Rakennusalalla menee nyt hyvin. Yritysten liikevaihdot kasvavat jokaisella rakentamisen alalla ja työttömyys on alimmillaan moniin vuosiin. Mutta voiko kasvun odottaa jatkuvan? Kannattaako rakennusalalle kouluttautua?

Rakennusalan yritykset kasvavat – Kiitos korkean kysynnän

Vuonna 2016 rakentaminen sujui todella hyvin, kun alalla oli nousua lähes 7 prosenttia. Tänä vuonna kasvu alkaa pikkuhiljaa taittua, mutta kasvua voidaan odottaa edelleen 2-3 prosenttia. Vuosi on lähtenyt käyntiin yllättävän hyvin erityisesti asuntotuotannon saralla, minkä takia rakennusalan kasvuodotuksia on nostettu syksystä. Rakennusteollisuus arvioikin, että vuoden 2017 ennuste todennäköisemmin paranee kuin heikkenee vuoden kuluessa.

Kesä-elokuussa 2016 rakennusyritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 8,4 prosenttia verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2015. Liikevaihto kasvoi rakentamisen jokaisella alalla. Eniten kasvua oli talonrakentamisessa, jonka liikevaihto nousi 9,9 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 8,6 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen 4,5 prosenttia. Koko vuoden 2016 kasvu oli rakentamisessa noin 6,5 prosenttia.

Sijoitusasuntojen kysyntä on pysynyt korkeana jo pitkään, mutta sen uskotaan pikkuhiljaa vähentyvän. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee kysynnän pienentyessä. Vuonna 2016 haettiin poikkeuksellisen paljon lupia asuntorakentamiseen ja tasoa on vaikea ylittää. Toisaalta talous ja työllisyys parantuvat, mikä saattaa lisätä kiinnostusta asunnon vaihtamiseen ja vilkastuttaa asuntojen tuotantoa. Toimitilarakentamisessa kysyntää riittää erityisesti palveluihin liittyvästä rakentamisesta. Matkailuala on kannattavalla pohjalla, joten investointeja tehdään esimerkiksi hotelleihin. Julkisella puolella rakennetaan ja kunnostetaan sairaaloita ja kouluja. Kuntavaalien tulos vaikuttaa myös rakennusalan tulevaisuuteen. Kuntien elinvoimaa voidaan kohentaa hoitamalla olemassa olemaa infraa ja kehittämällä kaavoitusta tavoitteellisesti.

Rakennusala on herkkä suhdanteille, mutta alalle kouluttautuminen kannattaa

Alan työllisyysnäkymät ovat hyvät. Viime vuonna rakentamisen pariin syntyi lähes 10 000 uutta työpaikkaa. Rakennusala työllisti keskimäärin 178 200 ihmistä. Rakennusalan työttömyys on alhaisin viiteen vuoteen ja hyvän rakentamistahdin jatkuessa tämä vuosi saattaa olla paras työllisyysvuosi vuoden 2008 jälkeen. Työllisyyden odotetaan nousevan vielä tänä vuonna, mutta rakentamisen suhdanne alkaa pikkuhiljaa kypsyä, ja työllisyyden kasvu saattaa ensi vuonna pysähtyä.

Rakennusalalle kouluttautuminen on siinä mielessä hyvä valinta, että rakentaminen ei lopu koskaan ja osaaville työntekijöille on kysyntää. Rakentamisen työpaikkoja löytyy joka puolelta Suomea. Ala on kuitenkin herkkä suhdanteille, joten työllisyystilanne vaihtelee suhdanteiden myötä. Viime vuosina työllisten määrä on pysynyt kuitenkin melko vakaana. Rakentamiselle tyypillistä on kausiluonteisuus ja työttömyys usein vähenee kesän ja syksyn ajaksi. Alalla on myös rakenteellista työttömyyttä, joten työllistymismahdollisuuksia voi parantaa esimerkiksi vaihtamalla asuinpaikkaa ja huolehtimalla ammattitaidon ajantasaisuudesta. Rakennusalalla on paljon pienyrityksiä, Suomessa jopa 40 000–50 000. Rakennusala onkin hyvä valinta yrittäjyydestä haaveileville. Rakennusalalle voi kouluttautua niin ammattikouluissa kuin korkeakouluissakin. Myös oppisopimuksella opiskelu on hyvä vaihtoehto.

Lähteet:

Yrittajat.fi
Rakennuslehti
Rakennusliitto
Rakennusteollisuus – Tietoa työvoimasta rakennusalalla
Rakennusteollisuus – Rakennusalan koulutus
Kauppakamari

Rakennusalan kansainvälistyminen on ollut nähtävissä jo pitkään. Suomalaista rakennusosaamista viedään ulkomaille ja Suomeen tuodaan työvoimaa muualta. Rakennusalalla voi päästä työskentelemään ulkomaille väliaikaisesti tai jopa pysyvään työpaikkaan. Monikulttuuristumisen myötä rakennusalalla tarvitaan uusia taitoja myös kotimaassa.

Ulkomaille viedään suomalaista rakennusalan osaamista ja tuotteita

Rakennusala on kansainvälistynyt pitkään, jo 80-luvulta lähtien. Suomesta viedään ulkomaille rakennustuotteita, projekteja ja suunnittelua. Lisäksi rakennustuoteteollisuuden yrityksillä ja rakennusliikkeillä on toimintaa ulkomailla. Rakennusalalla on hyvät mahdollisuudet päästä töihin ulkomaille. Työnantaja voi lähettää työntekijän ulkomaille esimerkiksi projektin ajaksi tai työntekijä voi hakea suoraan ulkomaille töihin.

Työnantaja voi lähettää työntekijän ulkomaille esimerkiksi auttamaan projektissa. Tällöin noudatetaan Suomen lakia ja työehtosopimuksia. Jos taas työntekijä on hakenut töihin ulkomaille ulkomaiselle työnantajalle, noudatetaan kyseisen maan säännöstöjä. Joka tapauksessa ulkomaille töihin lähdettäessä kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus, jossa on selkeästi eritelty työpaikka, työajat, palkka ja työn kesto.

Rakennusalan työpaikat kansainvälistyvät

Suomessa rakennusalalla on kova kysyntä työvoimalle. Tämä muuttaa työvoiman rakennetta yhä monikulttuurisempaan suuntaan. Jo nyt on arkipäivää, että työpaikalla tulee vastaan useiden eri maiden kansalaisia ja että työkaverit puhuvat eri kieliä.

Suomi on avaamassa rakennusalan työmarkkinat myös kolmansien maiden ammattilaisille poistamalla tarveharkinnan rakennustyöntekijöiden tuonnilta. Nyt rakennusalan yrityksiin voi tulla töihin EU:n alueelta, mutta työmarkkinoiden avaaminen mahdollistaa työntekijöiden rekrytoinnin esimerkiksi Kiinasta, Ukrainasta ja Bangladeshista. ELY-keskus perustelee päätöstä sillä, että rakennusala on niin sanottu pula-ala, koska tietyissä alan ammattinimikkeissä on jo vuoden ollut pulaa Uudellamaalla. Päätös edellyttää tuotavien rakentajien olevan ammattitaitoisia esimerkiksi koulutuksen tai työkokemuksen perusteella. Rakennusala on kritisoinut päätöstä, kun rakennusalan työttömyysjakso on juuri päättynyt ja työntekijöitä löytyy hyvin Suomesta tai Euroopan Unionin muista maista.

Tulevaisuudessa rakennusalan ammattilaisilta odotetaan uudenlaisia taitoja

Rakennusalan kansainvälistyminen myös kotimaassa tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, ja esimerkiksi työntekijöiltä odotetaan uusia taitoja. Kun työpaikalla saattaa olla eri kulttuureista tulevaa henkilökuntaa, on tärkeää ymmärtää erilaisia kulttuureita. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia ulkomaalaisia työntekijöitä ei voi niputtaa samaksi ryhmäksi eikä heitä voi leimata kulttuurierojen perusteella. Tulevaisuudessa hyvä kielitaito on rakennusalalla yhä tärkeämpää, koska kaikki työntekijät eivät välttämättä puhu hyvää suomea.

Rakennusalan työnantajien on panostettava myös vieraskielisen työvoiman huomioimiseen. Perehdytysmateriaalit voidaan tehdä useammalla kielellä ja työturvallisuutta kannattaa korostaa. Koko toimialalla tulisi yhdenmukaistaa ohjeistusta ja alan koulutuksiin olisi hyvä lisätä kansainvälisiä asioita. Suomalaisen työelämän ja rakennusalan toimintatavat eivät automaattisesti ole selviä muualta tulleille, joten on tärkeää tehdä toimintatavat läpinäkyviksi. Monikulttuuristuminen koskee koko rakennusalaa, joten koko alan on hyvä valmistautua muutoksiin.

Lähteet:

Kauppakamari
Tekes
Rakennusliitto – Suomi avaamassa ovet kiinalaisille rakentajille
Rakennusliitto – Työskentely ulkomailla
Sak

Sosiaalisen median hyödyntäminen työnhaussa on yleistynyt viime vuosina kovaa vauhtia. Kilpailu työpaikoista on tänä päivänä todella tiukkaa, ja moni työnhakija painiikin saman kysymyksen parissa – miten erottautua muista työnhakijoista positiivisella tavalla?

Tämä artikkeli on osa laajempaa Työnhakijan some-opas juttusarjaa, johon on koottu hyödyllisiä vinkkejä ja ajankohtaisia asioita liittyen sosiaaliseen mediaan ja työnhakuun vuonna 2017.

Vaikka sosiaalisen median hyötyjä työnhaussa tuodaan paljon esille, täytyy kuitenkin muistaa, että alakohtaisesti hyötynäkökulma vaihtelee hyvinkin suuresti. Kihniöstä kirvesmiehen töitä hakevalle Janille loppuun asti hiottu LinkedIn–profiili ei tuo yhtä suurta hyötyä kuin Helsingissä asiantuntijatyötä hakevalle Tainalle.

Tämän päivän rekrytoijat ovat jo sitä sukupolvea, joille sosiaalinen media on osa arkea, ja sen myötä sitä osataan myös käyttää rekrytointia helpottavana välineenä. Jos sosiaalinen media on yrityksissä vahvasti läsnä monissa toiminnoissa kuten markkinoinnissa, niin miksi sitä ei hyödynnettäisi rekrytointiprosessissa?

LinkedIn, Twitter, Facebook – mistä suurin hyöty työnhakijalle?

Sosiaalisen median kanavia on olemassa tuhansia, mutta muutama niistä on profiloitunut työnhakua tukevaksi palveluksi. LinkedIn on tällä hetkellä ainoa täysin työnhakuun keskittynyt some-kanava ja sitä onkin luonnehdittu nykyajan käyntikortiksi. LinkedInin-profiilissa on helppoa tuoda esille omaa ammatillista osaamistaan ja koulutustaan. Huolella rakennettu profiili kertoo työnhakijan aktiivisuudesta ja aidosta halusta työllistyä.

Twitter on sekoitus viihdettä ja asiaa. Siellä työnhakija voi tuoda esiin omaa persoonaa ja osaamistaan osallistumalla aktiivisesti oman alansa keskusteluihin. Rennon letkeät kommentit jääkiekon mm-finaaliin liittyen eivät suoraan liity työnhakuun, mutta kertovat kyllä persoonasta, mikä usein ratkaisee kahden tasaväkisen hakijan välillä. Twitterissä myös ilmoitetaan paljon vapaista työpaikoista. Muutamalla hashtagilla kuten #duunit #rekry ja #työpaikat, löytää lukuisia työntekijää vailla olevia paikkoja. Twitterin ja LinkedInin avulla luot omaa henkilöbrändiäsi ja teet itsestäsi haluttavan persoonan, jonka jokainen työnantaja ottaisi palkkalistoilleen.

Facebook ja työnhaku yhdistyvät monen mielessä vain työpaikkailmoitusten jakokanavana. Facebookissa pätee kuitenkin samat lainalaisuudet kuin muissakin kanavissa – omalla aktiivisuudellasi voit vaikuttaa suuresti, miten suuren hyödyn saat. Sen sijaan, että seuraat sivusta yritysten ilmoittelua, liity rekry-ryhmiin, joissa työnhakua tukemaan saa kokonaisen yhteisön. Rekry-ryhmistä saa hyödyllisiä vinkkejä työhakemusten tekoon, CV:n muotoiluun, työhaastattelutilanteisiin ja muihin rekrytoinnin vaiheisiin.

Minkälaisen kuvan sosiaalinen media antaa sinusta?

Aikaa ennen sosiaalista mediaa työnantajan kosketus työnhakijaan jäi usein työhakemuksen ja CV:n varaan. Nyt työnhakijan persoonaan ja osaamiseen voi päästä konkreettisesti käsiksi eri some-kanavissa. Parhaimmillaan sosiaalinen media toimii työpaikan ovet avaavana välineenä ja pahimmillaan se voi sulkea sen nenän edestä.

Asiallinen ja päivitetty LinkedIn-profiili sekä aktiivinen osallistuminen Twitterissä alan keskusteluihin vahvistavat mielikuvaa hyvästä ja ammattitaitoisesta henkilöstä. Kaupungin Puskaradio-ryhmässä räyhäävä mielensäpahoittaja puolestaan luo negatiivisen mielikuvan, jota on mahdotonta kääntää enää positiiviseksi.

Sosiaalisen median valjastaminen työnhakua tukevaksi välineeksi käynnistyy henkilökohtaisen sosiaalisen strategian suunnittelulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mietit aluksi, mitkä kanavat tukevat parhaiten työnhakua ja mihin niistä haluat aidosti panostaa. Panosta mieluummin yhteen kunnolla kuin kahteen puoliteholla!

Facebookin Somerekry-ryhmässä saat 11 500 jäsenisen yhteisön tukemaan työnhakuasi. Kysy neuvoa, verkostoidu ja löydä työpaikkoja!

Työnhaku vinkit ja palvelut -ryhmä on keskittynyt vinkkien ja tiedon jakamiseen työnhakuun liittyen. Kehitä itseäsi ja paranna mahdollisuuksiasi olla mukana loppumetreillä rekrytointitilanteissa!

Työnhakijan some-opas käsittelee tulevissa artikkeleissa seuraavia aiheita:

1. Henkilökohtainen sosiaalisen median strategia
2. Henkilöbrändin rakentaminen
3. Näin tuot esille omaa osaamistasi sosiaalisessa mediassa
4. LinkedInin hyödyntäminen työnhaussa

Rakentamisen kysyntä on nyt korkealla ja rakennuksia valmistuu nopeassa tahdissa. Kiire ja heikosti valmisteltu suunnittelu näkyvät valitettavasti työtapaturmissa. Yleisiä tapaturmia ovat muun muassa käsien ja pään alueille sattuvat vahingot. Tapaturmat tapahtuvat usein silloin, kun siirrytään paikasta toiseen. Kaatumiset ja putoamiset ovat tyypillisiä. Hektisillä rakennustyömailla työturvallisuus on erityisen tärkeää.

Rakennusalalla työturvallisuus on ensisijaista

Työntekijöiden turvallisuus on ensimmäinen asia, josta on huolehdittava, vaikka töitä tehtäisiin kovalla tahdilla. Hyvin hoidettu työsuojelu maksaa kuitenkin itsensä takaisin. Kun työntekijä lähtee kotiin terveenä, hän voi palata seuraavana päivänä töihin hyvillä mielin. Yritykset säästävät, kun työmailla ei satu tapaturmia tai äärimmäisissä onnettomuuksissa kuolemantapauksia. Rakennusalalle on tyypillistä, että työpaikan olosuhteet saattavat muuttua nopeastikin. Työmaalle tulee paljon uutta porukkaa, jos työn määrä kasvaa. Rakennusalalla käytetään usein aliurakoitsijoita, jolloin kaikkien on oltava perillä työturvallisuuskäytännöistä.

Työnantajan tulee tuntea rakennusalan vaarat, sillä ne ovat perusta työturvallisuudelle. Vaarojen haitallisuus terveydelle on osattava arvioida, ja jos työnantaja ei itse tiedä aiheesta tarpeeksi, hän voi käyttää ulkopuolista asiantuntemusta, kuten työterveyshuoltoa. Työnantajan tulee joka tapauksessa järjestää työterveyshuolto turvaamaan terveelliset työolot ja edistämään työntekijöiden työkykyä. Kaikilla rakennustyömailla päätoteuttajan täytyy nimetä henkilö vastaamaan työmaan turvallisuudesta. Työmaalla tulee suorittaa vähintään viikoittain työmaatarkastus, jossa voidaan selvittää ja ennaltaehkäistä vaaroja.

Rakennustyömaan turvallisuus koostuu pienistä asioista

Työntekijöiden kunnollinen perehdyttäminen on avainasemassa työturvallisuudessa. Kaikkien tehtävänä on huolehtia työpaikan turvallisuudesta ja tuntea yhteiset, turvalliset toimintatavat. Työnantaja huolehtii siitä, että kaikki saavat selkeät ohjeet, joita myös noudatetaan. Työntekijöiden on hyvä osata ennakoida mahdolliset vaaranpaikat. Työmaiden suunnittelulla on myös tärkeä osa turvallisuuden takaamisessa. Jalankulun ja tavaroiden kuljettamisen tulee tapahtua eri paikoissa ja pimeän tullessa työmaa on valaistava kunnolla. Itse työnteko täytyy suunnitella huolellisesti siten, että rakennustyötä voidaan tehdä turvallisesti jokaisessa vaiheessa.

Rakennusalalla työskentelyn turvallisuus on paljon työntekijöistä itsestään kiinni. Esimerkiksi telineitä, tikkaita ja nostimia on osattava käyttää turvallisesti. Turvallinen käyttö on muistettava jokaisena työpäivänä, vaikka työ olisi kuinka tuttua. Henkilösuojaimista ja putoamissuojauksesta huolehtimisen tulisi olla rakennuksilla työskentelevälle perusasioita. Jos työnantaja laiminlyö työturvallisuutta tai työmaalla on turvallisuuspuutteita, niistä voi puhua työnantajan kanssa tai kertoa huolista työsuojeluvaltuutetulle.

Lähteet:

Rakennusliitto
Työturvallisuuskeskus
Rakennusteollisuus
Työsuojelu

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

Duunitorin vierasblogin kolmannessa osassa on vuorossa rekrytointikonsultti Joel Kinnunen. Kinnunen rekrytoi työkseen myyjiä ja jakaa nyt vinkkinsä myyntityön hakemiseen.

Haetko myyntityötä? Myy ensin itsesi!

Positiivisen, ammattimaisen ja motivoituneen vaikutelman antaminen työnhaussa on tärkeää, haet sitten minkä alan tehtäviä tahansa. Myynnin työpaikkoja hakiessasi ensimmäinen tehtäväsi on myydä itsesi rekrytoijalle ja hänen kollegoilleen, esimerkiksi tulevalle esimiehellesi. Jos sinusta huokuu rekrytointiprosessin jokaisessa vaiheessa innostuneisuus, vakuuttavuus ja tavoitteellisuus, palkkauspäätöksen tekijöiden on helppoa kuvitella sinut myymässä heidän tuotteitaan tai palveluitaan.

Tässä 5 vinkkiä, joiden uskon auttavan sinua, kun tähtäät työskentelemään myynnin parissa. Vaikka kaikki viisi saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä, ne tarjoavat kokemukseni mukaan mahdollisuuden erottua positiivisesti muista hakijoista.

1. Usko itse siihen, mitä haluat päästä myymään

Haastattelussa moni myyjä kertoo, että hän myy vaikka jäätä eskimoille, eikä myytävällä tuotteella ole niinkään merkitystä. Yleensä yritys haluaa kuitenkin palkata myyntitiimiinsä henkilön, joka on aidosti innostunut heistä ja uskoo vahvasti juuri heidän tarjoamiinsa tuotteisiin tai palveluihin. Toisekseen myyjän onnistumiselle ja työssä jaksamiselle on paljon paremmat edellytykset, kun hän on liekeissä myyntityönsä kohteesta. Siksi oma neuvoni on, että hae vain sellaisia myyntitöitä, joista tosissaan innostut. Tämän vahvan innostuksen avulla jätät nimittäin helposti joukon hällävälistihakijoita taaksesi!

2. Tee pohjatyöt kuin olisit menossa tapaamaan uutta asiakasta

Ajattele työhaastattelua myyntitapaamisena potentiaalisen uuden asiakkaasi kanssa. Kun menet tapaamaan uutta asiakasta, haluat jo etukäteen tutustua yritykseen ja mahdollisuuksien mukaan myös tapaamaasi henkilöön (esimerkiksi LinkedInin kautta) mahdollisimman hyvin, jotta voit tehdä hyvän vaikutuksen. Sama pätee työhaastattelutilanteeseen.

Tutustu mahdollisimman tarkasti yritykseen ja sen tarjoamiin tuotteisiin tai palveluihin. Keksi hyviä kysymyksiä: Pohdi esimerkiksi, miten itse lähtisit myymään yrityksen tuotteita tai palveluita. Mitä mahdollisia haasteita saattaisit kohdata niitä myydessäsi? Mikä erottaa tämän yrityksen kilpailijoista? Kun pohdit näitä, niin samalla myös oma kiinnostuksesi tehtävää kohtaan vahvistuu. Jos voit jo tässä vaiheessa kuvitella itsesi yrityksen palkkalistoilla, tämä välittyy todennäköisesti myös rekrytoijalle!

3. Soita yhteyshenkilölle ja esitä fiksuja kysymyksiä

Puhelinsoitto rekrytointia hoitavalle henkilölle on sekä mainio tapa erottua positiivisesti että saada tärkeää lisätietoa avoimesta työpaikasta. Samaan aikaan se on valitettavasti myös keino antaa itsestään huono vaikutelma. Jos soitat ja pyydät rekrytoijaa ”kertomaan jotain tästä tehtävästä”, vaikuttaa siltä, että et ole lukenut työpaikkailmoitusta ollenkaan.

Voit antaa itsestäsi sekä älykkään että motivoituneen vaikutelman kysymällä tarkkoja ja fiksuja kysymyksiä. Itsensä myynti puhelun aikana on hyvästä, myyntityötähän olet hakemassa, mutta tämäkin kannattaa tehdä fiksusti. Sen sijaan että pidät minuuttien monologin CV:stäsi, kokeile vaikka seuraavaa: ”Huomasin kotisivuiltanne, että tavoittelette lisää rakennusalan yrityksiä asiakkaiksenne. Mitkä ovat tärkeimpiä kilpailuetujanne?”. Vastauksen saatuasi jatka vaikka näin: ”Loistavaa! Noita asioita olisin itsekin arvostanut, kun työskentelin yli viisi vuotta rakennusalalla!”

4. Myy itsesi työhaastattelussa

Myynnin tehtävissä tärkeitä ominaisuuksia ovat muun muassa rohkeus, sinnikkyys ja tavoitteellisuus. Kasvokkain tehtävässä myyntityössä on tärkeää myös siisti ulkoinen vaikutelma. Anna näiden asioiden huokua sinusta myös työhaastattelutilanteessa. Pyri mahdollisimman avoimeen vuorovaikutukseen ja anna oman persoonasi näkyä keskustelukumppanillesi. Kerro myyntitaidoistasi ja onnistumisistasi konkreettisten esimerkkien kautta. Luota itseesi ja anna sen näkyä haastattelijallekin; ollaanhan palkkaamassa myyntimiestä tai -naista. Muista kuitenkin samanaikaisesti nöyryys. Vaikka olisit ollut paras myyjä koko edellisen työpaikkasi historiassa, kovinkaan moni ei halua ylimielistä tyyppiä uudeksi työkaverikseen.

Pohdi myös jo etukäteen kehittymiskohteitasi. Jos olet sitä mieltä, että olet jo myyjänä täydellinen, suosittelen harkitsemaan alan vaihtoa. Mielestäni myynnissä on aina mahdollista kehittyä paremmaksi. Jos sinäkin ajattelet näin, vahvista viestiäsi keksimällä konkreettisia esimerkkejä: ”Olen mielestäni jo taitava bookkaamaan myyntitapaamisia, mutta haluaisin oppia vielä paremmin taklaamaan asiakkaiden esittämiä vastaväitteitä.” Muista haastattelussa myös aiemmin keksimäsi hyvät kysymykset, sillä ne ovat erittäin hyvä keino osoittaa sekä älykkyyttäsi ja hahmotuskykyäsi että motivaatiotasi juuri tätä työtehtävää kohtaan.

Ja lopuksi, älä hyvä ihminen tule suoraan juoksulenkiltä työhaastatteluun (näinkin on joskus tapahtunut)!

5. Muista ”follow-upit”

Pieni ja helppo juttu, jonka kuitenkin vain todella harva työnhakija tekee: lähetä haastattelun jälkeen rekrytoijalle lyhyt sähköposti, jossa kiität tapaamisesta. Samalla voit vielä kertoa, mitkä asiat keskustelussanne saivat sinut kiinnostumaan tehtävästä entistä enemmän. Näin toimimalla et voi menettää mitään, mutta sen sijaan saatat olla vaikka kolmesta muuten tasavertaisesta hakijasta se, joka valitaan mukaan seuraavalle kierrokselle!

Tsemppiä työnhakuun!

Joel Kinnunen rekrytoi työkseen myyjiä. Hän työskentelee rekrytointikonsulttina Emporella, joka on myynnin, markkinoinnin ja asiakaspalvelun tehtäviin erikoistunut rekrytointitoimisto. Aikaisemmin Kinnunen on työskennellyt myynnin ja asiakaspalvelun parissa yli 10 vuotta sekä itse kädet savessa, että välillä myös esimiesroolissa.

Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat terveyshaitat ovat yleistyneet ja niille altistuu päivittäin arviolta 600 000 – 800 000 ihmistä. Vaurioita on suhteellisesti eniten kuntien omistamissa rakennuksissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksissa. Ongelmia on kuitenkin monissa erilaisissa rakennuksissa. Tulevaisuudessa onkin kiinnitettävä huomiota terveelliseen rakentamiseen.

Home- ja kosteusvauriot on otettava vakavasti, sillä ne voivat johtaa terveysongelmiin ja pahimmissa tapauksissa sairastumisiin. Ongelmat sisäilmassa voivat muun muassa pahentaa astmaa ja aiheuttaa oireita hengitysteissä, iholla ja silmissä. Vuonna 2012 työterveyslaitos selvitti, että 7-10 % pien- ja rivitaloista esiintyy homeongelmia. Kerrostaloista ongelmia on 6-9 %, kouluista ja päiväkodeista 12-18 % ja hoitolaitoksista 20-26 %. Toimistoissa kosteusvaurioita on 2,5-5 % kerrosalasta.

Rakennusten home- ja kosteusvaurioihin on monia syitä

Rakentamisen ratkaisut voivat aiheuttaa homeongelmia. Tiivis rakentaminen ja kerrokselliset rakenteet saavat aikaan rakennetaskuja, joihin pääsee helposti pesiytymään kosteutta. On väitetty, että Suomessa homeongelmat lähtivät liikkeelle, kun 70-luvulla alettiin rakentaa tiiviimmin energiansäästöjen vuoksi parantamatta kuitenkaan ilmanvaihtoa. Mikrobit pääsevät helposti lisääntymään kosteassa, liikkumattomassa ilmassa ja orgaanisissa rakennusaineissa. Homevauriot voivat monesti aiheutua pienten asioiden summasta. Rakennuksessa on ehkä käytetty liian pehmeitä materiaaleja, höyrynsulku saattaa olla heikko ja ilmanvaihdossa voi olla ongelmia.

Tärkeimpiä syitä rakennusten pahoihin homevaurioihin ovat puutteet kiinteistönhoidossa ja kunnossapidossa. Huonokuntoisten rakennusten korjausten viivästyminen saattaa aiheuttaa kosteus- ja homevaurioita. Erityisesti kuntien kiinteistöissä on lykätty tärkeitä korjauksia, mikä on pahentanut kosteusongelmia entisestään. Myös liika puhtaanapito voi johtaa homeen villiintymiseen. Desinfioivat puhdistusaineet tappavat heikommat mikrobit jättäen tilaa haitallisille mikrobeille.

Terveellisellä rakentamisella ehkäistään sisäilmaongelmia

Terveellisellä rakentamisella tarkoitetaan rakentamista, jossa huomioidaan rakennuksen käyttäjien terveyteen vaikuttavia kosteus- ja sisäilma-asioita. Terveys on huomioitava jokaisessa rakentamisen vaiheessa hankesuunnittelusta valmiin rakennuksen käyttöön.

Rakennusta suunniteltaessa on pohdittava, miten alueen ulkoilman laatu, maaperä ja ilmasto vaikuttavat sisäilmaan. Alueille, joilla on erityisen paljon ilman epäpuhtauksia esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden takia ei kannata rakentaa. Rakennesuunnittelu ja materiaalien valinnat on tehtävä huolellisesti. Kun rakennus on valmis, sitä tulee käyttää suunnitelman mukaisesti ja oikein. Tärkeimpiä edellytyksiä hyvälle sisäilmalle ovat hyvä ilmanvaihto ja toimivat rakenteet. Niiden avulla voidaan ennaltaehkäistä useimmat homeongelmat.

Lähteet:

Rakennusteollisuus
Rakennuslehti – Miksi home on Suomessa muita maita yleisempi ongelma?
Rakennuslehti – Home kuumentaa keskustelua
Rakennuslehti – Näin Suomi homehtui
Hengitysliitto
Sisäilmayhdistys – Terve talo kriteerit
Sisäilmayhdistys – Sisäilman tekijät

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

SAP:in parissa työskenteleviä inspiroi nyt uusi S/4HANA, joka alkaa olla sisäänajossa myös asiakkaiden järjestelmissä. Haastattelimme Accenturen SAP-konsultteja, jotka ovat päässeet etulinjaan työskentelemään uudistuksen parissa. Tiesitkö, että konsultinkin työtä voi tehdä joustavasti ja itse ehdot sanellen? Tämä onnistuu Accenturella.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Accenturen kanssa, jonka toimistolla Duunitorin toimittaja vieraili.

Hymyilevä ja päivettynyt Jiri Koponen kertoo olleensa hiljattain lomalla, kun tapaamme Accenturella. Vuonna 2014 talossa aloittanut konsultti työskentelee tällä hetkellä Finance Transformation -domainissa SAP-yksikön sisällä. Accenturelta Jiri halusi nostetta uralleen ja enemmän vastuuta – toisaalta aiemmin teknistä puolta tehneenä hän halusi keskittyä vaihteeksi bisnesnäkökulmaan.

SAP-konsultit tekevät Accenturella monipuolisia projekteja, jotka voi jakaa karkeasti kahteen isoon tyyppiin: transitioihin SAP:in vanhasta versiosta uuteen ja lokalisointeihin, jolloin esimerkiksi emoyhtiö haluaa yhdenmukaistaa kaikkien tytäryhtiöidensä prosessit. Projektit voivat käsitellä Jirin mukaan myös esimerkiksi migraatioita (uusien versioiden päivittämistä) ja ulkoistuksia. Kooltaan ja kestoltaan ne ovat hyvin vaihtelevia.

Accenturella niin sanotusti jo monessa liemessä keitetty Erika Myhrberg tuli taloon ensi kerran vuonna 2001. Töitä on tehty SAP:iin liittyen niin ohjelmoinnissa kuin Security-yksikössäkin. “Olen vähän hybridi! Olen ehtinyt tehdä paljon erilaisia asioita, joten keskityn aina siihen, mitä milloinkin tarvitaan”, Erika nauraa. Väliin mahtui myös uusien tuulien haistelua muualla, kunnes äitiysloman jälkeen veri veti takaisin Accenturelle. Paluunsa jälkeen Erika on tehnyt lähinnä projektipäällikön tehtäviä ja luotsaa parhaillaan pientä projektia liittyen uuteen Governance Risk and Compliance -toiminnallisuuteen, jonka SAP on hiljattain lanseerannut.

Erika on hyvä esimerkki siitä, miten paljon Accenturen työntekijät liikkuvat talon sisällä. “Ensimmäisiä oppimiani asioita oli, että suurin osa SAP-yksikköni ihmisistä olivat liikkuneet paljon ja tehneet hyvinkin erilaisia asioita. Uraa pystyy täällä kehittämään mahdollisuuksiin tarttumalla”, Jiri kertoo.

SAP:in uusi versio S/4HANA inspiroi – “Olemme monella tapaa edelläkävijöitä”

Molemmilta SAP:in uusi versio S/4HANA kirvoittaa innostusta. Järjestelmä on asiakkaalle suuri muutos – iso haaste ja iso mahdollisuus. Jiri on ollut erittäin tyytyväinen siihen, että on päässyt Accenturella etulinjaan työskentelemään uuden vasta julkaistun version parissa: “Tuote alkaa olla sellaisessa vaiheessa, että yritykset alkavat oikeasti ottamaan sitä käyttöön.” Erika kertoo, että uutta versiota voi nyt käyttää myös pilvessä.

Sekä Jiri että Erika ovat sattumoisin työskennelleet saman asiakkuuden parissa ensimmäisissä S/4-projekteissa. “Olemme päässeet lyömään kädet saveen järjestelmään. Viimeisimmät versiot ovat itse asiassa muuttaneet radikaalisti vanhoja prosesseja. Se on haaste, mutta äärimmäisen inspiroivaa, kun on pakko opetella ajattelemaan toisella tavalla ja oppia”, Jiri sanoo. S/4-projekteissa Erika ja Jiri ovat päässeet tiiviiseen yhteydenpitoon myös SAP:in kanssa, mikä on ollut hyvin antoisaa. Uusien asioiden äärellä myös SAP on joutunut miettimään joitakin vaikeimpia kysymyksiä. “Olemme monella tapaa olleet edelläkävijöitä implementoimassa asiakkaille tätä versiota”, Jiri toteaa.

Miksi Jiri ja Erika pitävät Accenturen SAP-osaamista hyvänä? “Vilpittömästi uskon, että meille hakeutuu oikeasti sellaisia ihmisiä, jotka ovat hyvin kouluttautuneita ja todella motivoituneita oppimaan. Täällä täytyy laittaa itsensä likoon. Toisaalta Accenturella on isoja asiakkuuksia ja projekteja, jotka haastavat ja kehittävät tekijöitä”, Jiri pohtii. Erika mainitsee myös kattavat globaalit verkostot, joista löytyy aina osaajia: “Projektit ovat monikansallisia. Meiltä lähdetään muualle ja meille tulee sellaisia henkilöitä, joita tarvitaan juuri tiettyyn projektiin.”

Myös manageritasolla on mahdollista tehdä osa-aikaista työtä

Olisitko uskonut, että huippukiireisenä pidettyä konsultointityötä on mahdollista tehdä myös tiukemmin ehdoin? Erikalla osa-aikainenkin työ on onnistunut manageritasolla hyvin, kunhan tunnistaa omat rajansa ja tuo ne myös esille hyvässä hengessä. “Kaikki ovat tyytyväisiä, kun selvennät, että olet valmis tekemään kovaa töitä, mutta sinulla on tietyt rajoitteet, joiden puitteissa meidän täytyy löytää sopiva ratkaisu.” Tällä hetkellä Erika tekee paljon etätöitä. Jos lapsi tulee esimerkiksi kipeäksi, hän saa ottaa kotiinsa hoitajan, jonka firma maksaa. Joustomahdollisuuksia löytyy niin perhe-elämään kuin esimerkiksi aikaa vieviin harrastuksiin.

Varmistun siitä, että Accenturen työntekijät ovat poikkeuksellisen proaktiivista porukkaa. Projektitiimeistä löytyy haastateltavien mukaan aina sellaisia henkilöitä, jotka nostattavat tiimihenkeä myös esimerkiksi töiden ulkopuolisilla tapahtumilla. Jos tekemisen puute vaivaa vielä työpäivän jälkeen, löytyy illaksi varmasti mielekästä tehtävää vapaaehtoisten aktiviteettien, kuten Wine tastingin tai intervallijuoksutreenien, parista. “Meillä arvostetaan tosi paljon sitä, että järjestää jotakin. Ihmisen elämä ei ole vain sitä yhtä tiettyä työtä, vaan ihminen on kokonaisuus”, Erika toteaa.

Tiedon jakamisen kulttuuri on Accenturella vahva. “Mielestäni on ollut todella kivaa päästä tekemään ja oppimaan. Alussa minua opetettiin, ja sitten minä opetin”, Erika muistelee. “Tiedonpanttaajia” ei katsota hyvällä, vaan yhdessä ollaan aina enemmän. “Jos joku kysyy apua, ei ole vaihtoehtona sanoa, ettei tiedä eikä ehdi. Aina autetaan eteenpäin”, Erika jatkaa. Työkulttuuri olikin yksi merkittävä syy siihen, miksi hän halusi palata Accenturelle.

Tavoitteena tehdä itsensä tarpeettomaksi – uralla edetään jatkuvasti

Jiri suosittelee työtä SAP-yksikössä samojen syiden takia, miksi tuli taloon itsekin: “Hain isoa kansainvälistä yritystä, joka tarjoaa monipuolisia tehtäviä ja mahdollisuuden hakeutua aina uudenlaisiin haasteisiin. Jos kokee perinteisen työympäristön turruttavaksi, tämä on erittäin hyvä vaihtoehto.” Erika komppaa Jiriä ja nostaa esille innostavat työkaverit, joiden kanssa pääsee oppimaan ja jakamaan tietoa: “Aina kun olen tehnyt itseni tarpeettomaksi, olen saanut uuden paremman tehtävän. Ja se onkin täällä tavoitteena.”

Projekteissa on Erikasta mukavaa yhdessä tekemisen fiilis: “Sain juuri asiakkaalta viestin, että hän on järjestänyt perjantaina jätskikekkerit projektitiloissa. Ice cream and mingling, ihan huippua! Mietitään aina yhdessä asiakkaan kanssa, eikä niin että minä tulen sinne ja asiakas sanoo minulle mitä teen”, Erika kertoo innoissaan.

Firman kulttuuriin kuuluu, että ihmiset hivuttautuvat koko ajan ylöspäin. “Tämä ei välttämättä tarkoita ylennystä tai uratason muutosta, vaan sitä, että projekteissa tai rooleissa tarjotaan enemmän vastuuta. Täällä venytään jatkuvasti seuraavalle tasolle”, Jiri avaa. Aina tarvitaan uutta väkeä lähtemään nousuun.

Tuntuuko työ Accenturen SAP-yksikössä siltä mitä etsit? Katso nyt avoimet paikat – ja vaikka et löytäisikään sopivaa, aina voit hakea ilman virallista positiotakin!

Työttömyyskorvaukset ovat verotuksen alaisia etuuksia, joista maksetaan veroa. Tässä artikkelissa kerromme tarkemmin työttömän verotukseen liittyvistä asioista. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyteen liittyviin kysymyksiin.

Sinun kannattaa hakea uutta verokorttia heti kun alat saada työttömyyskorvauksia. Näin varmistat, että veroprosenttisi pysyy oikeana. Muutosverokorttia varten tarvitset tiedot kuluvan vuoden tähän asti saamistasi tuloista ja maksamistasi veroista.

Varmista, että haet muutosverokortin nimenomaan etuuksille etkä palkkatulolle. Huomioi myös, että Kela ja työttömyyskassat käyttävät vuodenvaihteen jälkeen tammikuun ajan vielä edellisvuoden verokorttia samaan tapaan kuin työnantajatkin.

Työttömyysetuuksien veroprosentit

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja työttömyyspäiväraha menevät verottajan laskennassa samalla ennakkopidätysprosentilla, joka on 20%. Sen sijaan työttömyyskassojen maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan sovelletaan erilaista laskentaa, koska se perustuu aiempaan palkkaasi. Myös työttömyyskassaa varten kannattaa hakea muutosverokortti, jotta ennakonpidätyksesi pysyy oikeana.

Työttömyysetuuksien ennakonpidätykset vuodelle 2017 ovat:

• Työmarkkinatuki: 20%
• Työttömyyspäiväraha: 20%
• Ansiosidonnainen päiväraha: Ilman muutosverokorttia vähintään 25%, yleensä palkan veroprosentti

Käytännössä ansiosidonnaisen päivärahan veroprosentti on lähes aina enemmän kuin muiden työttömyysetuuksien 20%. Työttömyyskassasi soveltaa seuraavia periaatteita ansiosidonnaisen päivärahan verotukseen tilanteestasi riippuen:

• Toimitat muutosverokortin etuutta varten:
  Vero pidätetään uuden verokortin mukaan.
• Et toimita muutosverokorttia:
  Kassa käyttää verottajalta saamiaan alkuvuoden verotustietoja. Ennakonpidätyksen minimi on 25%.
• Toimitat muutosverokortin palkkaa varten:
  Vero pidätetään uuden verokortin mukaan. Ennakonpidätyksen minimi on 25%.

Satunnainen työskentely työttömänä ja verotus

Jos teet työttömyysaikana satunnaisesti töitä, tai sinulla on pääomatuloja, voit laskea ennakonpidätysprosenttisi verottajan verolaskurilla. Pääomatulot voivat vaikuttaa mahdolliseen työmarkkinatukeesi.

Työttömyyskorvaus ja verovähennykset

On tärkeää muistaa, ettet saa Kelan maksamista veronalaisista työttömyysetuuksista samanlaisia vähennyksiä kuin palkkatulosta. Veroprosenttisi ei siis välttämättä pienene, vaikka tulosi pienenevät. Työtön ei voi vähentää verotuksessa mm. tulonhankkimisvähennystä, eläkemaksuja tai työttömyysvakuutusmaksuja.

Entä jos saan muitakin Kelan etuuksia?

Osa Kelan maksamista etuuksista ovat verottomia. Näitä ovat muun muassa lapsilisä, elatustuki ja yleinen asumistuki. Varsinkin perheellisten kannattaa huomioida, että äitiys- ja vanhempainraha ovat veronalaisia etuuksia, jolloin muutosverokortin hakeminen työttömyyden alkaessa on jälleen kerran tärkeää.

Lähteet:
• Verottaja
• Kela
• Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYK

Tiesitkö, että autotehtaastaan tunnettu Valmet Automotive on työllistää satoja tekniikan huippuammattilaisia? Vierailimme Uudessakaupungissa ja tutustuimme Valmet Automotivella työskentelevien asiantuntijoiden monipuolisiin työtehtäviin.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Valmet Automotiven kanssa. 

Katso Valmet Automotiven avoimet työpaikat »

Paikka autoteollisuuden näköalapaikalla

Moni talossa työt aloittava toimihenkilö yllättyy siitä, että Valmet Automotive tarjoaa autonvalmistuksen lisäksi paljon muitakin tehtäviä: aina ei suinkaan työskennellä tuotantolinjan vierellä. Suunnittelutoiminta jakautuu Valmet Automotivella kahteen osaan: tuotantotekniikkaan ja tuotekehitykseen, ja kummallakin puolella tehdään paljon erilaisia projekteja moninaiselle asiakaskunnalle. ”Tuotantotekniikka suunnittelee sen, miten tuotteita tehdään, ja me tuotekehityksessä suunnittelemme niitä tuotteita”, tuotesuunnittelija Stenka Keto avaa. ”Suurin osa asiakkaistamme on kansainvälisiä toimijoita, joille teemme paljon projektiluontoisia toimeksiantoja. Lisäksi teemme konsultointia asiakkaille ympäri maailmaa”, kertoo tuotantotekniikan projekti-insinöörinä työskentelevä Olli-Pekka Ojanperä.

Ojanperä aloitti työt Valmet Automotivella pari vuotta sitten. ”Työnkuvani on periaatteessa pysynyt samana, mutta työnkuvaus on niin laaja-alainen, että vaihtelua tulee sitä kautta tosi paljon. Projektit ovat kasvaneet aikalailla eksponentiaalisesti, alkuun tein pienempiä projekteja ja jo puolen vuoden päästä vedin isoja projekteja”, hän kertoo. Ojanperän tyypilliset työpäivät pitävät sisällään muun muassa tuotantoprojektien suunnittelua sekä yhteydenpitoa eri asiakkaisiin ja projektitoimittajiin. ”Suunnittelemme projekteja myös asiakkaiden luona, niin Suomessa kuin ulkomailla. Lisäksi puhelinpalavereja riittää.”

Projektien kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että työkieli on usein englanti ja Valmet Automotiven ammattilaisia työskentelee paljon myös ulkomailla. Toimihenkilöillä onkin mahdollisuus päästä myös ulkomaankomennuksille. ”Olin itse muutama vuosi sitten puolisen vuotta töissä asiakkaalla Saksassa”, Keto kertoo. Myös Ojanperä mainitsee, että voisi hyvinkin olla kiinnostunut lähtemään tulevaisuudessa työkomennukselle ulkomaille.

Tekniikasta kiinnostuneen unelmatyöpaikka – ”olemme insinööriskenen etunenässä”

Ojanperä on koulutukseltaan materiaali- ja pintakäsittelytekniikan insinööri, Keto taas on opiskellut autosähköinsinööriksi. Kumpikin kertoo olleensa aina hyvin kiinnostunut tekniikasta ja autoista. ”Tekniikka ja prosessit autonvalmistuksen taustalla kiinnostivat, halusin tietää enemmän. Lisäksi tämä työ vastasi hyvin koulutustani”, Ojanperä kertoo, kun kysyn, miksi hän haki juuri Valmet Automotivelle töihin.

On mielenkiintoista olla kehityksen aallonharjalla.

Ojanperän työ tuotantotekniikassa keskittyy tällä hetkellä pitkälti autojen valmistusprosesseihin. Uudenkaupungin tehtaalla tehdään tällä hetkellä Mercedes Benzin A-sarjaa ja GLC-katumaastureita. Tehdashalli kätkee sisäänsä satoja robotteja ja useita tuotantoprosesseja. ”Pyrimme saamaan prosessit mahdollisimman joustaviksi ja tehokkaiksi – laadusta tinkimättä”, Ojanperä kertoo. ”Tuotantotekniikka kehittyy koko ajan. Pääsemme täällä jatkuvasti tutustumaan siihen, mitä uutta markkinoille on tulossa. On mielenkiintoista olla kehityksen aallonharjalla”, hän lisää. 

Ojanperä kehuu etenkin tehtävien monipuolisuutta: se pitää työn mielenkiintoisena ja tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia kehittää omaa uraa. ”Tekniikan puoli on niin laaja-alainen, että täällä pääsee tekemään paljon hyvin erilaisia työtehtäviä. Vaikka olisitkin kouluttautunut jollekin tietylle alalle, täällä on mahdollisuus osallistua hyvin monipuolisesti eri toimintoihin, ja kasvattaa tätä kautta omaa osaamista”, Ojanperä kertoo. Palkitsevinta työssä on Ojanperän mukaan omien projektien näkeminen toteutuneena.

Tuotekehitys kehittää uutta – ”projektit ovat hyvin erilaisia” 

Keto työskentelee tuotesuunnittelupuolen sähköautotiimissä ja vastaa projektien ohjelmistokehityksestä. Hän on työskennellyt talossa jo kahdeksan vuotta. ”Aluksi työni keskittyi enemmän perussähköihin, mutta toimenkuva on tarkentunut, ja nykyisin teen lähes pelkästään ohjelmistopuolta”, Keto kertoo. ”Työpäiväni ovat hyvin vaihtelevia, tietyssä vaiheessa projektia tyypillinen työpäiväni saattaa olla kahdeksan tuntia koodaamista, välillä taas olen testaamassa tuotteita, jolloin en istu työpisteelläni lainkaan.” Maallikko saattaisi ajatella, että sähköautopuolella suunnitellaan pitkälti akkuja vain autoihin. Keto kuitenkin valottaa, että näin ei suinkaan ole. ”Sähköistäminen on valtava trendi, joka ei ulotu vain autoihin, vaan myös työkoneiden puolelle. Nyt sähköistetään myös sellaisia laitteita, jotka ovat ennen toimineet polttomoottoreilla. Iso osa tekemistämme akkuprojekteista ei siis liity autoihin.”

Keto nauttii työssään etenkin haasteista. ”Emme tyydy siihen helpoimpaan ratkaisuun, vaan mietimme asioita aina pidemmälle. Tavoitteena on aina löytää paras ratkaisu. Tämä kuvaa kulttuuriamme, laatu on meille tärkeää.” Tällä hetkellä häntä työllistää suomalaisen Avant Tecnon kanssa toteutettava projekti, jossa kehitetään litium-akkujärjestelmää Avant Tecnon täyssähköiseen pyöräkuormaajaan. ”Vastaan akunhallintajärjestelmän ohjelmistokehityksestä. Kyseessä on pitkä projekti, joka työllistää useita henkilöitä.” Keto kertoo, että suunnitteluprosessit lähtevät käyntiin prototyyppien suunnittelusta. ”Prototyyppivalmistajat ovat sitten erikseen, mutta myös valmistusprosessiin pääsee halutessaan mukaan, mikä on hyvin mielenkiintoista”, hän selittää. ”Olemme viime aikoina suunnitelleet useita akkuja eri asiakkaille eri käyttötarkoituksiin. Akut ovat hyvin erilaisia keskenään, se riippuu ihan käyttötarkoituksesta.” 

Kasvu jatkuu tulevaisuudessa 

”Näen, että akkupuoli on ala, johon tulemme keskittymään tulevaisuudessa ja jossa on nähtävissä paljon kasvua. Sähköistyminen on valtava trendi, joka ei tosiaan koske vain henkilöautoja, vaan kaikkia mahdollisia koneita. Lisäksi sellaiset koneet, jotka ovat jo nyt sähkökäyttöisiä, halutaan muuttaa akkukäyttöisiksi”, Keto vastaa, kun kysyn, millaisena hän näkee alan ja Valmet Automotiven tulevaisuuden. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Valmet Automotive tarjoaa jatkossakin hyvin monipuolisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä – ja rekrytoi myös paljon uusia osaajia. ”Viime aikoina on tullut paljon lisää porukkaa, ja lisää haetaan koko ajan aktiivisesti. Ihan laidasta laitaan tarvitaan osaamista: mekaanisia osaajia, sähköosaajia, akkuosaajia ja ohjelmisto-osaajia”, Keto luettelee.

Autoteollisuuden johtavana palvelutuottajana ja huipputeknologian talona Valmet Automotive pystyy tarjoamaan työntekijöilleen paljon mahdollisuuksia, mutta se myös vaatii samaa panostusta työntekijöiltä. ”Täällä tehdään töitä tosissaan ja oma-aloitteisuutta pitää olla. Täällä ei johdatella kädestä pitäen, vaan projektien johtamisen saa hoitaa itsenäisesti, mikä on palkitsevaa”, Ojanperä toteaa. ”Kehittymismahdollisuudet ovat täällä hyvät. Koko ajan saa oppia uutta, ja jos hoitaa hommansa hyvin, niin se kyllä huomataan”, hän jatkaa. Myös Keto kertoo motivoituvansa työssä etenkin sen tarjoamista haasteista: ”Haasteet ja niiden ratkaiseminen – ne on se juttu tässä työssä.”

Kumpikin suosittelee Valmet Automotivea työpaikkana tekniikasta kiinnostuneille ja motivoituneille henkilöille. ”Täällä saa luoda omaa urapolkuaan, työnantaja kuuntelee kyllä sitä, mihin työntekijä haluaisi keskittyä ja tukee tässä. Työympäristömme on viihtyisä ja täällä on hyvä porukka, jossa moni tekee pitkän työuran.”

Haluaisitko haastaa itsesi autoteollisuuden ja tekniikan näköalapaikalla? Valmet Automotive rekrytoi nyt lukuisia tekniikan ammattilaisia erilaisiin asiantuntija- ja esimiestehtäviin, katso avoimet työpaikat ja ota uusi suunta urallesi »

Asuntorakentaminen on ollut erityisen vilkasta. Uudisrakentaminen keskittyy vahvasti kasvukeskusten kerrostalorakentamiseen ja kysyntää riittää erityisesti pienille asunnoille hyvillä sijainneilla. Asumisen trendinä on tällä hetkellä se, että oma koti on osa elämäntyyliä. Rakentaessa mietitäänkin nyt tarkasti myös asunnon kohderyhmää ja sitä, millainen potentiaalinen ostaja on. Erikoisemmillekin uudiskohteille riittää kysyntää. Omaa kotia ostavien lisäksi asuntojen kysyntää kasvattavat vakaata tuottoa hakevat asuntosijoittajat.

Kerrostaloasuntojen tarve pitää rakennusalan kiireisenä

Kerrostalorakentaminen elpyi taantumasta muuta rakentamista nopeammin. Se kääntyi plussalle jo vuonna 2015 ja trendi jatkuu edelleen. Vielä tämänkin vuoden aikana on rakennettu uusia asuinrakennuksia hyvällä tahdilla.

Kerrostaloasuntojen kysyntä on kasvanut, kun asuntokunnat pienenevät. Rakentaminen painottuu pieniin asuntoihin, jolloin asuntoja on enemmän suhteessa rakennettuihin neliöihin. Vuonna 2015 aloitettujen asuntojen keskikoko oli 60 neliömetriä, kun kymmenen vuotta sitten rakennettujen asuntojen keskikoko on ollut jopa yli 100 neliötä. Omakotitalot eivät houkuttele ikääntyvää väestöä enää yhtä paljon kuin aiemmin, joten erityisesti Helsingissä rakennetaan koteja kerrostaloihin. Matala korkotaso ja hyvin saatavat asuntolainat lisäävät myös asuntojen kysyntää ja vauhdittavat osaltaan asuntorakentamista. Muuttoliike kasvukeskuksiin painottaa asuntorakentamisesta erityisesti pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Asunnonostajat odottavat uudisasunnolta lisämaustetta asumiseen

Uudiskohteilta haetaan erityisyyttä ja jotain, mikä erottaa ne muista asunnoista. Esimerkiksi tornitalot, vanhoista toimistoista muutetut asunnot ja loft-asunnot ovat haluttuja. Ainutlaatuisempien asuntojen lisäksi Suomessa rakennetaan edelleen paljon hyvin toimivia, tavallisia asuntoja. Myös tavallisiin uudisasuntoihin on alettu lisäämään joitakin pieniä erikoisuuksia, kuten korkeita huoneita tai suuria ikkunoita.  Kuumin trendi uudisrakentamisessa on rakentaa tietyille kohderyhmille suunnattuja asuntoja.

Rakentamisessa on selkeästi nähtävillä kolme tärkeää kategoriaa, jotka on suunnattu erilaisille asujille. Yksi kategoria on rakentaa asuntoja, jotka on tarkoitettu sitä oikeaa, omaa kotia etsiville. Näistä asunnoista tehdään hyvin laadukkaita ja erottuvia ja niistä löytyy arkea helpottavia toiminnallisuuksia. Toinen tärkeä kohderyhmä ovat pienet perheet ja ensimmäisen asunnon ostajat. Myös heille arjessa auttavat toiminnallisuudet ovat tärkeitä, mutta heille riittää hieman matalampi laatu ja varustelu, jonka avulla hinta pysyy maltillisempana. Kolmas kohderyhmä on asuntosijoittajat. Erityisesti kasvukeskusten asuntoihin on sijoitettu paljon, ja ammattimaisten kiinteistösijoitusten arvo on tehnyt viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen. Sijoittajille rakennetaan asuntoja kerrostaloihin ja luhtitaloihin. Sijoittajat toivovat asunnoilta ensisijaisesti hyvää sijaintia liikenneyhteyksien ja palveluiden läheltä.

Lähteet:

Tieto & Trendit
Valtiovarainministeriö
STT / Huoneistokeskus
Hs.fi

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

Tietoturva-ala on varmasti yksi haastavimmista ja nopeiten muuttuvista aloista. Kuinka pysyä jatkuvasti kehittyvän teknologian kyydissä torjuen ennalta yhä haastavampia tietoturvaan kohdistuvia uhkia? Kysyimme tätä Accenturen Security-yksikön konsulteilta.

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Accenturen kanssa. Accenture rekrytoi nyt Security-yksikköönsä, katso avoimet paikat!

Kilpajuoksua kehityksen ja haasteiden kanssa – ”Tavoite on pysyä askeleen edellä”

Tapaan Accenturella kaksi tietoturvakonsulttia, Susanna Juurisen ja Matias Oksasen. Tietoturva-ala on haastateltavien mukaan haastava ja sinne tarvitaan jatkuvasti uusia ammattilaisia, sillä töitä on tällä hetkellä enemmän kuin tekijöitä. Järjestelmien ja teknologioiden alati uusiutuessa alalla työskentelevien työ on eräänlaista kilpajuoksua siitä, ketkä pysyvät kehityksen mukana. “Tietoturvan toisessa ääripäässä on fyysinen turvallisuus, eli muun muassa asianmukaiset tilat ja kulunvalvonnat, kun taas toisessa päässä tunnistetaan kyberhyökkäyksiä ja yritetään pienentää niiden aiheuttamaa vahinkoa – samalla kehittäen menetelmiä, joilla hyökkäyksiä pystytään estämään tulevaisuudessa”, Susanna avaa.

Accenturella Security-yksikön toimintakenttä on todella laaja, ja uramahdollisuuksia löytää Matiaksen mukaan strategiasta operointiin asti. Viime kesänä Accenturella aloittanut Matias itse työskentelee eristetyssä turvatilassa, jonne pääsevät vain asianomaiset ja turvatarkastetut henkilöt. Matiaksen työnkuva jää osittain arvoitukseksi, sillä kertoessaan siitä hän joutuu pelkistämään vastaustaan huomattavasti, jottei tule paljastaneeksi salaisuuksia. “Työhöni kuuluu Security Operation Center -operointia, eli ylläpitoa tiettyyn ohjelmistoon liittyen sekä projektimme kehitystä ja prosessin parantamista”, hän kuvailee.

Susanna on ollut alalla jo pidempään ennen siirtymistään Accenturelle viime vuonna. “Asuin jonkin aikaa Irlannissa työskennellen tietoturva-alan päällikkötehtävissä, ja kun oli aika tulla takaisin Suomeen, löytyi täältä kiinnostavin positio. Sain aika montakin työtarjousta ja päädyin lopulta Accentureen ihan fiilispohjalta, koska tämä vaikutti potentiaalisimmalta”, hän toteaa. Tällä hetkellä Susanna työskentelee isossa lokien hallintaprojektissa, jota tehdään kansainväliselle asiakkaalle. “Minulla on monelle tuntemattomamman projektin aihepiirin ympäriltä aika laaja kokemus, joten saan olla ihan joka sopassa lusikkani kanssa kertomassa, miten asiat kannattaa tehdä”, Susanna naurahtaa.

Huippuosaaminen on keskitetty, jotta sitä voidaan hyödyntää paremmin

Susannan ja Matiaksen työ Security-yksikössä ei ole mitään liukuhihnatyötä, vaan uusia asioita joutuu selvittämään jatkuvasti. “Meihin luotetaan. Vaikka emme suoraan osaisi kertoa vastausta, meillä pitää olla kyky ja taito selvittää ja kysyä oikeat kysymykset sekä tavoittaa oikeat henkilöt ja resurssit”, Susanna kuvaa. Matias on samaa mieltä ja kertoo, että asiakkaiden pyyntöihin täytyy osata mukautua nopeastikin. Työ kysyy luovaa, nopeaa reagointia asioihin ja asiakkaiden yllättävästi muodostuneisiin tarpeisiin. Joskus projektin taustalta selviääkin uusia asioita, ja projekti liikkuu poispäin tai laajenee alkuperäisestä tavoitteesta.

Accenturen tietoturvayksikössä on resursseja tehdä asiakasyritykselle koko tietoturva strategiasta lähtien. Suuressa yrityksessä osaajia on globaalisti, jolloin myös tietoa jaetaan ja osaamisen kehittämiseen ja verkostoitumiseen on mahdollista paneutua eri tavalla. “Yleensä jostakin päin maailmaa löytyy aina joku, joka osaa vastata tai auttaa”, Susanna sanoo.

Accenture on keskittänyt globaalia osaamistaan yhteen Suomen Cyber Fusion Centeriin, jota voidaan hyödyntää muissa paikoissa, joissa keskitytään tietoturvaan. “Tietoturva-alalla täytyy olla koko ajan hälytysvalot päällä. Saamme etulyöntiaseman siitä, että keskitymme uhkiin siellä, missä on osaamista. Tätä parempaa tulosta voidaan sitten jakaa koko organisaatioon”, Susanna toteaa.

Jos olet luova kahdeksalta illalla, tee työsi silloin

Susannalle on erittäin tärkeää, että hän saa työskennellä oman rytminsä mukaisesti. Iltaihmiselle sopii työpäivän aloittaminen myöhempään – ja vastaavasti sen pidentäminen jopa myöhäiseenkin iltaan. Susanna tiedostaa, että hänen on turha raahautua aamukahdeksalta työkoneensa eteen, kun tehokkuus ja luovuus ilmenevät huomattavasti vahvempina kahdeksalta illalla. Matias on samaa mieltä: “Jo rekrytilanteessa sanottiin, ettei ole niin väliä missä ja milloin työsi teet, kunhan teet sen laadukkaasti.” Läsnäoloa vaaditaan tietenkin esimerkiksi kokouksissa, mutta yleisesti Security-yksikössä työskennellään paljon asiakkailla tai etänä. Ruoholahden pääkonttorilla onkin yksikölle siitä syystä vain kuusi istumapaikkaa.

Projektin elinkaaren lopussa häämöttää sen päättyminen. Projektin loppuun saattaminen innostaa Matiasta ja Susannaa, sillä päätöksestä löytää myös sen viimeisen onnistumisen tunteen. “Projekti kestää tietyn ajan, ja seuraava onkin taas erilainen haaste. Sitten pääsee testaamaan omaa osaamistaan taas eri asioissa”, Matias pohtii.

Susanna ja Matias kohtaavat työssään monentyyppisiä persoonia. Projektityössä työkavereiksi muodostuvat oikeastaan ne henkilöt, jotka ovat senhetkisessä projektissa mukana. “Konsulttityössä ihmisten lukemisen taito on selkeä etu. Projekteissa on usein esimerkiksi tekninen asiantuntija ja strategiapuolen ihminen, jotka miettivät asioita omista lähtökohdistaan. Kun osaat yhdistellä näitä, saadaan paljon parempi lopputulos”, Matias toteaa.

Matias on viihtynyt työssään hyvin ja vertaa naureskellen fiiliksiään aikaan ollessaan kaupan kassalla töissä: “Kyllä silloin saattoi aamulla tuntua, ettei kiinnostanut mennä töihin. Nyt kun tykkää työstään ja ympäristö on hyvä, on miellyttävä tulla töihin.”

Kiinnostuitko konsultointityöstä Accenturen Security-yksikössä? Lue lisää alla olevista positioista:

Rakennuksia täytyy aika ajoin remontoida ja peruskorjata, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa ja viihtyisinä. Putkiremonttien tarve on ollut kasvussa. Tulevaisuudessa putkiremonttien määrä saattaa jopa tuplaantua ja rakentamisen keskittyessä yhä enemmän uudisrakentamiseen putkiremonttien tekijöistä voi tulla pulaa. Fiksut taloyhtiöt käynnistävät putkiremontin nyt, kun hyviä tekijöitä riittää.

Putkiremontin tarve selviää kuntokartoituksessa

Kerros- ja rivitalojen putkistojen kestoikä on noin 40-50 vuotta. Putkiremontoitavaa ikää lähestyvien talon putkiston kuntoa on hyvä seurata kuntokartoituksella. Putkiston kuntoa täytyy tutkia viimeistään silloin, jos kiinteistössä sattuu vesivuotoja tai käyttöhäiriöitä. Kuntotutkimuksessa selvitetään vesi- ja viemärijohtojen kuntoa, usein tutkitaan myös lämpöjohdot, patterit ja salaojat. Kuntokartoituksen perusteella saadaan tietää myös eri korjausvaihtoehtojen mahdollisuudet. Putket voidaan joutua uusimaan täysin tai sitten ne voidaan esimerkiksi pinnoittaa, ruiskuttaa tai valaa. Putkiremontista sovitaan aina taloyhtiön ja urakoitsijan välillä. Jos osakas haluaa, että hänen asunnossaan tehdään urakkaan kuulumattomia töitä, niistä on sovittava erikseen osakkaan kanssa.

Kun putkiremontti päätetään tehdä, se aloitetaan huolellisella suunnittelulla. Hankesuunnittelu kestää 4-8 kuukautta. Sen aikana pohditaan putkiremontin toteutustapoja ja mahdollisesti muita samalla tehtäviä remontteja. Hankesuunnitelma kannattaa tehdä huolella, koska sen perusteella taloyhtiö päättää, lähdetäänkö remonttia toteuttamaan. Kun putkiremontti on päätetty toteuttaa, sen varsinaiseen suunnitteluun menee 5-12 kuukautta. Putkiremontissa uusitaan perinteisesti käyttövesi- ja viemäriputkistot. Putkiremontin yhteydessä kannattaa tehdä myös muita korjauksia. Samalla voidaan esimerkiksi kehittää ilmanvaihtoa, säätää lämmitysjärjestelmää ja eristää putkistoja. Asunnoissa voidaan putkiremontin yhteydessä uusia keittiön ja märkätilojen pintoja ja kalusteita asukkaiden toiveiden mukaisesti.

Putkiremontti on asukkaille iso asia – Työskentele huomaavaisesti

Putkiremontti on taloyhtiölle suuri taloudellinen panostus. Lisäksi töitä tehdään asukkaiden kodeissa ja putkiremontti hankaloittaa asumista hetken, mikä saattaa stressata asukkaita paljonkin. Samassa tilassa säilytetään asukkaiden omaisuutta ja saatetaan jopa asua. Taloyhtiö ja sen asukkaat onkin erittäin tärkeää huomioida remontin ajan. Asukkaat on pidettävä ajan tasalla siitä, miten urakka etenee ja heille tulee olla rehellinen. Työmaa on hyvä pitää mahdollisimman siistinä, vaikka töistä tuleekin aina jonkin verran meteliä ja roskaa.

Putkiremontit ovat aina erilaisia ja niiden kesto riippuu muun muassa työn sisällöstä, talon muodosta ja kerroksista. Remontin kestoa voidaan lyhentää esimerkiksi työskentelemällä vuoroissa, käyttämällä esivalmistettuja komponentteja ja koneistamalla työvaiheita. Putkiremontti saattaa pitkittyä, jos suunnittelusta tingitään. Heikko suunnitelma voi johtaa myös kustannusten moninkertaistumiseen. Huolellisella suunnittelulla ja hyvin tehdyllä työllä saadaan kuitenkin parannettua asukkaiden viihtyvyyttä ja taloyhtiön arvoa.

Lähteet:

Rakennustieto
Rakennuslehti
Rakennusteollisuus
Taloyhtio.net 

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

Myyntityö mielletään usein hyvin maskuliinisten ja röyhkeällä asenteella varustettujen ihmisten ammatiksi. Academic Workilla työskentelee kolme asiakkuuksista vastaavaa asiantuntijaa, jotka käyvät sotaa näitä hiljaisuudessa edelleen eläviä stereotypioita vastaan. He paljastavat tässä jutussa, millaista Account Managerin työ todella on.

Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Academic Workin kanssa. Academic Work rekrytoi nyt uusia Account Managereja, katso avoimet paikat!

On aurinkoinen kevätpäivä ja astumme ulos raitiovaunusta Havis Amandan viereisellä pysäkillä. Matka jatkuu Helsingin Kauppatorille, jolla puhaltaa kevyt merituuli. Pirskahteleva nauru erottuu aamuisen torin hälinästä, kun tyylikkäästi pukeutunut vauhtikaksikko Meki ja Fanni kiitää torin laitaa kohti lauttaterminaalia. Naiset tapaavat terminaalilla suoraan asiakkaan luota seuraan liittyvän Lauran, joka saa tuttavallisten halausten saatteleman lämpimän vastaanoton.

Lautalla nousemme portaat kannelle, jossa toiset pitävät tuulen takia kiinni hatuistaan ja toiset lauttareissun innostamista lapsistaan. Lauraa, Mekiä ja Fannia ei tunnu häiritsevän mikään. Naiset keskustelevat innostuneen keskittyneesti omista taustoistaan ja siitä, miten he alunperin päätyivät Account Managerin rooliin.

Account Managerin työssä kuunnellaan ja ratkotaan ongelmia

Meki ei omien sanojensa mukaan koskaan osannut kuvitella tai edes harkinnut tekevänsä myyntityötä siihen usein liitettyjen väärien mielikuvien takia. Myyntiä pohtiessa mieleen pomppaavat nopeasti stereotyyppiset ovelta ovelle kiertävät imurikauppiaat ja tuputtavat autokauppiaat. Nämä kolme myyjää ovat stereotyyppisistä mielikuvista kuitenkin kaukana, ja Academic Workilla puhutaankin mielummin ratkaisumyynnistä ja asiakastyöstä. Account Managerit ovat luottamuksen rakentamisen, ongelmanratkaisun vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita, joita ohjaa ihmis- ja asiakaskeskeisyys sekä halu vaikuttaa ihmisiin ja asiakasorganisaatioihin.

Meki päätyi hakemaan Account Managerin paikkaa ja löysi itsensä myyntitehtävistä pohdittuaan luontaisia vahvuuksiaan. ”Tässä työssä on ehdottomasti hyötyä sosiaalisesta ja puheliaasta luonteesta sekä tuloshakuisuudesta”, Account Managerista Team Manageriksi edennyt Meki kertoo. Yksi päivän ja keskustelujen kantavista teemoista onkin se, että monella on huippumyyjän ominaisuudet ja piirteet. Kaikki eivät vain ole vielä tunnistaneet omia vahvuuksiaan tai löytäneet paikkaa, jossa näitä pääsisi kehittämään ja hyödyntämään.

Account Managerina aloittanut Laura työskentelee Academic Workilla nykyisin rekrytointijohtajana. Lauran menestysresepti myyntityöhön on selkeä: “Tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa ja hyödyntää niitä vahvuuksia, joita itsellä on luontaisesti. Tällöin vuorovaikutuksessa  on aito ja heittäytyy helpommin.” 

Fanni eteni nopeasti puolessa vuodessa Sales Coachiksi. Eräässä aamupalaverissa hän sai tehtäväkseen kertoa, mikä hänen menestyksensä salaisuus on. ”En mä mitään myymään mene, mä meen vaan keskustelemaan ihmisten kanssa”, Fanni oli kertonut.

Kannustava työkulttuuri tukee ja kehittää

Lauran mukaan Academic Workilla tehdään kovasti töitä sen eteen, että jokainen töissä aloittava Account Manager kehittyy ensimmäisestä päivästään lähtien. Jokaiselle rakennetaan henkilökohtainen koulutuspolku ensimmäisille vuosille. Meki siirtyi Academic Workille töihin, koska hän arvostaa saamaansa tukea. “Jatkuva kehittymisen mahdollisuus ja työnantajan tuki vie minua myyjänä kohti huippua. Tavoitteet ovat tosi selkeitä ja mitattavissa olevia, joten tiedän koko ajan missä olen menossa”, Meki kuvailee työnsä parhaita puolia.

Työkulttuurista kysyminen saa naiset innostumaan. He kuvailevat Academic Workin työkulttuuria ja ilmapiiriä kannustavaksi, tsemppaavaksi ja innostavaksi. He kertovat, että yksi heidän työtä ohjaavista arvoistaan on show heart, ja se kuvaa heidän mukaansa osuvasti myyjien tapaa työskennellä yhdessä. Laura nostaa esille kaikille yhteisen kehittymisen halun: ”Omassa tekemisessä kehittyminen on keskeistä meidän työkulttuurissa. Kehittymisessä on toki tärkeää mittareiden seuraaminen, mutta myös itsearviointi ja keskustelut kollegoiden kanssa.” Naisten mukaan tähän huutoon vastaa myös toinen heidän työskentelyään ohjaava arvo, josta he käyttävät ilmausta beat yesterday.  

Tärkeintä on olla sinut itsensä kanssa ja hyödyntää niitä vahvuuksia, joita itsellä on luontaisesti. Tällöin vuorovaikutuksessa  on aito ja heittäytyy helpommin

Academic Workilla tuetaan työntekijöitä kokonaisuutena. Työhyvinvointiin ja viihtyisyyteen panostetaan sen sijaan, että tuijotettaisiin sokeasti myynnin tuloksia. Huonona päivänä tiimi tukee ja auttaa jaksamaan. Tiiviissä yhteisössä oman työn lisäksi otetaan vastuuta myös kaverin jaksamisesta. Naiset kertovat, että heidän työkulttuurin kehittymistä ohjaa kolmaskin arvo: share energy.

Laura kiteyttää lopuksi, miksi Account Managerin työstä on hyvä alkaa rakentaa omaa uraa: ”Esiintymistaidot, neuvottelutaidot, luottamuksen rakentaminen ja ongelmanratkaisu ovat mielestäni sellaisia taitoja, mitä tarvitsee tällä hetkellä työssä kuin työssä. Account Managerin tehtävä on hyvä pohja ponnistaa eteenpäin.”

Academic Work kasvaa nopeasti ja etsii nyt osaavia myynnin, rekrytoinnin ja modernin HR:n asiantuntijoita. Viime vuonna yli 1500 korkeakoulutettua ammattilaista löysi töitä Academic Workin kautta.

Duunitori selvitti vuoden alussa nuorten kokemuksia kesätyönhausta kyselyn avulla. Kokosimme vastausten perusteella vielä viimeiset vinkit, miten saat napattua kesätyöpaikan tälle kesälle!

Julkaisimme viime kuussa lehdistötiedotteen kesätyönhakukyselyn tuloksista. Kyselyn vastauksia lukiessa huomasimme huolestuttavan teeman: suurin osa hakijoista kokee kesätyönsaannin stressaavana ja hakuprosessit toimimattomina. Joukossa oli kuitenkin myös tsemppaavia viestejä, ja halusimmekin vielä koota sekä vastaajien että Duunitorin vinkit kesätyön löytämiseen.

Käytä hyödyksi verkostojasi ja luo niitä aktiivisesti

Moni kyselyyn vastanneista nosti esille, että kesätyönhaku tuntuu turhalta ilman omia verkostoja tai suhteita. Monella nuorella on kuitenkin tietämättään jo suurempi verkosto kuin uskoo. Kesätyönhaussa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi sukulaisiin tai muihin perhetuttuihin. Vaikka he eivät tietäisi työpaikkansa kesätyötilanteesta, he varmasti voivat ohjata sinut oikealle henkilölle.

LinkedIn-profiili kannattaa tehdä jo kesätyötä etsiessä. Verkostoosi voit pyytää liittymään esimerkiksi sukulaisia, opettajia, valmentajia tai muita tuttuja. Profiiliin voit lisätä taitojasi, joita ihmiset verkostossasi voivat käydä suosittelemassa. Kun lisäät linkin profiiliisi CV:ssä tai hakemuksessa, työnantaja näkee sinun olevan aktiivinen ja luotettava tyyppi.

Muista verkostoituminen myös työhaastatteluissa. Asiasta vinkkaa myös yksi kyselyyn vastanneista: ”Useammin kuin kerran olen ensin saanut ihan mielenkiintoisen työn ja ottanut sen vastaan, ja sitten saanut vielä mielenkiintoisemman tarjouksen, josta olen joutunut kieltäytymään. Nämäkin tapaukset voi onneksi ottaa verkostoitumisena. Kannattaakin muistaa lisätä yhteyshenkilö LinkedIniin ja osoittaa puhelussa kiinnostusta myös jatkoa kohtaan!”

Lisää LinkedIniin kontaktiksi myös ne henkilöt, joihin olet ollut yhteydessä esimerkiksi avoimien hakemuksien kautta, vaikka heillä ei olisikaan ollut tarjota työtä tänä kesänä. Näin sinulle kertyy valmiiksi kontakteja, joihin voit olla uudestaan yhteydessä ensi vuonna.

Osoita kiinnostuksesi työpaikkaa kohtaan sekä hakemuksessa että CV:ssä

Työhakemus ja CV kannattaa aina muokata kyseistä yritystä ja tehtävää varten. Kerro työhakemuksessa osaamisestasi aina rehellisesti ja esimerkkien kautta, jotta hakemus ei jää vain listaksi osaamistasi asioista. Kyselyn perusteella suurin osa vastaajista muokkaakin hakemusta aina, mutta yli puolet vastanneista kertoivat muokkaavansa CV:tä silloin tällöin tai ei koskaan. Myös CV:ssä voit painottaa taitojasi, joista luulet olevan hyötyä kyseisessä tehtävässä.

CV kannattaakin tehdä, vaikka sinulla ei olisi työkokemusta. Tällöin voit painottaa muuta kokemustasi esimerkiksi ryhmätöiden tekemisestä tai eri harrastuksista. Kirjoita alkuun lyhyt esittely siitä kuka olet ja mitkä asiat sinua kiinnostavat. Lisää vinkkejä CV:n tekoon löydät täältä. 

Pysy aktiivisena ja kerrytä kokemusta

”Kesätyönhaku on kamalan työlästä ensimmäisinä kesinä, kun ei ole työkokemusta. Mutta sitten kun saa jalkaa oven väliin, työnhaku helpottuu huomattavasti! Oma aktiivisuus vaikuttaa paljon työnsaantiin”, kertoo yksi kyselyn vastaajista. Vaikka kesätyönhaku ei tuottaisikaan tulosta ennen kesää, voit jatkaa hakua kesän ajan tai hankkia kokemusta vapaaehtoistyöstä. Kertyneestä kokemuksesta on hyötyä seuraavan kesän hauissa.

Harva löytää kesätyön heti ensimmäisellä yrityksellä. Muista kuitenkin, että jokainen hakemus ja yhteydenotto auttavat sinua kehittymään ja kertomaan omista vahvuuksistasi paremmin. Seuraava hakemus saattaakin tuoda sinulle unelmiesi kesätyön!

Onnea kesätyönhakuun!

Fira on nopeasti kasvava rakennusyhtiö, joka pyrkii erottautumaan kilpailijoistaan muun muassa tinkimättömällä asiakaslähtöisyydellään sekä kehittämällä ennakkoluulottomasti digitaalisia palveluita. Duunitorin toimittaja kuuli yrityksestä ensimmäistä kertaa viime vuonna lukiessaan uutisen kahden viikon putkiremontista. Haastatellessaan firalaisia tuli selväksi, että Fira on muutakin kuin virtaustehokkaat putkiremontit. Tässä firmassa halutaan muuttaa yhdessä maailmaa, rakennus rakennukselta.

Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Firan kanssa.

Keskustelimme Firasta vastaavana mestarina työskentelevän Mika Myllymäen ja kustannustietopäällikkö Elina Keskimäen kanssa. Pitkän uran eri rakennusyhtiöissä tehnyt Mika on koulutukseltaan rakennusmestari, kun taas Elina on kauppatieteitä opiskeleva rakennusinsinööri, jonka ura vei nopeasti työmaalta toimistohommiin.

Toimialan uudistajat

Ennen Firalle työllistymistään Mika oli tutustunut yritykseen verkkosivujen kautta, mutta ei ottanut sitä vakavasti, olihan se vielä lilliputtisarjassa isoihin rakennusyhtiöihin verrattuna. ”Ajattelin nettisivujen perusteella, että onpa erikoista”, hän naurahtaa viitaten esimerkiksi Verstas-malliin. Tuttavien kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen uusi lähestymistapa alkoi kuitenkin koukuttaa. ”Perinteinen gryndausmalli, jossa ostetaan tontteja, kaavoitetaan ja rakennetaan, on ihan out Firan mallista”, Mika toteaa ja jatkaa: ”Asiakaskeskeisyyden painottaminen tuntui mielenkiintoiselta ja se personoitui vahvasti toimitusjohtajaamme.”

Elina jätti työhakemuksen Firalle kolmisen vuotta sitten ja valittiin laskentainsinöörin tehtävään. Vasta työhaastattelussa hän tajusi, että Firassa oli jotain erityistä – laskenta ja rakennusalahan eivät ole ihmisten mielikuvissa erityisen hohdokas yhdistelmä. ”Siitä syntyi kuva kehittyvästä ja innostavasta työyhteisöstä.” Mikan mielestä yrityksellä on kova halu uudistaa toimialaa, mikä näkyy kaikessa, ”melkeinpä hengästyttävyyteen asti”. Elinalle käytäntö on osoittanut, että puheet uudenlaisesta asennoitumisesta tulevaisuuden rakentamiseen eivät olleet sanahelinää.

Firan erilaisuus näkyy työmaalla asti. Verstas-ajattelun lisäksi Mika mainitsee digitalisoinnin, minkä saralla Fira on pitkällä. ”Esimerkiksi 3D-mallinnus on meillä Suomen huippua”, hän arvioi. Elinalla on näkyvä rooli tarjouspyyntöjen käsittelyssä, mutta myös hinta-arvioiden muodostamisessa uusien palvelukonseptien parissa. Hänen mukaansa edelläkävijyys tuo myös positiiviset haasteensa: ”On haastavaa myydä sellaista, jota ei aiemmin ollut markkinoilla.”

Firalla asiakas ei ole tiellä

Sosiaaliset taidot ovat tarpeen, kun yhteistyö asiakkaan kanssa on entistä tiiviimpää. Suunnittelukokouksen osaksi on tullut ns. Verstas-käytäntö, jossa ideoita pyöritellään yhdessä asiakasta tyydyttävää ratkaisua etsien. ”Se vaatii, että ymmärrät asiakkaan tarpeet ja osaat tarkastella asioita asiakkaan näkökulmasta”, Mika kertoo. Ajattelutavan muutos on merkittävä: ”Muistan jo Hakalla työskennellessäni, että oli monelle kova paikka, kun asukkaat pääsivät katsomaan keskeneräistä rakennusta ja sotkivat projektin etenemistä jahkailemalla laattavalinnoillaan.”

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Firalla lähdetään siitä, että asiakas kertoo mitä haluaa ja se pitää pystyä toteuttamaan. ”Tämä vaatii avointa mieltä ja kykyä puhua ongelmistakin avoimesti”, Mika korostaa. Maailma muuttuu, eikä paluuta entiseen ole. Elina on samaa mieltä: ”Me olemme täällä asiakkaita varten kehittäen palveluita ja työkaluja siihen suuntaan, että asiakas on ykkönen.”

Elinan mielestä Firalla on yhtenäinen kulttuuri. Firalaisia yhdistävät innostuva asenne, aito kiinnostus rakennusalaan sekä sitä kautta älykkään ja toimivan yhteiskunnan kehittämiseen. Työntekijöiltä edellytetään kykyä sopeutua muutokseen ja innostusta etsiä tulevaisuuden toimintatapoja.

Jokaisesta toteuttajastakin löytyy ripaus kehittäjää

Parasta Mikan työssä on konkreettisuus ja mahdollisuus vaikuttaa. Työn mielekkyyttä on lisännyt aiempaa joustavampi käytäntö, jossa suunnitellaan samanaikaisesti rakentamisen kanssa. Mikalle on myös hyvin tärkeää, että tiimi toimii tiiminä: ”Tiimi pitää nähdä laajemmin, eli siinä on myös tilaaja mukana.” Verstas-tilaisuudessa syntynyt yhteinen näkemys saa aikaan onnistumisen tunteen, samoin se, että huomaa tiiminsä jäsenten työskentelevän itselleen sopivissa rooleissa.

”Asiakkaat rahoittavat koko homman, joten pakkohan heitä on kuunnella.” –Mika

Johtamiskulttuuri ja työn tekemisen tavat ovat muuttuneet, mutta henkistä kanttia tarvitaan edelleen työmaalla: ”Aina ei kaikkein herkkähipiäisin pärjää tuolla montussa”, Mika toteaa realistisesti, mutta korostaa samaan hengenvetoon arvostavansa erilaisuutta. Firalla työskentelyssä Elinaa kiehtoo erityisesti tasapaino rutiinityön ja kehittämisen välillä: jokainen hanke pyritään toteuttamaan entistä sujuvammin ja fiksummin.

Verstaasta vetoapua mission toteuttamiseen

Firan missio fiksumman yhteiskunnan rakentamisesta näkyy Mikan mielestä asuntopuolella fiksumpien asuntojen tekemisessä edullisemmin. ”Monissa yrityksissä ajatellaan edelleen, että asiakkaat kusettavat meitä, mikä on aika synkkä näkemys. Firalla ei lähdetä tuohon ajatteluun, vaan yritetään löytää asiakkaille fiksuimmat mahdolliset ratkaisut”, hän kertoo. ”Silloin asunnot ovat energiatehokkaampia ja luontoystävällisempiä – missiohan on silloin hemmetin laaja-alainen”, Mika täsmentää. Arjessa tämä kaikki näkyy esimerkiksi Verstas-käytännössä, joka poikkeaa perinteisestä suunnittelukokouksesta, joka on jäykkä ja hallinnollinen foorumi. Verstas-käytännössä parasta on se, että kaikkien osapuolten kesken on valta tehdä päätöksiä. ”Kun kaikki näkökulmat tulevat esille, asiat etenevät nopeammin”, Mika ylistää.

”Fira on näköalapaikka rakentamisen tulevaisuuteen.” –Mika

Elina kokee, että Fira on miniversio fiksusta yhteiskunnasta: ”Meillä on fiksuja ihmisiä, jotka pystyvät omaksumaan uudenlaisen tulevaisuuden ajattelun ja haluavat jakaa sitä ympärillekin.” Fiksumpaa yhteiskuntaa rakennetaankin arkipäivän teoilla. ”Siitä tulee fiksumpi, kun ymmärrämme, että yritykset ovat olemassa palvellakseen asiakkaita”, hän jatkaa.

Tiimin ja kumppanien arvostavaa johtamista

Kun ihmiset ovat motivoituneita, syntyy ideoita. Mika pyrkii luomaan työmaalleen avoimen ilmapiirin, jossa kuunnellaan ja kannustetaan esittämään erilaisia näkemyksiä. ”Ei voi olla niin, että esimies jyrää ja kertoo, että näin tehdään”, Mika sanoo ja korostaa jokaisen panoksen tärkeyttä. Elinalle reiluus ja oikeudenmukaisuus ovat avainsanoja – firalaiset eivät jätä toisiaan pulaan.

Työntekijöihinsä Mika on tyytyväinen: ”Hyvä miksaus nuorempia ja vanhempia. Jokaisella on omia tapoja toimia, mutta yritämme korostaa ihmisten vahvuuksia.” Työporukka vaihtuu toisinaan, kun joku tiimin työntekijöistä saa isomman roolin muualla. ”On palkitsevaa nähdä, kun joku kasvaa”, Mika toteaa. Tähän mennessä hän on saanut rakennusprojekteihin hyvän tiimin: ”Jos kaikki parhaat päätyisivät aina toiselle työmaalle, alkaisin katsella peiliin, että onko omassa johtamistavassa puutteita”, hän naurahtaa.

(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)

Mikan mukaan työmaan väki on aktiivisesti yhteydessä Firan konttorin väkeen esimerkiksi hankinnan ja suunnittelun ohjauksen tiimoilta. Hän mainitsee myös uuden luottamuksen kehä –nimisen menettelyn, jonka myötä tiedon uskotaan kulkeutuvan entistäkin tehokkaammin organisaation sisällä. Elina nostaa puolestaan esille aliurakoitsijat, jotka halutaan nähdä kumppaneina, joiden hyvinvointi on tärkeää. ”Esimerkiksi ketterä-konseptissamme aliurakoitsijat osallistuvat suunnittelutyöhön. Yritämme tehdä tiivistä yhteistyötä projektin alusta lähtien, jotta tuotantovaihe sujuisi sutjakkaasti ja kivuttomasti”, Elina kertoo.

Kaasu pohjassa kehittäen, pieteetillä palvellen

Alalla on Mikan mielestä totuttava aiempaa suurempaan avoimuuteen ja joustavuuteen: ”Asiakas saattaa viime metreillä sanoa, että hän haluaakin jotain toisenlaista.” Muutosten pitäisi silti olla mahdollisia ja vieläpä kohtuuhintaan. Asiakkaiden toiveita on pystyttävä ymmärtämään paremmin. Joillekin asiakkaille tietynlainen lukitus voi yksi tärkeimmistä asioista, vaikka se olisi rakentajalle vain yksi asia muiden joukossa. Vaihtelevat asiakkaat ovat kuitenkin työn suola: ”Jos tekisimme taloja aina samalle taholle, työ kävisi tylsäksi.” Mika muistaa korostaa myös asiakkaan aktiivisuuden tärkeyttä, jotta yhteistyömekanismeista saadaan kaikki hyöty irti.

”Meillä kaikki on kiinni itsestä ja uskon, että jos meille haluaa töihin ja omaa firalaisen asenteen, niin täältä löytää oman paikkansa – mikä se onkaan.” – Elina

Se, että putkiremonteissa asiakkaat ovat useimmiten rakennusalaa huonosti tuntevia tavallisia ihmisiä, on otettava huomioon jo myyntivaiheessa. ”Pyrimme olemaan avoin kumppani, joka neuvoo ja tuo asiat esille ymmärrettävässä muodossa kaikille osapuolille”, Elina tarkentaa ja jatkaa: ”Kaasu pohjassa kehitetään, jotta hankkeen alusta loppuun asti asiakaskokemus olisi mahdollisimman tyydyttävä ja jopa erittäin miellyttävä.”

Tätä on Fira:

Mika: moderni, innovatiivinen, digitalisoituva
Elina: innostava, välittävä, yhteisöllinen

Kiinnostuitko työskentelystä Firalla?

Hae oheisten linkkien kautta!

Artikkelin kuvat: Vesa Laitinen

Valmistuminen suoraan koulusta työttömäksi ei ole kenenkään tavoitteena, mutta sen mahdollisuus kannattaa ottaa huomioon opiskelujen loppuvaiheessa. Käsittelemme myös työttömyyttä armeijan jälkeen. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyteen liittyviin kysymyksiin.

Jos sinulla ei ole työpaikkaa valmistuessasi, sinun pitää muistaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon heti valmistuttuasi. Se on suositeltavaa myös ylioppilaille, joilla ei ole työtä. Työttömyysetuutta voidaan maksaa siitä päivästä, jolloin olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. TE-toimisto antaa Kelalle työvoimapoliittisen lausunnon, jonka perusteella oikeutesi työttömyysetuuksiin määräytyy.

Saanko työttömyyspäivärahaa vai työmarkkinatukea?

Peruspäivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttyminen ja se pätee myös juuri valmistuneeseen opiskelijaan. Sinun on pitänyt olla palkkatyössä vähintään 26 viikkoa eli noin 6 kuukautta työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden aikana. Päätoiminen opiskelu pidentää tarkastelujaksoa jopa seitsemällä vuodella, joten oikeutesi päivärahaan kannattaa tarkistaa.
Lisäksi työajan on pitänyt olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1187€/kk.

Mikäli olet jo työttömyyskassan jäsen, olet useimmiten oikeutettu myös ansiosidonnaiseen päivärahaan ehtojen täyttyessä. Tilanteesi kannattaa tarkistaa työttömyyskassastasi.

Työmarkkinatuki on harkinnanvarainen etuus ja saman suuruinen kuin peruspäiväraha. Todennäköisesti saat sitä, mikäli et täytä peruspäivärahan ehtoja. Huomaa, että jos asut vielä vanhempiesi luona, se vaikuttaa työmarkkinatukeesi.

Tarkempaa tietoa työttömyysetuuksista löydät sarjan aiemmasta artikkelista Työttömän etuudet. Muista myös, että työttömänä saatat olla oikeutettu Kelan yleiseen asumistukeen tai opintolainan korkoavustukseen.

Työmarkkinatuki ilman ammatillista tutkintoa

Mikäli sinulla ei ole minkäänlaista ammatillista koulutusta, voit saada työmarkkinatukea vasta 5 kuukauden odotusajan jälkeen. Sääntö pätee esimerkiksi tuoreisiin ylioppilaisiin. Lisäksi alle 25-vuotiaalta edellytetään aktiivisuutta yhteishaussa ja tätä valvoo TE-toimisto.

Työttömyysturva armeijan jälkeen

Mikäli sinulla ei ole työpaikkaa armeijasta kotiutumisen jälkeen, olet hyvin suurella todennäköisyydellä oikeutettu työttömyysturvaan. Näin varsinkin, jos sinulla on jo ammatillinen tutkinto esimerkiksi ammattikoulusta.

Mikäli olet käynyt vain lukion tai peruskoulun ennen armeijaa, tilanteesi tutkitaan tapauskohtaisesti. Aiemmin mainittua 5 kuukauden odotusaikaa saatetaan soveltaa sinuunkin, joskin siitä yleensä vähennetään ennen armeijaa kulunut työttömyysaika. Kela pystyy arvioimaan oikeutesi työttömyysturvaan jo etukäteen, kunhan tiedät kotiutumistajankohtasi ja annat selvityksen tilanteestasi.

Työkokemusta arvostetaan

Varsinkin lama-aikoina ja työllistymistilanteen ollessa kehno, opiskelijat saattavat kikkailla valmistumisajankohtansa kanssa odottaen parempia aikoja työllistyä omalle alalleen. Perussääntö kuitenkin on, että työnantajat arvostavat mitä tahansa työkokemusta, alasta riippumatta. Mikäli sinulla on valmistumisen jälkeen mahdollisuus tehdä töitä, sen vastaanottaminen on erittäin suositeltavaa, vaikkei se olisikaan juuri oman alasi työtä. Samalla kerrytät myös työssäoloehtoasi.

Lähteet:
Kela

Nykyisin ihmiset liikkuvat paljon. Työttömyys voi iskeä ulkomailla ollessa, haluat etsiä töitä ulkomailta, tai voi olla, että haluat tehdä työttömänä lomareissun ulkomaille. Tässä artikkelissa kerromme, miten ulkomailla oleskelu vaikuttaa työttömyysturvaan. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyteen liittyviin kysymyksiin.

Pääsääntö ulkomaille lähdössä ja työttömyysetuuksien piirissä pysymisessä on, että sinun pitää etsiä töitä rekisteröityneenä työnhakijana Suomesta ulkomailla oleskelun ajan tai oleskella töitä hakien EU- tai ETA-alueen maassa, tai Sveitsissä. Sinun pitää myös täyttää Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kriteerit. Normaalisti sinut tulkitaan Suomessa asuvaksi, jos aiot oleskella ulkomailla enintään vuoden. Työttömänä sinun pitää aina ilmoittaa ulkomaille lähdöstäsi TE-palveluihin.

Ulkomaille muutto

Pysyvästä ulkomaille muutosta pitää aina tehdä muuttoilmoitus ja ilmoittaa siitä myös Kelaan. Tällöin Kela määrittää tilanteesi mukaan, kuulutko edelleen Suomen sosiaaliturvan piiriin ja yleensä myös kysyy tilannettasi, mikäli teet pysyvän muuttoilmoituksen ulkomaille.

Kuulut ulkomailla työskennellessä normaalisti kohdemaasi työttömyysturvan piiriin. Sääntöön on useita poikkeuksia esimerkiksi valtion virkamiehille, paljon matkustaville työntekijöille kuten rekkakuskeille ja lentohenkilökunnalle sekä Suomesta ulkomaille lähetetyille työntekijöille. Poikkeuksista on kerrottu tarkemmin tässä YTK:n kirjoituksessa.

Jos olet ollut yli 3 kuukautta ulkomailla, muista myös ilmoittaa Suomeen paluustasi Kelaan. Näin pidät tilanteesi Kelan tiedossa ja varmistat sosiaaliturvasi. Lisätietoa Suomen sosiaaliturvasta ja ulkomailla asumisesta löydät Kelan sivuilta.

Työttömyyskorvaus ulkomailla asuessa ja töiden hakeminen ulkomailta

Työttömänä voit hakea töitä tiettyjen sääntöjen puitteissa myös ulkomailta. Voit saada Kelan peruspäivärahaa tai työttömyyskassan ansiopäivärahaa ulkomaille enintään kolmen kuukauden ajan. Jos aiot muuttaa ulkomaille etsimään töitä, voit lähteä EU- tai ETA-alueen maahan, tai Sveitsiin, menettämättä etuuksiasi.

Sinulta edellytetään ulkomaille lähtiessä kuitenkin seuraavia asioita:

• Olet ollut työttömänä vähintään neljän viikon ajan, ellei TE-palvelut anna sinulle poikkeuslupaa
• Ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi kohdemaan työvoimaviranomaisille
• Hoidat työttömyysetuuden maksamiseen liittyvät velvoitteesi Suomeen

Työttömänä matkustaminen ulkomaille

Saako työtön matkustaa ulkomaille lomareissulle? Totta kai! Vastaat kuitenkin itse siitä, että olet TE-palveluiden tavoitettavissa matkasi aikana. Sinun tulee hoitaa velvoitteesi työttömyysetuuksiin ja työnhakuun liittyen myös ulkomailla ollessa, jotta oikeutesi työttömyysetuuksiin säilyy. Esimerkiksi sinun pitäisi pystyä palaamaan nopeasti Suomeen, jos sinulle on tarjottu työhaastattelua. Ulkomaille matkustaminen on siis täysin sallittua ja mahdollista myös työttömälle.

Lähteet:
Kela
TE-palvelut (Työttömyysturva, esite, PDF)
YTK

Työttömyyden loppuminen on iloinen asia. Uuden työ- tai opiskelupaikan huumassa on helppo unohtaa työttömyysetuuksiin liittyvät asiat, mutta byrokratiat kannattaa hoitaa kunnialla loppuun. Käsittelemme tässä artikkelissa myös muita poikkeustilanteita, jolloin työnhakusi voi virallisesti päättyä.
Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyteen liittyviin kysymyksiin.

Sinun tulee ilmoittaa työttömyyden päättymisestä sekä päättymisen syy TE-palveluihin ja työttömyyskassaasi, mikäli olet sellaisen jäsen. Ilmoituksen voi tehdä vain neljä viikkoa menneisyyteen tai tulevaisuuteen, joten se kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti tilanteesi muuttuessa.

Mihin työttömyys voi loppua?

Useimmiten työttömyys loppuu työn tai opiskelun aloittamiseen, mutta virallisesti tilanteen muuttumiselle on muitakin vaihtoehtoja. Työnhakusi ja samalla myös työttömyytesi voidaan tulkita loppuneeksi, tai voit itse ilmoittaa sen loppuneeksi, seuraavista syistä:

• Aloitat työn joko kokopäiväisenä tai osa-aikaisena
• Siirryt varusmies- tai siviilipalvelukseen
• Aloitat opiskelun, joka on muuta kuin työvoimakoulutusta
• Siirryt äitiys- tai perhevapaalle
• Aloitat työnhaun muussa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä
• Teet ulkomaanmatkan
• Siirryt sairauslomalle
• Aloitat yritystoiminnan
• Suoritat vapausrangaistusta
• Siirryt muulle kuin työttömyyseläkkeelle

Näiden lisäksi työttömyyden voi ilmoittaa loppuneeksi “muulla syyllä”.

Vältä etuuksien takaisinperintä

Sekä Kela että työttömyyskassat ovat oikeutettuja perimään väärin perustein maksetut etuudet takaisin. Tämän takia on tärkeää, että ilmoitat tilanteesi muuttumisesta mahdollisimman ajoissa niille tahoille, jotka maksavat sinulle työttömyysetuuksia.

Mikäli olet tehnyt osa-aikatöitä työttömyyden loppuvaiheessa, tai et ole varma oletko ilmoittanut kaikki työttömyysaikana tekemäsi työt ja palkat, kannattaa viimeisten työttömyysetuuksien hakemisessa olla tarkkana ja korjata mahdolliset virheet. Normaali työttömän tulojen tarkastelujakso on 4 viikkoa.

Päivitä verokorttisi

Jos olet ollut työttömänä, olet toivottamasti muistanut päivittää verokorttisi työttömyyden alkaessa. Tilanteesi muuttuessa, ja varsinkin aloittaessasi taas työskentelyn, sinun on päivitettävä myös verokorttisi. Näin vältät ikävät yllätykset verottajan puolelta. Uuden verokortin voit hakea helposti verottajan sivujen kautta: vero.fi/verokortti

Mieti uuden alun alussa myös tulevaa

Oletko saanut uuden työpaikan? Mahtavaa! Ennen kuin juokset ensimmäisen tilin saapuessa takki ja kukkaro auki lähimpää kauppaan, voi olla hyvä pysähtyä hetkeksi. Sinun kannattaa arvioida, kuinka voisit varautua siihen ikävään tilanteeseen, että jäät uudestaan työttömäksi, vaikka sen ajattelu ei varmasti houkuttelekaan. Säästäminen tai työttömyyskassan jäsenyys voi olla hyvä vakuutus tulevaisuuden varalle.

Onnea uusiin haasteisiin! Juttele avoimesti koeajan aikana työnantajasi kanssa työsuhteesi jatkosta, niin voit turvallisin mielin rakentaa uutta tulevaisuutta.

Lähteet:
TE-palvelut
Kela

Oletko tullut ajatelleeksi, että varastot ovat suuria työllistäjiä tarjoten monipuolisia ja joustavia vaihtoehtoja työntekoon? Varastossa asenne ratkaisee, minkä vuoksi työ sopii sekä osa-aikaisia töitä etsiville opiskelijoille että logistiikan- ja päivittäistavarakaupan alan uramahdollisuuksista kiinnostuneille! Lue alta faktat varastotyöstä ja selvitä, sopisitko sinä töihin Lidlin jakelukeskukseen.

Tämä artikkeli on osa kaupan alasta kertovaa juttusarjaa, jonka Duunitori toteuttaa yhteistyössä Lidlin kanssa. Lidl etsii nyt useita varastotyöntekijöitä kokoikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin Janakkalaan!

Lue 6 faktaa varastotyöstä Lidlillä:

1. Lidl on reilu työnantaja

Ryhmäpäällikkö Jouko Honkanen on työskennellyt Janakkalan jakelukeskuksessa jo vuodesta 2002, eli Lidl Suomen toiminnan alusta alkaen. ”Lehdissä oli tuolloin paljon juttua siitä, että tällainen mystinen firma tulee Suomeen. Täällä oli monipuolisesti työtä tarjolla, mikä herätti kiinnostukseni. Sillä tiellä ollaan, olen viihtynyt täällä 14 vuotta. Lidl on moderni ja dynaaminen työnantaja, joka panostaa henkilöstöönsä.” 

Palkat tulee ajallaan, mikä on tosi tärkeä juttu.

”Palkat tulee ajallaan, mikä on työntekijälle tärkeä juttu”, kertoo keräilypuolen varastotyöntekijä Muusa Kaitala. Hän haki Lidlille, sillä hän ei saanut edellisessään työssään tarpeeksi työtunteja. ”Täällä sain melkein heti täydet tunnit ja kuukausipalkan. Uudet työntekijät aloittavat yleensä osa-aikaisina, ja sopimustuntien korotusta on mahdollista hakea puolivuosittain.”

2. Jakelukeskukset ovat tärkeä osa Lidlin menestystarinaa

”Jakelukeskuksen toiminta pyörii täysillä seitsemänä päivänä viikossa ja tavaraa lähetetään myymälöihin joka päivä. Olemme tärkeässä roolissa varmistamassa, että myymälöissämme on aina tuoretta tavaraa tarjolla asiakkaillemme”, Honkanen kertoo.

Tehokkuuden optimoimiseksi ja dynaamisen toiminnan varmistamiseksi varasto jakautuu eri osastoihin, joilla kaikilla on oma tehtävänsä. Saapuvan tavaran osasto huolehtii laaduntarkkailusta, tavaran vastaanotosta, trukkitoiminnasta ja keräilyn auttamisesta. Eniten työllistävällä keräilyosastolla kerätään kaikki myymälöihin menevät tavarat. Lähtevän tavaran osasto taas huolehtii ilta- ja päiväsaikaan siitä, että rekat tulevat paikalle lastaamaan tavaraa, ja että tavaraa lastataan oikea määrä. Lisäksi lähtevän tavaran osasto huolehtii myös kierrätettävän materiaalin esikäsittelystä.

3. Valtavissa jakelukeskuksissa on paljon erilaisia työtehtäviä

”Vaihtelevuus on sellainen juttu, mistä tässä työssä tykkään. Teen hyvin monipuolisia hommia keräilyn puolella”, Kaitala sanoo. Myös esimiestyö on Honkasen mukaan hyvin monipuolista: ”Työni parhaita puolia on se, että jokainen päivä on erilainen, tulee kaikenlaisia muuttujia, eikä vain istuta tietokoneella tekemässä paperitöitä.”

Kaikille pyritään järjestämään sellaista työtä, jossa he viihtyvät. Työ on fyysistä, mutta sen kuormittavuutta on mahdollista säädellä. ”Eri viikoilla kerätään eri tavaroita, jotta työ ei kuormita työntekijää liikaa”, Honkanen avaa. Kaitala pitää työn fyysisyyttä hyvänä asiana. ”Itselleni työn fyysisyys on bonus. Hyvästä peruskunnosta on tässä työssä hyötyä, mutta jos sitä ei alussa ole, niin kyllä se kunto työn myötä kasvaa”, hän lisää.

4. Työssä on mahdollista edetä ja kouluttautua

Varastotyö Lidlillä tarjoaa hyvän mahdollisuuden päästä näkemään miten kansainvälinen vähittäiskauppayhtiö toimii. Talo tarjoaa myös etenemismahdollisuuksia.

Honkanen aloitti varastotyöntekijänä ja on edennyt esimiestehtäviin työn ohessa. ”Meillä on hyvä tilanne: Lidl kouluttaa omat työntekijänsä, ja olen saanut työn ohessa koulutusta myös esimiestehtäviin.” Talon sisällä on mahdollista hakea erilaisiin koulutuksiin; Kaitala kouluttautuu tällä hetkellä työn ohessa oppisopimuksella varastonhoitajaksi. Lidl kannustaa ja tukee kouluttautumista ja maksaa palkkaa myös koulutukseen kuuluvista lähiopetuspäivistä.

5.  Kokemusta ei välttämättä vaadita – ”Tärkeintä on hyvä asenne”

”Mielestäni on erittäin hieno juttu, että meillä ei joitakin esimiestehtäviä lukuun ottamatta ole montaakaan sellaista työtehtävää, johon tarvitsisi erityistä kokemusta. Täällä kun aloittaa, niin meillä on oma koulutusjärjestelmä kaikille”, Honkanen kertoo ylpeänä ja jatkaa: ”Riittää, että asenne ja työmoraali ovat kunnossa. Sillä pääsee pitkälle.” Perehdytyskoulutuksen pituus riippuu työnkuvasta, tyypillisesti perehdytys kestää noin kuukauden.

Tämä on mielestäni yksi iso valtti Lidlin toiminnassa.

Varastolle voi hakea töihin, vaikkei puhuisi suomea. ”Ei tarvita oikeastaan edes alkeita. Meillä alkoi nyt lokakuussa firman sponsoroima suomen kielen koulutus, jossa kaikille halukkaille opetetaan suomea työn ohessa”, Honkanen kertoo.

6. Isossa porukassa on hyvä yhteishenki

Lidl on kansainvälinen yhtiö ja kansainvälisyys näkyy jakelukeskuksen työyhteisössä myös konkreettisesti. ”Täällä on porukkaa monista maista ja toimimme kahdella kielellä, englannilla ja suomella”, Honkanen kertoo.”Englantia pääsee työpäivän aikana puhumaan. On ollut hauska tutustua muihin kulttuureihin työn ohessa.”

Millainen työilmapiiri varastolla sitten oikein on? ”Kaikki tulevat hyvin toimeen keskenään. Teemme kaikki töitä yhdessä ja hommat sujuu”, Honkanen kertoo. Kaitala on samaa mieltä: ”Meitä on iso porukka ja täällä on hyvä henki.”

Testaa, sopisitko sinä töihin Lidlin jakelukeskukseen?

Sopivatko nämä väittämät sinuun:

1. Olet ahkera työntekijä
Varaston työympäristö on nopeatempoinen. ”Tänne ei tulla hengailemaan, vaan täällä tehdään tosissaan töitä”, Kaitala muistuttaa.

2. Olet kiinnostunut varasto- ja logistiikka-alasta
”Asenne ratkaisee”, Honkanen sanoo.

3. Sinulla on hyvä peruskunto
”Hyvästä peruskunnosta on paljon hyötyä”, Kaitala sanoo.

4. Uskallat olla oma itsesi
”Persoonat jäävät haastattelussa mieleen”, Honkanen vinkkaa. Positiivinen asenne on plussaa!

Kiinnostuitko? Lidl etsii nyt useita koko- ja osa-aikaisia varastotyöntekijöitä Janakkalan jakelukeskukseensa! Tarjolla vakituisia työpaikkoja ja kesätöitä, katso ilmoitus »

Rakennusprojekteissa on usein mukana useita tekijöitä ja jokainen projekti on erilainen. Ei mikään ihme, että virheitä sattuu ja laatu vaihtelee. Hyvällä yhteistyöllä ja tarkalla työskentelyllä projektin jokaisessa vaiheessa saadaan kuitenkin aikaan laadukas lopputulos. Laadukkaan rakentamisen tunnistaa helposti. Siihen kuuluu onnistumiset niin virheettömyydessä ja rakentamisprosessin sujuvuudessa kuin onnistuneissa asiakaskohtaamisissakin.

Rakentamisen laadun ongelmat aiheutuvat usein monen tekijän summasta

Rakennusalalle on tyypillistä, että lopputulokseen vaikuttavat useat eri osapuolet. Työmaalla ovat tilaajat, suunnittelijat ja rakennuttajat. Lisäksi rakentaessa on huomioitava viranomaisten ohjeistukset. On luonnollista, että virheitä pääsee syntymään, mutta niitä voidaan ennaltaehkäistä tekemällä huolellista työtä jokaisessa rakentamisen vaiheessa. Myös riskialttiit tilanteet ja materiaalit on hyvä tuntea, jotta niiden kanssa osataan tehdä huolellista työtä.

Pahimmillaan heikko rakentamisen laatu saattaa johtaa esimerkiksi sisäilmaongelmiin, huurtuviin ikkunoihin ja teollisuuslattioiden halkeiluun. Virheiden korjauksista tulee lisäkustannuksia, ja tilaaja on tyytymätön lopputulokseen ja itse rakennusprosessiin. Laatuongelmiin voi olla monia syitä. Virheitä voi tulla suunnittelussa, materiaalivalinnoissa, työmaalla sekä rakennuksen käytön ja ylläpidon aikana. Puutteelliset lähtötiedot, kiireinen aikataulu ja alhaisimman hinnan priorisointi johtavat helposti tilanteisiin, joissa virheitä sattuu ja rakentamisen laatu kärsii.

Rakennusala luo ratkaisuja rakentamisen laadun parantamiseksi.

Rakennusalalla on jo pitkään panostettu voimakkaasti rakentamisen laatuun. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Rakennusteollisuus RT:n vuonna 2011 käynnistämä Laatupolku-hanke ja vuonna 1997 perustettu Rakentamisen laatu RALA ry. Laatupolku muun muassa tuottaa tietoa ja oppaita laadukkaan rakentamisen tueksi. RALA ylläpitää pätevyysrekisteriä ja myöntää yrityksille sertifikaatteja.

Viimeisin panostus rakentamisen laadun parantamiseksi on Paremman laadun puolesta -hanke, jossa on mukana useita rakennusalan toimijoita ympäri Suomen. Hankkeessa etsitään hyviä toimintamalleja, jotka tuodaan laajasti koko alan tietoon. Hankkeen osallistujat katsovat rakennuksia koko elinkaaren näkökulmasta. Rakennettavissa taloissa huomioidaan laadukkaat ratkaisut alusta alkaen mutta muistetaan myös rakennuksen ylläpidettävyys sen valmistuttua. Tavoitteena on, että rakennusten sisäilma pysyy terveellisenä ja kaikki toimii suunnitellusti heti valmistumisesta lähtien. Tämä vaatii sitä, että tilaajat, suunnittelijat ja rakentajat tekevät tiivistä yhteistyötä.

Rakennusalan toimijat ovat huomanneet, miten tietyt asiat vaikuttavat rakentamisen laatuun. Esimerkiksi Skanska on tehnyt listan asioista, joita rakentamisessa suositellaan välttämään. Listalta löytyy muun muassa äänieristetyt, pehmennetyt muovimatot sekä ohutseinämäiset sähkösinkityt putket holvien läpivienneissä. Listalla on myös asioita, joihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Näitä ovat muun muassa vuodonilmaisimilla varustetut puristusliittimet, hormielementit ja viemäreiden tuenta. Skanska pyrkii rakentamaan suositustensa mukaisesti mutta olosuhteet huomioiden. Myös muun muassa rakennusliike Pohjola on julkaissut listan tyypillisimmistä rakentamisen virheistä, joiden kanssa on syytä olla tarkkana. Näitä ovat muun muassa kylpyhuoneiden kaatovalut, putkivuodot, halkeamat seinissä ja katoissa sekä ikkunoiden säädöt ja huurtuminen. Sekä Skanskan että Pohjolan listat ovat luettavissa kokonaan Rakennuslehden artikkelista.

Lähteet:

Rakennusteollisuus
Sisäilmauutiset
Rakennuslehti

Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:

Rakennusala kansainvälistyy niin ulkomaille kuin kotimaassakin

Rakennusala jatkaa kasvuaan

Homeongelmia voidaan ennaltaehkäistä terveellä rakentamisella

Rakennusala tuo omat haasteensa työturvallisuuteen

Aliurakointi rakennusalalla – Joustoa talonrakentamiseen ja infrarakentamiseen

Putkiremontti pitää rakennuksen kunnossa – Muista remontoida asukkaat ja taloyhtiö huomioiden

Kerrostalojen uudisrakentaminen – Asuntoja sijoittajille, pienille perheille ja tyylitietoisille