Oletko kiinnostunut vuokrausalasta tai vaikka asuntosijoittamisesta? Lyhytaikaisen vuokrauksen suosio kasvaa entisestään, ja sen ympärille on muodostumassa myös uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia. 

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Forenomin tarjoaman lyhytaikaisen vuokrauksen palvelun Friday Flatsin kanssa. Mikäli olet kiinnostunut kuulemaan lisää majoittajaksi ryhtymisestä tai työmahdollisuuksista, klikkaa eteenpäin!

Vuokrausalalla on mielenkiintoisia työmahdollisuuksia – Työllisty Friday Flatsin ammattihostina

Lyhytaikainen ja tilapäinen vertaisvuokraus alkaa olla jo arkipäivää: käsi ylös, jos olet varannut lomamatkallesi asunnon esimerkiksi Airbnb:stä. Friday Flats toimii samalla idealla – tosin ero aiemmin perustettuihin palveluihin on siinä, että ne ovat tähän asti toimineet vain alustana. Friday Flatsin kautta voit ryhtyä majoittajaksi joko itsenäisesti tai ulkoistaa kaikki käytännön toimet Premium-palvelun avulla. “Lyhytaikaisen vuokrauksen sivustoilla on tähän mennessä joutunut itse ryhtymään majoittajaksi, mikä ei valtaosalle ihmisistä ole kuitenkaan niin luontevaa. Premium-palvelu on kehitetty tähän tarpeeseen”, Friday Flatsin projektijohtaja Veli-Pekka Pulkkinen kertoo.

Vuokrausala ja Friday Flatsin toiminta mahdollistavat myös mielenkiintoisia työllistymismahdollisuuksia. Yksi mahdollisuus on toimia Friday Flats hostina paikallisesti esimerkiksi jossakin päin Suomea.

“Tulevaisuudessa myös yksityiset ihmiset voivat alkaa toimia ammattihosteina. He keräävät esimerkiksi tuttavapiirinsä kautta asuntoja ja pyörittävät toimintaa vuokranantajan puolesta. Mahdollisuudet tähän ovat melkein rajattomat ja tätä voidaan tehdä millä paikkakunnalla tahansa”, Forenomin vuokrauspäällikkö Jaakko Ihalainen kuvaa. Hostattavien asuntojen määrää voi pikkuhiljaa kasvattaa. Itsensä voi näin työllistää pienemmälläkin paikkakunnalla ikään kuin yrittäjänä, mutta Friday Flatsin siipien suojassa.

Myös nuorten työllistäminen on ollut ajatuksissa. Koska esimerkiksi syrjäisempien seutujen nuorille voi olla vaikeaa työllistyä, suunnitelmissa on ollut kampanja tämän helpottamiseen. “Nuori hankkisi vanhemmiltaan tai sukulaisiltaan vaikka yksittäisiä huoneita, jotka hän lisää Friday Flatsin järjestelmiin. Hän tekee huoneista mahdollisimman hyvät, mikä mitataan tietysti sillä, tuleeko niihin asiakkaita”, Ihalainen sanoo. Kohteet tulevat Friday Flatsin ja Forenomin kanaviin myyntiin, ja nuori toimii asiakkaille hostina ansaiten samalla osan myyntituotoista. Ihalainen on innoissaan ideasta: “Tätä voi tehdä vaikka kesälomakaudella tai projektina. Voit toimia myös eräänlaisena kulttuurilähettiläänä esittelemällä pohjoismaista arkea vaikka kiinalaiselle perheelle tai reppureissaajalle muutaman päivän ajan.”

Lyhytaikaisen vuokrauksen edelläkävijä – “Olemme käytännössä kehittämässä uutta alaa”

Jo 12 vuotta Forenomilla viihtynyt Ihalainen näkee Forenomin ja Friday Flatsin nivelenä vuokramarkkinan jäykkyyden ja tämän päivän tarpeiden välillä. Perinteinen vuokra-asuntomarkkina ei taivu hektisyyteen, jota nykyelämä ihannoi ja jonka mukaisesti ihmiset liikkuvat aiempaa enemmän. “Mielestäni on todella mielenkiintoista, että lyhytaikaisen vuokrauksen markkina on kehittynyt Suomessa. Olemme käytännössä aivan uudella alalla ja kehittämässä sitä.”

Pulkkinen nostaa lyhytaikaisen vuokrauksen kontekstissa esiin myös työmatkustamisen. “On selkeä trendi, että työn puolesta matkustavat hakevat asuntotyyppistä majoitusta. Heidän osaltaan korostuu se, että asiointitahona on joku riittävän kokoinen ja luotettavaksi todettu, jolloin työmatkalainen saa varmasti sitä, mitä on sovittu.” Koko työtiimi voidaan esimerkiksi majoittaa kodinomaisesti samaan huoneistoon, ja siellä on kätevää pitää myös palavereja. Useamman majoittujan myötä hinta-laatu -suhdekin muodostuu hyväksi, ja tilaa on silti reilusti.

Visiona tarjota kaikille toimivan palvelun konsepti ja järjestelmän hyödyt

Friday Flatsin etuna on Forenomin pitkään olemassa ollut ja toimivaksi todettu konsepti vuokra-asuntojen tarjoamisesta. Kaikki Friday Flats -sivulle lisätyt Premium-kohteet ovat Ihalaisen mukaan tarjolla myös Forenomin yritysasiakkaille ja niille on käytössä sama laaja jakeluverkosto. “Forenom tapaa vuosittain yli 3000 yritysasiakasta, joiden tarpeet ja tulevaisuuden projektit ovat tiedossa. Majoittaja saa taakseen myös Pohjolan johtavan yritysmajoittajan myyntiorganisaation”, Ihalainen lisää.

Espoon alueen vuokrausvastaava Teresia Poola tapaa asuntojen omistajia, jotka etsivät vuokralaisia. Hän on työssään huomannut, että lyhytaikainen vuokraus on esillä koko ajan enemmän. Asunnon omistajille tarjotaan kahdenlaista mahdollisuutta: joko vuokranantaja sitoutuu vuokraamaan asunnon vähintään kahdeksitoista kuukaudeksi Forenomille, tai hän voi tehdä lyhytaikaista vuokrausta Friday Flatsin kautta ja esimerkiksi käyttää asuntoaan silloin tällöin. “Haluamme nyt tarjota Forenomin palvelupaketin, järjestelmien ja automaation tuomat hyödyt ihan kenelle tahansa riippumatta siitä, onko vuokrattava asunto käytössä yhden viikonlopun vai toistaiseksi”, Pulkkinen summaa Friday Flatsin visiota.

“Forenomilla on hyvin laajoja toimenkuvia sekä vuokrauksen maailmassa että esimerkiksi myynnin ja erilaisten kehitystehtävien parissa. Omassa työssäni pääsen tekemään paljon töitä sijoittajien, yksityisten asunnon omistajien ja yritysten kanssa. Jos kiinteistöala kiinnostaa, niin tarjolla on hyvin mielenkiintoisia tehtäviä”, Poola sanoo.

Kiinnostuitko työmahdollisuuksista tai majoittajaksi ryhtymisestä ja haluaisit näistä lisää tietoa? Jätä yhteystietosi Friday Flatsille, josta ollaan sinuun yhteydessä:

Rotankolot työmaan betonirakenteissa johtivat siihen, että näennäisesti hyvien betonirakenteiden lujuudesta löytyi puutteita myös muualla työmaalla. Myös monet muut työmaat alkoivat tarkkailla betonirakenteiden laatua. Ongelmien ja niiden selvitysten myötä betonirakenteiden riskien kanssa osataan tehdä töitä aiempaa huolellisemmin.

Usealta työmaalta löytyi liian heikkoja betonirakenteita

Betonirakenteiden ongelmat alkoivat paljastua, kun Turun sairaalatyömaan betonirakenteista löytyi rotankoloja. Aluksi ongelmista syytettiin huonoa betonityötä, mutta pian selvisi, että betoni on jäänyt liian pehmeäksi ja aikataulut ovat saattaneet olla liian kireitä. Rotankolojen ansiosta selvisi, että myös muissa työmaan betonirakenteissa on vakavia puutteita. Esimerkiksi seinärakenteen yläosan betonin lujuuden olisi pitänyt olla mitattaessa vähintään 45 megapascalia, mutta se oli pahimmillaan vain 22. Kyseinen betoni on näyttänyt ihan hyvältä, mutta ei ole ollut merkittävästi sen lujempaa kuin rotankoloinen betoni.

Haurasta betonia löytyi myös muualta. Esimerkiksi turkulaisella pysäköintitalotyömaalla herättiin tutkimaan betonin lujuutta sairaalatyömaan ongelmien takia. Heikkoa betonia löytyi pilareista, jotka näyttivät hyvin valetuilta, mutta joiden lujuus oli 60 – 70 prosenttia vaaditusta. Liian pehmeää betonia on löytynyt myös pääkaupunkiseudulta ja Pirkanmaalta. Betonin lujuusongelmia oli muualla jo aikaisemmin. Rovaniemeläisellä työmaalla ei ymmärretty, että kylmässä ja vesisateessa muutaman päivän kuivunut sokkeli ei vielä kestä betonielementin painoa, mikä johti miehen menehtymiseen. Kemijärvellä betonin heikkous huomattiin teräksiä jännitettäessä ja VR Track joutui purkamaan siltatyömaan valun.

Betonirakenteet on suunniteltava huolella ja tehtävä yhteistyössä

Rakentamisessa tarvitaan usein monen toimijan yhteistyötä. Myös betonimassa olisi hyvä tehdä suunnittelijan, työmaan ja betonivalmistajan yhteistyönä, jotta siitä tulee juuri tarkoitettuun kohteeseen sopivaa. Turun sairaalatyömaalla yhteistyö olisi ollut erityisen tärkeää, sillä betonirakenteet piti mitoittaa kestämään junan törmäys. Työmaalla tehtiin se virhe, että valuun käytettiin edellisestä valusta jäänyttä, jo jäykkää betonimassaa. Lisäksi aikataulu on ollut äärimmäisen tiukka junaliikenteen ja työmaan lupausten takia.

Betoni testataan tavallisesti tehtaassa, jossa on sen lujittumisen kannalta erinomaiset olosuhteet. Käytännön olosuhteet eivät vastaa betonin laadunvalvontaolosuhteita. Vielä 80-luvulla työmaat ovat itse valaneet betonista testikuution, kun nykyisin luotetaan tehtaiden tekemiin testikuutioihin. Tapaukset betonin heikosta lujuudesta saattavat johtaa testikuutioiden paluuseen, jotta voidaan nähdä, onko betonimassa kelvollista vielä työmaallakin.

Betoniteollisuus teki selvityksen lujuusongelmien syistä. Nämä syyt jakautuivat kahteen erilliseen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä koostuu P-lukubetoneista, joita käytetään yleensä infrarakenteissa. P-lukubetonin vaatimukset edellyttävät notkistavan lisäaineen ja huokostimen käyttöä betonia valmistettaessa. Joissakin tapauksissa tämä yhdistelmä on muodostanut betoniin liikaa ilmaa, mikä laskee lujuutta. Vaativissa kohteissa betonin ilmapitoisuus tulisi mitata myös työmaalla, mutta liikaa ilmaa sisältävää betonia on päätynyt myös rakenteisiin. Toinen ryhmä koostuu työmaista, joille on tilattu betonia, jonka työstettävyys ei sovi kohteeseen tai jonka lujuus kehittyy liian hitaasti työn etenemiseen nähden. Erityisesti jos sää on kylmä ja muotit puretaan nopeasti, tavalliset betonit eivät ehkä ehdi lujittua tarpeeksi nopeasti. Sementeissä tai seosaineissa ei havaittu laatuongelmia.

Lähteet:

Rakennuslehti

Tekniikka & Talous

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

Homeongelmia voidaan ennaltaehkäistä terveellä rakentamisella

Rakennusala tuo omat haasteensa työturvallisuuteen

Aliurakointi rakennusalalla – Joustoa talonrakentamiseen ja infrarakentamiseen

Putkiremontti pitää rakennuksen kunnossa – Muista remontoida asukkaat ja taloyhtiö huomioiden

Kerrostalojen uudisrakentaminen – Asuntoja sijoittajille, pienille perheille ja tyylitietoisille 

Konsulttiyritys Universum on jälleen paljastanut vuosittaisen tutkimuksensa tulokset siitä, mitkä yritykset ovat opiskelijoiden mielestä ihanteellisimpia työnantajia. Tutkimuksessa kartoitettiin kaupallisen, tekniikan, IT-alan, juridiikan, terveysalan ja humanistisen alan työnantajamielikuvia yli 13 400 opiskelijalta. Duunitori oli mukana torstaina 20.4.2017 pidetyssä Universum Awards -tapahtumassa Finlandia-talolla.

Ihanteellisimmat työnantajat vuonna 2017

Kaupallisen alan opiskelijoiden mielestä työnantajamielikuvaltaan tämän vuoden paras yritys oli Finnair ja IT-alan opiskelijat puolestaan pitivät Googlesta. Juridiikan alalla korkeimmalle sijalle nousi Tuomioistuimet, ja tekniikan alalta parhaana pidettiin edelleen Konetta. Terveysalan suosikki oli puolestaan Terveystalo ja humanistisen alan ykkönen puolestaan YLE. Duunitori onnittelee voittajia!

Kaupallisella alalla OP Ryhmä ohitti sijalta kolme neljänneksi pudonneen Nordean. Tekniikan alalla ABB nousi puolestaan kolmen kärkeen. IT-alan kolmen kärki pysyi samana kuin vuotta aiemmin, kun taas Juridiikan alalla Oikeusministeriö nousi pykälän toiselle sijalle.

Kaupallinen alan TOP 3 -työnantajat vuonna 2017

1. Finnair
2. Google
3. OP Ryhmä

IT-alan TOP 3 -työnantajat vuonna 2017

1. Google
2. Microsoft
3. Supercell

Tekniikan alan TOP 3 -työnantajat vuonna 2017

1. KONE
2. ABB
3. Google

Juridiikan alan TOP 3 -työnantajat vuonna 2017

1. Tuomioistuimet
2. Oikeusministeriö
3. Asianajotoimisto Castrén & Snellman

Terveysalan TOP 3 -työnantajat vuonna 2017

1. Terveystalo
2. Mehiläinen
3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)

Humanistisen-, kulttuuri- ja kasvatusalan TOP 3 -työnantajat vuonna 2017

1. YLE
2. Yhtyneet kansakunnat (YK)
3. Helsingin kaupunki

Mitä mieltä sinä olet kärjessä olevista yrityksistä? Kommentoi alle ja seuraa sekä osallistu keskusteluun Twitterissä #universumawards!

Universumin opiskelijatutkimus 2017 toteutettiin ajanjaksolla lokakuu 2016 – helmikuu 2017 valtakunnallisesti ympäri Suomea. Yhteensä 13 495  suomalaista korkeakouluopiskelijaa 40:stä eri korkeakoulusta antoi tutkimuksessa yhteensä 55 460 työnantaja-arviota, näkemyksiä työnantajista ja työelämäodotuksistaan. Tutkimuksen pääkohderyhmät ovat kaupallisen alan, tekniikan ja luonnontieteiden, IT-alan, juridiikan, humanististen tieteiden ja terveydenhuollon korkeakouluopiskelijat.

Kiinnostaisiko mahdollisuus päästä kehittymään infra- ja rautatiealan asiantuntijaksi? VR Track käynnistää tänä vuonna uudenlaisen trainee-ohjelman, johon valitut pääsevät tutustumaan yhtiön toimintaan monesta eri näkökulmasta, ja jonka jälkeen on tarjolla vakituinen työpaikka talossa! Lue alta, millaisena VR Trackin nuoret asiantuntijat näkevät työpaikkansa. 

Tämä artikkeli on kirjoitettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä VR Trackin kanssa. 

Hae traineeksi VR Trackille »

Ensi syksynä starttaava trainee-ohjelma tarjoaa kattavan näköalapaikan infra-alan monipuoliseen maailmaan. Vuoden mittainen trainee-ohjelma on suunnattu teknisen alan koulutusohjelmasta yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta vastavalmistuneille. Miksi ohjelmaan sitten kannattaisi hakea mukaan? Annetaan kahden VR Trackin nuoren ammattilaisen kertoa.

Ala, jonka lainalaisuuksia ei opi koulunpenkillä

”Jos tuollainen ohjelma olisi ollut aiemmin, olisin ehdottomasti hakenut mukaan”, sanoo VR Trackin geosuunnittelija Pauliina Sutela, jonka ura VR Trackillä alkoi vuonna 2014 kesätyöpestistä Pohjois-Suomen ratasuunnitteluryhmässä. ”Törmäsin VR Trackin uramahdollisuuksiin opiskelujeni aikana, kun Track oli esittelemässä toimintaansa eri opiskelijatapahtumissa. Minulle heräsi kiinnostus ratamaailmaa kohtaan, sitä ei nimittäin opeteta missään oppilaitoksessa, vaan tämä ala opitaan töiden kautta”, hän kertoo. Kesän jälkeen Sutela jatkoi tuntityöntekijänä, kunnes palasi viimeistelemään opintonsa. Vuonna 2015 hän palasi taloon tekemään diplomityötään geotekniikasta, ja valmistuttuaan työllistyi samalle alalle suunnittelun georyhmään. Hänen tyypillinen työpäivänsä kuluu erilaisten geosuunnitteluprojektien parissa. ”Vastuullani on esimerkiksi ratojen stabiliteettilaskentaa ja rumpusuunnittelua. Tyypillisenä päivänä teen suunnittelutöitä Novapointilla tai Autocadilla. Lisäksi työpäiväni sisältää usein palavereita tai kokouksia, joissa käsitellään meneillään olevia projekteja.” 

Työmaamestari Jannina Hautamäki on työskennellyt VR Trackillä nyt vuoden verran. Hautamäellä on sekä kone- ja tuotantotekniikan ammattikorkeakoulututkinto että sähköasentajan ammattikoulututkinto, ja hän hakikin taloon alunperin sähköasentajaksi. ”Laitoin hakemuksen sisään ja minulle tarjottiinkin teknisen harjoittelijan paikkaa, johon tulin sitten valituksi”, hän kertaa. Harjoittelijapestin päätyttyä Hautamäki palkattiin työmaamestariksi. Tällä hetkellä hän työskentelee turvalaitepuolen parissa Riihimäki-Tampere-projektissa, joka työllistää kerralla jopa 40 alan ammattilaista. ”Uusimme turvalaitteita Riihimäki-Tampere-välillä. Omiin työtehtäviini tässä jättiprojektissa kuuluvat muun muassa MVR-mittausten tekeminen työmailla, työmaiden papereiden dokumentointi ja aikataulujen valmistelu.” 

Harjoittelijakin saa vastuuta alusta alkaen

Työ VR Trackillä oli Sutelalle ensimmäinen oman alan työpaikka. Hän kehuu VR Trackiä etenkin sen vuoksi, että talossa uraansa vasta aloittelevakin opiskelija tai vastavalmistunut saa heti ensimmäisistä työpäivistä lähtien eteensä oikeita työtehtäviä, pääsee mukaan muun muassa palavereihin, ja hänet otetaan osaksi työyhteisöä. ”Aloittaessani avustin erilaisissa ympäristöasioissa, kuten ympäristölupahakemusten tekemisessä. Opintoni vastasivat alaa hyvin, mutta suunnittelutoimistoista minulla ei ollut aiempaa kokemusta”, Sutela kertoo.

Uraansa aloittaessaan Sutela odotti oppivansa paljon uutta, ja tämä kävi myös toteen. Kuten jo yllä todettiin, ratamaailmaan ei koulunpenkillä kovinkaan syvällisesti voi perehtyä, vaan ala opitaan töiden kautta. Sutela kertoo yllättyneensä etenkin siitä, kuinka mielellään kaikki häntä alussa neuvoivat, kiireen keskelläkin. ”Kukaan ei olettanut, että tietäisin kaikesta kaiken. Yksi tärkeimmistä täällä oppimistani asioista on se, että tyhmiä kysymyksiä ei ole olemassa. Moni kysymys avaa uusia näkökulmia myös kokeneemmille työntekijöille. Tuoreille näkökulmille on aina paikkansa.” 

Myös Hautamäki kehuu työkavereitaan ja esimiehiään hyvästä perehdytyksestä. ”Sain työmaamestarin työhön liittyviä työtehtäviä pikkuhiljaa hoidettavakseni jo teknisenä harjoittelijana. Oppimista avitti meidän loistava työyhteisö. Moni on ollut täällä pitkään, ja ilmapiiri on hyvin yhteisöllinen. Esimieheni Tarmo Lehtinen esimerkiksi on todella hyvä kertomaan asioita ja neuvomaan”, hän kertoo. Lisää oppia ja kokemusta Hautamäelle on kertynyt myös erilaisten kurssien kautta.

Projektien myötä avautuu mielenkiintoisia uramahdollisuuksia

Haastateltavat kehuvat VR Trackiä työnantajana mielellään. ”VR Track on tosi reilu ja tasapuolinen työnantaja. Kaikkia kohdellaan samalla tavalla ja nuori asiantuntija oppii täällä hirveästi sellaisia asioita, joita ei koulunpenkillä kerrota. Kokeneet työntekijät jakavat mielellään tietotaitoaan eteenpäin”, kertoo Sutela. Työtiimeihin mahtuu monen ikäistä porukkaa, niin nuoria kuin kokeneempiakin. ”Tiimimme on ikähaarukaltaan laaja. Pidämme tiiviisti yhtä ja täältä löytää helposti oman henkisiä työkavereita”, lisää Hautamäki.

Työtehtävät pyörivät tyypillisesti erilaisten projektien ympärillä, ja projektien kautta avautuu myös mielenkiintoisia uusia ura- ja etenemismahdollisuuksia. ”Etenemistä pohditaan myös esimiehen kanssa. Laadimme suunnitelmia esimerkiksi siitä, miten kouluttaudutaan seuraavaksi”, Sutela kertoo. Parhaaksi asiaksi työssään Sutela mainitsee uuden oppimisen. Projektit ovat hänen mukaansa monesti niin erilaisia, että niissä oppii automaattisesti paljon uutta ja jokainen projekti kehittää omaa ammattitaitoa eteenpäin. Hautamäki on samoilla linjoilla: ”Vaihtelevuus on tässä työssä parasta. Eri projektit tarjoavat erilaisia haasteita, mikä pitää työn mielenkiintoisena.” VR Trackin rakennuspuoli jakaantuu eri osa-alueisiin ja työntekijät voivat halutessaan erikoistua eri suuntiin.

Trainee-ohjelma valmistaa uraan asiantuntijana – ”huikea tilaisuus”

”Suosittelen VR Trackiä ihmisille, jotka haluavat vähän tavallisesta poikkeavan työnkuvan. Ratamaailma on aivan erilainen moneen muuhun tekniseen alaan verrattuna”, Hautamäki kertoo. ”Pitää olla valmis oppimaan uusia asioita avoimella mielellä”, lisää Sutela.

Uusi trainee-ohjelma on Sutelan mukaan uudenlainen ja ainutlaatuinen tilaisuus, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä tutustumaan alaan monesta eri näkökulmasta. Mukaan valitaan 2-4 teknisen alan korkeakoulusta vastavalmistunutta traineeta, jotka aloittavat ohjelmassa syksyllä. Vuoden ohjelman aikana trainee työskentelee neljän kuukauden jaksoissa yhteensä kolmessa VR Trackin liiketoiminnossa. Jokainen trainee saa tuekseen johtoryhmätasolta mentorin, jonka kanssa trainee tapaa säännöllisesti ohjelman edetessä. Lisäksi jokaisessa liiketoiminnossa traineen työskentelyn ohjaamisesta huolehtii oma ohjaaja. Vuoden jälkeen traineelle tarjoutuu mahdollisuus jäädä VR Trackille töihin.

Kiinnostuitko? Haku trainee-ohjelmaan on käynnissä nyt! Lue lisää ja jätä hakemuksesi »

Innovaatiot ja digitaalisuus näkyvät nyt myös rakennusalalla. Bolt on lanseerannut uuden työnvälitystä helpottavan sovelluksen, jonka kautta työmiehet saavat keikkoja ja asiakkaat voivat tilata osaajia. Kysyimme työntekijöiltä, mitä hyötyä sovelluksesta on ollut ja mitkä ovat sen parhaat puolet.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Boltin kanssa. Bolt etsii jatkuvasti uusia rakennusalan ammattilaisia riveihinsä, lataa sovellus ja katso avoimet paikat!

Bolt-sovellus uudistaa rakennusalan työnvälitystä – työtarjouksia nopeasti ja ilman välikäsiä

Rakennusalan työnvälitysfirma Bolt on ottanut uudenlaisen lähestymistavan työnvälitykseen luomalla siihen tarkoitetun mobiilisovelluksen. Sovellus on alusta, jolla työntekijä ja työn tilaaja voivat kohdata helposti ja nopeasti. Työntekijä saa sovelluksen kautta tiedon tarjolla olevasta keikasta, jonka hän joko hyväksyy tai hylkää nopeassa ajassa. Työntekijä pääsee myös itse valitsemaan avoimista työtarjouksista itselleen parhaiten sopivan niin työmatkan kuin työnkuvan perusteella. Tekijän saaminen on näin myös tilaajan näkökulmasta nopeaa ja helppoa.

“Bolt on uudenlainen vahvasti teknologiaan pohjautuva yhtiö, jossa on kovat perinteet töiden tarjoamisessa rakennusalan ammattilaisille ja osaaminen taitavien rakentajien välittämisessä asiakkaille. Olemme vahvistaneet toimintaamme viime aikoina muun muassa koodausosaamisella”, Boltin markkinointi- ja kehitysjohtaja Timo Hakkarainen kertoo Boltin synnystä.

Mihin tarpeeseen sovellus on luotu? Tavoitteena on ollut helpottaa ja parantaa prosessia. Työn tilaajat voivat tulevaisuudessa antaa keikan jälkeen arvostelunsa työntekijän panoksesta, jonka myös muut tilaajat tulevat näkemään. Samaten työntekijät voivat arvostella asiakkaan, jonka myös muut työntekijät näkevät. Sovellus on kaikkien talonrakentamisen, talotekniikan ja maa- ja viherrakentamisen ammattilaisten ladattavissa ja käytettävissä.

“Olemme tehneet sovelluksesta niin helpon, ettei työntekijöitä tarvitse edes kouluttaa sen käyttämiseen”, rekrytoinnin tiimivastaava Desiree Saarikivi kertoo. “Jos jollakin on ollut sovelluksesta kysyttävää, on apua saanut meiltä puhelimitse”, hän jatkaa.

“On tosi hyvä fiilis, kun tietää, että töitä on varmasti tulossa”

Yksi ensimmäisistä sovelluksen puhelimeensa ladanneista työntekijöistä on maalari Rene Kask. “Sovellus on hyvin helppo käyttää. Olin ensimmäisiä sovelluksen lataajia, joten testasimme yhdessä toimistolla Boltin porukan kanssa, että prosessi sujuu oikein”, Rene kertoo. Nykyisen keikkansa hän on vastaanottanut sovelluksen kautta.

Mitä hyötyä Rene näkee sovelluksen käytössä? “Se on todella innovatiivinen ja nykyaikainen. Informaatio liikkuu nopeasti työntekijältä asiakkaalle ja toisinpäin.” Boltilla niin ikään työskentelevä Juha Jalkanen on samaa mieltä: “On se entiseen soittamiseen verrattuna parempi ja kaikkihan menee nettiin. Ei ole pakko saada ihmistä kiinni, vaan hän näkee saapuneen keikkatarjouksen oli hän sitten missä tahansa.”

Työntekijät käyttävät sovellusta silloin, kun uusi keikka tulee tarjolle ja he joko hyväksyvät keikan tai hylkäävät sen. Työtunnit voi jatkossa kirjata sähköisesti sovellukseen. Apumies Ali Nasiru näyttää rakennustyömaalla sovellusta kännykästään ja osoittaa, miten työtarjoukset ilmenevät ja kuinka niihin vastataan. Sovelluksen avulla työtarjouksen saa hyväksyttyä nopeasti ja voi olla turvallisin mielin, sillä tiedossa on uusi keikka. “Sovellus on mielestäni hyvä, sillä se auttaa tekemään työtä enemmän ja paremmin. On tosi hyvä fiilis, kun tietää, että töitä on varmasti tulossa”, Ali kuvailee.

Hyvä palaute parantaa työllistymistä ja palkkaa – “Palvelemme myös työntekijän omalla äidinkielellä”

Ylpeys oman työn jälkeen näkyy konkreettisimmin silloin, kun työmies saa palautetta työstään. Toisinaan Boltilta otetaan yhteyttä työntekijään ja välitetään työnjohtajalta tai työmaainsinööriltä saatu palaute. Vielä hienompaa on jos saa kuulla, ettei pelkästään asiakas vaan myös itse pääurakoitsija on ollut tyytyväinen työn jälkeen. “Palaute on arvokasta. Yleensä kiitetään nopeudesta”, Rene sanoo. Tulevaisuudessa Bolt-sovelluksen kautta työntekijät saavat palautetta paremmin ja nopeammin: he ansaitsevat yhdestä viiteen tähteä jokaisesta keikastaan. Hyvät arvostelut auttavat edelleen työllistymisessä ja niiden mukaan työntekijälle voidaan maksaa parempaa palkkaa.

Desiree kertoo, että Boltilla rakennusalan kansainvälisyys on pystytty ottamaan hyvin huomioon. Boltilla on rekrytoijia, jotka pystyvät usein palvelemaan työntekijää hänen omalla äidinkielellään: esimerkiksi viroksi, venäjäksi, romaniaksi tai englanniksi. Huolenpito näkyy siinä, että työntekijöitä autetaan myös työn ulkopuolisissa, arkisissa asioissa, jos heillä on esimerkiksi vaikeuksia ymmärtää jotakin. Myös sovelluksen voi ladata useilla kielillä.

“Innostavaa sovelluksen tekemisessä on ollut se, että saan tehdä sitä oikeille ihmisille, joita se helpottaa löytämään työtä. Se auttaa työntekijää ja työn tilaajaa kohtaamaan”, mukana sovelluksen tekemisessä ollut ohjelmistokehittäjä Ian Tuomi sanoo. “Tiimissämme on tosi lahjakkaita ja ammattitaitoisia ihmisiä ja pystymme luomaan ketterästi uutta”, hän kuvailee.

Boltin vahvuutena ovat Timo Hakkaraisen mukaan ennen kaikkea parhaat ammattilaiset. Heille halutaan maksaa parasta mahdollista palkkaa, varustaa heidät erinomaisilla työkaluilla ja antaa heidän valita hyvät, mieleisensä keikat. “Pidämme heistä hyvää huolta”, hän summaa.

Kutsuvatko työt työmaalla? Jätä hakemus, lataa sovellus ja vastaanota ensimmäinen työkeikkasi!

Lue myös: Rakennusalan työnvälitysfirma, jossa työntekijät kohdataan – ”Rekrytoijiin on saanut luotua hyvän suhteen”

On yksi maaliskuun kirpeän aurinkoisista päivistä. Duunitori pääsee vierailemaan työmaalle, jossa työskentelevät muun muassa rakennusalan työnvälitysfirma Boltin työmiehet – tarkoituksena on tutustua heidän arkeensa. Lue artikkelista, millaisia keikkoja Boltin tuntimiehet ovat saaneet ja miksi he ovat viihtyneet Boltin palkkalistoilla.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Boltin kanssa. Bolt etsii jatkuvasti uusia rakennusalan ammattilaisia riveihinsä, lataa sovellus ja katso avoimet paikat!

Saamme varusteet niskaan, upouudet turvakengät jalkaamme ja löydämme tuntimiehet työmaa-alueen puolelta. On kiinnostavaa päästä alueelle, jolle itselläni ei olisi muutoin pääsyä. Meteli on suhteellisen kova ja alueella liikkuu monenlaisia työkoneita. Tapaamme maasta hiljalleen nousevan talon perustuksilla Ali Nasirun sekä Juha Jalkasen, jotka tekevät keikkoja työmaille Boltin työntekijöinä.

Erilaisia keikkoja ja vaihtelevia työmaita – hyvälle tekijälle löytyy töitä

Apumies Ali opiskelee työnsä ohessa sähköalan ammattilaiseksi ja on ollut Boltilla viime kesästä asti, jolloin hän aloitti työt rakennusalalla. Paikka Boltilla löytyi ystävän kautta, joka suositteli yritystä ja oli saanut sieltä työpaikan. Ali kävi haastattelussa paikan päällä toimistolla ja pääsikin nopeasti aloittamaan työt. Hän on suositellut Boltia myös muille: “Suosittelen sellaisia kavereitani tulemaan Boltille, joiden uskon olevan hyviä ja ahkeria työntekijöitä.”

Ali on tehnyt keikkoja jo useilla työmailla muun muassa Isossa Omenassa, Kalasatamassa ja Ruoholahdessa. Työmailla on tehty niin purkua, kantamista ja muita avustavia töitä, mitä milloinkin on pyydetty tekemään. Ali tulee työmaalle yleensä seitsemäksi, ja päivää rytmittävät kahvi- ja lounastauot. Perheellisen Alin arkeen kuuluu sekä työ että koulu. Koulupäivän jälkeen hän hakee lapset päiväkodista ja saattaa iltaisin tavata myös kavereitaan.

Juha Jalkanen on ollut Boltilla töissä puolitoista vuotta. Mies kertoo rakentaneensa esimerkiksi keittiöitä, kattoja ja seiniä ja tehneensä myös maanrakennusta. Tähän mennessä töitä on löytynyt isoilta työmailta: on ollut niin sairaaloita, kouluja kuin länsimetroakin. ”Olin edellisellä työmaalla puoli vuotta. Edellinen kaveri oli ollut siellä vuoden”, Juha kertoo.

Työmaa-alueen läheisyyteen kurvaa Boltin musta Amarok-pickup, jonka kyljessä komeilee uusi keltainen mutterilogo. Auton lavan kyydistä valutetaan kahvinjanoisille tummaa, höyryävää eliksiiriä. Rekrytoinnin tiimivastaava Desiree Saarikivi kutsuu myös muita työmaan työntekijöitä nauttimaan kahvit, ja osa heistä liittyykin seuraamme iloisesti jutellen.

Yksi keikka venyi viideksi vuodeksi monipuolisissa tehtävissä

Päivä vie meidät myös Boltin toimistolle Lauttasaareen. Vieraskin aistii, että fiilis toimistolla on rento ja huumoria riittää. Ilmapiiri vaikuttaa lämpimältä ja avoimelta, minkä on huomannut myös maalarina Boltin palkkalistoilla työskentelevä Rene Kask.

Rene tuli Suomeen työkeikalle viisi vuotta sitten ja päätyi jäämään pidemmäksi aikaa. Boltille hän siirtyi vuoden 2016 elokuussa. Taitava maalari on ehtinyt työskennellä siitä lähtien jo useammilla työmailla, muun muassa Clarion-hotellin työmaalla satamassa. “On ollut niin käsin tehtävää näpertelyä kuin koneella tehtävää maalarin työtä. Tasoitusta, maalausta, hiontaa, teippauksia.” Marraskuussa Rene oli varattu keikalle viideksi päiväksi, mutta hän sai työn valmiiksi jo kahdessa päivässä.

Nykyisellä työmaallaan Rene on ainoana maalarina ja saanut siksi tehdä monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. “Täällä työhön on saanut lisäulottuvuutta koneella tehtävästä työstä: ruiskumaalauksesta, lasikuitutapettien laittamisesta ja erilaisten samettipohjien ja verkkojen työstämisestä.” Vaikka palautetta ei niin usein saakaan, hän olettaa, että työhön on oltu tyytyväisiä, sillä keikkaa on pidennetty jo kaksi kertaa pitkiksi ajoiksi.

Kiitosta henkilökohtaisesta palvelusta – “Vaikka tämä on vuokrafirma, työntekijä otetaan oikeasti huomioon”

Rakennusalan ammattilaisille tuntuu olevan tärkeintä se, että töitä ylipäätään on ja että niistä maksetaan palkka oikein ja silloin kun kuuluukin. Haastateltavien mukaan tämä toteutuu Boltilla. Rene muistuttaa, että työllistymiseen voi vaikuttaa itse: “Kun suhtautuu työntekoon rehdillä asenteella ja antaa parastaan, sitä arvostetaan ja sillä pystyy varmistamaan, että saa töitä jatkossakin.”

Sekä Juha että Rene painottavat Boltilla saamansa henkilökohtaisen palvelun tärkeyttä. “Ihmisten välinen kohtaaminen on ollut tärkeää ja silloin kaikki sujuu hyvin. Rekrytoijiin on täällä voinut luoda läheisen suhteen”, kertoo Rene. Tähän Juha lisää: “Vaikka tämä on vuokrafirma, täällä saa hyvää kohtelua ja työntekijä otetaan oikeasti huomioon.”

Sosiaalinen ulottuvuus on tärkeää myös työmailla. Renelle tärkeintä on ystävällinen, kunnioittava ja arvostava ilmapiiri. Kun kaikki toimii hyvin, on työmaalle mukava mennä päivittäin. “Nykyisellä työmaallani on tähän mennessä ollut paras ilmapiiri ja fiilis, sinne voisin mennä vaikka joka päivä. Ainoa vaan, että se on kaukana Nuuksion kupeessa, jumalan selän takana”, Rene nauraa. Hänelle työn tekeminen itsessään on motivoivaa, sillä silloin saa tehdä sitä mistä tykkää.

Rene tiedostaa, että on paljon sellaisia henkilöitä, jotka vierastavat ajatusta vuokrafirmassa työskentelemisestä – oli hänellä itselläänkin aluksi jonkinlaisia ennakkokäsityksiä. “Nyt kun olen itse ollut täällä, en enää näe sitä kovin ihmeellisenä. Tietysti jotkut eivät välttämättä tykkää vaihtelevista kohteista, sillä juuri kun toisessa on tottunut olemaan, vaihtaakin uuteen. Mielestäni välillä on mielenkiintoistakin, että saa vaihtelua.”

Kysyn Alilta, miksi hän suosittelisi työtä Boltilla. “Jos annan numeron asteikolla nollasta kymmeneen, niin rehellisesti annan kymmenen. Boltilla yritetään oikeasti luoda työntekijöille hyvä fiilis”, hän iloitsee.

Oletko rakennusalan ammattilainen tai innokas apumieheksi haluava? Katso Boltin avoimet paikat ja lataa Bolt-mobiilisovellus!

Lue myös: Uusi Bolt-sovellus mullistaa rakennusalan työnvälitystä: hyvillä arvosteluilla parempaa palkkaa

Rakennusalan osaamista jo vuodesta 2001: pitkän historian henkilöstöpalveluyhtiö Maximus on ehtinyt nähdä ja oppia alasta laajasti. Kasvu on kuitenkin edelleen aggressiivista ja siihen löytyy halua. Vahva tilauskanta mahdollistaa kysynnän ennakoimisen ja tietää työntekijöille usein pitkäkestoisia töitä. Tutustuimme yritykseen ja sen työntekijöihin kysyäksemme, miten Maximus erottuu muista alan toimijoista.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä rakennusalan henkilöstöpalveluyhtiö Maximuksen kanssa. Maximus etsii jatkuvasti uusia rakennusalan tekijöitä asiakasyrityksiinsä pääkaupunkiseudulle ja nyt myös Tampereelle!

Ammattilaisia laajalla skaalalla – “Olemme panostaneet erityisesti talotekniikkaan”

Pitkän historian myötä Maximukselle on kertynyt kyky vastata erilaisiin projektitarpeisiin laajalla ammattilaisten skaalalla. Tämä lupaa asiakkaalle osaajia ja toisaalta työntekijöille töitä, kun tilaavia asiakasyrityksiäkin on runsaasti. Asiakkaalle Maximus pyrkii olemaan strateginen ja joustava kumppani. “Talon- ja infrarakentamisen lisäksi olemme panostaneet vahvasti esimerkiksi talotekniikkaan. Nämä työt ovat usein hyvin vakiintuneita ja pitkiä toimeksiantoja”, Maximuksen Niina Suikeli kertoo. Toimitusjohtaja Sami Reinikka avaa ammattiosaajien kirjoa: “Talotekniikan osalta pystymme tarjoamaan laajan skaalan niin automaatio-, sähkö- ja LVI-asentajista kuin ilmastointimiehistä ja hitsaajistakin.”

Rakennusalaan pitkään keskittynyt yritys tuntee alaa, sen suhdanteita ja yhtä lailla asiakkaita ja ammattilaisia. “Ymmärrämme asiakkaan maailmaa ja sitä, että asiakaskin muuttuu. Vuoteen 2001 verrattuna myös asiakkaiden tarpeet ja haasteet ovat tänä päivänä täysin erilaisia”, Reinikka kuvaa ja jatkaa: “Kun keskityt yhteen alaan ja opit kaikki sen haasteet kasvaen asiakkaiden mukana, ymmärrät heitä paljon paremmin.” Talossa vielä verrattain uusi rekrytoija Tommi Kerajärvi kertoo tuntevansa ylpeyttä siitä, että yhtiö on pystynyt vuosien varrella kasvamaan ja sillä on selkeä suunta. Huippuhetket työssä tapahtuvat silloin, kun työntekijää saa auttaa pääsemään ammatissaan eteenpäin uusien toimeksiantojen muodossa.

Varmuutta ja vakituisia toimeksiantoja

Vakiintuneiden asiakassuhteiden valossa tilauksia on mahdollista ennakoida. “Kykenemme ennustamaan tulevaisuutta ja arvioimaan työmääriä etukäteen. Pystymme tarjoamaan varmuutta ja vakituisia toimeksiantoja alan luonteen puitteissa”, Reinikka ja Suikeli summaavat.

Henkilöstölle on kertynyt vuosien myötä tietämystä siitä, mitä sekä työntekijä että asiakas arvostavat. Maximus on tämän vuoksi panostanut työntekijöidensä varustamiseen etenkin työkalupuolella, kuten Suikeli toteaa: “Kentälle lähtevä työntekijä on varustelunkin puolesta heti valmiina työhön.” Tämä edesauttaa työntekijää pärjäämään työssään paremmin ja lisää myös motivaatiota – toisaalta menettely säästää myös asiakkaan resursseja.

Pelisilmä alan henkilöstöpalvelutoimintaan on kehittynyt pian 20 vuoden ajan, ja yhtiön rekrytoijille on kehittynyt vahva tietotaito etsiä osaajille mielekkäitä ja heidän ammattiosaamistaan vastaavia tehtäviä. Työntekijöitä halutaan kannustaa myös kehittymään. “Pyrimme neuvomaan heitä siitä, millaista osaamista he voisivat vahvistaa työllistyäkseen meillä vielä useampiin paikkoihin”, Reinikka kertoo. Hänen mukaansa merkittävä määrä nuoria kykyjä on löytänyt Maximuksen kautta myös vakituisen työpaikan: “Ammattiosaajat siirtyvät usein asiakkaalle töihin. Esimerkiksi sähköpuolella tätä tapahtuu paljon.”

Nuoren timpurin ura Maximuksella alkoi pikakelauksella

Tapaamme Maximuksen toimistolla myös juuri pääkaupunkiseudulle Imatralta muuttaneen nuoren Kalle Komin. Hänelle on ehtinyt kertyä huomattavaa osaamista ikäänsä nähden – 18-vuotias Komi on ollut isänsä rakennusfirmassa töissä jo pienestä pitäen ja kerryttänyt kokemustaan useissa muissakin yrityksissä. “Imatran rakennustyömaat alkoivat olla nähty, joten halusin tulla pääkaupunkiseudulle näkemään vähän isompaa rakentamista jo senkin takia, että oma firma on ollut mielessä pienestä asti”, Komi perustelee muuttoaan.

Ura Maximuksella alkoi kuin pikakelauksella. Komi soitti yritykseen maanantaina ajaessaan muuttokuormaansa ja vieraili toimistolla vielä samana päivänä. Maximuksella huomattiin nuoren timpurin osaaminen, ja keskiviikkona Komi löysi itsensä jo työmaalta Espoosta. “Ensimmäinen keikka meni hyvin ja siellä oli mukavia hommia. Tiivistimme ulkoseiniä”, Komi kertoo. Moni uusi työntekijä onkin ollut yllättynyt henkilöstövuokrausalan ammattimaisuudesta ja työnhaun helppoudesta.

Komi myöntää, että kyllähän se välillä raastaa herätä puoli kuudelta ja lähteä työmaalle painamaan töitä. “Olen vaan jotenkin niin syntynyt tähän, ettei ole ollut mitään muuta edes mielessä.” Kun jatkokoulutusta täytyi alkaa miettiä, oli rakennusalan ammattikoulutus oikea paikka. “Sain suoritettua koulun nopeammin, sillä minulla oli jo silloin niin paljon osaamista. Pystyin olemaan osittain poissa koulusta ja kerryttämään sinä aikana työkokemusta, jolloin sain sitä hyvin jo kouluaikana.” Komi peräänkuuluttaa ammattiylpeyttä, jos työssä haluaa pärjätä: “Itselleni on tärkeää tehdä kaikki siten, että voin hyvällä omallatunnolla sanoa tehneeni sen.”

Työmailta Komi toivoo myös hyvää ilmapiiriä sekä mielekästä työtä. “On tärkeää, että työkaverit ovat asiallisia ja mukavia ja että heidän kanssaan tulee toimeen. Itse työstä pitää myös tykätä, jotta töihin on kiva tulla”, hän toteaa ja jatkaa: “Parasta rakennusalassa on se, että näet heti työpäivän jälkeen sen, mitä olet saanut aikaan.”

Työntekijälle on tärkeintä, että töitä on jatkuvasti

Indur Kangro on ollut Maximuksella maanrakennustöissä jo viisi vuotta. Haastattelemme häntä työmaalla Espoon Kauniaisissa, jossa rakennetaan paraikaa omakotitaloja. “Teemme muun muassa sähkö- ja viemäriputket, kaivot, vesijohdot ja sähkökaapelit, kaikki mitkä jäävät maan alle”, Kangro kertoo. Hänen toimeksiantonsa ovat olleet suhteellisen pitkiä: viidestä vuodesta kaksi ensimmäistä kului yhdellä asiakkaalla ja kolme seuraavaa toisella. Nykyisellä työmaalla hän on ollut tällä hetkellä neljä viikkoa. “Talot pitäisi saada valmiiksi syksyllä, joten maanrakennushommat loppuvat varmaan vähän aikaisemmin.”

Tulevista keikoista ei voi olla varmuutta, mutta Kangrolle on aina löytynyt töitä. Alalle jokseenkin tyypillisesti hän kertoo: “Viimeksi piti mennä hommiin kolmeksi viikoksi, mutta olin siellä kolme vuotta. Maximuksella on paljon työmaita, joten varmasti pääsee jonnekin, kun tämä työmaa tulee valmiiksi.”

Kangro on ollut Maximukseen tyytyväinen etenkin siksi, että palkka maksetaan ajallaan ja oikein. Tärkeintä hänelle työpaikassa ovat perustavanlaatuiset seikat: se, että töitä ylipäätään on ja että siitä saa rahaa. Kangro kertoo, ettei mielellään juokse yrityksestä toiseen, vaan on töissä hyvässä paikassa niin pitkään kuin mahdollista.

Työmaan ilmapiiri vaikuttaa suoraan myös Kangron kokemukseen työn mielekkyydestä. Nykyinen työmaa on ollut siltäkin osin onnistunut: “On ollut hyviä työkavereita ja töissä on hauskaa. Tälläkin työmaalla meitä on erilaisia, mutta kaikki tulevat toimeen keskenään ja ovat hyviä kavereita.”

Kiinnostuitko työskentelystä Maximuksella? Yhtiö laajenee ja hakee nyt tekijöitä pääkaupunkiseudun lisäksi myös Tampereen alueelle! Ota yhteyttä Maximukseen tai selaa avoimet paikat:

Mikä yhdistää yhteiskuntatieteilijöiden heterogeenistä joukkoa? Mitä annettavaa yhteiskuntatieteilijöillä on liike-elämälle? Entä millainen on uuden aikakauden ammattiyhdistysliike? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia haastattelemalla kahta yhteiskuntatieteilijää, Kauppalehden vastaavaa päätoimittajaa Arno Ahosniemeä ja Vuoden 2016 yhteiskuntatieteilijää, yrittäjä Pauliina Seppälää.

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Sen kunniaksi Duunitori julkaisee seitsemän artikkelia, joissa esitellään yhteensä neljätoista yhteiskuntatieteilijää.

Kriittiset ajattelijat ja sosiaalisten rakenteiden tuntijat

Arno Ahosniemelle ei tuota vaikeuksia löytää yhdistävää tekijää yhteiskuntatieteilijöiden heterogeeniselle joukolle: ”Mielestäni kriittinen ajattelu yhdistää porukkaa.” Ahosniemen mukaan yhteiskuntatieteilijä osaa lähestyä kriittisesti asioita ja arvioida niitä ulkopuolisena. ”Yhteiskuntatieteilijä ei ota mitään annettuna vaan aina vähän epäilee, että mitä tähän liittyy”, Ahosniemi tarkentaa ja korostaa, ettei yhteiskuntatieteissä ole yhtä oikeaa totuutta.

Pauliina Seppälän mielestä yhteiskuntatieteilijöitä yhdistävä tekijä on vahva yhteiskunnallinen eetos. ”Kun lukee sen määrän yhteiskuntateoriaa ja -tutkimusta, niin kyllähän se perustavanlaatuisesti maailmankuvaan vaikuttaa”, hän sanoo. Yhteiskuntatieteilijällä on hyvä ymmärrys ihmisistä, ihmisryhmistä ja sosiaalisista rakenteista. Ideologiaan kuuluu Seppälän mukaan myös itsenäisyys ja sivistyneisyys.

”Yksi yhteiskuntamme vahvuus on se, että meillä on hyvät virkamiehet, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja joilla on hyvä työmoraali.” – Arno Ahosniemi

Ahosniemi pitää itseään melko tyypillisenä yhteiskuntatieteilijänä siinä mielessä, että hän työskentelee monien yhteiskuntatieteilijöiden tavoin toimittajan ammatissa. Epätyypillinen hän on siksi, että päätoimittajan roolissa hän on samalla liikemies. Kauppakorkeakoulussakin hetken opiskellut Seppälä puolestaan katsoo olevansa arvomaailmaltaan tyypillinen mutta taustaltaan ja valinnoiltaan epätyypillinen yhteiskuntatieteilijä.

Urapolku on usein sattumusten summa

Ahosniemelle toimittajan työ ei ollut kutsumus vaan hänestä piti tulla virkamies. ”Olin tavattoman kiinnostunut politiikasta jo hyvin nuorena”, hän toteaa. Ahosniemi valittiin Mäntsälän kunnanvaltuustoon 18-vuotiaana. Samana vuonna hän pääsi opiskelemaan valtiotieteitä. Opiskeluaikoina hän pyrki ulkoministeriöön töihin muttei tullut valituksi. ”Ehkä arvioitiin, että olen turhan anarkistinen luonne”, Ahosniemi sanoo ja myöntää itsekin epäilleensä sopivuuttaan virkamieheksi. Toimittajan työ alkoi samalla kiinnostaa suuresti. ”Se on paljon vapaampaa ja sopi minulle paremmin”, hän toteaa ja kertoo alan silloisen työllisyystilanteenkin vaikuttaneen uravalintaansa. Yhteiskuntatieteilijän koulutus synnyttää hyvän pohjan toimittajan uralle. Ahosniemi nostaa esille erityisesti poliittisen historian, joka on kirjojen lukemista ja niistä kirjoittamista. ”Kirjoittamisen taito tuleekin pitkälti opintojen kautta”, hän summaa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Seppälä lienee harvoja yhteiskuntatieteilijöitä, jotka eivät kirjoittaneet ylioppilaskirjoituksissa reaalia. Lähtökohdista kertoo myös se, ettei hänellä ollut lukiossa aavistustakaan, mitä esimerkiksi sosiologia tarkoittaa. Seppälä ei halunnut lokeroida itseään tai tulla lokeroiduksi. ”Minulla oli kauhea vimma luoda uutta ja tehdä itse”, hän sanoo viitaten esimerkiksi myöhempiin taideopintoihinsa. Eikä yrittäjäksi lähteminenkään ollut yhteiskuntatieteilijälle tyypillisin ratkaisu. Sosiaalinen media on ollut Seppälän uralla mullistava tekijä: ”Ennen sitä ei ollut vastaavia yhteiskunnallisen luomisen työkaluja kuin nyt on”, hän muistuttaa. Nykyisessä työssään Seppälä rakentaa yhteisöjä ja digitaalisia palveluita. Isoimmat hankkeet ovat joukkorahoituspalvelu Mesenaatti.me ja naapurustojen sosiaalinen media Nappi Naapuri.

Rohkeus kyseenalaistaa ja seurata sydäntään

Ahosniemi näkee yhteiskuntatieteilijät rohkeina. ”Se on rohkeutta, että osataan kyseenalaistaa”, hän perustelee ja nostaa esille toimivan tiedeyhteisön, joka antaa yhteiskuntatieteilijöille eväät mielipiteidensä ilmaisemiseen ja yhteiskunnan kehittämiseen. Se, missä yhteiskuntatieteilijät eivät vielä ole parhaimmillaan, on rohkeus tehdä bisnestä. ”Yhteiskuntatieteilijät ovat hyviä siinä, että miten kakkua jaetaan”, Ahosniemi näpäyttää. Se, kuinka myydään suomalaista osaamista ulkomaille ja hankitaan lisää verotuloja, on yhteiskuntatieteilijöille vieraampaa.

”Salli itsellesi myös nopeaa toimintaa ja mukana olemista ilman, että koko ajan joutuu kritisoimaan omaa tekemistään.” –Pauliina Seppälä

Seppälä on osoittanut rohkeutta välttelemällä ”järkeviä uria” ja menemällä taidekouluun aikuisiällä. Pahin peikko on ollut se, että joutuisi tekemään jotakin, mikä ei ole kiinnostavaa. Yrittäjyys on jatkuvaa riskinottoa, mutta vision tavoittelu ja mahdollisuuksien näkeminen riskien sijaan ovat kantaneet pitkälle. ”Rohkeutta on myös tehdä asioita julkisesti ja isosti huudellen ennen kuin oikeasti osaa tehdä niitä”, hän lisää.

Rohkeimpana tekonaan Ahosniemi pitää pikaista lähtöä Brysselistä Pohjalaisen päätoimittajaksi Vaasaan vuonna 2009. Rohkeutta osoitti myös paluu Kauppalehden uutispäätoimittajaksi myöhemmin samana vuonna. ”Olin valmis tekemään nopeita ratkaisuja, kuten nykyään työelämässä tarvitsee. Kun näet tilaisuuden, niin siihen pitää tarttua”, hän toteaa.

Digitaalisen sosiaalisuuden ymmärtäjät ja keskustelun herättäjät

Seppälän mukaan yhteiskuntatieteilijät ovat aktiivisia keskustelijoita sosiaalisessa mediassa. Silti vieläkin on varaa parantaa niin osallistumisen kuin itsekriittisyydestä luopumisenkin saralla. ”Yhteiskuntatieteilijät ovat sosiaalisuuden asiantuntijoita, joiden pitäisi olla uudessa digitaalisessa sosiaalisuudessa ykkösymmärtäjiä eikä jäädä teollisen ajan yhteiskuntien ymmärtäjiksi”, Seppälä korostaa. Yhteiskuntatieteilijöiden tulisikin olla miettimässä vaihtoehtoista visiota – tietynlaista digitaalista hyvinvointiyhteiskuntaa – tilanteessa, jossa kaikki digitalisoituu vauhdilla ja jossa ihmiset pystyvät helposti organisoitumaan ja verkostoitumaan sosiaalisessa mediassa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Ahosniemen mielestä yhteiskuntatieteilijät näkyvät yhteiskunnallisessa keskustelussa melko hyvin, ”päivystävien dosenttien” rinnalla. Vaikka Ahosniemi arvostaakin niitä, jotka pystyvät argumentoimaan uskottavasti tutkimustensa perusteella, hän kannustaa yhteiskuntatieteilijöitä kärjistämään sanomisiaan ja miettimään, millaiset viestit uppoaisivat parhaiten suureen yleisöön. ”Sekin on tärkeää, ettei mennä joka asiasta lausumaan vaan pysytään siinä, mistä tiedetään”, hän lisää.

Yritysmaailma tarvitsee yhteiskuntatieteilijöitä

YKAn jäsenistä vain 18 prosenttia työskentelee yrityksissä. Ahosniemi kannustaakin yhteiskuntatieteilijöitä hakeutumaan yksityisen sektorin tehtäviin. Esimerkiksi kansalaisjärjestössä työskennellyt yhteiskuntatieteilijä voi olla tärkeä voimavara silloin, kun yrityksessä pohditaan vaikkapa maineeseen liittyviä kysymyksiä. Paljon yritysten päättäjiä kohdannut Ahosniemi uskaltaa väittää, että suurin osa suomalaisesta liike-elämästä toimii erittäin eettisin perustein. ”Kun elämme sosiaalisen median aikaa, niin ylilyönnit iskevät niin nopeasti silmille, että on pakko toimia ohjeiden mukaan”, hän perustelee. Taannoinen United-lehtoyhtiön tapaus on hyvä esimerkki siitä, mihin piittaamattomuus voi johtaa. Yksityisellä puolella työskentely ei siis ole häpeä. ”Miksi pitäisi ajatella niin, että raha on hyvää vasta sen mentyä julkisen kassan kautta?” Ahosniemi kysyy.

”Kaikenlaisessa työssä on muistettava asiakas – hallinto on aina ihmistä varten.” – Arno Ahosniemi

Seppälän mielestä vaihtuvuutta julkisen ja yksityisen sektorin välillä saisi olla nykyistä enemmän. ”Ihmisiin suhtaudutaan liian ennakkoluuloisesti heidän taustojensa perusteella”, hän kritisoi ja jatkaa: ”Jos sinulla on ollut pitkä ura yliopistolla, niin katsotaan, että et ole käytännön ihminen. Tai jos olet ollut töissä yrityksessä, niin katsotaan, että et sinä tänne järjestöön sovi.” Yhteiskuntatieteilijältä olisi hyvä löytyä poikkitieteellistä ajattelua. ”Vaaditaan kykyä sovittaa omat näkemykset yhteen muiden alojen toimijoiden kanssa, jotka eivät välttämättä osaa käyttää samoja käsitteitä tai keskustella samalla tavalla kuin yhteiskuntatieteilijä”, Seppälä valottaa.

Ahosniemen mielestä osaamisen laajentaminen liiketoiminnallisiin asioihin parantaisi yhteiskuntatieteilijöiden asemaa työmarkkinoilla. Kauppalehden selvitysten mukaan suurin osa suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista on diplomi-insinöörejä tai kauppatieteilijöitä. Ahosniemen mukaan yritysjohtajilta kuitenkin puuttuu etenkin säännellyllä sektorilla tuiki tärkeä politiikan prosessien ymmärtäminen. Siksi hyviltäkin vaikuttavien hankkeiden kaatumista kummeksutaan. Ahosniemi on viime aikoina itsekin päivittänyt kauppatieteellistä osaamistaan, mutta pitää yhteiskuntatieteistä tulevaa teoreettista pohjaa korvaamattomana. ”Keski-ikäistenkin ihmisten kannattaa kehittää osaamistaan kouluttautumalla lisää. Väitän, että se ei ikinä mene hukkaan”, hän kannustaa.

Uuden ajan ammattiyhdistysliike

Kysymys siitä, millainen olisi uuden ajan ay-liike, saa Ahosniemen mietteliääksi. ”Voisin siirtyä paremmin palkattuihin hommiin, jos pystyisin tuon ratkaisemaan”, hän toteaa pilke silmäkulmassa. Ahosniemen mielestä jäsenistölle on tarjottava palveluita, joita se todella tarvitsee. Tämä edellyttää aktiivista dialogia. Ahosniemi povaa ammattiyhdistysliikkeelle seuraavia rooleja tulevaisuudessa:

1. Ammatillinen kehittäjä. Pystyykö ammattiyhdistys tukemaan jäsentensä ammatillista kehittymistä?
2. Valmiuksien antaminen työehdoista neuvottelemiseen ja sopimiseen. Tämä on tärkeää siirryttäessä kohti paikallista sopimista.
3. Pätkätyösuhteissa toimivien etujen turvaaminen. Ei ole enää itsestään selvää, että yhteiskuntatieteilijätkään olisivat eläkevirassa.

Vinkit valmistuville yhteiskuntatieteilijöille

Arno Ahosniemi:

• Ole määrätietoinen, kunnianhimoinen ja ahkera
• Verkostoidu aktiivisesti
• Älä sulje itseltäsi pois vaihtoehtoja.

Pauliina Seppälä:

• Lähde heti tavoittelemaan isointa unelmaasi
• Jos olet tyytymätön, älä jämähdä; yhteiskuntatieteilijän koulutus antaa valmiudet moneen ammattiin

Kiinnostuitko YKAn jäsenyydestä?

Hae oheisen linkin kautta!

Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen

Digitalisaatio on muuttanut lähes alan kuin alan osaamisvaatimuksia, ja digiosaajille on paljon kysyntää työmarkkinoilla. Miten muutos näkyy markkinointialalla? Ja millaisia keinoja alan osaajilla on päivittää osaamistaan? 

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelun pohjalta yhdessä rekrytoivia koulutusohjelmia järjestävän Saranen Consultingin kanssa. 

Alan ammattilaisten on otettava digitaalinen markkinointi haltuun

”Väitän, että ne, jotka eivät ota digitaalista markkinointia haltuun jollakin tavalla seuraavien lähivuosien aikana eivät pysty enää viiden vuoden päästä toimimaan markkinointialalla kuin avustavissa tehtävissä.” Näin toteaa haastateltavamme Piero Silvani, jonka kanssa keskustelimme markkinoinnin muutoksesta, jatkuvan oppimisen merkityksestä työelämässä sekä siitä, miten rekrytoiva koulutusohjelma auttaa yllä mainitussa osaamisen päivittämisessä.

Silvani tuntee alan; hän on työskennellyt erilaisissa markkinoinnin ja myynnin tehtävissä jo yli 25 vuotta, niin työntekijänä kuin johtotasollakin. Hänen ansioluettelonsa on vakuuttava: Silvani aloitti kaupallisen uransa markkinointineuvojana Keskolla, siirtyi sieltä skandinaavisiin tehtäviin Nestlélle ja jatkoi uraansa ruuan liiketoimintakonseptien parissa Atrialla, josta hän siirtyi Iittalalle vastaamaan Hackman-brändistä noin kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi hän on työskennellyt myös konsulttina Deep Leadissa ja vastannut mainostoimisto Zeelandin kaupallisesta toiminnasta. Tällä hetkellä hän työskentelee markkinointipäällikkönä VV-Autotalot Oy:lla vähittäiskaupan puolella.

”Olen tehnyt markkinointia pitkään ja huomannut kentän ja toimintatapojen muutoksen. Etenkin mainostoimistoaikoina ymmärsin hyvin konkreettisesti sen, että niin sanotusta analogisesta markkinoinnista on siirryttävä digitaaliseen markkinointiin, ja että minun on hankittava niitä tietoja ja taitoja, joiden avulla voin toimia digimarkkinoinnin parissa. Juuri sen takia hain Digital Excellence Academy by Google -koulutusohjelmaan.”

Digital Excellence Academy on yksi Saranen Consultingin tarjoamista rekrytoivista koulutusohjelmista. Rekrytoivalla koulutusohjelmalla tarkoitetaan puoli vuotta kestäviä ohjelmia, jotka yhdistävät asiantuntijakoulutuksen ja työssäoppimisen. Ohjelmaan osallistuva henkilö työskentelee sopivassa yrityksessä ja osallistuu koulutuspäiviin, joiden avulla hän voi kehittää olemassa olevaa osaamistaan tai hankkia täysin uudenlaista osaamista.

Google vahvasti mukana koulutuksessa

Silvani oli ollut jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut vastaavista koulutusohjelmista, mutta oli jättänyt työkiireiden vuoksi hakematta. Törmättyään tähän nimenomaiseen ohjelmaan hän päätti hakea mukaan. ”Digitaalisen markkinoinnin koulutuksen kirjo on aika laaja, ja voi olla haasteellista löytää se itselle paras koulutus. Tämän ohjelman sisältö vaikutti sopivalta itselleni. Ohjelmassa käytiin koko digitaalinen ekosysteemi läpi, ja tämän jälkeen oli mahdollista erikoistua johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Yhteistyö Googlen kanssa herätti viimeistään mielenkiinnon.” Koulutuspäiviä oli puolen vuoden aikana vajaa parikymmentä ja kunakin koulutuspäivänä käytiin aina uusi digitaalisen ekosysteemin osa-alue läpi. Jokaista osa-aluetta käsitteli oma asiantuntija. ”Yli puolet luennoitsijoista oli joko Googlen omaa väkeä tai Googlen partnereita.”

Viikon aikana työskenneltiin neljä päivää yhteistyöyrityksessä ja yksi päivä kului luennoilla. ”Luentojen sisältö lähti liikkeelle ihan hakukäyttäytymisen muutoksen perusteista ja meni siitä sitten aina syvemmälle”, Silvani kertoo. ”Minulla oli kokemusta markkinoinnin ostajan roolista, muttei niinkään tekijän roolista. Ohjelman aikana näin konkreettisesti sen, miten esimerkiksi hakukoneoptimointia toteutetaan. Koen, että konkretian kautta saa ehdottomasti paremman käsityksen siitä, mitä digitaalisuus oikeasti on markkinoinnin viitekehyksessä.”  

Silvani työskenteli ohjelman aikana iProspectilla PPC-tiimissä SEM:n ja SEO:n eli hakusanamarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin parissa. ”Ne olivat oma erikoisalueeni koulutusohjelman aikana.” Haastavinta koulutuksessa oli Silvanin mukaan digitaalisen ekosysteemin laaja-alaisuus. ”Kenttä on niin laaja, että jossain vaiheessa on valittava, että haluatko olla jonkun tietyn alueen erikoisasiantuntija eli spesialisti vai haluatko olla generalisti, jolloin ymmärrät miten asiat liittyvät toisiinsa.” 

Digitaalinen ekosysteemi on niin laaja, että sitä ei jonkun muun koulutuksen ohessa saa otettua haltuun. Siihen pitää keskittyä oikeasti pidemmän aikaa.

Opiskelu vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa. ”Esimerkiksi vaikkapa ammattikorkeakoulun tarjoama kuuden opintopisteen digitaalisen markkinoinnin peruskurssi on vasta pintaraapaisu, eikä se pätevöitä ketään digitaalisen markkinoinnin osaajaksi. Sanoisin, että vasta noin 6-12 kuukauden intensiivinen opiskelu ja asian parissa toimiminen antaa jonkinnäköiset lähtökohdat kokonaisuuden ymmärtämiseen”, Silvani toteaa. ”Etenkin todella hyväksi spesialistiksi kehittyminen vaatii toistoa ja rutiinia eli aikaa. Siihen pitää paneutua intensiivisesti.”

Koulutuksesta konkreettista hyötyä työelämässä – myös muilla aloilla

Koulutusryhmä koostui hyvin kirjavasta joukosta erilaisia ihmisiä. Osa oli työskennellyt Silvanin tavoin markkinoinnin parissa jo pitkään ja osa oli esimerkiksi vastavalmistuneita. Silvani suositteleekin ohjelmaa sekä pidemmän kokemuksen omaaville että vasta-alkajille. ”Lähtökohtaisesti kaikille niille, jotka haluavat tulevaisuudessa työskennellä markkinoinnin parissa koulutus on edellytys pysyä mukana.” Lisäksi hän huomauttaa, että työllistymisen kannalta myös muiden kuin markkinointialalle haluavien kannattaa panostaa digiosaamiseen. ”Kommunikaatio menee myös esimerkiksi julkishallinnossa koko ajan enemmän digitaaliseksi. Kysymys on kaikkialla se, että missä kanavissa tavoitat kohdeyleisösi.”

Jos tänään opit jonkun taidon, niin et pärjää sillä kovinkaan pitkälle. Säilyttääksesi työmarkkinakelposuutesi sinun on jatkuvasti kehitettävä itseäsi niillä osa-alueilla joilla haluat toimia.

Digitaalisen maailman jatkuva kehitys on Silvanin mukaan kiehtovaa ja vaatii alan ammattilaisilta jatkuvaa osaamisen kehittämistä. ”Digital Excellence Academyn aikana koin, että samanaikainen opiskelu ja työnteko on hyvä kombo. Se syvensi päivittäisen tekemisen ymmärtämistä. Koulutusohjelman aikana hainkin vielä myös korkeakouluun, jossa jatkan opintoja tietojenkäsittelyopin puolella.”

Kiinnostaisiko sinua osaamisesi päivittäminen ja digitaalisen liiketoiminnan ammattilaiseksi kasvaminen Digital Excellence Academyssa? Haku ohjelmaan on käynnissä nyt! Jätä hakemuksesi pian, sillä haastattelut aloitetaan heti ja paikat täytetään sen mukaan, kun sopivia osaajia löytyy. Hakuaika päättyy 28.5.2017.

Infrarakentaminen on ollut muun rakentamisen lailla hyvässä kasvussa. Tänä vuonna infrarakentamisen hankkeet tekevät kasvavista kunnista yhä vetovoimaisempia, parantavat asuntorakentamisen edellytyksiä ja pitävät infrarakentajat työllistettyinä. Kiireiset työmaat ja pula osaavista infrarakentajista tuovat alalle omat haasteensa. Tulevaisuudessa infrarakentamiseen kannattaakin panostaa yhä enemmän.

Infrarakentamisen kasvu hidastuu

Infrarakentaminen on ollut kasvussa jo useamman vuoden ajan. Vuonna 2017 kasvun odotetaan pikkuhiljaa hidastuvan, mutta kasvua tapahtunee edelleen noin prosentin verran. Hidas talouskasvu ja talonrakentamisen kasvun hidastuminen hidastuttavat myös infrarakentamista.

Vuonna 2017 kasvavia infrarakentamisen alueita ovat vesiväylien, lentoliikennettä palvelevan infran ja energiahuollon rakentaminen. Merkittäviä hankkeita ovat muun muassa vesiväylät Rauman satamassa ja Savonlinnassa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennus. Koko Suomessa uusitaan kantaverkkoa ja energiayhtiöiden jakeluverkkoja parannetaan. Kuntasektori investoi kasvukeskusten aluerakentamiseen.

Ympäristöluvat, kiire ja pula osaajista tuovat haasteita infrarakentamisen alalle

Suurimpia haasteita infrarakentamisessa tuovat ympäristöluvat. Niiden tuomat ongelmat ovat lisääntyneet ja vaivaavat hankkeita erityisesti energia- ja vesihuoltoaloilla. Kiireiset hankkeet ovat perinteisesti olleet ongelmana infrarakentamisessa. Vuonna 2016 alalla koettiin kiireen helpottuneen merkittävästi, vaikka se yhä tuokin haasteita.

Suunnittelun ja urakoinnin laatu on merkittävä haaste. Työvoiman vähyys voi tuoda lisää laatuongelmia. Infrarakentamisen erikoisosaamisalueilla on pulaa osaajista ja osaajapula näyttää kasvavan koulutusleikkausten ja vähäisten infrasektorin koulutuspaikkojen takia. Osaajapulaa on muun muassa silta-, geo- ja kalliosuunnittelussa ja projektien johtamisessa.

Tulevaisuudessa infrarakentamiseen kannattaa panostaa yhä voimakkaammin

Alkuvuodesta 2017 tehdyn selvityksen mukaan panostukset erityisesti liikenneinfraan parantaisi Suomen talouden kasvumahdollisuuksia merkittävästi. Saavutettavuuden merkitys on ymmärretty muissa pohjoismaissa paremmin kuin Suomessa ja Suomi on selkeästi jäljessä Norjaan, Tanskaan ja Ruotsiin verrattuna. Saavutettavuus on tärkeä kilpailutekijä, ja infraa kannattaa kehittää, jotta paikasta toiseen liikkuminen on nopeaa ja varmaa. Ulkomaiset matkailijat ovat suuri bisnes, ja Suomen kannattaisi vahvistaa matkailun toimintaedellytyksiä esimerkiksi alueellisilla lentoyhteyksillä.

Infra on keskeinen tekijä myös elinkeinoelämässä ja kansainvälistymisessä. Hyvin toimivat ja nopeat kulkuyhteydet tekevät niin ihmisten kuin tavaroidenkin liikkumisesta houkuttelevampaa. Infraverkoston kehittäminen näkyisi myös kotimaan työmarkkinoilla. Kun liikkuminen paikasta toiseen nopeutuu, työvoiman liikkuvuus parantuu. Suomessa rautatiet yhdistävät hyvin kasvukeskuksia, ja yhteyksien nopeuttaminen pienentäisi muuten pitkiä etäisyyksiä.

Lähteet:

Rakli
Rakennuslehti

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

Homeongelmia voidaan ennaltaehkäistä terveellä rakentamisella

Rakennusala tuo omat haasteensa työturvallisuuteen

Aliurakointi rakennusalalla – Joustoa talonrakentamiseen ja infrarakentamiseen

Putkiremontti pitää rakennuksen kunnossa – Muista remontoida asukkaat ja taloyhtiö huomioiden

Kerrostalojen uudisrakentaminen – Asuntoja sijoittajille, pienille perheille ja tyylitietoisille 

Joustavuus ja etätyömahdollisuudet, pleikkari toimistolla, harrastekerhot, mahdollisuus siirtyä töihin vaikkapa firman Thaimaan konttorille… uskaltanee sanoa, että Codematella ovat edut kunnossa. Mutta mitä muuta tämä ohjelmistoalan yritys tarjoaa alan ammattilaisille? Duunitorin toimittaja selvitti.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Codematen kanssa. Katso Codematen avoimet työpaikat »

Oululaislähtöinen Codemate työllistää useita kymmeniä alan ammattilaisia Oulussa, Helsingissä, Vuokatissa, Bangkokissa ja Dhakassa. Talossa tehdään eri asiakkaille erilaisia suuria ja keskisuuria ohjelmistoprojekteja, kuten web- ja mobiilisovelluksia ja IoT-järjestelmiä sekä kuluttajapuolelle että yritysten sisäiseen käyttöön. Haastattelin kahta talossa jo pitkään viihtynyttä kokenutta alan ammattilaista, lue alta, mitä sanottavaa heillä oli työnantajastaan.

Omaa ammattitaitoa saa kehittää jatkuvasti

”Oman ammattitaidon jatkuva kehittäminen on tämän alan ihmisille hyvin tärkeää. Täällä se onnistuu ja siihen myös kannustetaan”, vastaa Codematen Oulun toimistolla ohjelmistoarkkitehtina työskentelevä Joonas Kerttula, kun kysyn häneltä miksi Codematelle kannattaisi hakea töihin. Hän aloitti työt Codematella alunperin vuonna 2009, siirtyi sittemmin toiseen yritykseen töihin ja palasi takaisin pari kuukautta sitten. ”Täällä on oikeasti mahdollisuus oppia uutta, se oli ehkä vahvin syy miksi palasin. Pyrimme pysymään teknologisesti aallonharjalla, etsimme tuoreita, hyviä ratkaisuja. Kehittäminen ja kehittyminen motivoi.”

Ei tule sellaista tunnetta, että joku muu määrää mun tulevaisuudesta, vaan itse saa vaikuttaa.

Käyttöliittymäsuunnittelijana myöskin Oulun toimistolla työskentelevä Anu Valtanen allekirjoittaa saman, ja kehuu työn monipuolisuutta. ”Ammatillisesta näkökulmasta paras juttu tässä firmassa on se, että täällä pääsee tekemään laidasta laitaan erilaisia projekteja, mikä kehittää omaa ammattitaitoa. Et jumitu tiettyyn teknologiaan tai maailmaan.” Codematella hän on viihtynyt jo lähes kuusi vuotta, taloon hän tuli heti yliopistosta valmistuttuaan. ”Täällä ei ollut silloin ainuttakaan käyttöliittymäsuunnittelijaa ja lähdin kyselemään, että olisiko tarvetta. Kiinnostusta oli ja tulin tänne ensin harjoittelujaksolle, jonka jälkeen sain vakituisen työpaikan.”  

Codematen asiantuntijat saavat vaikuttaa omaan uraansa hyvin vahvasti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että omaa työtehtävää ei ole rajattu liian tarkasti. ”Toki kaikilla on omat vastuualueensa ja tietyt ihmiset tekevät tietyt asiat, mutta se ei poissulje sitä, etteikö voisi tehdä ja oppia myös jotain uutta, jos on jostain uudesta osa-alueesta kiinnostunut”, Kerttula kertoo. Esimerkiksi Valtanen on laajentanut osaamistaan myös front-end -kehittämisen puolelle.

Menestyksen taustalla asiakaslähtöisyys, tiimien vahva tuki ja luotto työntekijöihin

Haastateltavat kertovat viihtyvänsä Codematella, sillä heihin luotetaan. Käyttöliittymäsuunnittelijan näkökulmasta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että omat projektit saa vetää itse läpi alusta loppuun, asiakkaiden kanssa kommunikoinnista lähtien. ”Meillä on tosi hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten asiat täällä tehdään. Parasta täällä on se, että täällä uskalletaan antaa vastuuta ja luotetaan työntekijän ammattitaitoon ja siihen, että homma hoituu”, Valtanen kertoo.

Ohjelmistopuolella vapaus tarkoittaa muun muassa sitä, että kuhunkin projektiin osallistuvat henkilöt saavat vaikuttaa hyvin vahvasti siihen, mitä teknologista ratkaisua ehdotetaan asiakkaalle. ”Tämä on ehdoton plussa, niin työntekijän, meidän firman kuin asiakkaankin näkökulmasta. Ihmiset voivat siirtyä teknologiasta toiseen ja vahvistaa tätä kautta osaamistaan, ja asiakas saa samalla parhaan mahdollisen ratkaisun”, Kerttula kertoo. Myöskään työkaluvalintoja ei rajoiteta, työkalut saa valita vapaasti, kunhan ne tukevat kehitystä.  ”Voimme tutkia ratkaisuja vapaasti ja ehdottaa parempia teknologioita. Tämä kehittää sekä yritystä että työntekijöitä.”

Työkalut ja teknologiat saa valita vapaasti.

Codematelaiset korostavat vahvasti toimintansa asiakaslähtöisyyttä. Haluan selvittää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. ”Kun teemme asiakasprojekteja selvitämme aina todella huolellisesti sen, mitä asiakas haluaa”, Valtanen vastaa, ja toteaa, että aina asiakas ei itsekään välttämättä tiedä mitä haluaa tai tarvitsee. ”Silloin lähdemme miettimään yhdessä asiakkaan kanssa, millainen ratkaisu olisi heille paras. Asiakas on tiiviisti mukana jokaisessa vaiheessa, ja asioita muutetaan tarvittaessa palautteen pohjalta”, Valtanen jatkaa. Hän kertoo saavansa eniten motivaatiota asiakasprojekteissa onnistumisesta: ”Minua motivoi etenkin tyytyväinen asiakas ja loppukäyttäjä, kun heiltä saa hyvää palautetta ja kiitosta.”

Codematelaiset siirtyvät hyvin harvoin tekemään projekteja asiakkaan tiloihin. Alalle tyypillistä staffausta ei siis juurikaan harrasteta. Kun töitä tehdään omalta toimistolta käsin, tieto ja ajatukset liikkuvat sujuvasti ja koko firman toimintaa on mahdollista kehittää sujuvammin. ”Toimistolta käsin työskenteleminen mahdollistaa sen, että jos jollakin on vahva osaaminen yhdessä asiassa, niin voimme projektin niin salliessa hyödyntää häntä, vaikkei hän varsinaisesti kyseisessä projektissa mukana olisikaan. Se on myös asiakkaan etu”, Kerttula kertoo. ”Työyhteisömme on huippuhyvä ja se on myös yksi syy miksi palasin tänne. Täällä on aina mahdollista kysyä apua ja oppia muilta asiantuntijoilta.”

En yhtään ihmettele, että toimistolla viihdytään, sillä Codematen poikkeuksellisen hyvän tunnelman aistii vierailijakin. Selvitetään seuraavaksi, millainen porukan henki talossa oikein on.

Huippuporukkaa yhdistää intohimo alaan

”Ylivoimaisesti parasta tässä työssä on tämä meidän porukka. Täällä saa olla rennosti juuri sitä, mitä itse haluaa eikä tarvitse esittää mitään muuta”, Valtanen hymyilee. ”Täällä saa olla oma persoonansa, eikä tarvitse sulloutua mihinkään malliin. Vitsaillaan ja naureskellaan. Tämä ei ole mikään jäykkä ympäristö”, komppaa Kerttula. ”Tänne on syntynyt omat sisäpiirijutut, mikä on hauskaa”, lisää Valtanen.

Innostusta, kipinää ja motivaatiota tulisi löytyä.

Koko Codematen porukkaa yhdistää intohimo alaa kohtaan. ”Sellainen innostus, kipinä ja motivaatio tulisi löytyä, jos tänne haluaa. Varsinkin tämä suunnittelupuoli on osaltaan kutsumusammatti, johon joko tuntee paloa tai ei”, Valtanen kuvailee.

Tiimi viettää aikaa yhdessä myös vapaa-ajalla. Codematella on erilaisia vapaa-ajan harrastusten ympärille rakentuneita kerhoja, ja yritys järjestää myös yhteisiä vapaa-ajan aktiviteetteja, kuten lautapeli-iltoja ja urheilullisia aktiviteetteja. Nämä sitovat porukkaa yhteen ja helpottavat myös uusien työntekijöiden integroitumista porukkaan. Sekä Valtanen että Kerttula korostavat sitä, että rentoon porukkaan on helppo tulla uudenkin työntekijän mukaan.

”Tämä työyhteisö pitää kokea”

”Sanoisin, että työ meillä sopii tyypille, joka on valmis hyppäämään välillä pois omalta mukavuusalueeltaan ja oppimaan uutta”,  Kerttula kuvailee. ”Tiivistettyä sanoisin, että motivoituneita tyyppejä etsitään”, hän lisää. ”Tärkeää on myös ulospäinsuuntautuneisuus. Teemme asiakasprojekteja ja niissä on oltava tietyllä tapaa sosiaalinen. Se myös omalta osaltaan auttaa porukkaan sisään pääsemistä”, Valtanen huomauttaa. Kerttula peräänkuuluttaa myös joustavuutta. Kun työntekijät joustavat tarvittaessa, vastaa työnantaja tähän. Talo tarjoaa hyvin joustavat työajat ja töitä saa tehdä siellä, missä haluaa. Halutessaan työntekijät voivatkin esimerkiksi vaihtaa Oulusta Helsinkiin tai lähteä loskaa pakoon vaikkapa Codematen Thaimaan toimistolle.

Lopuksi pyydän haastateltavia kertomaan, miksi he suosittelisivat Codematea työpaikkana muille ohjelmistoalan ammattilaisille. ”Sanoisin, tarjoamme mielenkiintoisen työympäristön, jossa työskentelytapoihin voi omalta osaltaan vaikuttaa. Firmaa kehitetään koko ajan eteenpäin ja omia näkemyksiä saa tuoda esiin”, Kerttula vastaa. Valtanen on hyvin pitkälti samoilla linjoilla: ”Mielestäni ammatillisesta näkökulmasta vahvuus on se, että täällä ei jämähdetä paikoilleen. Tällä alalla pitää olla koko ajan valmis päivittämään tietojaan ja opettelemaan uutta, ja tässä työyhteisössä se onnistuu.”

”Työ on niin iso osa elämää, että ei sitä halua pitkin hampain tehdä. Työstä nauttiminen on mielestäni tärkeää. Ei kaikki projektit täälläkään aina ole ruusuilla tanssimista, mutta tämä porukka kyllä tsemppaa nekin maaliin”, Valtanen lisää. Kerttula komppaa: ”Vahva suositus on tietenkin myös tämä työyhteisö. Tätä on vaikea perustella, tämä työyhteisö pitää kokea.”

Kiinnostuitko? Codemate rekrytoi nyt lukuisia uusia ohjelmistoalan ammattilaisia erilaisiin tehtäviin! Katso avoimet työpaikat »

Oletko koskaan harkinnut myyntineuvottelijan työtä? Sinun kannattaisi, sanovat A-lehdillä työskentelevät Elina, Toni ja Miia. Heidän mukaansa lähes kenestä tahansa voi tulla hyvä myyjä, ja myyntityö on hauskaa, kehittävää ja hyvin palkattua työtä.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä A-lehtien kanssa.

Tiedätkö, millaista puhelinmyyjän työ todella on? Otimme selvää ja kävimme tutustumassa A-lehtien myyntitoimistoihin. Myyntitoimistoissa myydään kaikkia A-lehtien tuotevalikoimaan kuuluvia lehtiä, joihin kuuluvat muun muassa Image, Avotakka, Apu ja Trendi. Elina Laurinen Helsingistä, Toni Lagerstedt Tampereelta ja Miia Mäkinen Nokialta kertovat, miksi myyntityö A-lehdillä on heidän mielestään palkitsevaa.

Kuuden tunnin työpäivästä jää aikaa harrastuksille – Pidempääkin päivää saa tehdä

Kaikki haastatellut myyjät kertovat arvostavansa sitä, että A-lehdillä tehdään kuuden tunnin työpäivää. ”Lyhyt työaika on minulle tärkeä asia, jotta ehdin tehdä päivässä muutakin kuin töitä”, Elina sanoo. Pidempään työpäivään on mahdollisuus, mutta monille myyntineuvottelijoille lyhyt työaika on yksi tärkeä syy, miksi he haluavat tehdä puhelinmyyntityötä juuri A-lehdillä.

Haastateltavista ainakin Miia hyödyntää lisätyön mahdollisuuden silloin tällöin. ”Pidän siitä, että pystyn vaikuttamaan palkkaani omalla myynnilläni ja lisätöillä. Joskus reissua tai muuta isompaa menoerää suunnitellessa otan enemmän työtunteja ja kerrytän sitä kautta lisää palkkaa”, hän kertoo.

Miia rakastaa matkustelua, ja hänen mielestään työ A-lehdillä mahdollistaa erinomaisesti paljon reissaamista sisältävän elämäntavan. Jokaisella myyntineuvottelijalla on viiden viikon kesäloma sekä viikon talviloma, joiden ajankohtaan voi myös itse vaikuttaa. Miialle lomat ovat tilaisuus pakata tavarat laukkuun ja lähteä maailmalle. Toisin kuin usein luullaan, puhelinmyyjän palkalla on hyvinkin varaa matkustella. ”Myyntityö on antanut paljon omaan elämään. Olen pystynyt hankkimaan oman asunnon ja reissaamaan paljon. Tienaan enemmän kuin moni kouluttautunut ystäväni”, Miia kertoo.

Ennakkoluulot roskakoriin – Puhelinmyyntityö A-lehdillä ei vastaa stereotypioita

Puhelinmyyjän  työhön liitetään helposti negatiivisia ennakkoluuloja. ”Varmaan ihan ansaitusti, sillä alalla on niin monenlaisia toimijoita”, sanoo Elina.

Elinan, Tonin ja Miian mukaan ainakaan A-lehdillä stereotypiat eivät vastaa todellisuutta. Talossa panostetaan työilmapiiriin, ja työntekijät ovat vahvasti mukana kehittämässä työpaikan toimintaa. Miia kuvailee ilmapiiriä A-lehdillä näin: ”Ilmapiiri on tosi tsemppaava, ja meillä on töissä nauravaista porukkaa. Puheluiden välillä heitämme työporukan kesken yleensä pientä vitsiä ja juttelemme. Tauot vietämme yhdessä kahvilla ja syömässä, ja olemme myös vapaa-ajalla tekemisissä. Työpaikallamme vallitsee perhehenki. Olemme tiivis porukka, jossa tsempataan ja autetaan toisia.”

Myyntineuvottelijan palkka muodostuu peruspalkasta, jonka päälle myyjät saavat provisioita ja bonuksia oman myyntinsä mukaan. ”On tosi motivoivaa, että pystyy itse vaikuttamaan palkkaansa”, Miia sanoo.

Keskimäärin joka viides asiakas tekee lehtitilauksen

Kaikki kolme kertovat pitävänsä myyntityöstä, sillä se haastaa joka päivä ja antaa mahdollisuuden jatkuvaan kehittymiseen. ”Myynnissä pääsee puhumaan ihmisten kanssa ja keksimään ratkaisuja. Kun olen jutellut tuttavieni kanssa, on paljastunut, että monilla on myyntityöstä vahvoja ennakkoluuloja. Ajatellaan, että luen paperista jotain myyntipuhetta ja soitan puhelinluetteloa läpi, eikä kukaan koskaan osta mitään”, Elina sanoo nauraen. ”Todellisuudessa keskimäärin joka viides asiakas ostaa, ja on aina palkitsevaa, kun kaupanteossa onnistuu. Siitä muodostuu positiivinen kehä, joka motivoi jatkamaan”, Elina kertoo. 

Toni kertoo nauttivansa jopa myymisessä epäonnistumisesta: ”Tietysti onnistuminen tuntuu aina hyvältä, mutta pidän myös epäonnistumisesta”, hän sanoo naurahtaen. ”Kun työ on aaltoilevaa, eikä vain tasaista puurtamista, mielenkiinto pysyy koko ajan yllä”, hän sanoo.

Myyjät kertovat työssä motivoivan myös sen, että aina voi tavoitella suurempia provisioita ja bonuksia: ”Jokainen päivä on erilainen ja aina voi haastaa itsensä uudelleen ja päästä siten vaikuttamaan omalla työllä palkkaansa”, Miia sanoo. Palkan lisäksi Miia arvostaa työssään oppimaansa rohkeutta. ”Kun joka päivä puhuu monien tuntemattomien ihmisten kanssa, niin kyllä siinä tulee rohkeammaksi”, hän kertoo.

Sopisitko sinä myyntineuvottelijaksi? Vain kokeilemalla voit tietää

Elinan, Tonin ja Miian mielestä myyntityö sopii lähes kaikille. Toki joitain ominaisuuksia hyvällä myyjällä on oltava. Sosiaalisuus ja ihmisten kanssa juttuun tuleminen ovat edellytyksiä työhön. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi oltava ekstrovertti, joka on aina suurimmassa äänessä jokaisessa porukassa. ”Itsekin olen sellainen, että en ole työn ulkopuolisessa elämässä mitenkään erityisen puhelias tai aina suuna päänä menossa. Silti pärjään myynnissä todella hyvin”, Toni kertoo.

Myyjät sanovat, että työtä tehdään omalla persoonalla. Mitä se tarkoittaa? ”Joskus väsyneenä työtä tekee ikään kuin robottina, kun muut asiat pyörivät mielessä. Vaikka teknisesti tekisi kaiken myynnissä oikein, tällaisina hetkinä kauppa harvemmin sujuu. Uskon, että myynnissä ei merkitse siis niinkään se, mitä asiakkaalle sanoo, vaan miten sen sanoo”, Elina selventää. Toni on samaa mieltä: “Kyllä oma fiilis vaikuttaa todella paljon myyntiin. Kauppaa tehdään omalla asenteella, fiiliksellä ja sitkeydellä.”

Elina, Toni ja Miia sanovat, että kaikkien kannattaisi kokeilla myyntityötä. Vain kokeilemalla voi tietää, sopiiko työ itselle. “Uskon, että kaikista ihmisistä voi tulla myyjiä, sillä erilaisia myyjiä on niin montaa tyyppiä. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapa siihen, miten tätä työtä tekee”, Toni sanoo.

Kiinnostuitko myyntineuvottelijan työstä A-lehdillä? Haku on nyt käynnissä useisiin A-lehtien myyntitoimistoihin eri puolilla Suomea. Et tarvitse puhelinmyynnin kokemusta, sillä saat kattavan perehdytyksen työhön ja jatkuvaa koulutusta. Lue lisää ja hae tästä.

Tiesitkö, että LinkedIn on Suomen neljänneksi suosituin some-kanava? LinkedIn on sosiaalisen median kanavista ainoa työelämään keskittynyt palvelu. Se on loistava työkalu työnhakuun ja verkostoitumiseen. Käyttäjiä löytyy tällä hetkellä Suomesta peräti 0,7 miljoonaa, mikä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet työnhakua ajatellen.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa

LinkedIn koetaan erityisesti nuorten keskuudessa vaikeasti lähestyttävänä kanavana. Jos työhistoriaa ei ole ehtinyt kertyä paljon, voi omat ammatilliset taidot tuntua puutteellisilta. Se on kuitenkin täysin turhaa. Sinun ei tarvitse olla alasi huippuosaaja, jotta voit tuoda omaa osaamistasi esille LinkedInissä. Lähde liikkeelle perusasioista ja opi hyödyntämään palvelua askel kerrallaan.

Pikaohjeet profiilin luomiseen

Jos sinulla ei ole LinkedIn-tiliä, niin kaikki alkaa luonnollisesti profiilin luomisella. Olet varmasti tehnyt profiilin johonkin some-kanavaan, mutta Linkedinissä sen merkitys on normaalia suurempi. Profiilin kautta tulet löydetyksi ja herätät kiinnostuksen rekrytoijassa. Profiilin rakentamisessa on omat sääntönsä, jotka kannattaa ottaa huomioon.

Suomeksi vai englanniksi? Vaikka LinkedIn on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Suomen suosituimmista some-kanavista, ei kielivaihtoehdoista ainakaan toistaiseksi löydy suomea. Pääsääntöisesti suomalaiset käyttäjät tekevät profiilinsa englanniksi. Suomen kielellä tehdään LinkedInissä toistaiseksi vähän hakuja, joten löydettävyyden kannalta profiilin tiedot kannattaa täyttää englanniksi. Halutessaan englannin rinnalla voi käyttää myös suomea.

Intro: Intro-osiossa luot ensivaikutelman. Sen on oltava mielenkiintoa herättävä, selkeä ja informatiivinen, jotta katsoja haluaa jatkaa lukemista otsikkoa pidemmälle.

Profiili- ja kansikuva: Valitse itsestäsi selkeä kasvokuva, jossa ei ole mukana muita henkilöitä, eläimiä tai hassuja hattuja. Hyvä profiilikuva herättää luottamusta ja kertoo ammattimaisuudesta. LinkedInissä voi Facebookin tapaan lisätä profiilisivulle myös kansikuvan. Valitse kuva, joka kuvaa juuri sinua, kuva joka herättää katsojassa mielenkiinnon.

Perustiedot: Täytä perustiedot ja osaamiset käyttämällä sanoja perusmuodossa. Tämä parantaa löydettävyyttä! Ydinosaamisesta kertovien sanojen toistelu lisää todennäköisyyttä, että rekrytoija löytää profiilisi. Jos olet etsimässä töitä, tuo se esille heti otsikossa.

Pidä huoli, että yhteystietosi ovat selkeästi esillä. Yhteystiedot kannattaa kirjoittaa summary-osioon ensimmäiseksi, jotta ne on mahdollisimman helposti löydettävissä. Hyvä summary-osio kertoo osaamisen lisäksi myös persoonastasi.

Experience & Education: Kiinnitä huomiota, että koulutus- ja työhistoria-osioon kirjoittamasi sanat ovat osaamistasi kuvaavia ja yleisesti hauissa käytettyjä. Jos et ole varma, mitä sanamuotoja sinun tulee käyttää, voit katsoa muiden alalla työskentelevien henkilöiden profiileista mallia.

Featured Skills & Endorsements: Täytä skills-osio niin laajasti kuin pystyt. Voit käyttää synonyymejä samalle osaamiselle, jos osio tuntuu muuten jäävän liian vajaaksi. Kun olet listannut taitosi, muut käyttäjät voivat antaa suosituksia, jotka ovat kevyitä Facebook-tykkäyksiin rinnastettavia. Profiilit joissa skills-osio on täytetty, saa keskimäärin 13 kertaa enemmän näyttöjä kuin profiilit, joista se puuttuu.

Muut osiot: LinkedIn-profiiliin on mahdollista lisätä edellä mainittujen osioiden lisäksi monia lisäosia. Voit muun muassa linkittää profiiliin oman Twitter-tilisi, lisätä publications-, projects- ja organizations-osion. Tutustu niihin tarkemmin, kun olet saanut perusasiat kuntoon ja viilaa profiilistasi juuri itsesi näköinen! LinkedIn-profiilin täytyy olla ajantasainen, joten lisää ja muokkaa tietoja ajan mittaan, kun ne muuttuvat ja osaamiset kehittyvät.

Määritä asetukset niin, että sinut löydetään

Yksityisyysasetuksilla vaikutat siihen, miten paljon muut näkevät sinusta ja vastavuoroisesti sinä muista. LinkedInissä toimintaperiaate on sama kuin WhatsAppissa. Jos sinulla ei ole lukukuittaukset päällä, et näe myöskään, onko toinen lukenut lähettämäsi viestin.

Työnhakijana sinua varmasti kiinnostaa, kuka on käynyt katsomassa profiiliasi. Profiilisi on saattanut herättää mielenkiinnon potentiaalisessa työnantajassa, joten tätä tarkastelumahdollisuutta ei kannata rajata itseltään pois. Julkinen profiili lisää luonnollisesti myös kontaktointien määrää.

Kun pohjatyö on tehty, voit siirtyä seuraavalle tasolle ja alkaa hyödyntää LinkedIniä työnhaussa todenteolla. Parhaat käytännön vinkit tähän liittyen löydät seuraavasta Työnhakijan some-opas -artikkelista!

Kutkuttaako mielesi sopukoissa idea tai ajatus omasta yrityksestä, mutta askel sitä kohti tuntuu liian suurelta? Tai oletko yrittäjä, jolle byrokratia on joka kuukautinen päänvaiva? Kevytyrittäjyys voi olla paperitöitä kaihtavalle yrittäjälle tai sellaiseksi haluavalle paras ratkaisu.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä kevytyrittäjyyspalvelu Omapajan kanssa. Jututimme pajayrittäjiä ja selvitimme, miksi he ovat valinneet kevytyrittäjyyden.

Palkkatyö vaihtui kevytyrittäjyyteen

Kuopiosta kotoisin oleva Pauli Rönkkö on tehnyt yhtiökumppaninsa kanssa videopalveluita yrityksille nyt noin puolen vuoden ajan. Kevytyrittäjä on luonut ja tuotteistanut oman liiketoimintansa ja myynyt sitä asiakkaille, mutta paperityöt ja veroasiat hoitaa Omapaja. “Tähän mennessä on sujunut hyvin ja olemme saaneet hyvin töitä. Kysyntää ei kuitenkaan kevytyrittäjänäkään voi odotella, vaan täytyy olla itse aktiivinen ja kertoa omasta palvelustaan”, Pauli kertoo.

Oululainen Janica Alasimonen teki vuonna 2015 suunnanmuutoksen – aiempi työ myynnin ja markkinoinnin puolella ei tuntunutkaan enää omalta, ja Janica päätyi kouluttautumaan ravintovalmentajaksi. “Innostuin heti ja tiesin, että tämä on se mun juttu. Kun sain koulun päätökseen, aloitin työt yrittäjänä.” Vuoden 2016 lopulla tarvittiin kuitenkin tuumailutauko: kalenteri oli täynnä asiakkaita, mutta kassavirtaa tarvittaisiin enemmän. Sitten Janicalle tarjottiin työtä ravintovalmentajien kouluttajana. “Tilaisuus oli niin hyvä, että paikka oli pakko ottaa vastaan. Oikeastaan samalla minulle tarjottiin vielä toistakin työtehtävää samasta firmasta.”

Koska yritys ei ollut valmis ottamaan palkkatöihin, Janica pohti vaihtoehtojaan tarkasti. “Olin aiemmin tutustunut henkilöön Omapajalta, joten toiminta oli siinä mielessä tuttua. Lopulta se oli aika luonteva vaihtoehto”, hän sanoo. Nyt työviikot koostuvat asiakaspalveluassistentin töistä ja koulutuksista ja siihen päälle vielä oman yrityksen ravintovalmennuksista, jotka kaikki pyörivät Omapajan kautta.

Paljon työssään matkustava Matti Seppänen on ollut haastattelupäivänä reissun päällä jo aamukuudesta. Eläkkeelle jäänyt rakennusinsinööri ei ole malttanut vielä jäädä pois auton ratista, vaan tekee edelleen työkseen erilaisia rakennusten kuntotarkastuksia. Autossa istumiseen on hänen mukaansa tottunut, kun on kotoisin syrjäisestä Vaalasta. Aiemmin työurallaan työnjohtajan töitä tehnyt Matti on matkustanut työmaalle jopa 170 kilometriä aamuin illoin.

Maaliskuusta asti Omapajan palvelua käyttänyt Matti kertoo tuntevansa yrittäjyyttä ja on kokeillut sitä vuosia sitten itsekin. “Mitä helpommalla pääsee, sen parempi. Näinhän se karkeasti on”, hän toteaa viitaten byrokratiaan. Matti täyttää tiedot laskutusta varten Omapajan nettipalvelussa, jonka jälkeen Omapaja hoitaa loput.

Keskity byrokratian sijasta oikeaan työhön – ”Stressi toimeentulosta on jäänyt vähemmälle”

Kevytyrittäjyyden parhaisiin puoliin lukeutuu mahdollisuus keskittyä itse työhön ja jättää byrokratia muiden huoleksi. Janica myöntää, että yrittäjänä toimiessaan paperityöt olivat hänelle aina “pakkopullaa”. “Olen tosi tyytyväinen, sillä hirveän iso stressi on jäänyt pois. Se vaikuttaa positiivisesti myös omaan työhön, kun on enemmän energiaa ja aikaa siihen mikä on tärkeintä: pystyy tekemään laadukkaampaa ja parempaa työtä ilman perinteisiä yrittäjähuolia.” Janica kertoo yllättäen myös säästäneensä. Kirjanpitokulut tulivat ennen kalliimmaksi kuin nykyinen järjestely Omapajan kautta, joka osoittautui vertailussa selkästi edullisimmaksi.

Janicalle suuri hyöty on myös varmempi tunne toimeentulosta: kevytyrittäjä saa Omapajalta palkan kerran kuukaudessa ja näin hän on pystynyt suunnittelemaan tulevaisuutta paremmin myös taloudellisesta näkökulmasta. Omalla tavallaan riskit ovat pienemmät.

Omapaja on kevytyrittäjälle vastuullinen yhteistyökumppani, joka neuvoo ja opastaa tarpeen vaatiessa niin aloittelijaa kuin konkariakin. Jokainen haastateltava on kokenut kommunikoinnin Omapajan henkilökunnan kanssa erityisen sujuvaksi ja välittömäksi. “Ihan kuin soittaisi hyvän päivän tutulleen”, Janica naurahtaa. Pauli kertoo, että oli asia sitten mikä tahansa, langan päästä löytyy iloisia opastajia, jotka auttavat mielellään ja ovat helposti lähestyttäviä.

Uuden lakimuutoksen mukaisesti kaikki laskutuspalvelut siirtyvät nyt vakuuttamaan asiakkaansa työntekijöiden sijaan yrittäjinä. Omapajalla kevytyrittäjä on saanut vaihtaa vakuutuksensa yrittäjäpuolelle jo aiemminkin, mikä on Paulin mukaan tuonut selviä säästöjä.

Muutakin kuin laskutuspalvelu – Hyvät valmiudet myös myöhempään yrittäjyyteen

Pauli kertoo, että Omapaja tarjoaa apua myös itse liiketoiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä erilaisten valmennusten muodossa. Neuvoja saa joustavasti niin puhelimitse kuin webinaariin osallistumalla. Paulin kohdalla alkuvaiheen toimenpiteet sujuivat puhelimitse, mutta Omapajalta tarjouduttiin myös käymään tarvittaessa paikan päällä.

“Kevytyrittäjyys ei sulje pois varsinaista yrittäjyyttä – päinvastoin, se antaa yrittäjyyteen hyvät eväät ja asiakkaita pystyy hommaamaan valmiiksi”, Pauli toteaa. Matista parasta hänen työssään on vapaus. “Hinnoittelee itsensä sitten niin korkeaksi, jos ei kiinnosta saada keikkaa. Jos sitten saakin, niin on ainakin hyvä hinta”, hän vitsailee. Omapajan kautta ei tarvitse laskuttaa tiettyä määrää, vaan palvelua voi käyttää esimerkiksi myös kesätöitä varten. “Tätä voi tehdä myös toisen työn ohella. Tekee vaikka silloin tällöin töitä ja on helppo laittaa lasku nettiin ja saa palkkaa perään. Tässä on hyvää myös se, ettei ole mitään painetta, vaan voi mennä fiiliksen mukaan”, Pauli kertoo.

Janica oli ennen yrittäjäksi ryhtymistään ollut aina sitä mieltä, ettei hänestä tulisi ikinä yrittäjää. “Kun löysin oman alani ja kouluttauduin siihen, tajusin, että jos ja kun haluan tätä työtä tehdä, ei ole oikeastaan muuta vaihtoehtoa kuin lähteä yrittäjäksi.” Hänelle miehen kannustus oli tarpeellinen potku yrittäjyyteen uskaltautumiseen. “Jos on millään tasolla miettinyt yrittämistä, kannattaa tutustua ja lähteä rohkeasti ottamaan yhteyttä Omapajaan. Sitä kautta on hyvä kokeilla, eikä tipu kovin korkealta”, Paulikin sanoo.

Omapaja kannustaa pajayrittäjiään kasvamaan. Siksi se järjestää heille kuukausittain verkkovalmennuksen, jossa sparrataan yrittäjän valmiuksia ja kasvuun tarvittavaa osaamista. Jos joku pajalaisista haluaa ottaa oman y-tunnuksen ja perustaa oman osakeyhtiön, kumpikin osapuoli on onnistunut isosti.

Haastattelupäivä on ollut Janicalle tyypillinen: aamupäivä on sujunut assistentin työssä ja iltapäivällä hän jatkaa oman yrityksensä verkkovalmennuksen suunnittelun parissa. Koulutukset ajoittuvat yleensä viikonlopulle. “Parasta on tehdä sitä, mitä on haaveillutkin tekevänsä. Pystyn yhdistämään kolme erilaista työtä normaaliin työviikkoon.”

Kiinnostuitko kevytyrittäjyydestä? Tutustu Omapajaan tarkemmin:

Digian Information Management Services -yksikön ratkaisutukitiimissä on niin hyvä meininki, että Duunitorin toimittaja jäi harmittelemaan puuttuvaa IT-alan koulutusta. Kovan luokan osaamista ja hurttia huumoria – mitä muuta voisi tiimiltään vaatia?

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Digian kanssa.

Tapaaminen alkaa Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan toimiston neljännessä kerroksessa. Duunitorin toimittajan grillattaviksi joutuivat tiiminvetäjä Heljä Haantie sekä kolme järjestelmäkehittäjää, Juuso Sormunen, Andrea Marseglia ja Tomi Rantanen. Tiimissä työskentelee viisitoista asiantuntijaa, osa heistä Oulussa ja Jyväskylässä.

Juuso, Andrea ja Tomi ovat tuoreita digialaisia; työkokemusta on kertynyt vasta vuodesta kahteen vuoteen. ”Hain Digialle, koska täällä jo työskennellyt Andrea suositteli minua”, toteaa Tomi, joka teki Andrean kanssa Digialle insinöörityön. ”Kilpailimme siitä, kumpi valmistuu ensin koulusta, mutta Andrea voitti”, naurahtaa Tomi. Tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Juuso päätti hakea Digialle entisen koulukaverinsa suosittelemana.

Heljä edustaa kokeneempaa kaartia, sillä hän aloitti Digialla yli 15 vuotta sitten. ”En tiennyt silloin, mitä kaikkea täällä tulee tehtyä, mutta olen ollut tosi tyytyväinen”, hän sanoo ja kertoo yrityksen kasvaneen kolmestakymmenestä melkein tuhanteen työntekijään. Yrityksen nimikin on ehtinyt vaihtua muutamaan otteeseen.

Integraatio-osaaja ei ole koskaan valmis

Ratkaisutukitiimin rooli on tärkeä. ”Kun integraatioita rakennetaan asiakkaille, me varmistamme, että ne toimivat niin, että sanomat, kuten laskut ja tilaukset, kulkevat ajallaan”, Heljä toteaa. Työ on aikakriittistä, koska asiakkaille luvataan palvelu-, vaste- ja ratkaisuajat. Järjestelmäkehittäjän työnkuvaan kuuluu asiakkaan auttamisen lisäksi integraatioiden valvontaa ja kehittämistä sekä halutessaan myös ohjelmistokehitystä. Digialla on oma integraatiotuote, mutta koska hallinnoitavana on satoja ympäristöjä, myös teknologioita on lukuisia. ”Koskaan ei voi sanoa, että osaan kaiken”, Juuso korostaa. Osa tiimistä on tehnyt jatkuvien palveluiden lisäksi projekteja. Työntekijöille ei anneta Tomin mukaan pilkuntarkkoja ohjeita vaan kannustetaan kokeiluun.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Aluksi Tomilla ei ollut tehtävistä mitään ”käryä”, mutta ensimmäiset onnistumiset lisäsivät itseluottamusta. Työn merkityksellisyyskin alkoi valjeta nopeasti. ”Ihmiset eivät saa palkkaa, jos en paina tuota nappulaa”, Tomi kertoo viitaten asiakkaan palkka-aineiston kulkemiseen järjestelmässä. Andrea muistuttaa, että vaikka koulussa ei opeteta suoraan integraatioita, työkavereilta saatavan tuen ja oman aktiivisuuden myötä tehtävään pääsee nopeasti sisälle. Juusokin kiittelee kokeneempien kollegojen tarjoamaa apua: ”Kiireestä huolimatta ehditään aina jeesata.”

Tomin mukaan ratkaisutukitiimi on erinomainen paikka perehtyä integraatioihin. Hän korostaa myös tehtävän monipuolisuutta: ”Työtehtävieni vaihtelevuus on ollut hillitön.” Tomi nauttii mahdollisuudesta tehdä mahdollisimman helposti ylläpidettäviä toteutuksia. Vaikka äkilliset tilanteet eli ”tulipalot” hoidetaankin viipymättä, työntekijät pyrkivät keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. ”Työjonon kunnioittaminen on lentävä lause tiimissämme”, Tomi valistaa. Kun osaamista on jaettu tiimin sisällä, delegointikin on helppoa.

Tiimiin ei suinkaan etsitä valmiita integraatio-osaajia. ”Haastattelussa kysyttiin, että tiedänkö, mitä ovat integraatiot. Vastasin suoraan, että en. Kerroin myös, että en mielellään koodaisi, koska en ole mielestäni koodausihminen. No nyt teen integraatioita ja ohessa koodaan”, Juuso naurahtaa ja jatkaa: ”Koodaustakin saan tehdä omassa rauhassa, ilman paineita.”

Tilaa erilaisuudelle

1990-luvulla syntyneiden ”junioreiden” rinnalla ratkaisutukitiimissä työskentelevät kokeneet asiantuntijat, joilla on ymmärrystä myös vanhemmista teknologioista. Juuson mielestä kaikki tulevat hyvin toimeen. ”Meininki on rentoa ja kaikki opettavat toisiaan”, hän kuvailee.

Heljä korostaa dokumentoinnin merkitystä erityisesti uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Muiden kanssa on oltava jatkuvasti kanssakäymissä. Andrean mielestä kynnys avun pyytämiseen onkin matala. ”Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan olla koko ajan yltiösosiaalisia”, Juuso muistuttaa viitaten erilaisuuden hyväksymiseen.

Toisinaan kokemus on valttia. ”Kun tulee asiakastoteutus, josta kukaan ei muista mitään, kysymme Hannulta. Hän on sellainen jatkuvien palveluiden Gandalf”, toteaa Tomi ja saa kollegansa nauramaan. ”Jokaiseen asiaan löytyy joku, joka tietää kuka tietää”, Heljä kertoo ja jatkaa: ”Meiltä on siirtynyt porukkaa eri osastoille, mitä kautta on syntynyt laaja verkosto, josta voi kysellä osaamista.” Myös nuorempia kuunnellaan. ”Vaikka olen ollut vasta pari vuotta talossa, niin saan vaikuttaa asioihin ja kehitellä juttuja”, Andrea kiittelee.

Tiimin yhteistyö toimii hyvin huolimatta siitä, että osa tiimistä työskentelee eri paikkakunnilla. Jokainen osallistuu päivittäisiin Scrum-palavereihin ja viikoittaisiin tiimipalavereihin fyysisesti tai Skypen välityksellä. Kahdelta iltapäivällä järjestetään Helsingin toimiston kahvilassa tietovisa, jossa tiimin jäsenet pähkäilevät Metro-lehden kymmentä kysymystä. Tiimipalaverissa käydään puolestaan läpi yleisiä asioita ja sitä, kuinka tiimin toimintaa voisi parantaa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Stereotyyppinen mielikuva it-alan työntekijästä on nurkkaansa piiloutunut hiljainen puurtaja. Tällaisia ei kuitenkaan tavata ratkaisutukitiimissä. ”Kun sellainen kaveri tulee meidän tiimiin, niin ei mene kauaa, että se avautuu”, toteaa Tomi ja saa Heljän nyökkäämään. Heljän mukaan uudelta työntekijältä kysytään myös aktiivisesti, tarvitseeko tämä apua.

Kun asiat eivät suju kuin Strömsössä, ongelmista keskustellaan työkaverin kanssa. Kirosanojakaan ei Juuson mukaan säästellä, jos tarpeeksi ärsyttää. Kiivastunut työkaveri saadaan rauhoittumaan hyvän yhteishengen avulla ja yllättävän pian asialle voidaankin jo nauraa yhdessä.

Voittajafiilistä metsästämässä

Juusoa motivoi uuden oppiminen. Tomi on samaa mieltä ja korostaa, kuinka tärkeää on uskaltaa soveltaa oppimistaan. Virheistä ei sakoteta vaan niistä opitaan. Andreaa miellyttää se, ettei työstä näytä tulevan rutiinia. Tomi haluaisi oppia tulevaisuudessa, kuinka DevOps liitetään integraatioon siten, että integraatioiden tekemisestä saadaan jatkuvaa ja alustariippumatonta. Hän pääsikin hiljattain DevOps-koulutukseen, mikä vei asiaa eteenpäin. ”Nyt minun pitää löytää teknologiat, jotka mahdollistavat sen”, Tomi sanoo.

Tomin tähänastisen uran paras onnistuminen oli kahden työnohjausjärjestelmän integrointi melko pian Digialla aloittamisen jälkeen. Hän sai itse suunnitella, kuinka se tehdään, ja toteutus valmistuikin kuukaudessa. ”Siinä vaiheessa, kun asiakas pääsi käyttämään ympäristöä, oli voittajafiilis”, Tomi kertoo ja jatkaa: ”Välttämättä lopputuloksena ei ole pelkkä palikka, vaan tietynlainen kulttuuri integraatioiden tekemiseen.”

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Andrean mukaan tiimissä tehdään asioita, joilla on kuluttajille iso merkitys, vaikka he eivät niitä suoraan näkisikään. Ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää työn luonnetta, mutta käytännön esimerkit auttavat: ”Kun kerron, että esimerkiksi kauppojen tilaukset ja kuitit kulkevat meidän kauttamme, niin se on helpompi ymmärtää.” Juusolle suurin ylpeyden aihe on asiantunteva porukka, joka haluaa jakaa osaamistaan, jotta kaikkien asiantuntemus nousisi entistäkin korkeammalle tasolle. Asiantuntijat pitävätkin Digialla paljon sisäisiä koulutuksia ja tietoiskuja.

Andrea nostaa esille myös sen, kuinka työnantaja huomioi erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi pienen lapsen vanhemmat tai kauempana asuvat voivat tehdä enemmän etätöitä. Andrea asuu Hyvinkäällä, mutta haluaa kuitenkin tulla joka päivä toimistolle, koska siellä on niin hyvä porukka.

Oppimispolut viitoitetaan yhdessä

Halutessaan edetä uralla tai vaihtaa työtehtäviä kannattaa kertoa tavoitteistaan esimiehelleen 1-to-1-keskustelussa. Yksilöllisiä polkuja luodaankin esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kouluttautumista ja työntekijöiden toiveiden huomioimista projektivalinnoissa.

Omaa osaamistaan sekä kiinnostustaan kannattaa myös tuoda esille esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tai Yammer-keskusteluissa. ”Väyliä on paljon ja meillä aktiivisesti etsitäänkin talon sisältä osaajia”, Juuso kertoo ja antaa käytännön esimerkin: ”Tiimipäivillä tuli puheeksi erään palvelupäällikön kanssa, että hän tarvitsee AngularJS-osaajaa. Minulla oli hieman sitä osaamista ja parin viikon kuluttua hän pyysikin minua projektiinsa.”

Duunitorin toimittaja pääsi vierailunsa lopuksi seuraamaan Juuson ja Tomin treenaamista toimistorakennuksen alakerrassa sijaitsevalla kuntosalilla. Vaikka he ovatkin softapuolen tyyppejä, rautakin tuntui liikkuvan rivakasti. Kun tanko pysähtyi penkkipunnerruksessa rinnalle, työkaveri auttoi – kuinkas muutenkaan.

Kiinnostuitko työskentelystä integraatiotiimissä tai muualla Digialla?

Hae oheisten linkkien kautta!

Artikkelin kuvat: Jasu Siitarinen

Rakennusalalla pyyhkii hyvin. Muun muassa Oulun seudulla rakennetaan paljon ja alan ammattilaisille riittää töitä. Värväämö etsiikin remmiinsä Ouluun tänä keväänä ainakin 40 uutta rakennusalan ammattilaista! 

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Värväämön kanssa.

Hae töihin Värväämölle Ouluun »

Haastattelusta työmaalle jopa jo seuraavana päivänä – ”emme etsi porukkaa mihinkään reserviin”

Värväämön Oulun toimisto avattiin syksyllä 2015, muutama kuukausi Helsingin toimiston avaamisen jälkeen. Oulun päässä vastuuhenkilönä työskentelee Jouni Palosaari, joka vastaa toimiston vetämisen lisäksi rekrytoinneista. ”Minun lisäkseni toimistollamme työskentelee päivittäin kaksi myyjää ja työmailla kauttamme on päivittäin lähes 60 rakennusalan ammattilaista”, hän kertoo. Töitä olisi tarjolla useammallekin, ja Värväämö etsiikin nyt Ouluun 40 uutta työntekijää.

Teemme parhaamme sen eteen, että meidän kautta tyypit on koko ajan hommissa.

Palosaari korostaa, että Värväämöllä ei missään nimessä etsitä työntekijöitä reserviin. ”Olemme luvanneet, että teemme parhaamme sen eteen, että meidän kautta tyypit ovat koko ajan hommissa. Ei mitään ’katellaan parin viikon päästä’ -meininkiä. Nopeus on työntekijälle tärkeä juttu.” Rekrytoidessaan Palosaari kertoo kiinnittävänsä huomiota ennen kaikkea asenteeseen. ”Tärkein ominaisuus on halu tehdä töitä, se on ensimmäinen asia mitä katson. Jos motivaatiota löytyy, niin katsomme seuraavaksi mitä työntekijä osaa tehdä ja mitkä hommat hänelle sopisivat, eli kuuntelemme hänen tarinansa. Emme tenttaa, vaan ennemminkin jutustelemme.” Keskustelun jälkeen Palosaari soittaa vielä suositukset läpi, jotta hän saa varmasti oikean kuvan työnhakijasta.

Värväämölle töihin päässeet pääsevät tyypillisesti hyvin nopeasti haastattelun jälkeen työmaalle hommiin – usein jo seuraavana päivänä. ”Suositukset soitamme tosiaan aina läpi, mutta parhaimmillaan homma on mennyt niin, että toinen henkilö soittaa jo siinä välissä suositukset läpi, kun juomme haastattelun jälkeen kahvia ja jos suositukset ovat hyvät, voimme kätellä saman tien ja toivottaa tyypin tervetulleeksi meille. Työmaakin on yleensä tässä vaiheessa jo katsottu.”

Töitä riittää käytännössä koko ajan kaikille

Palosaari kertoo, että pääsääntöisesti kaikilla Oulun seudun värväämöläisillä on joka aamu työmaa, jonne mennä. Samaa sanoo Värväämön listoilla kesästä 2016 asti viihtynyt rakennusmies Jere Nenonen: ”Heti on ollut töitä kun edellinen keikka loppuu. Yhtä päivää pidempään ei ole tänä aikana kotona tarvinnut olla.” Keskimääräinen keikan pituus on reilut 20 työpäivää, mutta Palosaari huomauttaa, että tämä vaihtelee hyvin paljon. Ammattimiehet tekevät tyypillisesti hyvin pitkiä keikkoja ja aputason työntekijät sitten vastaavasti lyhyempiä. Tyypillisesti keikat kestävät arvioitua pidempään ja kun keikka päättyy, seuraava paikka on useimmiten jo tiedossa.

Heti on ollut töitä kun edellinen keikka loppuu.

Värväämö työllistää kaikenlaisia rakennusalan ammattilaisia kuten maalareita, kirvesmiehiä, lvi-asentajia, maanrakentajia, rakennusmiehiä sekä maanrakennuskoneen kuljettajia. Palosaaren mukaan eniten pulaa on tällä hetkellä maanrakentajista, saneerauskirvesmiehistä sekä raudoittajista. ”Parhaimmillaan tai pahimmillaan täällä on ollut sellainen viikko, että ollaan jouduttu sanomaan toistakymmentä kertaa asiakkaalle, että meillä ei ole työntekijää tällä hetkellä. Paljon on sellaisia paikkoja auki, joihin ei ole vielä tekijöitä löytynyt”, kertoo Palosaari.

”Kiitos kuuluu työntekijöille” – parhaat tyypit pyydetään asiakkaan listoille

Kysyn Palosaarelta, mikä on hänen mielestään Värväämön Oulun toimistosta erityisesti mainitsemisen arvoista. Jo aiemmin keskustelemamme värväämöläisten hyvän työllisyysasteen lisäksi hän nostaa esille sen faktan, että Oulussa hyvin moni asiakas haluaa palkata värväämöläisiä vakituisiin työsuhteisiin omille listoilleen. Mistä tämä Palosaaren mielestä johtuu? ”Olemme onnistuneet löytämään ihan älyttömän mukavia ja hyviä työntekijöitä, jotka asiakkaamme ovat halunneet ottaa kirjoilleen. Vuokraus on hyvä tapa tutustua työntekijään ja jos tekijä on sellainen josta oli puhe ja ehkä jopa ylittää odotukset, on hänet helppo työllistää.” Tänä vuonna Oulun seudulla asiakkaiden listoille on vakinaistunut jo 11 värväämöläistä.

Yksi värväämöläisen vakinaistanut asiakas on Kaukomaalaus Oy, jonka Pohjois-Pohjanmaan alueen työnjohtaja Janne Turunen suosittelee Värväämöä mielellään. ”Olemme saaneet Värväämöltä juuri sellaisia työntekijöitä kuin olemme pyytäneet. Yksi ahkera kaveri oli ollut meillä monta kuukautta Värväämön kautta ja kun meille aukesi pidempiaikainen tarve, niin pyysimme häntä meille vakituiseen työsuhteeseen”, hän kertoo. Kaiken kaikkiaan Kaukomaalaus Oy on työllistänyt parin vuoden aikana kymmenkunta värväämöläistä.  ”Turvaudumme Värväämöön, kun omat henkilöstöresurssimme eivät riitä.” Turunen kiittelee etenkin Värväämön reilua tapaa toimia. ”Jos pyydämme tietyntyyppistä työmiestä, saamme sellaisen. Värväämöltä sanotaan suoraan millainen ammattitaito työntekijällä on ja että soveltuuko hän siihen hommaan mihin olemme hänet pyytäneet. Liikaa ei lupailla ja työntekijöiden taustat on selvitetty huolella. Asiallinen firma.” 

Työntekijää arvostetaan – ”toimiston porukka tietää, mitä työ raksalla on”

Kaikilla Värväämön Oulun toimiston toimihenkilöillä on vahva raksatausta. ”Osaamme arvostaa työntekijöitämme ja heidän työtään. Tiedämme oikeasti millaista työ rakennustyömailla on”, Palosaari painottaa. Arvostusta osoitetaan myös tarjoamalla työntekijälle hyvät työsuhde-edut. ”Meillä on älyttömän paljon sellaista, jonka koetaan olevan rakennusalalla ihan uutta. Saati sitten henkilöstövuokrausalalla”, Palosaari toteaa. ”Tarjoamme työntekijöille laajan työterveyshuollon. Ja meillä on esimerkiksi lounassetelietu, tarjoamme kerran viikossa lounassetelin työntekijöillemme ylimääräisenä kiitoksena. Lisäksi käymme harrastamassa yhdessä esimerkiksi liikuntaa kerran kuussa porukalla.” Myös varustehuolto pelaa; jokaiselle työntekijälle tarjotaan maksutta hyvälaatuiset työvaatteet. Tarvittaessa varusteita viedään vaikka työmaalle. ”Viimeksi eilen kollegani Kasperi vei uudelle työntekijällemme työmaalle talvitakin, kun tänne iski takatalvi”, Palosaari kertoo. 

Emme lupaile asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.

Palosaari korostaa työntekijöiden arvostusta läpi haastattelun ja se myös huokuu rivien välistä koko haastattelun ajan. ”Me oikeasti tykkäämme työllistää työntekijöitämme ja teemme työmme niin avoimesti kun vaan mahdollista. Vastuullinen toiminta on meille hyvin tärkeää. Emme ikinä sano työntekijöillemme sellaista, mikä ei pidä paikkaansa”, korostaa Palosaari. Tätä kiittelee myös Nenonen. Hän suosittelee Värväämöä mielellään: ”Lisäksi Värväämöllä on hyvä henki, konttorin väki on todella mukavaa. Parasta tässä työssä on yksinkertaisesti se, että saa olla töissä.”

Sinustako Värväämöläinen? Etsitkö töitä rakennusalalta Oulun seudulta?

Tiesitkö, että Värväämö toimii Oulun lisäksi myös Uudellamaalla ja Pirkanmaalla? Katso kaikki Värväämön avoimet työpaikat, töitä tarjolla myös rakennusalan toimihenkilöille »

Hälytysjärjestelmiä koteihin toimittavalla Sector Alarmilla on iso rekrytointivaihde silmässä. Lisävahvistusta etsitään erityisesti myynnin tehtäviin. Duunitori tutustui yritykseen ja myyntiedustajan työhön haastattelemalla aluemyyntipäällikkö Jussi Koskiniemeä sekä myyntiedustajina työskenteleviä Roosa Mäkelää ja Santeri Pajusta.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Sector Alarmin kanssa.

Kun asenne on oikea, taustallasi ei ole väliä

Kymmenisen vuotta myyntityötä tehnyt Jussi Koskiniemi toimii kenttämyyntipäälliköiden esimiehenä ja antaa heille työkaluja oman työnsä tehostamiseen kentällä. Tradenomiksi kouluttautuneella Jussilla on kaksi tiimiä pääkaupunkiseudulla sekä tiimit Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa.

Jussi liittyi Sector Alarmin riveihin viime vuoden kesällä, jolloin yritys käynnisti toimintansa Suomessa. Ennen aluemyyntipäälliköksi siirtymistä hän työskenteli kenttämyyntipäällikkönä. Kehitys on ollut hurjaa, sillä alle vuodessa työntekijöiden lukumäärä on kymmenkertaistunut yli sataan työntekijään.

Tieto- ja viestintätekniikkaa ammattikorkeakoulussa opiskeleva Roosa Mäkelä aloitti osa-aikaisena myyntiedustajana vuoden 2016 lopussa. Keväällä 2016 lukiosta valmistuneen ja jonkin aikaa työttömänä olleen Santeri Pajusen myyntiedustajan ura käynnistyi tämän vuoden tammikuussa.

Näin tiet kohtasivat

Jussin mielenkiinto Sector Alarmia kohtaan heräsi hänen kuultuaan sen suunnitelmasta laajentua Suomeen. Mukaan pääseminen alkuvaiheessa houkutteli suuresti. ”Katsoin, että jatkossa tarjoutuisi mahdollisuuksia edetä”, hän perustelee hakeutumistaan Sector Alarmille.

Roosa kiinnostui Sector Alarmista rekrytointitapahtumassa, missä hän jätti yhteistietonsa. Puolitoista kuukautta myöhemmin Roosan puhelin soi ja hänet pyydettiin haastatteluun. Myyntiedustajan työ sopii hyvin myös opiskelijalle, sillä työt painottuvat iltaan. Hän on lisäksi kiitollinen mahdollisuudesta oppia myymään. ”Nykypäivänä kaikkien pitää osata myydä osaamistaan, töitään ja kokemustaan”, hän kertoo.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Sector Alarmin rekrytoija otti Santeriin yhteyttä löydettyään hänen ansioluettelonsa verkosta. Hänelle syntyi heti mielikuva isosta ja luotettavasta firmasta. Haastattelussa mielenkiinto vain kasvoi. ”Odotukset ovat täyttyneet uskomattoman hyvin, paremmin kuin ikinä osasin odottaa”, hän kertoo tyytyväisenä.

Ennakkoluulot romuttuvat

Myyntiedustajan tehtävänä on kiertää pientaloalueilla ovelta ovelle ja varata tapaamisaikoja asukkaiden kanssa. Varsinaisten tapaamisten aikana myyntiedustaja kertoo yrityksestä ja sen palveluista sekä kartoittaa asiakkaan tarpeet.

Uusia myyntiedustajia on palkattu runsaasti alkuvuoden aikana. ”Melkein joka viikko on tullut uutta väkeä”, Roosa kertoo. 9-henkisen tiimin jäsenet tapaavat työpäivän alussa toimistolla, josta lähdetään yhdessä kohdealueelle. ”Tiimi on sairaan mahtava. Kaikki kannustavat toisiaan tekemään töitä ja buukkaamaan enemmän”, hän kiittelee.

Kokoaikaisten työntekijöiden työviikko alkaa sunnuntaina ja päättyy torstaina. Sunnuntait ovat ns. buukkauspäiviä, jolloin jalkaudutaan uudelle alueelle. Parhaimmillaan asiakaskohtaamisia tehdään sunnuntaisin kolmekymmentä ja arkisin on noin kaksikymmentä. Työt alkavat sunnuntaisin puoliltapäivin ja muina päivinä pari tuntia myöhemmin.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Santeri kertoo olleensa ennen työhaastattelua skeptinen ovelta ovelle -myynnin suhteen. ”Siitä tuli mieleen imurimyyjät”, hän naurahtaa. Pian hän kuitenkin havaitsi, ettei kyse ole perinteistä ovelta ovelle –myynnistä. ”Kohtaamme asiakkaita ovella, yritämme löytää kiinnostuneet ja vasta tapaamisella myydään”, Santeri summaa.

Roosan mielestä kokeilemalla oppii. Kun lähtee itsekseen buukkaamaan ja löytää tyylinsä, niin se lisää itseluottamusta. Kielteisen vastauksen jälkeen ei kannata jäädä murehtimaan vaan jatkaa heti seuraavalle ovelle. Jussi kehottaakin myyjiä keskittymään positiivisiin asioihin.

”Jos kaikki menee pieleen, niin kannustamamme ja autamme kaverin takaisin jaloilleen.” – Jussi

”Lähes kaikki kenttämyyjämme ovat yllättyneet siitä, kuinka positiivinen vastaanotto meillä on ollut”, Jussi kertoo ja myöntää olleensa itsekin ennakkoluuloinen. ”Ennakkoluulot karisivat, kun menin ensimmäiselle ovelle ja juttelin asiakkaan kanssa”, hän jatkaa. ”Kodin turvallisuus on tärkeä asia, josta ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita”, Jussi kertoo. Santeri on huomannut, että mukavaan käytökseen vastataan useimmiten samalla tavalla. ”Kun toivotat hyvää päivänjatkoa, niin saat lähes aina samanlaisen vastauksen”, hän rohkaisee.

Myyntiä, joka ei tunnu myynniltä

Myyntitapaaminen kestää noin tunnin. Rennon keskustelun jälkeen kartoitetaan asiakkaan tarpeet. ”Selvitämme asiakkaalta, onko hänellä syitä, miksi järjestelmän hankkiminen voisi olla tarpeellista”, Roosa kertoo. Tällaisia voivat olla esimerkiksi se, että asukkaat ovat paljon poissa kotoa tai vaikkapa se, että alueella on hiljattain tehty asuntomurtoja.

Tarvekartoituksen jälkeen kerrotaan yrityksestä ja sen palveluista. Sector Alarmin tarjoama ratkaisu tuo kotiin turvallisuutta. ”Emme kuitenkaan halua pelotella vaan kerromme faktoja”, Roosa korostaa. Hyvä myyntiedustaja ei ole stereotyyppinen myyntitykki vaan hän kuuntelee enemmän kuin puhuu.

”Kun teet tulosta, saat WhatsAppin kautta välittömästi kollegoilta positiivista palautetta. Siitä tulee fiilis, mitä en ole löytänyt mistään muualta.” – Santeri

Tapaamisen lopussa asiakkaalle kerrotaan palvelun sisältö ja hinta. Mikäli asiakas tarvitsee miettimisaikaa, sitä annetaan mielellään. Kun asiakas on hankkinut aloituspaketin, asentaja saapuu sovittuna ajankohtana asentamaan hälytyslaitteiston toimintakuntoon.

Santerin mielestä on tärkeää voida luottaa myymäänsä tuotteeseen ja tarjouksen houkuttelevuuteen. ”Se, että luot turvallisuutta ihmisille, on hyvin tärkeä asia”, hän toteaa ja jatkaa: ”Se ei tunnu myyntityöltä, kun ei tarvitse tyrkyttää vaan voi keskittyä luomaan asiakkaalle turvallisempaa tunnetta.”

Santeri kertoo, että Sector Alarmilla järjestetään jatkuvasti myynti- ja buukkauskilpailuja. Kuukausikilpailujen palkinnot ovat erityisen hienoja, esimerkiksi ulkomaanmatkoja. ”Kollegat onnittelevat voittajaa, vaikka olisi ollut tiukkakin kisa”, Santeri kehuu kannustavaa ilmapiiriä.

Koulutus ja vertaistuki takaavat onnistumisen

Sector Alarm tarjoaa kattavan koulutusohjelman aloittaville myyjille. Siksi aiemmalla työkokemuksella ei juuri ole merkitystä. Uusien työntekijöiden koulutus alkaa toimistolla maanantaina ja jatkuu tiistaina kentällä. Tämä ”Step1” on  ensimmäinen osa viisiosaisesta koulutuksesta, joka kestää kokonaisuudessaan kaksi vuotta. Ensimmäisen työviikkonsa aikana myyntiedustaja pääsee seuraamaan, kuinka kokeneemmat kollegat toimivat. Rohkeimmat aloittavat buukkauksen jo ensimmäisenä päivänä, mutta se ei ole välttämätöntä.

”Kyllä odotukseni ovat vähintäänkin täyttyneet ja oikeastaan ylittyneetkin.” – Jussi

”Kokeneempi työntekijä auttaa ja antaa asiakaskohtaamisen jälkeen palautetta”, Roosa kuvailee ensimmäisiä buukkauskertoja. Kuuntelemalla muiden myyntipuheita löytää  itselleen sopivimman tavan viestiä. ”Perehdytys tulee luontevasti muiden työntekijöiden ja kokemusten kautta”, Santeri lisää.

Todistetusti hyvät etenemismahdollisuudet

Jussin mukaan yritys haluaa toimia kaikissa Suomen suurimmissa kaupungeissa. Tämä synnyttää erinomaisia etenemismahdollisuuksia. ”Tulemme palkkaamaan kenttämyyntipäälliköitä ja niiden oikeana kätenä toimivia tiiminvetäjiä. Laajentaessamme uusiin kaupunkeihin meillä aukenee myös paikkoja uusille aluemyyntipäälliköille”, Jussi povaa ja jatkaa: ”Kasvutarinoiden luominen on meille tärkeää ja arvojemmekin mukaista.” Urallaan nopeasti edennyt Jussi onkin tästä oiva esimerkki.

Yhden eteneminen avaa mahdollisuuksia myös muille. ”Siirtyessäni muihin tehtäviin yksi tiimini myyjistä nostettiin seuraajakseni kenttämyyntipäälliköksi”, Jussi kertoo. Eteneminen edellyttää luonnollisesti hyviä työsuorituksia, joten parhaansa kannattaa antaa, joka päivä. Myös Roosa ja Santeri ovat pistäneet merkille hyvät etenemismahdollisuudet. ”Ehdottomasti olen itsekin kiinnostunut etenemismahdollisuuksista”, Santeri myöntää.

Onnistumisia juhlistetaan yhdessä

Kysymykseen siitä, mikä on Roosan Sector Alarm -uran ikimuistoisin kokemus, vastaus on selkeä: ”Heti toisen työviikon maanantaina kahdesta tapaamisesta tuli kaupat – ja vedin ne tapaamiset vieläpä englanniksi.” Santeri puolestaan muistelee lämmöllä ensimmäistä kauppaansa. ”Se oli kuin Roope Ankan ensilantti”, hän naurahtaa. ”Aloitin tammikuun alussa, jolloin oli 20 asteen pakkaset eivätkä ovet meinanneet aueta. Kun ensimmäiset kaupat tulivat ja sain apinan pois selästä, niin fiilis oli uskomaton”, Santeri muistelee.

”Työ on palkitsevaa monella muullakin tavalla kuin vain rahallisesti.” – Jussi

Jussin muistissa on parhaiten ensimmäinen asiakaskontaktinsa. Myös se on jäänyt mieleen, kun hänen tiiminsä rikkoi helmikuussa 100 kaupan rajan. ”Kun ennätyksiä rikotaan, niitä myös juhlistetaan”, hän toteaa.

Viisi syytä hakea Sector Alarmille

Kysyimme lopuksi haastateltavilta, miksi nimenomaan Sector Alarm on paras mahdollinen työpaikka myyntitöitä etsiville henkilöille. Esille nousivat seuraavat seikat:

1. Hyvä yhteishenki ja kannustava ilmapiiri
2. Etenemismahdollisuudet
3. Kehittymismahdollisuudet
4. Mahdollisuus olla osa kasvutarinaa
5. Mahdollisuus edetä huippumyyjäksi ilman alan kokemusta

Kiinnostuitko myyntityöstä tai myyntiimin esimiestehtävistä Sector Alarmilla?

Hae oheisten linkkien kautta!

Olisiko sinulla tarvetta vaikkapa lastenhoitajalle, siivoojalle, puutarhurille, asiakasrekisterin päivittäjälle, tapahtuma-apulaiselle, siivoojalle tai somepäivittäjälle Helsingissä? Tiesitkö, että voisit tarjota kesätyötä innokkaalle teini-ikäiselle helpommin kuin kuvittelitkaan? Tutustuimme tapaan, jonka avulla nuoren työllistäminen on tehty helpoksi niin yrityksille ja järjestöille kuin yksityishenkilöillekin.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Sijaishaltija Oy:n kanssa. 

Ilmoita paikka, valitse tekijä ja maksa lasku – näin helppoa se on

Sijaishaltija Oy:n tavoitteena on työllistää tänä kesänä Helsingissä 500 nuorta. Ideana on, että työllistäminen tehdään työnantajille mahdollisimman helpoksi. Riittää, että ilmoittaa avoimesta paikasta, valitsee siihen tekijän ja maksaa lopuksi laskun. Kesätyöpesti kestää 10 päivää ja työpaikasta voivat ilmoittaa niin yritykset, järjestöt kuin yksityishenkilötkin.

Työllistettävät nuoret ovat 15-16 -vuotiaita. Heille maksetaan 10 päivän työstä 360 euron palkkio, joka on saman suuruinen, kuin esimerkiksi kaupan alan ”Tutustu työelämään ja tienaa” -konseptissa. Kampanjassa hyödynnetään nuorten saamaa kesätyöseteliä eli osa kesätyöntekijän palkasta koostuu kaupungin kesätyöläisille maksamasta tuesta. Työnantajalle työllistämisen hinta on 325 euroa, ja tämä summa on kokonaisuudessaan kotitalousvähennyskelpoinen. Muita kuluja ei tule, sillä Sijaishaltija hoitaa muut työnantajavelvollisuudet.

Työnantajan ei siis tarvitse kuin ilmoittaa työtarpeestaan ja sen ajankohdasta ja Sijaishaltija hoitaa sopivien ehdokkaiden etsimisen. Työnantaja saa myös halutessaan itse haastatella nuoren ennen tämän palkkaamista. ”Tätä mahdollisuutta ovat arvostaneet etenkin yksityiset työnantajat. Mitään velvoitetta palkkaamiseen ennen tapaamista ei ole”, kertoo Helsingin kampanjasta vastaava Jonna Saarinen Sijaishaltijalta.

Työllistämiskampanjan eteneminen pähkinänkuoressa:

1. Työnantaja ilmoittaa avoimesta työpaikasta ja Sijaishaltija avaa työpaikan
2. Sijaishaltija haastattelee hakijat
3. Sijaishaltija ehdottaa sopivia hakijoita paikkaan työnantajan antamien kriteerien pohjalta
4. Asiakas saa halutessaan haastatella nuoren myös itse
5. Kun nuori on hyväksytty, Sijaishaltija tekee tämän kanssa työsopimuksen
6. Nuori tekee työt
7. Työnantaja saa Sijaishaltijalta laskun

Arvokasta työkokemusta nuorille

Kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Sijaishaltija huolehtii kesätyörekryjen aikana nuorten perehdyttämisestä työelämään. Jokaisen nuoren kanssa tehdään henkilökohtaisesti työsopimus, joka käydään yhdessä läpi kohta kohdalta. Lisäksi nuorille järjestetään ”Työelämän pelisäännöt” -luento ennen kun työt alkavat.

Helsingissä on tänä vuonna yhdistetty jo muutamia kesäduunareita ja työnantajia. ”Kaikkia listoillamme olevia nuoria yhdistää huikea motivaatio, positiivinen asenne ja halu tehdä töitä”, Saarinen kertoo. Nuorista on tullut myös paljon kiitosta, etenkin yksityishenkilöiltä. ”Tosi tyytyväisiä ovat työnantajat olleet.”

Helsingin lisäksi nuorelle on mahdollista tarjota töitä Oulussa, Rovaniemellä, Sodankylässä, Kemissä, Järvenpäässä ja Lohjalla. Lue lisää kampanjasivulta.

Kiinnostuitko? Löytyisikö sinulta kesätyötä? Ilmoita duunipaikasta nyt»

Kampanjan Facebook-sivut »

Unelmia ja uratavoitteita voi saavuttaa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella: nuoret media-alan ammattilaiset päättivät ostaa tontin ja rakentaa omakotitalon Pyhtäälle. Selvitimme, mikä seudulla houkuttelee sekä työskentelyn että asumisen näkökulmasta.

Tämä artikkeli on osa Cursorin ja Duunitorin juttusarjaa Kotkan-Haminan seudun työ- ja asuinmahdollisuuksista. Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta. Katso seudun avoimet työpaikat!

Yrittäjyyttä ja verkostoja myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella

Samuli kertoo työskennelleensä media-alan yrittäjänä jo 14 vuotta. Matkan varrelle on mahtunut muutamia ohjelmointiin keskittyneitä yrityksiä: “Olen tehnyt esimerkiksi paljon nettisivuja, erilaisia palveluita ja verkkokauppoja sekä livestreameja ja äänityskeikkoja dokumentteja varten.” Kouvolasta Kotkan seudulle muuttanut Samuli kertoo, että yrityksen toiminta oli järkevä siirtää Kotkaan hyvien yhteistyöverkostojen takia.

Samuli sanoo liiketoiminnan seudulla sujuneen aina kohtuullisen hyvin, sillä töitä on ohjelmointipuolella riittänyt. “Välillä on ollut jopa pulaa tekijöistä. Meitä on nyt kaksi omistajaa ja yksi palkattu työntekijä, ja olemme välillä miettineet myös toisen palkkaamista.”

Milla on puolestaan kotoisin Kotkan kupeesta Karhulasta ja työskentelee niin ikään media-alalla graafisena suunnittelijana vastaten tiiminsä kanssa markkinointimateriaalin tuotannosta. Myös Milla on aikaisemmin toiminut yrittäjänä ja tehnyt jo silloin töitä samalle yritykselle. Seudulta löytyy monenlaista yrittäjäosaamista ja pariskunnan tuttavapiiristä löytyykin paljon yrittäjiä, joiden taitoja yhdistelemällä on voitu toteuttaa erilaisia projekteja.

Mikä on pariskunnan nykyisessä työtilanteessa parasta? Samuli mainitsee yrittäjyyden monipuolisuuden ja vapauden, joista vapaus on toisaalta sekä hyvä että huono puoli. “Pääasiassa istun koneen äärellä ja koodaan. Asiakkaiden kanssa on kuitenkin erilaisia projekteja, mikä on hauskaa. Vaikka aina sanotaan että yrittäjä voi olla milloin vain lomalla, niin töitä on kuitenkin tehtävä silloin, kun niitä on.” Milla mainitsee yrittäjyyden vastapainoksi tietynlaisen palkkatyön tuoman turvan: “Ei tarvitse etukäteen huolehtia, onko töitä myös ensi kuussa. Toinen hyvä puoli on se, että teen töitä aina samalle asiakkaalle ja kaikki on ratkaistavissa sisäisesti.”

Paikka, jossa toivottu ura ja asuminen yhdistyvät 

Asuminen Kotkan-Haminan seudulla on mahdollistanut Samulille ja Millalle kahden tärkeän elämän osa-alueen yhdistämisen: sieltä on löytynyt mahdollisuus luoda hyvä, omannäköinen ura sekä toivotut puitteet asumiselle.

Samuli ja Milla kertovat tekevänsä yhdessä jatkuvasti erilaisia projekteja. Tällä hetkellä käynnissä on yksi tähän asti suurimmista, sillä he ovat rakentamassa omaa taloa rauhalliselle Pyhtäälle. Talo tehdään modernilla CLT-tekniikalla eli toisin sanoen ristiinliimatuista massiivipuulevyistä. “Pidämme puusta. Tekniikka mahdollistaa huomattavasti vapaamman suunnittelun ja monimutkaisempia muotoja. Pystytysvaihe on pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen nopea”, Samuli kertoo.

Pariskunta pitää taloprojektistaan myös CLT-omakotitalo -nimistä blogia, jossa he ovat kertoneet muun muassa asumisen filosofiastaan. “Haluaisin löytää yhden ainoan sanan, jolla kuvata elämäämme. — Lainasanoista ”optimoitu” olisi varmaan aika hyvä. Olemme optimoineet elämäämme. Olemme tehostaneet elämäämme. Kyse on aika pitkältä siitä, että olemme pyrkineet minimoimaan sellaiset asiat, joista emme pidä, jotta meille jäisi enemmän aikaa sellaisiin asioihin, joista pidämme”, Samuli kirjoittaa blogissaan. Uudessa kodissa pyritään huomioimaan myös esimerkiksi tehokkaat neliöt, ekologisuus ja ylläpidon ja siivoamisen helppous.

Pyhtäällä voi asua metsässä, mutta tarvittavat palvelut ovat lähellä

Milla kertoo nauraen, että vapaa-aikanakin “nörtteillään”. Pariskunta pitää muun muassa elokuvista, kirjoista ja taiteesta. Samulin harrastus on Star Wars -legot, joita hän on kerännyt jo pidemmän aikaa. “Legot ovat olleet aina sellaisia hauskoja ja monipuolisia leluja.”

Kuntoa on helppo pitää yllä esimerkiksi pururadalla, jolle pääsee lähes nykyisen Karhulan kodin ovelta. Kun suunnitteluvaiheessa oleva talo Pyhtäälle valmistuu, löytyvät luonto ja oma rauha heti omalta tontilta. Siellä on mahdollista asua metsässä, mutta tarvittavat palvelut ovat kuitenkin lähellä. “Pyhtään tontit ovat niin isoja, että omaa rauhaa on runsaasti, vaikka siellä onkin myös naapureita”, Milla sanoo.

Millan oma suku ja perhe on kotoisin Kotkan-Haminan seudulta. “Mielestäni tämä on alueena tosi ihana ja viehättävä, kun merikin on tuossa lähellä. Asuessani hetken aikaa Kouvolassa oli jännä, miten meren puuttumisen huomasi. Paikkakuntana sopivan kokoinen, löytyy paljon kaikenlaista, mutta kuitenkin lyhyet etäisyydet ja helppo liikkua. Tavallaan pienet kuviot ja se kyllä sopii itselleni tosi hyvin”, Milla kertoo. Hän arvostaa esimerkiksi Kotkan idyllisiä, hienoja rakennuksia ja historiaa ja toisaalta uutta arkkitehtuuria, kuten Vellamo-merikeskusta.

Miksi Samuli suosittelisi seutua työskentely- ja asuinpaikkana? “Täältä saa kaiken, mitä pääasiassa tarvitsee, mutta silti saa olla omassa rauhassa.” Työmatka pysyy autoillen kymmenessä minuutissa myös Pyhtään uuden kodin valmistuttua.

Kiinnostuitko seudusta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista? Tutustu avoimiin työpaikkoihin!

LinkedIn tarjoaa loistavat mahdollisuudet työnhakua ajatellen. Moni käyttää LinkedIniä kuitenkin puolella teholla, mieltämällä palvelun pelkäksi julkiseksi CV:ksi.

Artikkeli on osa Työnhakijan some-opasta, johon kokoamme vinkkejä sosiaalisen median hyödyntämisestä työnhaussa

Suomalaisilta sosiaalisen median käyttäjiltä unohtuu usein etuliite sosiaalinen. Somen käyttö jää meillä paljolti tykkäämisen ja jakamisen tasolle, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa osallistutaan aktiivisemmin keskusteluihin kommentoimalla ja muita käyttäjiä tägäämällä. Hiljaa sivusta seuraamalla ei sosiaalisesta mediasta saa kaikkia sen tarjoamia hyötyjä irti. Tämä pätee erityisesti LinkedInin kohdalla, jossa näkyvyys on kaikki kaikessa.

LinkedIn-ryhmät

LinkedInin ryhmät ovat erinomaisia foorumeja verkostoitua, keskustella ja löytää työpaikkoja. Ryhmiä löytyy laidasta laitaan eri osaamisalueista aina avoimiin työnhakuryhmiin. Jokaisesta ryhmästä löytyy Conversations- ja Jobs-osiot. Conversations-välilehden alla käydään keskustelua ryhmän jäsenten kesken ja Jobs-osiossa ilmoitetaan vapaista työpaikoista.

Liittymällä mukaan omaa osaamistasi vastaaviin ryhmiin saat helposti tietää, mitkä ovat tämän hetken kuumimmat puheenaiheet alallasi. Osallistumalla ryhmän keskusteluihin voit tuoda esiin omaa ammattitaitoasi, mikä parhaimmassa tapauksessa herättää rekrytoijan mielenkiinnon. Passiivisella sivusta seuraamisella jäät varmasti muiden varjoon, joten mene rohkeasti mukaan keskusteluihin ja tuo esiin näkökulmiasi sekä mielipiteitäsi.

Suomen suurin työnhakuryhmä on Talent Pool Finland, josta löytyy noin 40 000 jäsentä. Työnhakuryhmissä jaetaan tietoa ja vinkkejä uramahdollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen. LinkedInin uudistusten myötä Talent Pool Finland -ryhmää ei löydy tällä hetkellä suoraan palvelun omalla hakutoiminnolla tai googlettamalla. Ryhmän liittymissivulle voit klikata itsesi tästä. Muita suosittuja työnhakuryhmiä LinkedInissä ovat muun muassa eJobs.fi, IT-duunit ja Uratärpit.

LinkedIn-blogit ja -tilapäivitykset

LinkedInin blogialusta on hyvä kanava tuoda syvällisemmin esille omaa osaamistasi ja mielenkiinnon kohteitasi. Blogikirjoitukset linkittyvät suoraan LinkedIn-profiiliisi, mikä on erinomainen näyte aktiivisuudestasi. Blogitekstit kertovat myös enemmän kirjoittajasta kuin pelkkä profiilin esittely, joten sen avulla voit erottautua positiivisesti muista työnhakijoista.

Blogikirjoitusten lisäksi LinkedInissä voi julkaista Facebookin tapaan tilapäivityksiä. Palveluiden väliset erot kannattaa kuitenkin pitää mielessä, joten päivitä LinkedIniin ainoastaan ammatillisia asioita koskevia julkaisuja. Tilapäivityksillä saa LinkedInin tämän hetkisen algoritmin myötä enemmän näkyvyyttä kuin blogijulkaisulla, joten omia blogikirjoituksia kannattaa näkyvyyden kasvattamiseksi tuoda esille myös tilapäivityksissä niin LinkedInissä kuin muissakin some-kanavissa.

LinkedIn-suosittelut

LinkedInissä on kahdenlaisia suosituksia. Endorsements listaa osaamisesi, joille muut käyttäjät voivat antaa ”peukkuja”. Nämä pikasuosittelut asettavat käyttäjät kuitenkin eriarvoiseen asemaan. Suuressa organisaatiossa työskentelevä saa luonnollisesti enemmän suosituksia kuin muutaman henkilön yrityksessä töitä tekevä henkilö.

Rekrytoijan kannalta merkityksellisempiä suositteluja ovat sanalliset Recommendations-suositukset. Niitä voivat antaa kollegat, esimiehet, alaiset, asiakkaat ja kaikki muut, joiden kanssa olet työskennellyt. Suosituksia kannattaa pyytää aina kun mahdollista, esimerkiksi projektiluontoisen työn päätyttyä. Vastavuoroisuus toimii myös tässä asiassa eli jos annat suosituksia, niin todennäköisesti saat suosituksia myös takaisin. Jos olet saanut suosittelun rekrytoijan omaan verkostoon kuuluvalta henkilöltä, on se erittäin suuri plus-merkki kohdallasi, kun valintaprosessissa edetään.