Quantcast
Channel: Duunitori – Duunitori
Viewing all 449 articles
Browse latest View live

Liian siisti ollakseen paskaduuni

$
0
0

Siivousala on yksi kiistellyimmistä aloista – ovatko palkka ja työolot oikeasti niin ala-arvoiset kuin keskustelupalstoilla puhutaan? Halusin tähän vastauksen, joten tutustuin työhön Lassila & Tikanojalla ja pureuduin siivousalan myytteihin.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Lassila & Tikanojan kanssa, jonka pääkonttorilla Duunitorin toimittaja vieraili. Yritys rekrytoi jatkuvasti muun muassa siivoojia, katso avoimet paikat!

Katso Lassila & Tikanojan avoimet työpaikat »

Ennen haastattelua en voi olla miettimättä, millaisia tyyppejä tulen pian kohtaamaan ja millaista sanottavaa heillä on työstään. Takaraivossa kytevät keskustelupalstoilta tutut huutelut alan huonoista työoloista ja matalasta työtyytyväisyydestä.

Mielikuva alasta saa ensimmäisen sysäyksen parempaan suuntaan saapuessani kirkkain värein ja kierrätyskalustein sisustettuun Tikanpesään. Kahden siivoojan päivän urakat ovat takana, joten pirteän värisillä nojatuoleilla on mukava hengähtää. Haluan kuulla, millaisia ajatuksia neljä kuukautta porrassiivoojana työskennelleellä Do Hong Thangilla ja kuusi kuukautta Elisan toimistolla siivonneella Olga Sinivirralla on työstään.

Thangin työnkuvaan porrassiivoojana sisältyy itse porrassiivous, saunasiivous sekä poikkeavien tai korjattavien asioiden huomioiminen ja raportoiminen eteenpäin. Olga kertoo hymyssä suin tiimistään, joka vastaa toimiston eri osa-alueiden siisteydestä: esimerkiksi itse toimistotilan, keittiön, ruokailutilan, neukkareiden ja vessojen yleisilmeestä. “Olen lempityössäni, sillä yhteys asiakkaisiin on vahva ja sosiaalisena ihmisenä pidän ihmisten kanssa työskentelystä”, Olga sanoo.

1. Myytti: “Työntekijät eivät merkitse työnantajalle mitään, eikä heille tarjota etuja.”

Onko mielikuvani siivousalan riistosta totta? Muihin siivousalan yrityksiin tutustumatta ainakin Lassila & Tikanojalla pyritään ajattelemaan myös työntekijän olosuhteita ja hyvinvointia. Olga mainitsee heti alkuun normaalia kattavamman työterveydenhuollon eli sairauskassan. Sairauskassaan kuuluu esimerkiksi maksuetu apteekeissa Kela-kortin tarraa näyttämällä.

Olga on itse ollut terveenä, mutta esimerkiksi sairauslomalla ollut kollega on saanut tarvitsemansa avun yrityksen taholta. Lassila & Tikanojalla työskentelyn eduiksi Olga mainitsee myös muun muassa välineet ja tavan tehdä työtä: “Suosittelen työtä täällä myös hyvien työvälineiden ja työjärjestyksen takia sekä siksi, että firma on iso ja täällä saa aina apua.”

Haastattelun aikana selviää, että työnantaja tarjoaa työntekijälle monenlaisia mahdollisuuksia edistää omaa uraansa kouluttautumalla. Molemmat haastateltavat ovat aloittamassa työhön liittyviä opiskeluja ensi syksynä: Thangia kiinnostaa kiinteistöjen hoitaminen ja Olgaa laitoshuoltajan työ. “Joku voisi sanoa, ettei siivoustyössä ole paljon etuja, mutta tässäkin voi kehittyä. Pidän siitä, että meille tarjotaan koulutusta. Kun työntekijä oppii paremmaksi, se on etu myös työnantajalle”, Thang perustelee ja lisää, että toki työntekijän tulee itse olla aktiivinen ja tuoda esille halunsa kehittyä.

Todellisuus: Täällä työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja esimerkiksi sairauskassa on huomattava etu.

2. Myytti: “Siivoojia riistetään: palkka on huono ja maksetaan väärin.”

Itselläni ja varmasti monella muullakin on mielikuva siivousalan hyvin alhaisesta palkkatasosta. Luuloni kumotaan, sillä tosiasiassa palkka on sama kuin esimerkiksi kaupan kassalla. Se on aina TES:in mukainen ja Lassila & Tikanoja pystyy isona ja vakavaraisena talona takaamaan, että se maksetaan luvattuna päivänä. “Tietenkin saan ylitöistä lisää palkkaa. Tosin niitä tulee tehtyä vain hyvin harvoin, sillä yleensä on aina hankittu tuuraaja”, Olga toteaa ja kertoo, että hänen kohdallaan palkan kanssa ei ole ollut ongelmia.

Todellisuus: Siivousalan palkka määräytyy TES:in mukaan ja on verrattavissa kaupan alaan. Palkan saa luvattuna päivänä.

3. Myytti: “Siivoojan työ on vain luuttuamista iltaisin ja viikonloppuisin, kun tilojen käyttäjät eivät ole paikalla.”

Ajatteletko sinäkin, että siivoojan työ tehdään aina silloin, kun muut eivät ole paikalla? Osittain tämä pitää toki paikkansa, kuten Olga kertoo: esimerkiksi suuren ruokala-alueen siivous sujuu helpommin silloin, kun asiakkaat ovat muualla. Siivous on kuitenkin pääasiassa päivätyötä ja yksin luuttuavat siivoussankarit poikkeuksia.

Lassila & Tikanojalla on tarjolla monenlaisia työsopimuksia erilaisiin elämäntilanteisiin. Thang siivoaa arkisin kokoaikaisesti kahdeksasta neljään, ja Olga on valinnut itselleen sopivaksi nelituntisen työpäivän aamukuudesta kymmeneen. Ei kannata unohtaa, että viikonloppu- ja iltatyöt ovat toisille juuri se, mitä he haluavat. “Toimistollamme on myös työntekijöitä, jotka työskentelevät vain illalla ja esimerkiksi opiskelevat päivisin”, Olga kertoo erilaisista mahdollisuuksista.

Todellisuus: Siivoustyö painottuu tavalliseen toimistotyöaikaan, mutta töitä löytyy kaikkina vuorokaudenaikoina.

4. Myytti: “Työ on yksinäistä ja ulkopuolista.”

Olen tähän mennessä kuvitellut, että siivoustyö on vain yksinäistä puurtamista. Toki esimerkiksi Thang työskentelee kohteessa itsenäisesti, mutta tapaa talon asukkaita päivittäin. Opin, että kohtaamisissa tärkeää on olla aina positiivinen, hymyillä ja moikata.

Olga kumoaa jyrkästi väitteen yksinäisyydestä: hän ylistää tiiminsä jäseniä ja asiakkaitaan useaan kertaan ja vakuuttaa, että töihin lähdetään aina hyvällä mielellä. “Minulle todella tärkeää on työtiimi. On mahtavaa, jos työkaverit ovat samalla ystäviä. Autamme toinen toisiamme, eikä työ tunnu siksi raskaalta”, Olga sanoo hymyillen. Mielestäni yllättävää on, että parhaassa tapauksessa siivoojasta tulee osa asiakkaan työyhteisöä, kuten esimerkiksi Olgan kohdalla. Ystävänpäivänä hän sai kiitokseksi suklaata ja koko tiimi on saanut Elisalta kiitosta.

Todellisuus: Tiesitkö, että toimistosiivooja voi kokea olevansa kiinteä osa asiakasyrityksen porukkaa? Työtä tehdään myös tiimissä kohteesta riippuen.

5. Myytti: “Siivoustyö on jämähtänyt menetelmien ja välineiden suhteen menneille vuosikymmenille.”

Huomaan, että siivouksen menetelmät ja työvälineet ovat itse asiassa selkeästi kehittyneet. “Meillä on paljon erilaisia hyviä koneita ja imureita, jotka ovat kevyitä käyttää. Käsi ei tule kipeäksi, vaikka pitää imuroida paljon. Olen tyytyväinen myös erilaisiin pesuaineisiin, joilla saa putsattua pinnat ja tahrat”, Olga kertoo. Thangin mukaan työntekijät saavat myös tilata tarvitsemiaan työvälineitä, jos likaa vastaan tarvitsee vaikka järeämpiä aseita.

Työntekijät saavat Lassila & Tikanojalla henkilökohtaiset työpuhelimet ja sähköpostiosoitteet. Työtunnit kirjataan ylös sähköisesti puhelimella, ja puhelin helpottaa myös esimerkiksi yhteydenottoa esimieheen. Sen kautta työntekijä voi myös raportoida siivouskohdetta koskevia huomionarvoisia asioita.

Todellisuus: Ergonomisiin ja tehokkaisiin työvälineisiin on panostettu ja menetelmät ovat kehittyneet.

6. Myytti: “Jos kaikki menee huonosti, päädyt siivoojaksi. Sinne pääsevät kaikki.”

Turha sitä on kiistää, etteikö siivoustyö olisi edelleen hyvistä työvälineistäkin huolimatta fyysisesti rankkaa ja kovaa työtä. Se ei kuitenkaan ole työ, johon pääsee aina, vaikka ei pääsisi minnekään muualle. “Kiireisessä työssä täytyy osata myös ajanhallintaa ja työn järjestämistä. Tähän saamme myös työnantajalta apua ja työkaluja”, Thang toteaa. Olga kiittää Lassila & Tikanojan työjärjestystä, joka määrittää mitkä työtehtävät tulisi ehtiä tehdä tietyssä ajassa: ”Omalla kohdallani se on toiminut hyvin, enkä ole työpäivän jälkeen liian väsynyt.”

Todellisuus: Siivooja tarvitsee itse asiassa monenlaisia taitoja, eikä tähänkään työhön pääse automaattisesti.

Entä viekö siivoustyö terveyden ja elämänilon? Ergonomiset työskentelyasennot ja työn tekeminen oikein on tärkeää. Haastateltavat eivät ole kärsineet työhön liittyvistä kivuista, mutta tiedostavat, että vääränlaisella työskentelyllä niitä on vaikea estää. Elämäniloa heiltä ei ole vielä saatu riistettyä, joten tulen siihen tulokseen, ettei työ taidakaan olla hassumpaa. Vaikka siivousalasta liikkuu kärkkäitä kommentteja niin työoloista, palkasta kuin välineistäkin, saan siitä haastattelun päätteeksi paremman kuvan. Se on itse asiassa aika arvokasta työtä, joka huomataan usein vasta silloin kun sitä ei ole tehty.

Kysyn lopuksi, riittääkö siivousintoa vielä kotonakin. Olga naurahtaa, ettei mies osaa, ja Thang saa hyvän fiiliksen siististä ympäristöstä myös kotona – joten vastaus on kyllä.

+ Kesätöihin?

Lassila & Tikanoja tarjoaa tänäkin vuonna runsaasti kesätöitä. Koska työ painottuu aamuun, päivällä ja illalla on vielä runsaasti aikaa nauttia kesästä. Siivoustyön fyysisyyden voi ottaa jopa treenin kannalta, eikä työhön liittyviä asioita tarvitse pyöritellä mielessä enää päivän jälkeen. Siivoustyössä nuorikin voi saada nopeasti vakituisen työsuhteen.

Kiinnostuitko? Tarjolla on runsaasti myös kesätöitä! Pääset lukemaan lisää siivoojan työnkuvasta ja hakemaan täällä:

Lassila & Tikanojan avoimet työpaikat »

Työelämän tulevaisuus

$
0
0
Tulevaisuuden työTulevaisuuden työ

Sinua olisi todennäköisesti pidetty pähkähulluna, jos olisit 30 vuotta sitten ennustanut seuraavaa: Voit soittaa kenelle tahansa, minne päin maailmaa tahansa, taskuun mahtuvalla laitteella. Vempeleessä on tämän lisäksi mm. kartta, kompassi, taskulamppu, kamera, televisio, kaikki maailman kirjoitettu tieto etäyhteyden päässä ja vieläpä munakello. Ja sen tekniikka kehitettiin Suomessa!

Kännykkä ja internet muuttivat maailmaa, ihmisten käyttäytymistä ja sitä kautta työelämää peruuttamattomalla tavalla. Tällä hetkellä ympärillämme on menossa useita näihin verrattavia murroksia. Ne tulevat vaikuttamaan siihen, miten elämme ja miten teemme työtä. Tämä on ensimmäinen artikkeli juttusarjassa, jossa yritämme hahmottaa työelämän tulevaisuutta.

Työ muuttuu maailman mukana

Elämme kahden todella kovan kasvukäyrän aikakautta: sekä maailman väkiluvun kasvu että teknologinen kehitys ovat ennätysvauhdissa. Tämä muuttaa maailmaa ja luo uusia haasteita.

Ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin. Maapallolla käytettävissä olevat resurssimme hupenevat. Vaadimme enemmän. Samaan aikaan talous on globalisoitunut. Samoin kilpailu. Meidän on siis oltava parempia. Saatava aikaan enemmän vähemmällä, pienemmässä tilassa ja laadukkaammin. Teknologian toivotaan olevan ratkaisu. Ja se tulee taas kerran muuttamaan tapaamme tehdä työtä.

Koneet ovat höyrykoneiden päivistä lähtien olleet ihmisiä tehokkaampia toistuvissa rutiinitöissä. Nyt koneet ottavat seuraavan askeleen, neljännen teollisen vallankumouksen, ja siirtyvät teollisuushalleista ja tietokoneista “älykkäisiin luoviin töihin”, pilveen ja joka puolelle ympärillemme.

Muutosvauhti on haaste kivikautisille aivoillemme. Kuinka pysymme mukana ihmisinä, organisaatioina ja yhteiskuntina? Teknologia antaa meille jo nyt paljon joustavuutta esimerkiksi etätöiden tekemiseen, mutta emme aina pysty muuttamaan omaa toimintaamme tarpeeksi nopeasti.

Ihmiset ihmisten töihin

Aikanaan höyrykoneiden käyttöönotto aiheutti pelkoa, lakkoja ja jopa mellakoita. Koneet mullistivat tavan tehdä töitä ja tekivät kokonaisia ammattikuntia turhiksi. Pyykkäreitä ei yhtäkkiä enää tarvittu.

Ihmiset pelkäävät nytkin töidensä puolesta. Teknologia siirtää työpaikkoja eri kohtiin. Mutta se ei ole välttämättä huono asia. Moni näkee tämän tilaisuutena muuttaa asioita taas parempaan. Höyrykoneet ja ensimmäinen teollinen vallankumous loivat mm. nykyaikaisen työväenliikkeen. Paransimme ihmisten oloja.

Tarvitsemme taas uusia järjestelmiä. Voimme siirtää ison joukon ihmisiä ihmisten töihin. Pois nuhjuisista halleista ja toimistoista auttamaan toisiaan, luomaan jotain uutta. Tuskin kukaan meistä haluaisi nyt palata aikaan, jolloin jonkun työ oli pyykätä 12 tuntia lakanoita käsin.

Robottiruohonleikkuri
Robottien ennustetaan siirtyvän yksinkertaisista tehtävistä kuten ruohon leikkaamisesta tai auton korin hitsauksesta entistä vaativampiin ja monimutkaisempiin tehtäviin.

No mikä työtä sitten muuttaa?

Todennäköisesti työelämäämme ei tulevaisuudessa mullista kännykällä ohjattava kahvinkeitin, vaikka joidenkin mielestä se on varmasti työpaikkojen suurin sensaatio sitten post-it-lappujen keksimisen. Osa muutoksista tulee olemaan meille salakavalan huomaamattomia. Uutisjuttu ei olekaan ihmisen kirjoittama, automme tekoäly tekee päätöksiä puolestamme, koneoppiva ohjelmisto lähettää mainostoimiston asiakkaalle neuvoja automaattisesti, palkkaa ei maksakaan suoraan työnantaja vaan palvelun välittäjä, robotti imuroi kaupan yön aikana tai laitteesi varaosa tulostetaan liikkeen takahuoneessa vain sinun tilaustasi varten sen sijaan että se tilattaisiin Kiinasta. Itse asiassa, kaikki tämä on jo todellisuutta. Et ehkä vain ole huomannut?

Pitäisikö edes puhua työstä?

Jos teknologia lunastaa lupauksensa, tulemme todennäköisesti tilanteeseen, jossa ihmisiä on yhä enemmän, mutta tuotamme sen, minkä tarvitsemme, vähemmällä vaivalla. Nykyisen kaltaisia tuotannollisia töitä on silloin vähemmän. Se on haaste koko yhteiskunnalle.

Ehkä työ ei olekaan tulevaisuudessa ainoa toimeentulon peruste. Mitä sinä haluaisit tehdä elättääksesi itsesi, jos se voisi olla mitä tahansa? Hoitaisit lapsia? Maalaisit tauluja? Kehittäisit uusia palveluita? Ehkä osa meistä ei tulevaisuudessa saakaan perinteistä palkkaa ollenkaan vaan korvausta, kuten perustuloa, yhteisen hyvän olon edistämisestä.

Ainakin työelämä tulee varmasti joustavammaksi. Jotkut visiönäärit näkevät tulevaisuuden, jossa edes poliitikkoja ei enää tarvita laittaa töihin. Kehittyneet algoritmithan voivat tehdä dataan perustuvat ja yhteistä hyvää parhaiten edistävät päätökset yksinkin.

Lähteet:
Worldometer
Wikipedia
Sitra
Kela
Philips

Työnhakijan some-opas: Henkilökohtainen sosiaalisen median strategia

$
0
0

Oletko koskaan miettinyt omaa sosiaalisen median käyttöäsi? Some kulkee tänä päivänä mukanamme koko ajan ja samalla siitä on tullut osa arkea. Moni meistä käyttää sosiaalista mediaa pelkästään viihtymiseen ja yhteydenpitoon kavereiden kesken. Se ei missään nimessä ole väärin, mutta kannattaa pitää mielessä, että some taipuu moneen muuhunkin käyttötarkoitukseen.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa.

Mikä on sosiaalisen median strategia?

Sosiaalisen median strategia on tuttu termi somen parissa työskenteleville ja sitä aktiivisesti käyttäville. Strategia eli suunnitelma tähtää aina tavoitteen saavuttamiseen, oli kyseessä sitten brändin tunnettuuden lisääminen, myynnin kasvattaminen tai henkilötasolla työpaikan saaminen. Henkilökohtainen sosiaalisen median strategia ei ole vain hienolta kuulostava termi. Se on toimintojen summa, joiden avulla saavutat asettamasi tavoitteet sosiaalista mediaa hyödyntäen.

Suunnittele sisällöt ja valitse kanavat

Työnhakijalle tavoitteen asettaminen on varsin selkeää. Lopullinen päämäärä on työllistyminen. Strategian kivijalan muuraaminen alkaa usein kanavasuunnitelmalla, vaikka tätä ennen tulisi miettiä, minkälaista sisältöä haluaa tuottaa ja pohtia sen jälkeen, missä sosiaalisen median kanavassa se onnistuu parhaiten. Työnhakua voi edistää monella tavalla ja alle on listattu muutamia esimerkkejä.

  1. Osaamisen kehittäminen – kysy neuvoja, seuraa mitä muut tekevät
  2. Oman osaamisen esille tuominen – ole aktiivinen
  3. Itsensä tunnetuksi tekeminen – luo verkostoja, hanki seuraajia
  4. Ota hyöty irti myös niistä kanavista, jotka ei suoraan ole yhteydessä työnhakuun

Ei ole olemassa yhtä tiettyä tapaa, jolla sosiaalisesta mediasta saisi suurimman hyödyn irti työnhakua ajatellen. Liikkeelle voi lähteä kevyesti luomalla LinkedIn-profiilin, jossa on selkeästi tuotu esille koulutus- ja työhistoria. Kun tili on luotu, seuraava askel on luonnollisesti aktivoituminen. Mahdollisuuksia on monia kanavasta ja omasta innostuksesta riippuen. Olemalla aktiivinen ja tuottamalla mielenkiintoista sisältöä teet itseäsi koko ajan tunnetummaksi ja rakennat samalla henkilöbrändiäsi.

LinkedIn-profiilinen luominen tai päivitysaiheiden keksiminen voi tuntua aluksi hankalalta varsinkin, jos kanava ei entuudestaan ole tuttu. Tällöin kannattaa seurata muiden tekemistä ja ottaa parhaat ideat omaan käyttöön. Tutki omalla alallasi työskentelevien henkilöiden profiileja ja katso, minkälaista sisältöä he ovat tuottaneet. Vältä kuitenkin suoraa kopiointia. Tuo aina omaa persoonaasi ja näkökulmaasi mukaan oli kyse profiilin luomisesta tai blogitekstistä.

Voit kehittää osaamista myös huomaamattasi sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi Snapchatissa ei juurikaan työpaikkoja jaeta tai luoda verkostoja LinkedInin tapaan, mutta esiintymistaidon kehittämiseen se on mitä parhain väline. Punomalla lyhyitä videoklippejä yhtenäiseksi MyStoryksi parannat automaattisesti omaa ilmaisuasi, mistä on suuri hyöty esimerkiksi työhaastattelutilanteessa. Harrastukseesi liittyvä blogi kehittää puolestaan kirjoittamisen taitoa. Tee siis rohkeasti ja monipuolisesti sisältöjä, sillä suurin virhe on jättää asioita tekemättä.

Tyhjän paperin kammo saattaa iskeä myös somessa. Seuraamalla muiden tekemistä saat hyviä vinkkejä itsellesi.

Mittaa onnistumista

Omaa tekemistä ja kehittymistä kannattaa ja pitää mitata. Helpoiten mitattava asia sosiaalisessa mediassa on kontaktien ja seuraajien määrää kanavasta riippuen. Esimerkiksi LinkedInissä verkoston koolla on hyvinkin suuri merkitys työnhakijaa valittaessa. Henkilö, jolla on yli 200 kontaktia, on luonnollisesti haluttavampi kuin työnhakija, jonka verkostossa on alle 20 henkilöä. Kontaktien määrä kertoo osittain myös siitä, kuinka kiinnostava henkilö olet somessa. Kiinnostusta luot ainoastaan omalla toiminnalla, et sivusta seuraamalla. Vaikka osaamista olisi kuinka paljon, ei siitä ole hyötyä, jos sinua ei löydetä.

Analysoi tuloksia

Kirjoititko blogin, joka saavutti enemmän näyttökertoja kuin muut kirjoitukset? Katsottiinko LinkedIn-profiiliasi tiettynä ajanjaksona useammin kuin normaalisti? Mikään ei tapahdu sattumalta, vaan kaikki on jonkin toiminnan seurausta. Syy-seuraus-suhteen tiedostaminen ja oman tekemisen kehittäminen sen pohjalta on tärkeässä roolissa, halusit sitten kasvattaa seuraajamäärääsi tai saada lukijoita blogikirjoituksillesi. Tulosten mittaaminen on loppujen lopuksi vain numeroita paperilla, jos et tiedä, mitkä ovat toimet niiden taustalla.

Vierasblogi: Sujuva kielitaito vie uralla eteenpäin

$
0
0

Hyvä kielitaito on edelleen isossa roolissa työelämässä. Johanna Malinen kertoo Duunitorin vierasblogissa vinkkinsä siihen, kuinka kielitaitoa voi kartuttaa.


Sujuva kielitaito vie uralla eteenpäin

Maailmassa noin 1,5 miljardia ihmistä puhuu englantia. Kiina on toiseksi puhutuin kieli, sillä sitä osaa 1,1 miljardia ihmistä, joista suurin osa äidinkielenään. Espanjaa puhuu yli 400 miljoonaa ja ranskaa lähes yhtä moni. Näiden tilastojen valossa alkaa vaikuttaa selkeältä, että suomen kielen noin 5 miljoonalle taitajalle on hyödyllistä osata myös muita kieliä.

Suomalaisten kielitaito on maailman huipputasoa

Suomessa on perinteisesti opiskeltu ja osattu kieliä. Kouluvuosina tavallisesti vähintään englantia ja ruotsia, usein lisäksi yksi tai useampi vapaavalintainen kieli ja ehkä vielä aikuisena kielikursseja harrastuksena. Viime vuosina suomalaisten kielitaito vaikuttaa kuitenkin yksipuolistuneen: Esimerkiksi ylioppilaskokeissa englannin kirjoittaa lähes kaikki, mutta ranskan ja saksan kirjoittajien määrä on laskenut noin 60 prosenttia vuosien 2005 ja 2015 välillä.

Toisaalta moniin muihin maihin verrattuna suomalaisten kielitaito on edelleen varsin kehuttavalla tasolla. The Atlanticin mukaan vain yksi prosentti amerikkalaisista puhuu sujuvasti kieltä, jota he opiskelivat koulussa vieraana kielenä. Ranskalaisista ja espanjalaisista yli 40 prosenttia ei puhu lainkaan muita kieliä oman äidinkielensä lisäksi, kun taas suomalaisista yli 90 prosenttia puhuu suomen lisäksi yhtä tai useampaa kieltä.

Englanti on kielitaidon peruspilari

Onko kielitaitoa kuitenkaan enää tarpeellista määrittää vieraiden kielten määrällä? Englannista on muodostunut lingua franca, jota käytetään, kun yhteinen äidinkieli puuttuu. Vaikka muiden kielten opiskelu on vähentynyt, suomalaisten englannin kielen taito on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna erinomaista. Suomalaisten englannin kielen oppimista edistävät samat tekijät kuin muissa Pohjoismaissa: hyvä kouluopetus, matkustelu, teknologian käyttö sekä englanninkielisen popkulttuurin ja median vahva asema.

Hyvän englannin kielen taidon ansiosta suomalaiset ovat usein potentiaalisia työntekijöitä kansainvälisille organisaatioille, joiden työskentelykieli on tavallisesti englanti. Englannin kielen taidolta kuitenkin vaaditaan työelämässä paljon. Yritykset viestivät yhä enemmän englanniksi verkossa, eikä virheisiin usein ole varaa. Lisäksi työelämässä tarvitaan usein alakohtaista erityissanastoa, mutta hyvä peruskielitaito edistää uuden sanavaraston kartuttamista.

(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)

Monipuolisella kielitaidolla on edelleen arvoa.

Sujuva englannin kielen taito on perusedellytys kansainvälisessä yhteistyössä ja pelkän englannin osaamisen turvin voi päästä työelämässä pitkälle. Jos kuitenkin tavoittelee uraa Euroopan ei-englanninkielisissä maissa tai Aasiassa, on paikallisten kielten opiskelu tarpeellista. Lisäksi monipuolisella kielitaidolla on edelleen arvoa, jota ei voi mitata kansainvälisen uran pituudella ja ylennysten määrällä. Usein ihmiset saa helpommin puolelleen, kun vähintään tervehtii heidän omalla kielellään tai yllättää vaihtamalla edes hetkeksi keskustelukumppanin kielelle.

Kuinka kieliä oppii?

Aamukahvin tilaamiseen riittävä sanasto ei valitettavasti riitä työympäristössä, mutta toisaalta kielen opiskelu on aina aloitettava alkeista. Vaikka usein ajatellaan, että lapset oppivat kieltä kaikista parhaiten, kielitaitoa voi hyvin kehittää myös kouluvuosien jälkeen. Aikuisilla on nimittäin kyky opiskella kieltä tehokkaasti ja tavoitteellisesti, minkä ansiosta uusia kieliä on mahdollista oppia nopeastikin.

Tehokkain tapa opiskella kieltä on ulkomailla asuminen. Kun kieltä kuulee jatkuvasti ympärillään ja arkielämä on pakko hoitaa opiskeltavalla kielellä, sujuva kielitaito kehittyy kuin itsestään. Vaivaton tie ulkomaille on opintoihin kuuluvat vaihto-opinnot tai työharjoittelu, mutta myös työskentely erilaisissa palvelualan tehtävissä tai kielikurssit vievät tuhansia suomalaisia ulkomaille vuosittain.

Jos elämäntilanne ei salli ulkomaille lähtemistä, kielitaitoa voi kehittää myös Suomessa. Kouluvuosien tai kielikurssien oppeja voi kerrata ja kohentaa lukemattomilla tavoilla. Kirjojen, sanomalehtien tai blogien lukeminen opiskeltavalla kielellä, sarjojen ja elokuvien tekstitykset vaihtaminen, matkoilla muiden reissaajien seuraan lyöttäytyminen, monissa suurimmissa kaupungeissa järjestettävät ”kielikahvilat”, podcastien kuunteleminen – tyyli on vapaa, kunhan kieltä käyttää aktiivisesti. Tärkeintä on muistaa, että kielten opiskelu vaatii vaivannäköä, jatkuvaa kertausta ja virheistä oppimista.

Johanna Malinen työskentelee kieliopintoja ja kansainvälistä koulutusta tarjoavalla EF Education Firstillä Lontoossa. Työ kansainvälisessä tiimissä on eri kielten ja kulttuurien täyttämää, sillä tiimin 16 jäsentä tekee töitä yhteensä 14 eri kielellä.

Duunitori Podcast #1 – ”Henkilöbrändäys”: Mika D. Rubanovitsch & Elina Koivumäki

Duunitori Podcast #2 – ”Henkilöbrändäys”: Marko Suomi & Juho Toivola

Etätyö tulevaisuudessa

$
0
0
Etätyön tulevaisuusEtätyön tulevaisuus

Etätyö tai liikkuva työ on työtä, joka tehdään kiinteän työpaikan sijasta jossakin muualla: kotona, liikkeellä ollessa tai vaikkapa kahvilassa. Tässä artikkelissa kuikuilemme etätyön seuraaviin kehityskaariin. Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa yritämme hahmottaa työelämän tulevaisuutta.

Etätyön nykyiset rajoitukset

Etätyö ei ole yleistynyt aivan sillä vauhdilla kuin joskus takavuosina ennustettiin, vaikka Suomessa olemmekin olleet Euroopan kärkijoukoissa. Tekniikka ei ole enää pitkään aikaan ollut etätöiden esteenä tieto- ja toimistotyötä tekevien arjessa. Muualla kuin työpaikalla tehtävän toimistotyön yleistymistä rajoittavatkin lähinnä ihmismielen toiminta, kulttuuri ja osaaminen. Etätyön näkökulmasta olemme enemmän sidoksissa toisiimme kuin paikkoihin.

Mitä sinä tarvitset työsi tekemiseen? Tietokoneen? Puhelimen? Työtilan? Paloauton? Työkaverin? Fyysisiin työtiloihin liittyvien työpaikkojen suhteellinen osuus on laskenut viime vuosikymmenet erityisesti internetin ja digitalisaation myötä. Tämä trendi jatkunee edelleen.

Uusia tapoja tehdä etätyötä

Virtuaalimaailmat ja lisätty todellisuus ovat tällä hetkellä kovassa nosteessa. Etätyö voi tulla arkipäiväiseksi jopa sellaisiin työtehtäviin, joissa se ei nyt ole mahdollista.

Erilaiset suunnittelijat ja arkkitehdit saattavat toimia täysin virtuaalisesti, näkemättä tilaa reaalimaailmassa ollenkaan. Etäohjattaviin robotteihin asennetut skannerit ja kamerat voivat mallintaa huoltokohteen ilman, että ihmisen tarvitsee käydä paikan päällä tekemässä arviota. Ehkä viatkin pystytään lopulta jopa korjaamaan robottien avulla.

Todennäköisesti sama logiikka ulottuu ainakin osittain myös ihmisiin. Kotona toipuvan potilaan tilaa voidaan seurata etänä, jolloin sekä potilaan että hoitohenkilökunnan elämä helpottuu. Villeimmissä visioissa kehomme sisällä toimivat nanobotit auttavat potilasta parantumaan, jolloin lääkäri olisi enemmänkin etätarkkailijan roolissa.

Ja uusia paikkoja

Jollekin koti voi olla työpaikka. Ehkä tulevaisuudessa toimistorakennus voisi olla myös asuinrakennus ainakin osalle työntekijöistä? Tällöin etätyön ja töihin menemisen käsitekin muuttuisi. Eikä näiden työntekijöiden tarvitsisi tuskailla aamuruuhkassa.

Jos oman tiskivuoren katseleminen työpäivän aikana ei miellytä, kotitoimiston voi siirtää tarkoitusta varten kehitettyyn etätoimistoon. Surffaile työpäivän jälkeen oikeilla aalloilla Portugalissa tai siirrä itsesi vaikka etätöihin Romaniaan. “Diginomadeille” kehitettyjä kommuuneja löytyy joka puolelta maailmaa. Tällaiset uudenlaiset etätyöjärjestelyt kasvattavat todennäköisesti suosiotaan ainakin tietyissä piireissä.

Jotkut paukapäät yrittävät jo nyt lukea sähköpostejaan työmatkalla autossa. Itsestään ajavat autot tuovat tullessaan mahdollisuuden tehdä töitä täysillä jo työmatkalla. Olettaen, että sinun pitää ylipäätään mennä erikseen töihin.

Virtuaalinen työtila
Suomalaisen keskimääräinen työmatka on noin 14 kilometriä, ja ajassa mitattuna 45 minuuttia. Virtuaaliset työtilat ja etätyö voivat siis antaa keskimäärin 1,5 tuntia “lisäaikaa” päivään.

Työpaikka on lokero kulttuurissamme

Puhumme etätyöstä ja liikkuvasta työstä, koska kulttuurissamme on käsite nimeltään työpaikka. Perinteisen teollisen ajattelun valossa sinun on matkustettava tähän tilaan tehdäksesi työtä. Tila imaisee sinut sisäänsä noin kahdeksaksi tunniksi, jolloin aikasi ja tarmosi on työnantajan käytettävissä. Sinulle maksetaan tästä korvaus. Kun lähdet työpaikalta, sinä tietenkin kuin taikaiskusta unohdat työasiat ja lopetat töiden tekemisen. Harmi vain, että aivomme eivät toimi näin, kun kyse on luovasta ajattelusta.

Työtilasta voidaan jopa luopua

Meillä on jo nyt ammattikuntia, joilla ei välttämättä ole tiettyä paikkaa työn tekemiseen. Freelancerit, digitaalisen alan ammattilaiset, konsultit tai juristit saattavat tehdä työtään ilman heille osoitettua työtilaa. Myös tarkkaan määrätyn toimistoajan määritelmä voi karista pois tietyillä aloilla, koska sillä ei ole merkitystä työn tuottavuuden kannalta.

Joustavimmat organisaatiot toimivat täysin virtuaalisesti. Todennäköisesti varsinkin kansainvälisillä tiimeillä toimivat, aineettomia tuotteita sekä palveluita tarjoavat yritykset hyödyntävät tätä. Esimerkiksi sosiaalisen median hallintatyökalua tarjoava Buffer pisti toimistonsa kiinni vuonna 2016 ja siirtyi sekalaisesta etä- ja toimistotyöntekijöiden mallista täysin virtuaaliseen etätyömalliin. Tiimihengenkin voi luoda ainakin tiettyyn rajaan asti virtuaalisesti. Kysy vaikka verkkopelaajilta!

Lähteet:
Buffer
Ympäristöhallinto
Tampereen yliopisto, Kotona työskentelyn yleisyys ja seuraukset: Suomi eurooppalaisessa vertailussa (PDF)
CNN: Will nanotechnology soon allow you to ’swallow the doctor’?

Työnhakijan some-opas: Näin rakennat verkostoja somessa

$
0
0

Meillä kaikilla on verkosto, sen koko vain vaihtelee. Verkostoja syntyy koulussa, harrastuksissa, työelämässä ja aina kun olemme vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Mitä aktiivisempi ja halukkaampi olet tutustumaan uusiin ihmisiin, sitä laajempi verkosto ympärillesi rakentuu.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa

Laajasta verkostosta on hyötyä työnhaussa

Verkoston merkitystä työnhaussa ei voi korostaa liikaa.  Sosiaalisen median ansiosta meillä kaikilla on mahdollisuus kasvattaa verkostoja yli kaveripiirin ja työyhteisön rajojen. Työnhakijalla ei ole pakko olla 500 LinkedIn-kontaktia ja 300 Twitter-seuraajaa, jotta kutsu työhaastatteluun kävisi. Laajasta verkostosta on kuitenkin hyötyä, sillä suuri osa työpaikoista hankitaan verkostojen kautta. Mitä suurempi verkostosi on, sitä todennäköisemmin rekrytoija tuntee jonkun, joka tuntee sinut. Työnantajalle on aina turvallisempi vaihtoehto palkata henkilö, jonka hän tuntee joko itse tai oman verkostonsa kautta.

Vaikka verkostot tiedetään hyödyllisiksi työelämää ajatellen, koetaan niiden rakentaminen usein haasteelliseksi. Sitran työelämätutkimuksen mukaan ainoastaan 6 prosenttia kertoi verkostoitumisen lukeutuvan omaksi vahvuudekseen. Noin viidesosa puolestaan sanoi osaavansa hyödyntää verkostoja. Aktiivisuus ja oma-aloitteisuus ovat työnhaussa kaikki kaikessa. Suomalaiseen mentaliteettiin istuva epävarmuus ja itsensä väheksyminen on syytä jättää taka-alalle, kun verkostoja alkaa hyödyntää työnhaussa.

Suomalaiset verkostoituvat mielellään henkilöiden kanssa, jotka he ovat tavanneet kasvotusten.

Verkostoitumisen säännöt sosiaalisessa mediassa

Verkostoituminen face-to-face tapahtuu kuin itsestään ilman, että siihen kiinnittää sen suurempaa huomiota. Töissä tai vapaa-ajalla toisiin tutustuminen sujuu meiltä luontaisesti. Oma työyhteisö ja ystävät ovat aina vahvimpia kontakteja, mutta omaa verkostoa voi kasvattaa myös sosiaalisessa mediassa.

Verkostoituminen somessa on helpointa aloittaa itselle jo tutuista henkilöistä. Tämä luo hyvän pohjan laajemman verkoston kasvattamiseen askel kerrallaan. Kun lähdet luomaan kontakteja sosiaalisessa mediassa, on syytä muistaa muutama etikettisääntö, jotka vallitsevat eri kanavissa.

Facebook – henkilökohtainen kanava, jossa kaveripyyntöä ei kannata lähettää täysin tuntemattomille henkilöille. Hyödynnä Facebookia työnhaussa seuraamalla mielenkiintoisia yrityksiä ja liittymällä työnhakua edistäviin ryhmiin.

Twitter – some-kanavista julkisin, avoimen keskustelun alusta. Twitter-tilit ovat poikkeuksetta julkisia, joten voit seurata ketä tahansa henkilöä tai mitä tahansa yritystä.

LinkedIn – ammattilliseen verkostoitumiseen suunnitteltu kanava, mutta silti sen etiketti herättää ristiriitaisia mielipiteitä. Voiko LinkedIn-kutsun lähettää tuntemattomalle, on kysymys, jota moni palvelun käyttäjä miettii. Suomalaiset verkostoituvat mielellään ihmisten kanssa, jotka ovat tavanneet kasvotusten. Tästä syystä LinkedIn-kutsun lähettämisessä kynnys kasvaa usein suuremmaksi kuin pitäisi.

LinkedIn on ammatillinen kanava, jossa ei jaeta omia henkilökohtaisia asioita – LinkedIn-kutsu ei ole sama kuin Facebookin kaveripyyntö. Täysin summittaisesti kontaktipyyntöjä ei tule lähettää, vaan verkostoja on järkevää rakentaa omalla alalla työskentelevien henkilöiden kanssa. Räätälöi LinkedIn-kutsu aina, jos lähetät sen henkilölle, jota et ole ennen tavannut. Kerro lyhyesti, miksi haluat verkostoitua juuri häneen kanssaan, jolloin kutsu myös hyväksytään todennäköisemmin.

Instagram ja Snapchat – eivät varsinaisesti linkity työnhakuun, mutta myös näitä kanavia kannattaa hyödyntää, aina kun mahdollista. Kun henkilö on jakanut Instagram- tai Snapchat-nimimerkkinsä julkisesti esimerkiksi Twitterissä, voit seurata häntä myös näissä kanavissa. Suhteen syventäminen ns. epävirallisimmissa palveluissa on työnhakijalle loistava erottautumiskeino. Vuorovaikutteisuus Snapchatissa takaa sen, että jäät varmasti paremmin mieleen kuin olemalla yksi 500:stä LinkedIn-kontaktista.

Huolehdi verkostostasi

Arvokkaista asioista täytyy pitää hyvä huoli ja tämä pätee myös verkostojen kohdalla. Sosiaalinen media on erinomainen väline verkostojen ylläpitämiseen ja lujittamiseen. Entisten kollegoiden kanssa ei päivittäin ole mahdollisuutta lähteä lounaalle, mutta somessa voit jakaa ajatuksia milloin vain. Vuorovaikutteisuus ja toisten auttaminen on etu sekä sinulle että verkostosi jäsenille. Kommentti LinkedInissä esitettyyn kysymykseen saattaa tuntua sinulle pieneltä asialta, mutta voi merkitä kysyjälle paljon. Älä odota aina muiden tekevän aloitteita vaan ole itse aktiivinen osapuoli. Mitä enemmän olet vuorovaikutuksessa toisten kanssa, sitä vahvempi side välillenne muodostuu.


Työura alkaa ennen valmistumista – ”Ei tule mieleen ketään, joka ei olisi töissä opintojen ohella.”

$
0
0

Keskustelussa työurien pidentämisestä ja opiskeluajoista on syytä muistaa, että suurin osa opiskelijoista osallistuu työmarkkinoille ja veronmaksuun joustavasti opintojen lomassa. Näin ovat toimineet myös Noora Hagman ja Tuulia Okoye, jotka kertovat tässä artikkelissa itsestään sekä opiskelun ja työn yhteensovittamisesta.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Sen kunniaksi Duunitori julkaisee seitsemän artikkelia, joissa esitellään yhteensä neljätoista yhteiskuntatieteilijää.

Hae YKAn jäseneksi »

Mutkien kautta yhteiskuntatieteilijöiksi

Noora Hagman on sosiaalipsykologian opiskelija, joka on valmistumassa Helsingin yliopistosta valtiotieteiden maisteriksi. Hagman ei ole suinkaan aina tiennyt, että hänestä tulisi sosiaalipsykologi, vaan hän ehti opiskella espanjan kääntämistä Turun yliopistossa ja viettää välivuodenkin. ”Ei ole ollut helppoa löytää sitä omaa juttuaan”, hän myöntää. Sosiaalipsykologian opinnot ovat kuitenkin edenneet viiden vuoden tavoiteajassa.

Hagman kertoo kasvaneensa ei-akateemisessa perheessä, jossa korkeakoulutuksen hankkimiseen kannustettiin suuresti. ”Yliopisto tuntui aika kaukaiselta asialta”, Hagman kertoo todeten kuitenkin samalla, että yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet häntä lukioajoista lähtien.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Hallintotieteiden opiskelija Tuulia Okoyen mukaan oman alan harjoittelut tukevat opintoja ja kartuttavat työkokemusta. (Kuva: Vesa Laitinen)

Tuulia Okoye puolestaan opiskelee hallintotieteitä Tampereen yliopistossa. Hänen pääaineensa on julkisoikeus. Hagmanin tavoin myös Okoyen tie yhteiskuntatieteilijäksi kulki mutkan kautta; taustalla kun on farmasian opintoja Helsingin yliopistosta. Opiskelupaikkaa valitessaan hän arvosti yhteiskunnallisten oppiaineiden lisäksi monipuolisuutta. ”Ajattelin, että täällä on paljon kiinnostavia mahdollisuuksia”, hän kertoo.

Hagmanin mukaan sosiaalipsykologian tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin erilaisiin tehtäviin: tutkimukseen, koulutukseen, henkilöstöalalle ja esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon pariin. Enemmistö näyttäisi sijoittuvan yksityiselle sektorille ja järjestöihin. Okoye kertoo hallintotieteiden opintojen tähtäävän ennen kaikkea työllistymiseen valtiolle. Ne eivät kuitenkaan rajaa pois yksityistä sektoriakaan. Okoyea kiehtoo ajatus työskentelystä valtion tai kunnan hallinnossa. Asiantuntijuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus ovatkin keskeisiä elementtejä hänen urahaaveissaan.

Toimeentuloa ja työkokemuksen hankkimista

Hagman käy opintojen ohella säännöllisesti töissä tienatakseen rahaa ja kerryttääkseen työkokemusta. ”Olen pitänyt itsestään selvänä, että olen töissä”, hän toteaa. Opintojen ohessa pitää tehdä töitä etenkin Helsingissä, jossa elinkustannukset ovat korkeimmat. Turussa opiskellessaan hän työskenteli enemmän keikkaluonteisesti. Hagman on aktiivisesti mukana myös järjestötoiminnassa ja katsookin sen tuovan täydentävää osaamista, josta on taatusti hyötyä tulevaisuudessa.

”Ei tule mieleen ketään, joka ei olisi töissä opintojen ohella.” – Noora Hagman

Okoye kertoo ehtineensä hankkia työkokemusta etenkin asiakaspalvelutyöstä. Lyhyempiä jaksoja hän on työskennellyt myös toimistotehtävissä, vanhusten ja koululaisten parissa sekä vaalitoimitsijana. Farmasiaa opiskellessaan Okoye työskenteli osa-aikaisesti töiden ohella, mutta nyt hän pyrkii keskittämään työnteon kesä- ja joululomille. Tulevaisuuden tavoitteena on kartuttaa kokemusta oman alan töistä esimerkiksi suorittamalla harjoitteluita eri organisaatioissa.

Tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta vaaditaan

Hagmanin mielestä työn ja opiskelun yhteensovittamisessa on tärkeintä pystyä organisoimaan ja aikatauluttamaan elämäänsä järkevästi. Töitä kannattaa tehdä muttei liikaa. ”Työpaikat ovat olleet joustavia työaikojen suhteen, jolloin työn ja opiskelun yhteensovittaminen ollut helpompaa”, Hagman kertoo. Kun töitä on ollut runsaasti, Hagman on ottanut vähemmän kursseja tai suorittanut opintoja tenttimällä.

”Tee asioita, joista olet oikeasti kiinnostunut ja joita pidät tärkeimpinä, ja keskity niihin.” – Noora Hagman

Okoye on tyytyväinen siihen, kuinka hän on onnistunut työn ja opiskelun yhdistämisessä. ”Olen voinut valita vuoroja sen verran kuin pystyn tekemään ja painottanut työnteon loma-aikoihin”, hän kertoo. Opintoihin panostamisesta huolimatta aikaa on jäänyt myös vapaa-ajan vietolle ja opiskelijatoiminnalle. Yliopisto-opintoja hän kehuu siitä, etteivät päivät ole koulumaisia vaan aikataulu rytmittyy oman organisoinnin mukaan.

Hagman korostaa myös oman toimintansa monitorointia ja jaksamisensa rajojen tunnistamista. Ilman tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta työn ja opiskelun yhdistäminen tuskin onnistuisi. Hagman myöntää olleensa toisinaan stressaantunut tekemättömien asioiden vuoksi. Kun on ollut innoissaan monesta asiasta, ei ole tohtinut kieltäytyä. ”Välillä olisin voinut miettiä, että ehdinkö oikeasti ja jaksanko”, hän myöntää.

Hyvä paha opintolaina

Hagmanin mielestä opintotukea koskeva keskustelu näyttäisi opiskelijapiireissä keskittyvän siihen, että töitä pitäisi saada tehdä enemmän menettämättä opintotukeaan. Kysymykseen siitä, riittävätkö opintotuki ja opintolaina elämiseen, on tuskin yhtä oikeaa vastausta. Jos opiskelija asuu vielä kotona tai on päässyt todella edulliseen soluasuntoon, hän voi hyvinkin pysyä leivän syrjässä kiinni. Useimpien tilanne on kuitenkin toinen. ”Minä en ole saanut opintotukea enää pariin vuoteen, koska olen opiskellut aikaisemmin”, Hagman kertoo. Laskut maksetaan siis tekemällä töitä.

Okoye on nostanut opintolainaa, eikä hän uskokaan, että pelkällä opintotuella voisi elää käymättä säännöllisesti töissä opintojen ohella. Hän arvioi, että moni pelkää opintolainaa, koska sen ehdot tuntuvat muuttuvan jatkuvasti. ”Pitää olla hyvin tarkkana, että pysyy kärryillä missä mennään”, hän korostaa ja jatkaa: ”Ja kyllähän se tuntuu isolta jutulta, että on hirveästi lainaa valmistuessaan.”

Hagman kertoo ihmisten suhtautumisen opintolainaan vaihtelevan suuresti. ”Osa näkee, että sitä on järkevää nostaa, koska korko on pieni ja laina on melko riskitön”, hän kertoo. Hagman itse pitää huolestuttavana kehityksenä, että hallitus pyrkii opintotuen muuttamiseen opintolainapainotteisemmaksi. Hänen mielestään kielteiset asenteet opintolainaa kohtaan liittyvätkin usein tähän skenaarioon. Muutoin Hagmanin suhtautuminen opintolainaan on myönteinen. ”Jos ei ole töissä, niin en tiedä, kuinka kukaan voisi pärjätä ilman opintolainaa”, hän summaa.

Työelämään mars!

Hagman kertoo huomanneensa työtä hakiessaan, että työnantajat ovat kiinnostuneempia jo hankitusta työkokemuksesta kuin opintoihin liittyvistä yksityiskohdista. Mikä tahansa työkokemus, siis ei vain oman alan työkokemus, näyttäisi olevan eduksi. Tätä taustaa vasten on erikoista, että päättäjät patistelevat opiskelijoita keskittymään täysin opintoihin valmistuakseen ennätysajassa. Hagman muistuttaa myös siitä, että kaikki eivät pysty valmistumaan tavoiteajassa elämäntilanteensa tai erilaisten ongelmien vuoksi.

Sosiaalipsykologian opiskelija Noora Hagman kannustaa opiskelijoita tekemään töitä oman jaksamisensa puitteissa. (Kuva: Vesa Laitinen)

Vaikka Okoye ymmärtääkin tarpeen saada opiskelijat nopeasti työelämään, hän pitää järkevänä esimerkiksi oman alan harjoitteluiden suorittamista opintojen aikana. ”Ei se ole niin vakavaa, jos valmistuminen vähän venyy”, hän toteaa. Hagman on samaa mieltä: ”Työkokemusta hankkineet ovat vahvimmilla, vaikka eivät olisikaan valmistuneet tavoiteajassa.”

Hagman kertoo hakeneensa aiemmin töitä perinteisin keinoin eli selaamalla avoimia työpaikkoja työnhakuportaaleista. Taktiikka on viime aikoina kuitenkin muuttunut: ”Pitää olla verkot vesillä monessa paikassa. Olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja puhua ihmisille siitä, että etsii töitä.” Hän kertoo osallistuneensa yliopiston urapalveluiden koulutukseen sekä hyödyntäneensä uraohjausta ja mentorointia. Myös ainejärjestö on järjestänyt ekskursioita eri työpaikoille. Hän on niin ikään liittynyt sosiaalisen median yhteisöihin, joissa puhutaan työelämästä ja työnhausta. ”Nyt kun valmistuminen on käsillä, pitää asennoitua uudella tavalla työpaikan hakemiseen”, Hagman summaa.

Noora Hagmanin vinkit syksyllä 2017 aloittavalle fuksille

  1. Aseta realistisia tavoitteita.
  2. Tee tarkka suunnitelma siitä, mitä teet ja milloin.
  3. Kokeile omaseurantaa: miten aikataulutus on onnistunut, mitä olet saanut tehtyä.
  4. Muokkaa tavoitteitasi omaseurannan myötä tarvittaessa.
  5. Tee varasuunnitelmia.
  6. Suuntaa ajatukset lopputuloksiin ja toimintasi seurauksiin, se voi ylläpitää motivaatiota.
  7. Tee asioita, joista pidät ja jotka ovat sinulle tärkeitä.
  8. Ympäröi itsesi inspiroivilla ja sinua tukevilla ihmisillä.
  9. Älä vertaa itseäsi muihin.
  10. Älä ole liian ankara itsellesi.

Kiinnostuitko YKAn jäsenyydestä?

Hae oheisen linkin kautta!

Hae YKAn jäseneksi »

Viisi syytä liittyä YKAn jäseneksi

  1. Ammatillisten etujesi paras valvoja: Teemme jäsentemme edunvalvontaa 70 vuoden kokemuksella. Olemme yhteiskuntatieteilijöitä parhaiten edustava ammattiliitto.
  2. Henkilökohtainen työelämäneuvonta: Liiton lakimiehet ja muut asiantuntijat auttavat työelämän kysymyksissä, kuten työsopimuksen teossa ja työttömyysturvassa.
  3. Uralla eteenpäin: Uravalmentajat auttavat valmistautumaan työnhakuun ja sparraavat työelämän käännekohdissa. Muista myös asiantunteva palkkaneuvonta ja mentorointi.
  4. Yhteiskuntatieteilijät yhdessä: Järjestäytymällä kuulut omiesi joukkoon ja vahvistat ammatti-identiteettiäsi. Tuemme jäsentemme verkostoitumista.
  5. Erinomainen hinta-laatusuhde: Jäsenmaksu on kiinteä ja edullinen. Saat rahoillesi vastinetta kattavien palvelujen ja monipuolisten jäsenetujen muodossa.

Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen

Jäätävän hyvä ilmapiiri ja vaihtelevia työtehtäviä – Uudet ravintolakonseptit etsivät tekijöitä!

$
0
0

Oletko kiinnostunut työstä hotelli- ja ravintola-alalla? Kiireinen työ ei tunnu niin raskaalta, kun työporukassa viihtyy ja työtehtävät ovat innostavia. Tutustuimme työhön Kassiopeialla, jonka leivissä on mahdollista viettää esimerkiksi kesä pääkaupunkiseudulla ja talvikausi lumisella Levillä. 

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kassiopeian kanssa. Kassiopeialla on tällä hetkellä toimipisteitä Espoossa (Nokkalan Majakka ja Haltia) sekä Levillä (Hotelli Levi Panorama ja K5 Levi). Kasvava yritys  avaa loppukesästä kaksi uutta ravintolakonseptia Jätkäsaareen, jossa on avoinna paikkoja niin keittiön kuin salin puolella. Katso avoimet paikat!

Ravintola-, keittiö- tai vuoropäälliköksi » Kokiksi, tarjoilijaksi tai saliapulaiseksi »

Työstään kiinnostunut saa vaikuttaa ja edetä

Espoon Matinkylässä sijaitsevan ravintola Nokkalan Majakan keittiöpäällikkö Perttu Laitilan mielestä työssä Kassiopeialla parasta on vapaus vaikuttaa asioihin ja omaan tekemiseen. Kassiopeian ravintolat on konseptoitu, mutta ne ovat kuitenkin aina työntekijöidensä näköisiä. “Ruokaan saa vaikuttaa tosi paljon, luomme mm. lounaslistat itse. Keksimme taannoin myös, että haluamme katolle hiiligrillin, joten sellainen hankittiin.”

Perttu on edennyt Kassiopeialla kokista keittiöpäälliköksi noin viidessä vuodessa. Hän aloitti sesonkikokkina Levillä, ja kun ravintola Haltia avattiin Nuuksioon, häntä pyydettiin sinne vuoropäälliköksi. Vuoden 2016 loppupuolella avattiin Nokkalan Majakka, jossa Perttu aloitti keittiöpäällikkönä. “Kassiopeialla on monipuolisesti paikkoja eri puolilla Suomea. Jos haluaa tehdä kunnolla töitä ympäri vuoden, voi mennä talveksi Leville ja taas kesäksi pääkaupunkiseudulle.”

Näin on tehnyt muun muassa monissa eri toimipisteissä lähinnä baarimikkona työskennellyt Charlie Hajrullaga, joka on haastattelun aikaan palannut Leviltä ja ollut Nokkalassa töissä noin viikon ajan. Hän nostaa esille luottamuksen työntekijöihin. “Välitän todella paikasta jossa työskentelen ja haluan sen menestyvän. Kassiopeia on ollut aina avoin uusille ehdotuksille ja ideoille, he kuuntelevat ja ottavat opikseen”, Charlie kiittää.

Pakoon etelän loskaista talvea – “Tämä on oma maailmansa”

Helsingistä talveksi pohjoisempaan halajavien on mahdollista työllistyä Levillä Hotelli Panoramassa tai K5:ssä, joissa myös hovimestari ja vuoropäällikkö Sanna-Kaisa Hakala ja Charlie ovat työskennelleet useana talvena. “Helsingissä talven harrastamismahdollisuudet ovat aika rajoittuneet. Levillä pääsee hiihtämään, lautailemaan ja sitten käyn myös ratsastamassa”, Sanna-Kaisa perustelee valintaansa. Tiiviiseen porukkaan pääsevät myös uudet helposti mukaan. Kesän jälkeen on aina edessä mieluisa jälleennäkeminen. “Silloin on vaan tosi kivaa olla töissä. On mieletöntä, että saamme niin kivoista hommista vielä palkkaa”, Sanna-Kaisa hehkuttaa.

Sanna-Kaisa päätyi töihin Leville nelisen vuotta sitten kaverinsa suosituksesta. “Toin sittemmin vakituisen arjen ja elämän tänne, vaikka se voi monesta kuulostaakin vähän hassulta.” Hotelli Panorama on auki ympäri vuoden, mutta Sanna-Kaisa palaa silti vuosittain Helsinkiin pariksi kuukaudeksi – vähän töihin ja vähän enemmän lomalle.

Jäätävän hyvä ilmapiiri

Perttu kertoo, että Nokkalan Majakassa on “jäätävän hyvä työilmapiiri”, ja tärkeää onkin, että töissä on myös kivaa. “Todella hyviä ja ammattitaitoisia työkavereita, joiden kanssa näemme myös vapaa-ajalla”, Perttu kehuu. Myös muut ovat samaa mieltä: avoin ja sosiaalinen Charlie kertoo ystävystyneensä Nokkalan porukan kanssa hyvin jo viikossa ja Sanna-Kaisa kuvailee Levin työyhteisöä kuin perheeksi.

Sanna-Kaisan mukaan Levillä ei ole samalla tavalla normaalia arkea ja viikkorytmiä maanantaista perjantaihin. “Kenelläkään ei synny kaipuuta viikonlopun odottamiseen, kun töitä voi olla minä päivänä tahansa. Se on rentouttavaa ja stressitöntä, vaikka täällä onkin kiirettä ja pitkiäkin päiviä”, Sanna-Kaisa kuvailee. Kassiopeian hotelleissa ja ravintoloissa sesonkityöntekijänkin tehtävät ovat hyvin monipuolisia, ja työntekijöiden toiveita kuunnellaan.

Töihin Jätkäsaaren toimipisteeseen – “Tärkeintä on hyvä asenne ja kiinnostus alaan”

Ravintola-alan töissä ei välttämättä tarvita alan koulutusta, vaan tärkeämpää on hyvä asenne ja halu oppia. Haastateltavien mukaan alalle tullessa huomaa aika nopeasti, sopiiko se itselle vai ei. “Sinun pitää arvostaa tekemääsi työtä ja olla kiinnostunut siitä”, Charlie vinkkaa. “Itse työssä voi oppia todella paljon, ehkä jopa enemmän kuin koulussa”, Sanna-Kaisa toteaa.

Charliella ravintola-ala on verissä, sillä moni hänen perheestään on samalla alalla. Hän painottaa, että alalla tarvitaan intohimoa työhön. “Kun olen tiskin takana, on tosi hyvä fiilis. Hyvä palaute asiakkailta saa tekemään vielä parempia suorituksia.” Charlieta ei haittaa tulla työpäivänä aikaisemmin tai jäädä muutamaksi tunniksi pidempään, sillä työ on mieluisaa. “Pidän kiireestä. Silloin kannustan usein: Let’s rock ’n’ roll and do the job!”

Uudessa Jätkäsaareen avattavassa ravintolassa on mahdollisuus päästä tekemään töitä kahden erilaisen konseptin parissa. Luvassa on burgereita ja klassista ruokaa bistro-tyyliin. Uudet konseptit tarjoavat tilaisuuden päästä kehittämään niin palvelua kuin ruokatuotettakin. Ajatuksena on olla joka päivä auki aamusta iltaan, joten työtunteja on tarjolla runsaasti.

Kiinnostaisiko sinua työskennellä Kassiopeian uusien konseptien parissa Jätkäsaaressa? Rekrytoinnit ovat käynnissä ja avoinna on paikkoja sekä keittiössä että salissa!

Ravintola-, keittiö- tai vuoropäälliköksi » Kokiksi, tarjoilijaksi tai saliapulaiseksi »

Automaatiota, hyvä palkka ja monipuolisia työtehtäviä – tätä on uuden ajan varastotyö Inexillä

$
0
0

Tiedätkö sinä, millaista on uuden ajan varasto- eli logistiikkatyö ja millaisia työtehtäviä varastot tulevaisuudessa tarjoavat?  Vierailimme Inexin uudessa logistiikkakeskuksessa Sipoossa, jossa perinteiset logistiikkatyöntekijän tehtävät ovat muuttuneet hyvin erilaisiksi, kuin mitä ne olivat aiemmin. 

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Inex Partnersin kanssa.

Hae automaation laitekäyttäjäksi » Hae keräilytehtäviin »

Inexin Sipoon logistiikkakeskus on yksi maailman suurimmista täysautomaatiolaitoksista ja sen läpi kulkee lähes puolet kaikesta Suomessa ostettavasta ruuasta. Pitkälti automatisoidusta keskuksesta löytyy lukuisia mielenkiintoisia työtehtäviä logistiikkatyöntekijöille. Istahdimme alas talossa pitkään viihtyneiden Hannan ja Helenan kanssa ja selvitimme, millaista nykyaikainen logistiikkatyö oikeasti on.

Automaatio hoitaa raskaat hommat – työ sopii tekniikasta kiinnostuneelle

Hanna Möttönen on pitkän linjan inexiläinen, hän aloitti työt talossa jo 10 vuotta sitten. Automaation laitekäyttäjänä Sipoossa Hanna on työskennellyt nyt reilun vuoden verran. ”Kone on kiva työkaveri”, hän nauraa. ”Se nostaa raskaat paketit, kasaa ne ja vielä kelmuttaakin ne valmiiksi.” Tätä on vaikea käsittää, ennen kuin alan uusinta teknologiaa hyödyntävän keskuksen näkee toiminnassa omin silmin. Hannan työalue on tosiaan täysin automatisoitu, laitteet tekevät kaiken aina saapuvien lavojen purkamisesta valmiiden erien lähettämöön viemiseen asti. Elovena-puuropaketit, Fazerin suklaapatukat,  Juhla Mokka -kahvit ja tuhannet muut tutut tuotteet liikkuvat pitkin linjastoja, joilta ne lopulta lajitellaan rullakoihin ja lavoille valmiiksi jatkamaan matkaansa eteenpäin kauppoihin.

Hanna Möttönen nauttii työstään tekniikan parissa.

Automaation laitekäyttäjän työtä on varmistaa, että kaikki toimii niin kuin pitää. Jokaisella on työvuoron aikana oma alueensa, jota monitoroidaan tietokoneen näytöltä joko yksin tai muutaman kollegan kanssa. Mikäli kuljettimella tai muualla automaatiossa ilmenee häiriö, tilanne selvitetään ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Työ on hyvin itsenäistä ja työkavereiden kanssa kommunikoidaan vuoron aikana pitkälti radiopuhelimien välityksellä. ”Tässä työssä on tärkeää olla skarppina, perusviat on osattava korjata ja tarvittaessa on kyettävä priorisoimaan sitä, minkä korjaa ensimmäisenä”, Hanna kertoo. Teknistä osaamista on hänen mukaansa oltava jonkin verran, mutta tätä osaamista on mahdollista kerryttää työssä – töihin pääsy onnistuu siis ilman teknistä taustaakin. ”Täällä kyllä oppii jos on motivoitunut. Kiinnostusta tekniikkaan tulisi siis löytyä”, Hanna toteaa.

Tämä työ ei sovi korkean paikan kammoisille!

Työ automaatiokäyttäjänä on hyvin vaihtelevaa. ”Eri alueilla on erilaista tekniikkaa ja eri työtehtäviä. Tietyillä alueilla valvotaan kuljettimia, korkeavarastossa kiivetään tarvittaessa hissiin ja niin edelleen”, Hanna kertoo. Vuoron aikana voi joutua kiipeämään jopa 25 metrin korkeuteen, korkean paikan kammosta ei siis saa kärsiä. Toisaalta: ”Pelkäsin itse alussa kiipeämistä tosi paljon, mutta siihen tottui muutamassa viikossa ja nyt se on yksi suosikkityötehtävistäni”, Hanna hymyilee.

Keräilyssä tehdään se, mihin automaatio ei kykene

Helena Ojala nauttii työssään etenkin sen sosiaalisuudesta.

Kaikkea ei automaatiolla voida kerätä, ja tämän vuoksi Inexille tarvitaan työntekijöitä myös niin sanottuihin logistiikka-alalla perinteisesti käytössä olleisiin työtehtäviin, kuten tavaran vastaanottoon, ääni- ja valokeräilyyn sekä lähettämöön. Keräilypuolella noudatetaan työnkiertoa, mikä tuo työtehtäviin paljon vaihtelua. Moni taloon tuleva yllättyykin positiivisesti työn monipuolisuudesta – tämä ei siis ole mitään yksitoikkoista varastoduunia.

Tavaran vastaanotosta haastateltavakseni saapuu Helena Ojala, joka on myös viihtynyt Inexillä töissä jo pitkään. ”Olen ollut talossa jo 21 vuotta, ja tänne Sipooseen siirryin maaliskuun alussa.” Helena työskentelee vastaanotossa, eli hänen työnkuvaansa kuuluu saapuvan tavaran vastaanotto ja eteenpäin syöttäminen. ”Tyypillisiä työtehtäviäni ovat vuorosta riippuen muun muassa rekan purku sekä tulovastaavana toimiminen. Työtä tehdään hyvin omatoimisesti ja maalaisjärkeä on osattava käyttää.” Hän viihtyy työssään etenkin sen sosiaalisuuden vuoksi – vastaanotossa ollaan tyypillisen työpäivän aikana hyvin paljon tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

Kummatkin haastateltavat mainitsevat työnsä parhaina puolina työkaverit. Hanna kuvailee porukan henkeä motivoituneeksi – ja huumoripitoiseksi. ”Tämä on uusi paikka, jonka kehittämisessä kuunnellaan tosi paljon työntekijöitä”, hän kertoo. Moni kehittämisidea automaatiopuolella onkin työntekijälähtöinen. Turha hierarkia loistaa tällä työpaikalla poissaolollaan. ”Voimme kaikki istua samassa lounaspöydässä ja muutenkin tosi rennosti voi kysyä esimiehiltä asioita. Jos tulee kiire niin esimiehet purkavat tarvittaessa vaikka rekkaa. Kaikilla on kuitenkin se yhteinen tavoite”, Helena kertoo.

Porukan hyvä henki motivoi.

Hyvä palkkataso motivoi – etenkin kun palkkaansa voi vaikuttaa itse

Logistiikkakeskuksen tarjoama palkka on hyvin kilpailukykyinen – etenkin kun ottaa huomioon, että peruspalkan päälle maksetaan lisät ja bonukset. Kumpikin haastateltavista mainitsee palkan tärkeänä asiana. ”Rahaa ei sovi unohtaa. Sen takia töihin tullaan”, Helena toteaa ja Hanna on samoilla linjoilla. Työ logistiikkakeskuksessa on kolmivuorotyötä ja vuorotyön raskautta kompensoivat lisät. Ilta-, yö- ja viikonloppuvuorot näkyvät siis tilipussissa. Inex Partners on osa S-ryhmää ja työntekijät saavat palkan ja lisien päälle myös S-ryhmän monipuoliset henkilökuntaedut ja kattavan työterveyshuollon. Ison talon etuna on myös luotettavuus: palkat maksetaan aina ajallaan ja oikein.

Helena kehuu työssään sitä, että se ei kuormita henkisesti. ”Tätä työtä ei tarvitse viedä kotiin. Työjutut jäävät töihin, ei tarvitse availla sähköposteja tai vastailla puhelimeen vapaa-ajalla. Tämä on tiimityötä, jokaisen panos on tärkeä, mutta jos jotain hommaa ei ehdi vuoron aikana tehdä, niin siitä ei tarvitse murehtia, sillä seuraava vuoro hoitaa sen sitten loppuun. Tämä on iso plussa mielestäni – vapaa-aika tuntuu oikeasti vapaa-ajalta.”

Perehdytys takaa työssä menestymisen

Logistiikkatyöntekijän työ on keventynyt aiemmasta, mutta hyvä fyysinen kunto on yhä tärkeää.

Logistiikkatyöntekijän työ sopii aktiiviselle ihmiselle, sillä vaikka työ on muuttunut aiempaa kevyemmäksi tarvitaan siinä yhä hyvää fyysistä kuntoa. Päivät etenevät nopeasti, kun tekemistä riittää. ”Paljon seistään ja kävellään ja tulee niitä nostojakin”, sanoo Helena. Aktiivinen elämäntapa auttaa myös vuorotyössä jaksamisessa. Inexillä työnantaja tukee liikkumista esimerkiksi liikuntaseteleillä.

Osaamisen puutetta ei kannata pelätä – työhön koulutetaan hyvin.

Hyvä perehdytys mahdollistaa sen, että taloon voi hakea töihin myös vaikkei aiempaa kokemusta vastaavista tehtävistä omaisikaan. Helena kertoo perehdyttäneensä kerran töihin jopa lentokapteenin. Logistiikkatyöntekijöinä työskentelee lisäksi useita entisiä toimistotyöntekijöitä ja kaupan tai teollisuuden alalla aiemmin töitä tehneitä. ”Iästä ja sukupuolesta tämä työn tekeminen ei ole kiinni. Suosittelen tätä mielelläni kenelle vain”, Helena painottaa.

Kiinnostuitko? Inex etsii nyt uusia motivoituneita logistiikkatyöntekijöitä automaation laitekäyttäjiksi ja keräilytehtäviin!

Rento ja ihmisläheinen kulttuuri –”Ajattelin, että tuollaisten ihmisten kanssa haluan tehdä tilintarkastusta”

$
0
0

Vierailusta PwC:llä jää päällimmäisenä mieleen talon rento ilmapiiri, joustavuus ja ihmisläheinen kulttuuri. Kunnianhimoiset PwC:läiset eivät jää paikalleen, vaan etenevät urallaan jatkuvasti. Työ vaatii työntekijältä paljon etenkin kiireaikoina, mutta yritys tarjoaa työntekijälle vastaavasti erilaisia työelämän ja -ajan joustoja.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä PricewaterhouseCoopersin eli PwC:n kanssa. Yritys rekrytoi nyt tilintarkastajia monipuolisiin tehtäviin, katso avoimet paikat!

Tilintarkastajaksi » Tilintarkastajaksi omistajayrittäjäpalveluihin »

Tutustuimme omistajayrittäjäpalveluiden tilintarkastaja Paula Wiklundiin sekä tilintarkastaja Lauri Leinoon ja Mikko Kangasalustaan, jotka tekevät tarkastusta erikokoisille yrityksille aina yksityisomisteisista yrityksistä isoihin kansainvälisiin pörssiyhtiöihin.

Yksilölliset elämäntilanteet huomioidaan

PwC:llä jo vuodesta 2004 työskennellyt Paula Wiklund on nähnyt sekä pörssiyhtiöitä että kokonaisvaltaisempaa omistajayrittäjäpalveluiden puolta, jossa hän on työskennellyt nyt vuoden verran. Hänen mukaansa työntekijöiden jaksaminen on asia, johon kiinnitetään huomiota. Vaativan työn vastapainona annetaan erilaisia työelämän ja -ajan joustoja, mitkä mahdollistavat erilaiset urapolut PwC:llä. Jokaisella meistä on erilaisia elämäntilanteita, jotka vaativat toisinaan enemmän aikaa ja huomiota. Oma kokemukseni on, että PwC:llä nämä otetaan hienosti huomioon, hän toteaa. Paula on ollut pariin otteeseen pidennetyillä äitiyslomilla ja viime vuoden hän oli kokonaan vapaalla pienten lastensa kanssa. “Olen pyörittänyt perheemme arkea jo muutaman vuoden yksin ja arvostan suuresti PwC:n antamaa mahdollisuutta viettää vuosi pienten lasteni arjessa.”

Vaativa työ vaatii työntekijältä paljon varsinkin tarkastuksen kiireisimpinä aikoina. ”Vastapainona PwC:n tarjoamat työajan joustot mahdollistavat perhe- ja työelämän yhdistämisen myös haasteellisimmissa perhe-elämän tilanteissa”, Paula naurahtaa viitaten tilanteeseensa yksin pienten lasten kanssa. ”Myös työn monipuolisuus ja vaikuttamismahdollisuudet omaan toimenkuvaansa ovat asioita, joille tulee antaa arvoa – pidempiä kesälomia unohtamatta”, Paula jatkaa.

Lauri Leino on aloittanut PwC:llä viime syksynä. Pienemmästä tilintarkastusyrityksestä isompiin ja monipuolisempiin ympyröihin hakeutunut Lauri kertoo perheellisenä miettineensä, kuinka perhe-elämän ja työn saisi PwC:llä sovitettua yhteen. “Nyt täällä olleena olen ollut todella tyytyväinen siihen, miten perheelliset huomioidaan tiimeissä. Välillä teet lyhyempää päivää, jolloin on tietenkin tärkeää viestiä siitä tiimiläisille. Vastavuoroisesti kiirekausina venytään. Se on sitä oman ajankäytön hallintaa.”

Tiimityö on aitoa tiedon jakamista – “Vastuuta saa kun ihmiset oppivat, että sinuun voi luottaa”

PwC:lle tullaan usein suoraan koulusta aloittaen esimerkiksi trainee-ohjelmasta, kuten Mikko Kangasalusta teki kolme ja puoli vuotta sitten. Urapolku on viitoitettu selkeästi aina manager- ja partner-tasoille asti. “PwC:llä on erilaisia yksilöllisiä uramahdollisuuksia työntekijöiden henkilökohtaiset elämäntilanteet huomioiden, Paula kertoo. Lauri ja Mikko ovat samaa mieltä. “Esimerkiksi minua kiinnosti lähteä Ruotsiin komennukselle, johon vastattiin että hieno juttu, katsotaan mitä voidaan tehdä. Nyt olen lähdössä syksyllä sinne töihin”, Mikko sanoo tyytyväisenä. Miehet korostavat myös sosiaalisten taitojen merkitystä. Sen lisäksi, että tekee työnsä hyvin, on tärkeää verkostoitua niin talon sisällä kuin ulkopuolellakin.

Tilintarkastustiimeissä on ihmisiä eri uratasoilta, joten työtä tehdessä on mahdollista oppia jatkuvasti. Kokeneempien Laurin ja Mikon tiimeissä on usein pari nuorempaa tilintarkastajaa, joita he samalla coachaavat ja auttavat eteenpäin. Asiakkuudesta tai tiimin koosta riippuen rooli saattaa vaihdella muiden työn ohjaamisesta selkeään asiantuntijarooliin. Tiedon jakamisen kulttuuri on avointa ja aitoa. “Eniten oppii työtä tekemällä. Ympärillä olevan tiimin luoma verkosto on erittäin hyvä oppimiskanava”, Lauri sanoo.

Uran alussa oppimiskäyrä on jyrkkä ja jo alkuvaiheessa pääsee haastaviin tehtäviin. Vastuuta saa lisää, kun ihmiset näkevät sinun tekevän työsi hyvin ja oppivat, että sinuun voi luottaa”, Mikko kertoo. Omaan urapolkuun saa vaikuttaa konkreettisesti, sillä työntekijän toiveita kuunnellaan. “Keskustelemme esimiehen kanssa siitä, missä haluamme kehittyä, ja tämän mukaan työnkuvaa pyritään muokkaamaan”, Lauri toteaa.

Asiakkaat pörssiyhtiöistä omistajayrittäjiin

Tilintarkastuksen kiireaikana alkuvuodesta tarkastetaan pörssiyhtiöiden tilinpäätökset, jonka jälkeen jatkuu vielä omistajayrittäjäpalveluiden tilintarkastajien kiireaika helmikuun alusta huhtikuun loppuun. Pörssiyhtiöiden tarkastuksissa näkee suurten yritysten tapaa toimia ja työtehtävät ovat usein myös kansainvälisiä. Omistajayrittäjäpalveluissa työ on usein kokonaisvaltaisempaa ja nuorikin saa nopeasti vastuuta kokonaisuuksista pienemmissä yhtiöissä.Yrittäjän kanssa on tärkeää luoda hyvä kumppanuussuhde sekä aktiivisesti miettiä ja hakea ratkaisuja, miten luomme lisäarvoa yrittäjän liiketoimintaan, Paula kuvaa.

Vuoden kiireisin aika alkaa olla haastattelun aikaan ohi ja Paula kertoo ehtivänsä seuraavaksi panostamaan enemmän toiseen rooliinsa ryhmäpäällikkönä nuorille tilintarkastajille. “Itse haluan olla esimies, jolla on aikaa kuunnella, motivoida ja suunnitella yhdessä nuoren urapolkua PwC:llä, koska vahvasti uskon, että nimenomaan arvostavalla esimiestyöskentelyllä rakennamme tulevaisuuden tekijöitä PwC:lle.”

Haastateltavat arvelevat, että yksi PwC:n suurimmista eduista ovat juuri mahdollisuudet. “Merkittävimpiä ovat oman asiantuntijuuden kehittäminen ja yksilölliset urapolut. Lisäksi monipuoliset kansainväliset tehtäväkierrot ja vaihto-ohjelmat, kannustus liiketoimintayksiköiden väliseen yhteistyöhön sekä oman työnkuvansa vaikuttamismahdollisuudet korostuvat”, Paula täsmentää.

Yhdessä myös luistimet jalassa, spinningissä ja joogamatolla

Töiden lisäksi liikutaan monipuolisesti ja vietetään aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Haastateltavat luettelevat harrastekerhoiksi muun muassa jääkiekon, jalkapallon, salibandyn, spinningin, ratsastuksen, valokuvauksen, joogan ja viinitastingin. Joka viikko PwC:läisillä on mahdollisuus hikoilla yhdessä spinning-salissa, jossa Duunitorikin vieraili kuvauspäivänä.

Mikon mielestä työkulttuuri on avoin ja johdon viesti selkeä: “On hyvin suunniteltu ja kerrottu, mitä meiltä odotetaan, mihin suuntaan PwC on menossa ja mitä se meiltä edellyttää. Ilmapiiri on avoin ja kannustava. Mennään yhdessä eteenpäin ja tehdään töitä, mutta muistetaan myös välillä puhua mukavia. En jaksaisi olla täällä, jos olisi liian vakavaa.”

Mikko päätyi hakemaan PwC:lle tapaamiensa työntekijöiden luoman hyvän ensivaikutelman takia: “He olivat jotenkin rentoja, helposti lähestyttäviä ja sosiaalisia. Ajattelin, että tuolla haluan olla tuollaisten ihmisten kanssa töissä.”

Paula, Lauri ja Mikko vinkkaavat loppuun, että avoimia paikkoja on runsaasti. “Hakekaa!” kuuluu kehotus naurun säestämänä.

Kiinnostuitko tilintarkastajan työstä PwC:llä? Tilintarkastajia etsitään nyt sekä pörssiyhtiöiden että omistajayrittäjäpalveluiden tarkastukseen, ja omaan työnkuvaansa ja uraansa on mahdollista vaikuttaa.

Tilintarkastajaksi » Tilintarkastajaksi omistajayrittäjäpalveluihin »

Haluaisitko päästä muuttamaan taloushallinnon alaa? 4 syytä hakea traineeksi Rantalaiselle

$
0
0

Rantalaisen trainee-ohjelman kohokohtia on hyvin laadittu, alan uusimmat tuulet esittelevä koulutussisältö, joka mahdollistaa monipuoliset ja vastuulliset tehtävät yrityksessä heti ohjelman jälkeen. Koulussa opittu pohja ja koulutus Rantalaisella antaa uudelle digisukupolvelle avaimet uuden sähköisen taloushallinnon alan luomiseen. Tämän lisäksi trainee-ohjelmaan osallistunut saa itselleen hyvän tukiverkoston.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä tilitoimisto Rantalaisen kanssa. Rantalainen käynnistää syksyllä RAN Trainee IV -ohjelman, johon voit hakea mukaan nyt!

Hae RAN Trainee -ohjelmaan »

Haastattelemme Rantalaisella palveluasiantuntijana työskentelevää Markus Wirzeniusta, jota on Rantalaisen operatiivinen johtaja Kimmo Martikaisen mukaan kutsuttu pilke silmäkulmassa myös “iki-traineeksi”. Taloushallintoa ja laskentatoimea opiskellut Markus aloitti uransa Rantalaisella työharjoitteluna koulun yhteydessä, jolloin hän sai ensimmäisen kosketuksensa ohjelmaan. Välissä Markus palasi kuluttamaan koulun penkkiä ja osallistui taas kesällä Summer Trainee -koulutukseen. Viimeisimmässä RAN Trainee III -ohjelmassa Markus oli mukana isosena.

Trainee-ohjelma tähtää työntekijän vakituiseen työsuhteeseen talossa, minkä vuoksi siihen panostetaan paljon. “Suurin osa trainee-ohjelman käyneistä on edelleen meillä töissä”, Kimmo toteaa. Tässä 4 hyvää syytä lähteä mukaan:

1. Monipuolisia ja vastuullisia tehtäviä alusta lähtien – näitä et opi koulussa

Trainee-ohjelman selkeimpänä vahvuutena on Markuksen mukaan sisältö. “Koulutustapahtumat ovat hyvin järjestettyjä ja sisällöt mielenkiintoisia kertoen alan viimeisintä tietoa, jota ei välttämättä omaksu työarjessa ihan samalla lailla. Saa perspektiiviä tulevaisuuteen.” Koulusta ei Markuksen mukaan jäänyt niinkään paljon tietoa siitä, mihin ala on menossa. Tätä trainee-ohjelma on paikannut hyvin.

Vaikea kuvitella, että olisi päässyt tekemään näin monipuolisesti ja vastuullisia hommia ilman trainee-ohjelmaa.

Trainee-ohjelmassa opitun ansiosta Markus on päässyt vuoden sisällä tekemään paljon. Vaikka kyseessä on tilitoimisto, löytyy töitä niin myynnin, ohjelmistojen kuin kirjanpidonkin parista. “Aluksi pääsin tekemään myyntipuolta eli B2B-kauppaa olemassaoleville isoille yhteistyökumppaneille, joille myin taloushallinnon sähköisiä palveluita. Työ oli hyvin vastuullista ja sainkin heti tulokkaana isoja vapauksia.” Trainee-ohjelmassa opitut taidot ovat siivittäneet myös työhön ohjelmistojen parissa – Markus onkin Hyvinkään toimistollansa ohjelmiston pääkäyttäjä ja neuvoo tähän liittyen myös kollegoitaan.

“Olen päässyt osallistumaan myös henkilöstön kouluttamiseen ohjelmistoihin liittyen. Lisäksi olen tehnyt jonkin verran kirjanpitotöitä, mikä on täällä ydintekemistä. Vaikea kuvitella, että olisi päässyt tekemään näin monipuolisesti ja vastuullisia hommia ilman trainee-ohjelmaa”, Markus toteaa. Tällä hetkellä Markus toimii palveluasiantuntijana kehittäen asiakkaiden taloushallinnon prosesseja.

2. Uudella trainee-sukupolvella on valmiudet muuttaa alaa

Trainee-ohjelma opastaa käytännön työhön ja kaikkiin alan viimeisimpiin työkaluihin. Mielekkyyttä taloushallinnon uuden sukupolven työhön lisäävät valmiudet todella muuttaa alaa. “On todella tärkeää, että saamme tänne lisää nuoria, jotka osaavat kyseenalaistaa asioita. Voimme auttaa kirjanpitoa pitkään tehneitä tuomalla uusia tapoja, työkaluja ja näkökulmia, sillä tunnemme digimaailman. Vastaavasti vanhemmat työntekijät voivat antaa meille arvokasta substanssiosaamista”, Markus sanoo.

Rantalaisen johto kouluttaa trainee-ohjelmaan osallistujia itse. Kuva: Tarmo Valmela

Alaa muutetaan asiakas kerrallaan. Markus kertoo, että usein asiakkaat ovat hoitaneet taloushallintoaan samalla tavalla viimeiset kymmenen vuotta. “Mietimme uusia ratkaisuja, jotka nykyiset sähköiset palvelut mahdollistavat. Yritämme helpottaa asiakkaan arkea.” Rantalainen huolehtii yhteensä noin 15 000 suomalaisen yrittäjän ja PK-yrityksen taloushallinnosta. Erilaiset asiakastarpeet ja asiakkaiden talous- ja palkkahallintoon liittyvät toimeksiannot antavat työhön syvyyttä ja mielenkiintoa. Asiakkaita on lähes kaikilla toimialoilla yhden hengen toiminimistä tuhansia ihmisiä työllistäviin konserneihin.

Markuksen ja Kimmon mukaan Rantalaisella katse on koko ajan suunnattuna tulevaisuuteen. Työpisteistä ja työkaluista lähtien kaikki on nykypäiväistä, jotta tämän päivän haasteisiin on mahdollista vastata. “Työssäni motivoi se, että saan toimia muutoksen kärjessä. Ajamme muutosta ja digitalisaatiota eteenpäin. Motivoivaa on myös asiakkaan palaute ja vastaavasti oman työyhteisön auttaminen”, Markus kertoo.

3. Trainee-ohjelmasta saa hyvän verkoston – ja siellä on hauskaa!

Trainee-ohjelman viikko koostuu koulutus- eli leiripäivistä sekä työpäivistä oman paikkakunnan toimistolla. Leirijaksot ovat kaksipäiväisiä ja niitä pidetään muun muassa leirikeskuksissa ympäri Etelä-Suomea eri toimistojen paikkakunnilla. “Leiritapahtumat tuovat työviikkoon vaihtelua ja erilaista tekemistä. Se luo kivan fiiliksen työn aloittamiseen ja alusta asti saa paljon uutta tietoa”, Markus kuvaa.

Tulee helposti sellainen olo, että kuuluu Rantalaiseen.

Leirit ovat yhdessä oppimisen prosessi, josta saa “oikeat” työt aloittaessaan valmiin tukiverkoston. “Vertaistuki on tärkeää ja leirit kannustavia. Myös traineet pääsevät ääneen ja saavat jakaa kokemuksiaan”, Markus toteaa. Tuki säilyy sittenkin, kun trainee-porukka hajaantuu töihin eri toimistoihin. “Joskus on helpompi kysyä vertaiselta kuin esimieheltä”, Kimmo tietää.

Markus mainitsee myös leirien upeat puitteet. Hauskaa on pidetty muun muassa Mikkelissä järvenrantamaisemissa. Koulutusta on päiväohjelmassa kahdeksasta neljään, ja iltaohjelmassa on vastaavasti saunomista ja erilaisia vapaa-ajan aktiviteetteja.

Trainee-porukka nautti grillibileistä kesällä 2016. Kuva: Paula Lehto

4. Luonteva väylä sisälle yritykseen

Markuksen mukaan trainee-ohjelmassa pääsee myös nopeasti sisälle Rantalaisen kulttuuriin. Koulutusten aikana omaksuu paljon niin kutsuttua hiljaista tietoa yrityksestä, jonka oppimiseen voisi muutoin kulua paljonkin aikaa. Johdon pitämissä koulutuksissa oppii oikeaa arvomaailmaa ja käytösmalleja. “Tulee helposti sellainen olo, että kuuluu Rantalaiseen”, Markus kuvailee.

Rantalaiselle on Kimmon mukaan ominaista, että yritykseen tulevan taidot ja kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon: “Vaikka työntekijä tulisi meille kirjanpitäjäksi ja huomataan, että hän onkin enemmän myyjä, niin laitetaan hänet myyntiin.” Kimmo kertoo, että paras lopputulos on syntynyt silloin, kun nuoren on annettu kokeilla ja hakeutua itselleen parhaiten sopivaan työhön.

Trainee-ohjelman kautta voi työllistyä talous- ja palkkahallinnon lisäksi myös myyntiin ja markkinointiin tai IT- ja ohjelmistopuolelle. “Kannattaa hakea! Trainee-ohjelman kautta on paljon helpompaa päästä työelämään ja työyhteisöön kiinni”, Markus kannustaa lopuksi.

Jos kiinnostuit, lue lisää ja hae syyskuussa alkavaan RAN Trainee IV -ohjelmaan oheisesta linkistä!

Hae RAN Trainee -ohjelmaan »

Lue myös: Automaatio jyrää satavuotiset perinteet kirjanpidossa – nuoret valtaavat tilitoimistot

Artikkelikuva: Tarmo Valmela

Hyvä stressi lisää työtehoa, huono heikentää – Näin otat stressin haltuun!

$
0
0
Stressi tyoelamassaStressi tyoelamassa

Pieni määrä stressiä kuuluu työelämään. Stressi on hyvästä niin kauan, kun siitä saa lisää tehoa työpäivään, mutta liika stressi rasittaa hyvinvointia. Se voi heikentää keskittymistä, tärkeiden töiden priorisointia ja tiedonkäsittelykykyä. Pitkittynyt stressi saattaa vaikuttaa ihmissuhteisiin ja pahimmillaan johtaa sydän- ja verisuoniongelmiin. Listasimme vinkit, joiden avulla saat stressitasot pidettyä kurissa.

1. Tunnista huono stressi

Hyvässä tilanteessa stressi on myönteistä. Sen tarkoitus on saada sinut selviytymään haastavasta tilanteesta kunnialla. Kohtuullinen stressi lisää tarkkaavaisuutta ja parantaa keskittymiskykyä. Kannattaa siis ottaa kaikki ilo irti ja nähdä stressi voimavarana niin kauan, kun se ei uuvuta sinua!

Vaarallinen stressi näkyy tavallisesti levottomuutena. Keskittyminen vaikeutuu, pinna on kireällä ja tunteet pinnalla. Joillekin stressi aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten unettomuutta. Jos huomaat, että stressitasot nousevat turhan korkealle, on aika ottaa tilanne takaisin haltuun. Jos tuntuu, että tilanne ei helpotu, stressistä voi puhua ammattilaisen kanssa esimerkiksi työterveyshuollossa.

2. Pidä kiinni terveellisistä elämäntavoista

Syö säännöllisesti, nuku riittävästi ja harrasta liikuntaa. Säännöllinen liikunta auttaa sietämään stressiä paremmin, vahvistaa tunnetta elämänhallinnasta ja parantaa itsetuntoa. Tarkkaile myös alkoholinkäyttöäsi. Alkoholin avulla ei saa päätä nollattua raskaan työviikon jälkeen – päinvastoin! Alkoholi heikentää unenlaatua, mikä johtaa entistä pahempaan uupumiseen ja pahentaa stressiä.

3. Lepää ja rentoudu

Hektisessä elämänvaiheessa itselle tärkeät asiat pääsevät helposti unohtumaan. Muista virkistäytyä vaikkapa harrastusten parissa ja käyttää luovuuttasi. Kokeile tehdä listaa asioista, joiden olet huomannut lataavan akkujasi. Stressaavassa tilanteessa sinun on helppo palata tuohon listaan! Voit välillä olla hyvillä mielin tekemättä yhtään mitään.

stressinhallinta
Ystävien seura ja mukava tekeminen auttavat stressinhallinnassa.

4. Hae tukea muista ihmisistä

Keskustele ystäviesi, tuttaviesi ja työkavereidesi kanssa. Puhu myös tunteistasi. Henkisesti hyvinvoivilla ihmisillä on usein paljon sosiaalisia suhteita ja he viettävät aikaa muiden kanssa. Pidä siis kiinni ystävistä myös silloin, kun stressaa. Kokeile myös tehdä hyviä tekoja vähintään joka viikko. Ne vahvistavat minäkuvaasi ja helpottavat stressiä.

5. Kuuntele ajatuksiasi

Kiinnitä huomio siihen, miten ajattelet. Koita vähentää kielteistä ajattelua ja ylläpitää rakentavia ajatuksia. Katso asioita eri näkökulmista mustavalkoisuuden sijaan. Vastoinkäymiset eivät tunnu niin vaikeilta, kun ajattelet oppivasi niistä.

6. Hallitse stressi myös työpaikalla.

Pidä pieniä taukoja, äläkä jumitu koko työpäiväksi paikoillesi. Pidä huoli rajoistasi ja siitä, että tavoitteesi ovat realistisia. Tee itsellesi aikataulu ja työjärjestys, josta näet helposti, mitkä työt ovat nyt tärkeitä ja mitä teet milloinkin. Pidä työ ja vapaa-aika selkeästi erillään toisistaan. Katso myös seitsemän tapaa vähentää stressiä työpäivän aikana.

Tarvittaessa stressistä kannattaa jutella työnantajan, luottamusmiehen tai esimiehen kanssa. Pyydä rohkeasti apua, jos töitä tuntuu olevan liikaa!

Lähteet: 

Mehiläinen
Mielenterveysseura
Terveyskirjasto

Työnhakijan some-opas: Henkilöbrändäys kannattaa

$
0
0

Henkilöbrändi on herättänyt somessa mukavasti keskustelua viime aikoina. Henkilöbrändi sanasta voidaan olla montaa mieltä, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kyse on mielikuvasta, jonka toinen sinusta saa. Mielikuvaan vaikuttaa esimerkiksi se, miten käyttäydyt, puhut ja pukeudut eli minkälaisen kuvan annat itsestäsi ulospäin.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa

Meillä kaikilla on henkilöbrändi. Se voi olla harkitusti rakennettu tai ajan saatossa ilman suurempaa suunnitelmallisuutta syntynyt. Henkilöbrändi on loppujen lopuksi aina jokaisen omaan arvomaailmaan pohjautuva näkemys. Et voi pakottaa ihmisiä ajattelemaan sinusta tietyllä tavalla, mutta voit ohjata näkemyksiä haluamaasi suuntaan. Sosiaalisen median myötä jokaisella on mahdollisuus tuoda henkilöbrändiään tunnetuksi yli työyhteisön ja kaveripiirin rajojen.

Henkilöbrändi tuo lisäarvoa yritykselle

Työnhakija voi erottautua edukseen vahvalla henkilöbrändillä. Elisan HR-päällikkö Juho Toivola pohti Duunitorin Henkilöbrändäys podcastissa brändin samankaltaisuutta ihmisten ja yritysten välillä. Työntekijöillä on olemassa tosiasiallinen arvo eli ammattitaito ja lisäksi on olemassa brändiarvo. Sama pätee yritysmaailmassa. Yrityksellä on tuote ja kuluttajilla mielikuva tuotteesta.

Kauppojen hyllyiltä löytyy lukuisia lähestulkoon saman makuisia kolajuomia, mutta suuri osa nappaa ostoskoriinsa Coca-Cola-pullon ja on valmis jopa maksamaan siitä enemmän vahvan brändin takia. Myös työntekijä voi omalla brändillään tuottaa ammatillisen osaamisen lisäksi huomattavaa lisäarvoa yritykselle. Henkilöbrändin merkitystä kuvastaa erinomaisesti se, miten kaikki haluavat Jutta Gustafsbergin valmennukseen, vaikka Suomi on ammattitaitoisia personal trainereita pullollaan. Yritys, jonka palkkalistoilta löytyy vahvan henkilöbrändillä varustettija työntekijöitä, tekee siitä automaattisesti kiinnostavamman.

Vahva henkilöbrändi erottautuu rekrytoinnissa.

Työnhakija, näin brändäät itsesi

Kun henkilöbrändiä lähtee rakentamaan suunnitelmallisesti, on kyse tällöin henkilöbrändäyksestä. Miten henkilöbrändiä voi alkaa rakentamaan somessa? Yksi hyvä tapa on lähteä liikkeelle some-asiantuntija Marko Suomen mainitsemasta listauksesta. Laita ylös asioita, jotka kiinnostavat sinua ja joihin liittyen haluat tuottaa sisältöä. Kaiken ei tarvitse olla ammattiin liittyviä asioita, vaan tekemällä monipuolisesti eri asioita kerrot syvemmin persoonastasi.

Epäaidot ihmiset paljastuvat myös somessa, joten viesti niistä asioista, joista sinulta löytyy osaamista ja joista olet aidosti kiinnostunut. Osaaminen ei tarkoita sitä, että sinun tulee olla alan huippuosaaja, jotta voit keskustella asiasta tai tuottaa muuta sisältöä aiheeseen liittyen. Keskustelemalla ja tekemällä kehittyy sekä oppii parhaiten, joten aktiivisuus palkitsee tässäkin asiassa.

Vahva henkilöbrändi on rohkeasti esillä

Usein keskiössä oleminen ja omien mielipiteiden julki tuominen pelottaa ja tämän vuoksi valtaosa somen käyttäjistä on hiljaisia sivusta seuraajia. Tällöin voidaan puhua siitä valjuimmasta mahdollisesta henkilöbrändistä, jolla ei varmasti pysty erottautumaan muista. Hajuton ja mauton ei koskaan ole positiivinen erottautumiskeino, joten somessa ei pelon vuoksi pidä jättää asioita tekemättä. Kritiikkiä tulee aina, mutta se auttaa kehittymään.

Omaa henkilöbrändiä kannattaa myös testauttaa muilla somen käyttäjillä. Kysy rohkeasti mielipiteitä ja mieti vastausten pohjalta, vastaako henkilöbrändisi sitä mitä olet tavoitellut. Jos muiden mielikuva ei vastaa tavoitteitasi, pohdi voisitko muuttaa omassa tekemisessäsi jotain, mikä veisi henkilöbrändiäsi toivomaasi suuntaan. Väkisin ei kannata tiettyyn muottiin asettua, sillä kuten edellä mainittiin, epäaidot ihmiset paljastuvat.

Kuuntele myös Duunitorin Henkilöbrändäys podcastit! Osa1 ja Osa 2


Taitava ajanhallinta parantaa työtehoa – Näillä vinkeillä onnistut!

$
0
0
AjanhallintaAjanhallinta

Tuntuuko siltä, että sinulla on jatkuva kiire, muttet saa mitään aikaan? Ajanhallinta ja työtehtävien priorisointi ovat monelle haastavia erityisesti asiantuntijatyössä. Hyvän ajanhallinnan pohjana on huolellinen suunnittelu, toistuvat rutiinit ja jatkuva työmäärän säätely. Tehokas ajankäyttö parantaa sekä suorituskykyäsi että elämänlaatuasi. Ota aika haltuun vinkkiemme avulla!

1. Käytä aikasi oikeisiin asioihin

Jos sinusta tuntuu siltä, että et saa tehtyä oikeita asioita, pysähdy hetkeksi. Mieti rauhassa, mihin asioihin sinun kannattaa juuri nyt käyttää aikaa. Töissä käy helposti niin, että mieli harhailee merkityksettömiin asioihin ja tulee keskityttyä töihin, joihin voisi hyvin käyttää vähemmän aikaa.

2. Pidä tavoite mielessäsi ja pyri sitä kohti

Tavoitteet määrittelevät ajankäyttöäsi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Keksi itsellesi konkreettinen tavoite, jota kohti menet ja pidä se mielessäsi. Voit vaikkapa kirjoittaa tavoitteen ylös ja pitää sitä näkyvilläsi. Näin muistat aika ajoin miettiä, oletko lähempänä tavoitetta ja mitä sinun tulee tehdä sen eteen.

3. Pidä listaa työtehtävistäsi

Kaikkea ei saa tehtyä ja tekemättömät työt jäävät helposti vaivaamaan mieltä myös työpaikan ulkopuolella. Kirjoita työpäivän päätteeksi hoitamattomat asiat ylös niin tiedät, että osaat jatkaa niistä seuraavana päivänä. Listan avulla voit myös kerrata, miksi työt lykkääntyivät. Älä kuitenkaan soimaa itseäsi. Saatat joskus huomata, että jokin tehtävä ei ollutkaan niin tärkeä kuin kuvittelit!

4. Suunnittele ajankäyttöäsi

Aloita työpäivä pohtimalla, mitä aiot sen aikana saada aikaiseksi. Suunnittele myös työviikkoja ja -kuukausia karkealla tasolla. Käytä apunasi kalenteria ja tee muistiinpanoja. Älä aliarvioi työtehtäviin tarvittavaa aikaa ja muista jättää tilaa myös tauoille!

Eikö tavallinen kalenteri riitä pitämään työtuntejasi järjestyksessä? Voit käyttää ajankäytön suunnittelussa Bullet Journalia, joka yhdistää itse tehdyn kalenterin ja muistikirjan. Lue Helsingin Sanomien artikkelista, miten se toimii.

ajanhallinnan suunnittelu
Suunnittele etukäteen, miten käytät aikasi.

5. Muodosta rutiineja

Hyviä rutiineja ovat esimerkiksi aloittaa päivä suunnittelemalla, pitää tauot päivittäin samaan aikaan ja pyhittää tietyt tunnit oikealle työnteolle ja keskittymiselle. Jos sinulla on töissä tiettyjä, usein toistuvia rutiinitehtäviä, pyri automatisoimaan ne, jotta saat ne nopeasti alta pois.

6. Opi sanomaan myös ei

Jos haluat saada kaiken tehtyä, sinun on rajattava tehtävien määrää. Kieltäytyminen on vaikeaa, mutta sinun on priorisoitava tärkeimpiä työtehtäviä. Mieti, onko sinun oikeasti reagoitava jokaiseen sähköpostiin välittömästi ja käytävä kaikissa palavereissa. Käytä näistä vapautuva aika tehokkaasti oikean työsi tekemiseen.

7. Halutessasi voit seurata, mihin käytät aikaasi

Etkö tiedä, mihin kaikki aikasi valuu? Sinulle voi olla hyödyllistä seurata ajankäyttöäsi tarkemmin. Kun näet, miten ajankäyttösi jakautuu, sinun on helppo lähteä suunnittelemaan sitä paremmaksi. Seurannasta saattaa paljastua myös yllättäviä aikavarkaita!

Ajankäyttöä voit seurata yksinkertaisesti pitämällä itse kirjaa. Voit kokeilla myös ajankäytön seurantaan tarkoitettuja sovelluksia, kuten Harvestia tai Togglea.

Lähteet:

My Agent
mtv.fi

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Hyvä stressi lisää työtehoa, huono heikentää – Näin otat stressin haltuun!

Kirjanpitoala sähköistyy vauhdilla – Millainen on tulevaisuuden kirjanpitäjä?

$
0
0

Millainen on tulevaisuuden kirjanpitäjä? Digitalisoituminen muuttaa vauhdilla myös kirjanpitoalaa. Aineistot sähköistyvät, ja tulevaisuudessa kirjanpitäjät tarvitsevat uusia taitoja. Rantalaisella ei pelätä muutoksia, vaan uudistuksia on lähdetty viemään rohkeasti eteenpäin. Samalla huolehditaan siitä, että kukaan ei jää muutosten kanssa yksin.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Rantalaisen kanssa. Rantalaiselle rekrytoidaan nyt kirjanpitäjiä Lahteen ja Orimattilaan. Katso avoimet paikat!

Kirjanpitäjäksi Lahteen » Kirjanpitäjäksi Orimattilaan »

Maailman sähköistyminen ja digitalisaatio muuttavat kaikkia toimialoja, ja muutokset eivät ole aina helppoja. Rantalaisella ollaan alusta lähtien haluttu varmistaa, että kukaan ei jää yksin, vaikka toimialalla tehdäänkin suuria loikkia digitalisaatioon. Rantalaisella pian muutos- ja integraatiopäällikkönä aloittava Toni Hovinen kuvaa maailman muuttumisen mukanaan tuomia haasteita: “On harvinaista löytää ihminen, jolla on samaan aikaan äärimmäisen hyvää talousosaamista mutta myös hyvää IT- ja ohjelmisto-osaamista. Nämä taidot eivät ole kovin tyypillinen yhdistelmä.”

Toni Hovinen on työskennellyt Rantalaisella monipuolisesti eri tehtävissä. Nyt hän on jättämässä palvelupäällikön tehtävät ja aloittaa kesäkuun alusta lähtien Rantalainen Yhtiöiden muutos- ja integraatiopäällikkönä.

Onneksi kenenkään ei tarvitsekaan olla samaan aikaan taloushallinnon huippuammattilainen sekä superkoodari. Rantalaisella arvostetaan kokeneiden taloushallinnon osaajien ammattitaitoa ja heitä ei olla väkisin tunkemassa koodarin muottiin. Samaan aikaan on kuitenkin tosiasia, että toimialan muutos vaatii tottumista uusiin sähköisiin toimintatapoihin. Rantalaisella ollaan päätetty, että kukaan ei jää uudistusten kanssa yksin, vaan jokainen työntekijä opastetaan sulavasti digitalisaation maailmaan.

Tulevaisuudessa koneet hoitavat rutiinit ja kirjanpitäjä voi keskittyä vaativimpiin tehtäviin

Miksi muutoksia ja digitalisaatioon hoputtamista ylipäänsä tarvitaan? Asiakkaat toimittavat aineistonsa yhä useammin sähköisessä muodossa. Sähköiset aineistot puolestaan nopeuttavat työtä ja vähentävät virheitä. Kun ainesto tulee suoraan asiakkaan myyntilaskutus- tai projektinhallintaohjelmasta, välistä jää näpyttelyä pois, jolloin myös inhimilliset näppäilyvirheet vähenevät. Koneiden hoitaessa ihmisten puolesta enemmän rutiinitehtäviä ammattilaisille jää enemmän aikaa vaativimpiin tehtäviin. Loikka sähköisiin toimitatapoihin ei ole kuitenkaan niin valtava, kuin voisi kuvitella. Jo nykyisin käytössä olevissa ohjelmistoissa ja järjestelmissä on paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia, jota paremmin käyttöön ottamalla voidaan digitalisoida työtä.

Paljon koulutusta mutta ei luokkahuoneissa luennointia – Koulutukset viedään työpisteille

Rantalaisella on kehitetty henkilöstön digiosaamisen parantamiseen malli, jossa työtoverit opettavat toisiaan. Kouluttajat kiertävät ihmisten työpisteillä ja näyttävät konkreettisesti, miten ohjelmia ja järjestelmiä voi käyttää paremmin. Rantalaisella ajatellaan, että yhdessä työpisteiden äärellä opetteleminen toimii paremmin kuin pelkkä luokkahuoneissa luennointi.

Koulutuksia ei kuitenkaan järjestetä pelkästään ohjelmistojen käyttöön ja sähköisiin toimintapoihin liittyen. Rantalaisella arvostetaan jatkuvaa kehittymistä, ja koulutuksia pidetään laidasta laitaan eri aiheista. Puhtaasti ammattitaidon kehittämiseen tähtäävien koulutusten lisäksi Rantalaisella opetellaan yhdessä muun muassa pohtimaan omaa kehittymistä ja valmiutta muutoksiin sekä sitä, miten työhyvinvointi parantuisi. 

Kirjanpitäjänä Rantalaisella työskentelevä Anu Mustonen kiittelee koulutuksia. “Meillä pidetään yleensäkin työntekijöistä todella hyvää huolta. On erilaisia kulttuuri- ja liikuntamahdollisuuksia, ja koulutuksia on ihan älyttömästi. Kaikki koulutukset ovat olleet todella laadukkaita”, Anu sanoo.

Kirjanpitäjänä kaksi vuotta Rantalaisella työskennellyt Anu Mustonen on ollut tyytyväinen talossa järjestettyjen koulutusten laadukkuuteen.

Anu vaihtoi pienemmästä tilitoimistosta Rantalaiselle – “Joustavuus on isossa toimistossa omaa luokkaansa”

Anu Mustonen on työskennellut kirjanpitoalalla seitsemän vuotta. Viimeiset kaksi vuotta hän on ollut kirjanpitäjänä Rantalaisella Lahden toimistossa, jonne hän vaihtoi työpaikkaa pienemmästä toimistosta. Anu on ollut tyytyväinen ison talon mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin, joista yhdeksi hän mainitsee joustavuuden. Joustavuus ilmenee monella eri tavalla. Aiemmalla työpaikallaan Anulla ei esimerkiksi ollut mahdollisuutta liukuvaan työaikaan, mutta Rantalaisella hän hyödyntää tätä mahdollisuutta usein. “Keväällä tulee usein tehtyä ylitöitä, jolloin kesällä voi lähteä aurinkoisena päivänä vähän aikaisemmin kotiin, mikä on kiva. Myös omien menojen suunnittelu on helpompaa, kun työaika joustaa”, Anu sanoo. Anu arvostaa myös sitä, että joissain tilanteissa Rantalaisella on mahdollisuus tehdä töitä etänä. Joustavuus näkyy myös siinä, että jos joku työntekijä sairastuu, ei toimistossa olla heti pulassa. Isossa talossa riittää väkeä paikkaamaan, jos joku sairastuu tai tarvitsee apua kiireessä.

Anu kertoo nauttivansa isossa toimistossa myös siitä, että työpaikalla ei ole liian hiljaista, vaan hän tapaa paljon erilaisia ihmisiä päivän aikana. Talossa on paljon osaamista taloushallinnon eri aloilta, joten aina on saatavilla apua, jos ei osaa itse ratkaista jotain tapausta. Anun mukaan ilmapiiri Lahden toimistolla on sellainen, että voi huoletta pelmahtaa työkaverin työpisteelle ja pyytää neuvomaan. Kaikki auttavat ja tsemppaavat parhaansa mukaan toisiaan.

Monipuolisia uramahdollisuuksia: “Paljon pystyy itse vaikuttamaan siihen, millaiseksi tulevaisuus Rantalaisella muotoutuu”

Lahden toimistossa asiakkaita on yli 1500, ja näin laajaan asiakaskuntaan mahtuu paljon erilaisia yrityksiä, joista jokaisella on omat erityispiirteensä. Anu kertoo pitävänsä työstään juuri siksi, että se antaa koko ajan uusia haasteita ja vaihtelua. Eri asiakkaiden tapauksia ei voi hoitaa samalla tavalla, ja eteen tulee aina jotain, josta oppii uutta. “Olen ollut alalla seitsemän vuotta, ja edelleen minulla on vaikka kuinka paljon opittavaa”, Anu sanoo. Toni kertoo, että Rantalaisella on ison asiakaskunnan ansiosta mahdollisuus muokata jokaisen työtehtäviä niin, että saa sellaisia asiakkaita, joihin oma osaaminen ja kiinnostus sopii parhaiten.

Kirjanpitäjä voi pätevöityä laaja-alaiseksi asiantuntijaksi, joka konsultoi asiakkaita ja työtovereita erikoiskysymyksissä, kertoo Emma Joki.
Rantalaiselle töihin tulevaa kirjanpitäjää odottavat monipuoliset uramahdollisuudet, kertoo Lahden toimiston toimitusjohtaja Emma Joki. Kesäkuusta alkaen Emma aloittaa myös Rantalainen Yhtiöiden Itä-Suomen operatiivisena johtajana.

Iso toimisto tarjoaa myös monenlaisia uramahdollisuuksia. Jos vaikka huomaa, että palkanlaskenta onkin enemmän oma juttu kuin kirjanpito, niin uusiin tehtäviin voi vaihtaa ilman, että täytyy samalla vaihtaa työpaikkaa. Lahden toimiston toimitusjohtaja Emma Joki kertaa uramahdollisuuksia, joita Rantalaiselle tulevalla kirjanpitäjllä on edessään: “On mahdollista pätevöityä taloushallinnon asiantuntijana tai toimia laaja-alaisena asiantuntijana konsultoiden asiakkaita ja työtovereita erikoiskysymyksissä.” Myös esimieheksi eteneminen on yksi mahdollinen urapolku. Hyvin paljon pystyy itse vaikuttamaan siihen, millaiseksi tulevaisuus täällä Rantalaisella muotoutuu”, Emma tiivistää.

Haluatko olla mukana etujoukoissa, kun kirjanpitoala sähköistyy? Kiinnostavatko monipuoliset uramahdollisuudet taloushallinnon alalla? Tule töihin Rantalaiselle! Nyt palkataan ammattilaisia Lahteen ja Orimattilaan kirjanpidon tehtäviin. Lue lisää:

Kirjanpitäjäksi Lahteen » Kirjanpitäjäksi Orimattilaan »

Menesty työelämässä johtamalla itseäsi

$
0
0
itsensa johtaminenitsensa johtaminen

Työelämässä on tärkeää osata johtaa itseään. Hyvä itsensä johtaja asettaa realistisia tavoitteita ja pyrkii niitä kohti. Jos matkalla tulee mutkia, hän tunnistaa ongelmat ja tietää, mistä niihin löytyy ratkaisut. Onneksi kuka tahansa voi oppia johtamaan itseään. Lue nyt, mitä se vaatii!

Kun erotat todellisuuden tulkinnoistasi, voit pitää fokuksen työnteossa

Pyri aina näkemään todellinen tilanne, kun johdat itseäsi. Ajattele tietoisesti mahdollisimman selkeästi ja faktapohjaisesti, jotta teet töitä tiedon varassa. Erottele omat tulkintasi todellisuudesta. Tulkinnat alkavat herkästi ruokkimaan tunteita, jotka voivat vaikuttaa työntekoon. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa on hyvä pysähtyä hetkeksi miettimään. Vähättelikö esimies tekemääsi työtä vai onko hänellä vain tapana antaa palautetta vähin sanoin ja suoraan?

Tunnista tunteesi, niin et jää vellomaan niissä

Itsensä johtaminen saattaa kuulostaa siltä, että tunteet tulisi sivuuttaa ja keskittyä työntekoon. Tunteille on kuitenkin annettava tilaa myös työelämässä. Jos et käsittele tunteitasi, ne vievät fokuksen pois oikeista asioista. Erityisesti kielteiset tunteet kuluttavat paljon energiaa. Sinun ei tarvitse aloittaa raivareita, vaan riittää, että tutkiskelet itseäsi ja tunteitasi. Pohdi, mikä tunne on ja mistä se johtuu. Tunteesi ohjaavat sinua jatkuvasti myös töissä. Voit opetella säätelemään tunteitasi, mutta ensin sinun on osattava tunnistaa niitä. Jo tunteen tunnistaminen helpottaa oloa.

Itsensa johtaminen voimalla hyvin
Kun voit hyvin, työ sujuu hyvin.

Luota päätöksentekokykyysi

Hyvä itsensä johtaja osaa tehdä hyviä päätöksiä. On mahdotonta tehdä aina paras mahdollinen valinta, mutta pyri tekemään mahdollisimman hyviä päätöksiä. Muista priorisoida myös päätöksenteko. Pieniin päätöksiin ei kannata tuhlata aikaa, mutta sinulle aidosti tärkeisiin päätöksiin kannattaa. Hae päätösten tueksi tietoa. Kun saat päätöksen tehtyä, luota arvostelukykyysi ja seiso päätöksesi takana. Stressaavaa päätöstä tehdessäsi kysy itseltäsi, mikä on pahinta, mitä voisi tapahtua. Saatat huomata, että asia tuntuu suuremmalta kuin se onkaan.

Pidä huolta itsestäsi ja pysyt energisenä

Itsensä johtaminen ja töihin keskittyminen sujuu hyvin, kun olet virkeä ja pysyt terveenä. Muista siis huolehtia hyvinvoinnistasi. Syö hyvin ja säännöllisesti, harrasta mieleistäsi liikuntaa ja lepää riittävästi. Näin pysyt energisenä ja jaksat hyvin töissä. Opettele tunnistamaan, mistä asioista saat iloa, mitkä ovat positiivisia haasteita ja milloin tarvitset lisää lepoa.

Pysy motivoituneena toimimalla tavoitteidesi ja arvojesi mukaisesti

Kun työ on omien arvojen mukaista, itsensä johtaminen on helppoa. Pidä tavoitteesi, arvosi ja toimintasi samassa linjassa. Pohdi, mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä ja mihin käytät resurssisi. Pyri pikkuhiljaa siihen, että käytät suurimman osan resursseistasi sinulle tärkeisiin asioihin. Kun teet niitä asioita, jotka tuntuvat sinusta oikeilta, sinun on helppo pysyä motivoituneena.

Lähteet:

Aalto Into
Leadership Finland
Mtv.fi

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Hyvä stressi lisää työtehoa, huono heikentää – Näin otat stressin haltuun!

Rakentamisen eturintamassa vastaava mestarikin kehittyy jättiharppauksin

$
0
0

Fira on rakennusalaa uudistava kasvuyritys, joka rakentaa kaupunkia ihmisten kanssa. Nopean kasvun myötä rakennushankkeisiin tarvitaan jatkuvasti uusia työntekijöitä – muun muassa vastaavia työnjohtajia, joita myös vastaaviksi mestareiksi kutsutaan. Tässä artikkelissa pääsevät ääneen kaksi Firan vastaavaa mestaria, Jouni Juntunen ja Pekka Kaven.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.

Hae Firalle vastaavaksi työnjohtajaksi » Katso Firan muut avoimet työpaikat »

Jouni Juntunen työskenteli raksalla apumiehenä vuosina 2001-2005, jonka jälkeen tie vei neljäksi vuodeksi liikunta-alan opintoihin. Edessä oli kuitenkin paluu rakennusalalle vuonna 2010. ”Kuuntelin työmaalle saapuneiden insinöörien juttuja ja ajattelin, että onpa mielenkiintoisen kuuloista hommaa.” Kiinnostuksen herääminen johtikin diplomi-insinöörin tutkinnon hankkimiseen ja työllistymiseen Firalle vuonna 2014.

“Ihmisiä arvostetaan ikään, sukupuoleen, kokemukseen tai oppiarvoon katsomatta.” –Pekka

Pekka Kaven valmistui rakennusmestariksi vuonna 1986, keskellä kiivasta nousukautta. Työllisyystilanne oli niin hyvä, että jo kouluaikoina satoi työtarjouksia. Hän päätyi vastaavan mestarin tehtäviin jo nuorena. ”Se ei näin jälkikäteen ajateltuna ollut välttämättä paras tapa edetä uralla”, Pekka sanoo ja myöntää joutuneensa oppimaan paljon asioita kantapään kautta.

Ilman pelisilmää ja lehmän hermoja ei pärjää

Pekan mielestä vastaavan mestarin työssä vaaditaan asiaosaamisen lisäksi pelisilmää, jonka avulla työntekijät saadaan pelaamaan yhteen. ”Pitää osata lukea erilaisten ihmisten ominaisuudet ja osaamiset”, Pekka kiteyttää. Hänen mielestään työntekijöille on annettava myös vapautta, mikä tarkoittaa pidättäytymistä liialliselta ohjaamiselta.

”Vastaavalla mestarilla pitää olla lehmän hermot”, murjaisee puolestaan Jouni ja nostaa esille myös kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia, kattavan teknisen osaamisen sekä hyvät ihmissuhde- ja neuvottelutaidot. ”Alan termistö pitää olla hyvin hallussa, koska keskustelua käydään monella eri alueella”, hän toteaa.

Kaikkien sidosryhmien inhimillinen kohtaaminen Firan toiminnan ytimessä

Jounilla on aiempaa kokemusta pienistä ja keskisuurista rakennusliikkeistä. Aiempiin työpaikkoihinsa nähden Fira on tietomalliosaamisessaan pitkällä. Siinä missä aiemmissa työpaikoissa keskityttiin vain teknisten asioiden painottamiseen, Firalla korostetaan asiakaslähtöisyyden ja ihmisten johtamisen tärkeyttä. ”Täällä kuunnellaan vastaavan mestarin huolia ja murheita sekä autetaan aina tarvittaessa”, kertoo puolestaan Pekka.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Pekka Kavenin mukaan Firan johto on sitoutunut tukemaan vastaavaa mestaria kaikin tavoin. (Kuva: Vesa Laitinen)

Firalla myös asiakkaiden kuunteleminen on syvällä DNA:ssa. ”Kyllä me pyrimme päämäärään aina tilaajan toiveet huomioon ottaen”, veistelee Pekka. Jounin mukaan asiakkaan kuunteleminen näkyy esimerkiksi korjauskohteissa siinä, että suunnittelussa otetaan huomioon, kenen tiloissa työskennellään. Ratkaisuja tehtäessä täytyy muistaa, että taloja tehdään jonkun käyttöä varten, jolloin helpoin ja halvin ratkaisu ei ole aina paras vaihtoehto. ”Sitä painotusta ei ole aiemmin urallani tullut näin selvästi eteen”, Jouni sanoo.

Hyvä suunnittelu ja yhteiset tavoitteet luovat pohjan myös johtamiselle

Työsuunnittelu onkin Jounin mielestä erityisen tärkeää rakentamisessa. ”Se pitää tehdä riittävän huolellisesti etukäteen”, hän opastaa. Myös vastuiden selkeys on tärkeää erityisesti isolla työmaalla. Jouni on arvostanut mahdollisuutta olla mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa. ”Sitä kautta olen päässyt vaikuttamaan resursointiin ja esimerkiksi logistiikkajärjestelyihin”, hän kertoo ja jatkaa: ”Johtaminenkin on helpompaa, kun on saanut olla vaikuttamassa hankkeen alusta alkaen.”

“Hankekoot alkavat olla niin isoja, että tässähän rakennetaan jo ihan tosissaan.” –Jouni

Pekka nostaa lisäksi esille tuotantoryhmän yhteiset tavoitteet niin laadussa, aikataulussa kuin kustannuksissakin. Kun tavoitteet on tehty, vastaavan mestarin on omaksuttava mahdollistajan rooli: ”Huolehdin, että työnjohto pystyy tekemään työnsä sovitusti.”

Verstaassa törmäytetään hankkeen osapuolet

Firalla on hoksattu, että rakennushankkeen kaikki osapuolet eivät välttämättä kertaakaan istu saman pöydän ääreen hankkeen aikana. Oivalluksesta syntyi Verstas-konsepti, jossa tilaaja, tilan käyttäjät, suunnittelijat ja toteuttajat kokoontuvat yhdistämään osaamisensa ja suunnittelemaan tulevaa hanketta. Pekka ei vielä ole päässyt osallistumaan Verstaaseen, mutta Jounille Verstas ja yleensäkin Big Room on hyvinkin tuttu: ”Tein diplomityön Big Roomissa ja olen vetänyt niitä kahdessa hankkeessa.”

Verstas-käytäntö on suurimmalle osalle asiakkaista uutta. Tottumattomuus voi vielä näkyä vaihtelevana suhtautumisena, mutta vastaanotto on onneksi ollut asiakkaiden suunnalta myönteinen.

Asiakkaan odotukset on tehty ylitettäviksi

Kysyimme molemmilta haastateltavilta heidän merkittävimpiä onnistumisia Firalla. Pekka mainitsee erään pääkonttorin saneerauksen, joka valmistui etuajassa kiireisestä aikataulusta huolimatta. Hyvä yhteishenki oli onnistumisen edellytys: ”Vastoinkäymisetkin vain nostattivat taistelutahtoa.” Kiitosta saavat myös työporukan ammattitaito ja johdolta saatu tuki.

Jouni nostaa esille edellisen rakennushankkeensa, jossa rakennuksen jokainen kerros rakennettiin täysin valmiiksi ennen seuraavan kerroksen rakentamista. Jounin vastuulla ollut ensimmäinen kerros oli haastavin. ”Kuulin jälkeenpäin, että tilaajapuoli oli vahvasti epäillyt rakentamisen onnistumista”, Jouni kertoo. Projekti vietiin kuitenkin maaliin ennennäkemättömällä taistelulla ja venymisellä niin, että asiakas pääsi ottamaan tilan käyttöön tismalleen aikataulussa.

Rakennusala digitalisoituu – hyödyt jo nähtävissä työmaalla

Fira tekee konkreettisia tekoja toimialansa digitalisoimiseksi. Jouni nostaakin esille mobiilisovellukset. Älypuhelimen tai tablettitietokoneen ruudulle saa näkyville niin virheilmoitukset kuin vika- ja puutelistatkin. Tarjolla on myös reaaliaikainen seuranta työmaan vahvuudesta. Vaikka koko ajan tuleekin jotain uutta, teknologiaa ei kannata pelätä. ”Kyllä näistä pääsee nopeasti kärryille”, Jouni rohkaisee.

Pekka on seurannut alan kehitystä 1980-luvun lopulta saakka. ”Urani alkuaikoina jo fax oli iso asia”, hän muistuttaa. Digitalisaation hyödyt ovat Pekan mielestä kiistattomat: ”Saan aiempaa nopeammin yhteyden esimerkiksi projektipankkeihin tai suunnittelijaan.” Loppua kehitykselle ei ole näköpiirissä – ja hyvä niin. ”Kehitys on hyväksi paikallaan polkeneelle rakennusalalle”, Pekka toteaa.

Vierivä kivi ei sammaloidu

Digitalisaation muuttaessa rakennusalaa nopeammin kuin koskaan on vastaavan mestarinkin kehitettävä jatkuvasti osaamistaan. Vaikka Fira tarjoaakin paljon koulutusmahdollisuuksia, jokaisen työntekijän on Pekan mielestä tiedostettava oma vastuunsa.

“Fira on nuori, innokas, joustava ja avoin rakennusliike, jolla on hyvä päämäärä.” –Pekka

Jounin mukaan jokainen projekti vaatii uudenlaista osaamista. Perinteisiin koulutuksiin osallistumisen tai ammattikirjallisuuden lukemisen lisäksi vastaava mestari voi liittyä erilaisiin kehitysryhmiin.

Jounin mielestä Firalla kyllä noudatetaan yhteisiä prosesseja, mutta luovuudellekin muistetaan jättää tilaa. Työnantaja nimittäin kannustaa työntekijöitään jatkuvasti pohtimaan, kuinka asioita voisi tehdä nykyistäkin paremmin. Toimiviksi todetut käytännöt ja prosessit pyritään levittämään muillekin työmaille.

Paikoilleen jämähtäminen ei ole vaihtoehto. ”Ainakin minun ikäiseni vastaavan mestarin on oltava avoimin mielin, jos haluaa pysyä mukana kehityksessä”, hän neuvoo ja jatkaa: ”Nöyryyttä on myös löydyttävä sen verran, että seinän tullessa vastaan uskaltaa sanoa sen ääneen.”

Vain perushommien tekeminen ei Firalla riitä, vaan työhön kuuluu jatkuva kehittäminen sekä uusien ratkaisujen kokeilu. ”Vähän se homma vaatii aikaa ja hermoja. Mutta kyllä tässä on kyydissä vain pysyttävä”, Jouni naurahtaa. Vaikka työ onkin varsin hektistä, projektien välissä on toisinaan rauhallisempaa, jolloin voi ladata hetken akkuja ja opiskella uusia asioita.

Arvot eivät ole irrallisia työmaan arjesta

Firan arvot, välittäminen, luottamus ja läpinäkyvyys, ovat Pekan työmaalla käytännön asioita, jotka on omaksuttu aliurakoitsijoita myöten. Arvot näkyvät paitsi työyhteisössä, myös tilaajan kohtelussa. ”Ehkä se kertoo jotakin Firan hengestä, ettei arvoista ole tarvinnut erikseen muistuttaa”, Pekka arvioi.

(Kuva jatkuu artikkelin alapuolella.)

Jouni Juntusen mielestä Firalle kannattaa hakea vastaavaksi mestariksi muun muassa siksi, että kehitysideoita viedään siellä aktiivisesti eteenpäin. (Kuva: Vesa Laitinen)

Välittäminen näkyy Jounin mukaan siinä, että työntekijöistä välitetään myös ihmisinä. Henkilöstön hyvinvointia seurataan jatkuvasti, jottei esimerkiksi stressitaso pääse nousemaan liian korkealle. Luottamus on Jounin mielestä ”ihan ykkösjuttu”, sillä Firan hankemalleissa pelataan avoimin kortein. Tämä tarkoittaa läpinäkyvyyttä tilaajan suuntaan niin kustannusten kuin aikataulunkin osalta. ”Pitää olla sataprosenttinen luottamus koko ajan, jotta homma onnistuisi”, Jouni korostaa.


Kiinnostuitko työskentelystä Firalla?

Hae Firalle vastaavaksi työnjohtajaksi tai muihin tehtäviin oheisten linkkien kautta!

Hae Firalle vastaavaksi työnjohtajaksi » Katso Firan muut avoimet työpaikat »

Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:

Fiksumman yhteiskunnan rakentajat – Firan kulttuurissa asiakaskin on osa tiimiä

Liika istuminen on terveysriski – Näin vähennät istumista ja pysyt virkeämpänä

$
0
0
liika istuminenliika istuminen

Teetkö sinäkin istumatyötä, kuten yhä useampi suomalainen? Kannattaa olla tarkkana, sillä liika istuminen lisää riskiä sairastua elintapasairauteen, kuten metaboliseen oireyhtymään. Kyse ei ole ylipainosta tai siitä, että paljon istuva ei harrastaisi liikuntaa. Istumisen riskit uhkaavat myös normaalipainoisia ja vapaa-aikanaan liikkuvia.

Lista runsaan istumisen terveysriskeistä on pitkä. Istuessaan ihminen kuluttaa vähemmän energiaa, joten istuminen saattaa kerryttää ylipainoa. Myös tuki- ja liikuntaelimistön ongelmat lisääntyvät. Istuminen kohottaa riskiä sairastua muun muassa 2-tyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin ja rasvamaksaan. Pahimmassa tapauksessa riskinä on ennenaikainen kuolema. Ota siis artikkelin vinkit talteen ja nosta peppu penkistä!

Istumalla vähemmän nostat energiankulutustasi ja saat suuret lihakset töihin

Sinun ei tarvitse olla koko työpäivää jalkeilla välttääksesi istumisen haitat. Riittää, että vähennät istumistasi pikkuhiljaa ja tauotat pitkiä istumisia. Mieti, minkälaisissa tilanteissa istut usein ja aloita vähentäminen niistä. Jos kuljet julkisilla töihin, voit kävellä tai pyöräillä aluksi muutamana päivänä viikossa. Jo yhden pysäkinvälin käveleminen auttaa! On paljon asioita, joita voit tehdä istumisen sijaan seisten tai esimerkiksi kävellen. Kokeile, miltä tuntuu hörpätä kahvit tauolla seisten tai jaloitella samalla, kun puhut puhelimessa.

Työpäivän aikana kannattaa vaihdella asentoa. Liika istuminen ei ole hyvästä, mutta ei liika seisominenkaan. Ryhdikkääseen seisomiseen väsytään nopeasti eikä aikaakaan, kun nojaillaan työpöytään ja lepuutetaan jalkoja – ja ergonomia kärsii. Suositeltavin tapa onkin istua välillä, seistä välillä ja liikkua välillä. Kokeile vaikkapa kaavaa 20-8-2. Työskentele ensin 20 minuuttia istuen, sitten 8 minuuttia seisten ja jaloittele 2 minuuttia. Kun puoli tuntia on kulunut, aloita alusta! Asentojen vaihtelu pitää mielen vireänä ja tehostaa aineenvaihduntaa.

istuen tyoskentely
Työpäivän aikana kannattaa vaihdella asentoa.

Kiinnitä huomiota asentoosi ja vältä ylimääräiset säryt

On tärkeää kiinnittää huomiota asentoon silloin, kun istut. Pidä jalkasi tukevasti lattialla ja tue kyynärvartesi vaakatasossa pöytään tai käsinojiin. Huolehdi siitä, että tuolin selkänoja tukee ristiselkääsi. Tarkista, että niskasi on suorassa ja hartiat rentoina. Jos työskentelet tietokoneella, aseta näyttö sopivalle etäisyydelle ja hieman katseesi alapuolelle. Kiinnitä huomio takaisin asentoosi aika ajoin, jotta ergonomia pysyy kunnossa.

Muista hyvä asento myös silloin, kun seisot. Tarkista, että hartiasi ovat rennot ja lepuuta käsiäsi pöydällä suorakulmassa. Pidä paino molemmilla jaloilla lantion levyisessä haara-asennossa. Katso, että jalkateräsi ovat suoraan eteenpäin ja jousta hieman polvista. Yleisimpiä virheitä on pitää kehon painopiste liian edessä, jolloin polvet menevät lukkoon, lantio eteen ja selkä notkolle. Tällöin kannattaa kiinnittää huomio keskivartalon tukeen. Muista, että seisominen ei vähennä tarvetta liikkua! Jaloitteluksi riittää esimerkiksi vessassa tai kahvilla käyminen.

Lähteet:

Helsingin sanomat
STM
Kauppalehti
Futra
Yle

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Hyvä stressi lisää työtehoa, huono heikentää – Näin otat stressin haltuun!

Viewing all 449 articles
Browse latest View live