riskit ovat pienemmät.
Kevytyrittäjyys on yleistä mm. hyvinvointialalla.
Omapaja on kevytyrittäjälle vastuullinen yhteistyökumppani, joka neuvoo ja opastaa tarpeen vaatiessa niin aloittelijaa kuin konkariakin. Jokainen haastateltava on kokenut kommunikoinnin Omapajan henkilökunnan kanssa erityisen sujuvaksi ja välittömäksi. “Ihan kuin soittaisi hyvän päivän tutulleen”, Janica naurahtaa. Pauli kertoo, että oli asia sitten mikä tahansa, langan päästä löytyy iloisia opastajia, jotka auttavat mielellään ja ovat helposti lähestyttäviä.
Uuden lakimuutoksen mukaisesti kaikki laskutuspalvelut siirtyvät nyt vakuuttamaan asiakkaansa työntekijöiden sijaan yrittäjinä. Omapajalla kevytyrittäjä on saanut vaihtaa vakuutuksensa yrittäjäpuolelle jo aiemminkin, mikä on Paulin mukaan tuonut selviä säästöjä.
Muutakin kuin laskutuspalvelu – Hyvät valmiudet myös myöhempään yrittäjyyteen
Pauli kertoo, että Omapaja tarjoaa apua myös itse liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä erilaisten valmennusten muodossa. Neuvoja saa joustavasti niin puhelimitse kuin webinaariin osallistumalla. Paulin kohdalla alkuvaiheen toimenpiteet sujuivat puhelimitse, mutta Omapajalta tarjouduttiin myös käymään tarvittaessa paikan päällä.
“Kevytyrittäjyys ei sulje pois varsinaista yrittäjyyttä – päinvastoin, se antaa yrittäjyyteen hyvät eväät ja asiakkaita pystyy hommaamaan valmiiksi”, Pauli toteaa. Matista parasta hänen työssään on vapaus. “Hinnoittelee itsensä sitten niin korkeaksi, jos ei kiinnosta saada keikkaa. Jos sitten saakin, niin on ainakin hyvä hinta”, hän vitsailee. Omapajan kautta ei tarvitse laskuttaa tiettyä määrää, vaan palvelua voi käyttää esimerkiksi myös kesätöitä varten. “Tätä voi tehdä myös toisen työn ohella. Tekee vaikka silloin tällöin töitä ja on helppo laittaa lasku nettiin ja saa palkkaa perään. Tässä on hyvää myös se, ettei ole mitään painetta, vaan voi mennä fiiliksen mukaan”, Pauli kertoo.
Kevytyrittäjänä on mahdollista keskittyä siihen tärkeimpään: oikeaan työhön ja siihen, mitä haluaa tehdä.
Janica oli ennen yrittäjäksi ryhtymistään ollut aina sitä mieltä, ettei hänestä tulisi ikinä yrittäjää. “Kun löysin oman alani ja kouluttauduin siihen, tajusin, että jos ja kun haluan tätä työtä tehdä, ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin lähteä yrittäjäksi.” Hänelle miehen kannustus oli tarpeellinen potku yrittäjyyteen uskaltautumiseen. “Jos on millään tasolla miettinyt yrittämistä, kannattaa tutustua ja lähteä rohkeasti ottamaan yhteyttä Omapajaan. Sitä kautta on hyvä kokeilla, eikä tipu kovin korkealta”, Paulikin sanoo.
Omapaja kannustaa pajayrittäjiään kasvamaan. Siksi se järjestää heille kuukausittain verkkovalmennuksen, jossa sparrataan yrittäjän valmiuksia ja kasvuun tarvittavaa osaamista. Jos joku pajalaisista haluaa ottaa oman y-tunnuksen ja perustaa oman osakeyhtiön, kumpikin osapuoli on onnistunut isosti.
Haastattelupäivä on ollut Janicalle tyypillinen: aamupäivä on sujunut assistentin työssä ja iltapäivällä hän jatkaa oman yrityksensä verkkovalmennuksen suunnittelun parissa. Koulutukset ajoittuvat yleensä viikonlopulle. “Parasta on tehdä sitä, mitä on haaveillutkin tekevänsä. Pystyn yhdistämään kolme erilaista työtä normaaliin työviikkoon.”
Hait avointa työpaikkaa, joka kuulosti lähes täydelliseltä? Vahinko, että muita hakijoita oli kymmeniä. Tuollaisesta hakijamäärästä on vaikea erottautua. Jos työhakemusten lähettäminen avoimiin työpaikkoihin on vaikeaa ja jopa turhaa, kannattaa kokeilla uutta taktiikkaa: hae unelmiesi työpaikkaa.
Listaa unelmiesi työnantajat
Aluksi listaa työnantajat, joissa haluaisit olla töissä. Tee päätös puhtaasti mielikuviesi perusteella, tässä vaiheessa ei tarvitse perustella valintojasi. Visioi ja fiilistele vapaasti. Jos listan teko on hankalaa, tästä artikkelista saat hyviä vinkkejä, miten löytää sopivia toimialoja ja työnantajia. Kun olet saanut noin parikymmentä organisaatiota listallesi, karsi listaasi niin, että siinä on vain kymmenen nimeä.
Pistä nimet paremmuusjärjestykseen. Tässä vaiheessa perustele missä työskentelisit mieluiten? Missä pääsisit todennäköisimmin tekemään sitä, mitä haluat ja missä olet hyvä? Hienoa, nyt sinulla on työnantajalista, jota käydä läpi!
Kerää tietoa unelmatyöstäsi
Alkaa tiedonkeruuvaihe. Aiemmin olet rankannut työnantajia lähinnä fiilisten ja mielikuvien perusteella. Yritykset eivät välttämättä kerro, millaisia rekrytarpeita heillä saattaisi olla. Eli nyt pitäisi saada selville organisaatiolta itseltään, millaista osaamista he saattaisivat tarvita.
Ota yhteyttä organisaation rekrytoinnista vastaavaan henkilöön. Isompien firmojen verkkosivujen rekryosiosta löytyy yleensä HR:stä vastaavien yhteystiedot. Pienemmissä yrityksissä tai yhteisöissä ota yhteyttä suoraan toimitus- tai toiminnanjohtajaan. He ohjaavat sinut oikealle henkilölle. Tai soita vaihteeseen ja kysy kuka vastaa henkilöstöhallinnosta.
Puhelin käteen ja rohkeasti soittamaan. Paras aika tavoittaa henkilöasioista päättäviä on aamupäivät, ennen palaveriputkea.
Tavoitteena tiedonkeruu. Ei työnhaku.
Ota rohkeasti puhelin käteen. Soita aamusta klo 9-10 välillä, yleensä palaveriputket alkavat 10:stä eteenpäin. Toki voit lähettää myös sähköpostia.
Ja muista: tässä vaiheessa tavoitteena on tiedonkeruu, ei työnhaku. Kuvittele olevasi tutkiva toimittaja. Tavoitteenasi on saada arvokasta tietoa organisaatiosta, jota he eivät kerro somessa, vuosikertomuksissa tai verkkosivuillaan.
Kerro rehellisesti, että olet hyvin kiinnostunut juuri tästä organisaatiosta, työtehtävästä tai heidän tuotteestaan, ja mietit parhaillaan omia urasuunnitelmiasi.
Selvitä kolme asiaa: lähitulevaisuuden näkymät, millaista osaamista he tarvitsevat ja miten heille tullaan töihin. Sopivia apukysymyksiä ovat:
Miltä näyttää lähitulevaisuus (6-12 kk)? Entä pidemmällä aikavälillä (1-2 vuotta)?
Mitä ajankohtaisia haasteita heillä on? Entä toimialalla?
Millaista osaamista he tarvitsevat?
Millaista työkokemusta ja koulutustaustaa he arvostavat?
Onko heille tulossa rekrytointitarpeita?
Mitä rekrykanavia he käyttävät?
Miten tekevät rekrypäätökset? Kuka päättää rekrytoinnista?
Varioi näitä kysymyksiä ja tee tarkentavia lisäkysymyksiä. Tarkoitus on, että käytte keskustelua, ei haastattelua. Vaikka tämä ei ole työhaastattelu, kerro lyhyesti itsestäsi. Kehu, konkretisoi osaamistasi ja saavutuksia noin 30 sekunnissa. Tämä spiikki kannattaa kirjoittaa ylös etukäteen. Tai opetella ulkoa.
Miksi kutsumusammattia kannattaa metsästää?
Unelmien työpaikan metsästys on valitettavan pitkäpiimäistä puuhaa. Se ei löydy heti, vaan vaatii työtä ja kärsivällisyyttä. Mutta on ainakin kolme syytä, miksi unelmien työpaikkaa kannattaa metsästää.
Annat itsestäsi aktiivisen kuvan. Et vain reagoi avoimiin työpaikkoihin, vaan työnantaja tietää, että olet oma-aloitteinen. Ennen kuin on edes lukenut työhakemustasi.
Saat etumatkaa. Sitten kun organisaatio on rekrytoimassa kaltaistasi osaajaa, sinulla on jalka valmiiksi oven välissä. Hyvällä tuurilla ei tarvitse edes kilpailla muiden työnhakijoiden rinnalla.
Kasvatat verkostoasi. Uutta työpaikkaa metsästäessä suhdeverkostolla on merkittävä rooli. Vaikka et tapaamisissa löydä suoraan työpaikkaa, kasvatat verkostoasi, josta voi olla yllättävää apua myöhemminkin. Muista ylläpitää verkostoasi.
Ja lopuksi, kaikki on pienestä kiinni: riittää kun olet oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja löydät unelmien työpaikan.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:
Nauru kohentaa terveyttä, helpottaa stressiä ja käy treenistä. Ja on omiaan parantamaan työyhteisön hyvinvointia. Lue, jos et usko!
Kirjoitus on osa Duunitorin laajempaa työhyvinvointiin liittyvää artikkelikokonaisuutta.
Nauru ja työpaikka ne yhteen soppii. Kunnon tekijä se tulee räkänokasta ja usein tyhjännaurajastakin. Nauru pitkästä ilosta. Vai mitenkäs ne nyt menivätkään? Jostain syystä ilonpito ja nauraminen on nähty usein negatiivisena asiana, joka osoittaa turhaa meuhkaamista ja lapsellisuutta. Varsinkin töissä. Totuus kuitenkin on, että naurulla on lukuisia hyviä vaikutuksia. Kannattaa siis nauraa joka päivä. Mitä aidommin, useammin ja remakammin, sitä parempi.
1. Yhdessä nauraminen saa ryhmän toimimaan
Jaettu ilo ja yhteiset naurunaiheet luovat hyvää ryhmähenkeä. Porukalla nauraminen auttaa ryhmää hitsautumaan yhteen ja saamaan enemmän aikaan.
Kahvihuoneessa kannattaa siis antaa tarinoiden tanssia ja juttujen jammailla. Ne luovat hyvää fiilistä ja sitä kautta myös koko jengille hyvinvointia.
2. Huolet unohtuvat ja ihmissuhteet kukoistavat
Nauraminen on oiva negatiivisuudenkarkotin. Kikatuksen lomassa harvemmin muistaa murehtia tai surkutella huolia.
Nauramisen on todettu myös vähentävän jännitystä, joten siitä löytyy oiva apu jännittäviin tilanteisiin. Kannattaa kokeilla vaikkapa ennen esitystä tai tiukkaa palaveria!
Ihmiset viihtyvät sellaisten kanssa, joilla on samanlainen huumorintaju. Kaikki tuntuu helpommalta ja keveämmältä, jos voidaan nauraa yhdessä. Voitat puolellesi tiukemmankin vastustajan, jos löydät hänen kanssaan yhteisen naurunaiheen.
Työyhteisön yhteinen huumori kaikkien hyvinvointia.
3. Rentoutuminen ja helpotus stressiin
Mitä masentuneempi tai ahdistuneempi ihminen on, sitä enemmän hän saa naurusta voimaa. Sama pätee myös stressiin.
Käytännössä nauraminen vähentää stressihormonien tuotantoa ja samanaikaisesti lisää hyvänolonhormonien määrää kehossa. Ajatella: hyvä olo ei aina vaadi tunnin hikilenkkiä, vaan ihan vain kikattamalla saat endorfiinit virtaamaan!
Mielihyvähormonit myös toimivat laastarina kivun tuntemuksiin ja auttavat lihaksia rentoutumaan.
4. Ilonpito on erilaista treeniä
Olet varmaan joskus nauraa rätkättänyt niin, että vatsaan sattuu? Kyse on tietysti siitä, että keskivartalon lihakset supistuvat eli saavat samalla hyvää treeniä.
Joidenkin laskelmien mukaan vartin nauru vastaa energiankulutukseltaan jopa 40 minuutin soutulaitteella soutamista. Kannattaisiko kokeilla?
5. Naurun terveysvaikutukset
Nauraminen vahvistaa immuunijärjestelmäämme ja siten vaikuttaa vastustuskykyymme. Kunnon hirnunta panee myös sydämen töihin ja täten parantaa verenkiertoa. Myös sydänlihas saa samalla jumppaa.
Vauhdittunut verenkierto antaa keuhkoille puuhaa ja tuntuvatpa vaikutukset aina aivoissa asti. Kunnon naurua onkin joskus verrattu henkiseksi hölkäksi – niin samanlaiset vaikutukset on kunnon hirnunnalla ja kepeällä hölkällä.
***
Työhyvinvointiin ja siten työntekijöiden tehokkuuteen ja tuottavuuteen vaikuttavat tekijät voivat joskus olla hämmästyttävän yksinkertaisia.
Onkin vaikea keksiä syitä, miksi nauraminen ei kannattaisi. Hauska tunnelma työpaikalla vaikuttaa terveyteen ja motivaatioon merkittävästi. Kunnon röhönaurun vaikutus voi kestää jopa puolesta tunnista tuntiin, joten vartin huvilla jaksetaan painaa jopa tunti töitä hyvällä fiiliksellä.
Olisiko aika laukata kahvihuoneeseen ja nostattaa tunnelma kattoon?
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Oikeiden ihmisten tunteminen on tunnetusti tärkeää työelämässä. Verkostojen merkitys on nykyisillä työmarkkinoilla jopa korostunut entisestään. Potentiaalisen työnantajan löytyessä yhä useammin piilomarkkinoilta, kannattaa verkostoitumisen keskeiset pelisäännöt pitää mielessä.
Tutkimusten mukaan enää noin neljäsosa suomalaisista työllistyy työpaikkailmoitukseen vastaamalla. Valtaosa rekrytoinneista tehdään siis niin sanotuilla piilomarkkinoilla, joilla työnhakijan oma aktiivisuus ja verkostoitumiskyky ratkaisevat paljon.
Rekrytoija hyödyntää verkostojaan monipuolisesti
Opteamin rekrytointikonsultti Antonio Mikkonen kertoo työnhakijaverkostojen olevan rekrytoijille tärkeitä. Vaikka verkostoista poimittavien henkilöiden osuutta kaikista rekrytoitavista hakijoista on vaikeaa arvioida prosentuaalisesti, on osaavilla työnhakijoilla tärkeä kumppanirooli sekä rekrytointiyritysten että työnantajien sidosryhminä. Hakijoita kategorisoidaan ja käydään läpi aktiivisesti, jotta työnantajien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin voitaisiin vastata mahdollisimman tehokkaasti.
Rekrytointiyrityksille verkostojen merkitys korostuu sitäkin kautta, että niiden asiakkaat – eli työnantajayritykset – arvostavat monipuolisia verkostoja yhteistyökumppaniaan valittaessa. Siten verkoston laajuus voi olla valttikortti sekä rekrytoijalle että työnhakijalle.
Mikkosen mukaan verkoston käsitettä kannattaa laajentaa siten, ettei sitä ymmärretä yhdeksi ainoaksi hakutietokannaksi tai CV-pankin synonyymiksi. Rekrytointikonsultin näkökulmasta esimerkiksi LinkedIn-verkostot ja kollegoiden verkostot ovat monesti hyviä kanavia sopivien hakijoiden löytämiseen. Ilmoituksia jaetaan Opteamilla sisäisesti, jolloin rekrytointikonsulttien henkilökohtaisia verkostoja ikään kuin lainataan kollegoiden käyttöön.
Verkostojen rakentamisessa kannattaa pitää fokus suhteiden laadussa.
Verkoston laajuus ei ole tärkein asia
Huolimatta laajan verkoston hyödyistä, on verkoston laatu molemmin puolin tärkeämpää kuin kontaktien määrä. Hakijat näkevät usein verkoston kasvattaminen suoraviivaisena työnä, jossa kerätään mahdollisimman paljon kontakteja. Tämä on ymmärrettävää, sillä useat työnhakuoppaat kehottavat työnhakijoita kasvattamaan verkostojaan systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja monikanavaisesti. Neuvo ei ole varsinaisesti huono, mutta yksiulotteisesti tulkittuna se kohdistaa huomion herkästi vääriin asioihin.
Kontaktista ei lähtökohtaisesti ole kummallekaan osapuolelle hyötyä, jos osapuolet eivät oikeasti tunne toisiaan edes ammatillisesti. Verkostot ovat rekrytoijallekin vahvasti henkilökohtaisia, ja siksi ennestään tuntemattomat henkilöt eivät tuo esimerkiksi rekrytointikonsultin some-verkostoon lisäarvoa. Verkostoissa painottuukin henkilöiden välisten suhteiden aitous ja syvyys, joilla voidaan mitata verkoston laatua.
Verkostoituminen on taitolaji
Miten sitten verkostoidutaan oikein? Kuten sanottu, keskeistä verkostoitumistyössä on suhteiden henkilökohtaisuus. Verkostoituminen ei siis ole pelkkää käyntikorttien tai some-kontaktien keräämistä, vaan ihmisiin tulee pyrkiä tutustumaan. Uusiin ihmisiin tutustuminen on helpointa, jos kontaktiin on jokin muukin syy kuin verkostoituminen – kuten esimerkiksi yhteistyöehdotus.
Verkostoituminen nähdään usein työnhaun pohjatyönä. Kontaktien vaalimista ei kannatakaan aloittaa vasta työnhaun ollessa itselle ajankohtaista. Kiinnostaviin organisaatioihin voi olla yhteydessä, vaikka ne eivät tiettävästi etsisikään uusia työntekijöitä juuri silloin. Valmis kontakti toimii hyvänä pohjana keskustelulle jatkossa.
Verkostoitumiseen ei ole yhtä oikeaa kanavaa. Monista uraoppaista tuttuja verkostoitumisen foorumeja ovat messut ja seminaarit. Sosiaalisen median foorumit ovat puolestaan esimerkkejä arkisemmasta verkostoitumisesta. Oma asiansa on sisäinen verkostoituminen oman työpaikan sisällä. Tukijat oman uran edistämiseen löytyvät usein lähiverkostosta, ja siksi verkostoitumistyötä ei kannata lopettaa työnhaun päätyttyä. Kollegoiden tai esimiesten antama positiivinen palaute voi merkitä työnhaussa paljon esimerkiksi suositusten muodossa.
Kenties tärkein muistettava asia verkostoitumisessa on se, että voidaksesi odottaa muiden auttavan sinua, tulee sinun itse olla valmis auttamaan myös muita. Työntekijän pitää työnhaun ulkopuolellakin olla valmis jakamaan verkostojaan ja esittelemään tuntemiaan ihmisiä muille. Samalla syvennetään myös ammatillisia suhteita ja siten parannetaan omien verkostojen laatua.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:
Työttömänä ei kannata laittaa hakemusta hakemuksen perään paikkoihin, joissa ei oikeasti halua työskennellä. Työttömyyden aikana voi nimittäin keksiä paremman ratkaisun ja mahdollisesti itselleen koko lopun elämää kestävän pestin. Eikö tämä kuulostakin houkuttelevammalta ratkaisulta?
Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.
Lähes jokaisen työttömän mieleen on jossain vaiheessa hiipinyt ajatus siitä, että entä jos en löydäkään mitään töitä. Tämä ajatus ei saa lannistaa. Ei haittaa, jos et löydäkään heti mitään valmista työpaikkaa. Sinä voit luoda itsellesi työpaikan, jossa viihdyt hyvin päivästä toiseen. Työttömänä ennätät miettiä millainen tämä työ mahtaisi olla. Joku haave on saattanut pyöriä mielessäsi jo kauemmin, mutta et ole uskaltanut ottaa sitä rohkeaa askelta haavettasi kohti tai ehkä sinulla ei vain ole ollut tarpeeksi aikaa toteuttaa sitä. Nyt on hyvä aika tehdä unelmastasi totta.
Työttömänä sinulla on aikaa pohtia uusia ratkaisuja. Saisitko esimerkiksi jostain harrastuksestasi työn? Osaatko soittaa kitaraa, osaatko ommella, osaatko kokata tai osaatko esimerkiksi ottaa valokuvia? Sinun kyky voi olla mitä tahansa, jonka vain voit opettaa jollekin toiselle. Liian usein ihmiset eivät arvosta omia taitojaan tarpeeksi, vaikka monet olisivat takuulla valmiita maksamaan oppiakseen juuri näitä kykyjä.
Yhdistä voimasi puolisosi tai ystäväsi kanssa.
Ole avoin ja rohkea
On myös mahdollista, että voisit yhdistää voimasi esimerkiksi puolisosi tai ystäväsi kanssa. Osaako toinen teistä esimerkiksi koodauksen ja toinen sosiaalisen median salat? Teillä olisi hyvä mahdollisuus perustaa pieni digitoimisto. Tai osaatko sinä kenties ommella ja ystäväsi tehdä koruja? Siinä tapauksessa voisitte kenties perustaa pienen käsityöpajan. Esimerkiksi Etsy-nimisellä sivustolla voi myydä omia käsitöitään. Mahdollisuuksia on rajattomasti. Täytyy vain olla avoin, ahkera ja rohkea.
Ihmisillä on joskus tapana aliarvioida omia kykyjään. Samankaltaisia piirteitä usein kuitenkin arvostetaan muissa. Muistat varmaan joskus kehuneesi esimerkiksi ystäväsi soittotaitoja ja miettiväsi, että osaisinpa minäkin jotain tuollaista. Varmasti osaat paljonkin jotain taitoja, joista muut vain haaveilevat. Sinä voit tehdä näistä haaveista totta opettamalla kykysi muille.
Jos haaveesi liittyy johonkin tiettyyn alaan, niin kannattaa lukea erityisesti tällä alalla menestyneiden vinkkejä ja seurata heidän tekemisiään tarkasti. Unelma-alallasi menestyneiden muistelmat, blogit, haastattelut tai heidän verkkosivunsa ovat takuulla täynnä informaatiota, joka inspiroi ja vie sinun omia suunnitelmiasi eteenpäin.
Kaikkein tärkeintä on uskoa itseensä. Siitä saa voimaa pyrkiä kohti omia haaveitaan.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Työtön työnhakija saa päättää lähes täysin omasta päivärytmistään, joten on vain itsestä kiinni kuinka omat tuntinsa käyttää. Jo vain yhden päivän aikana on monta tuntia aikaa viedä omia asioitaan joko eteenpäin tai pitää ne ennallaan.
Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.
Sulje silmäsi ja mieti missä haluat nähdä itsesi esimerkiksi puolen vuoden päästä?Luo itsellesi päivärytmi, jota aiot noudattaa päästäksesi sinne. Aikataulua on helpompi noudattaa, kun luot itsellesi selkeät tavoitteet.
Jos haluat työllistyä omalle alallesi, niin tarkkaile oman alan työpaikkailmoituksia. Aseta tavoitteeksesi hakea työpaikkoja esimerkiksi kaksi kertaa viikossa. Toinen tavoitteesi voi olla vanhojen taitojen ylläpito sekä uusien taitojen kartuttaminen. Kysy esimerkiksi entisiltä työkavereita alan uusista suuntauksista.
Haluatko perustaa oman yrityksen? Jos haluat, niin aseta päämääräksesi tehdä liiketoimintasuunnitelma tiettyyn päivään mennessä. Liiketoimintasuunnitelman teon jälkeen sinulla onkin kädet täynnä töitä niiden tavoitteiden toteuttamisessa.
Saatat myös haaveilla uudelle alalle siirtymisestä. Selvitä ensimmäiseksi mitä taitoja tarvitset mahdollistaaksesi alanvaihdon. Seuraava tavoitteesi on sitten oppia nämä taidot hakeutumalla alan koulutukseen tai kehittämällä kykyjäsi esimerkiksi ilmaiskurssien avulla.
Työttömyyden aikana voi tavoitella haluamaansa.
Luo päivärytmisi tavoitteiden mukaan
Työttömyyden alussa saattaa olla mukavaa vaihtelua, että joka aamu ei tarvitse herätä herätyskelloon. Tämän voi sallia itselleen jonkin aikaa, mutta pian on syytä määrittää itselleen sopiva aika herätä. Jotkut ihmiset ovat aktiivisimmillaan heti aamusta, mutta toisilla kaikkein otollisin aika saattaa olla illalla. Luo siis oma aikataulusi sen mukaan. On aivan turhaa yrittää pinnistellä itsensä hereille esimerkiksi kuudelta, jos aivot ovat sumussa koko loppupäivän.
Ei myöskään kannata luoda itselleen sellaista aikataulua, jossa ei pysty pidättäytymään. Elämästä täytyy kuitenkin myös nauttia. Älä siis tee itsellesi sellaista aikataulua, jossa viet omia asioitasi eteenpäin kymmenen tuntia päivässä. Tällaisiakin päiviä saattaa toki tulla eteen, mutta sen on parempi olla enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
Luomaansa aikataulua ei tarvitse noudattaa täysin orjallisesti. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että jos sovitusta päivärytmistä poikkeaa liian usein, niin siihen on aina vain hankalampi hypätä takaisin. Muista, että teet tämän itsesi vuoksi eli sinä olet se joka kärsii tappiot, jos et pysy tavoitteissasi.
Työttömyys on vain pieni osa matkaasi kohti jotain suurempaa. Sinä määräät suunnan. Ole itsellesi armollinen ja muista, että usein muutokset vievät aikaa. Ei Roomaakaan päivässä rakennettu.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Vierasblogisarjan uusimmassa osassa Liisa Viima kertoo kokemuksistaan työnhakijana. Lue artikkeli nähdäksesi, mihin kaikkin asioihin on kiinnitettävä huomiota!
Tämän ikäinen nainen
Siskoni sanoi: ”Älä ehdoin tahdoin tuo ikääsi esille hakemuksessasi. Annat silloin vain rekrytoijalle mahdollisuuden lykätä sinut syrjään heti kättelyssä”. Kyllä, ikäsyrjintää on olemassa. Olen pian 56-vuotias nainen ja etsin töitä. Jokunen vuosi on vierähtänyt edellisestä työnhausta ja maailma on siitä muuttunut.
Heti aluksi sisko lykkäsi käteeni kirjan ”Urakortit uusiksi – piilotyöpaikasta aito työpaikka”. Sen mukaan 80% työpaikoista ei tule julkiseen hakuun. Niiden kaivaminen käy todella työstä. Luin kirjan, oikeastaan ahmin sen. Se oli neuvoineen niin napakasti ja johdonmukaisesti kirjoitettu. Totesin, että neuvoja voi soveltuvin osin hyödyntää myös julkisilla työmarkkinoilla.
Työnhaku on nähtävä projektina
Työnhausta on rakennettava projekti. Määritettävä, mitä haluaa, mistä sen yrittää löytää ja millä eväillä. On pystyttävä johtamaan kyseistä projektia ja samalla itseään, koska tässä tapauksessa sattuu itse olemaan oman elämänsä pikku projektipäällikkö.
On laitettava dokumentit kuntoon. On verkostoiduttava. On brändättävä itsensä somessa ja sen ulkopuolella. Vaaditaan suunnitelma, mittaamaton määrä itsekuria, stressinhallintaa, itseluottamusta, muutosvalmiutta, kehtaamista sekä huomattava määrä aikaa.
Hakumateriaali kuntoon
Aloitetaan CV:stä. Laita CV kuntoon ja nosta siinä esiin saavutukset. Muokkaa CV:tä aina kulloistakin työnantajaehdokasta varten. Se ei ole enää yksi ja sama dokumentti joka paikkaan kuten nuoruudessa. Eikä se ole kuin enintään kahden sivun mittainen. Miten saisin sen kolmannen sivun puristettua pois, kun uraa on jo useamman sivun verran?
Laadi hissipuhe. Hissipuhe? Löysin kuvauksen, jonka mukaan hissipuheessa on pystyttävä kiteyttämään pariin lauseeseen oman taitonsa ja arvonsa vakuuttava kuvaus. Niin lyhyt, että sen ehtisi hönkäistä hississä matkalla ylös tai alas. Ja niin ytimekäs, että kuulija vaikuttuisi saman tien vahvuuksistasi.
Pyydä suosittelijat ja kirjaa ne CV:hen. Okei, niitä on aikoinaan jo sovittukin, eli kirjataan yhteystiedot. Sitten laadi osaamiskansio. Olen vuosien varrella ottanut erilaisia dokumentteja talteen, ja nyt rakensin niistä portfolion. Laitoin samaan pakettiin myös työtodistukset sun muut. Sisko sanoi, että se on hieno. Pitäisi kuulemma päästä näyttämään sitä rekrytoijalle!
Työhakemus. Sellainen on nykyisin nimeltään osaamistarjous. Se on nivellettävä juuri työnantajan tarpeeseen. Se onkin vaikeaa. Olen laatinut muutamia ja osasta on jo tullut bumerangi takaisin. Olen uskaliaasti pyytänyt palautetta hylätyistä hakemuksista ja olenkin sitä saanut, asiallista ja hyödyllistä. Milloin puuttuu pörssiyhtiökokemus, milloin en ole osannut tuoda osaamistani esille yhtä hyvin kuin muut hakijat tai painotukseni ovat antaneet kovin yksipuolisen kuvan. Yritän oppia niistä.
Työnhaussa kannattaa pyytää ja vastaanottaa apua asiasta paremmin perillä olevilta sukulaisilta, ystäviltä ja tuttavilta.
Niskalenkki somesta
Päivitä Linkedin-profiili. Ai eikö se nykyinen kelpaa? Ei. Siellä ei ole juuri mitään järkeviä avainsanoja, jotka nousisivat esiin hakukoneissa. Laadi avainsanat ja kirjoita tekstit iskevämmin, saavutukset myös jälleen kerran. Pyydä endorsementteja – no niitä onkin jo kertyny aika mukavasti vuosien varrella. Verkostoni on kohtalaisen laaja, koska sen rakentaminen on mielestäni kivaa, ja siksi olenkin aloittanut sen vuosia sitten. Sattumalta siis. Mutta nyt siitä voi olla oikeasti hyötyä.
Pyydä Linkedin-profiiliin suosittelijoita ja suosituksia. En kehtaa! CV:hen on ihan helppoa pyytää suosittelijat, mutta että näin julkisesti kaikkien nähtäväksi, ei onnistu! Eikä kukaan varmasti suostu suosittelemaan siellä! Mutta ei auta, pyytämään vain. Ja lopulta sainkin useita upeita suosituksia ja oli ilo laittaa suosituksia omille suosittelijoille. Metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan. Se kai verkoston ideakin on – autetaan toinen toisiamme. Se tuntuu mukavalta!
Sisko sanoi tässä vaiheessa, että Linkedin-profiilini alkaa olla jo aika hyvässä iskussa. Mutta nyt on ruvettava julkaisemaan Linkedinissä. Julkaisemaan – mitä? Apua! Aloitin varovaisesti tykkäilemällä siellä täällä. Uskaltauduin laittamaan kommentin ja jaoinkin artikkelin lopulta!
Vielä pitäisi yrittää päästä jyvälle esimerkiksi Twitterin salaisuuksista. Väsäsin sinne jo profiilin, mutta siihen homma siinä kohtaa toistaiseksi kuukahti – liian sekavaa. Yritän jatkaa lähiaikoina.
Kohti työhaastattelua
Tuntui, että pitäisi tehdä enemmänkin – mitä siis? Olen joskus saanut jonkinmoisen tutkijan koulutuksen, joten tuntui siltä, etten voi mennä noin vain pudottelemaan mitä sattuu, ilman että minulla on todistettavaa pohjaa sanottavalleni. Lopulta huomasin tämän Duunitorin vierasblogin ja ajattelin, että ehkä voin kirjoittaa ihan vain omasta kokemuksestani. Ja tässä sitä ollaan!
Sisko lähetti myös ohjeet, kuinka toimia työhaastattelussa. Luulen, ettei niiden läpikäymisellä ole vielä kovinkaan kiire. Mutta jonain päivänä niitäkin vielä tarvitsen, uskon siihen. Enkä anna iän olla este – sehän on vain rautaisen työkokemuksen tuottamaa patinaa!
Tsemppiä meille kaikille työnhakijoille tällä matkallamme!
Vierasblogisarjassamme Tuomas Pitkänen kertoo, keitä ovat 2020-luvun megatrendien luojat.
Mielenkiinnolla olen seurannut hypetystä siitä, kuinka digitalisaatio, keinoäly ja IoT ratkaisevat kohta kaiken. Tyypillistä tällaiselle kohkaamiselle on, että suurin häly laantuu muutamassa vuodessa ja tilalle tulee ihan oikeaa, kestävää ja tervettä liiketoimintaa sekä ratkaisuja, joita ihmiset aidosti haluavat.
Kuuntelin taannoin esitystä, jossa esiteltiin Netflixin tekninen valmius tunnistaa kasvonilmeistä ja eleistä sen, pitääkö katsoja jostain elokuvasta vai ei, ja sillä perusteella suosittelee automaattisesti saman kaltaisia elokuvia. Edellytyksenä on, että palvelulle annetaan lupa käyttää laitteen kameraa, joka uusimmissa televisioissa onkin jo kätevästi sisäänrakennettuna. Tämä on digitalisaation, keinoälyn ja IoT:n hyödyntämistä parhaimmillaan!
Tunne siitä, että tekoäly kategorisoi minua ihmisenä ja yksilönä on ainakin minusta melko luotaantyöntävä.
Robotti vai ihminen?
Mutta kuka oikeasti haluaa tällaista? Tai kuka oikeasti haluaa robotin palvelevan aidon ihmisen sijaan tai tekevän laina- tai vakuutuskorvauspäätöksiä tai muita elämän kannalta oleellisia ratkaisuja? On aivan selvää, että kaikki tämä teknologia on erittäin tervetullutta ja toivottavaa arkisiin tilanteisiin, joissa ei koeta tarvetta yksilöllisyyteen.
Tunne siitä, että tekoäly kategorisoi minua ihmisenä ja yksilönä on ainakin minusta melko luotaantyöntävä. Koska hyviä hyödyntämiskohteita on kuitenkin olemassa lukematon määrä, digiteknologian osaamisesta ja hallitsemisesta tulee 2020-luvulla työelämän perustaitoja, mutta sillä ei enää erottauduta.
Käyttäytymisestä tulee aito tiede
Rohkenen väittää, että käyttäytymistieteiden, psykologian ja ihmistaitojen osaaminen tulee olemaan 2020-luvun megatrendi. Jo nyt näkyy hyviä orastavia merkkejä tunneälyn ja empatian lisääntyvästä esiintulosta ihan vakavassa liiketoimintaympäristössäkin.
Aivokuvantamisen ja muiden fysiologisten ilmiöiden huimasti parantuneet tutkimustekniikat ovat mahdollistaneet sen, että käyttäytymistieteessä pystytään tekemään aitoja tieteellisiä kokeita ja muodostamaan syy-seuraus suhteita ihmisten toiminnassa. Tästä on mainio esimerkki Harward Business Review’n tämä englanninkielinen artikkeli luottamuksesta.
Jos 2020-luvun alussa olet käyttäytymisen osaaja ja osaat muutosjohtamista tai asiakastyötä höystettynä digitalisaatio- ja keinoälyosaamisella, voit onnitella itseäsi siitä, että olet tällä kertaa megatrendin rakentaja etkä vain seuraaja.
2020-luvun trendien luojat
Useimmiten on helpompaa lainata toiselta osaamisalueelta parhaita paloja omaan ydinosaamiseen kuin soveltaa omaa ydinosaamista täysin uuteen ympäristöön. Tämän takia uskon, että käyttäytymistieteiden hyödyntäminen liike-elämässä tulee ensisijaisesti liiketoiminnan, johtajuuden ja asiakastyön asiantuntijoiden eikä psykologien ja käyttäytymistieteilijöiden kautta.
Jos 2020-luvun alussa olet käyttäytymisen osaaja ja osaat muutosjohtamista tai asiakastyötä höystettynä digitalisaatio- ja keinoälyosaamisella, voit onnitella itseäsi siitä, että olet tällä kertaa megatrendin rakentaja etkä vain seuraaja.
Tuomas Pitkänen
Kirjoittaja on ihmiskeskeisen muutosjohtamisen ammattilainen.
Hyväkin oppija saa aikaan huonoja tuloksia, jos oppiminen ei kiinnosta. Taito motivoida itseään onkin tärkeä oppimaan oppimisen taito. Tehokkain oppija on se, joka osaa motivoitua oppimaan ja tähtää asenteella hyvään osaamiseen. Motivaatio ja kiinnostus opittavaa asiaa kohtaan on tärkeä yhdistelmä, jonka avulla kuka tahansa voi sitoutua oppimiseen ja päästä loistaviin tuloksiin.
Motivaatiota on kahdenlaista. Sisäinen motivaatio kumpuaa omasta itsestä ja sen avulla itse toiminta, kuten oppiminen, tuottaa iloa. Ulkoinen motivaatio taas tulee ulkopuolelta. Ulkoisia motivaattoreita oppia ovat esimerkiksi korkeampi palkka tai hyvä arvosana. Sisäinen motivaatio johtaa usein parempiin tuloksiin, koska motivaatio on pitkäkestoista. Ulkoinen motivaatio voi tukea sisäistä motivaatiota ja parantaa mielenkiintoa oppia, mutta yksinään ulkoinen motivaatio on lyhytkestoista.
Motivaatio oppimiseen on onneksi sellainen asia, jonka jokainen voi löytää itsestään. Kokosimme vinkit, joita sinunkin kannattaa kokeilla motivaatiopulan iskiessä:
Tarkista tavoitteesi ja aikataulusi
Joskus motivaatio voi kadota yksinkertaisesti liian korkeiden tavoitteiden vuoksi. Jos odotat oppimiseltasi liikoja, saatat pettyä joka kerta, eikä oppiminen tunnu enää mielekkäältä. Haasta itseäsi, mutta tarkista, että tavoitteesi ovat saavutettavissa. Pilko suuria tavoitteita pienemmiksi ja käytä energiasi yhteen välitavoitteeseen kerrallaan. Myös liian tiukka aikataulu laskee motivaatiota. Jätä itsellesi aikaa rauhalliselle ajattelulle ja pohdiskelulle, niin sisäistät opitun paremmin.
Motivaatio lähtee pakkoa karkuun. Sen voi kuitenkin varovaisesti houkutella esiin ja omaa kiinnostusta oppimista kohtaan on mahdollista säädellä. Motivaation kadotessa tarvitaan oman suhtautumisen tutkailua. Onko sinulla esimerkiksi jotain ennakkoluuloja tietyn asian oppimista tai itse asiaa kohtaan? Jotta asian oppiminen alkaa taas kiinnostaa, sitä kohtaan tulee luoda itselle merkityksellinen kytkös.
Keskustele motivaation puuttumisesta
Jos motivaatio oppimiseen on hukassa, voit löytää kiinnostuksen takaisin keskustelemalla osaajien ja aiheesta kiinnostuneiden kanssa. Kuuntele heidän innostustaan. Voit myös suoraan kysyä, miksi he ovat kiinnostuneita aiheesta ja mikä heidät saa panostamaan sen oppimiseen.
Motivaation löytämiseen voi tarvita toisten tukea.
Hae vertaistukea
Vaikka oppimista tehdäänkin monesti yksin, se ei ole yksilölaji. Tukevatko työkaverisi ja esimiehesi motivaatiotasi oppia? Pyri verkostoitumaan muiden oppijoiden ja samanlaisten ongelmien parissa taistelevien kanssa. Oma kiinnostuksesi pysyy paremmin yllä, kun voit tukeutua muihin ja käydä heidän kanssaan läpi vaikeuksia ja onnistumisia.
Vaikka ulkoiset motivaatiotekijät jaksavat motivoida vain jonkin aikaa, niistä on hyötyä. Ne voivat auttaa sinut yli vaikeimmista hetkistä ja tukea oppimista tärkeimpien asioiden kohdalla. Pohdi, miten hyödyt oppimisestasi. Saatko esimerkiksi parempana osaajana tulevaisuudessa enemmän vastuuta? Voit myös luvata itsellesi pienen palkinnon, kun opit uutta tai pääset vältavoitteisiisi.
Vaikka oppiminen voi tuntua ajoittain yksinäiseltä puurtamiselta, siihen tarvitaan muitakin ihmisiä. Muiden tuki auttaa hankalissa tilanteissa ja uusien asioiden purkaminen yhdessä helpottaa niiden mieleen jäämistä. Oppiminen on kaikkein hedelmällisintä silloin, kun sitä tehdään yhteistyössä omien verkostojen kanssa. Kun ihmiset, työyhteisöt tai kokonaiset organisaatiot ovat tekemisissä toistensa kanssa, kaikki osapuolet hyötyvät. Erilaisten osaamisten ja kokemusten yhteentörmäyksistä syntyy tehokkaasti uusia oivalluksia.
Kouluissa oppiminen on alkanut valua myös luokkahuoneiden ulkopuolelle. Oppimista tapahtuu perinteisesti koulun sisällä opettajien ja muiden oppijoiden kanssa, mutta myös koulun ulkopuolella muiden omien yhteisöjen kanssa. Kun opittua asiaa käydään läpi erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa, oppiminen on monipuolisempaa. Kun tähän yhdistetään se, että koulussa tehdään yhteistyötä eri asiantuntijoiden ja organisaatioiden kanssa, monenlaiset oppimisympäristöt ja verkostoituminen tulevat oppijoille tutuiksi. Miksi siis verkostoja ei hyödynnettäisi oppimiseen myös työelämässä?
Listasimme erilaisia tapoja, joilla voit kehittyä verkostojesi avulla:
Vertaisoppimisessa kaikki opettavat toisiaan
Yhteisöissä on voimaa. Vertaisoppiminen on sitä, että jokainen oppija toimii myös opettajana toisilleen. Kaikilla on yhteinen tavoite oppia uutta ja koko yhteisö tekee yhteistyötä ratkaistakseen jonkin ongelman. Onko työpaikallasi tai verkostoissasi muitakin, jotka haluaisivat oppia uutta? Kerää kaikki yhteen ja kokoontukaa opiskelemaan yhdessä. Jos et tunne valmiiksi sopivia ihmisiä, voit haalia heitä verkostoihisi netistä. Voit löytää muita vertaisoppijoita vaikkapa alasi Facebook-ryhmistä.
Kun jokainen oppii ja opettaa, syntyy uusia ajatuksia.
Mentoroinnissa oppimishaluinen kehittyy osaajan tuella
Mentoroinnissa kokeneempi ja asiantuntevampi henkilö, eli mentori, antaa tukea kehittymistä haluavalle henkilölle, eli aktorille. Tavoitteena on saada välitettyä kokemusta ja osaamista, joiden avulla aktori voi kehittyä ammattilaisena. Kun mentori ja aktori pohtivat asioita yhdessä, molemmat saavat uusia näkökulmia ja jopa heikkouksia saadaan käännettyä vahvuuksiksi. Voit rohkeasti pyytää jotakuta mentoriksi tai osallistua mentorointiohjelmaan. Mentorointiohjelmia voi hakea esimerkiksi ammattiliitoilta tai Suomen mentoreilta.
Osaaminen liikkuu sosiaalisen median verkostoissa
Sosiaalisessa mediassa osaaminen, tiedot ja verkostot leviävät helposti. Verkostoissa on paljon ihmisiä, joilla jokaisella on omat tietonsa ja taitonsa. Osaamista voi jakaa matalalla kynnyksellä ja jakaminen voi synnyttää keskustelua, josta jokainen voi oppia lisää. Somessa keskusteluihin osallistujat tyypillisesti tuottavat ja muokkaavat sisältöjä, jakavat erilaisia aineistoja ja kommentoivat. Näin jokainen osallistuja pääsee kehittämään yhteisiä asioita tai omaa osaamista vertaistuotantona.
Elinikäistä oppimista tarvitaan omassa kehityksessä, työelämässä ja aktiivisessa kansalaisuudessa. Tärkeimmät opittavat ja jatkuvasti kehitettävät taidot ovat niitä, joita kaikki tarvitsevat pärjätäkseen työelämässä ja nopeasti muuttuvassa maailmassa.
EU:ssa on määritelty kahdeksan elinikäisen oppimisen avaintaitoa, jotka ovat tärkeitä jokaiselle nyky-yhteiskunnassa. Niiden avulla voit oppia jatkuvasti ja sopeudut uusiin tilanteisiin. Avasimme, mitä nämä taidot ovat:
1. Viestintä äidinkielellä
Viestintä omalla äidinkielellä luo hyvän osaamispohjan viestinnän taidoille. Taitava viestijä osaa ilmaista ja tulkita erilaisia ajatuksia, tunteita, käsitteitä, faktoja ja mielipiteitä sekä kirjallisesti että suullisesti. Omalla äidinkielellä viestimiselle luodaan pohja jo peruskoulun aikana, mutta taitoja voi kehittää esimerkiksi lukemalla ja käyttämällä kieltä monipuolisesti eri tilanteissa.
2. Viestintä vieraalla kielellä
Vieraalla kielellä viestiessä on tärkeää osata tiivistää, kertoa asioita omilla sanoilla, tulkata ja kääntää. Kulttuurien väliset erot on aina otettava huomioon. Taitoa voi kehittää opiskelemalla ja käyttämällä vieraita kieliä säännöllisesti sekä tutustumalla eri kulttuureihin. Taitava vieraalla kielellä viestijä sopeutuu monikulttuurisiin työympäristöihin, huomioi muut ja tekee sujuvaa kansainvälistä yhteistyötä.
3. Matemaattinen sekä luonnontieteiden ja tekniikan alan osaaminen
Kaikki tarvitsevat laskutaitoa ja kykyä ymmärtää luonnonilmiöitä. Tietoa ja tekniikkaa on osattava soveltaa omien tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi lääketieteen alalla tarvitaan erilaista tietoa kuin liikenteen alalla. Pohdi aluksi, mitä taitoja juuri sinun alallasi tarvitaan. Sen jälkeen voit opetella niitä taidoista riippuen esimerkiksi harjoittelemalla tai lukemalla kirjallisuutta.
4. Digitaaliset taidot
Digitaaliset taidot ovat kykyä hallita tieto- ja viestintätekniikkaa niin töissä kuin vapaa-aikanakin. Digitaalisiin taitoihin kuuluu myös kriittisyys. Uuteen teknologiaan kannattaa suhtautua avoimin mielin ja antaa itselleen aikaa oppia käyttämään sitä. Jos töissä käytettävä teknologia tuntuu hankalalta, voit rohkeasti pyytää apua kollegoilta ja työnantajaltasi.
Teknologia tukee työnteon kehitystä, kun taidot ovat kunnossa.
5. Oppimistaidot
Taitava oppija hallitsee omaa oppimistaan ja osaa oppia sekä yksin että ryhmässä. Lue artikkelimme siitä, miten voit oppia hyväksi oppijaksi.
6. Sosiaaliset ja kansalaisuuteen liittyvät taidot
Jokaisen on hyvä osata osallistua rakentavasti yhteiskuntaan ja työelämään. Yhteiskunnat erilaistuvat jatkuvasti, joten aktiivista ja demokraattista toimintaa tarvitaan. Pyri olemaan vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa ja tarkkaile, miten itse toimit. Ota muut huomioon ja tuo omat näkemyksesi rohkeasti esille.
7. Aloitekyky ja yrittäjyys
Aloitekyvyllä ja yrittäjäasenteella tarkoitetaan kykyä saada ideoista toimintaa. Tähän tarvitaan luovuutta ja innovointia sekä riskien ottamista. Myös suunnittelutaidot ja projektinhallinnan osaaminen ovat tärkeässä asemassa, jotta uudet ideat toimivat myös käytännössä.
8. Kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuodot
Kulttuurin tuntemus ja ilmaisumuotojen osaaminen on kykyä ymmärtää ajatusten, kokemusten ja tunteiden luovan ilmaisun merkitys. Tähän kuuluvat esimerkiksi musiikki, kuvataide ja kirjallisuus. Kulttuuria oppii hyvin kuluttamalla sitä – lue kirjoja, kuuntele musiikkia ja käy näyttelyissä ja teatterissa!
Työskentely henkilöstövuokrausyrityksen kautta mahdollistaa vapaamman ja joustavamman elämäntyylin. Vaihtelua kaipaava voi sukkuloida eri toimipisteiden välillä tai tehdä jopa usean eri alan töitä samanaikaisesti. Tiesitkö, että StaffPointin kautta on mahdollista saada myös vakituinen työsuhde? Otimme selvää työstä tutustumalla Vilmaan ja Miraan, jotka kasvoivat kassa-tarjoilijasta ja baarityöntekijästä StaffPointin toimistolle kenttäkoordinaattoreiksi.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä StaffPointin kanssa, joka tarjoaa ravintola-alan uramahdollisuuksia ympäri Suomen. Jätä yhteystietosi ja nappaa uusi työpaikka!
Tarjoilijasta kenttäkoordinaattoriksi – “Motivaationi nähtiin, ja pääsin kasvamaan urallani”
Tapasimme StaffPointin toimistolla kenttäkoordinaattorina työskentelevät Vilma Lahtisen ja Mira Elon, jotka ovat ehtineet tehdä ravintola-alan uransa aikana jo useita erilaisia töitä StaffPointin kautta. Vilman ura StaffPointilla alkoi kaupan alan kassatöissä ja jatkui lentokentällä SSP Finlandin ravintoloissa kahvilatarjoilijana. “Osasin tarjoilijan työn ja halusin kasvaa ja edetä eteenpäin uusiin haasteisiin ja saada lisää vastuuta. Potentiaalini nähtiin ja pääsin opiskelemaan Edupolin kautta esimiestutkintoa, jonka kautta kasvoin vuoropäälliköksi”, Vilma sanoo ja lisää, että esimiesrooliin voi kouluttautua myös StaffLeader-ohjelman kautta työnsä ohessa.
Vilma työskenteli SSP Finlandilla ensin StaffPointin kautta, mutta siirtyi myöhemmin vakituiseksi työntekijäksi SSP Finlandille. Asiakasyritykseen siirtyminen on Vilman mukaan yleistä, mutta moni haluaa jäädä myös StaffPointille. Vuoropäällikkönä työhön kuului asiakasrajapinnassa toimimisen ja vuoron johtamisen lisäksi toimistotöitä: “Ennakointi, priorisointi ja paineensietokyky olivat suuressa roolissa.”
Esimiestutkinnon aikana Vilma pääsi tutustumaan SSP Finlandin eri osastoihin, ja HR-osastoon tutustuessaan hänelle syttyi kipinä myös rekrytointiin. StaffPointilla avautui mielenkiintoinen paikka rekrytoinnin parissa kenttäkoordinaattorina, johon Vilma pyrki. Nyt hän on työskennellyt positiossa kolmen kuukauden ajan.
Kenttäkoordinaattorit pääsevät työntekijöiden rekrytoinnin lisäksi myös kenttävuoroihin, joita tehdään asiakasyrityksissä oman osaamisen ja taustan mukaan. Kun pääsee tarjoilijan vuoroon esimerkiksi ravintolaan, johon itse rekrytoi työntekijöitä, saa haastateltavien mukaan arvokasta tietoa paikasta ja siitä, millainen henkilö sinne sopii. “Rekrytointi on todella mielenkiintoista ja toisaalta tässä on myös ravintola-alan puoli, josta kertynyttä tuntemusta saa hyödyntää työssä”, Vilma toteaa tyytyväisenä.
Vilma on ehtinyt tehdä StaffPoint-uransa aikana muun muassa tarjoilijan ja vuoropäällikön töitä ennen kenttäkoordinaattoriksi siirtymistään.
Työntekijästä ollaan kiinnostuneita ja hänen uraansa halutaan edistää
Kenttäkoordinaattori Mira Elon ensikosketus StaffPointiin tapahtui baarityöskentelyn muodossa. Mira muistelee nauraen, kuinka nimi, päivämäärä ja työtunnit kirjattiin takahuoneen seinälle paperille, jonka mukaan työntekijöille maksettiin palkka. “StaffPointin henkilökunta oli aina rentoa ja ystävällistä. Yhteydenpito oli helppoa ja mutkatonta, mikäli jotain kysyttävää tuli”, Mira sanoo hymyillen. Sitä se on tänäkin päivänä, vaikka nykyään työtuntien kirjaamiseen ja muihin käytännön toimiin on tarkat järjestelmänsä.
Vilma ja Mira kertovat olevansa työntekijöihin paljon yhteydessä: “Kysellään kuulumisia ja päivitetään tilannetta. Oikeasti välitetään siitä, mitä heille kuuluu ja olisiko heillä kiinnostusta edetä työssään tai kokeilla muita toimipisteitä.” Mira kertoo innoissaan jälleen syksyllä alkavasta StaffAcademy-koulutuksesta, jossa listoilla olevia halukkaita ravintola-alan uransa alussa olevia nuoria koulutetaan tekemään vaativampaa edustustarjoilua: “Jos isoissa tilaisuuksissa työskentely kiinnostaa, tarjoamme työntekijöillemme tällaisia mahdollisuuksia, jolloin voi saada myös lisää ja erilaisia vuoroja.”
Tee töitä tai lomaile silloin kun haluat – tarjolla myös vakituisia työsopimuksia
Haastateltavat kertovat, että StaffPointin kautta on mahdollista olla töissä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, erilaisin työsopimuksin. Keikkaa voi tehdä yksittäisinä työvuoroina tai esimerkiksi vain iltaisin tai viikonloppuisin. Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että tarjolla on myös vakituisia sopimuksia paikkoihin, joissa on työvoimalle jatkuva tarve. “Jos saamme toimeksiannon vakituisesta paikasta, ilmoitamme useimmiten ensin omalle henkilökunnallemme ja tarjoamme mahdollisuutta. Tästä olemme saaneet paljon hyvää palautetta”, Mira kertoo.
Yksi merkittävä StaffPointilla työskentelyn etu on vapaus: keikkatyöntekijänä voit lähteä lomalle kun siltä tuntuu ja soittaa rekrytoijille, ettet ole käytettävissä seuraavaan kahteen viikkoon. Kun palaat, työt ovat taas odottamassa. “Se on vapautta, jonka haluamme työntekijälle tarjota. On ihana voida sanoa käsi sydämellä, että toimimme kaikessa vastuullisesti lain ja TES:sin mukaan”, Mira painottaa.
Töitä on mahdollista tehdä oman elämäntilanteen mukaan esimerkiksi vakituisesti tai vain iltaisin tai viikonloppuisin.
Ravintola-alan töistä StaffPointilla on tarjolla niin ruuanvalmistuksen, kassa-tarjoilijan kuin vuoropäällikön ja siitäkin ylemmän tason tehtäviä. Jos haluaa tehdä töitä useilla eri aloilla samanaikaisesti, sekin onnistuu, sillä suuressa talossa vaihtoehtoja löytyy paljon. “Voi tehdä vaikka kassatöitä, tarjoilijan töitä ja jos vaikka vähän siivoushommatkin kiinnostavat, kaikkea on mahdollista tehdä saman paikan kautta”, Mira toteaa.
Hyvälle työntekijälle riittää töitä ja jos asiat ovat sujuneet hyvin, haluaa työnantajakin mielellään palkata saman henkilön uudelleen. Tällöin työvuoroista voi sopia suoraan asiakasyrityksen kanssa ilman välikäsiä.
Rohkea ja reipas toimintakulttuuri, joka etsii aitoja ihmisiä
StaffPointilla ei tuijoteta pitkää vaatimusten listaa, vaan etsitään aitoja persoonia: tule siis sellaisena kuin olet. “Työntekijöistä aistii rohkean ja reippaan toimintakulttuurin. Sellainen meininki, että mä hoidan!” Mira kuvailee hymyssä suin.
Vilma on ehtinyt tehdä kenttäkoordinaattorina ollessaan kaksi kenttävuoroa Ravintola Belgessä. “Siellä otettiin tosi hyvin vastaan. Jos oli rauhallisempia hetkiä, muut työntekijät halusivat kertoa esimerkiksi erikoisoluista ja kyselivät mistä tulen. Ravintolassa oli tosi hyvä henki ja työntekijät aidosti avuliaita”, Vilma kertoo summaten työkulttuuria StaffPointilla.
Kiinnostuitko ravintola-alan töistä StaffPointilla ja haluat kuulla lisää? Jätä yhteystietosi ja StaffPointilta ollaan sinuun yhteydessä. Nyt rekrytoidaan erityisesti tarjoilijoita, kokkeja ja vuoropäälliköitä!
Meissä kytee sitkeä ajatus siitä, että siivoojan työ on usein työuran laitimmainen pysäkki. Tälle pysäkille päätyvät ne, joiden urajuna on pyyhältänyt vauhdilla ohi räiskäisten kurat laiturille. Halusin selvittää, onko Lassila & Tikanojalla tarjota etenemismahdollisuuksia esimerkiksi siivoojille. Ison talon edut saattavat kuulostaa jo yleisesti tunnetulta vitsiltä – pääsevätkö myös perustason työntekijät todella etenemään?
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa.
Tapaan Lassila & Tikanojan värikkäässä Tikanpesässä vuosi sitten siivoojana aloittaneen EvelinÜprusin sekä asiakaspalvelusta IT-osastolle ponnistaneen Paula Virmasalon ja palkkahallinnosta HRD-puolelle pyrähtäneen Karin Kunnarin. Tavoitteena on oppia siitä, millaisia uramahdollisuuksia talossa on tarjolla niin siivoojille kuin muidenkin alojen osaajille.
Onko siivoojalla mitään etenemismahdollisuuksia?
Kyllä vain, siivoojankin työstä voi edetä suhteellisen kivuttomasti! Tällä hetkellä palveluesimiesharjoittelijana työskentelevä Evelin Üprus aloitti Lassila & Tikanojalla siivoojana noin vuosi sitten. Evelin on hyvä esimerkki siitä, että nopeakin eteneminen on mahdollista: kolmen kuukauden siivoamisen jälkeen Virossa johtamista ja markkinointia opiskellut Evelin pääsi palveluohjaajaksi. Muutama kuukausi sitten hän tuli valituksi edelleen palveluesimiesharjoittelijaksi.
“Palveluohjaaja ei siivoa, vaan työnkuvaan kuuluu esimerkiksi työntekijöiden perehdyttäminen, heidän töidensä seuraaminen, reklamaatioiden käsittely ja eri kohteiden valvominen”, Evelin kertoo, kun tiedustelen, miten palveluohjaajan työnkuva eroaa siivoojan työstä. Esimiesharjoittelijana vastuu on kasvanut entisestään, mihin Evelin on erittäin tyytyväinen: “Johtaminen on sitä, mitä olen opiskellut ja mitä haluan tehdä. Eteneminen näin nopeasti on tuntunut tosi hyvältä ja mukavalta, sillä meillä on tosi hyvä porukka ja yhteistyö on mielekästä.”
Evelin on päässyt vuoden aikana etenemään siivoojasta palveluesimiesharjoittelijaksi.
Tulevaisuudessa Evelin haluaa jatkaa rokkaamista esimiestöissä ja nousta esimerkiksi palvelupäälliköksi. Se olisi nykyiseen työhön verrattuna jo iso ero vastuun määrässä. Jään haastattelun jälkeen pohtimaan, että innokkuudella ja asenteella saavutettu esimiesasema siivousalalla tuo arvostettua esimieskokemusta myöhempää työuraa silmällä pitäen, työskenteli silloin millä alalla tahansa.
Palkkahallinnosta henkilöstön kehittämiseen ja asiakaspalvelusta IT-osastolle
Sekä Karin Kunnari että Paula Virmasalo ovat työskennelleet Lassila & Tikanojalla jo noin 12 vuotta. Karin tuli aikanaan kesätöihin palkkahallintoon, jossa hän viihtyi viitisen vuotta erilaisissa tehtävissä. Ajatuksissa oli kuitenkin jo pidempään kytenyt halu vaihtaa rekrytointiin, joten sinne oli päästävä. Ennen nykyistä HRD-asiantuntijan pestiä Karin ehti toimia rekrytointikoordinaattorina ja myöhemmin rekrytointikonsulttina, kun työtehtävät vaihdettiin kollegan kanssa päittäin.
Koko 12 vuoden puristus tuntuu kulminoituneen nykyiseen positioon, jossa vastuulla on esimerkiksi esimiesvalmennusten ja perehdytysprosessin kehittäminen ja erilaiset henkilöstötyöpajat. Karin kokee oppineensa uransa aikana eniten viimeisen vuoden aikana. “Olen saanut tehdä juuri sellaisia töitä, mitä olen halunnutkin tehdä, ja nauttinut suuresti tästä työtehtävästä”, hän hehkuttaa.
Olen saanut tehdä juuri sellaisia töitä, mitä olen halunnutkin tehdä, ja nauttinut suuresti tästä työtehtävästä.
En ole koskaan epäillyt sitä, etteikö asiakaspalvelustakin voisi ponnistaa hyvinkin haastaviin tehtäviin. Paulan ura on tästä hyvä esimerkki: muutama vuosi ympäristöpalveluiden asiakaspalvelun eri tehtävissä antoi tietojenkäsittelytieteen opintojen ohella tarpeeksi pohjaa siihen, että Paula valittiin rekrytointiprosessin päätteeksi Business Intelligence -asiantuntijaksi IT-osastolle.
Karin (kesk.) kokee, että isolla talolla on jatkuvasti tarjota uusia mielenkiintoisia työtehtäviä.
Rohkeutta Paulalta ei puuttunut, sillä hän lähti tavoittelemaan avoinna olevaa kokeneemman arkkitehdin paikkaa. “Aika nopeasti todettiin, etten ollut siihen vielä kypsä, mutta onneksi prosessin aikana oli avautunut toinen sopivampi positio”, Paula muistelee ja kertoo päässeensä hommiin maisteritutkinnon lisäksi suurilta osin sen takia, että tunsi järjestelmät asiakaspalvelutyön ansiosta. Asiantuntijan rooli vaihtui pari kuukautta sitten BI-palvelupäälliköksi, mikä on ollut Paulalle iso juttu.
“Asiantuntijatehtävässä pääsin ihan kädet savessa tekemään ratkaisuja. Nyt päällikön roolissa pääsen ohjaamaan tekemistä. Työ on ollut tosi haastavaa ja monipuolista”, kertoo nykyisin toimittajayhteistyöstä ja BI-ratkaisujen kehittämisestä vastaava Paula.
Pitkiä työsuhteita – “Täältä lähtee kuin purkka tukasta”
Kuulen haastateltavilta, että työsuhteet Lassila & Tikanojalla ovat tyypillisesti pitkiä. “Kun tänne tulee, niin lähtee kuin purkka tukasta”, Karin vitsailee. Kaikki kokevat, että isolla talolla on ollut jatkuvasti antaa uusia haasteita, ja uskovat niin olevan myös tulevaisuudessa. Tehtävien vaihtaminen talon sisällä on heidän mukaansa yleistymään päin, mikä on hyvä suunta.
“Esimerkiksi perustietojenhallintatiimiin on tullut työntekijöitä asiakaspalvelusta. He osaavat jo ennestään käyttää järjestelmää, joten on luonnollista hyödyntää olemassaolevaa osaamista”, Paula sanoo. Myös Karin muistaa, että rekrytoinnin tiimiin on tullut porukkaa siivouksesta tuotannon puolelta ja resursoinnista talon sisältä.
Yleinen mielikuva on, ettei siivoojana pääse etenemään. Kaikki siivousorganisaation esimiehemme ovat kuitenkin aloittaneet siivoojina.
Paula (vas.), Evelin ja Karin kumoavat väitteet siitä, etteikö esimerkiksi siivoojan, kiinteistönhoitajan tai asiakaspalvelijan työstä pääsisi etenemään.
Entä millaiset mahdollisuudet on siivoojana aloittavalla? Tyypillinen urapolku on esimerkiksi samantyylinen kuin Evelinin: siivoojasta voi edetä palveluohjaajaksi, palveluesimiesharjoittelijaksi ja edelleen palvelupäälliköksi. “Yleinen mielikuva on, ettei siivoojana pääse etenemään. Kaikki esimiehemme ovat kuitenkin aloittaneet siivoojina”, Evelin toteaa ja kertoo, että siivoojille annetaan mahdollisuus tutustua talon erilaisiin tehtäviin ja edetä kiinnostuksen mukaan.
Esimiestyö ei kuitenkaan ole ainoa vaihtoehto, vaan tavallisesta siivoustyöstä tai kiinteistönhoidosta voi edetä esimerkiksi asiakaspalvelun tai myynnin puolelle. “Se riippuu myös henkilöstä. Kaikki eivät edes halua edetä, jolloin voi jäädä siivoojaksi”, Evelin huomauttaa.
Vierailun lopuksi olen vakuuttunut siitä, ettei perustason työntekijä ole välttämättä niinkään loppuiäkseen tuomittu. Työstä kiinnostunut ja ahkera tyyppi löytää Lassila & Tikanojalla tapoja edetä – oli se sitten Evelinin tavoin osin muun koulutuksen ja mielenkiinnon avulla tai Karinin tavoin hakemalla tai työtehtäviä päikseen vaihtamalla. Sinnikkyys on palkittu myös Paulan kohdalla, sillä naisella on ollut rohkeutta tavoitella unelmiensa työtä.
Kiinnostuitko uramahdollisuuksista Lassila & Tikanojalla? Jos olet valmis hyppäämään remmiin, tutustu avoimiin tehtäviin!
Tiedätkö sinä, millaista on uuden ajan varasto- eli logistiikkatyö ja millaisia työtehtäviä varastot tulevaisuudessa tarjoavat? Vierailimme Inexin uudessa logistiikkakeskuksessa Sipoossa, jossa perinteiset logistiikkatyöntekijän tehtävät ovat muuttuneet hyvin erilaisiksi, kuin mitä ne olivat aiemmin.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Inex Partnersin kanssa.
Inexin Sipoon logistiikkakeskus on yksi maailman suurimmista täysautomaatiolaitoksista ja sen läpi kulkee lähes puolet kaikesta Suomessa ostettavasta ruuasta. Pitkälti automatisoidusta keskuksesta löytyy lukuisia mielenkiintoisia työtehtäviä logistiikkatyöntekijöille. Istahdimme alas talossa pitkään viihtyneiden Hannan ja Helenan kanssa ja selvitimme, millaista nykyaikainen logistiikkatyö oikeasti on.
Automaatio hoitaa raskaat hommat – työ sopii tekniikasta kiinnostuneelle
Hanna Möttönen on pitkän linjan inexiläinen, hän aloitti työt talossa jo 10 vuotta sitten. Automaation laitekäyttäjänä Sipoossa Hanna on työskennellyt nyt reilun vuoden verran. “Kone on kiva työkaveri”, hän nauraa. “Se nostaa raskaat paketit, kasaa ne ja vielä kelmuttaakin ne valmiiksi.” Tätä on vaikea käsittää, ennen kuin alan uusinta teknologiaa hyödyntävän keskuksen näkee toiminnassa omin silmin. Hannan työalue on tosiaan täysin automatisoitu, laitteet tekevät kaiken aina saapuvien lavojen purkamisesta valmiiden erien lähettämöön viemiseen asti. Elovena-puuropaketit, Fazerin suklaapatukat, Juhla Mokka -kahvit ja tuhannet muut tutut tuotteet liikkuvat pitkin linjastoja, joilta ne lopulta lajitellaan rullakoihin ja lavoille valmiiksi jatkamaan matkaansa eteenpäin kauppoihin.
Hanna Möttönen nauttii työstään tekniikan parissa.
Automaation laitekäyttäjän työtä on varmistaa, että kaikki toimii niin kuin pitää. Jokaisella on työvuoron aikana oma alueensa, jota monitoroidaan tietokoneen näytöltä joko yksin tai muutaman kollegan kanssa. Mikäli kuljettimella tai muualla automaatiossa ilmenee häiriö, tilanne selvitetään ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Työ on hyvin itsenäistä ja työkavereiden kanssa kommunikoidaan vuoron aikana pitkälti radiopuhelimien välityksellä. “Tässä työssä on tärkeää olla skarppina, perusviat on osattava korjata ja tarvittaessa on kyettävä priorisoimaan sitä, minkä korjaa ensimmäisenä”, Hanna kertoo. Teknistä osaamista on hänen mukaansa oltava jonkin verran, mutta tätä osaamista on mahdollista kerryttää työssä – töihin pääsy onnistuu siis ilman teknistä taustaakin. “Täällä kyllä oppii jos on motivoitunut. Kiinnostusta tekniikkaan tulisi siis löytyä”, Hanna toteaa.
Tämä työ ei sovi korkean paikan kammoisille!
Työ automaatiokäyttäjänä on hyvin vaihtelevaa. “Eri alueilla on erilaista tekniikkaa ja eri työtehtäviä. Tietyillä alueilla valvotaan kuljettimia, korkeavarastossa kiivetään tarvittaessa hissiin ja niin edelleen”, Hanna kertoo. Vuoron aikana voi joutua kiipeämään jopa 25 metrin korkeuteen, korkean paikan kammosta ei siis saa kärsiä. Toisaalta: “Pelkäsin itse alussa kiipeämistä tosi paljon, mutta siihen tottui muutamassa viikossa ja nyt se on yksi suosikkityötehtävistäni”, Hanna hymyilee.
Keräilyssä tehdään se, mihin automaatio ei kykene
Helena Ojala nauttii työssään etenkin sen sosiaalisuudesta.
Kaikkea ei automaatiolla voida kerätä, ja tämän vuoksi Inexille tarvitaan työntekijöitä myös niin sanottuihin logistiikka-alalla perinteisesti käytössä olleisiin työtehtäviin, kuten tavaran vastaanottoon, ääni- ja valokeräilyyn sekä lähettämöön. Keräilypuolella noudatetaan työnkiertoa, mikä tuo työtehtäviin paljon vaihtelua. Moni taloon tuleva yllättyykin positiivisesti työn monipuolisuudesta – tämä ei siis ole mitään yksitoikkoista varastoduunia.
Tavaran vastaanotosta haastateltavakseni saapuu Helena Ojala, joka on myös viihtynyt Inexillä töissä jo pitkään. “Olen ollut talossa jo 21 vuotta, ja tänne Sipooseen siirryin maaliskuun alussa.” Helena työskentelee vastaanotossa, eli hänen työnkuvaansa kuuluu saapuvan tavaran vastaanotto ja eteenpäin syöttäminen. “Tyypillisiä työtehtäviäni ovat vuorosta riippuen muun muassa rekan purku sekä tulovastaavana toimiminen. Työtä tehdään hyvin omatoimisesti ja maalaisjärkeä on osattava käyttää.” Hän viihtyy työssään etenkin sen sosiaalisuuden vuoksi – vastaanotossa ollaan tyypillisen työpäivän aikana hyvin paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.
Kummatkin haastateltavat mainitsevat työnsä parhaina puolina työkaverit. Hanna kuvailee porukan henkeä motivoituneeksi – ja huumoripitoiseksi. “Tämä on uusi paikka, jonka kehittämisessä kuunnellaan tosi paljon työntekijöitä”, hän kertoo. Moni kehittämisidea automaatiopuolella onkin työntekijälähtöinen. Turha hierarkia loistaa tällä työpaikalla poissaolollaan. “Voimme kaikki istua samassa lounaspöydässä ja muutenkin tosi rennosti voi kysyä esimiehiltä asioita. Jos tulee kiire niin esimiehet purkavat tarvittaessa vaikka rekkaa. Kaikilla on kuitenkin se yhteinen tavoite”, Helena kertoo.
Porukan hyvä henki motivoi.
Hyvä palkkataso motivoi – etenkin kun palkkaansa voi vaikuttaa itse
Logistiikkakeskuksen tarjoama palkka on hyvin kilpailukykyinen – etenkin kun ottaa huomioon, että peruspalkan päälle maksetaan lisät ja bonukset. Kumpikin haastateltavista mainitsee palkan tärkeänä asiana. “Rahaa ei sovi unohtaa. Sen takia töihin tullaan”, Helena toteaa ja Hanna on samoilla linjoilla. Työ logistiikkakeskuksessa on kolmivuorotyötä ja vuorotyön raskautta kompensoivat lisät. Ilta-, yö- ja viikonloppuvuorot näkyvät siis tilipussissa. Inex Partners on osa S-ryhmää ja työntekijät saavat palkan ja lisien päälle myös S-ryhmän monipuoliset henkilökuntaedut ja kattavan työterveyshuollon. Ison talon etuna on myös luotettavuus: palkat maksetaan aina ajallaan ja oikein.
Helena kehuu työssään sitä, että se ei kuormita henkisesti. “Tätä työtä ei tarvitse viedä kotiin. Työjutut jäävät töihin, ei tarvitse availla sähköposteja tai vastailla puhelimeen vapaa-ajalla. Tämä on tiimityötä, jokaisen panos on tärkeä, mutta jos jotain hommaa ei ehdi vuoron aikana tehdä, niin siitä ei tarvitse murehtia, sillä seuraava vuoro hoitaa sen sitten loppuun. Tämä on iso plussa mielestäni – vapaa-aika tuntuu oikeasti vapaa-ajalta.”
Perehdytys takaa työssä menestymisen
Logistiikkatyöntekijän työ on keventynyt aiemmasta, mutta hyvä fyysinen kunto on yhä tärkeää.
Logistiikkatyöntekijän työ sopii aktiiviselle ihmiselle, sillä vaikka työ on muuttunut aiempaa kevyemmäksi tarvitaan siinä yhä hyvää fyysistä kuntoa. Päivät etenevät nopeasti, kun tekemistä riittää. “Paljon seistään ja kävellään ja tulee niitä nostojakin”, sanoo Helena. Aktiivinen elämäntapa auttaa myös vuorotyössä jaksamisessa. Inexillä työnantaja tukee liikkumista esimerkiksi liikuntaseteleillä.
Osaamisen puutetta ei kannata pelätä – työhön koulutetaan hyvin.
Hyvä perehdytys mahdollistaa sen, että taloon voi hakea töihin myös vaikkei aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä omaisikaan. Helena kertoo perehdyttäneensä kerran töihin jopa lentokapteenin. Logistiikkatyöntekijöinä työskentelee lisäksi useita entisiä toimistotyöntekijöitä ja kaupan tai teollisuuden alalla aiemmin töitä tehneitä. “Iästä ja sukupuolesta tämä työn tekeminen ei ole kiinni. Suosittelen tätä mielelläni kenelle vain”, Helena painottaa.
Nortalilla ohjelmistokehityksen projekteilla on yhteinen missio, jolla rakennetaan saumattomampaa yhteiskuntaa. Millaista on päästä työskentelemään projektikokonaisuudessa, jossa kieli vaihtuu soljuvasti suomesta englantiin, tiivistä yhteistyötä tehdään sekä asiakkaan että amerikkalaisen partnerin kanssa ja jonka lopputulos tulee vaikuttamaan meidän kaikkien elämään? Duunitori kävi haastattelemassa nortalilaisia, jotka ovat mukana konfiguroimassa Verohallinnon uutta tietojärjestelmää VALMIS-hankkeen parissa.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Nortalin kanssa. Nortal on sekä julkisella että yksityisellä sektorilla toimiva monikansallinen muutos- ja teknologiayritys. Uusien Software Developereiden rekrytointi VALMIS-hankkeen projektiin on parhaillaan käynnissä!
VALMIS-hanke on Nortalin, yhdysvaltalaisen Fast Enterprisen sekä asiakkaan, Verohallinnon, yhteisprojekti. Projektin tarkoitus on korvata verotustyössä käytettävät lukuisat ohjelmistot yhdellä kansainvälisesti käytössä olevalla valmisohjelmistoratkaisulla, joka konfiguroidaan suomalaiseen verotuskäytäntöön. Panu Puurtinen, application specialist, aloitti Nortalilla VALMIS-hankkeen sovellussuunnittelun ja -ohjelmoinnin parissa 2,5 vuotta sitten. Myös Lauri Af Heurlin on työskennellyt hankkeessa application specialistina kahden vuoden ajan ja tekee tällä hetkellä projektiin töitä etänä toiselta paikkakunnalta käsin. Suvi Tulonen on toiminut projektissa testing coordinatorina vuoden verran. Kun tietojärjestelmään valmistuu uusia toiminnallisuuksia, Suvi tukee Verohallinnon asiantuntijoita niiden testauksessa ja valmistelee koulutuksia varmistaakseen sujuvan testausprosessin asiakkaalle.
Asiakaslähtöisyys työn kulmakivenä
Virolaislähtöinen Nortal on nopeasti kasvanut kansainväliseksi yritykseksi, jolla on projekteja meneillään yli 20 eri maassa. Kansainvälisyys näkyy niin organisaation sisällä kuin koko VALMIS-hankkeessa, jossa työntekijöitä on Suomesta, Yhdysvalloista ja Kanadasta. Panu, Suvi ja Lauri kaikki korostavatkin, että sujuva englannin kielen taito on työssä ehdoton suomen kielen osaamisen lisäksi.
VALMIS-hankkeessa on mukana yli 70 kehittäjää, joista noin puolet on nortalilaisia. Toimintojen mukaan jaetuissa tiimeissä työskentelee sekä Fast Enterprisen että Nortalin työntekijöitä. Tiimit toimivat päivittäin tiiviissä yhteistyössä myös Verohallinnon toimihenkilöiden kanssa ja työskentelevät Verohallinnon toimitiloissa Helsingissä. Asiakaslähtöisyys on projektin toiminnan kulmakivi ja tiimien toimivuudessa sujuvat kommunikointitaidot korostuvat. Läheinen työskentely asiakkaan kanssa onkin Panun mielestä yksi työn parhaimmista puolista.
Töitä tehdään koko projektissa yhtenäisessä tiimihengessä
Tiivis, yhteisöllinen henki koko työporukan sisällä nousee esille niin Panun, Suvin kuin etätöitä tekevän Laurinkin puheesta. Lauri käy Helsingissä tapaamassa tiimiä ja asiakasta kerran kuukaudessa. Keskusteluyhteys on kuitenkin jatkuvasti auki. Vaikka tiimeissä työskentelee eri yrityksien työntekijöitä, ”ihan samalla linjalla tässä kuitenkin töitä tehdään”, Panu linjaa. Myös Suvi yhtyy tähän: ”On kivaa, että ollaan kaikki koko projektissa samaa tiimiä.” Tiimiläiset viettävät aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla muun muassa pelaamalla racketballia ja salibandya, ajamalla cartingia ja järjestämällä peli-iltoja. Ihmisläheisyys tuntuu olevan koko Nortalilla kulttuurin sydämessä.
VALMIS-hankkeessa Nortalilla on tiimihenki korkealla ja aikaa vietetään yhdessä myös vapaa-ajalla.
Panu kuvailee Nortalia joustavaksi työnantajaksi, jossa on paljon mahdollisuuksia edetä eteenpäin ja kehittää jatkuvasti itseään. Suvi kertoo, että työntekijöiden osaaminen huomataan ja työnkuvaa pystytään uralla edetessä muokkaamaan omien vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Isossa talossa vahvan kulttuurin merkitys korostuu. Suvi päätyi taloon alun perin, koska organisaation arvot ja työkulttuuri vaikuttivat itselle läheisiltä. Nortalin keskeinen pyrkimys on olla rakentamassa saumatonta yhteiskuntaa. Hän arvostaakin Nortalissa sitä, että toteutukseen otetaan vain projekteja, joilla on jokin tätä yrityksen visiota tukeva merkitys.
Isossa projektissa tarvitaan nälkää haasteille ja kyvykkyyttä ratkaisujen löytämiseen
Projekti etenee nopeassa tahdissa ja tarjoaa tekijöilleen positiivista haastetta työhön. Koska työ lähtee Fastin valmiin pohjajärjestelmän konfiguroinnista Verohallinnon tarpeisiin, on avoimuus uuden oppimiselle, oma-aloitteisuus ja ketterät ongelmanratkaisutaidot nortalilaisten ydinaluetta. Uuden toiminnallisuuden omaksuminen ja tämän uuden informaation välittäminen selkeästi kommunikoitavassa paketissa asiakkaalle on Suville työssä innostavinta. Kovimmatkin pähkinät purraan yhdessä, sillä kuten Lauri sanoo, tiimin hyvä ilmapiiri kiteytyy, kun ”kaikki pyrkivät siihen, että löydetään ratkaisut”.
VALMIS-hanke on Suomen mittakaavassa valtava. Iso projekti mahdollistaa monipuolisen ja jatkuvasti haastavan työnkuvan, Panu kertoo. Ahkera työnteko kulminoituu, kun tietty järjestelmän uusi osa-alue julkaistaan. Vaikka projektin kokonaisuudet ovatkin isoja, muutokset pääsee Laurin mukaan näkemään nopeasti. Panu summaa työn suurimmiksi motivaattoreiksi ”työn konkreettisen jäljen näkemisen julkaisuvaiheessa ja asiakkaan palautteen kuulemisen.”
VALMIS-hankkeessa töitä tehdään hyvin vahvasti suoraan asiakkaiden kanssa.
VALMIS-hankkeessa työn merkitys konkretisoituu kaikille kansalaisille
Nortalilaisten ja Fastilaisten työ VALMIS-hankkeen parissa konkretisoituu niin yli 5000 Verohallinnon työntekijälle kuin kaikille tavallisille kansalaisillekin, kun tietojärjestelmää digitalisoidaan ja yhtenäistetään entisestään. Ohjelmistokehittäjän roolissa pääsee Nortalilla siis tekemään työtä, joka jättää oikeasti merkittävän jäljen yhteiskuntaan. ”Työssä pääsee vaikuttamaan ja olemaan mukana tekemässä tärkeitä asioita. Eikä pelkästään Verohallinnon kannalta, sillä tulevaisuudessa kaikki tulevat käyttämään tätä järjestelmää esimerkiksi verokortin muodossa”, Suvi sanoo.
Nortal puhuu paljon Seamless Societysta eli saumattomasta yhteiskunnasta. Käsite merkitsee Nortalilaisille monimutkaisten prosessien yksinkertaistamista, joilla helpotetaan asiakkaiden ja kansalaisten elämää. Kysyn Panulta, mitä Seamless Society hänelle tarkoittaa: ”Mun näkemyksen mukaan se merkitsee sitä, että kaikki toimii jouhevammin yhdessä. Ei pelkästään henkilö-, yritys- tai valtiotasolla vaan niin, että koko paketti toimii jouhevasti yhdessä.”
Haluaisitko sinä päästä Panun, Suvin ja Laurin mukaan rakentamaan Verohallinnon uutta tietojärjestelmää ja saumattomampaa yhteiskuntaa? VALMIS-hankkeeseen etsitään nyt uusia Software Developereita. Käy katsomassa tarkemmat tiedot ja hakuohjeet alta.
