Työelämä muuttuu nopeaa tahtia, eikä kehitykselle näy loppua. Pärjätäkseen työmarkkinoilla täytyy kehittyä, oppia jatkuvasti ja edistää omaa osaamista läpi koko elämän. Töissä menestyvät nyt ne, jotka ovat valmiita sopeutumaan yhteiskunnan ja työelämän muutoksiin sekä kehittämään osaamistaan vastaamaan työn vaatimuksia. Työntekijällä itsellään on yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan ja urakehityksestään.

Jatkuva oppiminen on väistämätöntä, sillä jokainen oppii uusia asioita koko elämänkaaren ajan. Kykyä elinikäiseen oppimiseen kannattaakin hyödyntää kehittämällä työelämässä tärkeitä taitoja. Niistä on hyötyä paitsi työntekijälle, myös työpaikalle ja koko yhteiskunnalle. Onkin tärkeää, että myös työnantaja ja yhteiskunta tukevat mahdollisuuksia jatkuvalle oppimiselle.

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan monipuolisesti taitoja

Työtehtävät muuttuvat jatkuvasti, uusia työpaikkoja syntyy ja vanhoja häviää. Osaaminen on entistä merkityksellisempää, mutta toisaalta myös hyvin koulutetut saattavat joutua työttömiksi. Perinteiset pitkät urat palkkatöissä eivät enää ole normi, vaan elämä koostuu erilaisista vaiheista, jotka voivat olla lyhyitäkin. Omaa uraa kannattaa suunnitella, mutta toisaalta joustavuus on tärkeää työelämän ollessa yhä yllättävämpää. Urapolun varrelle voi mahtua palkkatyön lisäksi pätkiä opiskelijana, yrittäjänä ja työttömänä. Vaikka työelämä on epävarmaa, se tarjoaa paljon uusia mahdollisuuksia! Ulkomaille on entistä helpompi lähteä töihin ja alaa voi vaihtaa kesken uran.

Muuttuvassa työelämässä tarvitaan ennen kaikkea joustoa ja sellaisia taitoja, jotka helpottavat sopeutumista uusiin tilanteisiin. Tietoyhteiskunnan työpaikoilla on hyötyä kieleen, matematiikkaan sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvistä perustaidoista. Hyvät oppimaan oppimisen taidot tukevat elinikäistä oppimista. On tärkeää osata havaita tulevia muutoksia ja pärjätä erilaisissa, nopeastikin vaihtuvissa tilanteissa. Oma-aloitteisuus, kriittinen ajattelu ja kyky luovaan ongelmanratkaisuun tukevat näitä taitoja.

Oppiminen jatkuu läpi elämän

Elinikäinen oppiminen on kaikkea oppimista, jota tapahtuu koko elämän ajan. Oppiminen ei pääty tutkintoon, vaan se sulautuu töihin ja tavalliseen arkeen. Oppia voi esimerkiksi yhdistämällä työstä saatavan kokemuksen teoriatietoon, hakemalla tukea verkostoista tai kouluttautumalla lisää. Internet mahdollistaa yhä monipuolisempia vaihtoehtoja täydentää omaa osaamista muun muassa verkkokurssien ja webinaarien muodossa.

Motivaatiota oppimiseen löytyy, kun uusia taitoja pääsee käyttämään ja huomaa, että niistä on hyötyä koko uran kannalta. Muuttuviin työtehtäviin, uuteen työpaikkaan tai työnhakuun on helpompi sopeutua, kun työelämän tärkeät taidot ovat ajan tasalla. Joustavuus, luovuus ja kyky oppia nopeasti ovat avainasemassa tulevaisuudessa. Työelämä vaatii myös jatkuvaa oman osaamisen arviointia ja taitojensa markkinoimista.

Lähteet:

ELO-opas
peda.net
HS

Kun työelämä muuttuu, työntekijöiden ja -hakijoiden on sopeuduttava muutoksiin nopeasti. Se vaatii jatkuvaa oppimista. Uusia asioita tulee jatkuvasti lisää ja vain yhteen keskittyminen on mahdotonta. Altistumme jatkuvasti monenlaiselle informaatiolle. Tietoa tulee eri muodoissa ja eri kanavia pitkin. Ei mikään ihme, että joskus tuntuu hankalalta pysyä perässä. Oppimaan oppimisella voit tehostaa sitä, miten hyvin omaksut uudet asiat ja saat ne hyvin jalkautettua töihisi.

Oppiminen ei ole jotain, minkä kaikki osaisivat automaattisesti. Sitäkin on opeteltava ja harjoiteltava tietoisesti. Kokosimme viisi vinkkiä, joiden avulla voit kehittyä paremmaksi oppijaksi:

1. Anna itsellesi aikaa oppia

Kun saat tietää jotakin uutta, aivosi tarvitsevat aikaa prosessoida sitä. Kiire ja häiriötekijät saattavat vaikeuttaa oppimista. Asioiden ymmärtäminen ja sisäistäminen onnistuu parhaiten silloin, kun et stressaa. Pyri oppimistilanteen jälkeen pysähtymään ja kertaa rauhassa oppimasi asiat. Älä ota paineita siitä, että sinun tulisi osata kaikki, vaan anna itsellesi aikaa oppia omien kykyjesi mukaisesti.

2. Muuta uudet opit käytännön teoiksi

Oppimistilanteen jälkeinen aika on oppimisen kannalta tärkeässä roolissa. Silloin totutellaan hakemaan tallennettua tietoa muistista ja käyttämään sitä oikeissa tilanteissa. Kannattaakin kiinnittää huomiota opitun tiedon hyödyntämiseen ennemmin kuin sen määrään. Pyri käyttämään oppimaasi heti. Jos se ei ole mahdollista, kokeile tehdä vaikkapa mielikuvitusharjoituksia. Pääasia on se, että saat sovellettua teoriaa käytäntöön.

3. Tee muistiinpanoja ja käytä tarvittaessa apuvälineitä

Oppiminen voi tapahtua arkisissa tilanteissa. Tällöin on hyvä turvautua esimerkiksi muistilappuihin tai kännykän sanelukoneeseen, jotta opeista jää muistijälki. Voit palata muistiinpanoihin myöhemmin, kun haluat kerrata tai tarvitset tietoa. Lisäksi asia jää paremmin mieleesi, kun toistat sen kirjoittamalla tai puhumalla. Kokeile eri tapoja muistaa, niin huomaat, mikä sopii sinulle parhaiten.

4. Pohdi omaa oppimistasi

Kun tiedät, miten opit ja mikä kaikki oppimiseesi vaikuttaa, pystyt ohjaamaan sitä paremmin haluamaasi suuntaan. Siksi omaa oppimista kannattaa reflektoida jatkuvasti. Pohdi oppimistilanteen jälkeen, mitä ja miten opit siitä. Pikkuhiljaa löydät sinulle sopivimmat tavat oppia. Mieti lisäksi, miksi haluat oppia jotakin ja saat lisää motivaatiota.

5. Aseta tavoitteita ja arvioi oppimistasi

Aseta oppimisellesi konkreettisia tavoitteita. Mitä haluaisit oppia ja missä aikataulussa? Tee suunnitelma, jota pystyt noudattamaan. Huomioi suunnitelmassasi erilaiset tilaisuudet oppia. Voit esimerkiksi osallistua webinaariin, käydä kurssin ja harjoitella asiaa käytännössä. Arvioi oppimisen jälkeen, mitä opit ja oliko se mielestäsi onnistunutta.

Lähteet:

Työelämä 2020
Yle
Vaasan yliopisto

Fira on nopeasti kasvava rakennusyhtiö, joka pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan muun muassa tinkimättömällä asiakaslähtöisyydellään sekä kehittämällä ennakkoluulottomasti digitaalisia palveluita. Duunitorin toimittaja kuuli yrityksestä ensimmäistä kertaa viime vuonna lukiessaan uutisen kahden viikon putkiremontista. Haastatellessaan firalaisia tuli selväksi, että Fira on muutakin kuin virtaustehokkaat putkiremontit. Tässä firmassa halutaan muuttaa yhdessä maailmaa, rakennus rakennukselta.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.

Keskustelimme Firasta vastaavana mestarina työskentelevän Mika Myllymäen ja kustannustietopäällikkö Elina Keskimäen kanssa. Pitkän uran eri rakennusyhtiöissä tehnyt Mika on koulutukseltaan rakennusmestari, kun taas Elina on kauppatieteitä opiskeleva rakennusinsinööri, jonka ura vei nopeasti työmaalta toimistohommiin.

Toimialan uudistajat

Ennen Firalle työllistymistään Mika oli tutustunut yritykseen verkkosivujen kautta, mutta ei ottanut sitä vakavasti, olihan se vielä lilliputtisarjassa isoihin rakennusyhtiöihin verrattuna. ”Ajattelin nettisivujen perusteella, että onpa erikoista”, hän naurahtaa viitaten esimerkiksi Verstas-malliin. Tuttavien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen uusi lähestymistapa alkoi kuitenkin koukuttaa. ”Perinteinen gryndausmalli, jossa ostetaan tontteja, kaavoitetaan ja rakennetaan, on ihan out Firan mallista”, Mika toteaa ja jatkaa: ”Asiakaskeskeisyyden painottaminen tuntui mielenkiintoiselta ja se personoitui vahvasti toimitusjohtajaamme.”

Elina jätti työhakemuksen Firalle kolmisen vuotta sitten ja valittiin laskentainsinöörin tehtävään. Vasta työhaastattelussa hän tajusi, että Firassa oli jotain erityistä – laskenta ja rakennusalahan eivät ole ihmisten mielikuvissa erityisen hohdokas yhdistelmä. ”Siitä syntyi kuva kehittyvästä ja innostavasta työyhteisöstä.” Mikan mielestä yrityksellä on kova halu uudistaa toimialaa, mikä näkyy kaikessa, ”melkeinpä hengästyttävyyteen asti”. Elinalle käytäntö on osoittanut, että puheet uudenlaisesta asennoitumisesta tulevaisuuden rakentamiseen eivät olleet sanahelinää.

Firan erilaisuus näkyy työmaalla asti. Verstas-ajattelun lisäksi Mika mainitsee digitalisoinnin, minkä saralla Fira on pitkällä. ”Esimerkiksi 3D-mallinnus on meillä Suomen huippua”, hän arvioi. Elinalla on näkyvä rooli tarjouspyyntöjen käsittelyssä, mutta myös hinta-arvioiden muodostamisessa uusien palvelukonseptien parissa. Hänen mukaansa edelläkävijyys tuo myös positiiviset haasteensa: ”On haastavaa myydä sellaista, jota ei aiemmin ollut markkinoilla.”

Firalla asiakas ei ole tiellä

Sosiaaliset taidot ovat tarpeen, kun yhteistyö asiakkaan kanssa on entistä tiiviimpää. Suunnittelukokouksen osaksi on tullut ns. Verstas-käytäntö, jossa ideoita pyöritellään yhdessä asiakasta tyydyttävää ratkaisua etsien. ”Se vaatii, että ymmärrät asiakkaan tarpeet ja osaat tarkastella asioita asiakkaan näkökulmasta”, Mika kertoo. Ajattelutavan muutos on merkittävä: ”Muistan jo Hakalla työskennellessäni, että oli monelle kova paikka, kun asukkaat pääsivät katsomaan keskeneräistä rakennusta ja sotkivat projektin etenemistä jahkailemalla laattavalinnoillaan.”

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Firalla lähdetään siitä, että asiakas kertoo mitä haluaa ja se pitää pystyä toteuttamaan. ”Tämä vaatii avointa mieltä ja kykyä puhua ongelmistakin avoimesti”, Mika korostaa. Maailma muuttuu, eikä paluuta entiseen ole. Elina on samaa mieltä: ”Me olemme täällä asiakkaita varten kehittäen palveluita ja työkaluja siihen suuntaan, että asiakas on ykkönen.”

Elinan mielestä Firalla on yhtenäinen kulttuuri. Firalaisia yhdistävät innostuva asenne, aito kiinnostus rakennusalaan sekä sitä kautta älykkään ja toimivan yhteiskunnan kehittämiseen. Työntekijöiltä edellytetään kykyä sopeutua muutokseen ja innostusta etsiä tulevaisuuden toimintatapoja.

Jokaisesta toteuttajastakin löytyy ripaus kehittäjää

Parasta Mikan työssä on konkreettisuus ja mahdollisuus vaikuttaa. Työn mielekkyyttä on lisännyt aiempaa joustavampi käytäntö, jossa suunnitellaan samanaikaisesti rakentamisen kanssa. Mikalle on myös hyvin tärkeää, että tiimi toimii tiiminä: ”Tiimi pitää nähdä laajemmin, eli siinä on myös tilaaja mukana.” Verstas-tilaisuudessa syntynyt yhteinen näkemys saa aikaan onnistumisen tunteen, samoin se, että huomaa tiiminsä jäsenten työskentelevän itselleen sopivissa rooleissa.

”Asiakkaat rahoittavat koko homman, joten pakkohan heitä on kuunnella.” –Mika

Johtamiskulttuuri ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, mutta henkistä kanttia tarvitaan edelleen työmaalla: ”Aina ei kaikkein herkkähipiäisin pärjää tuolla montussa”, Mika toteaa realistisesti, mutta korostaa samaan hengenvetoon arvostavansa erilaisuutta. Firalla työskentelyssä Elinaa kiehtoo erityisesti tasapaino rutiinityön ja kehittämisen välillä: jokainen hanke pyritään toteuttamaan entistä sujuvammin ja fiksummin.

Verstaasta vetoapua mission toteuttamiseen

Firan missio fiksumman yhteiskunnan rakentamisesta näkyy Mikan mielestä asuntopuolella fiksumpien asuntojen tekemisessä edullisemmin. ”Monissa yrityksissä ajatellaan edelleen, että asiakkaat kusettavat meitä, mikä on aika synkkä näkemys. Firalla ei lähdetä tuohon ajatteluun, vaan yritetään löytää asiakkaille fiksuimmat mahdolliset ratkaisut”, hän kertoo. ”Silloin asunnot ovat energiatehokkaampia ja luontoystävällisempiä – missiohan on silloin hemmetin laaja-alainen”, Mika täsmentää. Arjessa tämä kaikki näkyy esimerkiksi Verstas-käytännössä, joka poikkeaa perinteisestä suunnittelukokouksesta, joka on jäykkä ja hallinnollinen foorumi. Verstas-käytännössä parasta on se, että kaikkien osapuolten kesken on valta tehdä päätöksiä. ”Kun kaikki näkökulmat tulevat esille, asiat etenevät nopeammin”, Mika ylistää.

”Fira on näköalapaikka rakentamisen tulevaisuuteen.” –Mika

Elina kokee, että Fira on miniversio fiksusta yhteiskunnasta: ”Meillä on fiksuja ihmisiä, jotka pystyvät omaksumaan uudenlaisen tulevaisuuden ajattelun ja haluavat jakaa sitä ympärillekin.” Fiksumpaa yhteiskuntaa rakennetaankin arkipäivän teoilla. ”Siitä tulee fiksumpi, kun ymmärrämme, että yritykset ovat olemassa palvellakseen asiakkaita”, hän jatkaa.

Tiimin ja kumppanien arvostavaa johtamista

Kun ihmiset ovat motivoituneita, syntyy ideoita. Mika pyrkii luomaan työmaalleen avoimen ilmapiirin, jossa kuunnellaan ja kannustetaan esittämään erilaisia näkemyksiä. ”Ei voi olla niin, että esimies jyrää ja kertoo, että näin tehdään”, Mika sanoo ja korostaa jokaisen panoksen tärkeyttä. Elinalle reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat avainsanoja – firalaiset eivät jätä toisiaan pulaan.

Työntekijöihinsä Mika on tyytyväinen: ”Hyvä miksaus nuorempia ja vanhempia. Jokaisella on omia tapoja toimia, mutta yritämme korostaa ihmisten vahvuuksia.” Työporukka vaihtuu toisinaan, kun joku tiimin työntekijöistä saa isomman roolin muualla. ”On palkitsevaa nähdä, kun joku kasvaa”, Mika toteaa. Tähän mennessä hän on saanut rakennusprojekteihin hyvän tiimin: ”Jos kaikki parhaat päätyisivät aina toiselle työmaalle, alkaisin katsella peiliin, että onko omassa johtamistavassa puutteita”, hän naurahtaa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Mikan mukaan työmaan väki on aktiivisesti yhteydessä Firan konttorin väkeen esimerkiksi hankinnan ja suunnittelun ohjauksen tiimoilta. Hän mainitsee myös uuden luottamuksen kehä –nimisen menettelyn, jonka myötä tiedon uskotaan kulkeutuvan entistäkin tehokkaammin organisaation sisällä. Elina nostaa puolestaan esille aliurakoitsijat, jotka halutaan nähdä kumppaneina, joiden hyvinvointi on tärkeää. ”Esimerkiksi ketterä-konseptissamme aliurakoitsijat osallistuvat suunnittelutyöhön. Yritämme tehdä tiivistä yhteistyötä projektin alusta lähtien, jotta tuotantovaihe sujuisi sutjakkaasti ja kivuttomasti”, Elina kertoo.

Kaasu pohjassa kehittäen, pieteetillä palvellen

Alalla on Mikan mielestä totuttava aiempaa suurempaan avoimuuteen ja joustavuuteen: ”Asiakas saattaa viime metreillä sanoa, että hän haluaakin jotain toisenlaista.” Muutosten pitäisi silti olla mahdollisia ja vieläpä kohtuuhintaan. Asiakkaiden toiveita on pystyttävä ymmärtämään paremmin. Joillekin asiakkaille tietynlainen lukitus voi yksi tärkeimmistä asioista, vaikka se olisi rakentajalle vain yksi asia muiden joukossa. Vaihtelevat asiakkaat ovat kuitenkin työn suola: ”Jos tekisimme taloja aina samalle taholle, työ kävisi tylsäksi.” Mika muistaa korostaa myös asiakkaan aktiivisuuden tärkeyttä, jotta yhteistyömekanismeista saadaan kaikki hyöty irti.

”Meillä kaikki on kiinni itsestä ja uskon, että jos meille haluaa töihin ja omaa firalaisen asenteen, niin täältä löytää oman paikkansa – mikä se onkaan.” – Elina

Se, että putkiremonteissa asiakkaat ovat useimmiten rakennusalaa huonosti tuntevia tavallisia ihmisiä, on otettava huomioon jo myyntivaiheessa. ”Pyrimme olemaan avoin kumppani, joka neuvoo ja tuo asiat esille ymmärrettävässä muodossa kaikille osapuolille”, Elina tarkentaa ja jatkaa: ”Kaasu pohjassa kehitetään, jotta hankkeen alusta loppuun asti asiakaskokemus olisi mahdollisimman tyydyttävä ja jopa erittäin miellyttävä.”

Tätä on Fira:

Mika: moderni, innovatiivinen, digitalisoituva
Elina: innostava, välittävä, yhteisöllinen

Kiinnostuitko työskentelystä Firalla?

Tutustu Firaan oheisen linkin takaa!

Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen

Jokainen rekrytointi voidaan mieltää realistisella aikajänteellä noin puolen miljoonan euron investoinniksi. Onkin selvää, että työnantaja haluaa tietää tulevasta työntekijästään kaiken mahdollisen. Rekrytoinnin tiedonkeruuseen liittyy kuitenkin laaja ja tulkinnanvarainen sääntöviidakko, johon eksyy helposti.

Navigointia yksityisyyden ja tasa-arvon sääntöviidakossa

Työhaastattelun kielletyt kysymykset ovat jo lähes yleistietoa, mutta julkisessa keskustelussa on kiinnitetty vähemmän huomiota työpaikkailmoitusten ja työnhakulomakkeiden tietoihin. Tiedonkeruuta rajoittava lainsäädäntö koskee rekrytointiprosessin kaikkia vaiheita ja vaikuttaa työnhakuun monella tavalla.

Tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain perusperiaatteisiin kuuluu, ettei rekrytointimenettely saa syrjiä työnhakijoita esimerkiksi iän, rodun, sukupuolen, uskonnon tai terveydentilan perusteella. Työnhakijoilta voi kuitenkin kerätä haettavan tehtävän kannalta oleellisia tietoja heidän omalla luvallaan. Joidenkin tietojen “oleellisuudesta” on keskusteltu paljon. Muun muassa ikään ja sukupuoleen liittyvät kysymykset ovat työnhakulomakkeiden peruskauraa. Yhdenvertaisuuskeskustelu käy kuumana, ja esimerkiksi julkinen sektori on jo kokeillut niin sanottua anonyymia rekrytointia, jossa henkilötietoja ei pyydetä lainkaan.

Työnhaun tiedonkeruusta puhuttaessa on tärkeää ymmärtää, ettei kysyminen itsessään riko lakia. Työsyrjintä liittyy tiettyjen hakuperusteiden soveltamiseen; asiaa riitautettaessa syrjintä tulee voida todentaa. Käytännössä syrjivä kriteeri pitäisi siis löytyä työpaikkailmoituksesta tai rekrytoinnin ratkaisuperusteesta.

Tiedon kysyminen voidaan myös erottaa tiedon käsittelystä. Laki työelämän yksityisyyden suojasta säätää siitä, mitä tietoja työnantaja saa käsitellä eli tallentaa rekistereihinsä. Tietoa voi siis työnhakulomakkeella tai työhaastattelussa pyytää, vaikkei sitä aikoisi tallentaa mihinkään. Työnhakijalla on oikeus olla vastaamatta kysymykseen tai pyytää selvitystä sen perusteista, mutta tällaisten kysymysten todellista vaikutusta rekrytointipäätöksiin on vaikeaa todentaa. Siksi työhaastattelussa saa joidenkin tulkintojen mukaan keskustella käytännössä mistä vain, kunhan sävy ei ole rekrytoijan puolelta painostava.

Laki rajoittaa kysymistä, muttei suuresti

Lakien tulkinnanvaraisuudesta huolimatta on myös asioita, joiden tiedusteleminen rekrytoinnin yhteydessä on yksiselitteisesti kielletty. Näitä ovat muun muassa tiedot perhesuhteista ja lapsista, varusmiespalveluksesta ja vammaisuudesta. Myöskään työnhakijan kuvaa ei saa pyytää, sillä se voidaan yhdistää esimerkiksi ikä- tai rotusyrjintään.

Teoriassa rekrytoinnin tiedonkeruu olisi nykyajan informaatiotulvassa helppoa ilman kysymistäkin. Työnhakijasta saa kuitenkin pyytää tietoa vain työnhakijalta itseltään. Suosituksiakin saa pyytää vain työnhakijan itse osoittamista lähteistä, eikä esimerkiksi hakijan googlettaminen ole sallittua.

Silti voidaan todeta, etteivät lait lopulta sido tiedonkeruuta suuresti. Työnantajat osaavat kyllä laatia työpaikkailmoitukset lainmukaisiksi, jolloin tiedonkeruuta ja sen motiiveja on vaikeaa todentaa syrjiviksi. Toisaalta kaikkia arkaluonteisia asioita ei edes tarvitse kysyä suoraan, vaan ne voidaan tulkita rivien välistä. Etnisen taustan voi arvata nimestä ja iän vaikkapa kuvasta tai työkokemuslistauksesta.

Työnhakija voi ajatella oikeuksiensa sijaan omaa etuaan

Oleellista on, ettei mikään laki kiellä työnantajaa valitsemasta työtehtävään siihen parhaaksi katsomaansa henkilöä. Työnantajan arvioima soveltuvuus puolestaan on viime kädessä inhimillistä tulkintaa. Siksi omista oikeuksista kiinni pitäminen esimerkiksi työhaastattelussa saattaa käytännössä koitua kyseisen työnhakijan haitaksi, ja molemmat osapuolet tietävät tämän.

Asiatonta ja syrjivää rekrytointimenettelyä ei pidä siunata, mutta rekrytoijan asemaan kannattaa yrittää samaistua. Vaikka kysyä ei saa, ei se tarkoita, etteivätkö työnhakijan persoonaan menevät asiat työnantajaa kiinnostaisi. Työnhaun voikin kääntää helposti omaksi edukseen antamalla tietoja oma-aloitteisesti. Monien työnhakuohjeiden mukaan rekrytoijat arvostavat monipuolisia tietoja jo ansioluettelossa tai hakukirjeessä. Viimeistään työhaastattelussa työnhakijan on syytä miettiä, mitä motiiveja ”kerro itsestäsi” -kysymyksen taustalla todellisuudessa piilee.

Lähteet:
Markku Kaijala – Rekrytointi (Alma)
Mauri Saarinen – Työsuhteen pelisäännöt (Talentum Pro)
Academic Work
Monster
InHunt
ESS

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
5 kysymystä, jotka kannattaa kysyä työhaastattelussa
Työnantaja, näin vältät yleisimmät sudenkuopat työhaastattelussa

Sosiaalinen media on tänä päivänä vahvasti osana yritysten viestintää ja vain harva jättää sen tarjoamia mahdollisuuksia hyödyntämättä. Yritysten aktiivinen toiminta somessa helpottaa myös työhaastatteluun valmistautumista, kun talon sisälle pääsee kurkistamaan jo ennen haastatteluun saapumista.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa.

Työhaastattelu on monelle jännittävä tilanne. Pieni jännitys ei suinkaan ole pahitteeksi, sillä se auttaa olemaan terävänä itse haastattelutilanteessa. Jännityksen tunnetta helpottaa kuitenkin huolellinen valmistautuminen. Seuraavaksi kerromme muutamia vinkkejä, miten voit hyödyntää sosiaalista mediaa työhaastatteluun valmistautuessa.

Miten pukeutua työhaastatteluun?

Ensivaikutelma syntyy vain kerran, eikä sen merkitystä voi korostaa liikaa työhaastattelussa. Pukeutuminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä ensivaikutelman muodostumisessa. Moni pähkäilee asuvalintaansa pitkään ja huolella, eikä suotta. Vääränlainen ja työnkuvaan sopimaton vaatetus kallistaa pahimmassa tapauksessa vaakakupin toisen hakijan puoleen. Ennen haastattelua on hyvä selvittää, minkälainen pukukoodi yrityksessä on.

Yritykset luovat työnantajamielikuvaa pääsääntöisesti Facebookissa ja Instagramissa, joten nämä kanavat kannattaa ottaa seurantaan ensimmäiseksi pukukoodia selvittäessä. Jos yritystili ei tarjoa suoraan ratkaisua asuvalintaan, voit tarkistaa, löytyykö työntekijöiden henkilökohtaisilta some-tileiltä vihjeitä oikeaoppiseen pukeutumiseen. Jos olet epävarma asuvalinnastasi, ole mieluummin hieman ylipukeutunut kuin tule paikalle liian rennoissa vaatteissa.

Video kehittää esiintymistaitoja

Työhaastattelussa olet myymässä työnantajalle itseäsi ja omaa osaamistasi. Meille suomalaisille esiintyminen ja omien vahvuuksien esille tuominen on usein hankala ja jopa kiusallinen asia. Suosituimmissa sosiaalisen median kanavissa Facebookissa, Instagramissa ja Snapchatissa voit julkaista videoita live- tai stories-muodossa ja hioa samalla esiintymistaitojasi.

Tuottamalla videoita some-kanaviin, pääset tarkastelemaan ulkopuolisin silmin, miltä oma esiintymisesi näyttää. Kysy rohkeasti seuraajiltasi kommentteja ja kehitysehdotuksia ilmaisuusi liittyen. Varsinkin uran ensimmäiseen työhaastatteluun meneminen voi tuntua vaikealta ja pelottavalta, joten helpotusta kannattaa hakea tilanteeseen huolellisesti valmistautumalla ja harjoittelemalla.

Osoita kiinnostuksesi työpaikkaa kohtaan somessa

Osaamisen lisäksi työnantajat hakevat tiimiinsä sopivaa persoonaa. Valmistaudu haastatteluun seuraamalla sekä yrityksen että työntekijöiden some-tilejä, joiden kautta saat hyödyllistä tietoa yrityksestä ja työyhteisöstä. Jos viestintätyyli on yrityksessä rento, voit huoletta tuoda haastattelussa esiin omaa persoonaasi pienellä huumorivivahteella.

Älä tyydy somessa pelkästään seuraamiseen ja tykkäämiseen. Liity rohkeasti mukaan keskusteluihin ja kerro haastattelussa, että yritys on tullut tätä kautta sinulle jo hieman tutuksi. Näin osoitat aitoa kiinnostusta yritystä ja alaa kohtaan.

Työhaastattelussa työnhakijaa pyydetään poikkeuksetta kertomaan lyhyesti itsestään. Mieti, onko some-keskusteluissa tullut ilmi yhteisiä kiinnostuksen kohteita työntekijöiden tai yrityksen kanssa. Jos tiedät, että yritys sponsoroi paikallista urheiluseuraa ja olet itse seuran toiminnassa mukana, kannattaa tämä nostaa tietysti haastattelussa esiin. Pienet yksityiskohdat ratkaisevat tiukassa hakuprosessissa, joten liikaa ennakkotietoa ei ole mahdollista hankkia.

Työttömän arjen ei tarvitse olla pelkkää omia taitojaan vastaavan työpaikan odottamista, vaan ajan voi käyttää hyödyllisesti uutta osaamista kehittäen. Suuntaa siis katseesi rohkeasti kohti tulevaa, ota ohjat omiin käsiisi ja luo itsestäsi korvaamaton työntekijä.

Tämä teksti on osa artikkelisarjaa, jossa annetaan vinkkejä työttömille työnhakijoille.

Työttömyyteen kannattaa asennoitua uutena mahdollisuutena. Asettamalla selkeät tavoitteet, itsestään voi työttömyyden aikana luoda korvaamattoman työntekijän haluamaansa yritykseen.

Ilmaiskurssit, alan kirjallisuus ja vapaaehtoistyö

Työllistymismahdollisuuksiaan voi kasvattaa työttömyyden aikana eri keinoin. Onko sinulla aikeena hakea joihinkin tiettyihin yrityksiin? Jos on, niin mieti, mitä kykyjä ne pitäisivät suotuisina. Arvostavatko he loistavia kirjoitustaitoja vai kaipaavatko he kenties itsevarmaa puhujaa taloonsa? Kun tiedät millaista osaamista haluat kehittää, niin silloin sinun kannattaa asettaa itsellesi tietty aikaraja, jonka sisällä tulet oppimaan nämä taidot. Seuraava askel on etsiä sinulle sopivin keino kehittää näitä kykyjä.

Työtön ei voi välttämättä maksaa uusien taitojen kehittämisestä kovinkaan paljon, mutta onneksi nykyään on mahdollista kehittää omaa osaamistaan jopa täysin ilmaiseksi. Internet ja haluamansa alan kirjallisuus ovat pullollaan mielenkiintoista sisältöä, jonka avulla voi oppia lähes mitä tahansa. YouTubesta löytyy paljon videoita, joissa asiat näytetään kuin kädestä pitäen, eikä hakukenttään tarvitse kirjoittaa kuin omaan alaansa lukeutuvaa sanastoa joko suomeksi tai englanniksi.

Mahdollisuuksia on lähes rajattomasti, joten motivoitunut oppija pääsee pitkälle. Koodaamisesta kiinnostuneet voivat esimerkiksi hankkia pätevyyttä Codeacademy-nettisivustolta täysin ilmaiseksi. GIMP-nimisen ohjelman voi ladata internetistä ilmaiseksi, jos on halua harjoitella kuvankäsittelyä. Haluamansa alan kirjallisuutta voi käydä lainaamassa kirjastosta ilmaiseksi.

Oppiakseen täytyy olla ahkera. Lähes joka päivä tulee selvittää ja sisäistää uutta informaatiota. Jos sinulla on varaa maksaa muutamasta kymmenestä eurosta noin sataan euroon, niin esimerkiksi työväenopistoilla ja kansalaisopistoilla on paljon kursseja, joiden jälkeen takataskussa voi olla roppakaupalla uutta arvostettua tietotaitoa. Työtön voi saada kursseista jopa viidenkymmenen prosentin alennuksen.

Olisiko sittenkin syytä vaihtaa alaa?

Kurssien avulla voi myös tarkastella olisiko alanvaihto itselleen se paras mahdollinen vaihtoehto. Oletko kenties halunnut siirtyä liikunta-alalle tai esimerkiksi käsitöiden pariin? Jos pienintäkään mielenkiintoa löytyy uutta alaa kohtaan, niin edullisten kurssien kautta voit käydä kokeilemassa mahdollista tulevaisuuden alaasi. Vapaaehtoistyöt ovat myös hyvä keino joko kehittää omia kykyjään entisestään tai testata uusia aloja. Jos kiinnostusta löytyy tämänkin jälkeen, niin sitten voi asettaa itselleen tavoitteeksi löytää tietoa kyseisestä alasta ja tutkia, kuinka tälle alalle voi siirtyä.

Motivaatio on yksi arvostetuimmista piirteistä työnhakijassa. Uusien taitojen opettelu osoittaa, että motivaatiota löytyy. Tämä piirre kannattaakin tuoda esiin työhakemuksessa ja työhaastattelussa.

Lähteet: Työväenopisto, Kansalaisopisto

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Opiskelu työttömänä

Ammatinvalintatesti – helppo tie unelma-ammattiin?

Älä kerro kuinka motivoitunut olet – näytä se!

Etätyön tulevaisuudesta kertovassa artikkelissa viittasimme jo itsestään ajaviin autoihin. Tässä artikkelissa sukellamme syvemmälle logistiikan tulevaisuuteen ja siihen, miten se vaikuttaa työntekoomme. Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa käymme läpi tulevaisuuden työelämää eri kanteilta.

Sanalla logistiikka voidaan viitata hyvinkin laajoihin kokonaisuuksiin asiayhteydestä riippuen: materiaalikuljetuksiiin, varastointiin, rahaliikenteeseen ja vaikkapa näiden hallinnointiin. Tässä jutussa keskitymme erityisesti ihmis- ja materiaalivirtoihin.

Varastomiesten uudet muskelit

Varastomiesten ja teollisuustyöläisten töihin odotetaan isoja mullistuksia. Muutos on parhaillaan menossa. Lajittelukeskuksissa ja isoissa varastoissa töitä tekevät jo nyt koneet ja robotit yhdessä ihmisten kanssa, mutta autonomisten robottien osuuden odotetaan kasvavan merkittävästi. Muun muassa Kiinasta löytyy jo lajittelukeskuksia, joissa robotit lajittelevat lähetyksiä viivakoodien perusteella 24 tuntia vuoden jokaisena päivänä. Suomalainen ZenRobotics kehittää robotteja jätemassojen erotteluun, jolloin liukuhihnahommista vapautuvat ihmiset voidaan siirtää fiksumpiin töihin.

Ihmisen avuksi tuleva ulkoinen tukiranka tai “päälle puettava robottipuku” (eng. exoskeleton) tuo scifi-elokuvat todellisuudeksi. Exoskeletonin avulla kuka tahansa voi nostaa kymmenien kilojen painoisia taakkoja vaivatta. Joidenkin USA:n armeijan testien mukaan pukua käyttävä henkilö pystyy tekemään 2-3 ihmisen työn kun kyse on fyysisesti vaativasta perustehtävästä, kuten painavan lastin purkaminen. Tällä hetkellä kehitys onkin painottunut vahvasti ase- ja puolusteknologiaan, mutta exoskeletoneja on testattu jo muun muassa eteläkorealaisilla telakoilla.

Kohti korkeuksia!

Mitäpä ihminen on halunnut enemmän kuin irrottaa jalat maasta. Ja vaikka Dubaissa on jo ehditty julkistaa lentävä taksi, näemme taivaalla tulevaisuudessa todennäköisemmin ensin lentäviä pitsalaatikoita kuin autoja. Mikäli kaupunkien infrastruktuuri antaa myöten, pienet lyhyen matkan tavaratoimitukset siirtyvät ainakin osittain ilmaan. Suomalainen ruokakujetusyritys Wolt on testannut samaa periaatetta maassa kulkevilla robottikärryillä Virossa.

Ilmassa tapahtuvan logistiikan kehitys tuskin vie montaakaan työpaikkaa, mutta luo uusia ammatteja tai vähintäänkin uudenlaisia työtehtäviä. Koptereille on jo onnistuttu kehittämään myös joukkoälyä, jolloin erilaiset automatisoidut ilmasta kätevimmin hoituvat tehtävät voisivat hoitaa lentävät robottiparvet.

Itsestään liikkuva liikenne

Jokainen on varmastikin kuullut itsestään ajavista autoista ja että “ne tulevat kohta”. Tämä mystinen “kohta” voi olla jo ensi vuonna ainakin lumettomilla mailla, sillä lähes jokaisella isolla autonvalmistajalla on itsestään ajaviin autoihin liittyvä projekti. Teslan Elon Musk on ilmoittanut huhtikuussa, että heidän itsenäisesti liikkuva autonsa ajaa koko Amerikan halki tämän vuoden aikana ilman ihmisen ohjausta. Nissan on jo läpäissyt testejä mm. Isossa-Britanniassa.

Merimiehille ja bussikuskeille voi tulla eteen uudenlaisia tehtäviä. Norjassa kehitetään jo maailman ensimmäistä miehittämätöntä rahtilaivaa. Lentokoneet pystyvät lentämään tarvittaessa itsestään suurimman osan ajasta, joten mikseivät laivatkin kulkisi itsestään? Ja kun itsestään ajavat autot on saatu toimintavarmoiksi, tarvitsee seuraavaksi skaalata kokoluokkaa vain hieman isommaksi busseihin. Todennäköisesti ihmisten rooli tuleekin olemaan entistä enemmän poikkeustilanteisiin reagointia.

Vaikutukset työelämään

Tulemme aina liikuttelemaan ihmisiä ja tavaroita paikasta toiseen, vaikka digitaalisuus kuinka valtaisi alaa. Ainakin työmatkamme tulevat olemaan tulevaisuudessa hyvin erilaisia kuin nyt. Murros voi olla yhtä dramaattinen kuin autojen yleistyminen.

Tehokkaampi logistiikka tuottaa yhä isompia yksikköjä, mutta tekoälyn ja ketterien ratkaisujen kautta mahdollisesti myös henkilökohtaisempaa palvelua sekä joustavuutta. Yksittäisen ihmisen kannalta tämä toivottavasti tarkoittaa lisääntyvää vapaa-aikaa ja mukavampaa elämää – myös töissä.

Kysyttäessä mikä sosiaalisen median kanava on hyödyllisin työnhaun kannalta, nousee LinkedIn poikkeuksetta vastauksissa kärkisijoille. LinkedInin ohella myös Twitter on erittäin potentiaalinen palvelu työnhakua ajatellen. Twitter on Suomen viidenneksi suosituin some-kanava 0,7 miljoonalla käyttäjällä, mikä luo hyvät mahdollisuudet verkostoitumiseen ja oman tunnettuuden kasvattamiseen.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa.

Minkälainen on hyvä Twitter-profiili?

Twitterissä profiilin merkitys korostuu, kun palvelua käyttää tavoitteellisesti työnhaun apuvälineenä. Hyvä profiili on yhtenäinen kokonaisuus, jossa jokainen palanen täydentää toisiaan. Profiilin tulee olla selkeä, informatiivinen ja samassa linjassa tuotetun sisällön kanssa.

Käyttäjänimen valinnassa yksinkertaisuus on valttia! Käyttäjänimeksi kannattaa valita nimi, joka on helppo muistaa ja liittyy jollain tavalla oikeaan nimeesi. Yksi toimivimmista ja käytetyimmistä vaihtoehdoista on etunimisukunimi yhteen kirjoitettuna. Vältä numeroiden ja alaviivojen käyttöä, sillä ne eivät jää helposti ihmisten mieleen.

Profiilikuvaksi kannattaa valita sama kuva, jota käytät muissakin some-kanavissa. Henkilö, joka kuuluu verkostoosi Twitterissä, haluaa usein ottaa yhteyttä myös LinkedInissä. Kasvot jäävät helposti muistiin, mutta jos kuvat eroavat toisistaan, voi sinua olla vaikea tunnistaa samaksi henkilöksi.

Profiilisivun visuaalista ilmettä voi täydentää lisäämällä sinne otsakekuvan. Kuva voi liittyä joko harrastukseen tai työhön, olla värikäs tai mustavalkoinen, abstrakti tai esittävä. Pääasia, että se on käyttäjänsä näköinen ja tuo esille persoonaa profiilin takana.

Kuvauksen rooli on profiilissa merkittävä, sillä sen perusteella tehdään yleensä päätös, aletaanko sinua seurata vai ei. Käytössäsi on ainoastaan 160 merkkiä, joten mieti tarkkaan, mitkä ovat oleellisimmat asiat, jotka haluat muiden tietävän sinusta. LinkedInin tapaan myös Twitterissä tehdään hakuja avainsanoja käyttämällä, joten kirjoita kuvaukseen osaamistasi kuvaavat sanat perusmuodossa.

Hyvä kuvaus kertoo aidosti, kuka olet ja mitä teet. Aloita listaamalla tärkeimmät saavutuksesi ja asiat, joista olet elämässäsi ylpeä. Jos olet mukana järjestötoiminnassa, tägää kuvaukseen @järjestönnimi. Haettaessa järjestön Twitter-tiliä myös oma tilisi näkyy tällöin hakutuloksissa henkilöt-välilehdellä.

Twitter-profiilista löytyvää linkki-kenttää ei kannata jättää tyhjäksi, vaikka sinulla ei olisikaan omaa blogia tai kotisivuja. Kokoa kaikki työnhaun kannalta merkitykselliset some-profiilit yhteen esimerkiksi about.me -sivulle ja lisää linkki Twitter-profiiliisi. Profiilissasi vieraillut henkilö pääse näin yhden klikkauksen kautta kontaktoitumaan kanssasi muissakin some-kanavissa. Jos olet Twitterin lisäksi aktiivinen ainoastaan LinkedInissä, lisää silloin linkki suoraan LinkedIn-profiilisivullesi.

Verkostoituminen Twitterissä

Twitter on erinomainen kanava verkostoitumiseen, sillä voit seurata ketä tahansa ilman erillistä kontaktipyyntöä. Seuraa niitä henkilöitä ja tahoja, jotka tuottavat sisältöä sinua kiinnostavista aiheista. Jos twiittaat markkinoinnista ja seuraat alan ihmisiä, myös seuraajiksesi valikoituu markkinoinnista kiinnostuneita henkilöitä. Twitterissä keskusteluihin osallistuminen palkitaan usein uusilla seuraajille, joten aktiivisen verkostoitujan kannattaa rohkeasti tuoda mukaan oma mielipiteensä päivänpolttaviin puheenaiheisiin.

Twitterissä kynnys yhteydenottoon on matala. Suoraviestillä tai julkisesti esitetyllä kysymyksellä saat luotua keskusteluyhteyden vaivattomasti keneen tahansa. Twitter-viestiin myös vastataan todennäköisemmin kuin sähköpostiin, joten työnhakijana voit helposti jättää muistijäljen rekrytoijaan. Mieti vaikka, kumman itse katsot ensimmäisenä, jos puhelimeesi tulee push-ilmoitus uudesta sähköpostiviestistä ja Twitter-maininnasta.

Twitter-listat jäsentävät tietoa

Seurattavien tilien määrä voi Twitterissä helposti olla jopa tuhansia. Mukana on usein henkilöitä laidasta laitaan aina laulajista oman toimialan vaikuttajiin. Feedin täyttyessä monenkirjavista twiiteistä on olennaisen tiedon löytäminen mahdotonta.

Twitterin listat ovat erinomainen apuväline tiedon jäsentelemiseen. Sinun ei tarvitse karsia seurattavien määrää, vaan voit luoda oman listan niin kavereille, julkkiksille kuin potentiaalisille työnantajillekin. Listojen avulla pysyt helpommin perillä siitä, mikä puhututtaa parhaillaan tietystä aihepiiristä kiinnostuneita ihmisiä.

Tutustu myös Viestintä-Pirittan kattavaan Twitterin perusteet -tietopakettiin, jossa pureudutaan yksityiskohtaisemmin kanavan ominaisuuksiin ja käyttöön.

Värväämö on pyrkinyt tekemään rakennusalan työnvälityksestä mahdollisimman ihmisläheistä ja konttorin väestä huokuu aito ylpeys työntekijöitä kohtaan. Mutta miltä toiminta näyttää työnhakijan näkökulmasta? Päästimme tällä kertaa ääneen uunituoreen värväämöläisen. Lue alta, miksi rakennusmies Fred Suni päätyi hakemaan töihin juuri Värväämölle ja katso Värväämön avoimet työpaikat.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelun pohjalta yhteistyössä Värväämön kanssa. Värväämö tarjoaa töitä rakennusalan ammattilaisille Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Oulun seudulla.

Värväämön haastattelun jälkeen ei muualla tarvinnut käydä – “tämä oli selkeästi paras paikka”

“Nyt pistit pahan”, naurahtaa seitsemän vuotta alalla työskennellyt Fred Suni, kun kysyn häneltä, miksi hän viihtyy juuri rakennusalalla. “Tämä ala yksinkertaisesti sopii minulle. Työmailla saa tehdä paljon erilaisia hommia ja pidän siitä, että saan tehdä erilaisia työtehtäviä ja kehittää ammatillista osaamistani sen kautta”, hän vastaa. Fredin ura käynnistyi aikoinaan rakennussiivoojan pestistä, jonka jälkeen hän eteni työskentelemään apumiehenä ja logistiikan parissa. “Olen nähnyt paljon erilaisia työmaita ja firmoja. Ja sitä mukaan, kun oppi ja varmuus omaa osaamista kohtaan kasvoivat, olen hakenut aina vain parempia työpaikkoja. Nyt osaan tehdä mitä tahansa, mitä rakennusmestari työmaalla pyytää”, hän kertoo.

Värväämöön Fred törmäsi netissä työpaikkailmoituksia selaillessaan. “Huomasin Värväämön ilmoituksen, soitin heille samantien ja kysyin olisiko heillä minulle hommia.” Hommia löytyi lopulta hyvinkin nopeasti; Fred sai heti puhelimessa kutsun Värväämön toimistolle työhaastatteluun. Rakennusalan osaajille on tällä hetkellä paljon kysyntää, ja Fredillä oli samalle päivälle sovittuna kaksi muutakin työhaastattelua. “Ne jäivät sitten väliin, sillä tämä paikka oli selkeästi se paras.” Ensimmäinen keikka hänelle tarjottiin 20 minuuttia haastattelun päättymisen jälkeen.

Uran mukavin työhaastattelu – “ammattimiehelle tarjottiin heti ammattimiehen palkkaa”

Rakennusalan ammattilaiset tuntuvat suosittelevan Värväämöä toisilleen mielellään, ja myös Fred sai yrityksestä hyvän kuvan heti haastattelusta lähtien. “Seitsemän vuotta olen tosiaan alalla ollut ja tämä oli urani mukavin työhaastattelu”, hän kehuu. “Otettiin Värväämön rekrytoijan Miskan kanssa kahvit ja keskusteltiin muun muassa siitä, mitä osaan ja millaisia töitä olen tehnyt. Ja Miska kertoi vuorostaan siitä, millainen firma Värväämö on. Kaikki meni kuten pitääkin ja minulle tuli heti värväämöläisistä sellainen kuva, että he ovat rehellistä porukkaa.” 

Fred kiittelee myös jouheasti sujunutta palkkaneuvottelua. “Saman tien tarjottiin ammattimiehelle ammattimiehen palkkaa, siitä ei tarvinnyt vääntää lainkaan. Kerroin, kuinka paljon minulla on kokemusta, ja sen mukaan tarjottiin palkkaa. Aina tämä ei tosiaan ole käynyt näin helposti.” Tämän lisäksi häneen vetosi konttorin porukan ystävällinen vastaanotto: “He ymmärsivät tilanteeni. Halusin nopeasti töitä, ja niitä myös sain.”

Ei jonottamista palvelunumeroissa – Esimiehiin saa yhteyden tarvittaessa helposti

Fred kertoo arvostavansa työnantajassa reiluuden ja hyvän hengen lisäksi yksinkertaisesti sitä, että töitä on tarjolla. “Se on minulle se tärkein etu”, hän naurahtaa. “Minulle ei sovi sellainen, että on vaikka ylimääräisiä vapaapäiviä viikolla, sillä vapaat kuuluvat viikonloppuun. Jos luvataan hommia, niin niitä pitää olla, ja täällä onkin.” Fredin ensimmäinen keikka on nyt alkuun noin kuukauden mittainen. “Itäkeskuksessa yövuorossa raudoitusta, betonihommia, muotin tekoa ja mittausta. Tämän jälkeen Värväämön työnantajat lupasivat etsiä minulle uuden työmaan, siirryn luultavasti isolle työmaalle pääkaupunkiseudulla, jossa on valtavasti töitä tarjolla”, Fred kertoo.

Totuus on, että henkilöstövuokrayritysten kautta saatujen keikkojen pituus vaihtelee ja saattaa myös muuttua – usein keikat ovat luvattua pidempiä, mutta ne saattavat myös lyhentyä. Tällaisissa tilanteissa Fred kiittelee Värväämössä sitä, että esimiehiin on vaivatonta olla yhteydessä: “Täällä ei tarvitse jonotella palvelunumeroihin, jotta pääsisi sitten monen ihmisen kautta lopulta keskustelemaan oman esimiehen kanssa. Täällä voin olla heihin suoraan yhteydessä.”

Ensimmäinen vuoro värväämöläisenä sujui Fredin mukaan hyvin. “Olimme yövuorossa hommissa pienellä miehityksellä ja minut otettiin oikein hyvin vastaan.” Värväämöä hän suosittelee mielellään muillekin rakennusalan ammattilaisille – ja on niin jo tehnytkin.

Rakennusalan ammattilainen – kiinnostaisiko työpaikka, jossa kaikki on hoidettu niinkuin pitääkin? Tutustu Värväämön avoimiin työpaikkoihin, tarjolla paljon duunia pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaalla ja Oulun seudulla! Katso avoimet työpaikat työpaikat »

Työnhaku on pitkälti itsensä myymistä työnantajalle. Vierasbloggaajamme Jenni Ryöti antaa vinkkinsä tähän myyntiin ja painottaa rehellisyyden merkitystä.

Sinä olet tuote. Sinä olet mahdollinen sijoitus, jonka täytyisi kantaa tuottoa yritykselle. Työnantaja ostaa sinun aikasi, panoksesi ja taitosi määritellyksi ajaksi. On tärkeää myydä kestävää tuotetta, sillä kilpailu työpaikoista kiristyy koko ajan, ja työnhakijoiden erotuttava toisistaan entistä paremmin.

Älä silti myy työhakemuksessa ja -haastattelussa jotain, mitä et ole. Se huomataan nopeammin kuin arvaatkaan. Jos myyt olemattomia ja kaunisteltuja taitoja, tietoja ja luonteenpiirteitä, joita kuvittelet työnantajan haluavan, paljastut ennen pitkää valheinesi. Mitä itse ajattelisit tuotteesta, josta on luvattu yhtä ja toista, ja joka ei todellisuudessa ole lähelläkään luvattua? Tuliko maksettua liikaa? Pitäisiköhän se palauttaa tai vaihtaa? Niin.

Työhakemus

Kun lähestyt työnantajaa hakemuksella, tee se avoimesti ja rehellisesti. Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea. Vaikka työpaikkailmoituksen vaatimuksissa olisikin asioita, joita et osaa, voit silti myydä asennettasi. Oletko halukas oppimaan uutta? Jos olet, myy sitä. Toitota sitä. Anna intosi kuulua. Jos taas et ole innokas oppimaan uutta, älä myöskään valehtele olevasi.

Sinun ei tarvitse osata kirjoittaa novellia tehdäksesi hyvän työhakemuksen, joka myy aitoa sinua. Ainoa asia, joka sinun täytyy osata, on ymmärtää, mitä juuri sinä osaat ja mihin juuri sinä olet valmis ja halukas kehittyäksesi. Nämä asiat saat selville, kun kuuntelet itseäsi. Tämä on tärkeää, sillä näin erotut muista hakijoista.

Jos olet sitä mieltä, että hakemustekstit ovat pelkkää sanahelinää ja epäolennaisuuksia, kerro se hakemuksessa rehellisesti. Kerro, että tulet mieluummin juttelemaan kasvotusten avoimesta työpaikasta. On parempi kirjoittaa rehellisesti hakemukseen, että olet huono tekemään kirjallisia hakemuksia kuin vääntää tuskissaan kirjakielen mukaista hakemusta ja kääriytyä marttyyrin viittaan syyttäen yhteiskuntaa, kun kutsua haastatteluun ei tulekaan.

Työhaastattelu

Mene haastatteluun rennoin ja avoimin mielin. On ehkä vaikeaa olla jännittämättä, sillä uusien ihmisten kohtaaminen ja heidän arvosteltavana oleminen on ymmärrettävästi hermostuttavaa. Älä kuitenkaan koskaan ikinä milloinkaan kuvittele, että keksitty totuus olisi parempi kuin mielestäsi vähäisempi rehellisyys. Älä myöskään käytä haastattelussa ulkoa opeteltuja vastauksia. Jos joudut opettelemaan vastauksia ulkoa, valehtelet. Älä valehtele. “Missä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?” Jos päässäsi alkaa pyöriä ajatus, että olisipa edes töitä viiden vuoden jälkeen, kerro se. Ei ole häpeä sanoa sellaista ääneen. Se ainakin kertoo, että olet todella halukas tekemään työtä vielä viiden vuoden jälkeenkin. Rehellinen vastaus on aito ja herättää luottamusta, toisin kuin läpipaistava keksitty valhe.

Työhön meno ja siellä oleminen

Jos ja kun olet saanut tuotteesi eli itsesi myytyä, olet töissä. Hyvä. Työ itsesi aidosta myymisestä ei kuitenkaan pääty tähän. Se ei pääty koskaan, jos mielit pitää työpaikkasi ja ehkä jopa kehittyä ja edetä. Tämä pätee jokaiseen uran vaiheeseen. Tiedäthän sen tyypin töistä, joka kehuu osaavansa sitä ja tätä, saavuttavansa asioita ja olevan lähes korvaamaton. Todellisuudessa kaikki tietävät näiden itsekehujen olevan valhetta, sillä uroteoista ei ole todisteita, selkärangasta puhumattakaan. No, älä ole itse se tyyppi. Kun kehut itseäsi jostain, muista, että sen täytyy olla totta ja tapahtunutta. Älä myöskään unohda muita, jotka ansaitsevat kehut. Kun olet luvannut jotain, tee se. Kun olet sanonut olevasi oma-aloitteinen, ole.

Meidän on helppo vikistä, valittaa ja vaatia työnantajalta lisää ja lisää jotain, mitä haluamme. Samaan aikaan emme välitä omista lupauksista, joita olemme antaneet. Älä siis vaadi johdolta selkärankaa, rehellisyyttä ja ahkeruutta, jos olet itse myynyt itsesi sille näillä samoilla ominaisuuksilla, kuitenkaan toteuttamatta niitä. Kun vaadit ja valitat, niin muista olla varma, että voit tehdä sen suoralla selkärangalla. Tällöin pyyntöihisi vastataan useammin. Hyvä tuote saa huoltoa ja huolenpitoa.

Jenni Ryöti

Vierasblogisarjan uusimmassa osassa kirjoittaa Toni Jouhkimo. Hän pohtii tekstissään nykypäivän johtamista. 

Arkijohtamisessa perusasiat jyräävät

Viime vuosina ”Paras Pomo” -kisaan on tultu erilaisilla titteleillä. Esimiehen tai päällikön sijaan on haluttu käyttää titteliä valmentaja, opas, tsemppari tai manageri. Johtamisen ei haluta olevan vain ylhäältä annettua ohjaamista vaan pikemminkin sitä, että suuret linjat johdetaan strategiasta ja ne jalkautuvat yksikön vetäjältä. Arjen toiminta muotoutuu kuitenkin tekijöiden mukaan.

Päättävän ja tekevän tason välistä rajaa on haluttu madaltaa ja samalla lisätä tekijöiden mahdollisuuksia muokata työn arkea mieleiseksi ja sujuvaksi. Nopeasti kehittyvä organisaatio ei kestä aivoitta työtä tekevää lammaslaumaa, vaan se tarvitsee itseajattelevan ja tilanteen mukaan muokkautuvan tiimin, joka ohjaa itse toimintaansa tavoitteita kohti.

Viime vuosien tekninen kehitys on irrottanut työntekijät sekä toisistaan että fyysisestä työpaikasta. Kokoukset ovat siirtyneet pyöreän pöydän äärestä entistä enemmän virtuaalimaailmaan. Lisäksi etäpäivien ja etätyöntekijöiden ansiosta edes perustiimi ei kokoonnu joka päivä samaan paikkaan, vaan työtä saatetaan tehdä yhtä lailla kesämökin laiturilta kuin laskettelurinteen kahviostakin.

Työmarkkinoista on tullut yhä kovemman kilpailun kenttä. Osaavista talenteista taistellaan ja työntekijöitä koetetaan houkutella mukaan sekundaarisilla kannustimilla. Rahan sijaan kovinta valttia rekrytoinneissa ovat ei-rahalliset kannustimet, joista tärkeimpiä ovat työarjen sujuvuuden ja joustavuuden lisääntyminen. Osaava talentti ei tule rahallakaan organisaatioon, jonka tietää ennalta jäykäksi, hierarkkiseksi ja ylhäältä johdetuksi. Jos töissä viettää kolmanneksen elämästään, on pelkästään fiksua toivoa tuohon kolmannekseen mieleistä sisältöä.

Tuloksen kannalta talenttien mielihaluja kannattaa kuunnella tarkalla korvalla. Etenkin asiantuntijaroolissa oman roolin vapaa kehittäminen ja isot joustot roolin muokkaamisessa takaavat organisaatiolle parhaan tuloksen. Ajattelija toimii parhaiten silloin, kun pään ympärillä on tilaa ajatella. Parasta tulosta tuottaa yksilö, joka uskoo yksikön tavoitteisiin ja viihtyy tekemässään työssä.

Jos töissä viettää kolmanneksen elämästään, on pelkästään fiksua toivoa tuohon kolmannekseen mieleistä sisältöä.

Perusasioiden kautta tulokseen

Vastuu, tavoitteet ja työkalut

Esimiestyössä tietyt perusasiat säilyvät trendeistä huolimatta. Johtamisen arki on sitä, että organisaatiossa joku kantaa vastuun tavoitellun tuloksen toteutumisesta. Historiassa on koettu, kuinka huonosti jaettu vastuu tuottaa tulosta. Kun vastuu hajautuu riittävästi, kukaan ei lopulta tunnustaudu vastuunkantajaksi. Laiva menettää kurssinsa ja lopulta eksyy.

Arjen johtamisessa on esimiehen vastuulla antaa yksikölleen tavoitteet sekä tarjota tukea ja mahdolliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä siitäkin huolimatta, että tekijöillä on tehtävänsä suorittamisessa suuri vapaus. Tekemisen vapaus ei auta, jos et tiedä, mitä pitäisi saada lopputulokseksi.

Kolmas johtamisen perusasia on se, että tiimin vetäjän on pystyttävä tarjoamaan työkalut, joilla tulos saavutetaan. Monesti tämä tarkoittaa sitä, että pomo on se, joka etsii varastosta uutta työtuolia tai selvittää etäyhteyksien mahdollisuudet sen jälkeen, kun on hoitanut eri ohjelmien lisenssit kuntoon. Pomon työ ei onneksi ole useinkaan sitä, että johtaja istuu toimistossa ongelmia odottaen.

Kun nuo perusasiat ovat hallussa, on todellakin aika siirtyä valmentamaan ja tsemppaamaan omasta porukasta paras mahdollinen tulos ulos.

Toni Jouhkimo

Kirjoittaja työskentelee Posti Palvelut Oy:ssä palvelupäällikkönä. Hänellä on takanaan pian kaksi vuosikymmentä erilaisissa ja eri tasoisissa esimies-, päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä. Jouhkimo uskoo, että organisaatioiden tulosta voidaan parantaa kohentamalla ja tehostamalla työntekijöiden arkea. Tulos syntyy silloin, kun tekijöiden motiivit, osaaminen ja hyvä johtaminen kohtaavat.

Lemminkäisellä on pian käynnistymässä uusi hanke, jonka pariin pääsemistä tekijät odottavat jo innolla. Himokselle rakennetaan vapaa-ajan keskittymä, johon kuuluu kylpylä, hotelli ja loma-asuntoja. Hankkeeseen rekrytään myös uusia toimihenkilöitä: Nyt haussa on työnjohtajia sekä tuotanto- ja hankintainsinööri. Otimme selvää, millainen työmaa Himoksella on luvassa.

Tämä artikkeli toteutettiin yhteistyössä Lemminkäisen kanssa. Katso Himoksen kylpylähankkeessa avoinna olevat työnjohtajan, tuotantoinsinöörin ja hankintainsinöörin paikat:

Himoksen vapaa-ajan keskuksen rakennustyöt käynnistyvät vuoden 2018 alussa, ja Tampereen toimistolla aloittamista odotetaan jo innolla. Tällä kertaa ei olla rakentamassa tavallisia asuintaloja, vaan vapaa-ajan kohteessa pääsee tekemisiin erikoisempien ja yllättävienkin ratkaisujen kanssa. “On hienoa olla miettimässä, miten ihmiselle tehtäisiin mahdollisimman miellyttävä ja mukava ympäristö, jossa viettää vapaa-aikaa”, sanoo hankekehityspäällikkö Janne Salonen. Uusia kylpylöitä rakennetaan Suomessa harvoin, ja Tampereen aluejohtaja Janne Korja tiivistääkin tunnelmat: “Aika harvinaista herkkua päästä tämmöinen toteuttamaan.” 

Hyvä suunnittelu on pohja sujuvalle rakentamiselle

Salosen mukaan juuri hankekehitysosaaminen on Lemminkäisellä vahvaa, ja Himoksen kylpylä ja vapaa-ajankeskus on tästä yksi hyvä esimerkki. Hän kertoo, että Himoksen hankkeeseen on saatu mukaan erityisen päteviä suunnittelijoita: “Meillä on ammattitaitoisia arkkitehteja ja erittäin hyviä rakennus- ja talotekniikan suunnittelijoita. Myös infrasuunnittelu toteutetaan laadukkaasti, sillä hankkeessa on merkittäviä infrapuolen rakentamisvaiheita kuten isoja kalliolouhintoja.” Salosen mukaan suunnittelu sujuu Lemminkäisellä hyvin, sillä talossa on avoin ja tiimityötä korostava henki. Jokainen on velvollinen huomauttamaan, jos havaitsee suunnitelmissa virheitä ja kaikkia myös kuunnellaan. Tämä on yksi syy, miksi myös työpäällikkö Risto Andersson viihtyy Lemminkäisellä. “Ilmapiiri on avoin ja kenen tahansa työpöydän ääreen voi mennä keskustelemaan mistä vain”, hän sanoo.

Himoksen hankkeessa suunnittelu ja tuotteistus viedään mahdollisimman pitkälle, niin että itse rakentamisvaihe olisi mahdollisimman sujuva. Suunnitteluvaiheessa mietitään jo tarkasti, miten kunkin osuuden rakentaminen toteutetaan työmaalla, ja osittain hyödynnetään valmisosatoimituksia.

Himoksen hanke tarjoaa haasteita, joista oppia uutta ja ponnistaa uralla eteenpäin

Himoksen hanke työllistää noin 15 toimihenkilöä, ja tällä hetkellä tiimiin rekrytään työnjohtajia, hankintainsinööriä ja tuotantoinsinööriä. Hankkeeseen töihin tuleville ammattilaisille avautuu turvattu tulevaisuus, sillä sen parissa riittää töitä kahdesta kolmeen vuoteen.

Salonen kehuu oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia, joita hanke tarjoaa. “Esimerkiksi työnjohtajille tämä on erinomainen tilaisuus kartuttaa arvokasta työmaakokemusta. Aika ei varmasti mene hukkaan, sillä näin vaativassa ja erikoisessa hankkeessa oppii helposti enemmän kuin kymmenessä vuodessa tavallisen talorakentamisen parissa”, hän sanoo. Vastaava työnjohtaja Sakari Tervala kertoo, että juuri monipuolinen rakentaminen on Lemminkäisen parasta antia työntekijöille: “Työmaat ovat vaihtelevia, ja täällä näkee monipuolisesti kaikenlaista rakentamista.” Lisäksi hän arvostaa koulutusmahdollisuuksia ja sitä, että palkasta voidaan aina keskustella oman osaamisen kehittyessä.

Järkevä organisaatio ja selkeät vastuualueet helpottavat työtä: “Kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen, töissä on mukava olla”

Suuret ja vaativat hankkeet tarvitsevat onnistuakseen toimivan organisaation. “Lemminkäinen on hyvin organisoitu. Jokaiseen hommaan on omat ihmiset, joilla on selkeä vastuualue, eikä turhia päällekkäisyyksiä ole“, Andersson sanoo. Salonen taas korostaa tiimityön tärkeyttä projektien onnistumisen pohjana. Projektit ovat niin isoja, että yhteistyön on sujuttava saumattomasti. Muuten vaarana on koko hankkeen viivästyminen tai epäonnistuminen. “Jos yhdessä tekeminen ei onnistu, niin hanke ei onnistu. Sanon tämän 20 vuoden kokemuksella”, hän sanoo.

Tiimityöskentelyn onnistuminen on paljon työpaikan ilmapiiristä kiinni. “Ilmapiirin pitää olla sellainen, että kaikilla on fiilis siitä, että jokainen on tärkeä ja jokainen kantaa vastuunsa omien tehtävien hoidossa”, Salonen kuvaa. “Silloin, kun kaikki puhaltavat yhteen hiileen ja kemia työmaalla toimii, töissä on äärimmäisen mukava olla”, hän lisää.

Asiallinen rekrytointiprosessi ja hyvä perehdytys avittavat uudet työntekijät alkuun

Andersson aloitti työt Lemminkäisellä puoli vuotta sitten. Hän on työskennellyt ennen pääasiassa vastaavan työnjohtajan tehtävissä. Hän kuuli avoimesta työpäällikön paikasta ja innostui hakemaan, sillä Lemminkäisellä on hänen mielestään haastavia ja mielenkiintoisia projekteja. Rekrytointiprosessia hän kuvailee järkeväksi ja normaaliksi. “Laitoin hakemuksen sisään, minkä jälkeen oli pari kappaletta työhaastatteluja, joissa pääsi myös vapaasti keskustelemaan tulevasta työstä”, hän kertoo. Lemminkäinen Talo Oy:n henkilöstöjohtaja Nina Gräsbeck kertoo, että rekrytointiin ja tiimiin sopivan henkilön löytämiseen panostetaan Lemminkäisellä: “On tärkeää, että myös hakija pääsee esittämään kysymyksiä ja tutustumaan mahdolliseen tulevaan esimieheen. Rekrytointihaastattelu on aina vuoropuhelua, jonka tavoitteena on selvittää, kohtaavatko hakijan osaaminen, odotukset ja toiveet työnantajan tarpeisiin.”

Andersson kertoo päässeensä sisälle Lemminkäisen porukkaan nopeasti. Uusi työ alkoi kattavalla perehdytyksellä, ja työkavereihin oli helppo tutustua. Andersson koki saavansa tukea riittävästi, ja työpaikan henki on sellainen, että oman esimiehen lisäksi neuvoa voi helposti pyytää keneltä tahansa. “Koen, että täällä pidetään omista huolta. Työtehtävät ovat monipuolisia ja haastavia, ja niiden suorittamiseen annetaan hyvät työkalut. On kiva tulla töihin joka aamu”, Andersson sanoo.

Kiinnostuitko Himoksen kylpylähankkeesta? Haluaisitko mukaan Lemminkäiselle rakentamaan ainutlaatuista vapaa-ajan keskusta? Lemminkäisellä on paikkoja auki nyt työnjohtajille, hankintainsinöörille sekä tuotantoinsinöörille. Lue lisää ja hae:

Hälytysjärjestelmiä koteihin toimittava Sector Alarm rekrytoi vuoden 2017 aikana 100 uutta työntekijää Suomeen. Edellisessä artikkelissa kerroimme myyntiedustajan työstä. Tällä kertaa perehdymme puolestaan hälytysjärjestelmien asentajan arkeen haastattelemalla kahta hiljattain työnsä aloittanutta työntekijää, Serdar Ilteriä ja Sanna Ijästä.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Sector Alarmin kanssa.

Alanvaihtajat asennushommiin

Kun Serdar Ilter sai perheenlisäystä syksyllä 2016, hän joutui harkitsemaan alanvaihtoa. Kuljetusalalla työskennelleen pienen pojan isän muuttuneeseen elämäntilanteeseen eivät nimittäin enää sopineet viikkoja kestävät työmatkat Norjaan. Hän löysi Sector Alarmin työpaikkailmoituksen, jossa haettiin uusia asentajia. Serdar jätti hakemuksen ja huomasikin pian olevansa työhaastattelussa. Prosessi päättyi onnellisesti: ”Niin siinä sitten kävi, että kaikista hakijoista valitsivat meikäläisen.” Serdarilla on kunnia olla Sector Alarmin ensimmäinen asentaja Vaasassa, jossa toiminta alkoi keväällä 2017.

Oulun ensimmäisenä asentajana aloittanut Sanna Ijäs on niin ikään alanvaihtaja. Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hän on ehtinyt tehdä monenlaista: työskennellä rakennustyömailla, opiskella oppisopimuksella talonrakentajaksi, käydä armeijassa ja hoitaa pientä lastaan. Kun siirtyminen vauvantuoksuisesta arjesta työelämään tuli ajankohtaiseksi, Sanna päätti olla palaamatta rakennusalalle. Sector Alarmin työpaikkailmoituksen näkeminen oli rakkautta ensisilmäyksellä: ”Sanoin miehelleni, että eikö tämä vaikutakin unelmaduunilta.” Tehtävässä Sanna saisi jatkossakin käsitellä työkaluja, mutta uutta oli asiakkaiden kohtaaminen kasvotusten. ”Välillä raksalla oli liiallista jurottamista”, sosiaalinen Sanna kertoo naurahtaen.

Jokaisen kodin yksilölliset tarpeet ohjaavat asennustyötä

Asentajan työhön kuuluvat uusien järjestelmien asennukset ja vanhojen järjestelmien huoltotoimenpiteet. Hälytysjärjestelmään sisältyvät murto- ja palohälytykset, ja lisälaitteita on tarjolla esimerkiksi vesivuotojen havaitsemiseen. Tällä hetkellä asentajat palvelevat enimmäkseen kotitalouksia, mutta järjestelmiä asennetaan myös pk-yrityksille. Asentajat työskentelevät arkisin kahdeksasta neljään.

Kun myyjä on myynyt hälytysjärjestelmän, asentaja saa toimeksiannon asiakaspalvelun kautta. Hän ajaa sovittuna aikana asiakkaan luokse selvittääkseen tämän tarpeet ja tutustuakseen asennuskohteeseen. Toisia asiakkaita huolettavat enemmän asuntomurrot, toisia taas paloturvallisuus. Sannan mukaan näin kesän kynnyksellä asiakkaat näyttäisivät haluavan varmistaa kotinsa turvallisuuden esimerkiksi ollessaan mökillä tai matkoilla. ”Kattavan kodin turvakartoituksen perusteella pystymme antamaan suosituksen siitä, mitä minnekin kannattaa laittaa”, Serdar kertoo.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Kun asiakkaan tarvitsema ratkaisu on selvillä, laitteet ohjelmoidaan. ”Meillä on ohjelmointilaitteet, joilla laitteet saadaan toimimaan keskenään”, Serdar valottaa. Ohjelmoinnin jälkeen laitteet asennetaan paikoilleen. Laitteita testattaessa asiakas näkee konkreettisesti, kuinka ne toimivat käytännössä. Lopuksi annetaan vielä käyttökoulutus. ”Laitteisto on niin yksinkertainen käyttää, että jokainen oppii sen”, Serdar lupaa.

Uusien hälytysjärjestelmien asennuksen ohella asentajat huoltavat jo käytössä olevia järjestelmiä. Asennusten lomassa asentaja tekee Sannan mukaan myös tarviketilauksia sekä täydentää ja järjestelee varastoa.

Koulutettavasta kodin turvallisuuden asiantuntijaksi

Sector Alarmille tullessaan ei tarvita tiettyä pohjakoulutusta, sillä Sector Alarm kouluttaa uudet työntekijänsä työsuhteen alussa. Serdar ja Sanna matkustivatkin kolmeksi viikoksi Helsinkiin koulutettaviksi. ”Koulutus on mietitty monelta kantilta, jotta se antaisi parhaan mahdollisen pohjan uudelle asentajalle”, Serdar kehuu sekä kiittelee samalla uutena työntekijänä saamaansa kohtelua ja Sector Alarmin hyvää yhteishenkeä.

Koulutuksen ensimmäisellä viikolla ensikertalaiset kiersivät myyntiporukan matkassa nähdäkseen, kuinka hälytysjärjestelmiä myydään. Ensimmäisen viikon loppupuolella Serdar ja Sanna lyöttäytyivät kokeneempien asentajien mukaan. Teoriaa ei käyty läpi ensimmäisellä viikolla lainkaan, mikä oli Serdarin mielestä viisasta. Teoriaosuus käsitti kattavan kodinturvallisuuden tietopaketin sekä hälytysjärjestelmien asentamiseen ja huoltoon liittyvät yksityiskohdat.

Koulutusjakson viimeisellä viikolla palattiin jälleen kentälle. ”Silloin asetelma kääntyi niin päin, että me uudet saimme tehdä kaiken ja kokeneemmat asentajat neuvoivat tarvittaessa”, Serdar kertoo. Tämä oli erinomaista valmentautumista seuraavalla viikolla alkaneeseen itsenäiseen työskentelyyn. Kotikaupunkeihinsa palattuaan Serdar ja Sanna eivät ole pyöritelleet peukaloitaan vaan asennushommia on riittänyt jokaiselle päivälle.

Koulutusjaksolta Serdarille jäi mieleen tapa, jolla työnantaja suhtautui työntekijäänsä. ”Minulla on ollut ensimmäisestä työpäivästä lähtien sellainen olo, että olen todella tervetullut taloon”, Serdar kertoo hehkuttaen hyvää yhteishenkeä. Sanna on samoilla linjoilla.

Kävelevä käyntikortti syntyy oikeanlaisesta asenteesta

Serdar kertoo tavanneensa koulutusjakson aikana hyvin erilaisia ihmisiä, mutta silti jokin tuntui yhdistävän porukkaa. Hän arvioi tämän johtuvan siitä, että Sector Alarm painottaa rekrytoinneissaan enemmän persoonaa kuin tiettyä osaamista. ”Taustallasi ei ole sillä lailla merkitystä, jos asentajan työ kiinnostaa”, rohkaisee Serdar.

Asiakaspalveluhenkisyys on tarpeen, sillä työskentely tapahtuu pääsääntöisesti ihmisten kodeissa. Yksi asiakaskäynti voi kestää 3-5 tuntia, joten ihmisten kanssa on tultava hyvin juttuun ja on osattava mukautua erilaisiin tilanteisiin. ”Me olemme kävelevä käyntikortti liikkuessamme ihmisten kodeissa ja yrityksissä”, korostaa Serdar työn vastuullisuutta.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Sanna puolestaan peräänkuuluttaa omatoimisuutta, iloista mieltä, taipuisaa luonnetta ja hyviä käytöstapoja. Hän myös nostaa Serdarin tavoin esille tarpeen tulla toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Vaikka uusia työntekijöitä neuvotaankin kädestä pitäen, ei haittaa, jos tavanomaisimmat työkalut, kuten ruuvimeisseli, pysyvät kädessä.

Kun työnantaja välittää, työntekijäkin haluaa antaa parhaansa

Serdar kertoo, että häntä motivoi asentajan työssä se turvallisuudentunne, joka asiakkaalle syntyy tämän saatua kotiinsa toimivan hälytysjärjestelmän. ”Esimerkiksi ikäihmisille tulee tunne, että he voivat nukkua kotona yönsä rauhassa”, hän sanoo. Serdaria motivoivat myös työn vastuullisuus ja työn tulosten näkeminen.

Sannakin näyttää löytäneen työlleen suuremman merkityksen: ”Koen voivani vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen ja ehkä jossakin määrin arkielämänlaatuun.” Vastineeksi siitä, että työnantaja välittää hänestä, hän on itsekin valmis tekemään parhaansa: ”Haluan hoitaa oman tonttini hyvin ja tehdä työnantajani ylpeäksi.”

Oppimisen riemua ja ikimuistoisia asiakaskohtaamisia

Sanna on iloinen siitä, kuinka hyvin työt ovat lähteneet sujumaan. ”Odotin hieman takkuisempaa alkua”, hän naurahtaa ja muistaa kiittää informatiivista koulutusjaksoa. Vastaan on tullut haastaviakin tilanteita, joista on kuitenkin selvitty hienosti, uusia asioita oppien.

Heti Vaasaan palaamisen jälkeen Serdar pääsi kokemaan onnistumisen riemua. Eräällä asiakkaalla oli ulkorakennuksessa omistajalleen rakkaita tavaroita, joten tilan murtosuojaus oli hyvin tärkeää. Lisäksi kodissa oli pannuhuone, jonka paloturvallisuus oli asiakkaalle erityisen kriittinen tekijä aikaisemmin sattuneen läheltä piti -tilanteen vuoksi.

Haasteeksi projektissa muodostui laitteiden kantamat. ”Alkoi olla siinä rajoilla, että riittääkö laitteidemme kantama ulkorakennukseen saakka”, Serdar kertoo ja myöntää kokeneensa tilanteen jännittäväksi. Kantama kuitenkin riitti ja lopputuloksena oli tyytyväinen asiakas. ”Nähtyäni asiakkaan reaktion tuli todella hyvä fiilis”, hän sanoo.

Kiinnostuitko työskentelystä Sector Alarmilla?

Hae oheisen linkin kautta!

Katja Keskitalon ensimmäisestä työpäivästä Valmet Automotiven valmistusliiketoiminnan Business Process Development Managerina ei haastatteluhetkellä ollut vielä kerennyt kulua kauaa – hän nimittäin hyppäsi remmiin vastaavista tehtävistä toisesta yrityksestä vasta pari viikkoa sitten. Uunituore työntekijä Keskitalo ei kuitenkaan Valmet Automotivella ole, sillä ennen muualle siirtymistään hän oli ehtinyt työskennellä talossa eri tehtävissä jo usean vuoden ajan. Selvitimme, mikä houkutteli hänet palaamaan.

Tämä artikkeli on osa autoalasta kertovaa juttusarjaa ja kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Valmet Automotiven kanssa. Tutustu Valmet Automotiven uramahdollisuuksiin »

1. Monipuoliset urapolut ja mahdollisuus kehittää itseään “aikalailla rajattomasti”

Valmet Automotive työllistää satoja toimihenkilöitä – ja urapolkujakin on tämän myötä tarjolla monenlaisia. Haastateltavamme Katja Keskitalon ura on tästä hyvä esimerkki. Hän haki aikanaan töihin Valmet Automotivelle heti pintakäsittelytekniikan insinööriksi valmistuttuaan. Hänen uransa käynnistyi maalaamon alue-esimiehen pestistä, jonka jälkeen hän siirtyi suunnittelutehtäviin samalle osastolle. Neljä vuotta Valmet Automotivella työskenneltyään Keskitalo vaihtoi työpaikkaa ja opiskeli samalla kauppatieteiden maisteriksi. Opintojensa loppuvaiheessa hän palasi Valmet Automotivelle työskentelemään laatuosastolla muun muassa asiakaspalautteen, laadunkehityksen ja Six Sigma -kehitysprojektien parissa. Tämän jälkeen tie vei takaisin maalaamoon – tällä kertaa laatupäälliköksi. “Sitten vaihdoin taas työpaikkaa, olin siellä vajaan vuoden. Palasin takaisin vastaavan position avauduttua Valmet Automotivella ja pääsin jälleen takaisin tuttuun taloon”, Keskitalo kertaa.

Mikä houkutteli hänet palaamaan? “Syitä on monia”, Keskitalo hymyilee. “Valmet Automotive on kansainvälinen voimakkaan kasvun yritys, minkä ansiosta täällä on tarjolla nyt ja myös jatkossa laajasti erityyppisiä haasteita ja työmahdollisuuksia.” Aiemmin haastateltu laatuinsinööri Tuomo Rauni kehui vahvasti talon tarjoamia mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan. Keskitalo korostaa samaa: “Täällä on mahdollista kehittää itseään aikalailla rajattomasti.” 

2. Modernit työkalut – Leanin ja Six Sigman avulla toiminta pysyy kilpailukykyisenä

Keskitalon uusi työnkuva on vasta muotoutumassa, mutta se tulee liittymään valmistusliiketoiminnan prosessien kehittämiseen. “Käytännössä tämä tarkoittaa kehityshankkeiden vetämistä ja ohjaamista tai kehityshankkeisiin liittyvien tiimien jäsenenä olemista. Tavoitteenamme on parantaa toiminnan ja yksittäisten toimintojen tehokkuutta ja kilpailukykyä.” 

Alansa johtavana toimijana Valmet Automotivella on käytössä modernit työkalut ja menetelmät joka osa-alueella. Kehityshankkeissa hyödynnetään muun muassa Lean-ajattelua ja laatujohtamisen Six Sigma -työkalua. “Molemmat menetelmät ovat hyviä. Varsinkin Six Sigma johdattaa systemaattiseen tapaan ratkoa ongelmia ja vie sen kautta kohti tavoitteita”, Keskitalo kertoo ja lisää: “Leanin työkalut ovat todella hyviä, kun puhutaan toiminnan tehokkuudesta. Niiden avulla kaikki ylimääräinen, joka ei tuota asiakkaalle arvoa saadaan minimoitua. Järkevä ja hyvä tapa pysyä kilpailukykyisenä siis.”

3. Positiivinen yrityskulttuuri – “teemme haastavia projekteja, mutta huumori pysyy mukana kiireenkin keskellä”

Viimeisenä pointtina Keskitalo nostaa esille hyvän työporukan ja erittäin positiivisen yrityskulttuurin. “Kulttuurimme on haastava, mutta hyvä. Täällä tehdään paljon projekteja ja jokainen ymmärtää hyvin yhteiset tavoitteet. Vaikka välillä olisi hyvinkin hektistä ja kiireistä, niin etenemme yhdessä kohti päämääriämme.” Rautaisten ammattilaisten välillä vallitsee kiireen keskelläkin hyvä henki. “Huumori pysyy mukana. Nauramme ja heitämme vitsiä, ilmapiiri ei missään nimessä ole liian vakava”, Keskitalo kertoo.

Tänne voi hakea monenlaisella taustalla – tärkeintä on halu oppia uutta ja taito hyödyntää tietoa.

“Tulevaisuutemme näyttää hyvin valoisalta, nykyiset sopimukset ovat pitkiä ja täällä on hyvä tekemisen meininki”, Keskitalo mainitsee. Valmet Automotivelle voi hänen mukaansa hakea monenlaisella taustalla. “Itselläni on kaksoistutkinto, mutta täällä on paljon myös esimerkiksi kaupallisen alan osaajia. Insinöörin koulutus ei siis ole pakollista, joskin kiinnostuksesta tekniikkaan on hyötyä. Tärkeintä on kuitenkin se, miten osaa hyödyntää tietoa ja oppia uutta.”

Haluaisitko haastaa itsesi autoteollisuuden ja tekniikan näköalapaikalla? Valmet Automotive rekrytoi nyt lukuisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, seuraa avoimia työpaikkoja ja ota uusi suunta urallesi »

Lue myös autoalan uramahdollisuuksista kertovan juttusarjan aiemmat jutut:

Moni yllättyy: Valmet Automotive on paljon muutakin kuin autotehdas

Autotehtaan laatuinsinöörin tavoitteena on virheetön auto – “Tulin tänne, sillä halusin kehittää osaamistani”

Innovaatiot ja digitaalisuus näkyvät nyt myös rakennusalalla. Bolt on lanseerannut uuden työnvälitystä helpottavan sovelluksen, jonka kautta työmiehet saavat keikkoja ja asiakkaat voivat tilata osaajia. Kysyimme työntekijöiltä, mitä hyötyä sovelluksesta on ollut ja mitkä ovat sen parhaat puolet.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Boltin kanssa. Bolt etsii jatkuvasti uusia rakennusalan ammattilaisia riveihinsä, lataa sovellus ja katso avoimet paikat!

Bolt-sovellus uudistaa rakennusalan työnvälitystä – työtarjouksia nopeasti ja ilman välikäsiä

Rakennusalan työnvälitysfirma Bolt on ottanut uudenlaisen lähestymistavan työnvälitykseen luomalla siihen tarkoitetun mobiilisovelluksen. Sovellus on alusta, jolla työntekijä ja työn tilaaja voivat kohdata helposti ja nopeasti. Työntekijä saa sovelluksen kautta tiedon tarjolla olevasta keikasta, jonka hän joko hyväksyy tai hylkää nopeassa ajassa. Työntekijä pääsee myös itse valitsemaan avoimista työtarjouksista itselleen parhaiten sopivan niin työmatkan kuin työnkuvan perusteella. Tekijän saaminen on näin myös tilaajan näkökulmasta nopeaa ja helppoa.

“Bolt on uudenlainen vahvasti teknologiaan pohjautuva yhtiö, jossa on kovat perinteet töiden tarjoamisessa rakennusalan ammattilaisille ja osaaminen taitavien rakentajien välittämisessä asiakkaille. Olemme vahvistaneet toimintaamme viime aikoina muun muassa koodausosaamisella”, Boltin markkinointi- ja kehitysjohtaja Timo Hakkarainen kertoo Boltin synnystä.

Mihin tarpeeseen sovellus on luotu? Tavoitteena on ollut helpottaa ja parantaa prosessia. Työn tilaajat voivat tulevaisuudessa antaa keikan jälkeen arvostelunsa työntekijän panoksesta, jonka myös muut tilaajat tulevat näkemään. Samaten työntekijät voivat arvostella asiakkaan, jonka myös muut työntekijät näkevät. Sovellus on kaikkien talonrakentamisen, talotekniikan ja maa- ja viherrakentamisen ammattilaisten ladattavissa ja käytettävissä.

“Olemme tehneet sovelluksesta niin helpon, ettei työntekijöitä tarvitse edes kouluttaa sen käyttämiseen”, rekrytoinnin tiimivastaava Desiree Saarikivi kertoo. “Jos jollakin on ollut sovelluksesta kysyttävää, on apua saanut meiltä puhelimitse”, hän jatkaa.

“On tosi hyvä fiilis, kun tietää, että töitä on varmasti tulossa”

Yksi ensimmäisistä sovelluksen puhelimeensa ladanneista työntekijöistä on maalari Rene Kask. “Sovellus on hyvin helppo käyttää. Olin ensimmäisiä sovelluksen lataajia, joten testasimme yhdessä toimistolla Boltin porukan kanssa, että prosessi sujuu oikein”, Rene kertoo. Nykyisen keikkansa hän on vastaanottanut sovelluksen kautta.

Mitä hyötyä Rene näkee sovelluksen käytössä? “Se on todella innovatiivinen ja nykyaikainen. Informaatio liikkuu nopeasti työntekijältä asiakkaalle ja toisinpäin.” Boltilla niin ikään työskentelevä Juha Jalkanen on samaa mieltä: “On se entiseen soittamiseen verrattuna parempi ja kaikkihan menee nettiin. Ei ole pakko saada ihmistä kiinni, vaan hän näkee saapuneen keikkatarjouksen oli hän sitten missä tahansa.”

Työntekijät käyttävät sovellusta silloin, kun uusi keikka tulee tarjolle ja he joko hyväksyvät keikan tai hylkäävät sen. Työtunnit voi jatkossa kirjata sähköisesti sovellukseen. Apumies Ali Nasiru näyttää rakennustyömaalla sovellusta kännykästään ja osoittaa, miten työtarjoukset ilmenevät ja kuinka niihin vastataan. Sovelluksen avulla työtarjouksen saa hyväksyttyä nopeasti ja voi olla turvallisin mielin, sillä tiedossa on uusi keikka. “Sovellus on mielestäni hyvä, sillä se auttaa tekemään työtä enemmän ja paremmin. On tosi hyvä fiilis, kun tietää, että töitä on varmasti tulossa”, Ali kuvailee.

Hyvä palaute parantaa työllistymistä ja palkkaa – “Palvelemme myös työntekijän omalla äidinkielellä”

Ylpeys oman työn jälkeen näkyy konkreettisimmin silloin, kun työmies saa palautetta työstään. Toisinaan Boltilta otetaan yhteyttä työntekijään ja välitetään työnjohtajalta tai työmaainsinööriltä saatu palaute. Vielä hienompaa on jos saa kuulla, ettei pelkästään asiakas vaan myös itse pääurakoitsija on ollut tyytyväinen työn jälkeen. “Palaute on arvokasta. Yleensä kiitetään nopeudesta”, Rene sanoo. Tulevaisuudessa Bolt-sovelluksen kautta työntekijät saavat palautetta paremmin ja nopeammin: he ansaitsevat yhdestä viiteen tähteä jokaisesta keikastaan. Hyvät arvostelut auttavat edelleen työllistymisessä ja niiden mukaan työntekijälle voidaan maksaa parempaa palkkaa.

Desiree kertoo, että Boltilla rakennusalan kansainvälisyys on pystytty ottamaan hyvin huomioon. Boltilla on rekrytoijia, jotka pystyvät usein palvelemaan työntekijää hänen omalla äidinkielellään: esimerkiksi viroksi, venäjäksi, romaniaksi tai englanniksi. Huolenpito näkyy siinä, että työntekijöitä autetaan myös työn ulkopuolisissa, arkisissa asioissa, jos heillä on esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää jotakin. Myös sovelluksen voi ladata useilla kielillä.

“Innostavaa sovelluksen tekemisessä on ollut se, että saan tehdä sitä oikeille ihmisille, joita se helpottaa löytämään työtä. Se auttaa työntekijää ja työn tilaajaa kohtaamaan”, mukana sovelluksen tekemisessä ollut ohjelmistokehittäjä Ian Tuomi sanoo. “Tiimissämme on tosi lahjakkaita ja ammattitaitoisia ihmisiä ja pystymme luomaan ketterästi uutta”, hän kuvailee.

Boltin vahvuutena ovat Timo Hakkaraisen mukaan ennen kaikkea parhaat ammattilaiset. Heille halutaan maksaa parasta mahdollista palkkaa, varustaa heidät erinomaisilla työkaluilla ja antaa heidän valita hyvät, mieleisensä keikat. “Pidämme heistä hyvää huolta”, hän summaa.

Kutsuvatko työt työmaalla? Jätä hakemus, lataa sovellus ja vastaanota ensimmäinen työkeikkasi!

Katso avoimet työpaikat »

Lue myös: Rakennusalan työnvälitysfirma, jossa työntekijät kohdataan – “Rekrytoijiin on saanut luotua hyvän suhteen”

On yksi maaliskuun kirpeän aurinkoisista päivistä. Duunitori pääsee vierailemaan työmaalle, jossa työskentelevät muun muassa rakennusalan työnvälitysfirma Boltin työmiehet – tarkoituksena on tutustua heidän arkeensa. Lue artikkelista, millaisia keikkoja Boltin tuntimiehet ovat saaneet ja miksi he ovat viihtyneet Boltin palkkalistoilla.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Boltin kanssa. Bolt etsii jatkuvasti uusia rakennusalan ammattilaisia riveihinsä, lataa sovellus ja katso avoimet paikat!

Saamme varusteet niskaan, upouudet turvakengät jalkaamme ja löydämme tuntimiehet työmaa-alueen puolelta. On kiinnostavaa päästä alueelle, jolle itselläni ei olisi muutoin pääsyä. Meteli on suhteellisen kova ja alueella liikkuu monenlaisia työkoneita. Tapaamme maasta hiljalleen nousevan talon perustuksilla Ali Nasirun sekä Juha Jalkasen, jotka tekevät keikkoja työmaille Boltin työntekijöinä.

Erilaisia keikkoja ja vaihtelevia työmaita – hyvälle tekijälle löytyy töitä

Apumies Ali opiskelee työnsä ohessa sähköalan ammattilaiseksi ja on ollut Boltilla viime kesästä asti, jolloin hän aloitti työt rakennusalalla. Paikka Boltilla löytyi ystävän kautta, joka suositteli yritystä ja oli saanut sieltä työpaikan. Ali kävi haastattelussa paikan päällä toimistolla ja pääsikin nopeasti aloittamaan työt. Hän on suositellut Boltia myös muille: “Suosittelen sellaisia kavereitani tulemaan Boltille, joiden uskon olevan hyviä ja ahkeria työntekijöitä.”

Ali on tehnyt keikkoja jo useilla työmailla muun muassa Isossa Omenassa, Kalasatamassa ja Ruoholahdessa. Työmailla on tehty niin purkua, kantamista ja muita avustavia töitä, mitä milloinkin on pyydetty tekemään. Ali tulee työmaalle yleensä seitsemäksi, ja päivää rytmittävät kahvi- ja lounastauot. Perheellisen Alin arkeen kuuluu sekä työ että koulu. Koulupäivän jälkeen hän hakee lapset päiväkodista ja saattaa iltaisin tavata myös kavereitaan.

Juha Jalkanen on ollut Boltilla töissä puolitoista vuotta. Mies kertoo rakentaneensa esimerkiksi keittiöitä, kattoja ja seiniä ja tehneensä myös maanrakennusta. Tähän mennessä töitä on löytynyt isoilta työmailta: on ollut niin sairaaloita, kouluja kuin länsimetroakin. “Olin edellisellä työmaalla puoli vuotta. Edellinen kaveri oli ollut siellä vuoden”, Juha kertoo.

Työmaa-alueen läheisyyteen kurvaa Boltin musta Amarok-pickup, jonka kyljessä komeilee uusi keltainen mutterilogo. Auton lavan kyydistä valutetaan kahvinjanoisille tummaa, höyryävää eliksiiriä. Rekrytoinnin tiimivastaava Desiree Saarikivi kutsuu myös muita työmaan työntekijöitä nauttimaan kahvit, ja osa heistä liittyykin seuraamme iloisesti jutellen.

Yksi keikka venyi viideksi vuodeksi monipuolisissa tehtävissä

Päivä vie meidät myös Boltin toimistolle Lauttasaareen. Vieraskin aistii, että fiilis toimistolla on rento ja huumoria riittää. Ilmapiiri vaikuttaa lämpimältä ja avoimelta, minkä on huomannut myös maalarina Boltin palkkalistoilla työskentelevä Rene Kask.

Rene tuli Suomeen työkeikalle viisi vuotta sitten ja päätyi jäämään pidemmäksi aikaa. Boltille hän siirtyi vuoden 2016 elokuussa. Taitava maalari on ehtinyt työskennellä siitä lähtien jo useammilla työmailla, muun muassa Clarion-hotellin työmaalla satamassa. “On ollut niin käsin tehtävää näpertelyä kuin koneella tehtävää maalarin työtä. Tasoitusta, maalausta, hiontaa, teippauksia.” Marraskuussa Rene oli varattu keikalle viideksi päiväksi, mutta hän sai työn valmiiksi jo kahdessa päivässä.

Nykyisellä työmaallaan Rene on ainoana maalarina ja saanut siksi tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. “Täällä työhön on saanut lisäulottuvuutta koneella tehtävästä työstä: ruiskumaalauksesta, lasikuitutapettien laittamisesta ja erilaisten samettipohjien ja verkkojen työstämisestä.” Vaikka palautetta ei niin usein saakaan, hän olettaa, että työhön on oltu tyytyväisiä, sillä keikkaa on pidennetty jo kaksi kertaa pitkiksi ajoiksi.

Kiitosta henkilökohtaisesta palvelusta – “Vaikka tämä on vuokrafirma, työntekijä otetaan oikeasti huomioon”

Rakennusalan ammattilaisille tuntuu olevan tärkeintä se, että töitä ylipäätään on ja että niistä maksetaan palkka oikein ja silloin kun kuuluukin. Haastateltavien mukaan tämä toteutuu Boltilla. Rene muistuttaa, että työllistymiseen voi vaikuttaa itse: “Kun suhtautuu työntekoon rehdillä asenteella ja antaa parastaan, sitä arvostetaan ja sillä pystyy varmistamaan, että saa töitä jatkossakin.”

Sekä Juha että Rene painottavat Boltilla saamansa henkilökohtaisen palvelun tärkeyttä. “Ihmisten välinen kohtaaminen on ollut tärkeää ja silloin kaikki sujuu hyvin. Rekrytoijiin on täällä voinut luoda läheisen suhteen”, kertoo Rene. Tähän Juha lisää: “Vaikka tämä on vuokrafirma, täällä saa hyvää kohtelua ja työntekijä otetaan oikeasti huomioon.”

Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeää myös työmailla. Renelle tärkeintä on ystävällinen, kunnioittava ja arvostava ilmapiiri. Kun kaikki toimii hyvin, on työmaalle mukava mennä päivittäin. “Nykyisellä työmaallani on tähän mennessä ollut paras ilmapiiri ja fiilis, sinne voisin mennä vaikka joka päivä. Ainoa vaan, että se on kaukana Nuuksion kupeessa, jumalan selän takana”, Rene nauraa. Hänelle työn tekeminen itsessään on motivoivaa, sillä silloin saa tehdä sitä mistä tykkää.

Rene tiedostaa, että on paljon sellaisia henkilöitä, jotka vierastavat ajatusta vuokrafirmassa työskentelemisestä – oli hänellä itselläänkin aluksi jonkinlaisia ennakkokäsityksiä. “Nyt kun olen itse ollut täällä, en enää näe sitä kovin ihmeellisenä. Tietysti jotkut eivät välttämättä tykkää vaihtelevista kohteista, sillä juuri kun toisessa on tottunut olemaan, vaihtaakin uuteen. Mielestäni välillä on mielenkiintoistakin, että saa vaihtelua.”

Kysyn Alilta, miksi hän suosittelisi työtä Boltilla. “Jos annan numeron asteikolla nollasta kymmeneen, niin rehellisesti annan kymmenen. Boltilla yritetään oikeasti luoda työntekijöille hyvä fiilis”, hän iloitsee.

Oletko rakennusalan ammattilainen tai innokas apumieheksi haluava? Katso Boltin avoimet paikat ja lataa Bolt-mobiilisovellus!

Katso avoimet työpaikat »

Lue myös: Uusi Bolt-sovellus mullistaa rakennusalan työnvälitystä: hyvillä arvosteluilla parempaa palkkaa

Kiinnostaisiko sinua tehdä myyntiä rekrytointialaa uudistavassa yrityksessä? Duunitorilla myyjän työ on monipuolista, vastuullista ja itsenäistä. Lue, mitä kaikkea Key Account Managerimme Laurin työpäivään kuuluu.

Duunitorilla myyjät hankkivat omia asiakkaita, joiden kanssa he pääsevät rakentamaan asiakkuutta ja kehittämään yhteistyötä. Myyjän työ koostuukin useista eri osa-alueista ja asiakkaiden kanssa toimiminen tuo työpäiviin vaihtelevuutta. Kurkistimme Duunitorin Key Account Managerin Laurin työpäivään.

Työtehtävä: Key Account Manager 
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Markkinointi
Harrastukset: Kuntosali, lenkkeily, sulkapallo, laskettelu ja suunnistus
Myyjän tärkeimmät ominaisuudet: Kokonaisuuksien ja yrityksen liiketoiminnan ymmärtäminen, taito kuunnella asiakasta ja mukautua asiakkaan mukaan sekä yhteistyömahdollisuuksien hahmottaminen useasta eri näkökulmasta
Fun fact: Lauri on hypännyt maailman kolmanneksi korkeimman benjihypyn Uuden-Seelannin Queenstownissa

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta ja heittäytymiskykyä

Asiakaspäällikön tehtävien edellytys on, että myyjällä on ostavia asiakkaita. Tämän vuoksi myyjän on ensin hankittava asiakkaat ja rakennettava asiakkuudet.

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta; puhelin on otettava käteen ja alettava soittamaan ihmisille. Toiminta alkaa rullaamaan, kun tulee onnistumisia – saat tapaamisia ja tapaamisista tulee kauppoja. Jokainen asiakas on aina uusi mahdollisuus.

Uusasiakashankinta on raakaa myyntityötä, joka lähtee asiakkaan tarpeesta. Puhelun tarkoitus on kartoittaa asiakkaan tilanne ja varata aika tapaamiselle, eli toisin sanoen myydä ajatus ja idea Duunitorin tarjoamista palveluista sekä yhteistyön arvosta molemmille.

Suomessa myyntiä vieroksutaan ja myyjällä on huono klangi. Kun soitan asiakkaalle, ajattelen aidosti, että meidän tarjoamista palveluista on hyötyä asiakkaalle. En tekisi tätä myyntiä ellen itse uskoisi meidän palveluihin.

Myyntitapaamiset rytmittävät työpäivää

Laurin työpäivän aikataulun määräävät asiakastapaamiset, joita on yleensä muutama päivässä.

Valmistaudun tapaamisiin aina huolellisesti etukäteen. Otan selvää, millainen asiakas on kyseessä ja millaisella toimialalla toimitaan. Tällöin tapaamisessa ei mene turhaan aikaa perusasioiden kertaamiseen. Samalla mietin, millä kulmalla tapaamiseen lähdetään ja millä tavoin asiakkaan kanssa voitaisiin lähteä tekemään yhteistyötä.

Tapaamisessa käydään läpi, mikä Duunitori on ja miksi rekrytointinäkyvyyttä ja työnantajamielikuvaa kannattaa ajatella uudella tavalla. Lisäksi pyritään löytämään asiakkaan kannalta ne kipupisteet ja haasteet, joihin Duunitorin palvelut voisivat tuoda ratkaisun.

Työni on ratkaisumyyntiä. Myyjän on osattava löytää asiakkaan ongelmat, joihin me voisimme tarjota ratkaisun. Tällöin on ymmärrettävä asiakkaan toimintaa kokonaisvaltaisesti. Hr:n lisäksi on otettava huomioon yrityksen markkinointi ja viestintä.

Tapaamisten perusteella Lauri tekee tarjouksia ja miettii kokonaisuutta, miten yrityksen kanssa voidaan jatkaa eteenpäin.

Myyntikäynti on onnistunut silloin, kun tilannetta saadaan jollakin tavalla vietyä eteenpäin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi uutta tapaamista tai tarjouksen jättämistä.

Kampanjoiden suunnittelussa yhdistyy myynti ja markkinointi

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on hyvin palkitseva osa myyjän työtä. Työ ei ole ainoastaan myyntiä, vaan Lauri pääsee miettimään isompiakin työnantajamielikuvaan liittyviä kokonaisuuksia ja konkreettisia ratkaisuja asiakkaiden tarpeisiin. Tällöin markkinoinnin koulutustaustasta on hyötyä.

Rekrytointimarkkinointi on yksi yrityksen parhaimpia markkinointitoimenpiteitä, sillä hyviä työntekijöitä pitää saada houkuteltua firmaan, jotta saadaan tehtyä hyviä palveluita ja sitä kautta tyytyväisiä asiakkaita. Työnantajamielikuva on tärkeä osa rekrytointimarkkinointia.

Lauri pitää Account Managerin työn parhaina puolina vastuuta asiakassuhteiden kehittämisestä sekä myynnin ja markkinoinnin yhdistämistä. Duunitorilla hän on päässyt myös kehittämään itseään monella rintamalla sekä soveltamaan yliopistolla opittuja asioita.

Työtä tehdään itsenäisesti tiimin tuella

Vaikka työ on itsenäistä, se ei ole yksinäistä. Myyntitiimi kannustaa jatkuvasti toisiaan ja miettii yhdessä, miten asioita voidaan tehdä entistä paremmin. Työkavereilta saa aina apua ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailu kuuluu myynnissä asiaan, mutta se tehdään hyvällä hengellä.

Vaikka olisit kuinka hyvä itse, et voi koskaan olla niin hyvä, ettet tarvitse muita. Kaikki arvo, mitä me täällä luodaan, tehdään yhdessä. Meillä on myös todella hyvä porukka ja  loistava yhteishenki.

Joka viikko Duunitorilla kokoonnutaan muutaman kerran koko porukalla keskustelemaan tulevista ja käynnissä olevista projekteista. Lauri korostaa, että tämä helpottaa kokonaiskuvan hahmottamista ja tulevan suunnittelua.

Account Managerin työssä korostuu yhteistyö markkinoinnin kanssa ja se, että tiedetään mitä tapahtuu milloinkin.

Urheilu ja kaverit auttavat rentoutumaan

Urheilu on Laurille tärkeä henkireikä ja keino saada ajatukset pois työstä. Ennen tai jälkeen työpäivän hän rentoutuu käymällä salilla tai lenkillä. Aamulla urheilu auttaa saamaan päivän energisesti käyntiin ja illalla työasiat pois mielestä. Lisäksi Lauri viettää vapaa-aikaansa usein kavereiden ja ystävien seurassa.

Kaverit ja ystävät ovat tärkeä osa elämää. Heidän kanssaan voin rentoutua sekä vaihtaa ideoita ja ajatuksia.

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Account Manageria myyntitiimiimme. Katso tarkemmat tiedot täältä alta ja hae!

Hae Account Manageriksi Duunitorille »

Katso myös muut avoimet paikat:

hae.duunitori.fi »

Haluatko tiimiimme? Kerro meille, mitä voisimme yhdessä rakentaa!

Lue myös:

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Pääset seuraamaan Duunitorin toimiston elämää Twitterissä, Instagramissa ja YouTubessa seuraamalla tiliä duunitori.

Miten rakennetaan palvelu Duunitorin takana? Haastattelimme Software Developeriamme Heta Pärssistä sekä Duunitorin toista perustajaa Martti Kuusanmäkeä siitä, millaista on työskennellä Suomen aktiivisimman rekrytointimedian tuotetiimissä.

Duunitorin takahuoneessa myyjät tekevät kauppaa tohinoissaan, sisältötiimiläiset kynäilevät artikkeleita, mainonta metsästää klikkejä ja asiakaspalvelussa pidetään tyytyväisten asiakkaiden langat käsissä. Mutta mitään ei tapahtuisi, ellei esiripun takana koodia taittaisi tekkitiimin taiturit.

Heta aloitti Duunitorilla ensin harjoittelijana keväällä 2015 ja on tämän jälkeen tehnyt töitä myös osa-aikaisesti ulkomailta käsin. Nyt Meksikosta palanneena Heta puuhailee taas täysipäiväisesti monipuolisten ohjelmistokehityksen tehtävien parissa etenkin front-end puolella. Martti vastaa tiskivuorojensa välissä erityisesti Duunitorin palveluista ja rakentaa niitä yhdessä tuotetiimin kanssa. Tällä hetkellä tiimiä ollaan kasvattamassa tuotepäälliköllä ja uudella Software Developerilla. Duunitori elääkin mielenkiintoista käännekohtaa, kun syksyllä parikymmenpäinen henkilöstö kasvaa entisestään ja muuttaa uuteen toimistoon. ”Tällä porukalla on valtava potentiaali ja parhaat hetket ovat vielä edessä. Koska organisaatio on todella nuori, ihmiset pääsevät muotoilemaan itse sen kulttuurin ja tekemisen mallit”, sanoo Martti.

Duunitori elää ja kehittyy siis vahvasti start up -kulttuurin hengessä, mutta toisaalta tarjoaa tekijöilleen valmiin talon mahdollisuudet ja resurssit. ”Tarkoituksemme on tehdä Suomen ja maailman parasta palvelua ja softaa rekrytointiin. Olemme rekrytoinnin ja median digitalisoitumisen ytimessä. Ja juuri tätä muutosta meidän tuotetiimi on viemässä eteenpäin.”

Vapaus vaikuttaa oman tuotteen kehitykseen

”Tuotekehityksessä on tietty vapaus, kun sitä tehdään itselle eikä suoraan asiakkaille”, Martti kertoo. Heta on yhtä mieltä siitä, että mahdollisuus oman tuotteen kehittämiseen on yksi suurimmista motivaation lähteistä. Kehitystyötä tehdään yhdessä innostuen. Martti lisää, että tuotetiimin tekeminen on hyvin ytimessä koko yrityksen mission kanssa: ”Teet koko ajan jotain sellaista, mikä vaikuttaa paitsi oman organisaation ihmisiin, myös ennen kaikkea koko työmarkkinaan ja siihen miten rekrytointiala kehittyy. Teet työtä, jolla on merkitystä.” Duunitoria käyttää päivittäin kymmeniä tuhansia ihmisiä, joten resursseja ideoiden toteuttamiseen löytyy. Duunitori on ennen kaikkea softapalvelu. Duunitori.fi -sivuston ylläpidon ja kehityksen lisäksi Duunitorilla mm. haetaan työpaikkoja sadoista eri verkkolähteistä, tuotetaan sisältöjä, tarjotaan ilmoitusnäkyvyyttä ja työnantajamielikuvakampanjoita yrityksille, ylläpidetään yli 500 eri some-yhteisöä ja lähetetään suodatettuja työpaikkalistauksia eri yhteistyökumppaneiden sivuille.

Ideoiden pallottelu ja uuden tekeminen kuuluvat niin Hetan kuin Martinkin suusta työn eduista puhuttaessa. Kaikki ovat kehitystyössä aktiivisesti mukana ja vastuunottoa myös odotetaan työntekijöiltä. Martti kehuukin tuotetiimiläisten omistautuneisuutta tiimin vahvuudeksi: ”Kaikki ovat asiantuntijoita, joihin pystyy luottamaan ja joita kiinnostaa oikeasti ratkaista ongelmia. Potentiaalia ja osaamista löytyy valtavasti.” Parhaimmat onnistumisen elämykset löytyvät siitä, kun työn tulos konkretisoituu ja päästään tekemään uusia asioita, jotka parantavat palvelun sujuvuutta ja asiakkaiden elämää.

Saavutusten taika tiivistyy porukassa

Duunitorin työyhteisö on hyvin nuori ja toimistolla vallitsee rento ja vapaa ilmapiiri. Sellainen ilmapiiri, johon on kiva tulla töihin. ”Ihmiset tekevät aina sen, että on kivaa ja täälläkin ihmiset muodostavat ison osan työn mielekkyydestä”, Heta sanoo. Tiiviissä ja hyvin itseohjautuvassa työporukassa tekeminen lähtee aina luottamuksesta. ”Täällä on tärkeää, että uskaltaa kysyä apua ja neuvoa muilta”, Heta jatkaa. Kommunikointitaidot ja halukkuus tiimityöskentelyyn ovat myös Martin mielestä oleellisia ominaisuuksia Duunitorin porukkaan liittyville. Myös avoimuus uusien teknologioiden oppimiseen sekä palo omaan tekemiseen ja palvelun kehittämiseen ovat tuotetiimiläisten ydinominaisuuksia. Martti kiteyttää: ”Paljon on kiinni omasta tahdosta ja halusta. Mahdollisuudet ovat suuret.”

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Software Developeria ja Product Manageria tuotetiimiimme. Katso tarkemmat tiedot alta ja hae!

Hae Product Manageriksi Duunitorille »

Katso myös muut avoimet paikat:

hae.duunitori.fi »

Lue myös:

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Seuraa Duunitorilaisia myös Instagramissa, YouTubessa ja Facebookissa!

Näppäimistöt laulavat, kahvikupit höyryävät ja pöytälätkä odottaa pelaajiaan. Sellainen on tavanomainen näkymä kodikkaassa ja modernissa toimistossa Hakaniemessä, jossa päämajaansa pitää Duunitorin tiimi. Maanantaiaamulla nämä duunitorilaiset kerääntyvät toimiston neukkariin aloittamaan viikkonsa yhteisellä aamiaisella, ja loppuviikosta saman pöydän ääressä kilistellään skumppaa jälleen koko porukan kesken. Mitä muuta täältä löytyy? Kurkistetaan Duunitorin arkeen!

Sattuman kautta

Kun Duunitorin perustajat, lapsuudenystävät ja silloiset kauppatieteiden opiskelijat Thomas Grönholm ja Martti Kuusanmäki istuivat joitain vuosia sitten eräässä Kallion kuppilassa ideoimassa omaa yritystä, ei vielä tiedetty, että muutaman vuoden kuluttua firma työllistäisi jo toistakymmentä henkilöä. “Lähdettiin liikkeelle nollasta. Alussa oli vain me ja tietokoneet”, Grönholm muistelee.

Kahden ystävän suunnitelma päätyi nykyiseen muotoonsa lopulta sattuman kautta. Kantava kipinä oli halu rakentaa ja kehittää asioita uudella tavalla, ja tämä ajatus ohjaa kaikkien duunitorilaisten toimintaa edelleen: yritys yhdistää perinteisiä media-, ohjelmisto- ja rekrytointialoja ja on siten kasvanut Suomen suurimmaksi työnhakukoneeksi ja uudenlaiseksi rekrytointimediaksi. Viikoittain Duunitorin some-yhteisöt tavoittavat lähes miljoona ihmistä ja yksittäisiä työpaikkailmoituksia luetaan jopa 900 000 kertaa. Juuri kuukausi sitten palvelu saavutti merkittävän etapin, sillä helmikuuhun mennessä palvelussa oli luettu työpaikkailmoituksia jo 50 miljoonaa kertaa.

“Me halutaan mahdollistaa asioita”, Kuusanmäki aloittaa. “Työnhaku koskettaa kaikkia, ja tavoitteenamme on auttaa yrityksiä löytämään oikeat ihmiset ja mahdollistaa osapuolien kohtaaminen helpommin ja paremmin”, hän selventää. Usein rekrytoinnissa puhutaan ns. kohtaanto-ongelmasta eli siitä, että yritysten ja sopivien työntekijöiden on vaikea löytää toisiaan, ja tässä Duunitori haluaa olla avuksi.

Markkinatalouden oppeja voi verrata myös Duunitorin filosofiaan: “Kun ostat ja myyt tavaraa, hinta on yleensä kaikkien tiedossa. Työssä sen sijaan joku tarvitsee työntekijän ja joku tarvitsee työn, mutta transaktio on paljon monimutkaisempi ja siksi kiinnostava”, pohtii Grönholm.

Nuorekkaassa ja rennossa ilmapiirissä

Perinteisiin, erityisesti suuriin ja vakiintuneisiin yrityksiin tottuneelle Duunitori on edistyksellinen ja poikkeuksellinen työpaikka: esimerkiksi omia, kiinteitä työpisteitä ei toimistolla periaatteessa ole, vaan paikkaa voi vaihtaa mielensä mukaan. “Pitää säilyttää itsenäisyys ja työrauha, mutta samaan aikaan kohtaamiset ovat tärkeitä uuden synnyttämisen kannalta”, kuvaa Grönholm.

Lisäksi koko toimiston kesken keräännytään yhteen vähintään kahdesti viikossa: maanantaisin viikko käynnistetään yhteisellä aamupalalla ja loppuviikosta se puretaan yhdessä kuohuviinilasien äärellä (puhumattakaan synttäreistä ja juhlapäiväleivonnaisista). Toimistolla on paljon muitakin omia perinteitä, kuten perinteinen pääsiäismunajahti ja kesäiset piknikit toimiston edustalla.

Edes toimiston sisustuksessa ei ole tyydytty perinteiseen: pöydät ovat Kuusanmäen omaa designia koivunhalkojalkoineen ja valaistuksesta on huolehtinut teatterilavastaja.

Nuorekkaassa ja innostuneessa ilmapiirissä on helppo ideoida ja tulla kuulluksi, sillä hierarkiaa ei ole. “Emme halua olla vain työpaikka, johon mennään tekemään töitä, vaan enemmänkin tietynlainen ympäristö”, kuvailee Grönholm. “Lifestyle”, komppaa Kuusanmäki naurahtaen.

Töissä digitalisaation aallonharjalla

Syksyllä Duunitorilla aloitti työnsä Account Managerina työskentelevä kauppatieteiden maisteri Lauri Iso-Markku. Saatuaan gradunsa valmiiksi Iso-Markku haki töitä pelkästään pienistä ja keskisuurista yrityksistä, sillä isossa firmassa tietyssä tehtävässä toimiminen tuntui “liian laput silmillä olemiselta”.

“Duunitorilla tehdään asioita eri tavalla ja uskalletaan lähteä kokeilemaan. Täällä on sellainen mentaliteetti, jota Suomeen tarvitaan muutenkin, eli uskalletaan tehdä ja kokeilla, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla”, Iso-Markku pohtii tyytyväisenä. “Nykyään pitää ymmärtää digitaalista maailmaa ja sen ymmärtäminen vahvistaa omaa uraa”, hän lisää.

Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen näkyykin kaikessa toimiston arjessa: esimerkiksi sähköposteja ei toimiston kesken juuri vaihdella, vaan kaikki viestintä hoidetaan Slack-palvelussa. Muutkin työt hoidetaan pilvipalveluissa, kuten projektinhallinta Asanassa tai koodipuoli GitHubissa.

“Koin, että täällä pääsen itsekin oikeasti kehittymään”, Iso-Markku myhäilee ja jatkaa: “Se kiehtoi, että tällaista ei kovin monessa paikassa Suomessa pääse tekemään.”

HAE DUUNITORILLE!

Haluaisitko sinä olla mukana kehittämässä Suomen aktiivisinta rekrytointimediaa? Etsimme nyt Software Developeria, Product Manageria, Account Manageria ja Content Traineeta. Katso tarkemmat tiedot alta ja hae!

hae.duunitori.fi »

Lue myös:

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Jokainen asiakas on uusi mahdollisuus – Päivä Duunitorin Account Managerin matkassa

Vapaus ideoida ja luoda uutta – Päivä Duunitorin Marketing Managerin matkassa

Pääset seuraamaan Duunitorin toimiston elämää Twitterissä ja Instagramissa sekä Snapchatissä seuraamalla tiliä duunitori. Katso video arjestamme täällä.

Tule töihin Duunitorille!

Duunitori on digitaaliseen rekrytointimarkkinointiin erikoistunut viestintä- ja mainostoimisto sekä rekrytointimedia, joka kehittää Suomen liikennöidyintä työelämämediaa ja rekrytointipalvelua. Toimintamme kasvaa vauhdilla ja olemme täydentämässä tiimiämme nyt neljällä uudella duunitorilaisella. Haussa on kehityshaluinen Software Developer, itseohjautuva Product Manager, intohimoinen Account Manager ja Content Trainee, jolla pysyy kirjoituskynä kädessä. Katso tarkemmat tiedot alta!

Tutustu avoimiin paikkoihin:

Product Manager

Oletko analyyttinen ja itseohjautuva tuotekehityksen ammattilainen, joka haluaa ratkaista rekrytointimarkkinoinnin haasteita? Etsimme tuotepäällikköä johtamaan kehitysprojektejamme yhdessä tekkitiimimme kanssa. Lue tuotetiimistä lisää artikkelin kautta ja katso tarkemmat speksit ilmoituksesta!

Tutustu tuotetiimiimme » Lue lisää paikasta ja hae »

Software Developer

Oletko startup-henkinen devaaja, jonka intohimona on luoda uutta? Etsimme tiimiimme ohjelmistokehittäjää, joka uskoo visioomme rekrytoinnin digitaalisesta vallankumouksesta ja sopii asiakaslähtöiseen kulttuuriimme. Lue tuotetiimistä lisää artikkelin kautta ja katso tarkemmat speksit ilmoituksesta!

Tutustu tekkitiimimme » Lue lisää paikasta ja hae»

Account Manager

Oletko myyntialan ammattilainen tai haluatko kehittyä myyntialan ammattilaiseksi digitalisoituvalla rekrymarkkinointi- ja media-alalla? Etsimme oma-aloitteista persoonaa, joka viihtyy hyvin asiakasrajapinnassa ja jolle on kertynyt jo jonkin verran myyntikokemusta. Lue millainen on päivä Duunitorin Account Managerin matkassa artikkelista ja katso paikan speksit ilmoituksesta!

Tutustu Duunitorin myyjän työpäivään » Liity Duunitorin myyntitiimiin »

Content Marketing Trainee

Haluatko auttaa asiakkaidemme työnantajamielikuvan kirkastamisessa tai vahvistamisessa kertomalla kohderyhmää puhuttelevia tarinoita eri työnantajien kulttuurista ja ihmisistä? Haemme markkinointihenkistä Content Marketing Traineeta, joka pystyy paitsi tuottamaan luovaa, tarinallista sisältöä, myös pitämään langat käsissään sisältömarkkinointiin liittyvien projektien suhteen. Katso tarkemmat tiedot ilmoituksesta!

Lue lisää paikasta ja hae »

Millaista on olla Duunitorilla töissä?

Kuukausi Duunitorilla tekee Obi-Wan Kenobista jedikokelaan

Lue Aki Ahlrothin kolumnista, miten ensimmäinen kuukausi Duunitorilla sujui. Kuinka Obi-Wan hiljennettiin jedikokelaaksi ja mitä tekee Janne Katajan pään kokoinen pullo yskänlääkkeeltä maistuvaa Unicum-likööriä toimiston hyllyllä?

Lue artikkeli »

Duunitorilla saa oppia ja ylittää itsensä – Kurkista meidän arkeemme

Näppäimistöt laulavat, kahvikupit höyryävät ja pöytälätkä odottaa pelaajiaan. Mitä muuta täältä löytyy? Kurkistetaan Duunitorin arkeen!

Lue artikkeli »

Päivä Duunitorin Account Managerin matkassa

Uusasiakashankinta vaatii rohkeutta; puhelin on otettava käteen ja alettava soittamaan ihmisille. Toiminta alkaa rullaamaan, kun tulee onnistumisia – saat tapaamisia ja tapaamisista tulee kauppoja. Jokainen asiakas on aina uusi mahdollisuus.

Lue artikkeli »

Duunitorin tuotetiimissä softaa kehitetään kunnianhimoisesti

“Miten rakennetaan palvelu Duunitorin takana? Haastattelimme Software Developeriamme Heta Pärssistä sekä Duunitorin toista perustajaa Martti Kuusanmäkeä siitä, millaista on työskennellä Suomen aktiivisimman rekrytointimedian tuotetiimissä.”

Lue artikkeli »

Seuraa duunitorilaisten arkea:

Facebookissa Duunitori FB »

Instagramissa Duunitori IG »

YouTubessa Duunitori YouTube »

ja Twitterissä Duunitori Twitter »

Instagram: #Duunitorilaiseksi
Twitter: #Duunitorilaiseksi

Katso Duunitorin avoimet paikat »