Työelämä on hektistä. Monisuorittaminen, jatkuvasti saapuvat sähköpostit ja sosiaalinen media vaikeuttavat keskittymistä töihin. Hyvä keskittymiskyky olisi kuitenkin tärkeää, koska keskittyneenä saat aikaiseksi enemmän ja parempaa laatua. Voit onneksi vaikuttaa keskittymiseesi sulkemalla häiriötekijöitä pois ja harjoittelemalla keskittymiskykyä kuin lihasta. Listasimme parhaat vinkit parempaan keskittymiseen.
1. Aina ei tarvitse olla tavoitettavissa
Jos puhelimesi ilmoittaa jatkuvasti uusista viesteistä ja sähköposteista ja työkaverit piipahtavat kysymässä neuvojasi, aivot kuormittuvat. Kun annat pienten asioiden keskeyttää työsi, aivosi ovat valmiina reagoimaan pieniinkin asioihin.
Sinun ei tarvitse vastata jokaiseen sähköpostiin ja reagoida sosiaalisen median ilmoituksiin välittömästi. Erityisesti sähköposti on vain pinnallista työtä. Se ei vaadi sinulta paljoa, mutta vaikuttaa huomattavasti oikeaan työntekoon keskittymiseen. Olet paljon tuottavampi, kun pienet häiriötekijät eivät keskeytä työtäsi jatkuvasti. Ota häiritsevien sovellusten ilmoitukset pois käytöstä äläkä anna tietokoneesi avata ponnahdusikkunoita esimerkiksi sähköpostista.
2. Siivoa näkyvilläsi olevat häiriötekijät
Pidätkö tietokoneen näytöllä auki asioita, jotka eivät liity työtehtävään, jota olet tekemässä? Ylimääräiset välilehdet ja käynnissä olevat ohjelmat häiritsevät keskittymistä. Erityisesti liikkuvat elementit, kuten sivun taustalla pyörivä mainos, katkaisevat keskittymisen.
Pidä näytölläsi vain ne asiat, joita tarvitset työtehtäväsi tekemiseen. Kun siirryt tekemään jotain muuta, sulje ylimääräiset selainikkunat ja ohjelmat. Saat ne kyllä tarvittaessa uudestaan auki.
Sulje some siksi aikaa, kun keskityt töihin.
3. Haasta keskittymiskykysi
Sulje pois häiriöt, ajasta itsellesi 15-20 minuuttia ja kokeile, kuinka paljon ehdit saada aikaan työskentelemällä keskittyneesti. Aika on tarpeeksi lyhyt, että jaksat keskittyä sen kunnolla ja tarpeeksi pitkä, että saat jotain aikaiseksi. Haasta itsesi kokeilemaan ja huomaat palkintona, että sait paljon tehtyä.
Pidä tällaisia keskittymishetkiä muutaman kerran työpäivän aikana. Jo kolme tai neljä ahkerasti työskenneltyä varttia parantaa työsuoritustasi huomattavasti!
4. Harjoittele tietoisuustaitoja ja keskittymistä
Myös tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä voi harjoitella. Kokeile vaikka mindfullnessia, jossa kiinnitetään huomio tähän hetkeen. Havainnoi sitä, mitä tapahtuu juuri nyt. Koita olla tekemättä arvioita siitä, mitä tapahtuu ja ota kaikki vastaan avoimesti ja puolueettomasti. Sinun ei tarvitse tavoitella rentoutumista, vaan tietoisuuden lisäämistä. Mindfullnessilla on myös muita hyviä vaikutuksia. Se parantaa unenlaatua, auttaa pärjäämään stressaavissa tilanteissa ja virkistää muistia.
Vaikka yksittäisetkin harjoitukset tehostavat keskittymiskykyä, parhaat tulokset saat harjoittelemalla keskittymistä säännöllisesti. Eniten hyötyä mindfullnessista on, kun harjoittelet tietoista läsnäoloa 20 minuuttia neljänä tai viitenä päivänä viikossa. Jos tuntuu siltä, että harjoitukseen on hankala keskittyä itsenäisesti, voit kokeilla vaikkapa mielenterveysseuran harjoituksia.
Verensokeri kannattaa pyrkiä pitämään mahdollisimman tasaisena työpäivän aikana, jotta voit työskennellä tehokkaasti ja hyvillä mielin. Verensokerin heilahtelu aiheuttaa päänsärkyä ja väsymystä. Voit välttää heilahteluita kiinnittämällä huomiota ateriaväleihin ja siihen, mitä syöt. Töihinkin on paljon helpompi keskittyä, kun ei heikota.
Venähtäneet ateriavälit johtavat alhaiseen verensokeriin
Elimistösi pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena, koska solut tarvitsevat jatkuvasti energiaa toimiakseen. Jos aterioiden väli pääsee venähtämään pitkäksi, verensokeri kuitenkin laskee. Alhaisen verensokerin ensimmäisiä oireita on yllättävä väsymys. Lisäksi se saattaa aiheuttaa ärtyisyyttä, käsien tärinää ja hikoilua. Tuntuu, että aivot eivät toimi ja töihin on hankala keskittyä. Tilanne korjaantuu nopeasti hiilihydraattipitoisella välipalalla. Myös liian korkea verensokeri johtaa ongelmiin. Sen voi tunnistaa väsymyksestä, janosta, päänsärystä ja ärtyneisyydestä. Jatkuvasti ylhäällä oleva verensokeri altistaa sairauksille, kuten metaboliselle oireyhtymälle ja kakkostyypin diabetekselle.
Ruuan aiheuttamaa verensokerin nousua voidaan mitata glykeemisellä indeksillä. Se kertoo, kuinka nopeasti ruuan hiilihydraatti muuttuu sokeriksi ja kohottaa verensokeria. Korkean glykeemisen indeksin ruuat, kuten vaalea leipä tai karkit, nostavat verensokerin nopeasti. Keho pyrkii tasapainottamaan tilannetta ja muutaman tunnin kuluttua syömisestä verensokeri romahtaa. Romahdus näkyy yleensä äkillisenä väsähdyksenä. Matalan glykeemisen indeksin ruuat, kuten marjat ja täysjyvä, nostavat verensokeria hitaasti ja pitävät nälkää pidempään. Pyri siis ennen töitä ja työpäivän aikana syömään pääasiassa matalan glykeemisen indeksin ruokia.
Verensokeri pysyy tasaisena, kun syöt riittävän usein.
Pidä verensokeri tasaisena syömällä säännöllisesti ja hyvin
Saat pidettyä verensokerin tasaisena syömällä monipuolisesti ja tasaisin väliajoin. Hyvä ateriaväli on kolmesta neljään tuntia. Syö ennen töitä kunnon aamiainen. Tankkaa lisää energiaa lounaalla ja haukkaa kahvitauolla pieni välipala. Pidä mukanasi myös jotain helppoa ja nopeaa syötävää, jotta verensokerin lasku ei pääse yllättämään. Kun on aika syödä, syö ruokia, jotka nostavat verensokeria hitaasti. Näitä ovat rasva- ja proteiinipitoiset ruuat sekä hitaat hiilihydraatit ja kuidut. Valitse ateriaasi täysjyväviljaa, vihanneksia, papuja, marjoja ja hedelmiä sekä pehmeitä rasvoja. Myös maitotuotteet nostavat verensokeria maltillisesti.
Jos verensokeri on päässyt liian alhaiseksi, saat kasviksista, hedelmistä ja täysjyväviljasta hyvän pika-avun. Niissä on kuituja ja pitkäkestoisia hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokeria hitaasti. Nälkäisenä kannattaa välttää nopeita herkkuja, kuten suklaapatukoita, pullia tai virvoitusjuomia. Ne nostavat verensokeria nopeasti, mutta elimistösi pyrkii pian tasapainottamaan tilannetta ja verensokeri romahtaa aiheuttaen väsymisen.
Työyhteisön ilmapiirillä on suuri vaikutus työhyvinvointiin, joka taas vaikuttaa työn tuottavuuteen ja siihen, miten hyvin viihdyt töissä. Työyhteisön toimivuuteen vaikuttavat paitsi lähiesimies, työpaikan vuorovaikutus ja muut työntekijät, myös jokainen itse. Kaikki haluavat varmasti viihtyä työpaikallaan mahdollisimman hyvin, mutta sen eteen täytyy tehdä töitä.
Listasimme vinkit, joiden avulla sinäkin voit vaikuttaa kannustavan ja positiivisen työilmapiirin luomiseen.
1. Ole hyvä alainen harjoittelemalla alaistaitojasi
Esimiehellä on suuri rooli työpaikan ilmapiirissä. Esimiestaitojen rinnalla puhutaan kuitenkin yhä enemmän alaistaidoista. Miten sinä voisit olla paras mahdollinen alainen? Alaistaitojen harjoittamisen voi aloittaa tekemällä omat työsi mahdollisimman hyvin. Uskalla kertoa esimiehellesi mielipiteesi, kyseenalaista tarvittaessa ja ota vastuu sanomisistasi. Pidä esimiehesi ajan tasalla tekemisistäsi kysymällä, jos et ymmärrä ja kertomalla, jos tarvitset apua. Kerro hänelle myös toiveesi ja tavoitteesi. Voit luottaa esimieheesi ja tukea häntä hänen roolissaan antamalla palautetta.
Tiedonkulku on yksi tärkeimpiä työilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä. Huolehdi siitä, että jaat tietosi kaikille, jotka tarvitsevat sitä. Jos saat tietää jotain, mistä olisi hyötyä kollegallesi, kerro se hänelle. Kysy, jos et tiedä jotain, mistä sinun pitäisi tietää enemmän. Jos sinusta tuntuu, että tiedonkulku takkuaa työpaikallasi, uskalla puuttua siihen. Kerro rohkeasti, että arvostaisit avoimempaa työpaikkaa.
Ota työkaverisi huomioon työpäivän aikana.
3. Välitä työkavereistasi ja näytä se
Työskentelette työkavereidesi kanssa yhdessä ja vietätte keskenänne paljon aikaa. Ole heille ystävällinen ja rehellinen ja kannustakaa toisianne. Vaihtakaa kuulumisianne ja anna jokaiselle tilaa olla oma itsensä. Jos joku vaikuttaa kiireiseltä tai uupuneelta, kysy, voitko olla avuksi ja käänny tarvittaessa esimiehen puoleen. Muista tervehtiä kaikkia!
4. Luota muihin ja ole heidän luottamuksensa arvoinen
Luottamus luo hyvän pohjan työnteolle ja mahdollistaa avoimen keskustelukulttuurin, joka vie työntekoa eteenpäin. Ole rehellinen ja kuuntele toisia avoimesti. Älä vähättele muiden ajatuksia, äläkä juoruile heidän asioitaan muille.
5. Hyvä käytös heijastuu työilmapiiriin
Hyviin käytöstapoihin ei kuulu huutaminen, mielen osoittaminen tai marttyyriksi heittäytyminen silloin, kun jokin asia ei mene niin kuin olisit toivonut. Kiitä, kun olet kiitollinen ja pyydä anteeksi jos sille on aihetta. Vaikka työpaikalla kävisikin keskustelu kuumana, pysy asiassa äläkä mene henkilökohtaisuuksiin. Ole kohtelias kaikille – pysyt itse paremmalla tuulella ja myös muut ovat kohteliaita sinulle.
Vuorotyö on usein raskasta. Vuorokausirytmi vaihtelee, vapaa-aika sijoittuu eri ajankohtiin ja tavallisesta poikkeava unirytmi väsyttää. Vuorotyössä jaksaminen ja hyvinvointi on kuitenkin täysin mahdollista. Kiinnittämällä erityistä huomiota vuorokausirytmiin, uneen ja työn ja vapaa-ajan eroon jaksat paremmin ja pysyt virkeänä vuorosta toiseen. Lue nyt vinkkimme vuorotyössä jaksamiseen!
1. Ota työpäivän jälkeen rennosti
Työpäivän jälkeen kotona olisi hyvä ehtiä tehdä jotain mukavaa ja rentouttavaa. Jos sinulla on tapana tehdä iltaisin käytännön töitä, tee ne iltavuoropäivinä jo ennen vuoron alkua. Jos työasiat pyörivät mielessäsi nukkumaan mennessä, listaa niitä tärkeysjärjestykseen, päätä jatkaa siitä seuraavana päivänä ja siirrä ne pois mielestäsi.
2. Nuku mahdollisimman pitkään
Yleensä nukahtaminen ei ole vuorotyöläiselle pahin ongelma. Unet jäävät liian lyhyiksi ennemminkin aikaisen heräämisen takia. Yritä siis nukkua aina tarpeeksi pitkään. Vaikka menisit nukkumaan poikkeukselliseen aikaan, tee normaalit iltarutiinit. Iltapesu ja yöpuvun vaihtaminen tekee selkeän eron valveillaoloajan ja nukkumiselle pyhitetyn ajan välille. Kun käyt nukkumaan, tarkista, että huone pysyy viileänä ja pimeänä. Käytä tarvittaessa korvatulppia ja silmälappuja.
3. Mukauta ruokarytmisi työvuoroihin
Epäsäännöllinen ruokavalio yhdistettynä vuorotyöhön saattaa aiheuttaa vatsavaivoja ja väsymystä. Kun pidät yllä hyviä elintapoja, takaat itsellesi hyvät unet ja ennaltaehkäiset sairauksia ja ylipainoa. Yövuorossa pääateria kannattaa syödä vuoron alussa, jotta pysyt virkeänä vuoron loppuun saakka. Juo riittävästi, mutta varo juomasta aamuyön puolella liikaa. Jos juot kahvia tai muita kofeiinipitoisia juomia, nauti niitä vain alkuyöstä. Lopeta niiden juominen viimeistään viisi tuntia ennen nukkumaanmenoa.
Pidä riittävästi taukoja, mutta varo juomasta kahvia liian myöhään.
4. Huolehdi tauoista
Älä yritä minimoida taukojasi, vaikka pääsisitkin niin aikaisemmin kotiin. Erityisesti vuorotyössä tauoilla on suuri merkitys jaksamisen kannalta. Jos pystyt, aloita yövuoro yksitoikkoisemmalla työllä ja pidä loppua kohti riittävästi taukoja. Esimerkiksi 5-10 minuuttia joka toinen tunti auttaa pitämään sinut virkeänä vielä aamuyöstä. Tauon aikana kannattaa liikkua, syödä pientä välipalaa ja jutella työkaverin kanssa. Jos sinun on mahdollista ottaa torkut, 10-20-minuutin unet pitävät sinut virkeämpänä.
5. Harrasta liikuntaa
Monille paras aika liikkua on aamu- ja päivävuorojen jälkeen. Kun liikut ulkona auringonvalossa, estät vuorokausirytmin viivästymisen. Liikunta auttaa jaksamaan raskasta työtä. Vältä kuitenkin rankkaa liikuntaa ennen yövuoroa ja juuri ennen nukkumaanmenoa. Kuormittava liikunta saattaa väsyttää, mutta toisaalta liikunta ennen nukkumaanmenoa voi viedä unet.
6. Pidä mielessäsi vuorotyön hyvät puolet
Saat vuorotyöstä parempaa palkkaa kuin vastaavasta päivätyöstä. Työn tempo on usein erityisesti yövuoroissa rennompi. Saat myös pitää ihanan rauhallisia arkivapaita.
Toimeentulon ja osaamisen lisäksi työn mielekkyyteen vaikuttaa se, kuinka merkitykselliseltä työ tuntuu. Merkityksellistä työtä tekee mielellään, eikä se aina tunnu edes työltä. Se saa työntekijän tuntemaan itsensä tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa ja parantaa työn tuloksia. Pienillä keinoilla jokainen voi vaikuttaa siihen, kuinka merkityksellistä oma työ on.
Työn merkityksellisyys on tärkeää sekä työntekijälle että koko työpaikalle
Työn merkityksellisyys on yksilölle yhtä tärkeää kuin työn rakenteet, muodot ja sen tuoma toimeentulo. Hyvä työ voi tuoda tekijälleen arvostusta ja merkitystä koko elämään. Kun työntekijä kokee olevansa arvokas ja tekevänsä tärkeää työtä, hän työskentelee tuottavammin. Työn tuottavuuden kasvaessa yritykset saavat hyvän pohjan investoida ja kasvaa. Pikkuhiljaa merkityksellinen työ hyödyntää sekä yrityksiä että koko yhteiskuntaa. Työn merkityksellisyys motivoi työskentelemään yhä tehokkaammin. Motivoituneet työntekijät ovat itseohjautuvia, luovia ja pyrkivät saavuttamaan yhteisiä tavoitteita.
Työtä ei pidä nähdä pelkästään toimeentulona. Se on myös keino kiinnittyä yhteiskuntaan. Suomalaisen työn liitto on määritellyt merkitykselliseksi ja arvokkaaksi työksi työn, joka on tuottavaa, kestävää ja osallistavaa. Tällaista työtä tekevä luo jatkuvasti uutta arvoa ja tuo sitä paitsi yrityksille, myös työkavereille ja koko yhteiskunnalle.
Jokainen voi löytää työstään merkityksen.
Tee työstäsi merkityksellisempää pienillä muutoksilla
Kaikki eivät ole niin onnekkaita, että he olisivat päässeet tekemään itselleen merkityksellistä työtä. Jokainen voi kuitenkin tehdä osansa, jotta työstä tulisi yhä merkityksellisempää. Listasimme keinot, joilla teet työstäsi merkityksellistä:
1. Ole oma itsesi
Tuo inhimillisyytesi mukanasi töihin. Merkityksellisissä yrityksissä arvostetaan usein pehmeitä taitoja, joita inhimillisyys tuo mukanaan. Rakenna rohkeasti uusia ihmissuhteita ja katso suurempaa kuvaa. Ole empaattinen työkavereitasi, asiakkaitasi ja yhteistyökumppaneita kohtaan.
2. Saa työstä muutakin arvoa kuin rahaa
Toki toimeentulo on tärkeää, mutta pyri saamaan työstäsi irti muutakin kuin rahaa. Näe työnteko tilaisuutena oppia uusia taitoja, kerryttää tietoa ja verkostoitua.
3. Huolehdi itsestäsi
Kun pidät itsestäsi hyvää huolta, suorituskykysi paranee, olet onnellisempi ja työt sujuvat. Hyvinvoivana pystyt osallistumaan työpaikan asioihin paremmin.
4. Haasta työpaikkaasi
Kysy työkavereiltasi ja esimiehiltä rakentavia kysymyksiä. Se auttaa organisaatiota olemaan avoimempi ja voitte tehdä paremmin töitä. Jos huomaat jonkin toimintatavan, jota voisi parantaa, kokeile sitä rohkeasti.
5. Löydä intohimosi
Miten voisit yhdistää asiantuntijuutesi ja innostuksesi? Kun intohimosi löytyy, pohdi, miten saisit tuotua sen työpaikallesi.
Teollisuusyhteiskunnassa arvostettiin työntekijöitä, jotka ahkerasti ja tunnollisesti tekivät työtään vuodesta toiseen. Ruumiillisen työn tulos on ollut käsin kosketeltavissa ja helposti laskettavissa. Nykyisin tehdään yhä enemmän asiantuntijatyötä, jonka tulokset eivät ole yhtä helposti mitattavia. Tehdyn työn määrä ja siihen käytetty aika eivät enää ole tärkeässä asemassa, vaan huomio tulisi kiinnittää työn laatuun ja siihen, mitä lisäarvoa työntekijä tuo. Mitä jos saadut tulot eivät olisikaan sidoksissa tehtyihin työtunteihin, vaan työn laatuun?
Työn tekeminen on muuttunut. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana osa-aikatöitä tekevien määrä on kaksinkertaistunut ja yhä useampaa työtä voidaan tehdä etänä tai liikkuvasti useammassa paikassa. Työaikalakimme on kuitenkin uudistettu viimeksi 90-luvulla. Se keskittyy työaikaan ja vaatii työlle fyysisen paikan. Nykyisin työntekoa kannattaisi arvioida ennemminkin työnteon ja tulosten laadun perusteella kuin työhön käytetyn ajan mukaan. Tuottavuus nousee keskittymällä määrän sijasta laatuun.
Laatu on määrää parempi mittari nykypäivän työssä
Erityisesti asiantuntijatyössä työajan erottaminen vapaa-ajasta on hankalaa. Mieli vie työasioita eteenpäin myös vapaa-ajalla ja moni vastaa sähköposteihin vielä kotonakin. Kun työpäivä pirstaloituu vuorokauden ympäri, työnteon määrää on vaikea arvioida. Töitä tule usein tehtyä arvioitua enemmän. Tiukka työajanseuranta lisää stressiä, ja työntekijälle jää vain vähän tilaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Työtuntien tarkka kirjaaminen vain lisää työn määrää.
Uudenlaisissa työtehtävissä, asiantuntijatyössä tai luovassa työssä tehokkuus ei olekaan sama asia kuin työntekoon käytetyt tunnit tai tuotetun työn määrä. Kun olosuhteet ovat oikeat, yksi työntekijä voi saada tehtyä useamman työntekijän työt. Oikeat olosuhteet syntyvät työntekijän vapaudesta ja vastuista. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee luottaa työntekijään ja hänelle on annettava tilaa tehdä töitä hänelle itselleen parhaiten sopivilla tavoilla.
Työhön käytetyn ajan sijaan kannattaa seurata työn laatua.
Työpaikoilla kaivataan lisää joustoa työaikoihin
Työelämä kaipaisi yrittäjämäisempää otetta. Työaikaan keskittymisen sijaan pitäisi kiinnittää huomio työn tuloksiin. Työnantajat eivät halua maksaa työntekijöille siitä, että he ovat työpaikalla tietyt tunnit, vaan siitä, mitä työntekijä saa tuona aikana aikaiseksi. Työn lopputulos on siihen käytettyä aikaa merkittävämpää.
Työpaikoilla voitaisiin ainakin kokeilla vapaampia työaikoja ja työn tuloksiin keskittymistä. On selvää, että tämä tarkoittaa muutoksia työn organisointiin ja johtamiseen. Muutokset konkretisoituvat, kun työpaikka joustaa, antaa työntekijöille lisää vapauksia ja luottaa heidän työpanokseensa. Vaikka osalle löysempi työaika on vapauttavaa, se voi joistakin tuntua uuvuttavalta. Työntekijän vastuu lisääntyy ja arjen hallinta saattaa olla entistä haastavampaa. Ihanteellisessa tilanteessa työpaikka pystyy joustamaan tarjoamalla vapautta sitä kaipaaville ja töitä yhdeksästä viiteen säännöllisyydestä pitäville.
Liiallinen suunnittelu ja analysointi jarruttavat turhan usein sosiaalisen median käyttöä. Hyvät ideat ja ajatukset tulisi laittaa julki välittömästi, koska siirtämällä asioita ne jäävät helposti kokonaan tekemättä. Sisällön puhki viilaaminen on varma tapa hioa pois kaikki särmät, jolloin lopputulos on valju ja mitäänsanomaton. Älä mieti liikaa, mitä muut ajattelevat. Kokeile rohkeasti, mikä toimii ja mikä ei. Jos joku asia ei toimi, entä sitten? Tee seuraavalla kerralla toisella tavalla.
Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa
Hyvälle sisällölle on olemassa yksi kaava – se on aina tekijänsä näköistä. Tuo mukaan omaa persoonaa ja näkökulmaa, oli kanava ja julkaisumuoto mikä tahansa. Julkaise ja jaa sellaista sisältöä, joka kiinnostaa sinua aidosti ja jonka haluat sinuun yhdistettävän. Työnhakijana olet markkinoimassa itseäsi ja osaamistasi, joten miksi haluaisit esittää jotain muuta kuin mitä oikeasti olet.
LinkedIn tarjoaa monipuolisimmat ominaisuudet työnhakijalle.
Minkälainen sisältö toimii LinkedInissä, Twitterissä ja Facebookissa?
LinkedIn, Twitter ja Facebook ovat pääkanavat, joita työnhakijan kannattaa ensisijaisesti hyödyntää työnhaussa. Kaikissa on omat ominaispiirteensä, jotka tukevat erityyppistä sisältöä.
LinkedIn – on ollut jo vuosia työnhakijan kannalta tärkein some-kanava. LinkedIn tarjoaa työnhakijalle monipuolisimmat välineet ja parhaan kohdeyleisön sisällön tuotantoon. Palvelussa pystyt tilapäivitysten lisäksi liittymään erilaisiin työnhakua ja ammatillista osaamista tukeviin ryhmiin. LinkedInistä löytyy myös oma sisäänrakennettu blogialusta. Useimmissa some-kanavissa julkaisut sisältävät linkin, kuvan tai videon, mutta LinkedInissä näkee muita kanavia enemmän omiin ajatuksiin perustuvia tekstimuotoisia päivityksiä. Tällä hetkellä LinkedInin algoritmi arvottaa myös tällaiset päivitykset mielenkiintoisimmiksi.
Twitter – työnhakua ajatellen mukavan kevyt palvelu, jossa julkaisukynnys on matala ja sisältöä tuotetaan määrällisesti muita kanavia enemmän. Twitter on avoimen keskustelun alusta, jossa voit twiitata monipuolisesti eri aiheisiin liittyen. Työnhakijan on tärkeää tunnistaa merkityksellisimmät hashtagit, joiden avulla löytää parhaat työnhakua tukevat sisällöt. Käyttämällä samoja hashtageja omissa twiiteissäsi, saat lisää näkyvyyttä ja tavoitat oikean kohdeyleisön.
Facebook – työnhakijalle suurimmat hyödyt löytyvät ryhmistä, joissa on valmiiksi rajattu kohdeyleisö työnhakuun tai tiettyyn osaamiseen liittyen. Ryhmät toimivat samalla periaatteella kuin LinkedInissä, mutta usein suuremmalla volyymilla, onhan kyseessä maailman suosituin some-kanava.
Blogin hyödyt työnhaussa
Asiantuntijuus ei synny itsestään, vaan vaatii taustalle työtä ja halua kehittyä. Blogin kirjoittaminen on mitä parhain väline oman ammattitaidon esille tuomiseen ja kehittämiseen. Blogi toimii kevyenä kotisivuna, johon voit rakentaa sisältöä haluamasi aiheen ympärille. Se tekee osaamisesi näkyväksi ja auttaa erottautumaan työnhaussa laajasta hakijamassasta.
Blogialustoja on olemassa useita ja sellainen löytyy myös sisäänrakennettuna LinkedInistä. Teoriassa LinkedInin oma blogi on täydellinen paikka työnhakijalle kirjoitusten julkaisuun. Suoraan profiiliin linkittyvät tekstit tulevat työnantajalle nähtäville kuin tarjottimella. LinkedIn-blogissa on kuitenkin omat miinuspuolensa, jotka on hyvä tiedostaa omaa sisällöntuotantoa suunnitellessa.
LinkedIn-blogissa näkyvyyttä rajoittaa oman verkoston koko ja huono löydettävyys hakukoneissa. Jos kirjoituksia julkaisee harvakseltaan kerran kuukaudessa, on LinkedIn järkevin vaihtoehto blogin pitämiseen. Aktiivisempien bloggaajien kannattaa hyödyntää esimerkiksi Blogger– tai WordPress-alustoja, jotka ovat ominaisuuksiltaan LinkedIn-blogia monipuolisempia. Voit muun muassa nimetä blogin, muokata ulkoasua ja kategorisoida julkaisuja sekä tarkastella yksityiskohtaisemmin analytiikkaa.
Duunitorin porukka kasvaa nopeaa tahtia, minkä takia nykyinen kotimme Hakaniemen Pitkänsillanrannassa alkaa käydä pieneksi. Etsimme nyt viihtyisää ja kotoisaa uutta paikkaa, jossa voimme rakentaa parempaa työelämää. Olisiko sinulla ehdottaa meille tilaa Helsingin kantakaupungista? Kaikki ideat otetaan vastaan, ja muuttoon johtaneesta vinkistä palkitsemme 500 €:n arvoisella lahjakortilla!
Duunitorin toimisto on sijainnut Hakaniemessä nyt 6 vuotta.
Onko sinulla tiedossa todellinen Helsingin helmi, jota ei löydy vapailta toimistovuokrausmarkkinoilta? Vaikka Hakaniemen toimistomme sijaintia onkin lähes mahdotonta voittaa (ja kesällä toimiston edessä lounastaminen piristää), toivomme pääsevämme ensi talven pakkasilta pakoon uuteen tilaan, jossa mahdumme kaikki lounastamaan saman pöydän ääressä.
Tilan kriteerit:
sijainti Helsingin kantakaupungissa
200-300 m2
yli 20 henkilölle
Jätä vinkkisi:
Vinkit sopivasta tilasta voit jättää meidän Tuomakselle joko puhelimitse +358 40 747 0984 tai sähköpostitse tuomas@duunitori.fi. Olemme sinuun vielä yhteydessä, jos vinkkisi auttaa meidät uuteen kotiin!
Tuomas odottaa puhelimen vieressä, joten pistäkää langat laulamaan!
Onko virtuaalivaluutta Bitcoin sinulle tuttu? Tiesitkö, että liiketoimintamalliltaan globaali markkinajohtaja Bitcoin-kaupassa löytyy Helsingistä? Duunitori otti selvää LocalBitcoins –yrityksen toiminnasta ja haastatteli sen johdossa vaikuttavia veljeksiä.
Tämä artikkeli on osa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä LocalBitcoinsin kanssa. LocalBitcoins etsii nyt uusia osaajia, katso avoimet työpaikat Duunitorilta.
Bitcoiniin liittyy tietynlaista salamyhkäisyyttä, joka johtuu osittain tietämättömyydestä. Mikä se sellainen valuutta on, jota ei konkreettisesti ole olemassa? Voiko sen käyttö olla turvallista?
Hajautettu virtuaalivaluutta Bitcoin syntyi vuonna 2009. Rahajärjestelmää kehitetään jatkuvasti avoimen yhteisön voimin ympäri maailmaa. Bitcoinia ei ole mahdollista väärentää, eikä sitä hallinnoi kukaan: ei valtio, eivät pankit. Bitcoin-taloudessa ei kuitenkaan ole esimerkiksi identiteettivarkauden riskiä.
Bitcoin on luotu nopeaksi ja vaivattomaksi tavaksi siirtää rahaa ihmiseltä toiselle missä päin maailmaa tahansa. Peruuttamattomat siirrot tapahtuvat ilman välikäsiä suoraan lähettäjältä vastaanottajalle, joka tuo säästöä myös käsittelykuluissa. Rahajärjestelmässä on yhteinen avoin kirjanpito ja Bitcoin-verkkoa ylläpitävät sen käyttäjät, jotka varmistavat rahansiirrot.
Lupia kysymättä ja oman mielensä mukaan
Jeremias Kangas, LocalBitcoinsin perustaja, löysi Bitcoinit internetiä selaillessaan joulukuussa 2010. Bitcoinissa Jeremiasta kiehtoo rajoittamattomuus: kuka tahansa voi alkaa käyttämään sitä mitään lupia kysymättä. Digitaalisesta valuutasta innostuneella Jeremiaksella oli vireillä useita Bitcoiniin liittyviä projekteja, ja asuessaan silloin Berliinissä hän järjesti siellä Bitcoin hackathon-tapahtuman. LocalBitcoinsin ensiaskeleita voi tarkastella vielä nykyäänkin foorumeille tallentuneita keskusteluja lukemalla. ”Silloin perustamisen aikaan oli varmaan viisi samankaltaista sivustoa. En ollut niihin tyytyväinen ja ajattelin tekeväni itse paremman. Tein. Ja siitä se sitten lähti”, Jeremias valottaa.
Jeremiaksen vuonna 2012 perustama LocalBitcoins on kansainvälinen virtuaalinen palvelu, jossa ihmiset voivat ostaa ja myydä Bitcoineja. Jo vuonna 2014 yritys ylsi välitystoiminnallaan yli kahden miljoonan liikevaihtoon. Yrityksen ja Bitcoinin tunnettuuden kasvu alkoi Bitcoinin käytön sekä siihen liittyvän spekuloinnin lisääntymisen myötä. Yhtäkkiä volyymi kasvoi: ”Oltiin oikeassa paikassa oikeaan aikaan”, Jeremias selventää.
LocalBitcoinsin viikoittaista volyymitasoa Venäjällä.
LocalBitcoins tarjoaa käyttäjilleen escrow-palvelua, joka toimii kaupan turvaajana. Bitcoinit ”menevät lukkoon” kauppatapahtuman ajaksi, ja kun myyjä on tyytyväinen, vapautuvat ne ostajalle. Nimensä mukaisesti LocalBitcoinsin tarkoitus oli aluksi keskittyä paikalliseen kasvotusten tapahtuvaan kaupankäyntiin, mutta muiden maiden kiinnostuksen myötä toiminta siirtyi pääasiallisesti nettiin. Jeremiaksen mukaan suurin osa asiakkaista on länsimaisia, mutta Bitcoin yleistyy yhä pienemmissä ja meille kaukaisemmissa maissa: esimerkiksi Pakistanissa, Keniassa ja Iranissa.
Alun skeptisyydestä vakiintuneeksi ilmiöksi
Bitcoin-talouteen liittyvää yritystä ei heti otettu vakavasti. ”Alkuaikoina törmäsi ihan ymmärrettävästi naureskeluun ja pään pyörittelyyn, kun Bitcoin oli vielä todella pieni juttu. Nykyään tilanne on toinen, ja se on ollut vakiintunut ilmiö jo vuosia”, Jeremias kertoo. Harva pitää Bitcoinia enää vitsinä, ja Jeremias on esimerkiksi käynyt keskustelemassa siitä Suomen Pankissa. Kuten kasvavien ilmiöiden elinkaareen yleensä kuuluu, on ihmisten suhtautuminen Bitcoiniin vähitellen muuttunut.
Jeremiaksen veli Nikolaus Kangas on ollut mukana yrityksen toiminnassa lähes alusta alkaen. Bitcoineista hän kuuli ensimmäistä kertaa isoveljeltään. ”Ajattelin alkuun, että tämä on ihan hauska idea, mutta ei tule ikinä toimimaan. Suhtauduin Bitcoiniin silloin skeptisesti. Nyt sille on kuitenkin jo reaalikäyttöä ja se toimii, eikä se ole pelkästään mikään tieteellinen projekti”, Nikolaus perustelee.
Nikolaus kertoo, että finanssimarkkinat ovat hänen mielestään tällä hetkellä hyvin epäreilut riippuen esimerkiksi ihonväristä, asuinpaikasta ja varallisuudesta. Esimerkiksi Suomessa raha-asioihin liittyen tunnistaudutaan usein pankkitunnuksilla. Entä jos pankkitiliä tai –tunnuksia ei saakaan heti? ”Monissa maissa esimerkiksi Paypal tai luottokortit eivät toimi ollenkaan, kun taas Bitcoin on vaihtoehtona kaikille saatavissa. Meidän bisneksen lähtökohtana on, että tätä pyritään tarjoamaan kaikille, eikä asiakkaita valikoiden. Panostamme myös helppouteen, jotta Bitcoin on helppoa saada käyttöön”, Nikolaus selittää.
Jeremiaksen Bitcoin-yrittäjän tyyliin sopivat kalvosinnapit.
LocalBitcoinsin taustalla näkyy jonkin verran myös ajatus maailman muuttamisesta. Jeremiaksen tavoitteena on tehdä internet-taloudesta yhä globaalimpi, jolloin kaupankäynti mahdollistuu kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi hädänalaisissa maissa valuutan hyperinflaatio voi aiheuttaa ongelmia, jolloin on hyvä olla mahdollisuus tallettaa varojaan muualle ja päästä käsiksi kansainvälisiin rahansiirtoihin.
Jeremiaksen mukaan yrittäjyydessä parasta on autonomisuus. ”Saa tehdä mitä haluaa. Erityisesti Bitcoinin yhteydessä on aina tietynlaista kapinallisuutta. Oma viehätyksensä on kommentoida esimerkiksi olemassa olevaa järjestelmää”, Jeremias naurahtaa. Yrittäjälle tyypillisesti viikonloput eivät aluksi olleet viikonloppuja. Yöhälytyksiä saattoi tulla parhaimmillaan 5-10 kuukaudessa, jolloin täytyi välittömästi nousta ihmettelemään ja ratkaisemaan teknistä ongelmaa palveluun liittyen. Nykyisin hälytyksiä tulee vain harvoin, ja ylläpito ei ole vain veljesten harteilla.
Työntekijöille vastuuta ja vapautta tehdä päätöksiä
Veljeksistä Jeremias on keskittynyt tekniseen puoleen ja Nikolaus asiakaspalveluun, vaikka molemmilla on tekninen tausta. LocalBitcoinsin työntekijätkin jakautuvat ohjelmistokehitys- ja support-tiimeihin. Tärkeä osa yrityksen työntekijöiden tehtäviä on turvata kaupankävijöille tarkoituksenmukainen kauppa. Asiakaspalvelun rooli on siinäkin mielessä tärkeä, että normaalina arkipäivänä LocalBitcoinsin palveluun rekisteröityy vajaa 2000 uutta käyttäjää ympäri maailmaa.
Jokaisen työntekijän panoksella on pienessä kasvuyrityksessä suuri merkitys.
LocalBitcoinsilla työskennelläkseen ei tarvitse ennestään tietää Bitcoinista paljoakaan, vaikkakin monille työntekijöille kiinnostus virtuaalivaluuttaan on ollut syy hakea yritykseen töihin. Tietoa saa lisää työskennellessä ja syvempi kiinnostuskin saattaa syttyä. Koska yritys on pieni mutta kasvava ja markkina-alueeltaan massiivinen, on jokaisen työpanoksella merkitystä ja vaikutusta. LocalBitcoinsilla saa tehdä itsenäisesti päätöksiä, mutta niistä on oltava vastuussa. Nikolaus painottaa, että taloon tulevia koodareita täytyy kiinnostaa asiakastuote ja sen kehittäminen. ”Työntekijän täytyy olla vastuussa siitä lisäarvosta, joka tuotetaan kuluttaja-asiakkaalle.”
Haluaisitko päästä osaksi LocalBitcoinsin menestystarinaa? Yritys etsii nyt osaajia ohjelmistopuolelle ja asiakaspalveluun!
Valmet Automotiven Uudenkaupungin autotehdas tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia insinööreille. Tutustuimme laatuinsinööri Tuomo Raunin työhön, lue alta millaista hänen mielenkiintoinen työnsä maamme johtavassa korkean tekniikan organisaatiossa on.
Mielenkiintoisiin hommiin heti valmistumisen jälkeen – “Halusin kasvattaa osaamistani insinöörinä”
Haastateltavani Tuomo Rauni työskentelee Valmet Automotivella maalaamon laatuinsinöörinä. Hän muutti Uuteenkaupunkiin työn perässä muutama vuosi sitten, heti valmistuttuaan kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi Seinäjoen ammattikorkeakoulusta. Rauni kertoo olleensa aina kiinnostunut laitteiden suunnittelusta, monimutkaisten laitteiden valmistusprosesseista ja siitä miten eri laitteet toimivat: “Siksi kouluttauduinkin juuri insinööriksi.”
Tuomo Rauni on työskennellyt Valmet Automotivella nyt pari vuotta. Kuva: Valmet Automotive
Valmet Automotivelle Rauni haki, sillä hän halusi kasvattaa omaa osaamistaan insinöörinä. “Autoteollisuuden laatutaso on yksi maailman vaativimmista, kun valmistetaan erittäin monimutkaisia tuotteita virheettöminä. Se sai lähtemään tänne, se kiinnosti.” Hakiessaan autotehtaalle töihin Rauni oletti paikan olevan yksi Suomen moderneimmista yrityksistä ja maamme johtava ison tekniikan talo – ja oletus kävi toteen. “Meillä on käytössä modernit prosessit, viimeisimmät työkalut ja organisaatiomme on rakennettu hyvin: jokaisella on oma vastuualueensa ja samalla teemme kuitenkin vahvasti tiimityötä”, hän kehuu. “Yksi tärkeimmistä asioista mitä olen täällä oppinut on se, että tällaisessa isossa organisaatiossa tarvitsee tiimiä oman tekemisen tueksi. Tarvitaan hyvä tiimi, että saadaan muutos aikaiseksi.”
Menestyksen taustalla toimiva organisaatio ja jatkuvan kehittämisen mentaliteetti
Rauni tekee töitä noin kymmenhenkisessä tiimissä, jonka asennetta hän kehuu mahtavaksi. “Kaikkien on oltava sitoutuneita samaan asiaan ja jatkuvaan parantamiseen. Kaikilla on sama tavoite: tehdä virheetön auto, johon asiakas on tyytyväinen. Koko tiimimme on hyvin motivoitunut kehittämään ja parantamaan asioita.”
Jatkuvan kehittämisen mentaliteetilla on Valmet Automotiven toiminnassa vahva rooli; toimintaa pyritään parantamaan koko ajan. “Kehitys on kaikki kaikessa”, Rauni korostaa. Käytännössä tämä näkyy muun muassa siten, että omat ideat saa helposti läpi ja niitä lähdetään tyypillisesti viemään nopeasti eteenpäin, pienelläkin parannuksella kun voi olla iso vaikutus volyymien ollessa suuria. Onnistumisista myös palkitaan.
Monimutkaisten teknisten ongelmien ratkaiseminen pitää tekee työstä mielenkiintoista
Työssään Rauni vastaa maalaamon laadun kehittämisestä ja laadun varmistuksesta sekä toimii laadun asiantuntijana erilaisissa projekteissa. “Määritämme prosessien virheitä, analysoimme dataa ja määrittelemme ja testaamme ratkaisuja. Tavoitteenamme on saada auton laadusta mahdollisimman hyvä. Laadunvarmistusta tehdään eri tavoin, muun muassa satunnaisotantojen avulla. Täällä maalaamossa esimerkiksi tarkkaillaan auton sävyä, tasoittuvuutta ja pinnan laatua. Auton tulee olla maalaamosta lähtiessään virheetön”, hän avaa.
Tuomo Rauni nauttii työssään erityisesti haastavien teknisten ongelmien ratkaisemisesta. Kuva: Valmet Automotive
Mielenkiintoisinta työssä on Raunin mukaan teknillisten ongelmien ratkaiseminen korkean tekniikan prosesseissa. Tyypillistä työpäivää on vaikea kuvailla. “Riippuu siitä, missä laadun kehitystä ja varmistusta tarvitaan eniten. Projekteja voi olla käynnissä useampikin samaan aikaan ja niiden koot vaihtelevat pienistä erittäin suuriin. Juuri nyt työskentelen laadun asiantuntijana uuden sopimuksemme mukanaan tuomassa projektissa, joka työllistää minua hyvin paljon aina siihen asti kunnes auton valmistus sarjatuotantona alkaa”, hän kertoo viitaten Valmet Automotiven tänä keväänä julkaistuun projektiin, jonka myötä Uudessakaupungissa aletaan pian valmistaa Mercedes-Benzin seuraavan sukupolven kompaktiautomallia.
Isot projektit ja niiden myötä tulevat muutokset tuovat mukanaan myös paljon haasteita. “Uuden automallin tuotantolinjojen valmiiksi saaminen ennätysajassa on aina haastava homma”, toteaa Rauni.Haasteiden ratkaiseminen ja onnistuminen palkitsee. “Parasta tässä työssä on nähdä Valmet Automotiven valmistamia autoja liikenteessä. On mahtava nähdä ja kuulla, kuinka tyytyväisiä asiakkaamme ovat tekemäämme tuotteeseen.”
Työ sopii kehittymishaluiselle
Työ Valmet Automotivella sopii Raunin mukaan ihmiselle, joka ei pelkää isoja haasteita ja joka haluaa kehittää itseään osana yhtä Suomen moderneimmista yrityksistä. “Täällä on erinomaiset kehittymismahdollisuudet kaikille, jotka ovat kehittymisestä ja uusista haasteista kiinnostuneita.”
Talon tulevaisuus näyttää hänen mukaansa tällä hetkellä erittäin valoisalta. “Yhteistyö esimerkiksi Mercedes-Benzin kanssa on ollut erinomaista, ja sen kautta täällä Uudessakaupungissa onkin todella hyvät työllistymisen näkymät. Tarvitsemme tänne monenlaisia osaajia ja me myös koulutamme henkilöstöä eri tehtäviin. ”
Kiinnostaisiko sinua ottaa seuraava askel urallasi? Valmet Automotive rekrytoi lukuisia tekniikan ammattilaisia erilaisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, katso avoimet työpaikat »
Työnhakijalle tärkein onnistumisen mittari on työpaikan saaminen. Tätä ennen välietapiksi muodostuu kutsu työhaastatteluun. Sosiaalinen media tarjoaa kattavan mittariston, jolla omaa onnistumistaan voi seurata muutenkin kuin työhaastattelukutsuja laskemalla. Mitä parempia lukuja mittarit osoittavat, sitä lähempänä on myös unelmien työpaikan saavuttaminen.
Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa.
Mitä Twitterissä kannattaa mitata?
Twitter ei tee eroa yritys- ja henkilöprofiilin välillä, joten jokainen käyttäjä pääsee käsiksi yhtä kattavasti palvelun tarjoamaan dataan. Tilastoja voi tarkastella suoraan profiilisivulta tai erillisen analytiikka-sivun kautta.
Twitter-profiilia tutkiessa katse kohdistuu ensimmäiseksi seuraajien määrään. Se kertoo käyttäjän aktiivisuudesta ja miten kiinnostavaa sisältöä hän palveluun tuottaa. Määrän lisäksi kannattaa tarkastella, miten suuri osa seuraajista on työnhaun kannalta merkityksellisiä kontakteja. Tuottamalla sisältöä alaasi ja osaamiseesi liittyen, seuraajiksi valikoituvat näistä asioista kiinnostuneet henkilöt.
Yksittäisten twiittien osalta tärkeä mittari on näyttökertojen ja toimintojen suhde. Suhdeluku eli toiminta-aste kertoo, miten suuri osa twiitin nähneistä on reagoinut siihen jollain tavalla. Mitä mielenkiintoisempaa sisältö on, sitä enemmän se saa aikaan reaktioita. Twitterissä julkaisut keräävät keskimäärin vähemmän reaktioita kuin muissa some-kanavissa, joten ei kannata huolestua, vaikka twiitit eivät saisi yhtä paljon tykkäyksiä kuin Instagramissa tai Facebookissa.
Laaja verkosto tuo näkyvyyttä LinkedInissä.
LinkedInin tärkein mittari on verkoston koko
LinkedIn on suunniteltu ammatilliseen verkostoitumiseen, joten palvelun tärkein mittari on kontaktien määrä. Verkoston koko ei ole samalla tavalla sidoksissa tuotettuun sisältöön kuin Twitterissä. Kontakteja voi helposti olla useampia satoja, vaikka palveluun ei tuottaisi aktiivisesti sisältöä. Twitterissä vastaavan seuraajamäärän saavuttaminen twiitittömällä tilillä on käytännössä mahdotonta.
Verkoston koolla on suuri merkitys löydettävyyden kannalta. Suorahakuja tehtäessä hakutuloksiin vaikuttavat verkoston koko sekä rakenne. Hakutulokset ovat kaikille käyttäjille erilaiset. Yleisesti ottaen tuloksissa kuitenkin sijoittuu sitä korkeammalle, mitä laajempi on verkosto. Tällöin on todennäköisempää, että hakijan ja haettavan verkostosta löytyy yhtäläisyyksiä, jotka nostavat sijoitusta.
Miten saada lisää näyttökertoja profiilille LinkedInissä?
Kontaktien määrän lisäksi on mielenkiintoista seurata, kuinka moni henkilö on vieraillut profiilissasi. Vierailukertojen määrään vaikuttaa muun muassa se, miten hyvin olet onnistunut syöttämään tärkeimmät osaamistasi kuvaavat avainsanat profiiliisi. Jos profiilissasi ei juurikaan vierailla, lisää siihen monipuolisemmin osaamistasi kuvaavia avainsanoja löydettävyyden parantamiseksi.
Vaikka avainsanat ovat tärkeitä LinkedIn-profiilissa, ei sinne päädytä aina suoraan haun kautta. Verkoston koko sekä oma aktiivisuus palvelussa vaikuttavat näkyvyyteen ja näin ollen löydettävyyteen. Yksityisyysasetuksista riippuen myös muut käyttäjät näkevät, kuka heidän profiilissaan on vieraillut. Vierailua seuraa usein vastavierailu, joten aktiivinen profiileissa vierailija saa myös omalle profiililleen lisää näyttöjä.
LinkedInissä tilapäivitykset leviävät blogiartikkeleita paremmin
Blogiartikkeleiden ja tilapäivitysten analytiikkaa on mahdollista tarkastella myös LinkedInissä. Tilastoissa ei tosin ole jaoteltu yhtä yksityiskohtaisesti kuin Twitterissä, minkälaisia toimintoja julkaisu on saanut aikaan. LinkedInin viimeisimpien muutosten myötä näkyvyyttä palvelussa saa parhaiten tilapäivityksillä. Blogiartikkeli jää puolestaan helposti pimentoon, jos se ei saa jakoja LinkedInissä tai muissa some-kanavissa. Blogiartikkeleiden osalta ristiin linkitystä kannattaakin suosia mahdollisimman paljon, sillä myöskään google ei nosta LinkedIn-blogiin tuotettua sisältöä korkealle hakutuloksissa.
Social Selling Index kertoo, käytätkö LinkedIniä täydellä teholla
LinkedInin Social Selling Index on yksi monipuolisimmista sosiaalisen median mittareista. SSI-luku muodostuu neljästä osiosta, joiden pisteytykseen vaikuttavat muun muassa verkostoituminen, tilapäivitykset, kontaktoinnit, haut, sisältöihin reagoiminen ja tilastojen hyödyntäminen. Pisteet kuvaavat hyvin, miten monipuolisesti käytät LinkedIniä.
SSI-analytiikkasivulta näet suoraan, miten korkea oma lukusi on verrattuna verkostosi ja alallasi työskentelevien SSI-lukuihin. Tavoitteeksi työnhakija voi ottaa esimerkiksi LinkedIn-asiantuntija Tom Laineen asettaman 70 pisteen rajan, mikä on Suomen mittapuulla hyvä tulos.
Tyypillisen johtajan ajatellaan olevan golfia harrastava keski-ikäinen diplomi-insinööri- tai ekonomimies, joka tapaa kaltaisiaan Helsingin Suomalaisella Klubilla. Vaikka kuva onkin värittynyt, työsarkaa johtajakuvan monipuolistamiseksi on runsaasti. Sillä se, millaisia ihmisiä johtotehtäviin nousee tai nostetaan, luo kuvaa siitä, kenellä yhteiskunnassa on mahdollisuudet menestyä vaativissa työtehtävissä. Tässä artikkelissa tutustumme kahteen päättävässä asemassa toimivaan yhteiskuntatieteilijään.
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Sen kunniaksi Duunitori julkaisee seitsemän artikkelia, joissa esitellään yhteensä neljätoista yhteiskuntatieteilijää.
Järjestömaailman moniottelija ja insinöörin paras kaveri
Plan International Suomen pääsihteerinä työskentelevä Ossi Heinänen sai lukion jälkeen opiskelupaikan Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitokselta, mutta kaksi vuotta myöhemmin pääaineeksi vaihtui poliittinen historia. Henkinen koti löytyi kuitenkin Eteläsuomalaisesta osakunnasta.
Opiskelijajärjestömaailmassa Heinänen eteni vauhdilla. Vuonna 1997 hän pääsi HYY:n edustajistoon ja seuraavana vuonna hallitukseen. Kun HYY:n pääsihteerin paikka avautui vuonna 1999, Heinänen valittiin tehtävään, liki 20 työntekijän johtajaksi. Ylioppilaslehden haastattelussa kaukokatseinen Heinänen kertoi näkevänsä itsensä tulevaisuudessa ”hyväntekeväisyysjärjestön johtajana”.
”Aina välillä mietin, että olen ollut täällä jo viisi vuotta ja mitä tekisi seuraavaksi. Tulee fiilis, että en minä halua minnekään muualle.” – Ossi Heinänen
Pääsihteerin tehtävälista oli pitkä. Jopa raportit ylioppilastalon bileissä syntyneistä irtaimistovahingoista päätyivät miehen pöydälle. ”Ajattelin, että minusta tulee maailman paras esimies”, kertoo roolistaan nauttinut Heinänen. Vaativan HYY:n pestin jälkeen opinnot tuntuivat lastenleikiltä.
Valmistumisen jälkeen Heinänen pestattiin nuorisotyön päälliköksi Mannerheimin Lastensuojeluliitoon. Samoihin aikoihin Heinänen valittiin Allianssin hallitukseen ja pian myös puheenjohtajaksi. MLL:stä mies houkuteltiin Nuorelle Suomelle suunnittelemaan nuorten suurtapahtumaa. Organisaatiomuutoksen jälkeen Heinänen istutettiin johtoryhmään. Kun määräaikainen työsuhde päättyi, Heinänen veti hetken henkeä, kunnes siirtyi syksyllä 2012 Planille johtamaan 60 asiantuntijan organisaatiota.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Unileverin viestintäpäällikkö Riitta Jantunen arvostaa työnantajansa joustavuutta muun muassa etätyön suhteen. Kesällä työt voi tehdä vaikkapa oman kodin takapihalla. (Kuva: Vesa Laitinen)
Riitta Jantunen suoritti alemman korkeakoulututkinnon Svenska social- och kommunalhögskolanissa, joka oli jo osa Helsingin yliopiston valtiotieteellistä tiedekuntaa. Syy yhteiskuntatieteiden opiskeluun oli koruton: ”En osannut päättää, mikä minusta tulee isona.”
Jantusen ensimmäinen varsinainen työpaikka oli Veronmaksajien Keskusliitossa, jota seurasi ensimmäinen visiitti Unileverillä. Seuraavaksi nainen hyppäsi sellu- ja paperiteollisuuteen insinöörien pariin. ”Olen viihtynyt tosi hyvin insinöörien kanssa”, Jantunen toteaa ja muistuttaa yhteiskuntatieteilijöiden olevan hyvä liima poikkitieteellisessä ympäristössä.
”Jos olisin tiennyt mihin hyppään, en olisi varmaan hypännyt. Mutta kun ei tiennyt, niin siellä sitä vaan oli.” – Riitta Jantunen
Seuraavaksi Jantunen löysi itsensä Fazer Amican viestintäosastolta vain vaihtaakseen pian Nokialle, ensin prosessipuolen kehitystehtäviin ja sitten kestävän kehityksen sovelluskehityksen pariin. Vuoden 2013 alussa hän siirtyi nykyisiin tehtäviinsä Unileverille. Uransa monipuolisuudesta hän on kiitollinen: ”Jos olisin mennyt yhtä putkea, niin kokonaiskuva olisi jäänyt suppeaksi.”
Inhimillinen johtajuus niin myötä- kuin vastamäessäkin
”Minun tehtäväni on tukea työntekijöitä niin, että heillä on resurssit kohdallaan ja selkeä näkymä mihin mennään”, toteaa Heinänen. Tämän jälkeen luotetaan siihen, että asiat tulevat hoidetuiksi. Itseään Heinänen pitää tukipalveluna.
Heinänen pyrkii empaattisuuteen, mutta se ei yksin riitä: ”Ärsyttää vastakkainasettelu, että jos olet empaattinen, niin olet automaattisesti pehmeä, etkä osaa tehdä päätöksiä. On helpompaa johtaa ärhentelemällä. Se, että johdat niin, että ihmisillä on hyvä olla ja silti saat aikaan tuloksia, on vaikeampi mutta tuloksekkaampi tapa johtaa.”
”Organisaatiossa on erilaisia tehtäviä, ja minun tehtävänä on tehdä päätöksiä. Se ei tarkoita, että olisin muita parempi.” – Ossi Heinänen
20 vuotta erilaisissa johtamistehtävissä toimineen Heinäsen johtamisfilosofia on kypsynyt vuosien varrella. Silti jo 25-vuotiaana HYY:n pääsihteerinä Heinänen halusi kuunnella ihmisiä ja olla helposti lähestyttävä. Mies ei ole välttynyt johtajan työn varjopuoliltakaan. ”Vedin kaksi vuotta sitten yt:t, joiden yhteydessä jouduin irtisanomaan ihmisiä”, hän kertoo. Silloinkin johtajan on toimittava inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti, työntekijöitä kuunnellen ja päätökset totuudenmukaisesti perustellen. Mitä paremmin johtaja tässä onnistuu, sitä helpompi irtisanottujenkin on asia hyväksyä.
Jantusella ei ole alaisia, mutta hän on valmentanut paljon johtajia. Hänen mielestään tärkeintä on saada muut mukaan ja tuntemaan tekevänsä merkityksellistä työtä. Ja olla läsnä. ”Parhailla esimiehilläni on ollut aina aikaa minulle. Silloin tulee tunne, että minua arvostetaan”, Jantunen kertoo ja jatkaa: ”Hyvä johtaja miettii, että mitä haluan johtamieni ihmisten sanovan minusta eläkkeelle jäädessäni.”
Yhteiskuntatieteilijän vaietut vahvuudet
Heinäsen mukaan työnantajat eivät tunne hyvin yhteiskuntatieteilijöiden vahvuuksia, vaikka useimmat kyllä ymmärtävät, mitä esimerkiksi valtiotieteen maisteri tarkoittaa. Yhteiskuntatieteilijän onkin kyettävä itse kertomaan osaamisestaan.
Heinänen kokee, että työpaikkojen saantiin on vaikuttanut eniten työkokemus. Silti koulutuksestakin on hyötyä: ”Organisaatio on tavallaan pienoisyhteiskunta, ja siitä on hyötyä, että on opiskellut yhteiskunnan toimivuutta ja sen rakenteita.” Työssään Heinänen matkustaa paljon ulkomailla, jolloin on hyötyä, että ymmärtää opintojen kautta asioita sen verran, ettei sorru oletuksiin esimerkiksi eri kansalaisuuksista.
Yhteiskuntatieteilijöillä on muitakin vahvuuksia, joita työnantajat eivät osaa tunnistaa. ”Jos ei ole joutunut opinnoissaan miettimään käsitteitä, kuten sukupuolten välinen tasa-arvo, voi olla vaikeampaa hahmottaa, miksi sitä on syytä edistää työpaikalla”, Heinänen sivaltaa.
”Yhteiskuntatieteilijän vahvuus on ison kuvan hahmottaminen, mikä onkin tärkeää, sillä se on ongelmanratkaisun ydin.” – Riitta Jantunen
Stereotypioita ei liitetä vain yhteiskuntatieteilijöihin vaan myös järjestöissä työskenteleviin. ”Jos ei tunne varainhankintaa tekeviä järjestöjä, voi tulla mielikuva, että niissä voi löysäillä. Meille on kuitenkin tullut ihmisiä yrityksistä, jotka ovat lähes poikkeuksetta todenneet, että tämähän on paljon vaikeampaa”, Heinänen sanoo. Järjestöissä ja julkishallinnossa toimivilla yhteiskuntatieteilijöillä olisikin annettavaa yksityisellekin puolelle. Heinänen kannustaakin rekrytoijia palkkaamaan heitä rohkeammin. ”Mitä enemmän palkataan itsensä kaltaisia tyyppejä, sitä todennäköisempää on näkökulman kutistuminen. Silloin alkaa kutistua myös toiminta ja osaaminen”, toteaa puolestaan Jantunen.
Jantunen muistuttaa, että yhteiskuntatieteiden ala on monisäikeinen: ”Meitä on kirjastonhoitajia, sosiaalityöntekijöitä, viestinnän asiantuntijoita ja diplomaatteja.” Yhteiskuntatieteilijän identiteetti ei välttämättä ole selvää viiden vuoden opiskeluidenkaan jälkeen. ”Heittäisinkin palloa yliopistoille ja tiedekunnille, jotta se tulisi konkreettisesti esille”, Jantunen toteaa ja ehdottaa alumniverkoston parempaa hyödyntämistä viestinnässä.
Korulauseista konkretiaa
Heinäsen mielestä ilman osaavaa henkilöstöä ei tulisi mistään mitään. Henkilöstöön panostaminen näkyy konkreettisesti esimerkiksi koulutusmahdollisuuksissa: ”Esimerkiksi meillä on moni esimies ollut mukana JET-koulutuksessa.”
Planin työhyvinvointia mitataan vuosittain työeläkeyhtiön kyselyllä. ”Olemme siinä lähes kaikissa kategorioissa yli vertailuaineiston”, Heinänen iloitsee. Parhaat tulokset Plan on saanut työilmapiiristä ja sosiaalisesta tuesta, työn mielekkyydestä sekä työnantajan tarjoamista mahdollisuuksista.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Ossi Heinänen nauttii suuresti merkityksellisestä ja haasteellisesta työstään Planin pääsihteerinä. (Kuva: Vesa Laitinen)
Heinäsen mukaan työnantaja odottaa työntekijän kehittävän ammattitaitoaan. Kun uutta osaamista tarvitaan, Planilla pohditaan ensiksi sitä, voisiko joku nykyisistä työntekijöistä ottaa homman haltuun. Heinänen pitää tärkeänä, että työntekijä kertoo uratavoitteistaan pomolleen, koska tämä ei ole ajatustenlukija. Kun toiveiden toteuttaminen ei ole mahdollista, pomon vastuulla on perustella, miksi juuri nyt asiaa ei voida edistää.
Jantunen peräänkuuluttaa luovuutta silloinkin, kun koulutuskustannuksissa on säästettävä: ”Oppiminen on muutakin kuin luokassa istumista. Esimerkiksi Nokialla sain mentorin, mikä oli loistava kokemus.” Koulutustakaan ei tarvitse aina ostaa talon ulkopuolelta vaan omat työntekijät voivat toimia kouluttajina, kuten Unileverillä. Lähijohtajan on huolehdittava, että tiimin jäsenillä on kehityssuunnitelmat, joita noudatetaan. Silti vastuuta osaamisen kehittämisestä ei tule sysätä yksinomaan työnantajan harteille.
”Yhteiskuntatieteilijät seuraavat aikaansa, koska se on leivottu DNA:han.” – Riitta Jantunen
Jantunen näyttää itse mallia jatkuvasta oppimisesta hakemalla opiskelemaan palvelumuotoilua. ”Vasta nyt on keksitty, mitä minä olen”, hän iloitsee ja jatkaa: ”Palvelumuotoilu vaatii monialaista ajattelua, uuden oppimista sekä asiakasryhmien ja toimintaympäristöjen syvällistä ymmärrystä. Uskon yhteiskuntatieteilijöiden soveltuvan siihen mainiosti.” Itsensä kehittäminen onkin Jantusen mielestä kilpailuetu.
Yhteiskuntatieteilijä on Jantusen mukaan yhteiskunnan rakenteiden ymmärtäjä, joka hahmottaa yrityksen roolin yhteiskunnassa ja sen, miten yhteiskunta vaikuttaa toimintaamme. Hän haastaakin yhteiskuntatieteilijät viemään tätä viestiä eteenpäin. ”Uskon, että meillä ei ole jatkossa perinteisiä urapolkuja. Neljän- tai viidenkympin kriisissä alamme miettiä, onko tämä sitä mitä haluan tehdä. Tullaan siihen, että miten olen itseäni kehittänyt ja oppinut matkan varrella.”
Riitta Jantusen vinkit uransa suuntaa pohtivalle yhteiskuntatieteilijälle
Tee itsellesi kehityssuunnitelma.
Pidä silmät avoinna horisontaalisille liikkumismahdollisuuksille ja eri aloille.
Ole rohkea, äläkä epäröi. Hyppää vaan. Kuuntele omaa intuitiotasi.
Opettele itsesi johtaminen ja valmentava johtaminen.
Pidä yllä jatkuvaa uteliaisuutta tulevaisuutta kohtaan ja suhtaudu siihen luottavaisesti.
Ammatillisten etujesi paras valvoja: Teemme jäsentemme edunvalvontaa 70 vuoden kokemuksella. Olemme yhteiskuntatieteilijöitä parhaiten edustava ammattiliitto.
Henkilökohtainen työelämäneuvonta: Liiton lakimiehet ja muut asiantuntijat auttavat työelämän kysymyksissä, kuten työsopimuksen teossa ja työttömyysturvassa.
Uralla eteenpäin: Uravalmentajat auttavat valmistautumaan työnhakuun ja sparraavat työelämän käännekohdissa. Muista myös asiantunteva palkkaneuvonta ja mentorointi.
Yhteiskuntatieteilijät yhdessä: Järjestäytymällä kuulut omiesi joukkoon ja vahvistat ammatti-identiteettiäsi. Tuemme jäsentemme verkostoitumista.
Erinomainen hinta-laatusuhde: Jäsenmaksu on kiinteä ja edullinen. Saat rahoillesi vastinetta kattavien palvelujen ja monipuolisten jäsenetujen muodossa.
Henkilöstömäärän kasvua odotetaan kolmannella vuosineljänneksellä rahoitus- ja vakuutusaloilla, kiinteistöalalla sekä liike-elämän palveluissa ManpowerGroupin juuri julkaistun työmarkkinabarometrin mukaan.
Kokonaisuudessaan suomalaiset työnantajat raportoivat kuitenkin vaatimattomia työllistämisaikeita heinä-syyskuulle: 7 % ennustaa henkilökunnan määrän kasvavan, 3 % odottaa henkilöstön vähenevän ja 88 % arvioi henkilöstömäärän pysyvän ennallaan.
Rahoitusalan ja liike-elämän palveluiden odotetaan kasvavan vahvimmin
Barometrin mukaan seitsemällä toimialalla kymmenestä odotetaan henkilöstömäärän kasvua verrattuna edelliseen kvartaaliin. Vahvinta kasvua odotetaan rahoitus- ja vakuutusalalle, kiinteistöalalle sekä liike-elämän palveluille. ”Digiosaamisen ja erikoistuneiden IT-taitojen laaja kysyntä aiheuttaa jo työvoimapulaa, mihin etsitään ratkaisuja mm. täsmäkoulutuksilla, joissa yhdistyvät teoria ja käytännön työskentely. Merkittävien digitalisaatioprojektien käynnistymisen myötä olemme jo nähneet uusien jakamistalouspalveluiden muotoja sekä havainneet perinteisten yritysten suuntautuvan aivan uusille palvelualoille”, kommentoi ManpowerGroupin toimitusjohtaja Matti Kariola yrityksen tiedotteessa. Myös maa-, metsä- ja kalataloudessa odotetaan kohtuullisia työllistämisaikeita. Kaikissa yrityskokoluokissa odotetaan positiivisia työllistämisnäkymiä, erityisesti keskikokoisissa ja suurissa yrityksissä.
Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi kovimman kasvun alueet
Työvoimatarpeiden arvioidaan heikkenevän kolmella alueella neljästä. Suurin lasku on odotettavissa Länsi-Suomessa. Alueelliset erot ovat kuitenkin nähtävissä, sillä Etelä-Suomessa työllistämisaikeet nousevat positiivisesti. Vaikka Pohjois-Suomen indikaattori on -2 %, odotetaan viime kvartaaliin verrattuna myös Pohjoiseen vahvaa nousua työllistymisaikeissa.
Työmarkkinabarometrin tulokset kielivät vaatimattomasta rekrytointitasosta tulevalle vuosineljännekselle. Vuositasolla Duunitorin Kansallisen Rekrytointitutkimuksen mukaan 63% rekrytointipäättäjistä kuitenkin uskoo rekrytointien määrän kasvavan vuoden 2017 aikana, joten työmarkkinoilla riittää positiivista nostetta.
ManpowerGroup Employment Outlook Survey mittaa neljännesvuosittain työnantajien aikomuksia lisätä tai vähentää henkilöstönsä määrää seuraavan kvartaalin aikana. ManpowerGroup Employment Outlook Survey perustuu lähes 59 000 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajan haastatteluun 43 maassa. Suomessa haastateltiin 625 julkisen ja yksityisen sektorin työnantajaa. Kaikki haastatellut vastaavat samaan kysymykseen: ”Miten arvioitte henkilöstön kokonaismäärän toimipisteessänne kehittyvän seuraavien kolmen kuukauden aikana verrattuna meneillään olevaan kvartaaliin?”
Miten löytää se oma kutsumustyö, jonka parissa jaksaa ja eritoten haluaa ahertaa? Kimmo Pulkka jakaa vinkkinsä Duunitorin vierasblogissa siihen, kuinka oman kutsumustyön voi löytää ja miten siihen lopulta pääsee.
Sanat intohimo ja kutsumustyö ovat olleet kovassa nosteessa viime vuosina. Halutaan tehdä niin kivaa työtä, ettei työnteko tunnu työnteolta vaan kutsumukselta. Miten tällaisen työn löytää? Entä jos ei ole mitään hajua, mitä haluaa tehdä?
Olettamuksena ei ole, että yhtäkkiä tietäisit, mikä kutsumustyösi on. Kutsumustyötä tulee lähteä etsimään.
Me lähdemme etsimään sitä nyt sinun kanssasi hieman erilaisesta näkökulmasta, mihin olet ehkä tottunut.
Sydänmagneetti
Laita silmäsi kiinni ja kuvittele, että sydämesi on magneetti. Sellainen magneetti, joka vetää puoleensa kaikkea sinulle tärkeää. Tee tätä minuutin ajan. Ensimmäisellä kierroksella mieleesi tuli todennäköisesti eri ihmisiä, asioita, esineitä, eläimiä tai jotain, mistä voit pitää konkreettisesti kiinni. Nämä asiat olisivat sinulle kuitenkin merkityksettömiä ilman tunteita.
Siksi tehdään sama harjoitus uudestaan. Nyt pidä kahden minuutin ajan silmiäsi kiinni ja mieti, millaisia hetkiä sydämesi vetää puoleesi. Kuvitteellisia tai menneitä. Mieti niin vapaa-aikaa kuin työympäristöä. Millaisia tunnetiloja hetkiin liittyy ja millaisia tunnetiloja sinä luot ympärillä oleville ihmisille? Missä kohtaa tunne tuntuu kehossasi?
Harjoituksen ideana on kaivaa esiin niitä tunnetiloja, joista juuri sinä pidät ja joita haluat aiheuttaa muille ihmisille. Miksi? Ihmisen koko toiminta perustuu pitkälti tunteisiin. Kukaan ei tekisi mitään, jos niistä ei tulisi jotain tunnetta. Urheilulajit, yhdessäolo ja ylipäätään kaikki olisivat täysin merkityksettömiä ilman tunteita. Siksi sinun tulee miettiä tätä: Millaisen tunnetilan sinä haluat luoda itsellesi ja millaisen tunnetilan haluat luoda muille ihmisille omalla tekemiselläsi?
Kirjoita siis ylös jokin tunne, josta pidät. Nyt lähde rakentamaan sen ympärille kaaviota, joka kertoo mitä tekemällä voit saavuttaa sen.
Tätä voi verrata kaupassa käyntiin. Ruoan ostaminen on hyvin vaikeaa, jos et mieti yhtään, mitä tekee mieli. Tai jos mielesi tekee porkkanoita, niin et saavuta mielihalujasi ostamalla perunoita. Jos mielesi tekee haastaa ja ylittää itsesi, niin et saavuta sitä tunnetta tekemällä sellaista asiaa, missä et voi kehittyä. Älä siis mieti, mitä haluat tehdä, vaan mieti millaisen tunnetilan haluat ja mitä tekemällä voisit sen saavuttaa.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)
Jos haluat haastaa itseäsi, keskity tekemään asioita, joissa voit kehittyä.
Päiväkirja
Kirjaa ylös päivän aikana kaikki mitä teet. Pohdi, miksi teet niitä asioita ja miksi valitset juuri kyseisen tyylin tehdä niitä. Mikä on lempikellonaikasi? Miksi? Millaisia uutisia luet ja millaisia et? Jätätkö jotkin uutiset lukematta siksi, ettet saisi jotain tiettyä tunnetilaa? Luetko taas vastaavasti jotkin uutiset, jotta saisit jonkin haluamasi tunnetilan?
Mitkä asiat pyrit tekemään nopeasti? Käytkö esimerkiksi lähimmässä mutta kalliimmassa kaupassa siksi, ettet halua käyttää kaupassa käyntiin aikaa, jotta sitä jäisi enemmän johonkin muuhun? Mihin? Mihin kiinnität kodissasi eniten huomiota? Siisteyteen? Sisustukseen? Elekroniikkaan?
Mitä teet täysin vapaaehtoisesti? Minkä asian pariin palaat yhä uudestaan ja uudestaan? Miksi?
Tätä voi jatkaa loputtomiin. Tärkeimmät kysymykset ovat kuitenkin:
Mitä? (Teemoja, tapoja asioita.)
Miksi?
Mikä tunnetila?
Kun vastaat näihin kysymyksiin, alat huomata, mitä tunnetilaa havittelet jatkuvasti täysin huomaamattasi.
Tee päätös
Haluan löytää kutsumustyöni! Vain sinä voit sen päättää ja vain sinä voit sen estää. Päätöksessä nimensä mukaisesti jokin päättyy. Etsimättömyys päättyy ja etsiminen alkaa. On vaikea lähteä etsimään, jos ei ole suuntaa. Siksi tee edellä mainittuja harjoituksia. Kun olet itsetutkiskelun avulla löytänyt suunnan – oman kenttäsi johon lähteä – niin lähde. Lopulta löydät sen mitä olet etsinyt.
Kutsumuksesi.
Kimmo Pulkka on freelance copywriter, joka on löytänyt kutsumuksensa kirjoittamisen parista. Kimmon terävä kynä, terävä mieli ja lempeä ote kirjoittamiseen tekevät tekstistä mukaansatempaavaa. Ota Kimmoon yhteyttä, jos tarvitset apua sisällöntuotantoon!
Oletko kiinnostunut monipuolisista keittiötyötehtävistä? Duunitori vieraili Helsingin Kaupungintalolla ja Aurinkokiven koululla Vantaalla selvittämässä, mikä nostaa hymyn Palmian ravintolatyöntekijöiden kasvoille.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Palmian kanssa. Kaupungintalon ravintolaan haetaan nyt vuoropäällikköä, kassa-tarjoilijoita ja kokkeja!
Huumaava leivonnaisten tuoksu ottaa Duunitorin tiimin vastaan Aurinkokiven koulun keittiössä. “Mitä olet leipomassa?” kysyn Palmialla vuonna 2015 aloittaneelta Titta Franzèn-Hendrelliltä, joka vastaa viime vuonna avatun koulun ruokapalveluista. Uunissa paistuvat tällä kertaa gluteenittomat omena-rahkaleivokset. Titta ottaa pian leivokset uunista ja ilahtuu niiden onnistuttua, sillä gluteeniton taikina saattaa helposti murentua.
Siirrymme kouluravintolan puolelle ja Titta kertoo, että alueen asukkaana hänen työnsä on vähän kuin tekisi ruokaa omille lapsilleen. “Olemme läsnä, kun asiakkaamme eli lapset tulevat syömään. Parasta on, että tässä työssä saa tehdä heidät iloiseksi”, Titta hymyilee ja jatkaa: “Lapset ilostuvat pienistä asioista. Muistat jonkun nimen tai kohtaat ja kysyt, maistuiko ruoka.”
Titta on paraikaa leipomassa seuraavan päivän kahvitusta varten, kun Duunitorin tiimi saapuu Aurinkokiven koululle.
Ura Palmialla alkoi Titan kohdalla vastaanottokeskuksen keittiöstä, joka oli kouluympäristöön verrattuna aivan erilainen maailma. Nykyiseen työnkuvaan Aurinkokiven ruokapalvelujen vastaavana kuuluu monipuolisesti erilaisia asioita, mutta ydinpesä löytyy kuitenkin keittiöstä. Aamuisin Titta tapaa siellä kokit, ja päivän työt laitetaan alulle. Sen jälkeen hän tekee yleensä toimistotöitä, esimerkiksi vuorosuunnittelua ja tilauksia. Lounaan aikaan Titta avustaa jälleen keittiössä. Työntekijöiden oma lounastauko koittaa kun lapset on saatu kylläisiksi, ja sen jälkeen Titalla jatkuvat vielä toimistotyöt.
Palaute lapsilta on suoraa – “Haluamme olla lähellä asiakasta”
Kouluravintola saa myös paljon palautetta lapsilta – varsin suoraa, kuten arvata saattaa. “Ei niin hyvää makkarakeittoa tänään”, Titta imitoi naurahtaen. Hän kertoo kuitenkin, että Aurinkokivessä lapset ovat yllättävän kaikkiruokaisia, eikä ruuista löydy inhokkeja tai selviä megasuosikkeja. Suosikkeina pitävät pintansa edelleen muun muassa lihapullat ja perunamuusi ja kalapuikot, mutta myös kasvissosekeitto on kuulemma suosittua. Palmia tarjoaa myös oppilaille suunnatun mobiilisovelluksen, josta näkee mitä on milloinkin ruokana ja mitä ruoka sisältää. Sovelluksen kautta on mahdollista jättää nopeasti myös palautetta keittiöön.
Ruuan tekeminen koulun lapsille on seudulla asuvalle Titalle vähän kuin tekisi ruokaa omille lapsilleen.
Titta korostaa, että Palmialla halutaan olla lähellä asiakasta. “Kuka tahansa, oli se sitten aikuinen tai lapsi, uskaltaa tulla kysymään meiltä, jos jokin askarruttaa tai jotakin tarvitsee. Asiakaslähtöisyys, eli se mitä asiakas tarvitsee, on meille oikeasti tärkeää.”
Millainen työilmapiiri on Aurinkokivessä? “Oikein loistava”, Titta vastaa ja jatkaa: “Henkilökunta tykkää tulla töihin, mikä näkyy myös asiakkaille hyväntuulisena henkilökuntana.” Konkreettinen tekemisen meininki on Titalle tärkeää: välillä on ihana päästä esimerkiksi työntämään kätensä taikinaan. Titan kanssa työskentelevällä kokilla on armeijataustaa, mikä takaa aikataulussa pysymisen. “Siinä mennään eikä meinata, kun ruokaa tehdään”, Titta sanoo pilke silmäkulmassa.
Simosta työn mielekkyys löytyy Kaupungintalon ravintolan vaihtelevista päivistä.
Säännöllinen päivätyö löytyi Kaupungintalolta – “Asiakkaat Ruotsin kuninkaasta Korson kuninkaaseen”
Keittiömestari Simo Korvenpää etsi noin vuosi sitten säännöllisempää päivätyötä ja päätyi Palmialle töihin. Helsingin Kaupungintalon ravintola kuulosti työpaikkana monipuoliselta ja kiinnostavalta ja sellaiseksi se on myös osoittautunut. Aiempiin vuoromestarin töihin verrattuna Kaupungintalon ravintolassa on riittänyt erilaisia haasteita, mutta Simo on viihtynyt hyvin. Kokki saattaa siellä valmistaa menun kahdelle hengelle kabinettiin tai vastaavasti buffetin 700 hengelle. “Meillä on kaikille avoin lounas päivisin ja brunssi viikonloppuisin. Teemme myös pitopalvelutöitä, salaatteja, grilliruokaa, erilaisia menuja ja edustusruokaa”, Simo luettelee.
Kaupungintalolla myös asiakkaiden kirjo on laaja. “Asiakkaita on Ruotsin kuninkaasta Korson kuninkaaseen”, Simo heittää – ja puhuu itse asiassa totta. Viime viikolla hän oli suunnitellut kolmen ruokalajin lounasmenut Pohjoismaiden kuninkaallisten vierailulle. “Yleensä valtiovierailun aikaan vieraat syövät lounaan täällä ja päivällisen Presidentinlinnassa.” Tyypillisiä asiakkaita ovat kaupungin työntekijät ja muut toimistotyöläiset.
Joskus edustusruokaa tehdään myös muualla. Simo on tarpeen vaatiessa grillannut ulkona ja esimerkiksi kaupunginjohtajan virka-asunnolla. Päivittäiseen tekemiseen kuuluu myös menujen suunnittelua, lounaaseen osallistumista, kuormien purkamista ja tavaroiden tilaamista. Hyvä työporukka kannustaa jaksamaan työssä, eikä tiimi hätkähdä, vaikka seinä olisi tilauksia pullollaan. “Pystymme ottamaan kiireen vastaan ja pitämään hyvän meiningin yllä”, Simo kuvaa.
Kaupungintalon keittiössä hyvä meininki säilyy myös kiireessä.
Työpaikka, johon on hyvä tulla
Simon mielestä parasta on vaihtelevuus ja työn monipuolisuus. Vaikka Palmialla on taustalla tietty konsepti, hänen on mahdollista toteuttaa itseään suunnittelemalla ja toteuttamalla erilaisia menuja raaka-aineiden valinnasta lähtien. “Palmia on mielestäni sellainen työpaikka, johon on hyvä tulla. Vähän kuin iso perhe”, Tittakin sanoo ja viittaa yritykseltä saamaansa tukeen.
Simolle palkinto työstä löytyy arjen onnistumisista: “Kun saat organisoitua hektisen päivän, saat kaiken loksahtamaan kohdilleen ja porukka tykkää ruuasta, se on tottakai aina palkitseva tunne.”
Kiinnostuitko työstä Palmialla? Keittiöalan töitä on tarjolla joustavasti monenlaisiin elämäntilanteisiin niin ruokapalvelutyöntekijöille, kokeille ja leipureille kuin esimiehillekin!
Kun Angry Birds julkaistiin vuonna 2010, pelialan buumi nosti Suomessa päätään. Silloin myös Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor haki ensimmäiset isot rahoituksensa alan kehittämiseen seudulla. Rannikolta löytyy nyt pelialan keskittymä, joka tarjoaa paljon kouluttautumis- ja työmahdollisuuksia alasta kiinnostuneille. Selvitimme, millaista osaamista seudulla kaivataan ja miltä pelialan tulevaisuus näyttää.
Tämä artikkeli on osa Cursorin ja Duunitorin juttusarjaa Kotkan-Haminan seudun työ- ja asuinmahdollisuuksista. Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta. Katso seudun avoimet työpaikat!
Pitkän linjan osaamista pelialan koulutukseen
Kotkan-Haminan seudulla on panostettu pelialaan jo yli kymmenen vuoden ajan, ja tulokset alkavat olla mukavasti nähtävillä. Pelialan osaamisen rantautumista seudulle alettiin tukea yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (nyk. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk) kanssa, jossa alettiin opettaa peliohjelmointia ohjelmoinnin ohella. Koulutusta toteutettiin myös yhteistyössä jo syntyneiden pelialan yritysten kanssa. Esimerkiksi 2007 perustetusta kotkalaisesta Nitro Gamesista saatiin vierailevaksi opettajaksi kokenut peliohjelmoija.
Teemu Saarelainen on toiminut pelialan parissa jo pitkään. Näkökulma alaan on tällä hetkellä hyvin monipuolinen, sillä hän on opettanut ohjelmointia ja peliohjelmointia Xamkissa jo yli kymmenen vuotta, minkä lisäksi hän on toiminut viitisen vuotta myös Cursorilla projektipäällikkönä pelialan hankkeissa. “Meillä on pitkät perinteet ohjelmoinnin opetuksessa ja hyvää osaamista. Lisäksi meillä on hyvät yrityskontaktit, joiden avulla oppilaat pääsevät hyvin mukaan erilaisiin yhteistyökuvioihin ja tekemään oikeita juttuja”, Teemu kertoo Xamkissa opiskelun eduista.
Seudulle kaivataan erityisesti seniorimpia pelialan osaajia – Suurin osa töistä piileviä
Teemun kokemuksen mukaan opiskelijoiden on helppo päästä työharjoitteluihin ja myös vastavalmistuneille löytyy seudulta hyvin töitä. Nitro Gamesin markkinointijohtaja Mikko Kähärä kertoo, että heillä työskentelee Xamkissa opiskelevia harjoittelijoita lähes koko ajan: “Monet ovat jääneet meille myös vakituisiksi ja luoneet uraa eteenpäin. Otamme mielellämme harjoittelijoita ja jos näyttö on vahvaa, autamme urakehityksessä.”
Se, mitä on kuitenkin vaikeampaa löytää, ovat seniorimmat osaajat. “Tuottajatyyppinen osaaminen ei synny hetkessä koulussa, vaan vaatii kokemusta. Sellaisille osaajille on paljon kysyntää seudun yrityksissä”, Teemu paljastaa. Mikko on samaa mieltä ja kertoo, että esimerkiksi hyvä 3D-artisti olisi tällä hetkellä erittäin tervetullut Nitro Gamesille, ja tarvetta löytyy muutenkin useille senioritason osaajille. Hän vinkkaa myös, että suurin osa seudun pelialan työmahdollisuuksista on tällä hetkellä piileviä, mutta tekemistä kyllä löytyisi.
Uusia pelejä ja kansainvälisiä harppauksia
Pelialan yritysten kirjo on jo yllättävän laaja: Nitro Games, Kukouri, Seepia Games, Kiemura ja Dark Amber ovat esimerkkejä seudun yrityksistä. Yhtenä seudun suurimmista ja pisimpään toimineista historiallisiin ja laivastokeskeisiin strategiapeleihin keskittynyt Nitro Games on juuri listautunut Tukholman Nasdaq First North-pörssilistalle, mikä on jälleen uusi merkittävä askel seudun pelialan kehitykselle. Monet seudun yritykset ovat myös julkaisemassa uusia pelejä lähiaikoina.
Esimerkkinä Cursorin pelialan projekteista Teemu mainitsee Central Baltic Game Camps -hankkeen, jossa järjestetään pelialan kehittämistapahtumia yhteistyössä Viron, Latvian ja Ruotsin kanssa. Jokaiseen tapahtumaan kutsutaan noin 60 pelikehittäjää, jotka haluaisivat mahdollisesti tehdä uutta peliä ja perustaa startupin muiden kehittäjien kanssa.
“Ensimmäinen Game Camp on nyt pidetty Tallinnassa. Sieltä tunnistettiin kaksi tiimiä, joita lähdetään tukemaan eteenpäin”, projektipäällikkönä toimiva Teemu kertoo. Vielä kolmen tapahtuman jälkeen tavoitteena on synnyttää kymmenen startupia, joista parhaat viedään Piilaakson sijoittajatapahtumaan hakemaan sijoittajarahoitusta.
Mobiilipelit kasvavat ja uutuutena kiehtoo virtuaalitodellisuus – “Suomella kansainvälisesti kysyntää pelialalla”
Pelialan buumin myötä Suomeen on syntynyt viime vuosina paljon uusia pelialan yrityksiä, joista osan toiminta on valitettavasti jo hiipumassa. Teemu pitää tulevaisuutta ajatellen hyvänä merkkinä, ettei tätä ole Kotkan-Haminan seudulla ollut nähtävissä, vaan syntyneet yritykset jatkavat edelleen. “Työssä on pitkäjänteisyyttä ja siihen on saatu hyvin rahoitusta”, hän sanoo.
Peliteollisuus on alana kuitenkin nuori ja senkin vuoksi arvaamaton ja nopeasti kehittyvä. Varmuudella ei pystytä sanomaan, mitä esimerkiksi puolen vuoden päästä tapahtuu. Nähtävillä oleva trendi on kuitenkin mobiilipelien kasvu entisestään. Teemu huomauttaa, että tämä ei kuitenkaan ole vaikuttamassa perinteisten konsoli- ja PC-pelien kasvuun, vaan ala kasvaa kokonaisuudessaan jatkuvan uusien käyttäjien ryöpyn mukana.
Esimerkiksi virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden VR- ja AR-maailma kiehtoo nyt peliohjelmoijia. “Se on vielä vähän karttaamaton alue, jossa on kuitenkin paljon odotusarvoa ja jossa liikkuu paljon rahaa”, Mikko avaa.
Nitro Gamesilla pidetään Mikon mukaan hyvinkin tarkasti huolta siitä, että työntekijät pääsevät kehittymään ja etenemään urallaan. “Kansainvälisestäkin näkökulmasta Suomella on paljon kysyntää alalla. Olemme osa suomalaista pelialailmiötä, ja meillä pääsee myös osaksi sitä. Täällä on mahdollista tehdä oikeita asioita isommalla skaalalla hyvässä työyhteisössä.”
Kiinnostaisiko sinua työllistyä pelialalle seudulla? Tutustu yrityksiin ja ota yhteyttä!
Duunitorin vierasblogisarja jatkuu! Uusimassa blogistekstissä kirjoittaa markkinoinnin asiantuntija ja CMO Maria Heimonen, joka työskentelee eCraftilla. Heimonen painottaa kirjoituksessaan yrityskulttuurin tärkeyttä parhaiden työntekijöiden saamiseksi ja pitämiseksi.
Senioritason digi- ja it-osaajista käydään kiihtyvää rekrytointikamppailua. Isokaan raha ei riitä, jos paras talentti ei pysy talossa tai sulaudu osaksi porukkaa. Siksi yrityskulttuuri ratkaisee, mitkä yritykset menestyvät.
Uber on malliesimerkki yrityskulttuurin voimasta. Uber on arvostettu ja paljon puhututtanut uuden talouden johtoyritys. Samalla se on pahassa mainekriisissä. Yhtiötä on ravistellut skandaali toisensa perään, kun Uberin yrityskulttuuriin liitetyt pimeät puolet ovat tulleet julki. Peräti yhdeksän korkeimpaan johtoon kuulunutta pomoa on irtisanoutunut vain lyhyen työssäolon jälkeen. Talentti toisensa jälkeen ottaa hatkat. Lisäksi firma on joutunut potkimaan pääkonttorista pihalle kymmeniä työntekijöitä väärinkäytösten vuoksi. Miksi huippuosaaja enää valitsisi Uberin, kun työpaikkoja on tarjolla muuallakin?
Työntekijät valitsevat sinut. Ei toisinpäin
Kokeneita ja tulosta tekeviä senioritason hakijoita on houkuteltava vastuullisilla ja kehittävillä tehtävillä, palkkapaketeilla – ja yrityskulttuurilla. Hyvinä työpaikkoina pidetyt yritykset saavat parhaat tekijät. Kun nousukausi pääsee vauhtiin, nämä yritykset ovat ainoita, jotka pystyvät pitämään hyvistä tekijöistään myös kiinni!
(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Kun nousukausi pyörähtää vauhtiin, on useilla yrityksillä hankaluuksia pitää parhaista osaajistaan kiinni. Silloin parhaat ja houkuttelevimmat työpaikat menestyvät muiden jäädessä rannalle nuolemaan näppejään.
Fiksu yritys osaa houkutella myös parhaat freelancerit
Suomi on perinteisten työsuhteiden maa. Silti kysytyimpien osaajaprofiilien ihmisiä siirtyy yhä enemmän keikkatyöläisiksi. Viisaat yritykset osaavat houkutella palkollisten lisäksi parhaat freelance-koodarit, -AI-asiantuntijat, -IoT-velhot, -asiakaskokemussuunnittelijat ja -analytiikkagurut. Jokainen keskisuuri ja suuri yritys käyttää jatkuvasti freelancereita, usein sen kummemmin asiaa ajattelematta. Esimerkiksi it-palveluita tai työterveydenhuoltoa ostettaessa ostetaan tosiasiassa freelancereita, jotka sattuvat olemaan palveluyrityksen nimissä. Palveluyritys lähettää tiimin paikalle rakentamaan ratkaisuja ja seuraavaan hankkeeseen lähetetään taas erilainen tiimi. Vakiokokoonpanoa tai usein edes vakiohenkilöstöä ei ole. Tehtäväsi on houkutella parhaita freelancereita aivan samalla tavoin, kuin houkuttelet parhaita työntekijöitä. Tämä on monelle henkilöstöjohtajalle uutta, mutta it-alan yrityksissä arkipäivää.
(artikkeli jatkuu kuvan jälkeen)
Freelancer-työvoiman käyttäminen saattaa tuntua monelle vieraalta, vaikka se ei poikkea paljon vaikkapa talon ulkopuolisten it-palveluiden ostosta.
Yrityskulttuuri on tärkein keino houkutella ja pitää talentti
Mitä yrityskulttuuri sitten tarkoittaa? Onko se karkkikaappeja, ilmaisia limuja ja rentoa meininkiä? Ehkä hieman sitäkin, mutta yrityskulttuurin vahvimmat vetovoimatekijät ovat:
1. Kasvukeskeisyys
Kun yritys tunnetaan kyvystä tarjota haasteita, vaihtelevia työtehtäviä ja etenemismahdollisuuksia, syntyy tarina, johon työntekijät haluavat mukaan.
2. Työntekijälähettilyys
Hyvä työpaikka synnyttää henkilöstössä aidon innostuksen viestiä omasta työpaikastaan paitsi somekanavissa, myös muissa yhteyksissä. Työntekijät viestivät työpaikastaan työnsä ulkopuolella joka tapauksessa – miksei sitä saman tien hyödynnettäisi yrityksen markkinoinnissa?
3. Asiakasprojektien portfolio
Haluttavalla työpaikalla on haluttavia asiakastöitä. Ei aina, mutta riittävästi. Huippuosaajat pysyvät töissä, kun he saavat haastaa itsensä ja oppia uutta. Yrityksesi myyntiporukka luo siis kasvualustan yrityskulttuurillesi, kun se myy kiehtovia projekteja asiakkaille. Ilman hyviä asiakasprojekteja talentti lähtee talosta.
4. Johdon työ
Johdon aktiivinen työ talentin hankkimiseksi ja pitämiseksi nostaa firman mainetta paikkana, jossa osaajia arvostetaan. Senior-talentti arvostaa sitä, että toimitusjohtaja tulee mukaan rekrytointiin ja käyttää aikaansa houkutteluun. Kokenut ammattilainen arvostaa myös sitä, että johtaja tuntee vähintään osan alan parhaista tekijöistä nimeltä. Ei liigatason lätkäjoukkueen valmentajakaan laita rekryilmoitusta lehteen – kyllä hän tietää, ketkä ovat hyviä hyökkääjiä tai maalivahtikandidaatteja. Sitten alkaa houkuttelu.
Maria Heimonen vertaa rekrytoijan työtä jääkiekkovalmentajan työhön. Valmentaja tuntee pelaajat henkilökohtaisesti ja houkuttelee heidät siten joukkueeseensa.
Maria Heimonen on markkinoinnin asiantuntija ja CMO yrityksessä eCraft Oy Ab. Heimonen on mukana rekrytoinneissa markkinointipuolen edustajana, ja hän on kasvukeskeisen yrityskulttuurin puolestapuhuja. Heimonen kokee innostavan sekä hauskan työpaikan olevan edellytys talenttien haalimiselle ja sitä hän haluaa tuoda rekrytoinneissa ilmi.
Roboteista ja robotiikasta povataan yhtä tulevien vuosikymmenten suurinta yhteiskunnan ja työelämän mullistajaa. Tässä jutussa koitamme ennustaa robottien vaikutusta erityisesti työelämään. Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa yritämme hahmottaa työelämän tulevaisuutta.
Robotin määritelmä
Sana robotti tulee tsekin kielen sanasta robota, joka voi tarkoittaa orjuutta, pakkotyötä tai raatamista. Sana robotti esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1921 ensi-iltansa saaneessa Karel Čapek:n näytelmässä R.U.R. Näytelmässä yritys tuotti keinotekoisesti työvoimaa, joka suoritti ihmisille epämieluisia tehtäviä.
Tänä päivänä robotilla tarkoitetaan laitetta tai ohjelmistoa, joka pystyy suorittamaan monimutkaisia ja monissa tapauksissa toistuvia toimintoja itsenäisesti. Selvyyden vuoksi tässä artikkelissa keskitytään fyysisiin robottilaitteisiin, eikä tietokoneohjelmistoihin.
Arjen duunarit ja robottimanagerit
Ennen tietokoneita yrityksissä ei tunnettu sellaisia titteleitä kuin IT-tuki, ICT-johtaja tai tietoturva-asiantuntija. Jos ja kun robotit alkavat yleistyä, myös niiden ylläpitoon ja hallinnointiin tulee aivan uusia työtehtäviä. Ehkäpä Duunitorin työpaikkailmoituksissa haetaan vielä joku päivä robottitukea ja robottimanageria.
Robottien oletetaan olevan tulevaisuudessa erottamaton osa useimpien työpaikkojen arkea. Olipa kyseessä sitten pihaa vahtiva robottikoira tai pikaruoka-alalla hampurilaispihvejä kääntelevä robottikokki, nämä uudet työntekijät täytyy ottaa huomioon myös työpaikan arjessa. Turvallisuusmääräykset, tilat, työtehtävät ja asiakkaat tulevat kaikki kokemaan konkreettisia muutoksia työpaikoilla.
Robottilait kuntaan ja työpaikalle
Nykyiset halleihin suljetut teollisuusrobotit ja itsestään kotona suhisevat pölynimurit eivät juuri hetkauta yritysten HR- ja lakiosastoja. Tämä asia muuttunee siinä kohtaa, kun robotit liikkuvat ja työskentelevät ihmisten keskellä. Kuka kantaa vastuun, jos robotti tönäisee sinut kumoon ja tuloksena on sairaalareissu? Tai jos polvenkorkuinen robotti köpöttelee parkkipaikalla ja ajat sen yli? Minkälaisia vastuuvapautuslausekkeita niin työnantaja kuin työntekijä jatkossa hyväksyvät? Entäs robottivakuutukset?
Myös julkisella sektorilla joudutaan ottamaan kantaa robottien yhteiskuntaan tuomiin muutoksiin. Jo nyt lainsäätäjät pähkäilevät, kuinka toimia taivaalla lentävien drone-lentokoneiden suhteen. Lainsäätäjien kiinnostus herää sitä mukaa mitä isommiksi, itsenäisemmiksi ja liikkuvammiksi robotit kehittyvät.
Uusi robotyökulttuuri
Tulevaisuudessa ihmisten välisien erimielisyyksien lisäksi saatamme työpaikoilla joutua ratkaisemaan myös robottien ja ihmisten välisiä ristiriitoja sekä suhdekiemuroita. Aika moni on kiroillut hidastelevalle tietokoneelle, mutta tulevaisuudessa masiina saattaa jopa inttää vastaan tai osoittaa tuntevansa kipua, jos sitä murjaisee nyrkillä.
Lisäulottuvuuksia kuvioon tulee eläinten ja ihmisten sekä koneiden yhdistelmistä, kyborgeista. Tiedemiehet ovat jo onnistuneet kontrolloimaan koppakuoriaisia ja jotkut niin sanotuista biohakkereista hämärtävät ihmisruumiin ja teknologian rajapintaa hyödyntämällä teknolgiaa kehossaan.
Ja vaikka nykyiset robotit ovat pääosin aika kolhoja möhkäleita, ovat tutkijat havainneet ihmisten kiintyvän näihinkin robotteihin. Näin on käynyt varsinkin silloin, kun ihmiset ovat työskennelleet yhdessä robottien kanssa stressiä aiheuttavissa tilanteissa. Toisaalta kiintyminen robotteihin voi olla positiivinenkin asia. Esimerkiksi terveydenhuollossa potilaat voivat tämän ansiosta suhtautua robottiapureihin rauhallisemmin ja robotit tuottavat inhimillistä arvoa.
Ihmismäiset ja oikeasti hyödylliset humanoidirobotit ovat vielä aikamoisen matkan päässä.
Mistä robottivallankumous alkaa?
Tämänhetkisten arvioiden mukaan fyysisessä maailmassa toimivat robotit aiheuttavat isoimpia muutoksia seuraavilla aloilla:
Logistiikka ja varastointi
Valmistava teollisuus
Rakennusteollisuus
Terveydenhuolto
Korkeasti koulutetun ja luovan työvoiman kysynnän uskotaan kasvavan rutiinitöiden siirtyessä koneille ja robottien vaatiessa ylläpitoa. Tämä voi nostaa keskipalkkoja ainakin robotisaation alkuvaiheessa.
Robottien hoitaessa rutiiniasiat ihmisläheinen asiakaspalvelu ja luovan ratkaisun hakeminen ongelmatilanteissa nousevat ihmisten valttikorteiksi. Vaikka robotit tunkeutuvat varmasti myös palvelusektorille, suurin osa ihmisistä halunnee edelleen jutella asiakaspalvelupuhelimessa ihmisen eikä robotin kanssa.
Työnhausta ja itsestään voi oppia paljon pyytämällä rekrytoijalta palautetta. Työnhakutaitojen oppiminen ei kuitenkaan ole palautteen pyytämisen ainut hyöty.
Työnhakijan passiivisuutta työnhakuun liittyvässä viestinnässä ei yleensä ole nähty hyveenä. Jos työnhakija aikoo erottua massasta ja jättää itsestään positiivisen kuvan, eivät odottelu ja hiljaisuus ole hyviä strategioita.
Työnhakijan yhteydenotto työnantajaan nähdään työnhakuohjeissa perustelluksi varsinkin työhaastattelun jälkeen, kun jotakin tärkeää on jäänyt epäselväksi tai sanomatta. Aktiivisen viestinnän ei kuitenkaan aina tarvitse liittyä rekrytointiprosessissa etenemiseen.
Työnantajat ovat viimeistään muutaman viime vuoden aikana heränneet palautteen antamisen tärkeyteen rekrytoinnissa. Varsinkin rekrytointiyritykset osaavat nykyään antaa palautetta jopa oma-aloitteisesti, ja työnhakijoita kehotetaan myös rohkeasti palautteen pyytämiseen.
Kun työmarkkinat ovat avautuneet palautekeskustelulle, kannattaa työnhakijan rikkoa hiljaisuus viimeistään rekrytointipäätöksen jälkeen – vaikka päätös olisi kielteinen. Työnhakupalaute kannattaa pyytää rekrytoijalta monestakin syystä.
Palautetta pyytämällä epätietoisuus hälvenee
Yleensä keskustelu työnhakijan yhteydenotosta rekrytoijaan liittyy työnhakijan epävarmuuteen hakuprosessin etenemisestä. Varsinkin pitkittynyt hiljaisuus rekrytointiprosessin aikana valaa perustan arvuuttelulle ja turhautumiselle.
Hakijan epätietoisuutta rekrytoinnin etenemisestä voi kuitenkin lieventää jo työhaastattelussa, joka on ensimmäinen palautteen pyytämisen foorumi. On täysin perusteltua kysyä työhaastattelun lopuksi, minkä ajan päästä työnhakija voi itse tiedustella rekrytoinnin etenemisestä, jos päätöstä ei kuulu. Tämä on paitsi keino alleviivata hakijan aitoa kiinnostusta haettavaa työtehtävää kohtaan myös hyvä tapa tehostaa omaa työnhakua. Jos työnhakija on mukana useammissa työnhakuprosesseissa samanaikaisesti, voi oma-aloitteisuus kielteisenkin päätöksen kampeamisessa auttaa työnhakijaa kohdistamaan energiansa muualle.
Mikäli haastattelija antaa jo lähtökohtaisesti ymmärtää, että rekrytointi tulee etenemään ainoastaan organisaation omasta aloitteesta, tietää työnhakija odottamisen olevan oikea strategia. Varmin tapa onnistua työnhaun viestinnässä onkin kysyä palautekäytännöistä rekrytoijalta suoraan ja menetellä vastauksen mukaisesti.
Ota puhelin kauniiseen käteen ja pyydä rekrytoijalta palautetta.
Palautekeskustelu kertoo motivaatiosta ja työelämätaidoista
Oma-aloitteinen yhteydenotto rekrytoijaan on työnhakijalle myös oiva tilaisuus pohjustaa mahdollista tulevaa yhteistyötä. Vaikka rekrytoijalle soittaminen työnhakuprosessin aikana johtaisi suoran kielteisen päätöksen saamiseen, tarjoaa tällainen puhelu mahdollisuuden avata keskustelu palautteen pyytämiselle. Samalla työnhakija voi osoittaa kiinnostuksensa vastaavia työmahdollisuuksia kohtaan tulevaisuudessa.
Palautteen pyytäminen kielteisen rekrytointipäätöksen jälkeen kertoo työnhakijan aidosta kiinnostuksesta rekrytoivaa organisaatiota kohtaan. Aktiivisuus tuo esiin työnhakijan motivaatiota, joka on rekrytoinnin ammattilaisten mukaan tärkein yksittäinen rekrytointipäätöksen osatekijä. Koska rekrytointeja tehdään enenevissä määrin työnantajien olemassa olevista verkostoista, voi tulevaisuuden työtarjous olla yhden tervehenkisen palautekeskustelun takana.
Myönteinen suhtautuminen kielteiseen rekrytointipäätökseen tuo myös esiin työnhakijan kykyä rakentavaan palautekeskusteluun. Tämä ei kerro ainoastaan työnhakijan asenteesta ja motivaatiosta, vaan myös hänen työelämävalmiuksistaan. Tietoon perustuvassa työelämässä esimerkiksi kehityskeskustelut ja ideointipalaverit ovat osa lähes jokaisen organisaation arkea, ja siksi työntekijän kyky antaa ja vastaanottaa palautetta ovat tärkeitä työelämätaitoja. Osaava rekrytoija panee tämän varmasti myös merkille.
Työnhakupalautteesta voi oppia
Rekrytoijalta saatavan palautteen kenties ilmeisin hyöty on oppiminen paremmaksi työnhakijaksi. Työnhaku on omanlaisensa vuorovaikutustilanne, joka vaatii tietynlaisia taitoja. Palautetta pyytämällä työnhakija voi saada arvokasta tietoa esimerkiksi esiintymisestään ja osaamisensa esiin tuomisesta. Kukapa olisi parempi palautteen antaja kuin rekrytoija, joka on sinua juuri hakemaasi työtehtävään harkinnut?
Palautteen arvo nähdään yleensä sen kautta, mitä työnhakijalta puuttui suhteessa haettuun tehtävään. On kuitenkin syytä muistaa, että palaute työnhausta auttaa löytämään myös työnhakijan vahvuudet. Jos työnhakija on kutsuttu työhaastatteluun, näkee rekrytoija hänessä varmasti merkittäviä vahvuuksia. Palautteen saaminen näistä vahvuuksista auttaa omien myyntikärkien hiomisessa tulevissa työnhakuprosesseissa.
Uraoppaat pursuavat neuvoja, joissa työnhakijoita ja -tekijöitä kehotetaan vakuuttavaan työelämäviestintään. Organisaatioiden viestinnän käytännöt näyttävät kuitenkin muuttuvan jatkuvasti.
Oikeanlainen työelämäviestintä nähdään perinteisesti itsevarmuutena, aktiivisuutena ja kykynä tiivistää. Uraoppaista saa kuitenkin harvoin konkreettisia vastauksia siihen, mitä käytännön sääntöjä työelämäviestintään kuuluu. Ympäripyöreytensä lisäksi viestintäohjeet sisältävät hieman alentuvan pohjavireen, jonka mukaan työelämässä on oikeanlainen viestinnän tapa, jota työelämän ulkopuolelta – eli käytännössä koulun penkiltä – tulevat työnhakijat eivät välttämättä ymmärrä.
Oma kysymyksensä on se, onko ensimmäistä työtään hakevalle henkilölle edes apua konservatiivisista työelämäviestinnän neuvoista. On selviä merkkejä siitä, että uudet sukupolvet ovat tuoneet aikuistuessaan työelämään uudenlaisia viestintäkäytäntöjä. Viime kädessä kyse ei ole yhdenlaisen viestintätavan paremmuudesta vaan sukupolvien välisestä kuilusta. Onkin syytä kysyä, mitkä ovat oikeaoppisen työelämäviestinnän konservatiiviset ja modernit standardit, ja miten nuoret työnhakijat niihin sopivat.
Muodollisesti pätevä työelämäviestintä
Työelämäviestinnän perusohjeet eivät ole kovin kryptinen sääntöviidakko; perussääntö on, että jokaisen on osattava laatia työssään selkeitä ja asiallisia viestejä, jotka huomioivat vastaanottajan valmiudet. Viestien tulee olla jäsenneltyjä ja tyylilajiltaan ennen kaikkea asiallisia. Huumori, juhlallisuus tai tunnepitoisuus eivät kuulu konservatiiviseen työelämäviestintään. Viestin muotoilu – olipa kyseessä kirjallinen tai verbaalinen ulosanti – antaa kuvan henkilön ammatillisesta osaamisesta riippumatta toimialasta.
Työnhaussa konservatiivinen viestintä tarkoittaa ennen kaikkea määrättyjä standardeja. Työnhakutekstien tyylilajit ovat helposti paikannettavissa niille työnhakijoille, jotka haluavat aiheeseen perehtyä. Esimerkiksi ansioluettelolle ja hakukirjeelle löytyy omat standardinsa, joita noudattamalla kenen tahansa on helppo laatia muodollisesti pätevä työhakemus.
Perinteiset viestinnän tavat ovat saaneet rinnalleen uusia.
Viestinnän tavat muuttuvat
Työelämän sähköistyessä ensivaikutelma annetaan lisääntyvässä määrin kirjallisessa muodossa, mikä teoriassa korostaa asiatekstin merkitystä. Uhkakuvien mukaan kielellinen osaaminen heikkenee jatkuvasti samalla kun vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä korostuu. Puhekielen esitetään olevan asiallisen työelämäviestinnän suurin vihollinen.
Syyllistä on etsitty arkisesta pikaviestikulttuurista. Tilastojen mukaan pikaviestipalveluja käyttää 95 prosenttia 16–24-vuotiaista. Keskiverto nuori lähettää 60 viestiä päivässä. Samasta ikäryhmästä 57 prosenttia käyttää internetiä työn etsintään tai työhakemuksen lähettämiseen. Prosenttiluvuissa on merkityksellistä lähinnä se, että ne pienenevät johdonmukaisesti suurempien ikäluokkien otoksissa. Rekrytointi on jo siirtynyt nettiin, mutta työnhaku näyttää siirtyvän sinne sukupolvi kerrallaan.
Jotkut työnantajat ripustautuvat rekrytoinnissa yhä tiukemmin asiakirjastandardiin, kun monimediaympäristö luo työnhakijoille mahdollisuuksia uudenlaiseen luovuuteen. Toisaalta työnantajat ottavat lisääntyvässä määrin käyttöön esimerkiksi sosiaalisen median työilmoittelua ja verkkosivujen online chat -palveluita.
Kuka tulee lähemmäs ketä?
Olipa suhtautuminen viestintäkulttuurin muutokseen mikä tahansa, työnantajat ja työmarkkinat selvästi tiedostavat sen. Yritys sukupolvien välisen kuilun kaventamiseen näkyy muun muassa erilaisissa järjestelmissä ja verkkopalveluissa. Työnhakua on tuotu lähemmäs nuorten arkiviestintää erilaisilla mobiilipalveluilla, joissa työnhakija voi esimerkiksi chatata työnantajan kanssa jo ennen ensimmäistä työhaastattelua. Epämuodolliselle viestinnälle löytyy siis jo omat kanavansa.
Tietyillä aloilla yritykset joutuvat kilpailemaan nuorista osaajista, jotka saavat siten käytännössä valita työpaikkansa. Siksi organisaatiot liikkuvat kohti nuorten tapoja viestiä – eikä toisinpäin. Nuorten sukupolvien sanotaan painottavan työnantajansa valinnassa ennen kaikkea organisaatiokulttuuria ja työnantajakuvaa. Näiden ilmentämisessä viestinnän tavat ja sisällöt ovat organisaatiolle ensisijaisen tärkeitä.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:
