Työtön voi parantaa työllistymismahdollisuuksiaan opiskelemalla uuden ammatin tai jatkokouluttautumalla. Tässä artikkelissa valotamme työttömyyteen ja opiskeluun liittyviä asioita. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyttä koskeviin kysymyksiin.
Työttömyyskorvaus ja opiskelu
Päätoimisena opiskelijana sinulla ei normaalisti ole oikeutta työttömyysetuuksiin vaan kuulut opintotuen piiriin. Voit saada työttömyyskorvausta opiskelun aikana, jos opiskelet sivutoimisesti, osallistut työvoimapoliittiseen koulutukseen tai joissakin tapauksissa myös omaehtoiseen kokopäiväiseen opiskeluun. TE-toimisto tutkii ja päättää, pidetäänkö sinua päätoimisena opiskelijana ja oletko oikeutettu työttömyyskorvauksiin opiskeluajalta. Ilmoita opiskeluaikeistasi TE-toimistoon mahdollisimman ajoissa.
Päätoimisiin opintoihin lasketaan ainakin seuraavat:
Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelu.
Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelu.
Alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelu yliopistossa.
Lukio-opinnot, joiden laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia (käytännössä normaalit lukio-opinnot)
Opintojen laajuus on opintosuunnitelmassa keskimäärin vähintään 5 opintopistettä, 3 opintoviikkoa tai 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti.
Opintojen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia
Päätoimisetkin opiskelut saatetaan joissakin tilanteissa tulkita sivutoimiseksi, jos olet esimerkiksi opiskeluaikana käynyt vakituisesti töissä tai toiminut yrittäjänä ja jäät näistä työttömäksi. Työttömyyskorvauksia saadaksesi sinun tulee toki täyttää myös muut etuuksien saamiseen liittyvät ehdot.
Työvoimapoliittinen koulutus
Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, toiselta nimeltään työvoimakoulutus, on työ- ja elinkeinohallinnon ulkopuolelta ostamaa koulutuspalvelua. Se on tarkoitettu vähintään 20-vuotiaille työttömille työnhakijoille ja työttömyyden uhkaamille henkilöille.
Koulutuksella pyritään useimmiten hankkimaan ammattitutkinto tai tutkinnon osa. Koulutuksessa voi olla mahdollista suorittaa myös kesken jäänyt tutkinto. Usein koulutuksissa tarjotaan käytännön työharjoittelua yrityksissä.
Työvoimapoliittiseen koulutukseen voit hakea erikseen TE-toimiston kautta. Koulutuksen ajalta sinulle maksetaan sitä työttömyyskorvausta, johon olet oikeutettu: peruspäivärahaa, ansiosidonnaista päivärahaa tai työmarkkinatukea. Tämän lisäksi voit saada osallistumispäiviltä kulukorvausta.
Työvoimapoliittinen koulutus mahdollistaa opiskelun ja työttömyysetuuksien saamisen. Omaehtoinen koulutus on usein opintotuen piiriin luettavaa opiskelua.
Omaehtoinen koulutus
Koulutus ja opiskelu on omaehtoista silloin, kun TE-toimisto ei järjestä koulutusta, eikä valitse opiskelijoita. Toisin sanoen sinä itse valitset, mitä opiskelet ja missä. TE-toimisto kuitenkin arvioi, täytätkö edellytykset, joiden perusteella opiskeluasi voidaan tukea työttömyysetuuksilla opintotuen sijasta.
Saadaksesi työttömyysetuutta omaehtoiseen opiskeluun sinun pitää olla:
Vähintään 25-vuotias
Ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja työnhakusi pitää olla voimassa.
TE-toimiston arvion mukaan koulutuksen tarpeessa ja opiskelu parantaa työllistymismahdollisuuksiasi
Sopinut opintojen tukemisesta työttömyysetuudella ennen opiskelun aloittamista.
Yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista on uudistaa ja digitalisoida työvoimahallinnon palvelut. Työvoiman ja työpaikkojen parempaan kohtaamiseen on kehitteillä Työmarkkinatori-niminen verkkopalvelu. Myös Duunitori on mukana kehittämässä Työmarkkinatoria pilottiprojektissa. Tälle sivulle on koottu perustiedot Työmarkkinatorista ja sen vaikutuksista työnhakuun.
Työmarkkinatori on julkinen palvelu, joka toteutuessaan kokoaa yhdelle digitaaliselle alustalle mahdollisimman kattavasti tiedot Suomessa avoinna olevista työpaikoista, työmahdollisuuksista ja työnhakijoiden osaamisesta.
Työnhakijoille tehdään palveluun profiilit heidän osaamisensa mukaan. Tarkoituksena on tuoda hakijoiden osaaminen nykyistä paremmin ja monipuolisemmin esille eikä keskittyä sokeasti kapeisiin ammattinimikkeisiin. Palveluun kootaan myös tiedot avoimista työpaikoista ja muista työmahdollisuuksista. Palvelu osaa yhdistellä sopivia työnhakijaprofiileja ja työpaikkoja toisiinsa muun muassa semanttisen analytiikan ja jatkuvasti oppivan tekoälyn avulla. Jatkossa työtä tai työntekijöitä ei tarvitse etsiä erikseen useilta eri alustoilta, vaan mahdollisimman paljon tietoa pyritään keskittämään yhteen kansalliseen palveluun.
Työmarkkinatori on osa hallituksen tavoitetta digitalisoida julkisia palveluita.
Ainutlaatuinen konsepti – mukana myös yksityinen sektori
Työmarkkinatori tällaisessa muodosssaan on toistaiseksi ainutlaatuinen konsepti Euroopan Unionissa.
Työmarkkinatori on niin massiivinen uudistus, että se olisi hankala toteuttaa pelkästään julkisen sektorin voimin. Uudistuksen suunnitteluun ja toteutukseen on siis otettu mukaan myös yksityinen sektori. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palveluun haetaan reaaliaikaisesti tietoa avoimista työpaikoista yksityisten yritysten sivuilta, esimerkiksi myös Duunitorilta.
Taustalla hallituksen työllisyyden parantamisen kärkihanke
Työmarkkinatori on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa työvoimahallinto uudistetaan paremmin työllisyyttä tukevaksi. Työvoimahallinnon uudistus on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Työmarkkinatorista vastaa Työ ja elinkeinoministeriö sekä KEHA-keskus eli TE-toimistojen ja ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus.
Maaliskuussa lanseerataan Työmarkkinatorin pilotti
Työmarkkinatorin on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä. 14.3. lanseerataan pilottiversio Työmarkkinatorista, jonka avulla kerätään tietoa ja palautetta palvelun toimivuudesta. Pilottiversion pohjalta kehitetään Työmarkkinatorin lopullinen versio.
Duunitori mukana Työmarkkinatorin pilottivaiheessa
Duunitori sekä kuusi muuta start up -yritystä ovat mukana Työmarkkinatorin pilottiversion toteuttamisessa. Työmarkkinatorin johtava ajatus on ottaa yksityiset yritykset mukaan työnvälityspalvelujen toteuttamiseen, ja siksi myös pilottiversion toteuttamiseen on otettu yksityisiä yrityksiä mukaan.
Työmarkkinatori pähkinänkuoressa:
Digitaalinen ja älykäs palvelu, jonka avulla työnhakijat ja työmahdollisuudet kohtaavat
Taustalla hallituksen kärkihanke työllisyyden parantamiseksi sekä pyrkimys digitalisaatioon
Palvelun on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä
Maaliskuussa 2017 julkaistaan Työmarkkinatorin kokeiluversio
Duunitori on mukana Työmarkkinatorin kokeiluversion toteuttamisessa
Haaveiletko kesätyöpaikasta, mutta oikeiden työpaikkojen löytäminen tuntuu hankalalta ja aikaa vievältä? Duunitorin sivuilta löydät uusimmat kesätyöpaikat helposti ja nopeasti. Myös seuraamalla kesätyöpaikkakaupunkien Facebook-sivuja varmistat, ettei haluamasi työmahdollisuus mene ohitse!
Julkaisemme joka viikko artikkelin, johon keräämme juuri nyt auki olevia, mielenkiintoisia kesätöitä. Katso myös viikoittain päivittyvä artikkelimme, johon listaamme alle 18-vuotiaiden kesätöitä. Tämän lisäksi löydät sivuiltamme paljon hyödyllisiä vinkkejä kesätöiden etsimiseen.
Positio: Kovanen Student Education -ohjelma 2017 Työnantaja: Kovanen Sijainti: Helsinki Hakuaika päättyy: 12.03.2017 Lisätietoja: Kovanen etsii kesätöihin autonkuljettajia. Kesätyöhön kuuluu koulutus kuljettajan ammattiin ja työssä on mahdollista jatkaa syksyllä osa-aikaisena esimerkiksi opintojen ohella.
Positio:Tarjoilijoita Tampereen kylpylään Työnantaja: Enjoy Sijainti: Lapinniemenranta, Tampere Hakuaika päättyy: 28.03.2017 Lisätietoja: Haetaan tarjoilijoita Holiday Club Tampereen kylpylään.
Positio:Puutarhatyöntekijöitä kesäksi Sijainti: Naantali ja Ruissalo, Turku Hakuaika päättyy: 26.03.2017 Lisätietoja: Puutarhatyöntekijöitä haetaan Naantalin ja Ruissalon kylpylöihin.
Positio:Kesätyöntekijöitä siivoustehtäviin Työnantaja: Personalhuset Staffing Group Sijainti: Oulu ja lähialueet Hakuaika päättyy: 16.04.2017 Lisätietoja: Tarjolla on erilaisia työtehtäviä ja erimittaisia työsuhteen kestoja, joten työ sopii monenlaiseen elämäntilanteeseen.
Positio: Kesätyöntekijä Työnantaja: Plaudite Oy Sijainti: Kouvola Hakuaika päättyy: 31.03.2017 Lisätietoja: Tarjolla on kesätöitä useilla eri aloilla, esimerkiksi kaupan, ravintolan, leipomon, tuotannon, teollisuuden ja rakennuksen aloilla. Työtä on tarjolla sekä ammattilaisille että kokemattomammille tekijöille.
Positio: Kesätyöntekijöitä Sokos Hoteleihin Työnantaja: Sokotel Oy Sijainti: Helsinki Hakuaika päättyy: 31.03.3017 Lisätietoja: Original Sokos Hotel Helsinki etsii kahteen ravintolaansa tarjoilijoita ja kokkeja kesäksi. Kerroshoitajia etsitään kesäksi Solo Sokos Hotel Torniin ja Original Sokos Hotel Vaakunaan.
Positio: Kokkeja ja tarjoilijoita kesäksi Norjaan Työnantaja: Opteam Oy Sijainti: Norja Hakuaika päättyy: 31.03.2017 Lisätietoja: Hauska tilaisuus viettää kesä Norjassa!
Millaisia erilaisia uramahdollisuuksia Rajavartiolaitoksella on tarjota henkilölle, joka pitää luonnosta ja siellä liikkumisesta? Tutustuimme Vaalimaalla työskentelevän koiranohjaajan sekä Porvoon merivartioaseman konemiehen työpäiviin.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Haku peruskurssille on käynnissä!
Valtakunnan maarajaa tarkastavat koirat ohjaajineen
Koira hyppää halukkaasti autoon ja partio on valmiina aamun kierrokselle. Ennen lähtöä työntekijät ovat kokoontuneet yhteen käydäkseen läpi päivän agendaa. Partiossa jalkaudutaan maastoon, tarkastetaan rajaa ja suoritetaan samalla ulkomaalaisvalvontaa. “Raja tarkastetaan aina koiralla. Kesäisin kuljemme yleensä jalan, talvella keleistä riippuen myös hiihtäen tai moottorikelkalla”, kertoo Vaalimaan rajavartioasemalla koiranohjaajana työskentelevä Marko Lehikoinen.
Vaalimaan rajavartioasemalla on kaksi päätehtävää: koiranohjaaminen sekä partiointi. Koiranohjaaja kouluttaa ja usein myös kasvattaa koiran pennusta asti. Mieleisen pennun saa joko valita itse tai ottaa laitoksen tarjoaman koiran. Kaikki koirat eivät aloita työuraansa pentuna, vaan myös aikuisia koiria otetaan työpareiksi. Lehikoisella on ollut tähän mennessä kaksi pentua sekä kaksi aikuista koiraa: “Kun kasvatat koiran pennusta asti, tiedät siitä kaiken. Aikuinen koira on aina vähän eri juttu.” Partiomiehet kulkevat partiossa koiramiesten mukana ja partioinnin lisäksi heillä on tehtävänään esimerkiksi ajoneuvojen ja kaluston huoltoon liittyviä tehtäviä.
Koiranohjaajan perustehtävä on valtakunnan rajan tarkastaminen koiralla, jotta varmistutaan siitä, ettei kukaan ole ylittänyt rajaa luvattomasti. Lisäksi koiran kanssa voidaan etsiä esimerkiksi henkilöitä ja esineitä rakennuksista ja maastoista. Toisinaan etsitään maastokätköjä, jotka voivat sisältää esimerkiksi tupakkaa tai alkoholia. Kun koira onnistuu ja löytää kätkön, se tuo Lehikoiselle hyvää fiilistä siitä, että koira todella toimii.
Koiranohjaajan vastuulla on myös koiran hyvinvointi ja työssä jaksaminen. Kuvassa rajaa tarkastetaan koiralla.
“Oma kädenjälki näkyy koirassa joka päivä”
Myös koira voi väsyä, ja koiranohjaajan tehtävänä onkin tuntea koiransa ja tarkkailla sen kuntoa. “Esimerkiksi kesällä kuumilla keleillä kannattaa lyhentää pätkiä, ja katsoa miten koira voi. Pitkä työputki vaikuttaa myös koiraan”, Lehikoinen toteaa. Myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen vaikuttaa: “Yksi koira tuli työnarkomaaniksi. Siitä tuli pitkillä vapailla rauhaton. Koirille työpaikka ja touhuaminen on ykköshomma ja osa ei välttämättä pääse roolista tietyllä tavalla eroon.”
Koiranohjaajaksi voi hakea viiden vuoden rajavartijatyökokemuksen kartuttua. Koiran kouluttaminen on Lehikoisen mukaan parhaimmillaan äärettömän palkitsevaa ja joskus myös äärettömän ärsyttävää. “Oma kädenjälki näkyy joka päivä koirassa. Itsestään on löydettävä nöyryyttä ja pyrittävä korjaamaan virheitään. Kun koiran kasvattaa pennusta asti ja sen saa työ- ja käyttökuntoiseksi ollen varma että se toimii, se on kyllä hieno tunne”, Lehikoinen sanoo.
Suurin haaste on Lehikoisen mukaan koiranohjaamistaidon eteenpäin vieminen. “Ala on murroksessa. Koiran käyttö tulee monipuolistumaan ja mukaan tulee esimerkiksi koiran mukaanottaminen tapaturmapaikoille. Eli jos jotakin sattuu, koiraa voidaan käyttää esine-etsinnässä tai selvittämään, miten henkilö on kulkenut alueella.”
Merellä partioidaan veneillä, jääkulkuneuvoilla ja moottorikelkoilla
Jussi Kaikkonen aloitti uransa rajavartijana rajatarkastuksen parissa lentokentällä. Kiinnostus meripuoleen syttyi, ja Kaikkonen päätyi käymään työnsä ohella ensin konemieskoulun ja sen jälkeen vielä Kotimaanliikenteen laivurikurssin. Kun kurssipaperit löytyivät taskusta, alkoi ovia avautumaan: Kaikkonen sai valita, halusiko merivartioasemalle Nauvoon vai Porvooseen. Nyt hän on työskennellyt Porvoon asemalla konemiehenä kolmisen vuotta.
Konemiehen tehtävänä on varmistaa huolloin, että koneet ja laitteet pysyvät toimintakunnossa. Hän seuraa myös muun muassa polttoaineiden kulutusta. Konemiesten lisäksi merivartioasemalla työskentelee kansimiehiä, joiden työhön kuuluvat partiointi, meriliikennevalvonta ja meripelastus.
Hienot maisemat voivat yllättää partiossa. Kaikkonen nappasi kuvan jääntiedusteluretkellä.
Myös konemiehet partioivat joka päivä. Merivartiossa veneet ovat pääasiallinen kulkuväline, mutta talvisin käytetään myös esimerkiksi moottorikelkkoja tai jääkulkuneuvoa jääntiedusteluretkillä. “Olen ollut esimerkiksi helikopterin kyydissä jääntiedustelupartiossa ja poliisin matkassa. Merivartijana näkee oikeastaan kaikkea”, Kaikkonen kertoo.
Millaisia pelastustehtäviä merivartijat tekevät? “Palkitsevinta on ihmisten auttaminen. Jos moottorivene on sammunut, hinaamme sen rantaan. Jos saaressa on loukkaantunut ihminen ja saamme hänet kuljetettua apuun, niin omaiset ovat erittäin kiitollisia. Asiakkaiden positiivinen palaute on syy, miksi tätä jaksaa tehdä.”
Vesiliikenne on hiljaisempaa talviaikana, jolloin on hyvä aika kartuttaa esimerkiksi meripelastustaitoja. “Olemme sopineet Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa, että käymme talvikausina ambulanssissa katsomassa ensivastetoimintaa. Se helpottaa toimintaamme kesällä, kun potilaan kohtaaminen ja muu on luontevampaa”, Kaikkonen kuvaa.
Itäraja vetää monenlaista kulkijaa – Hyvä työyhteisö saa rajavartijan jaksamaan
Vaalimaan alueella on iso rajanylityspaikka, mikä tuo Lehikoisen työhön mielenkiintoisia haasteita. “On ollut kaikennäköisiä kommelluksia. Ihmiset tulevat katselemaan, miltä itärajan miinakentät ja partiotornit näyttävät, vaikka ei täällä oikeasti mitään miinakenttiä olekaan. Turisteja kiinnostaa, mitä täällä tapahtuu”, hän toteaa.
Kyläläiset ovat rajavartijoille hyvä apu alueella liikkuvien jäljittämiseen. “He soittavat herkästi, jos kulmilla liikkuu outoja tyyppejä”, Lehikoinen kiittelee. Rajavartijan työ on hälytysluontoista, kuten Kaikkonen kertoo: “Keikka voi tulla milloin vain, eikä koskaan tiedä, millainen se on. Vaikeinta on lähteä hälytyskeikalle yöllä kolmen aikaan. Pitää ensin ravistella itsensä hereille ja kuitenkin kaiken pitäisi tapahtua nopeasti.” Kaikkonen kertoo, että yllättävät hälytykset lisääntyvät varsinkin kesällä, jolloin hän usein pysyttelee asemalla myös ollessaan varalla.
Rajavartioasemalla tehdään kolmivuorotyötä ja työvuoroja voi olla käytännössä milloin vain. Vuoroihin saa haastateltavien mukaan vaikuttaa hyvin – toiveet ja harrastukset otetaan huomioon. Kaikkonen kuitenkin muistuttaa, että työ ei sovi ihan kaikille: “Tarvitaan pitkää pinnaa. Esimerkiksi jos asiakas provosoi, tärkeintä on ettet provosoidu. Kun lähdetään partioon, koskaan ei tiedetä kauanko siinä menee. Jos esimerkiksi nälkäisenä tulee kiukku tai ei osaa toimia väsyneenä, ei kannata lähteä tähän työhön.”
Asemalla ei kuitenkaan tunnu ikävältä olla pidempiäkin aikoja, sillä hyvät työkaverit ja työyhteisö pitävät mielen virkeänä. “Työkaverit ovat erittäin ammattitaitoisia ja asemalla vallitsee hyvä huumori ja kannustava ilmapiiri. Luotamme toisiimme – se on tärkeää jos esimerkiksi jotain sattuu”, Kaikkonen kertoo. Lehikoinen on samaa mieltä. “Kaikkien kanssa on hyvät välit. Pienenä työyhteisönä olemme aina samojen naamojen kanssa tekemisissä, mutta eipä niihin kyllästy”, hän naurahtaa.
“Itse kun tykkään liikkua paljon ulkona ja touhuta koneiden ja laitteiden parissa, niin mulle tämä on unelmaduuni. Jos en tätä tekisi, niin en tiedä mitä”, Kaikkonen kertoo tyytyväisenä.
Kiinnostuitko työstä rajavartijana? Peruskurssin suoritettuaan voi hakeutua kokemuksen kartuttua esimerkiksi koiranohjaajan tai konemiehen tehtäviin! Kurssille voit hakea vielä 31.3. asti.
Suomalainen työnhakukone ja rekrytointimedia Duunitori selvitti nuorten kokemuksia kesätyönhausta kyselyn avulla. Tuloksissa tuli esiin, että kesätyönhaku koetaan enimmäkseen vaikeana ja ahdistavana: ”Kesätyönhaku on jokavuotinen stressin aihe ja pakollinen paha”, kertoo yksi vastaajista.
Moni kertoi parhaan kesätyökokemuksensa olleen itse asiassa se, että hakija ylipäätään sai kesätöitä. Suuri osa vastaajista koki kesätyönhaun olevan turhaa ilman omia verkostoja tai suhteita.
Rekrytointiprosessissa risoo se, ettei hakemukseen saa vastausta
Työpaikkailmoituksen selkeys ja rekrytointiprosessin sujuminen vaikuttivat eniten mielikuvaan työnantajasta. Vastauksissa arvostettiin eniten sitä, että työnantaja on kommunikoinut sujuvasti hakijan kanssa ja pitänyt ajan tasalla rekrytointiprosessista. Hyvä kommunikointi rekrytoinnissa vaikuttaa kuitenkin olevan poikkeus, sillä yli puolelle hakijoista ei viestitä prosessin etenemisestä tai niin tehdään vain harvoin. Vastauksissa työnantajilta toivottiin avoimuutta ja nopeutta rekrytointiprosessiin, sekä harmiteltiin hauista jäävää epätietoisuutta.
”Kesätyönhaku on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Huono hakijakokemus jää hakijoiden mieleen ja siitä kerrotaan myös usein kavereille eteenpäin. Kyselyn tulos osoittaa, että monet työnantajat eivät täysin hallitse omaa rekrytointiaan. Jos yritykset kohtelisivat asiakkaitaan kuten työnhakijoita, niin yritys tuskin olisi olemassa”, toteaa Duunitorin toimitusjohtaja Thomas Grönholm.
Kesätyöt ovat vastanneet pääsääntöisesti odotuksia
Odotukset kesätyötä kohtaan olivat täyttyneet melko hyvin tai erittäin hyvin 80 %:lla vastaajista. Ne vastaajat, joiden odotukset eivät olleet täyttyneet, mainitsivat syiksi muun muassa huonon perehdytyksen, huonon kohtelun ja sen, että luvattu työnkuva ei pitänyt. Puutteita nähtiin sekä työpaikan yleisessä ilmapiirissä että esimiehen toiminnassa: ”Työnantajan olisi pitänyt kohdella minua kuin ketä tahansa muutakin (kesä)työntekijää, eikä kuin kesätyttöä.”
Kysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2017 sähköisellä kyselylomakkeella, joka keräsi yhteensä melkein 900 vastausta. Vastaajista noin 80 % oli 15-24-vuotiaita opiskelijoita. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin perustietojen lisäksi muun muassa mielipiteitä kesätyön valintaan vaikuttavista tekijöistä ja kesätyönhakuprosessista. Vastaajille annettiin myös tilaisuus kertoa vapaasti sekä hyvistä että huonoista kesätyökokemuksistaan.
Jos olette kiinnostuneet saamaan lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista, autamme mielellämme:
Duunitori on Suomen suurin työnhakukone ja uudenaikainen rekrytointimedia, joka kokoaa yhteen avoimet työpaikkailmoitukset ja ohjaa ne oman portaalinsa lisäksi sadoille ylläpitämilleen sosiaalisen median sivuille. Duunitorin työelämäosio tarjoaa ajankohtaisia vinkkejä ja uutisia liittyen työnhakuun, työelämään ja rekrytointiin. www.duunitori.fi
Manpower julkisti jälleen vuosittaisen työmarkkinabarometrinsa toisen vuosineljänneksen tulokset. Viesti on, että suomalaiset työnantajat suunnittelevat varovaisesti työvoiman lisäämistä.
11 prosenttia työnantajista aikoo lisätä henkilöstönsä määrää huhti-kesäkuussa 2017. 87 prosenttia aikoo pitää henkilöstönsä määrän ennallaan ja 2 prosenttia suunnittelee vähennyksiä henkilöstön määrässä. Työllistämisaikeiden indikaattori on siis +5 % eli 4 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan.
Eniten kasvua on nähtävissä rahoitus- ja vakuutus- sekä kiinteistö ja liike-elämän aloilla, joilla 16 prosenttia työnantajista suunnittelee henkilöstön lisäämistä. Seuraavaksi eniten kasvavat majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä julkisen hallinnon, koulutuksen, terveyden ja sosiaalipalvelujen alat.
Lähde: Manpower Groupin yritysbarometri Q2 2017
Kansanedustajat peräävät vielä parempien tulosten perään
”Tulos ei muuta kokonaiskuvaa Suomen työmarkkinoista. On parempi, että kasvu on suurempi kuin nolla, mutta se ei silti ole riittävän hyvä”, kommentoi kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).
Vartiaisen mukaan avain hyvään talouskehitykseen on, että työllisyys jatkaa kasvuaan ilman, että myös palkat kasvavat. ”Viime päivinä on ollut keskustelua palkanalennuksista, mutta siihen en kuitenkaan näe tarvetta”, Vartiainen sanoo ja viitannee Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti MattilanHelsingin Sanomilleantamaan haastatteluun, jossa tämä esitti, että suomalaisten palkat ovat tällä hetkellä 10-15% liian korkeat.
Myöskään SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman ei ole yllättynyt barometrin tuloksesta:
”Tilanne on linjassa yleisten talous- ja työllisyysennusteiden kanssa. Pientä kasvua on, mutta ei mitään merkittävän suurta.”
”Kasvu on tullut rakentamisesta ja palveluista eli kotimarkkinoista. Se ei ole huono asia, mutta avain olisi viennin puolella”, Lindtman sanoo.
Työmarkkinabarometrin mukaan kasvuaikeet ovat vahvimmat Etelä-Suomessa
Manpowerin barometrin mukaan työllistämisaikeet ovat painottuneet Etelä-Suomeen, jossa työllistämisaikeiden indikaattori näyttää 12 prosenttia. Pohjois-Suomessa indikaattori on miinuksella 15 prosenttia.
Manpowerin työmarkkinabarometri kertoo, että eniten työllistämisaikeita on Etelä-Suomessa ja vähiten Pohjois-Suomessa.
Seuraavana Duunitorin vierasblogissa pääsemme tutustumaan nykypäivän finanssialaan. Kirjoittajat Juho Koli ja Henri Hyppönen kertovat myös, mitä uusilta osaajilta tänä päivänä odotetaan.
Finanssiala muuttuu – mitä uusilta työntekijöiltä vaaditaan?
Pankki- ja finanssimaailman työt on klassisesti totuttu näkemään kassavirkailijoina, pankkiireina ja sijoitusneuvojina. Alan disruptiosta, eli murroksesta ja muutoksesta, keskustellaan paljon, eikä tämä tokikaan voi olla näkymättä myös työtehtävien ja työntekotapojen muutoksena.
Digitalisaatio lisää huikealla vauhdilla modernien palvelukanavien, esimerkiksi verkkoneuvottelujen, chattien ja sosiaalisen median alustojen, käyttöä asiakkaan toiveiden toteuttamiseen. Robotisaatio taas osaltaan tuottaa huomattavasti ihmistä nopeammin analyyttista, päätöksenteossa tarvittavaa dataa. Robotit kykenevät jo nyt ohjaamaan asiakasta esimerkiksi sijoitustuotteissa erittäin tehokkaasti hänen riskiprofiilinsa mukaisiin sijoituskohteisiin.
Nyt ja tulevaisuudessa alalle hakeutuvilta henkilöiltä vaaditaankin aivan toisenlaisia taitoja ja kykyjä kuin nyt alalta eläköityviltä aikanaan, jolloin kaunis käsiala saattoi auttaa hakijaa työnhaussa.
Asiakkaat kohdataan yksilöinä
Finanssialan avoimissa työpaikoissa toivomme ja vaadimme hakijoilta mm. joustavuutta ja mukautumiskykyä, mahdollisuutta työskennellä laajoin palveluajoin, verkostoitumiskykyä, ”muutoksen rakastamista” ja ennen kaikkea asiakaslähtöisyyttä. Nämä ovat hienoja termejä, mutta kaikki välttämättömiä niin finanssialalla kuin yleisestikin nykypäivän työelämässä pärjäämiseksi.
Kysyntä finanssipalveluille on muuttumassa entistä ympärivuorokautisemmaksi. Avainroolissa sinänsä varsin homogeenisissä finanssitaloissa on asiakaslähtöisyys, joka meille rekrytoijana tarkoittaa ennen kaikkea tunnejäljen jättämistä asiakkaalle, yksilöllistä kohtaamista ja aitoa kuuntelua. Räätälöityjä ratkaisuja ja asiakastyytyväisyyttä, ei formaattiin puristettuja kysymyspatteristoja ja vakioratkaisuja.
Finanssialan osaajilta odotetaan asiakaslähtöisyyttä ja verkostoitumistaitoja.
Muutoksessa pitää pysyä mukana
Asuntorahoituskin on siirtymässä enemmän ja enemmän kohti ratkaisumyyntiä. Talouden kiihtyvällä vauhdilla toistuva syklisyys ja disruptio taas tekevät finanssialasta alati muuttuvan pelikentän. Ainoastaan nopea reagointi esimerkiksi lisääntyvän kilpailun, muuttuvan asiakaskäyttäytymisen ja lisääntyvän regulaation suhteen pitää alan toimijoiden kannattavuuden riittävänä, jotta tulevaisuuteen riittää investoitavia euroja.
Nopea oppiminen, sopeutuminen ja hyvät viestintätaidot tekevät hakijasta erittäin houkuttelevan ja ovat vahva askel kohti työllistymistä. Viestintä on erittäin tärkeässä roolissa niin työyhteisössä pärjäämisessä, kuin asiakaskommunikaatiossakin. Suurimmassa osassa asiakasreklamaatioita kysymys onkin epäonnistuneesta kommunikaatiosta, ei niinkään huonoista tuotteista, tai virheellisistä neuvoista.
Kohtaaminen tapahtuu yhä useammin uusissa kanavissa
Tällä hetkellä katsaus alalla ja erityisesti pankeissa avoimena oleviin työpaikkoihin kertoo, että työtä on tarjolla paljon erilaisissa data- ja IT-puolen tehtävissä, niin koodaamisen kuin datan analysoinninkin puolella. Monella liiketoiminnan osa-alueella haetaan kehittäjiä ja visioijia, vaikkakin usein monimutkaisilta kuulostavin tittelein. Pankki kohtaa asiakkaan edelleen henkilökohtaisesti, mutta kohtaamiset tapahtuvat uusissa palvelukanavissa. Digitaalisten kanavien suosittelu ja esittely myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä ovat myös vastaus jatkuvasti kasvavalle kysynnälle.
Myös väestörakenteen ikääntyminen näkyy esimerkiksi varallisuudenhoidon lisääntyvänä kysyntänä. Sekä sijoitusasiantuntijoille että varainhoitajille on nyt kysyntää. Kaikki nykyiset asiakaspalvelutehtävät edellyttävät hakijoilta kykyä suoriutua tehtävästään niin kasvokkain kuin verkkoneuvottelunkin keinoin. Sujuva tietotekniikan perusasioiden hallinta ja innostus erinomaisen asiakaskokemuksen tuottamiseen pitää olla hakijan asenteeseen koodattu.
Pankki kohtaa asiakkaat nykyään myös digitaalisissa palvelukanavissa.
Tehtävien kirjo on valtava
Urapolkumahdollisuuksia alalla on runsaasti. Perinteiset, katukuvassa näkyvät konttorit pitävät perusverkostona pintansa, toki optimoituna määrällisesti. Hakija, joka on esimerkiksi tradenomiksi valmistunut, saattaa työllistyä ensimmäisessä vaiheessa uraansa asiakaspalveluun.
Seuraava steppi voi olla tutustuminen perinteisen konttorin maailmaan. Vaikka sähköisen allekirjoittamisen mahdollisuudet laajenevat koko ajan, kokee moni mukavana asuntokauppojen loppuun saattamisen ”livenä”.
Asuntorahoitus on pankkien yhteiskunnallisestikin tärkeä tehtävä, jonka oppiminen ja kauppojen toteuttaminen konttorissa on varmasti uralla myöhemmin arvostusta saava osa-alue. Tämän jälkeen voi olla valittavissa erikoistuminen vaikka yritysrahoitukseen, joka on oma antoisa ja vaativa maailmansa, säästämisen ja varallisuudenhoidon tehtävät, tai vaikka vakuutusliiketoiminta.
Lisäksi ainakin osa alan yrityksistä murtautuu voimakkaasti ulos perinteisistä raameistaan, joten tehtävien kirjo on valtava. Suuri osa alan toimijoista on kansainvälisiä, tai ainakin pohjoismaisia, joten kielitaitoiselle eivät valtakunnanrajatkaan asetu esteeksi kehitykselle.
Mitä finanssiala odottaa hakijalta?
5 vinkkiä:
1. Asenne: Päätä onnistua ja ymmärrä huomisen finanssimaailmaa.
2. Asiakaspalveluhenkisyys: Eläydy asiakkaan elämäntilanteisiin ja varmista aina asiakkaan tarpeet.
3. Muuntautumiskyky: Opi nopeasti uutta ja ole joustava.
4. Tavoitteellisuus: Pysy tulosnälkäisenä ja aseta tekemisellesi korkeat tavoitteet.
5. Sosiaalisuus: Ymmärrä, että et tee töitä yksin ja ole hyvä tiimipelaaja. Kuuntele, vinkkaa ja pyydä, sekä jaa palautetta kehittyäksesi!
”Meiltä usein kysytään rekrytoinnin yhteydessä, että minkälainen on paras hakija, tai valitaanko aina paras hakija. Vastaamme aina, että sopivin ihminen valitaan, ei paras.”
Juho Koli
Juho Koli tulee Turusta ja toimii Nordeassa digitaalista asiakaspalvelua verkkoneuvottelujen kautta tarjoavan konttorin johtajana. Kolilta löytyy 10 vuotta finanssialan kokemusta vakuutusliiketoiminnasta ja pankkialalta sekä yritys-, että henkilöasiakasrahoituksesta.
Henri Hyppönen
Henri Hypponen asuu Turussa ja toimii johtajana Nordeassa. Hän on digitaalisen asiakaspalvelun ammattilainen, sekä rekrytoinnin ja henkilöstöjohtamisen spesialisti.
Kengät eteiseen ja reipas kädenpuristus. Astuessa sisään Värväämölle noudatetaan aina samaa kaavaa, mutta kaikki jäykkyys on jätetty toimiston ulkopuolelle. Tässä yrityksessä ei jää epäselväksi, että työtä tehdään rennolla ja hyvällä fiiliksellä.
Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Värväämön kanssa, joka tekee rakennusalan henkilöstönvuokrausta ja suorarekrytointeja pääasiassa Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Oulun seudulla. KATSO VÄRVÄÄMÖN AVOIMET TYÖPAIKAT »
Työntekijät eivät ole harmaata massaa
Värväämön työntekijät tekevät töitä asiakkaiden työmailla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla.
Keitämme kahvit ja istuudumme juttelemaan Värväämön tiimin kanssa.Vuonna 2015 perustetun Värväämön tavoitteena on muuttaa rakennusalaa ja vuokratyön mainetta panostamalla avoimuuteen, työoloihin ja työntekijöiden hyvinvointiin. Perustajajäseniltä löytyy aiempaa kokemusta henkilöstövuokrauksesta, joten rakennusalan tilanne oli heille tuttu: ”Törmäsimme lähes päivittäin siihen ilmiöön, että ihminen ei ole enää ihmisen arvossa, vaan jotain työllistettävää massaa. Halusimme muuttaa työnvälitystä ihmisläheisemmäksi”, kertoo Janne, yksi Värväämön perustajajäsenistä.
Halusimme muuttaa työnvälitystä ihmisläheisemmäksi.
Rekrytoinnista vastaava Miska tunsi Värväämön perustajat myös aiemmasta työpaikastaan.”Kun rekrytoinnissa aukesi paikka, harkitsin ehkä puoli sekuntia lähdenkö mukaan.” Työhaalareihin pukeutuneet Harri ja Seppo työskentelevät asiakkaiden rakennustyömailla pääkaupunkiseudulla. Harrilla oli oma rakennusalan yritys ennen työpaikkaa Värväämöllä: ”Kaikki aika meni siihen, että etsin yritykselleni hommia ja asiakkaita. Nyt Värväämö etsii töitä minulle. Miksi ettiä töitä, jos on olemassa firma joka tekee sen puolestani”, Harri sanoo.
Hommat tehdään täysillä, muttei tosissaan
Yksi Värväämön perustajista, Janne Palosaari hoitaa yrityksen päivittäisten asioiden lisäksi myyntiä ja markkinointia.
Värväämöllä haluttiin tehdä työnvälitystä omalla tyylillä. ”Täällä tehdään paljon muitakin asioita kuin töitä ja me tunnemme meidän tekijät. Täällä ollaan niin läheisiä, että työntekijät ovat enemmän kuin kavereita”, Janne kehuu. Värväämö auttaa ja tukee työntekijöitä myös asioissa, jotka eivät välttämättä liity suoraan työntekoon. ”Uskon siihen, että ihminen joka toiselle tekee hyvää saa siitä itse myös takaisin”, Seppo kommentoi.
Tulimme tänne tekemään töitä eikä ettimään titteleitä.
Yritys kasvaa henkilöstömäärältään erityisesti kesän sesonkiaikaan: ”Homma toimii saumattomasti, kun työasiat hoidetaan työasioina fiksusti ja asiat asiallisesti. Tehdään täysillä, muttei tosissaan”, Miska tiivistää. Värväämöllä ei käytetä titteleitä, mutta kun työasioista sovitaan, jokainen tietää kenen vastuulla asian hoitaminen on. Kaikilla Värväämön toimihenkilöillä on yhteistä työhistoriaa ja he ovat kavereita siviilissäkin. ”Kun ollaan töissä, niin kaikki tietävät oman paikkansa ja siitä ei lipsuta. Jokainen täällä haluaa myös auttaa ja jeesata toista”, Miska kertoo. ”Tulimme tänne tekemään töitä eikä ettimään titteleitä. En näe meidän alalla mitään hyötyä titteleistä, emmekä tarvitse egon pönkitystä”, Janne kommentoi.
Avoimesti paras – mitä sitä peittelemään
”Avoimesti paras, mitä sitä peittelemään” -motto kertoo siitä, että työasioista puhutaan Värväämöllä avoimesti työntekijöiden kanssa. ”Saan täältä tiedon, mitä töitä seuraavaksi on tulossa, eli tiedän koko ajan missä mennään töiden suhteen. Monissa yrityksissä työntekijä ei tiedä yhtään miten firmalla menee”, Harri kertoo.
Monissa yrityksissä työntekijä ei tiedä yhtään miten firmalla menee.
Värväämöllä ei ole karensseja tai siirtomaksuja ja neljän kuukauden vuokratyösuhteen jälkeen työntekijä voi vapaasti siirtyä asiakkaan kirjoille, mikäli asiakas ja työntekijä molemmat niin haluavat. ”Jos työntekijä ja asiakas haluavat kätellä keskenään, niin sehän onnistuu. Se on asiakaslupauksemme. Kaikille tekijöille annetaan vapaus päästä eteenpäin ja saada vakituinen työpaikka.” Lähes kaikissa yrityksissä tämä ei ole käytännössä mahdollista ilman karenssiaikaa. ”On todella väärin, että siinä vaiheessa kun työntekijä on saamassa varmuudella työtä ja suunnittelemassa asioita eteenpäin, niin joku vuokrafirma seisoo siinä välissä. Se on julmaa”, Janne ihmettelee.
Luovutaan sanasta työhaastattelu
Värväämön rekrytoinnista vastaava Miska Kulju varaa aikaa keskusteluun työnhakijan kanssa.
Työhaastattelussa jännitys on pahin ansa, mihin hakija voi tippua.
Värväämön rekrytoinneista vastaava Miska kertoo vierastavansa sanaa työhaastattelu. ”Se luo tietynlaiset raamit. Haastatteluun saattaa tulla kokenut kirvesmies, jolla on työuraa enemmän kuin mulla on ikää.”
Miskan tehtävä on kuunnella hakijan uratarina, tehdä muistiinpanoja ja ohjailla keskustelua haastattelun aikana. ”Keskustelun pitää olla mahdollisimman rento ja vuorovaikutteinen. Jännitys on pahin ansa, mihin kaveri voi tippua.”
”Penkkiin saattaa istua sellainen kaveri joka on ollut 2-3 vuotta työttömänä, laittanut kymmeniä tai satoja hakemuksia, eikä ole päässyt yhteenkään haastatteluun. Todennäköisesti henkilö saapuu tilanteeseen kokovartalokrampissa.” Jos hakija on jännittynyt, Miska juttelee ensimmäiset minuutit vaikka säästä. ”Tunnin aikana me saamme eniten hakijasta irti ja myös hakija saa meistä oikeanlaisen kuvan. Me halutaan olla hyvä ja luotettava työnantaja. Jos tunnissa juoksee neljä haastattelua läpi, väitän että hakijat ei silloin saa hyvää kuvaa yrityksestä.” Keskustelun lisäksi Miska varaa aikaa henkilön taustojen selvittämiseen. Hän soittaa suosittelijoille ja entisille työnantajille selvittääksen, mitä henkilö on tehnyt ja minkälainen työntekijä on kyseessä.
Ahkera on palkkansa ansainnut
”Täällä kaikki ovat samanarvoisia, on kansallisuus, ihonväri, uskonto tai mikä tahansa vähemmistön edustaja, niin täällä on kaikkienemmistöä”, Janne kertoo.Mahdollisiin epäkohtiin puututaan myös välittömästi. Jos työmaalla tulee esimerkiksi rasismiin tai työpaikkasyrjintään liitettäviä tapauksia, Värväämö puuttuu asiaan välittömästi. ”Niitä on onneksi tullut todella vähän, mutta vaadimme myös työmailta sitä, että kaikki ovat samanarvoisia”, Janne painottaa.
Maksamme kilpailukykyistä palkkaa alan osaaville ammattilaisille.
Samanarvoisuus näkyy myös siinä, että jokaiselle vuokratyöntekijälle maksetaan Värväämöllä vähintään TES:n mukaista palkkaa, sisältäen työkalukorvaukset omien työkalujen käytöstä. ”Maksamme kilpailukykyistä palkkaa alan osaaville ammattilaisille. Osaavaa porukkaa on helppo värvätä eteenpäin”, Miska sanoo. ”Raha on tärkeä, mutta ei kaikista tärkein. Vaikka saisi mitä liksaa, jos siinä työssä ei viihdy, niin ei sitä kauaa jaksa. Työnantaja ja työ ovat tärkeitä tekijöitä, mutta toki ilman palkkaa on vaikea elää”, Seppo myöntää. Eräs tärkeä tekijä on työstä saatu kiitos, siksi työntekijöille annetaan myös palautetta: ”Työntekijänä on kiva kuulla, jos asiakas on ollut tyytyväinen työmaalla tehdystätyöstä”, Harri kertoo.
Värväämö etsii lisää rakennusalan ammattilaisia
Kun meininki on täällä rentoo, niin ittekin jaksaa ihan toisella tavalla.
Värväämöllä käydessään ymmärtää, miksi työntekijät viihtyvät toimistolla työpäivän jälkeenkin. Raksamiesten ja -naisten olohuone kuvastaa paikkaa hyvin; työntekijät vaihtavat kuulumisia toistensa kanssa rennosti kahvikupin äärellä ja kiireestä huolimatta jokainen ovesta astuva kokee itsensä tervetulleeksi. ”Jos tulee asiakkaita käymään, niin ei me täällä ketään herrotella ja jokainen joutuu ottamaan kengät eteisessä pois. Se on meille hyvä tapa toimia, ihminen ihmiselle. Kaikki voivat tulla tänne silloin kun haluaa ja olla omia ittejänsä”, Janne kertoo. ”Kuten huomaa, täällä on kohtuullisen rento meininki ja siksi täällä on kiva tehdä töitä. Kun meininki on täällä rentoo, niin ittekin jaksaa ihan toisella tavalla”, Seppo komppaa.
Kesätöitä voi olla hankalaa ja aikaavievää löytää. Onneksi hakemiseen löytyy apua! Duunitorin sivuilta löydät uusimmat kesätyöpaikat helposti ja nopeasti. Myös seuraamalla kesätyöpaikkakaupunkien Facebook-sivuja varmistat, ettei haluamasi työmahdollisuus mene ohitse!
Julkaisemme joka viikko artikkelin, johon keräämme juuri nyt auki olevia, mielenkiintoisia kesätöitä. Katso myös viikoittain päivittyvä artikkelimme, johon listaamme alle 18-vuotiaiden kesätöitä. Tämän lisäksi löydät sivuiltamme paljon hyödyllisiä vinkkejä kesätöiden etsimiseen.
Positio: Arvokuljettajia ja rahankäsittelijöitä kesäksi Työnantaja: Loomis Sijainti: Tekijöitä haetaan eri puolille Suomea: Pääkaupunkiseutu, Kouvola, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Turku, Tampere, Pori, Vaasa, Oulu, Rovaniemi Hakuaika päättyy: 31.03.2017 Lisätietoja: Tehtävät sopivat turvallisuusalan töistä nauttiville luotettaville yli 18-vuotiaille.
Positio: Kesätyöntekijöitä tekniseen kiinteistön ylläpitoon Työnantaja: ISS Palvelut Sijainti: Jyväskylä Hakuaika päättyy: 29.05.2017 Lisätietoja: Tehtävä sopii sinulle, jos opiskelet jotain teknistä alaa ammattikoulussa tai ammattikorkeakoulussa. Tarjolla on erilaisia ja eritasoisia tehtäviä kiinteistöjen ylläpidon teknisiin palveluihin.
Positio: Rakennustyöntekijöitä, -apulaisia ja -siivoojia Työnantaja: WorkPower Sijainti: Tampere, Jyväskylä, Lappeenranta ja Helsinki Hakuaika päättyy: Osa hauista päättyy jo maaliskuussa. Katso tarkemmat tiedot yksittäisistä ilmoituksista. Lisätietoja: WorkPowerilla on monia erilaisia rakennusalan kesätyöpaikkoja auki.
Positio: Myyjiä kesäksi Työnantaja: Elisa Sijainti: Turku, Pori, Oulu, Kemi, Kotka/Kouvola, Tampere ja pääkaupunkiseutu Hakuaika päättyy: 31.03.2017 (Kotkaan/Kouvolaan päättyy haku jo 20.03.2017) Lisätietoja: Haussa on reippaita, tuloshakuisia sekä aktiivisesta ständimyynnistä kiinnostuneita kesämyyjiä. Lisäksi myymälämyyjiä palkataan Turkuun, Kajaaniin ja Poriin.
Positio: Varastotyöntekijä kesäksi Työnantaja: Adecco Sijainti: Vantaa ja Kotka Hakuaika päättyy: Haku on toistaiseksi voimassa Lisätietoja: Adeccolla on haussa työntekijöitä monipuolisiin varastotehtäviin Vantaalle ja Kotkalle. Erityisesti Kotkaan kannattaa hakea, vaikka ei olisi vielä täysin valmis varastoalan ammattilainen.
Positio: Kokkeja kesäksi Työnantaja: Restel Sijainti: Helsinki, Hyvinkää, Hämeenlinna, Kuopio, Rauma ja useita muita paikkakuntia Hakuaika päättyy: 31.03.2017 Lisätietoja: Restelillä on useita eri kokin paikkoja auki kesäksi eri puolilla Suomea.
Positio: Huoltamotyöntekijä Työnantaja: Opteam Yhtiöt Sijainti: Oulu Hakuaika päättyy: 19.03.2017 Lisätietoja: Työtehtäviin kuuluu muun muassa asiakaspalvelua ja kassankäyttöä sekä Veikkaus-tuotteiden myyntiä.
Haluaisitko lähteä harjoitteluun tai töihin Berliiniin? Berliini on upea kulttuurikaupunki ja varmasti antoisa paikka asua. Kokosimme tähän artikkeliin vinkkejä, jotka kannattaa pitää mielessä, kun hakee töitä Saksasta.
”Olen ollut Berliinissä töissä kolmessa eri firmassa, joihin on tarvittu suomenkielentaitoisia työntekijöitä. Työntekijöitä on ollut vaikea löytää, vaikka samaan aikaan tiedän, että moni suomalainen nuori mielellään lähtisi Berliiniin töihin”, kertoo Berliinissä asuva ja työskentelevä Saija Kononen.
”On selkeästi kohtaamisongelma: suomalaiset eivät tiedä, miten Saksassa etsitään töitä ja saksalaiset eivät tiedä, miten suomalaisia löytää töihin”, Kononen sanoo.
Me Duunitorilla päätimme pureutua ongelmaan ja jakaa Konosen haastattelun pohjalta vinkit siihen, miten Berliinistä haetaan töitä!
Miten päästä harjoitteluun tai töihin Berliiniin?
Monet suuret verkkokaupat sijaitsevat Berliinissä ja tarvitsevat suomenkielisiä työntekijöitä asiakaspalveluun ja markkinointiin. Berliinistä käsin tehdään myös puhelinmyyntiä Suomeen. Suomalaisten valttikortti on suomen lisäksi ruotsin kielen taito, josta kannattaa ehdottomasti mainita työhakemuksessaan. Jo auttavasta ruotsin kielen taidosta on etua! Usein yritykset, jotka palkkaavat suomea osaavia, operoivat laajemminkin Pohjoismaissa ja siksi kaikesta ruotsin osaamisesta on hyötyä.
Sopivan työpaikan löytämiseksi katso ensin avoimet työpaikat Duunitorilta hakusanoilla Berlin ja Germany. Konosen mukaan ainakin Zalando, Visual Meta (Shopalike), Booking.com, Basf, internetstores ja Expondo tarvitsevat ajoittain suomenkielisiä työntekijöitä. Googlesta, Stepstonesta ja Indeedistä löytyy lisää paikallisia yrityksiä. Kononen vinkkaa, että monet yritykset ovat valmiita palkkaamaan harjoittelijoita, vaikka heillä ei olisikaan juuri sillä hetkellä työpaikkailmoitusta auki. Kannattaa siis rohkeasti lähettää avoimia hakemuksia! Sosiaalista mediaa ei kannata unohtaa työnhaussa, vaan laita seurantaan ainakin tämä ja tämä Facebook-ryhmä.
Älä sivuuta sosiaalista mediaa työnhaussa.
Berliinissä on hyvä kartuttaa työkokemusta, vaikka ei haluaisikaan muuttaa Saksaan pysyvästi
Berliini on hyvä paikka kartuttaa työkokemusta, vaikka ei suunnittelisikaan pysyvää muuttoa Saksaan.
”Paljon on nimenomaan vuoden työsopimuksia. Työelämä on muutenkin nykyään sellaista, että ihmisiä tulee ja menee, joten hakemukseen voi hyvin kirjoittaa, että haluaisi töihin vuodeksi. Työnantajakin voi olla tyytyväinen, jos ei heti tarvitse antaa uudelle työntekijälle vakituista työpaikkaa”, Kononen kertoo.
Xing on Saksan LinkedIn
Xing on lähes LinkedInin kaltainen palvelu, ja se on Saksassa hyvin suosittu. Tee itsellesi siis Xing-profiili, jos mielit töihin Berliiniin. Xingissä on erityisen tärkeää pukea oma osaaminen avainsanoiksi. Työnantajat etsivät sopivia osaajia yritykselleen hakemalla osaajia juuri avainsanojen avulla. Muuten voit hyödyntää vinkkejämme hyvän LinkedIn-profiilin tekemiseen ja soveltaa niitä Xingiin.
Saksalaiseen työhakemukseen tulee virallinen valokuva
Katso aikaisemmista artikkeleistamme vinkit hyvän työhakemuksen kirjoittamiseen. Saksaan hakiessa sinun tulee ottaa huomioon vielä muutama lisäseikka. Liitä hakemukseen aina valokuva. Paras kuva on hyvin virallinen, mielellään studiossa otettu. Kerro hakemuksessa aina myös palkkatoiveesi ja päivämäärä, jolloin voit aloittaa.
Vaikka et osaisi saksaa, tee työhakemuksesi silti saksaksi
Vaikka hakisit positioon, jossa et tarvitse saksan kieltä, kirjoita työhakemus aina saksaksi. Ainoastaan, jos työpaikkailmoituksessa pyydetään tekemään hakemus jollain muulla kielellä, voit poiketa tästä säännöstä. Jos et siis itse puhu saksaa, houkuttele saksantaitoinen kaverisi kääntämään hakemuksesi. Palkkioksi voit luvata paikan sohvaltasi ja kaupunkierroksen Berliiniin, kun olet päässyt sinne töihin ja asumaan. Ole tarkkana kielioppivirheiden kanssa! Niitä ei katsota Saksassa hyvällä.
Jos et itse osaa saksaa, suostuttele kaveri auttamaan hakemuksessasi. Palkaksi voit tarjota hänelle mahdollisuuden tulla käymään luonasi Berliinissä ja järjestää kaupunkikierroksen!
Liitä työhakemukseesi työ- ja tutkintotodistuksia
Kokoa hakemuksesi yhdeksi ainoaksi PDF-tiedostoksi (Tätä vinkkiä kannattaa hyödyntää myös Suomessa!). Saksassa on tyypillistä liittää työhakemukseen tutkinto- ja työtodistuksia. Valitse siis muutama relevantti todistus ja liitä ne mukaan. Dokumenttien järjestys on tämä: Ensin tulee motivaatiokirje, sitten CV ja lopuksi todistukset.
Tamperelainen ohjelmistoyritys Eatech kasvaa vauhdilla. Duunitorin toimittaja sai mahdollisuuden sukeltaa syvemmälle eatechilaiseen sielunelämään haastattelemalla neljää työntekijää. Matkaoppaina toimivat tekninen asiantuntija Antero Salokangas, käyttäjäkokemus- eli UX-suunnittelija Merita Lemmetty, projektipäällikkö Marko Felin sekä mobiilikehitykseen erikoistunut ohjelmistosuunnittelija Teemu Sinkkonen. Kahden artikkelin sarjan ensimmäisessä osassa tutustumme tarkemmin Anteron ja Meritan kokemuksiin ja ajatuksiin.
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Eatechin kanssa.
Antero valmistui vuonna 2014 filosofian maisteriksi pääaineenaan vuorovaikutteinen teknologia. Ennen Eatechia hän oli työskennellyt vuosia opintojen ohella teleoperaattorilla. Eatechille hän päätti hakea yrityksessä jo työskennelleen vanhan kollegansa suosituksesta. Mielikuva yrityksestä oli aluksi epäselvä. ”Ensimmäisenä tulivat mieleen maksupäätteet. Se osoittautui osuvaksi kuvaksi, mutta hyvin kapeaksi. Toiminnan laajuus on ollut ihan eri mittakaavaa kuin ajattelin”, hän tarkentaa.
”Asiakkaat tulevat eri toimialoilta ja käyttävät erilaisia teknologioita, joten jokaiselle löytyy varmasti jotain mielenkiintoista.” – Merita
Tampereen yliopistolla tietojenkäsittelytieteen laitoksella maisterin opintojaan viimeistelevälle Meritalle Eatech on ensimmäinen alan työpaikka. Hänen mukaansa Eatech näkyi hyvin yliopiston kanavissa, minkä lisäksi se oli tullut tutuksi kouluprojektin tiimoilta. Positiivinen mielikuva sai hänet lopulta jättämään työhakemuksen.
Meritan mielestä UX-suunnittelijan on ollut helppoa sulautua ohjelmistokehittäjien joukkoon. (Kuva: Jenni Ilmola)
Anteron sai vakuuttuneeksi ennen kaikkea entisen kollegansa korostama hyvä työilmapiiri: ”Se osui ja upposi itselleni.” Anterolle oli myös tärkeää päästä työtehtävään, jossa hän pystyisi kasvattamaan asiantuntijuuttaan erityisosaamisalueellaan. ”Molemmat näistä mielikuvista ovat toteutuneet käytännössä”, Antero iloitsee. Meritan mielestä Eatech oli sitä, mitä odottikin – hyvä työpaikka. Hän nostaa esille erityisesti joustavuuden työaikojen suhteen, mikä tukee opiskelijan työssäkäyntiä. ”Se on ollut minulle tosi hyvä juttu, ehkä yksi tärkeimmistä”, hän kiittelee.
UX-suunnittelija, koodarin paras kaveri
Syyskuussa 2016 aloittaneen Meritan työ on vaihtelevaa, sillä käyttäjäkokemussuunnittelija sukkuloi projektien välillä. Tämä on mahdollista, koska UX-suunnittelijan osaamistaan tarvitaan vain tietyissä vaiheissa projektia. Työskentelytapa sopii Meritalle, vaikka siinä onkin omat haasteensa: ”Pitää olla hyvä ajanhallinnassa ja priorisoinnissa.” Useisiin samanaikaisiin projekteihin osallistumista helpottaa yhtenäinen toimintatapa. ”Minun ei tarvitse vaihtaa omaa työmoodia mennessäni tekemään toista projektia”, hän iloitsee.
Antero työskentelee ohjelmistoylläpidossa tiimissä, johon on rekrytoitu useita uusia työntekijöitä sen jälkeen, kun hän aloitti työt huhtikuussa 2016. Ylläpitotiimin kokoonpano ei vaihdu, vaan se palvelee pitkäjänteisesti nimettyjä asiakkaitaan. Anteron mukaan tiimissä on vallinnut vahva yhteishenki, jonka halutaan säilyvän yrityksen kasvaessa. Uudet työntekijät on otettava hyvin vastaan, mikä tarkoittaa esimerkiksi perehdytyksen jatkuvaa kehittämistä. Kasvun Antero näkee myönteisessä valossa, sillä se tarjoaa töitä myös jatkossa.
Käyttäjäkokemussuunnittelijan on ollut helppoa sulautua ohjelmistokehittäjien joukkoon. Arvostusta löytyy puolin ja toisin, ja Merita kertookin kehittäjien kuuntelevan tarkoin hänen mielipiteitään. ”Kehittäjiltä on tullut palautetta, että on kiva koodata, kun on valmiina kunnolla tehdyt suunnitelmat”, hän sanoo. Eatechilla on vielä toistaiseksi vain muutamia UX-suunnittelijoita, mutta monella koodarillakin on UX-taustaa. Tällä porukalla vaihdetaankin tiiviisti ajatuksia menetelmistä ja eri teknologioista.
Anteron työssä vaaditaan teknisen asiantuntijuuden lisäksi hyviä vuorovaikutustaitoja. ”Täytyy olla valmis avaamaan suunsa”, hän naurahtaa. Myös stressinsietokyky on tarpeen, koska asiakkaiden ongelmat ovat toisinaan kriittisiä ja niiden ratkaisu määräaikaan mennessä synnyttää positiivista painetta. ”Siinä korostuu toisen auttamisen halu ja ongelmien juurisyyn selvittely”, Antero täsmentää.
Yhdessä kehittymisen autuus
Antero nauttii mahdollisuudesta vaikuttaa työhönsä, mutta työnantajaltaan hän toivoo jatkossakin tukea osaamisen kehittämisen mahdollistamiseen ja kehittymispolun kirkastamiseen. Vaikka työtä tehdessä huomaakin omat kehittymistarpeensa, suunnitelmallisuus ei ole kiireen keskelläkään pahitteeksi. Askeleita oikeaan suuntaan on jo otettu muun muassa järjestämällä säännöllisesti osaamisen jakamiseen tähtääviä yhteisöllisiä työpajoja.
Eatechin toiminta on ollut laaja-alaisempaa kuin Antero etukäteen ajatteli. (Kuva: Jenni Ilmola)
Merita kertoo haluavansa – ja myös saavansa – itse vaikuttaa, millaisia työkaluja ja menetelmiä hän saa käyttää. UX-suunnittelussa on monia erilaisia tapoja tehdä asioita. Se, mitä kulloinkin noudatetaan, riippuu esimerkiksi siitä, mitä ollaan tekemässä ja missä vaiheessa projektia. Merita saa tarvittaessa tukea omalta esimieheltään, mutta myös projekteittain vaihtuvilta projektipäälliköiltä.
Kasvun myötä työntekijöille on tullut entistä enemmän mahdolliseksi erikoistua. ”Kun tulin Eatechille, jatkuvien palveluiden tiimi oli vielä pieni ja kaikki tekivät kaikkea. Nyt joku voi ottaa jonkin osa-alueen selkeästi enemmän haltuun kuin joku toinen”, Antero kertoo. Silti Eatechilla pidetään Anteron mukaan tärkeänä, että kaikilta löytyy tarvittava perusosaaminen, jota pyritään jatkuvasti kasvattamaan. Tämä vaatii hyvää dokumentaatiota, suunnitelmallista kouluttamista, toimivaa sisäistä viestintää sekä tietenkin yhteisöllisyyttä. Läpinäkyvyys sen suhteen, kuka osaa parhaiten mitäkin, on töiden onnistumisen kannalta oleellista.
Työ tekijäänsä opettaa
Anteron Eatech-uran toistaiseksi suurin onnistuminen oli tammikuun lopulle ajoittunut projekti, jossa hän pääsi hyödyntämään vahvinta osaamisaluettaan keskittymällä intensiivisesti noin viikon ajan asiakkaan ongelman ratkaisemiseen. ”Ongelma saatiin ratkaistua viimeisellä tunnilla. Se vaati epämukavuusalueelle menemistä ja oman osaamisen soveltamista”, Antero kertoo ja jatkaa: ”Viikon aikana ymmärrys sekä asiakkaasta että teknisestä ongelmasta kasvoivat todella paljon. Ilman omaa panosta ongelma olisikin jäänyt ratkaisematta.” Kokemuksen arvoa lisäsi myös saumaton yhteistyö työkaverin kanssa. ”Usein ongelmat ja niiden ratkaiseminen ovatkin parasta oppimateriaalia”, Antero korostaa.
Antero ja Merita ovat tyytyväisiä Eatechin työilmapiiriin. (Kuva: Jenni Ilmola)
Merita ei pysty nimeämään yksittäistä onnistumista, mutta hän muistelee lämmöllä ensimmäisiä projektitehtäviään, jotka hän sai hoidettua kunnialla. Kiitosta hyvin tehdystä työstä oli mukavaa kuulla, ja onnistumiset kasvattivat nuoren asiantuntijan itseluottamusta. Oman työn tulokset ovat jatkuvasti nähtävillä, koska Eatechilla ohjelmistoja tuotetaan ja julkaistaan ketterästi, pala kerrallaan.
Inhimillinen työpaikka, jossa venytään asiakkaan puolesta
Meritan mielestä Eatechilla on erityisen hyvää työntekijöistä ja työoloista huolehtiminen. Myös ennakkoluulottomuus on tehnyt häneen suuren vaikutuksen: ”Meillä ei pelätä kokeilla uutta, eikä kangistuta vanhaan.” Anteron mielestä Eatechin suurin vahvuus ja erottautumistekijä on sitoutuneisuus työn tekemiseen ja asiakkaiden ongelmiin. Hän pitääkin tärkeänä, että tätä kulttuuria vaalitaan lämmöllä yrityksen kasvaessa.
”Yhteisöllisyys on eatechlaisuuden ytimessä, oli se sitten projektin aikana auttamista tai yhteistä tekemistä virallisen työajan ulkopuolella, erilaisissa harrastus- ja illanviettomuodoissa.” – Antero
”Se kumppanuusmalli, joka meillä on asiakkaisiin, näkyy arjen työssä ja päätöksissä”, Antero kertoo ja lisää, että yrityksessä on tehty jopa organisaatiomuutoksia, jotta tavoite toteutuisi käytännön tasolla. ”Sitoutuminen kulkee läpi yrityksen aina omistajasta uuteen työntekijään saakka. Se on isoimpia motivaation syitä ja ylpeyden aiheita. Kannetaan vastuuta siitä, että hommat hoidetaan laadukkaasti ja ajallaan. Se pistää itsensäkin yrittämään entistä enemmän”, Antero kuvailee.
Ennen artikkelin julkaisua Duunitorin toimittaja pyrki syventämään ymmärrystään Eatechin kulttuurista keskustelemalla myös yrityksen perustajiin lukeutuvan operatiivisen johtajan, Antti Kopposen, kanssa. Ei ollut yllätys, että lätkäkaupungissa vertauskuvat löytyvät jääkiekon puolelta. Toimittajalle syntyi käsitys, että Eatechin työkulttuurissa yhdistyvät Ilves-kapteenin sydän ja työmoraali, mutta Tapparan tavoitteellisuus. Voitaneenkin väittää, että jos Ilves-ikoni Raipe Helminen olisi mukana ohjelmistobisneksessa, hän varmaankin pelaisi Eatechin riveissä.
Tätä on Eatech:
Antero:sitoutunut, hyvä työilmapiiri, innovatiivinen
Kun astuu sisään IDÉ House of Brandsin toimistoon, saattaa häkeltyä tavarapaljoudesta. Toimisto itsessään on näyttelytila, ja värien, materiaalien ja muotojen seasta löytää jos jonkinmoista tuotetta kyljissään erilaisia bränditunnuksia. Tämä on IDÉanikkarien leikkikenttä, jossa oikeastaan vain taivas on rajana.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä IDÉ House of Brands Finlandin kanssa, joka tuottaa yritysten profilointia laidasta laitaan. Oletko sinä yrityksen etsimä IDÉanikkari? Paikkoja on avoinna Helsingissä, Lahdessa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa!
“Kun asiakkaalla on tarve, löydämme siihen ratkaisun”
IDÉ House of Brands paljastuu pohjoismaiden suurimmaksi profiloitujen tuotteiden toimittajaksi. “Myymme ihan mitä tahansa. Tykkäämme haastaa asiakkaamme ja keksiä heidän kanssaan vielä upeampia ideoita”, toimitusjohtaja Simon Gold kertoo. IDÉ:llä kavahdetaan perinteistä liikelahjamyyntiä ja etsitään uusia ratkaisuja.
IDÉ:n myyntijohtaja Olli-Pekka Puputti on ollut alalla omien sanojensa mukaan varmaan kauemmin kuin kukaan muu Suomessa tällä hetkellä. “Moni voisi luulla, että tähän mennessä on jo leipääntynyt, mutta tämä ala on niin makee, että se kertoo omalta osaltaan siitä miksi olen vieläkin täällä”, Olli-Pekka kertoo. Kertyneen tietotaidon myötä Olli-Pekka onkin IDÉ:llä eräänlainen tietopankki.
Olli-Pekalle mielenkiintoisinta on rakentaa ratkaisuja, joiden eteen joutuu näkemään vähän enemmän vaivaa.
Miten IDÉ:n erilaisuus alalla näkyy? “Mielestäni näemme asiakkaan kokonaisvaltaisemmin, ja valikoimammekin on isompi kuin oikeastaan kenelläkään suomalaisella liikelahjatalolla. Olemme mielellämme mukana jo siinä vaiheessa, kun asiakas suunnittelee kampanjoita tai tapahtumia, jolloin voimme liittää tuotteemme kiinteämmäksi osaksi niitä”, Olli-Pekka toteaa. Hiljattain IDÉanikkariksi liittynyt Miia Rautemaa kiinnostui yrityksestä juuri siksi, että siellä ajatellaan asioita eri tavalla. “Pidän kokonaisuuksista. Minua kiinnosti yritysten imagoon vaikuttaminen ja siitä huolen pitäminen, että yrityksen viesti pysyy samana, oli sen lähde sitten mikä tahansa”, Miia sanoo.
Täältä löytyy Miian mukaan asennetta: “Mitä tahansa asiakas kysyy, löydämme siihen ratkaisun. Millekään ei sanota ei, vaan etsimme niin kauan, kunnes joku hyvä juttu löytyy.” Jos asiakas astuu sisään mielessään muistikuva jostakin makeesta jutusta maailmalla, IDÉanikkarit virittävät piuhansa ja alkavat miettimään, kuka toimittajista voisi taipua kyseiseen tuotteeseen. IDÉ:llä puhutaankin, että usein vain taivas on rajana.
3D-silmiä, vaatemallistoja ja jopa sänkyjä – tuotteet samalla taideteoksia
Toimiston seiniltä löytyy mm. 3D-tekniikalla tehtyjä t-paitoja.
“Tottakai toimitamme ne kynät ja t-paidatkin, mutta se ei ole yhtä hauskaa”, Simon kertoo ja jatkaa: “Meille on itse asiassa erittäin tärkeää, että tuotteemme ovat samalla taideteoksia. Tärkeää ei ole vain t-paita vaan se, mistä paita lähtee rakentumaan, eli esimerkiksi kangas.” Simon osoittaa seinällä roikkuvaa aidosti mulkoilevaa härkäpaitaa, joka on tehty 3D-tekniikalla. Suunnitellut tuotteet ovat IDÉ:lle ylpeydenaihe ja kappaleet niistä jäävät elämään toimiston näyttelytilaan.
Hyllyistä löydämme esimerkiksi leivänpaahtimen, jonka metalliosiin on leikattu asiakkaan logo ja mytyltä näyttävän kankaisen asian, joka 15 sekunnissa puhalletaan täyteen ilmaa ja joka sitten muuntuu näyttäväksi parin metrin kokoiseksi rakennelmaksi. “Mieluummin myyn tällaisen kuin 10 000 kynää”, Simon virnistää.
Mitä epätodennäköisimpiäkin tavaroita löytyy brändättynä. Yrityksille on toteutettu upeita vaatemallistoja, kultaisia tennareita, valtavia ilmatäytteisiä läppäreitä, 3D-silmiä ja jopa kustomoituja sänkyjä ja niihin erikoisvalmisteisia lakanoita.
Olli-Pekka kertoo pitävänsä erilaisten settien ja ratkaisujen rakentamisesta, mitkä eivät aina välttämättä ole niitä helpoimpia. Esimerkkinä hän antaa asiakkaan toivomat herkkukorit, joihin suunniteltiin erilaisia tuotesisältöjä: seitsemän eri suomalaisen pientoimittajan ja tukkuliikkeen tuotteista luotiin esimerkiksi Välimeren herkkukori sisältäen erilaisia hienompia oliivituotteita.
Yrityksessä pyritään pitkiin asiakassuhteisiin, ja Olli-pekka kertoo työskennelleensä joidenkin asiakkaidensa kanssa jo 80-luvulta lähtien.
IDÉn toimistolla Liisa Ihmemaassa -fiilikset ovat ymmärrettäviä.
Mikä IDÉanikkari?
IDÉanikkarin eli tutummin Key Account Managerin arkeen kuuluvat yhteydenpito asiakkaisiin sekä tarjousten ideoiminen ja tekeminen. IDÉanikkari on ikään kuin neuvonantaja osana yrityksen markkinointia. Kun neuvotteluissa päästään kiinni johonkin asiakkaan haluamaan, he kaivavat inspiraation IDÉ:n valtavasta tuotevalikoimasta. Miia kertoo saaneensa nopeasti vastuulleen omiakin caseja, joita oli hänen taloon tullessaan jo hieman aloiteltu. “Vastuuta saa oikeastaan heti, kun itsellä on sellainen fiilis, että pystyy. Aina kun tarvitset apua, saat sitä kokeneemmilta.”
Miiaa motivoivat tyytyväiset asiakkaat ja heidän odotustensa ylittäminen. “Alasta saattaa olla ennakkokäsityksiä. Voidaan ajatella, että tilataan nyt t-paita ja siinä se. Asiakkaaseen luodaan meillä suhde ja olemme täällä heitä varten. Meidän duuni on palvella asiakkaita kaikenlaisilla ideoilla, niillä hulluillakin”, Miia hymyilee.
”IDÉanikkarin duuni on palvella asiakkaita kaikenlaisilla ideoilla, niillä hulluillakin”, Miia kertoo.
Ilmapiiri on IDÉ:llä rento, eikä töitä tehdä veren maku suussa 24/7, vaikka töitä toki löytyy paljon. Olli-Pekka muistuttaa, ettei kasista neljään -ajattelu sovi myyntityöhön, vaan jos projekti on kesken, se hoidetaan loppuun. Vastaavasti muulloin on toki aikaa lomailla. “Uteliaisuus asiakkaan asioita ja tuotteita kohtaan on mielestäni IDÉanikkarin tärkein ominaisuus. Kun tulee uusia tuotteita ja ratkaisuja, mietit kuinka niitä voisi hyödyntää asiakkaan hyväksi. Tarvitaan myös nopeita hoksottimia ja muuntautumiskykyä”, Olli-Pekka toteaa.
Miksi IDÉ:lle kannattaisi tulla? Miian mielestä työ on ollut silmiä avaavaa ja monipuolista ja hän kertoo oppineensa todella paljon. Hän kuvailee kulttuuria avoimeksi ja yhdessä tekeväksi. IDÉanikkarit eivät ulotu vain Suomen tiimiin – yhdellä sähköpostilla nikkari voi saada 140 uutta ideaa vaikka Norjasta tai Ruotsista. Norjalaisen emoyhtiön hyötyinä ovat mielenkiintoinen ja kansainvälinen ympäristö, josta erilainen ajattelumallikin juontaa juurensa.
Haluaisitko tehdä myyntityötä suunnitellen tuotteita ja kokonaisuuksia, joilla asiakkaasi vahvistavat profilointiaan? IDÉanikkariksi oppii kuka tahansa myyntihenkinen henkilö miltä tahansa alalta. Sinun ei tarvitse olla IDÉanikkari jo valmiiksi, sillä IDÉ:llä sinusta tulee sellainen!
Jos haluat myydä muutakin kuin kyniä, kerro itsestäsi lisää:
Rakennusalalla menee lujaa ja alan toimihenkilöille on tarjolla paljon mielenkiintoisia tehtäviä. Tutustuimme alan rekrytoijan työhön, lue alta miten Värväämön toimihenkilörekrytoija Sonja varmistaa rekrytointien onnistumisen ja mitä vinkkejä hänellä on hakijoille.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Värväämön kanssa, joka tekee rakennusalan henkilöstöpalvelua ja suorarekrytointeja pääasiassa Uudellamaalla, Tampereella ja Oulun seudulla. Joulukuussa 2016 Värväämö käynnisti myös toimihenkilöiden rekrytoinnin!
”Minua on aina kiinnostanut ihmiset ja se, mikä heitä motivoi”, Värväämön toimihenkilörekrytoinneista vastaava Sonja Vainio kertoo. ”Monissa paikoissa esimiestyö ja johtaminen ovat niitä kipupisteitä. Ihmisiin pitäisi uskaltaa luottaa ja pelon sijaan tulisi johtaa innostamalla. Siinä on hirveästi potentiaalia. Näen, että paremman johtamisen kautta se paljon puhuttu kannattavuusloikkakin olisi saavutettavissa”, hän toteaa. Vainio hakeutui henkilöstöhallinnon alalle, sillä hän halusin tehdä ihmisläheistä työtä, jolla on jokin merkitys. Tämä vei Vainion taloushallinnon tehtävistä ensin myyntitehtäviin ja lopulta HR:n pariin. Ennen Värväämöä Vainio työskenteli HR-tehtävissä IT-alalla, kunnes edellinen työnantaja aloitti yt-neuvottelut. ”Olin sitten yhteydessä Janneen, joka on yksi Värväämön perustajista, sillä tunsin Värväämön perustajat eräästä edellisestä työpaikastani. Janne kutsui heti käymään ja muutaman keskustelun jälkeen minulle tarjottiin tätä paikkaa”, hän kertaa. ”Mielestäni on hienoa, miten nopeasti täällä on saatu asioita aikaan.”
Värväämön liikevaihto on kasvanut parissa vuodessa lähes kahdeksaan miljoonan euroon. Kasvavan yrityksen seuraava askel on toimihenkilöiden tarjoaminen asiakasyrityksille, ja juuri tätä palvelua Vainio tuli joulukuussa 2016 taloon käynnistämään. ”Tämä on tärkeä lisä palvelutarjontaamme. Välitämme nyt työmiesten ja -naisten lisäksi työnjohtajia, rakennusmestareita ja myös muita toimihenkilöitä: myyntipäälliköitä, assistentteja tai esimerkiksi taloushallinnon osaajia.”
Hakija saa yhdellä hakemuksella kontaktin useampaan yritykseen
Miksi työnjohtajan, rakennusmestarin, rakennusinsinöörin tai muun rakennusalan ammattilaisen sitten kannattaisi seurata nimenomaan Värväämön avoimia työpaikkoja? ”Meiltä saa parhaimmillaan yhdellä hakemuksella kontaktin useampaan yritykseen samalla kertaa”, Vainio vastaa. Eli, vaikkei tiettyyn paikkaan tulisikaan valituksi, voi työpaikka silti löytyä nopeastikin. ”Meillä on koko ajan myös hiljaisia hakuja käynnissä. Asiakkaamme ovat pyytäneet meitä pitämään silmällä sopivia henkilöitä. Myyjämme keskustelevat asiakkaidemme kanssa heidän työntekijätarpeistaan jatkuvasti ja voimme ehdottaa hakijoita heille suoraan”, kertoo Vainio. ”Lisäksi haastattelen hakijoita paljon, ja minun on helppo katsoa, että hei, tuolla yrityksellä olisi tuollainen tarve juuri tällaiselle tyypille.”
Vainio on kokenut rekrytoija, jonka onnistumisprosentti on hyvin korkea. Miten hän tässä onnistuu? ”Olen todella tarkka siitä, miten hoidan koko rekrytoinnin ja minulla on hyvä ihmistuntemus”, hän kertoo. Vainion mukaan prosessit menevät yleensä pieleen silloin, kun ne tehdään kiireellä ja hätiköiden. ”Se on kurjaa sekä rekrytoivalle firmalle että työnhakijalle. Rekrytoijalla on iso vastuu.” Lue seuraavaksi miten prosessi etenee.
Hyvin hoidettu rekrytointi palvelee sekä hakijaa että työnantajaa
Suorarekrytointiprosessi lähtee käyntiin työpaikkailmoituksen julkaisusta. Kun hakemuksia alkaa tulla, Vainio valitsee haastateltavat ja sopii haastattelut. ”Henkilöhaastatteluiden avulla selvitän millainen hakijan persoona ja osaaminen on”, Vainio kertoo. Kokeneelle rekrytoijalle tulee Vainion mukaan hyvin nopeasti mielikuva siitä, kuka soveltuu kohdeyritykseen ja kuka ei. ”Kysyn aina hakijalta muun muassa sen, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä työn tekemisessä ja työnantajassa. Sitten mietin, että onko yritys sellainen, jota hakija arvostaa ja toisinpäin.” Haastattelun lisäksi Vainio käy läpi hakijan taustat, todistukset ja soittaa läpi tämän suosittelijat. Tämän perusteella hän muodostaa kokonaiskuvan.
Tavoitteena on saada hyvä match, jotta työnhakija ja työnantaja viihtyisivät mahdollisimman hyvin yhdessä. Tähän vaikuttaa se, millainen kulttuuri yrityksessä on ja miten yrityksessä toimitaan. Ja se, miten hakija toimii ja mikä hänelle on tärkeää. Prosessin lopuksi valitut henkilöt menevät asiakkaalle haastatteluun. Kokeneen rekrytoijan käyttö säästää asiakasyrityksen arvokasta aikaa huomattavasti.
Osaaminen ja vahvuudet ratkaisevat
Rakennusalalla on tällä hetkellä huutava pula insinööreistä ja rakennusmestareista. Mestareita ei koulutettu 90-luvulla juurikaan, mikä näkyy nyt. ”Monet eivät tällä alalla juuri hakemuksiin panosta, vaan heidät on aina soitettu töihin”, Vainio naurahtaa ja toteaa tämän olevan hänelle ihan ok. ”Käymme osaamista sitten haastattelussa läpi, ja tarvittaessa autamme myös CV:n tekemisessä.” Nuoremmille hakijoille Vainio vinkkaa, että uran alkuvaiheessa ansioluettelossa kannattaa mainita kaikki mahdollinen työkokemus, vaikkei se omalta alalta olisikaan. ”Haastattelijalle on tärkeää hakijan vahvuudet ja osaaminen. Harrastuksetkin kertovat ihmisestä paljon, jos työkokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä. Koulut on hyvä olla suoritettu, mutta en painota arvosanoja juurikaan.”
Rakennusalaa Vainio suosittelee mielellään kaikille. ”Alalla on valtavasti töitä tarjolla, ja tämä on tosi mielenkiintoista työtä. Moni kertoo, kuinka hienoa on nähdä oma kädenjälki ympärillään. Etenkin kasvukeskuksissa on alan töitä tarjolla vuosikymmeniksi eteenpäin”, hän summaa.
Kesätöihin voi olla hankalaa ja aikaavievää päästä. Onneksi hakemiseen löytyy apua! Duunitorin sivuilta löydät uusimmat kesätyöpaikat helposti ja nopeasti. Myös seuraamalla kesätyöpaikkakaupunkien Facebook-sivuja varmistat, ettei haluamasi työmahdollisuus mene ohitse!
Julkaisemme joka viikko artikkelin, johon keräämme juuri nyt auki olevia, mielenkiintoisia kesätöitä. Katso myös viikoittain päivittyvä artikkelimme, johon listaamme alle 18-vuotiaiden kesätöitä. Tämän lisäksi löydät sivuiltamme paljon hyödyllisiä vinkkejä kesätöiden etsimiseen.
Positio: Kesätyö myynnillisissä promootioissa Työnantaja: Promotion Point Oy Sijainti: Helsinki Hakuaika päättyy: 08.04.2017 Lisätietoja: Promotion Point palkkaa useita kesätyöntekijöitä tekemään fillarikampanjaa. Työvuoroihin on mahdollista vaikuttaa itse.
Positio: Ohjaajia liikuntaleirille Työnantaja: Espoon liikuntaleiriyhdistys ry Sijainti: Espoo Hakuaika päättyy: 23.04.2017 Lisätietoja: Espooseen haetaan liikuntakesäleirille ohjaajia. Haussa on niin pääohjaajia, leirivastaavia kuin apuohjaajia. Pääohjaajilta edellytetään 18-vuoden ikää, mutta apuohjaajaksi riittää 16-vuoden ikä.
Positio: Pakettiautonkuljettajia kesäksi Työnantaja: JTV-Partner Oy Sijainti: Tampere, Turku ja Pori Hakuaika päättyy: Haku on toistaiseksi voimassa Lisätietoja: JTV-Partner hakee kesän ajaksi sijaisiksi pakettiautonkuljettajia asiakasyritykselleen Enset Oy:lle.
Positio: Leipomotyöntekijöitä kesäksi Työnantaja: Vaasan Oy Sijainti: Oulu Hakuaika päättyy: 30.03.2017 Lisätietoja: Vaasan hakee Kiimingin leipomoonsa noin kymmentä kesätyöntekijää leipomotehtäviin.
Positio: Kahvilatyöntekijä Työnantaja: Muikkumesta Kuopio Sijainti: Kuopion tori Hakuaika päättyy: 08.04.2017 Lisätietoja: Muikkumestaan Kuopion torille etsitään kesätyöntekijöitä muikkuravintolaan/lettukahvioon.
Positio:Pyörätaksinkuljettaja Työnantaja: Bike Taxi Oy Sijainti: Kuopio Hakuaika päättyy: Haku on toistaiseksi voimassa Lisätietoja: Bike Taxi Oy hakee sosiaalisia ja myyntihenkisiä kesätyöntekijöitä taksinkuljettajan hommiin. Taksia ajetaan sähkökäyttöisillä riksoilla.
Positio: Junatarjoilija Työnantaja: Smile Henkilöstöpalvelut Oy Sijainti: Turku Hakuaika päättyy: 31.03.2017 Lisätietoja: Turusta lähteviin juniin etsitään tarjoilijoita.
Positio: Tarjoilijoita ja kokkeja siipiravintolaan Työnantaja: Alen Consulting Oy co Siipiravintola Hook Sijainti: Tampere Hakuaika päättyy: 26.03.2017 Lisätietoja: Siipiravintola Hookiin etsitään nyt tarjoilijoita ja kokkeja. Tarjolla on sekä koko- että osa-aikaisia paikkoja.
Positio: Messuesittelijöitä asuntomessuille Työnantaja: Kilta Henkilöstöpalvelu Oy co Keittiömaailma Sijainti: Mikkeli Hakuaika päättyy: 24.03.2017 Lisätietoja: Mikkelin asuntomessuille etsitään esittelijöitä Keittiömaailman osastoille. Esittelijät toimivat yhdessä tiimissä.
Työehtosopimuksilla on tärkeä tehtävä, sillä ne turvaavat tasavertaisen aseman työvoimamarkkinoiden eri osapuolille. Vaikka työlainsäädännössä luodaan hyvä pohja työmarkkinoiden säännöille, työehtosopimuksissa sovitaan työsuhteen ehdoista hieman yksityiskohtaisemmin. Sopimukset määrittelevät vähimmäisehdot, joita sopimuksen osapuolten on noudatettava ja joita ei saa alittaa. Lisäksi työehtosopimukset takaavat työrauhan, mikä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen ollessa voimassa työntekijät eivät saa järjestää sopimusta tai sen osia koskevia lakkoja.
Työehtosopimuksissa sovitaan tärkeistä työn ehdoista
Työehtosopimukset ovat työntekijäjärjestöjen ja työnantajan tai työnantajien järjestöjen välisiä sopimuksia. Työehtosopimukset ovat alakohtaisia ja niissä määrätään työn tekemiseen liittyvistä ehdoista, kuten esimerkiksi palkoista, työajoista ja lomista. Sopimukset ovat pakottavia, mikä tarkoittaa sitä, että työsopimuksissa ei voida sopia työntekijän kannalta huonommista ehdoista. Jos työsopimuksessa kuitenkin on työehtosopimuksen kanssa ristiriitaisia ehtoja, työsopimus on näiden ehtojen osalta mitätön. Joissakin kohdissa työehtosopimus voi antaa mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Tällöin ehto on neuvoteltavissa työnantajan ja työntekijän kesken. Työnantajan on huolehdittava siitä, että työehtosopimus on työpaikalla työntekijöiden nähtävillä.
Työehtosopimusten noudattamista valvovat ammattiliitot. Työehtosopimusta rikkova osapuoli joutuu maksamaan vahingonkorvauksia tai hyvityssakkoa. Sopimuksen rikkomisesta syntyneet riidat voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. Työtuomioistuin ratkaisee muun muassa työehtosopimuksen voimassaoloon, sisältöön ja tulkintaan liittyviä kysymyksiä.
Työehtosopimukset syntyvät työntekijäjärjestöjen ja työnantajien yhteistyössä.
Työehtosopimus voi sitoa kaikkia alan työnantajia tai vain liittoon kuuluvia
Työehtosopimus voi olla joko normaalisitova, yleissitova tai yrityskohtainen. Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa ainoastaan niitä osapuolia, jotka kuuluvat työehtosopimuksen solmineeseen järjestöön tai ovat itse allekirjoittaneet sopimuksen. Työnantaja on siis velvollinen noudattamaan työehtosopimusta, jos se kuuluu sopimuksen solmineeseen työnantajaliittoon tai on itse allekirjoittanut työehtosopimuksen. Normaalisitovaa työehtosopimusta on noudatettava kaikkiin työntekijöihin, jotka työskentelevät yrityksessä ja kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalaan riippumatta siitä, kuuluuko työntekijä ammattiliittoon vai ei. Normaalisitovat työehtosopimukset voit tarkistaa ammattiliitoilta.
Yleissitovat työehtosopimukset ovat sellaisia työehtosopimuksia, joita työnantajan on noudatettava riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei. Yleissitova työehtosopimus velvoittaa kaikki sopimusalalla toimivat työnantajat noudattamaan työehtosopimuksen määräyksiä kaikkiin työntekijöihinsä. Sosiaali- ja terveysministeriön alainen yleissitovuuslautakunta vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden riippuen järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden määrästä. Yleissitovat työehtosopimukset löytyvät Finlexistä.
Yrityskohtainen työehtosopimus koskee yhtä yritystä. Sopimukset neuvotellaan yleensä yhdessä mahdollisen työnantajaliiton ja yrityksen edustajan kanssa. Yrityskohtainen työehtosopimus velvoittaa vain yhden yrityksen noudattamaan sen ehtoja kaikkiin yrityksen työntekijöihin.
Työsopimuslaissa kerrotaan työntekijän ja työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Avasimme työsopimuslain tärkeimmät pointit. Koko työsopimuslain voit tarkistaa Finlexistä.
Työsopimus
Työsopimus on voimassa toistaiseksi tai perustellusti määräaikaisena. Työsuhteen aluksi voi olla koeaika, jolloin sopimuksen voi vielä purkaa. Jos työsopimuksessa on kohtuuttomia ehtoja, niitä voidaan sovitella tai ne voidaan jättää huomioimatta.
Työnantajan velvollisuudet
Työnantajan on taattava työntekijöille työkalut työstä suoriutumiseen ja kehittymiseen. Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti. Työnantajan tulee pitää huoli työturvallisuudesta ja siitä, että työntekijä tietää työnteon ehdot. Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, työnantajan on noudatettava sitä. Työnantajan on pidettävä työsopimuslaki ja yleissitova työehtosopimus työntekijöiden saatavilla. Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa. Palkka täytyy maksaa aina ajallaan.
Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
Työntekijän velvollisuus on tehdä työt noudattaen työnantajan määräyksiä ja huolehtia työturvallisuudesta. Työntekijä ei saa tehdä toista työtä, jos se vahingoittaa työnantajaa tai työnantajan kilpailuasemaa. Erillisellä kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työskentelyä kilpailijalle tai kilpailevan yrityksen perustaminen myös työsuhteen päätyttyä. Työntekijän täytyy pitää liike- ja ammattisalaisuudet. Työntekijöillä on yhdistymisvapaus.
Perhevapaat
Työntekijä saa pitää äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet vapaina. Työntekijä voi halutessaan saada hoitovapaata lapsen hoitoon, kunnes lapsi täyttää kolme. Osittaista hoitovapaata voi pitää pidempäänkin. Vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen hoitoon voi saada hoitovapaata, kunnes lapsi täyttää 18. Perhevapaista on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi kuukautta ennen niiden aloittamista. Alle kymmenenvuotiaan lapsen sairastuessa työntekijä voi saada tilapäistä hoitovapaata enintään neljä työpäivää.
Työsopimuslaissa määrätään työsopimuksiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
Lomauttaminen
Työnantaja voi lomauttaa työntekijän. Työnteko ja palkanmaksu keskeytyvät, mutta työsuhde pysyy voimassa. Lomautukseen täytyy olla taloudellinen tai tuotannollinen peruste. Työnantajan on annettava lomautettavalle ennakkoselvitys lomautuksesta ja järjestää työntekijöille mahdollisuus tulla kuulluksi. Työntekijälle on ilmoitettava vähintään kaksi viikkoa ennen lomautuksen alkua. Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa ilman irtisanomisaikaa. Työnantajan irtisanoessa työntekijän lomautuksen aikana työntekijällä on oikeus irtisanomisajan palkkaan.
Työsopimuksen päättyminen
Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan loppuessa tai työn valmistuessa. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus voidaan irtisanoa työnantajan tai työntekijän irtisanomisella. Tällöin noudatetaan irtisanomisaikoja. Työsuhteen päättyessä työnantajan on pyydettäessä annettava työntekijälle kirjallinen työtodistus.
Perusteet irtisanomiselle
Työnantaja tarvitsee työsopimuksen irtisanomiseen aina painavan syyn. Syitä voivat olla esimerkiksi työntekijän vakavat velvoitteiden rikkomiset tai työn tarpeen vähentyminen tuotannollisista syistä. Työnantajan on tarjottava työntekijälle muuta työtä, jos se on mahdollista. Työntekijää ei saa irtisanoa raskauden tai perhevapaiden takia. Irtisanomisen sijaan työnantaja voi tarvittaessa muuttaa työsuhteen osa-aikaiseksi, mutta silloinkin noudatetaan irtisanomisaikaa ja irtisanomisperusteita.
Työsopimuksen purkaminen
Työsopimuksen purkaminen päättää työsuhteen välittömästi. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen esimerkiksi silloin, jos työntekijä toistuvasti rikkoo velvollisuuksiaan niin vakavasti, että sopimuksen jatkaminen irtisanomisajan verran ei ole kohtuullista. Työntekijä saa purkaa työsopimuksen, jos työnantaja laiminlyö olennaisesti työhön vaikuttavia velvoitteitaan niin, että työn jatkamista ei voida edellyttää.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Työnantaja ja työntekijät voivat olla hyvinkin erilaisia ihmisiä, joten ei ole mikään ihme, että työpaikoilla syntyy välillä erimielisyyksiä! Jos erimielisyydet koskevat työsopimusta tai työnteon ehtoja, ne ovat yleensä selvitettävissä. Työnteon ehdoista määrätään työehtosopimuksissa, työsopimuslaissa ja työsopimuksessa.
Vaikka työpaikallasi kaikki sujuisi nyt hyvin, eikä työnantajan kanssa ole ollut ongelmia, niihin on hyvä varautua. Ongelmat saattavat johtua yksinkertaisesti inhimillisestä erehdyksestä tai väärästä tiedosta ja ne ratkeavat nopeasti, jos tiedät, mistä saat apua ongelmatilanteen yllättäessä.
Asia voi olla selvitettävissä työnantajan kanssa
Ensimmäisenä kannattaa yrittää selvittää asiat keskustelemalla työnantajan kanssa. Monesti suuriltakin tuntuvat erimielisyydet tai ongelmatilanteet ovat ratkaistavissa puhumalla. Vaikka tuntuisi siltä, että työnantajasi olisi kohdellut sinua tahallaan väärin, kyseessä voi olla unohdus tai epähuomiossa tehty virhe. Ota siis rohkeasti asia puheeksi esimiehesi kanssa, tilanteet saattavat ratketa yllättävänkin helposti! Muista esittää asiasi asiallisesti perustellen ja pysyä rauhallisena.
Työsuhteen alkaessa kannattaa aina allekirjoittaa työsopimus kirjallisena. Molempien allekirjoituksilla varustetusta työsopimuksesta sovitut asiat on helppo tarkistaa. Voit tarvittaessa käyttää työsopimusta apunasi, kun neuvottelet erimielisyyksistä työnantajan kanssa. Työsuhteen ehtoja voit tarkistaa myös työsopimuslaista ja työpaikallasi sovellettavasta työehtosopimuksesta.
Monesti ongelmat ratkeavat puhumalla
Ammattiliitosta saa tukea helposti
Mikäli et saa selvitettyä asioita keskustelemalla, ota yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen. Luottamusmiehen puoleen voit kääntyä niin pienissä kuin suurissakin ongelmissa. Luottamusmieheltä saat tukea neuvotteluihin, sillä hänellä on tietoa työsuhdeasioista ja ammattiliitto taustallaan. Tarvittaessa asiasta laaditaan erimielisyysmuistio, joka toimitetaan sekä ammattiliitolle että työnantajaliittoon. Näin asia voidaan selvittää liittojen kesken, jos se ei onnistu yhteistyössä työnantajan kanssa.
Jos työpaikallasi ei ole nimettyä luottamusmiestä, voit olla yhteydessä suoraan ammattiliittoosi. Ammattiliittojen yhteystiedot löytyvät pääosin liittojen nettisivuilta. Monilla ammattiliitoilla on neuvontapuhelimet, joihin voi soittaa ongelmista tai mieltä askarruttavista kysymyksistä. Työturvallisuusasioissa voit kääntyä työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun puoleen.
Mitä tehdä, jos et kuulu ammattiliittoon?
Jos et kuulu ammattiliittoon, voit pyytää apua esimerkiksi kokeneemmalta kollegalta. Hänellä saattaa olla enemmän kokemusta työntekijöiden oikeuksista. Jos et halua keskustella ongelmista kahden esimiehesi kanssa, kollegasi voi olla tukenasi. Voit kysyä neuvoa myös työpaikkasi työsuojeluvaltuutetulta. Jos heistä ei ole sinulle apua, voit kääntyä työsuojeluhallinnon puoleen ja kysyä sieltä, mitä tehdä. Mikäli asia on hankala ratkaista, voit pyytää oikeusapua. Oikeusavusta voit saada avustajan, joka neuvoo sinua oikeudellisten asioiden hoitamisessa. Tarvittaessa voit olla yhteydessä myös poliisiin, joka voi viedä asian eteenpäin.
Nollatuntisopimuksella työskentely voi vaikuttaa merkittävästi työttömyysturvaasi erityisesti työsuhteen loppuessa. Tiivistämme artikkelissa nollatuntisopimuksen ydinkohdat. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyteen liittyviin kysymyksiin.
Nollatuntisopimuksella tai nollasopimuksella tarkoitetaan työsopimusta, jossa minimityötuntien määrä on sovittu nollaksi. Tällöin työnantajalla ei ole velvoitetta tarjota työntekijälle tiettyä määrää työtunteja vaan viikottainen työmäärä voi vaihdella nollasta esimerkiksi normaaliin 40 tuntiin viikossa.
Ketkä tekevät töitä nollatuntisopimuksilla?
Vuonna 2014 Tilastokeskus arvioi Suomessa olevan noin 83 000 nollatuntisopimuksella työskentelevää, joka on noin 4% palkansaajista. Heidän keskimääräinen viikkotyöaikansa oli tuolloin 23 tuntia.
Eniten nollatuntisopimuksella työskenteleviä oli tukku- ja vähittäiskaupassa, terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemusaloilla. Valtaosa nollatuntisopimuksella työskentelevistä oli nuoria, 15-29-vuotiaita. Opiskelijoiden osuus nollatuntisopimuksella työskentelevistä olikin tuolloin 38%.
Nollatuntisopimus ja laki
Nollatuntisopimus ei ole virallinen lakikirjoista tai sopimuksista löytyvä juridinen termi vaan puhekieleen vakiintunut ilmaisu. Nollatuntisopimuksella työskentelevä onkin käytännössä hieman harmaalla alueella. Nollatuntisopimus ei siis ole sama asia kuin osa-aikainen työsopimus, keikkasopimus tai tarvittaessa töihin kutsuttavan työntekijän työsopimus.
Tarkista, täyttyykö työssäoloehtosi
Peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saaminen edellyttää työssäoloehdon täyttymistä. Nollatuntisopimuksella työskentelevälle tämä voi muodostua ongelmaksi, jos jäät työttömäksi, mutta viikottainen työaikasi ei täytäkään 18 tunnin minimirajaa. Tällöin et olekaan oikeutettu työttömyyspäivärahaan, vaikka olet ainakin teoriassa ollut töissä. Työssöoloehdosta saat lisätietoja sarjan aiemmasta artikkelistamme Työttömän etuudet ja Kelan sivuilta.
Työtuntiesi määrää kannattaa arvioida työnantajan kanssa ennen nollatuntisopimuksen tekemistä, varsinkin jos kyseinen työ on pääasiallinen tulonlähteesi.
Irtisanoutuminen voi aiheuttaa karenssin
Koska nollatuntisopimusta ei huomioida laissa erikseen, se rinnastetaan tavallisiin työsopimuksiin myös silloin, kun TE-toimisto arvioi mahdollista karenssia työttömyyden alussa. Karenssiajalta sinulle ei makseta työttömyyskorvauksia.
Nollatuntisopimus sopii tiettyihin elämäntilanteisiin
Vaikka nollatuntisopimuksessa on omat haasteensa, se sopii tiettyihin tilanteisiin hyvin. Se antaa opiskelijoille mahdollisuuden työskennellä tilanteen mukaan ja nollatuntisopimuksia tehdään paljon sesonkiluontoisilla aloilla, kuten matkailualalla. Jotkut ihmiset pitävät nollatuntisopimuksen joustavuudesta. Nollatuntisopimus voi siis olla erinomainen vaihtoehto, kunhan tiedät oman tilanteesi ja sosiaaliturvasi työttömyyden varalta.
Duunitorin seuraavassa vierasblogissa ääneen pääsee Johanna Susiviita. Tekstissään Susiviita pohtii ammatillista kuvaamme sosiaalisessa mediassa ja sitä, miltä se näyttää ulospäin.
Sinä, minä ja someprofiili
LinkedIn-postaukset vaikuttavat yhä henkilökohtaisimmilta. Kiillotetut kuvat joulu- ja ystävänpäivätervehdyksissä ovat väistyneet ryhmäkuvien tieltä. Merkitseekö tämä sitä, että olemme vapaampia ja rohkeampia ilmaisussamme? Vai sitä, että olemme ymmärtäneet että somessa olet brändi, halusit tai et?
Haluamme olla mahdollisimman kiinnostavia ja säkenöiviä yritystemme edustajia. Yrityksestä luodaan kuva paikkana, jossa särmät ja positiiviset yksilöt viihtyvät. Näitä kahta asiaa ei oikein luontevasti voi toisistaan erottaa. Yritykset koostuvat henkilöistä, persoonista ja sinä annat kasvot tälle kollektiiville. Kasvot eivät tietenkään riitä mihinkään, tarvitaan persoona!
Lopultakaan emme pysty kovin paljon ohjailemaan ajatuksia ja tunteita, joita muissa herätämme.
LinkedIn on täynnä profiileja, joista kaikista saamme mielikuvia kyseisestä ihmisestä. Ja jos hän on töissä, myös hänen työnantajastaan. Kaikki me halutessamme pystymme ainakin jonkin verran säätelemään sitä, millaisena profiilimme esitämme. Millaisia ajatuksia, päätelmiä ja tunteita pyrimme toisissa herättämään. Pyrimme. Vaikka en pyrkisi luomaan minkäänlaista ”henkilöbrändiä”, niin joku minut kuitenkin brändää, kategorisoi, luokittelee. Vetää johtopäätöksiä siitä, mitä olen julkaissut tai olenko mitään. Lopultakaan emme pysty kovin paljon ohjailemaan ajatuksia ja tunteita, joita muissa herätämme.
Yritämme kuitenkin kovasti. Monista it-alan toimijoista (ja tarkoitan nyt sekä organisaatioita että henkilöitä) piirtyy yllättävän samankaltainen kuva. Epäformaalius, villasukat, karvahatut, innovointi & innovatiiviset työsuhde-edut, ketteryys, mahdollisuus ja kyky muuttaa maailma jne. Mistä oikeastaan voi päätellä, mikä osuus markkinointijargonilla on tuossa kaikessa? Vaikka edellä kuvattu olisi autenttista, niin se ei enää tunnu erityiseltä. Voiko syntyä eräänlainen uuden normatiivin inflaatio? En ole koskaan oikein pitänyt normeista. Minusta on kivaa, että voin tulla villasukkayhteisöön jakkupuvussa, jos huvittaa. Yleensä ei huvita, mutta voisin.
Sosiaalisessa mediassa ei riitä pelkästään kasvot, vaan tarvitaan myös persoona.
Löysin tekoälysovellus IBM-Watsonin, joka analysoi minut LinkedIn-tekstini perusteella. Watson Cognitive Head Hunter käyttää analyysissään linqvistiikkaa ja Big Five -teoriaa. Sanoja analyysiin tarvitaan vähintään, mutta mieluusti enemmän kuin sata.
Tekoäly tulkitsee LinkedIn-profiilini perusteella minut näin:
”You are expressive, heartfelt and informal.
You are authority-challenging: you prefer to challenge authority and traditional values to help bring about positive changes. You are philosophical: you are open to and intrigued by new ideas and love to explore them. And you are unstructured: you do not make a lot of time for organization in your daily life.
Your choices are driven by a desire for discovery.
You are relatively unconcerned with tradition: you care more about making your own path than following what others have done. You consider helping others to guide a large part of what you do: you think it is important to take care of the people around you.”
Saako satunnainen profiilini tarkastelija saman kuvan minusta? En tiedä. Itselleni tärkeintä on kuitenkin aitous.
Johanna Susiviita
Johanna Susiviita on kokenut rekrytoinnin ja soveltuvuusarvioinnin ammattilainen. Nykyisin hän työskentelee Visma Consulting Oy:n rekrytoijana ja henkilöstöpäällikkönä.
”Cads-henki” välittyi niin vahvana, että Pasi Inkinen päätyi muuttamaan Kotkaan mielenkiintoisen ohjelmistoalan työn sekä rauhallisemman asuinympäristön perässä. Tutustuimme päämajaansa Kotkassa pitävään ohjelmistotalo Kymdataan, jolla on tarjota polku ohjelmistokehityksen huippuammattilaiseksi.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Kymdatan ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin kanssa. Katso nyt avoimet työpaikat Kymdatalla ja koko seudulla!
Ohjelmistokehittäjänä Kymdatalla työskentelevä Pasi Inkinen muutti Kotkaan kolmisen vuotta sitten työn perässä. Mahdollisuus päästä kehittämään huippuluokan Cads-ohjelmistoa herätti kiinnostuksen Kymdataa kohtaan, ja aiemmin Espoossa asunut Inkinen päätyi kokeilemaan uudenlaista ympäristöä. Perhe on kotiutunut seudulle hyvin, ja hoitoalalla työskentelevä vaimokin on työllistynyt heti äitiysvapaiden jälkeen.
Kymdatalla Inkisen tehtäviin kuuluvat Cads-ohjelmiston suunnittelu ja kehittäminen keskittyen erityisesti LVI-alan sovellukseen. “Käytämme sovellettua scrum-toimintamallia, jonka mukaisesti teemme tiiminä tiiviisti yhteistyötä tavoitellen yhteistä päämäärää. Tarpeen tullen olen yhteydessä myös asiantuntijoihin ja asiakkaisiin”, hän toteaa. Vastapainona Inkinen tekee samanaikaisesti myös väitöskirjaa osana työtehtäviään: “Se on ollut haastavaa, mutta palkitsevaa. Ei todellakaan ole itsestäänselvyys, että yrityksessä on mahdollista tehdä työajalla väitöskirjaa. Se on yksi asioista, jotka kertovat Kymdatan halusta antaa työntekijöilleen mahdollisuuksia kehittyä.”
Motivaatiota Inkinen löytää mielenkiintoisesta ja sopivan haastavasta työstä. Työn täytyy olla myös merkityksellistä siten, että sen tekemiseen on oltava jokin selkeä tarve.
Pasi Inkinen (kesk.) tiimikavereidensa Teemu Koikkalaisen ja Pia Heinosen kanssa.
”Menestyksemme on aina perustunut draiviin”
Kymdatan toimitusjohtaja Jyrki Metsola painottaa, että vastuu ja päätöksenteko kuuluvat jokaisen työntekijän arkeen. “Kehitämme Cad-suunnitteluohjelmistoja tekniseen suunnitteluun eri toimialoille: päätoimialat ovat sähköautomaatiosuunnittelu, LVI-suunnittelu sekä rakennussuunnittelu”, hän toteaa ja jatkaa: “Menestyksemme on aina perustunut draiviin: tämä ei ole virkamiesfirma.”
Ideana on, että kaikki tuotteet ovat itse suunniteltuja. “Meillä on niin sanottu perus-Cad, jonka päälle olemme rakentaneet suunnittelujärjestelmiä eri toimialoille. Ensimmäinen versio on julkistettu jo vuonna 1984, joten kyseessä on varsin vanha tuote, jota tietenkin kehitetään jatkuvasti”, Metsola kertoo naurahtaen. Saavutuksina Metsola mainitsee muun muassa Suomen markkinajohtajuuden sähköautomaatiosuunnittelun alalla.
Ylpeys omaan tuotteeseen näkyy työntekijöiden kaikessa tekemisessä
Inkinen innostuu Kymdatan tarjoamasta mahdollisuudesta tuottaa ja kehittää omia ideoita ja nähdä sitten, miten ideat alkavat toteutua käytännössä: “Parasta on, kun on nähnyt konkreettisesti sen, että omasta työpanoksesta on ollut joko asiakkaalle tai työkaverille hyötyä.”
Metsolan mukaan Kymdatalla ei olla töissä vain sen takia, että asuntolaina saataisiin maksettua. “Puhumme Cads-hengestä. Tämä tuote on meidän ja olemme ylpeitä siitä. Toistakymmentä tuhatta suunnittelijaa tekee sillä töitä päivittäin”, Metsola kertoo tavalla, josta tunne välittyy.
Inkinen on tyytyväinen siihen, miten työntekijöistä huolehditaan ja kuinka hyvästä työstä palkitaan. “Omasta mielestäni todella myönteinen ilmapiiri, ihmiset ovat yhteistyökykyisiä ja jos tulee näkemyseroja, niistä osataan keskustella”, Inkinen kertoo. Hän kuvailee LVI-sovelluksen tiimiään erittäin asiantuntevaksi ja huumorintajuiseksi. “Omalla porukalla järjestetään myös tapahtumia, esimerkiksi sauna- ja peli-iltoja, ja osallistutaan urheilutapahtumiin.”
CADS-ohjelmistolla luotu rakennuksen 3D-malli.
Elämisen laatu korostuu Kotkan-Haminan seudulla
Inkisellä ei ollut ennestään sukulaisia tai tuttavia seudulla, vaan muuttoon liittyi työn lisäksi myös halu löytää rauhallisempi asuinalue, sillä pienille lapsille haluttiin rauhallinen kasvuympäristö. “Etsimme aluetta, jossa olisi kuitenkin tarvittavat palvelut lähistöllä. Siihen nähden Kotka vaikutti hyvältä vaihtoehdolta. Muutettuamme tajusimme, että rauha ja erilainen asuinympäristö ovat ne seikat, mitkä erottavat Kotkan ja pääkaupunkiseudun toisistaan”, Inkinen sanoo.
Seudun parhaiksi puoliksi Inkinen mainitseekin rauhallisuuden, meren ja luonnon. Erilaiset harrastukset mahdollistuvat, kun ne ovat lähellä. “Erityisesti kesällä Kotka on todella kaunis kaupunki. Uskon, että ulkopuolelta muuttaville osaajille löytyy varmasti kysyntää”, hän vinkkaa.
Kymdatalle rekrytoidaan parhaillaan erityisesti ohjelmistosuunnittelijoita sekä rakennusalan asiantuntijoita. Ohjelmistosuunnittelijoille Metsola lupaa vaativaakin ohjelmistokehitystä, jolla on tarkoitus: suunnittelija tulee kehittämään ohjelmistoja, joilla puolestaan suunnitellaan esimerkiksi rakennuksia ja koneita. Jos kehittymisenhalu yltää huippuammattilaisen tasolle asti, yrityksellä on tarjota tarvittavat työkalut. Rakennusalan asiantuntijalle työ Kymdatalla on mahdollisuus työllistyä hieman erilaisesta näkökulmasta ja tarjota asiantuntijuuttaan esimerkiksi rakennusalan työkalujen kehittämiseen.
Metsola kertoo arvostavansa yrittäjämäistä asennetta. Tällöin työntekijä tekee asioita aidosti yrityksen hyväksi ja saa sitä kautta myös itselleen hyötyä esimerkiksi palkkioiden ja hyvän fiiliksen muodossa. Vaikka työ kysyy joskus joustavuutta, työn ja perhe-elämän saa Metsolan mukaan sovitettua loistavasti yhteen.
Kymdata etsii nyt ohjelmistosuunnittelijoita sekä rakennusalan asiantuntijoita. Yritys on valmis kasvattamaan esimerkiksi vastavalmistuneista tai lopputyötään tekevistä insinööreistä huippuammattilaisia, joten kattavaa kokemusta ei edellytetä!
