Alle 18-vuotiaana on vaikeaa löytää kesätöitä, sillä valtaosa työnantajista vaatii täysi-ikäisyyttä. Kesätöiden löytäminen ei ole kuitenkaan mahdotonta, vaikka ikää ja työkokemusta ei olisi vielä kertynytkään. Listasimme tähän artikkeliin muutamia kesätyöpaikkoja, joihin palkataan alle 18-vuotiaita.
Seuraa myös Duunitorin sivuja ja eri kesätyöpaikkakaupunkien Facebook-sivuja, joille julkaistaan päivittäin uusia kesätyöpaikkoja. Seuraamalla sivuja varmistat, ettei haluamasi työmahdollisuus mene ohitse!
Positio: Tutustu työelämään ja tienaa -ohjelma Työnantaja: Stora Enso Sijainti:Heinola/Heinola Fluting/Anjalankoski/Varkaus/Lahti Hakuaika päättyy: 28.02.2017 Lisätietoja: Ohjelman kesto on kaksi viikkoa.
Positio: Hautausmaan kausityöntekijöitä Työnantaja: Eri alueiden seurakuntayhtymiä Sijainti:Forssa /Lempäälä/Ulvila/Hämeenlinna/Espoo Hakuaika päättyy: 24.02.2017 (Lempäälä, Espoo)/ 28.02.2017 (Forssa, Hämeenlinna)/ 17.03.2017 (Ulvila) Lisätietoja: Listaus ei välttämättä ole täydellinen, joten kannattaa tarkistaa vielä oman alueesi seurakunnan nettisivut!
Positio: Leikkipuisto-ohjaaja Työnantaja: Kokkolan seurakunta Sijainti: Kokkola Hakuaika päättyy: 31.03.2017 Lisätietoja: Kälviän leikkipuistoon haetaan kuutta yli 16-vuotiasta
leikkipuisto-ohjaajaa.
Positio: Kyläkaupan kesäapulainen Työnantaja: Veljekset Keskinen Oy Sijainti: Alavus Hakuaika päättyy: 30.04.2017 Lisätietoja: Kesätöitä erilaisissa avustavissa tehtävissä alle 18-vuotiaille.
Positio: Käsinpakkaaja Työnantaja: Pynnösen Marjatila Sijainti: Kangasniemi Hakuaika päättyy: 28.02.2017 Lisätietoja: Marjojen pakkaamista ja lastaamista yli 16-vuotiaille
Positio: Kesätyö, puisto- ja siivoustyöntekijät Työnantaja: Sipoon kunta Sijainti: Sipoo Hakuaika päättyy: 17.02.2017 Lisätietoja: Puistotöihin vaaditaan 16-vuoden ikä ja (vähintään T-) ajokortti.
Positio:Kesätyöntekijä Työnantaja: Tampereen kaupunki Sijainti: Tampere Hakuaika päättyy: 27.02.2017 Lisätietoja: Kaupunki palkkaa 150 alle 18-vuotiasta nuorta kahden viikon työsuhteisiin.
Positio: Majoitustilojen siivooja Työnantaja: Jääskän Loma Oy Sijainti: Pälkäne Hakuaika päättyy: 15.03.2017 Lisätietoja: Työ sisältää siivousta, päivystystä ja asiakkaiden vastaanottoa.
Positio: Kesätyöntekijöitä S-kesis -ohjelmaan Työnantaja: Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Sijainti: Karkkila Hakuaika päättyy: 15.03.2017 Lisätietoja: Työn kesto on 2-4 viikkoa ja työntekijöille maksetaan koululaispalkkaa.
Positio: Kesätyöntekijöitä Työnantaja: Pohjois-Karjalan Osuuskauppa Sijainti: Useita eri toimipaikkoja Pohjois-Karjalan alueella Hakuaika päättyy: 28.02.2017 Lisätietoja: Työtä voivat hakea 14-17-vuotiaat.
Työttömälle maksetaan hänen tilanteestaan riippuen kolmea erilaista työttömyysetuutta. Kerromme tässä artikkelissa pähkinänkuoressa, mitä nämä työttömyysturvan etuudet ovat. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyttä koskeviin kysymyksiin.
Peruspäiväraha
Kela maksaa työttömälle peruspäivärahaa, mikäli työttömän työssäoloehto täyttyy. Täysi peruspäiväraha vuonna 2017 on 32,40 €/päivä, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Voit saada peruspäivärahaasi lisänä korotusosaa, mikäli osallistut työllistämistä edistäviin palveluihin. Näitä ovat:
Työvoimakoulutus
Omaehtoinen opiskelu
Työnhakuvalmennus ja uravalmennus
Työ- ja koulutuskokeilu
Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
Kuntouttava työtoiminta
Jos sinulla on lapsia, voit hakea lapsikorotusta peruspäivärahaasi. Muut saamasi sosiaalietuudet ja työtulot esimerkiksi keikkatöistä puolestaan vähentävät peruspäivärahaasi.
Voit saada peruspäivärahaa maksimissaan 400 päivän ajan. Poikkeuksena sääntöön ovat henkilöt, jotka ovat olleet työelämässä alle kolme vuotta. Heillä raja on 300 päivää. Lisäksi tietyillä ehdoilla henkilöt, jotka ovat saaneet työssäoloehdon täyteen 58-vuotiaina tai sitä vanhempina, voivat saada peruspäivärahaa 500 päivän ajan.
Työssäoloehtosi kokoaikatyöstä täyttyy, kun olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden, siis 2 vuoden ja 4 kuukauden aikana. Työaikasi on pitänyt olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkkasi työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 187 €/kk, jos työehtosopimusta ei ole.
Kela tarvitsee peruspäiväraha-anomustasi varten palkka- ja työtodistuksesi. Työssäoloehto voi täyttyä myös yrittäjällä. Käsittelemme tätä erillisessä yrittäjän työttömyysturvaa käsittelevässä artikkelissa.
Ansiosidonnainen päiväraha
Ansiosidonnainen päiväraha on työttömyyskassan maksama erillinen työttömyysetuus, josta käytetään myös nimitystä työttömyyspäiväraha tai ansiopäiväraha. Se on työttömyyskassojen jäsenten vapaaehtoinen “työttömyysvakuutus”, joka maksetaan Kelan peruspäivärahan päälle. Mikäli kuulut ammattiliittoon, voi työttömyyskassan jäsenyys kuulua liittosi jäsenyyteen.
Työttömyyskassasta maksettava ansiosidonnainen päiväraha pitää sisällään myös peruspäivärahan. Ansiosidonnaisen päivärahan maksuun pätevät samat työssäoloehdot ja maksimiajat kuin peruspäivärahaankin.
Työttömyyskassan kuulumisesta pitää maksaa vuotuinen jäsenmaksu, jolla katetaan työttömille jäsenille maksettavat etuudet. Tämän lisäksi kassat pyrkivät tarjoamaan jäsenilleen koulutusta, lakiapua ja muita työelämään liittyviä palveluja.
Työttömyysetuutesi voi koostua useasta osasta. Muut sosiaalietuutesi ja esimerkiksi lastesi määrä voi vaikuttaa kokonaisuuteen.
Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki on Kelan maksama taloudellinen ja tarveharkintainen tuki. Tuen suuruuteen vaikuttavat omat tulosi esimerkiksi osa-aikatyöstä sekä vanhempiesi tulot, jos asut heidän kanssaan. Täysi työmarkkinatuki on 32,40 €/päivä vuonna 2017.
Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu. Työmarkkinatukea maksetaan kolmessa tilanteessa, jolloin et voi saada peruspäivärahaa:
Olet työtön, mutta tulet ensi kertaa työmarkkinoille. Olet siis esimerkiksi juuri valmistunut ammattiin.
Olet jo ollut töissä, mutta et niin pitkään, että työssäoloehtosi täyttyisi.
Olet ollut työttömänä perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan maksun maksimiajan eli 400 päivää.
BURGER KING® -ravintolaketju laajenee nopeasti Suomessa ja rekrytoi uusia vuoropäälliköitä. Saadakseen käsityksen vuoropäällikön työstä ja Burger Kingistä työpaikkana, Duunitorin toimittaja jalkautui ketjun kahteen ravintolaan Helsingissä.
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Burger Kingin kanssa.
Duunitorin toimittaja sai mahdollisuuden haastatella kahta Helsingissä työskentelevää vuoropäällikköä, Emilia Vinniä ja Keijo Saukkoa. Malmin ravintolassa työskentelevä Emilia on tismalleen sellainen henkilö, jonka kuvittelisikin työskentelevän vuoropäällikön tehtävissä: Iloinen ja energinen tyyppi, joka ei kavahda asiakkaiden kohtaamista. Hän liittyi kingijengiin huhtikuussa 2016 ja eteni vuoropäälliköksi jo seuraavana syksynä. Keijo aloitti Oulun Burger Kingissä keväällä 2015 ja siirtyi vuoropäälliköksi saman vuoden marraskuussa. Syksyllä 2016 hän muutti Helsinkiin ja jatkoi vuoropäällikkönä Meilahden ravintolassa.
Ennen Burger Kingiä Emilia työskenteli tarjoilijana hotelleissa ja Keijo puolestaan kilpailevan pikaruokaketjun palveluksessa. Burger Kingissä Keijoa kiinnosti houkuttelevampi työsopimus ja paremmat etenemismahdollisuudet. Mielikuva alalla työskentelystä tiivistyi Emilian mielessä yhteen sanaan: kiire. Hänen suhtautumisensa kiireeseen on kuitenkin mutkaton: ”Ei ole työpaikkaa, jossa voi löysäillä. Eikä kiire minua haittaakaan, aikakin kuluu silloin nopeammin kivaa duunia tehdessä.” Ravintolaketjun tiukat standardit yllättivät Emilian: ”Aluksi oli shokki, että täällä ollaan niin tarkkoja, mutta myöhemmin ymmärsin, että asiakkaan kannalta on älyttömän hyvä asia, että esimerkiksi hygienian suhteen ollaan tarkkoja.”
Vuoropäällikkö vastaa kokonaisuudesta
”Vuoropäällikkö tekee kaiken täysillä. Jos itse ei tee, niin ei voi muiltakaan vaatia.” –Emilia
Emilian mukaan vuoropäällikköä tarvitaan varmistamaan kokonaisuuden toimivuus. Keijo nostaa esille tarpeen valvoa standardien noudattamista ja ruoan laatua. Vuoropäällikkö ei ole sidottu työpisteeseen vaan hän auttaa siellä missä apua tarvitaan – ja tietenkin palvelee asiakkaita. ”Jokaisella työntekijällä on vastuunsa, mutta vuoropäällikkö huolehtii siitä, että kaikki tapahtuu oikeaan aikaan”, Emilia kertoo. Työ on monipuolista, kun vastuulla on vuoron aikana koko ravintola keittiöineen, kassoineen ja saleineen. Vuoropäällikkö on suurimman osan ajastaan ravintolan puolella, mutta hän hoitaa myös toimistotehtäviä, kuten kassojen laskemisen ja tilitykset. Hän johtaa omalla esimerkillään. ”Ei voi olla niin, että päällikkö istuu koko ajan toimistossa”, Keijo korostaa. Molemmat ovat sitä mieltä, että esikuvana oleminen tarkoittaa sitä, ettei saa itse lipsua sovituista pelisäännöistä.
Keijo Saukko pitää työstään ja tähtää ravintolapäälliköksi. (Kuva: Jari Kupiainen)
Keijon mielestä vuoropäällikön on oltava vuorovaikutustaitoinen ja joustava, mutta tarvittaessa myös jämäkkä. Emilia korostaa rehellisyyttä, innostavuutta ja halua oppia uutta. Molempien mielestä ravintola-alan kokemus ei ole vuoropäällikölle välttämätöntä, kunhan asenne on timanttinen. ”Itsekin olen käynyt vain lukion, enkä ole opiskellut tälle alalle”, Emilia kertoo. Hän kuitenkin myöntää, että aiemmasta kokemuksesta tarjoilijan työstä ja kassan käyttämisestä oli hyötyä.
Vuoropäällikkökoulutuksensa Emilia aloitti omassa ravintolassaan. ”Oli helpompaa opiskella perusasiat tuttujen henkilöiden kanssa”, hän kertoo. Koulutuksen lopuksi oli sertifiointi. ”Siinä arvioidaan, millä tasolla olet kehittymisessäsi”, Emilia sanoo ja kehuu arviointiin liittyvää keskustelua rakentavaksi. ”Koulutuksen aikana ei jätetty missään vaiheessa yksin”, hän iloitsee.
Liukuhihnameininki – ei kiitos!
Palkitsevinta vuoropäällikön työssä on Emilian mielestä alaisten kehittymisen näkeminen. Toisaalta sekin motivoi, että saa hyvää palautetta ja huomaa oman kehittymisensä. Keijo arvostaa asiakkailta saatua palautetta, jota tulee sekä palvelusta että ruoan laadusta. Rakentavan palautteen molemmat ottavat mielellään vastaan, sillä se auttaa koko tiimiä parantamaan toimintaansa. ”Asiakas on aina oikeassa”, Emilia tiivistää vuoropäälliköltä vaadittavan palveluasenteen. Keijo pitää erityisen tärkeänä palvelun henkilökohtaisuutta: ”Se ei ole liukuhihnameininkiä.”
Emiliasta tuntui aluksi oudolta johtaa ihmisiä, jotka olivat perehdyttäneet hänet ravintolan töihin. Itseluottamus ja käsitys johtamisesta kuitenkin paranivat vuoropäällikkökoulutuksen aikana. Nykyään hän uskaltaa antaa korjaavaakin palautetta, mutta pyrkii tekemään sen mahdollisimman ystävällisellä tavalla. Keijo mainitsee työn vaativan hyvää paineensietokykyä. ”Vaikka tulee bussilastillinen ihmisiä yhtä aikaa sisään, niin ei auta vetää naamaa näkkärille”, hän kuvailee.
Keijo kertoo vaativansa porukalta paljon, mutta ei liikaa, koska hän tietää kaikkien tekevän parhaansa. Omana kehityskohteenaan hän pitää sitä, että työntekijöille voisi antaa nykyistä enemmän palautetta. Palautetta hän saa itse ravintolapäälliköltä, jonka kanssa istutaan alas säännöllisesti. Emilia haluaa esimiehenä innostaa ja varmistaa, että kaikilla on hyvä olla. ”Jos on huolia ja murheita, niistä saa puhua”, hän kuvailee. Hän ymmärtää myös joustamisen merkityksen: ”Kun on sellainen fiilis, ettei haluaisi olla kassalla, niin totta kai saa olla keittiössä.” Standardeista lipsumista hän ei kuitenkaan salli missään tilanteessa.
Huumoria ja suoraa puhetta
Malmin ravintolassa työskentelee kolmetoista työntekijää ja Meilahdessa vajaat kaksikymmentä. Hieman yli puolet heistä työskentelee osa-aikaisesti esimerkiksi opintojen ohella. Työyhteisöään Emilia ylistää suuresti: ”Meillä on tosi hyvä porukka. Kertaakaan ei ole tullut fiilistä, ettei jaksa tulla töihin.” Yhteyttä työkavereihin pidetään myös WhatsApp-ryhmän kautta. Asioista puhutaan avoimesti. ”Jos jokin asia tökkii, sanomme siitä suoraan, jotta asia korjaantuu”, hän tiivistää. Keijo kuvaa Meilahden jengiä sanalla rempseä. ”Itselläni meni pari viikkoa talon tavoille oppimisessa”, mies kertoo viitaten hurttiin huumoriin. Hän ei näe eroa Oulun ja Helsingin ravintoloiden välillä, joten Burger King -kulttuuri on ilmeisen yhtenäinen.
”Työntekijöistä on tullut kavereita.” -Emilia
Emilia ei osaa nimetä yhtä ainutta ikimuistoista kokemusta Burger King -uransa varrelta, vaan hän näkee koko matkan kokemuksena, jota ei vaihtaisi pois. ”Fiilis tulee jokapäiväisistä hetkistä. Yhdessä on naurettu ja käyty läpi myös huonompia hetkiä”, hän kuvailee. Keijo taas nostaa esille hienoimpina hetkinä uusien ravintoloiden avaukset, joihin hän on päässyt kouluttamaan, viimeksi Lempäälässä.
Mahdollisuus jota ei kannata missata
Keijon mukaan parasta Burger Kingillä on rento porukka, mahdollisuus sovittaa työajat elämäntilanteensa mukaan ja etenemismahdollisuudet. Emilian mielestä eteneminen vaatii omaa tahtoa. ”Kun minäkin pääsin yllättävän nopeasti vuoropäälliköksi, niin muillakin on siihen mahdollisuudet. Etenkin, kun avataan paljon uusia ravintoloita”, nainen kannustaa. Emilian mukaan se, että häntä pyydettiin vuoropäälliköksi, lisäsi uskoa itseensä.
Burger Kingillä Emilia ei saanut vain mielenkiintoista työpaikkaa, vaan myös uusia kavereita. (Kuva: Jari Kupiainen)
Emilia katsoo, että vuoropäälliköksi hakeminen on satsaus tulevaisuuteen. ”Näin nuorena on mahdollisuus päästä tällaiseen työhön”, hän kehuu ja jatkaa: ”Olen kasvanut henkisesti, kun on pitänyt ottaa paljon vastuuta. Tämä on tulevaisuutta silmällä pitäen mahdollisuus, johon kannattaa tarttua.” Ravintolan ilmapiiri on upea. ”En ole tällaista muissa työpaikoissa kohdannut”, Emilia kertoo. ”Kaikilla on samanlaiset arvot ja yhteisiä puheenaiheita. Ei tule työvuorossa tylsää”, hän suitsuttaa työyhteisöään, eli Kingijengiä, kuten Burger Kingissä on tapana sanoa.
Keijolla on tavoitteet kirkkaana mielessään; hän haluaa edetä ravintolapäälliköksi. Emilian haaveena on perustaa oma yritys, mihin vuoropäällikön työ antaa valmiuksia. Kysymykseen siitä, haluaisiko hän edetä ravintolapäälliköksi, vastaus on lyhyen pohdinnan jälkeen myönteinen. ”En kuitenkaan ihan vielä. Jossain vaiheessa se olisi kuitenkin mahtavaa”, hän naurahtaa.
”Kun muut uskovat sinuun, niin pakko on itsekin uskoa.” -Emilia
Työttömälle maksetaan hänen tilanteestaan riippuen kolmea erilaista työttömyysetuutta. Kerromme tässä artikkelissa pähkinänkuoressa, mitä nämä työttömyysturvan etuudet ovat. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyttä koskeviin kysymyksiin.
Peruspäiväraha
Kela maksaa työttömälle peruspäivärahaa, mikäli työttömän työssäoloehto täyttyy. Täysi peruspäiväraha vuonna 2017 on 32,40 €/päivä, jota maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Voit saada peruspäivärahaasi lisänä korotusosaa, mikäli osallistut työllistämistä edistäviin palveluihin. Näitä ovat:
Työvoimakoulutus
Omaehtoinen opiskelu
Työnhakuvalmennus ja uravalmennus
Työ- ja koulutuskokeilu
Maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu
Kuntouttava työtoiminta
Jos sinulla on lapsia, voit hakea lapsikorotusta peruspäivärahaasi. Muut saamasi sosiaalietuudet ja työtulot esimerkiksi keikkatöistä puolestaan vähentävät peruspäivärahaasi.
Voit saada peruspäivärahaa maksimissaan 400 päivän ajan. Poikkeuksena sääntöön ovat henkilöt, jotka ovat olleet työelämässä alle kolme vuotta. Heillä raja on 300 päivää. Lisäksi tietyillä ehdoilla henkilöt, jotka ovat saaneet työssäoloehdon täyteen 58-vuotiaina tai sitä vanhempina, voivat saada peruspäivärahaa 500 päivän ajan.
Työssäoloehtosi kokoaikatyöstä täyttyy, kun olet ollut palkkatyössä vähintään 26 viikkoa työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukauden, siis 2 vuoden ja 4 kuukauden aikana. Työaikasi on pitänyt olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkkasi työehtosopimuksen mukainen tai vähintään 1 187 €/kk, jos työehtosopimusta ei ole.
Kela tarvitsee peruspäiväraha-anomustasi varten palkka- ja työtodistuksesi. Työssäoloehto voi täyttyä myös yrittäjällä. Käsittelemme tätä erillisessä yrittäjän työttömyysturvaa käsittelevässä artikkelissa.
Ansiosidonnainen päiväraha on työttömyyskassan maksama erillinen työttömyysetuus, josta käytetään myös nimitystä työttömyyspäiväraha tai ansiopäiväraha. Se on työttömyyskassojen jäsenten vapaaehtoinen “työttömyysvakuutus”, joka maksetaan Kelan peruspäivärahan päälle. Mikäli kuulut ammattiliittoon, voi työttömyyskassan jäsenyys kuulua liittosi jäsenyyteen.
Työttömyyskassasta maksettava ansiosidonnainen päiväraha pitää sisällään myös peruspäivärahan. Ansiosidonnaisen päivärahan maksuun pätevät samat työssäoloehdot ja maksimiajat kuin peruspäivärahaankin.
Työttömyyskassan kuulumisesta pitää maksaa vuotuinen jäsenmaksu, jolla katetaan työttömille jäsenille maksettavat etuudet. Tämän lisäksi kassat pyrkivät tarjoamaan jäsenilleen koulutusta, lakiapua ja muita työelämään liittyviä palveluja.
Työttömyysetuutesi voi koostua useasta osasta. Muut sosiaalietuutesi ja esimerkiksi lastesi määrä voi vaikuttaa kokonaisuuteen.
Työmarkkinatuki
Työmarkkinatuki on Kelan maksama taloudellinen ja tarveharkintainen tuki. Tuen suuruuteen vaikuttavat omat tulosi esimerkiksi osa-aikatyöstä sekä vanhempiesi tulot, jos asut heidän kanssaan. Täysi työmarkkinatuki on 32,40 €/päivä vuonna 2017.
Työmarkkinatuen kestoa ei ole rajoitettu. Työmarkkinatukea maksetaan kolmessa tilanteessa, jolloin et voi saada peruspäivärahaa:
Olet työtön, mutta tulet ensi kertaa työmarkkinoille. Olet siis esimerkiksi juuri valmistunut ammattiin.
Olet jo ollut töissä, mutta et niin pitkään, että työssäoloehtosi täyttyisi.
Olet ollut työttömänä perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan maksun maksimiajan eli 400 päivää.
Työtön voi tehdä työttömyysaikanaan töitä, mutta tulot vaikuttavat maksettaviin työttömyyskorvauksiin. Kerromme, mitä vaikutuksia tuloilla on etuuksiin. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyttä koskeviin kysymyksiin.
Osa-aikatyö ja työttömyyskorvaus
Työttömyysaikana tekemäsi osa-aikatyö tai sivutyö ja niistä saatavat palkat vaikuttavat työttömyyskorvauksiisi. Samoin jotkin sosiaalietuudet ja pääomatulot vaikuttavat työttömyyskorvauksiin. Muistathan, että työttömyysetuuksistakin maksetaan veroa.
Tulojen vaikutukset koskevat yhtälailla peruspäivärahaa, ansiosidonnaista päivärahaa eli ansiopäivarahaa sekä työmarkkinatukeakin. Etuuksien välillä on kuitenkin eroa siinä, miten tulosi vaikuttavat maksettaviin tukiin. Mikäli olet työttömyyskassan jäsen, sinun kannattaa kysyä neuvoa osa-aikatyöskentelyyn ja ansiopäivärahasi maksuun liittyviin kysymyksiin suoraan kassastasi. Perustietoa eri työttömyysetuuksista löydät sarjan aiemmasta artikkelista.
Tulojen vaikutus Kelan työttömyyskorvauksiin
Kelan perussääntö on, että jokainen palkkana maksettu euro vähentää peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea 50 senttiä. Työtuloon lasketaan palkan lisäksi mukaan muut palkkiot, verolliset kulukorvaukset, luontoisedut yms.
Työtulosi sovitellaan yhteen peruspäivärahan tai työmarkkinatuen kanssa 4 viikon välein. Tarkastelun aikaväliä kutsutaan sovittelujaksoksi, kun taas työtulon ja työttyömyysetuuden yhdistelmää sanotaan sovitelluksi työttömyysetuudeksi, esimerkiksi sovitelluksi työmarkkinatueksi.
Mikä ihmeen suojaosa?
Voit tienata 300 €/kk bruttona eli ennen veroja ilman, että tulo vähentää työttömyysturvasi määrää. Tätä kutsutaan suojaosaksi. Jos tarkastelujaksona on 4 viikkoa, on suojaosa 279 €. Muista aina ilmoittaa kaikki työtulosi Kelaan tai työttömyyskassaasi, vaikka tulot eivät ylittäisi suojaosaa.
Sinulla on enemmän työttömyyskorvauksissa huomioon otettavia asioita, jos sinulla on sivutuloja tai aktiivisia sosiaalietuuksia.
Pääomatulot, kuten vuokratulot, ja työmarkkinatuki
Tarveharkintaisen työmarkkinatuen maksamiseen vaikuttavat myös pääomatulot, joita ovat esimerkiksi vuokra-, metsä-, osinkotulot osakkeista. Tulorajaan vaikuttaa se, asutko yksin ja onko sinulla lapsia.
Sosiaalietuudet, jotka eivät vaikuta työttömyyskorvauksiin
Kela on määritellyt erikseen sosiaalietuudet, jotka eivät vaikuta työttömyyskorvauksien suuruuteen. Näitä etuuksia ovat peruspäivärahan ja työmarkkinatuen kohdalla:
lapsilisä
elatusapu tai -tuki
yleinen asumistuki tai eläkkeensaajan asumistuki
toimeentulotuki
eläkettä saavan hoitotuki tai vammaistuki
tapaturmavakuutuslain mukaan maksettu haittaraha, sotilasavustus ja sotilasvammalain mukainen elin- tai täydennyskorko.
Sekä peruspäivärahan osalta lisäksi:
perhe-eläke
osittainen varhennettu vanhuuseläke
Työtön ja vapaaehtoistyö tai talkootyö
Et menetä työttömyyskorvauksiasi vapaaehtois- tai talkootöissä. Yleensä riittää, että kerrot vapaaehtoistyön tekemisestä TE-keskuksessa siellä käydessäsi. Voit tehdä näitä arkeesi iloa antavia töitä, kunhan työ on työttömyysturvalain mukaista palkatonta, tavanomaista yleishyödyllistä vapaaehtois- tai talkootyötä.
Muista, että menetät oikeutesi työttömyyskorvauksiin, jos et vapaaehtoistyön takia hae tai voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Vapaaehtoistyö ei voi olla sellaista, joka normaalisti tehtäisiin työsuhteessa tai yrittäjänä. Jos olet tästä epävarma, kysy tarkennuksia TE-toimistosta.
Normaalisti vapaaehtois-ja talkootöiden tunnusmerkkeinä pidetään palkattomuutta, yleishyödyllisyyttä ja auttamista. Vapaaehtoistöissä saamasi tarjoilut ja niihin mahdolliset kulukorvaukset ovat myös sallittuja.
Määräaikainen työsuhde on työsuhde, jonka päättymisaika on ennalta tiedossa. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään esimerkiksi kesätöissä, sijaisuuksissa ja väliaikaisissa projekteissa. Määräaikaisen työsopimuksen käyttöä on rajoitettu työsopimuslaissa, jotta työnantaja ei voi kiertää niiden avulla työntekijän irtisanomissuojaa tai käyttää määräaikaista työvoimaa perusteetta.
Määräaikaiselle työsuhteelle tarvitsee aina syyn
Työnantaja saa solmia määräaikaisen työsopimuksen vain perustellusta syystä. Perusteita työsuhteen määräaikaisuudelle voivat olla esimerkiksi kausiluonteinen työ, sijaisuus, määräaikainen projekti tai oppilaitoksen työharjoitteluaika. Pitkäaikaistyöttömän kanssa määräaikaisen työsopimuksen saa tehdä myös ilman perusteita. Tällöin palkattavan työntekijän on oltava ollut edelliset 12 kuukautta työttömänä työnhakijana. Pitkäaikaistyöttömän kanssa saa sopia määräaikaisesta työsuhteesta enintään vuodeksi. Jos työsuhde kestää alle vuoden, sen saa vuoden sisällä uusia enintään kahdesti, eikä sopimusten kesto saa olla yhteensä yli vuotta. Työntekijän aloitteesta työsopimus voidaan tehdä määräaikaisena ilman erityisiä perusteluja.
Työnantaja ei saa käyttää määräaikaisia työsopimuksia toistuvasti ilman syytä. Ketjutetut perusteettomasti määräaikaiset työsopimukset voidaan katsoa jatkuvaksi työvoiman tarpeeksi, jolloin työsuhdetta voidaan pitää toistaiseksi voimassa olevana.
Määräaikaisen työsopimuksen erityispiirteet
Jos määräaikainen työ kestää yli kuukauden, työnantajan on kerrottava työntekijälle joko työsopimuksessa tai erillisessä selvityksessä työsopimuksen päättymisaika tai arvio siitä sekä peruste määräaikaisuudelle. Määräaikainen työsuhde päättyy ilman erillistä ilmoitusta, kun sopimuksen määräaika päättyy tai sovittu työ valmistuu. Jos tarkka päättymisajankohta ei ole tiedossa, työnantajan on ilmoitettava työsopimuksen päättymisestä heti, kun ajankohta on tiedossa. Yli viideksi vuodeksi tehty määräaikainen työsopimus irtisanotaan samalla tavalla kuin toistaiseksi voimassa oleva työsopimus.
Jos määräaikainen työsuhde kestää alle vuoden, koeaika saa olla korkeintaan puolet työsuhteen kestosta. Yli vuoden pituisissa työsuhteissa koeaika saa olla korkeintaan kuusi kuukautta. Määräaikaisessa työsuhteessa olevaa työntekijää tulee kohdella tasa-arvoisesti muiden työntekijöiden kanssa. Tämä tarkoittaa sitä, että määräaikaisen työntekijän työehdot eivät saa olla epäedullisempia kuin muilla ilman asiallista syytä.
Määräaikainen työntekijä on tasa-arvoiden muiden kanssa.
Määräaikaisen työsopimuksen irtisanominen
Työnantaja tai työntekijä eivät voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta kesken työsuhteen. Käytännössä työsuhteen lopettamisesta voidaan neuvotella ja työsuhde voidaan irtisanoa työnantajan ja työntekijän yhteisellä päätöksellä. Jos työsopimuksessa on määritelty koeaika, työsopimus voidaan irtisanoa sen aikana myös määräaikaisessa työsuhteessa.
Jos työnantaja tai työntekijä purkaa määräaikaisen työsopimuksen ilman toisen suostumusta, sopimuksen rikkojan tulee korvata toiselle aiheuttamansa vahinko. Työntekijä voi joutua korvaamaan esimerkiksi uuden työntekijän rekrytoinnista aiheutuvia kuluja. Työntekijän saama korvaus riippuu muun muassa ansion menetyksestä, työntekijän mahdollisuudesta saada ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä sekä siitä, miten työnantaja on toiminut irtisanomisen kanssa.
Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus, jolla työntekijä sitoutuu tekemään töitä palkkaa vastaan. Sopimuksessa määritellään myös muita tärkeitä asioita, kuten työajat ja työntekopaikka. Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai sähköisenä, mutta se olisi varmuuden vuoksi hyvä tehdä aina kirjallisena.
Huolehdi, että sopimuksessa on perusasiat kunnossa
Työsopimuksessa on hyvä olla selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Näitä ovat:
työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka,
työnteon alkamisajankohta,
määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika ja peruste määräaikaisuudelle,
mahdollinen koeaika,
työntekopaikka tai selvitys siitä, miten työntekijä työskentelee useissa eri kohteissa,
pääasialliset työtehtävät,
sovellettava työehtosopimus,
perusteet palkan tai muun vastikkeen määräytymiselle ja palkanmaksukausi,
säännöllinen työaika,
vuosiloman määräytyminen,
irtisanomisaika tai perusteet sen määräytymiselle.
Jos näistä asioista ei ole sovittu työsopimuksessa, työnantajan täytyy antaa niistä erillinen selvitys ensimmäisen palkanmaksukauden loppuun mennessä.
Koeaika ei ole pakollinen, mutta työsopimuksessa voidaan erikseen sopia enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Sen aikana kumpikin osapuoli voi vielä halutessaan purkaa työsopimuksen. Työnantaja voi lisätä työsopimukseen myös salassapito- tai kilpailukieltoehtoja, joissa kielletään esimerkiksi työnantajan asioden kertominen eteenpäin tai kilpailevan yritystoiminnan perustaminen. Työsopimuksessa ei saa olla ehtoja, jotka ovat alan yleissitovan työehtosopimuksen vastaisia. Jos tällaisia ehtoja kuitenkin laitetaan työsopimukseen, niiden sijasta noudatetaan työehtosopimuksen määräystä.
Erilaiset työsopimukset sopivat erilaisiin tilanteisiin
Työsopimukset ovat aina voimassa toistaiseksi, ellei erikseen sovita määräaikaisesta työsuhteesta. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus tarkoittaa sitä, että työsuhde pysyy voimassa, kunnes työnantaja tai työntekijä irtisanoo työsopimuksen. Määräaikaisessa työsopimuksessa taas on ennalta sovittu milloin työsuhde päättyy. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään esimerkiksi projekteissa, kesätöissä ja sijaisuuksissa. Työnantaja ei saa tehdä määräaikaista työsopimusta ilman perusteltua syytä.
Työsopimuksessa voidaan sopia kokoaikaisesta työstä tai osa-aikatyöstä. Kokoaikaisessa työsopimuksessa sovitaan, että työntekijä tekee viisi kokonaista työpäivää viikossa. Osa-aikainen työntekijä taas tekee sopimuksen mukaisesti vähemmän tunteja viikossa. Jos työnantaja tarvitsee myöhemmin lisää työntekijöitä tehtäviin, jotka sopisivat osa-aikaiselle työntekijälle, työnantajan on tarjottava työtä ensin hänelle.
Lue työsopimus huolella läpi ennen allekirjoittamista.
Ennen työsopimuksen allekirjoittamista
Vaikka myös suullinen työsopimus on pätevä, sopimus kannattaa aina tehdä kahtena kappaleena kirjallisena. Näin sekä työnantajalle että työntekijälle jää mustaa valkoisella siitä, mitä on sovittu. Mahdollisissa ongelmatilanteissa sovitut asiat on helppo tarkistaa kummankin allekirjoituksella varustetusta työsopimuksesta. Ennen kuin allekirjoitat sopimusta, lue se huolellisesti läpi. Tarkista, että sopimuksessa on kaikki kohdat samalla tavalla, kun työnantajan kanssa on puhuttu. Katso, että sopimuksesta ei puutu mitään tärkeää ja että se ei sisällä kohtuuttomia ehtoja.
Tarkista myös, tuleeko työsuhteessasi sovellettavaksi jokin yleissitova työehtosopimus. Jos työsuhteessa ei ole noudatettavaa työehtosopimusta, mikään ei takaa esimerkiksi palkankorotuksia, lomarahaa tai perhevapaiden ajan palkkaa. Näistä asioista voidaan kuitenkin sopia työsopimuksessa, vaikka mitään työehtosopimusta ei tarvitsisikaan noudattaa. Tutustu lisäksi mahdollisiin kilpailukieltoihin tarkasti. Tiukka kilpailukielto saattaa vaikeuttaa työllistymistäsi tai yrittäjyyttä työsuhteen jälkeen.
Kesätyönhakijoita on vuosittain enemmän kuin avoimia kesätyöpaikkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle halukkaalle ei valitettavasti riitä kesätöitä. Jos et tänä vuonna saanutkaan toivomaasi kesätyötä, älä huoli. Ehdit kyllä tehdä töitä myöhemminkin ja kesän aikana voit kehittää itseäsi myös muilla tavoin. Toimettomaksi ei kannata jäädä, sillä kiinnostavia vaihtoehtoja riittää!
Jos kesätöitä ei ole, voit vaikkapa opiskella, tehdä vapaaehtoistöitä tai toteuttaa villeimpiä unelmiasi. Myös raha-asiat järjestyvät, vaikka töitä ei olisikaan. Jos opiskelet kesällä, voit hakea kesäopintotukea. Kesätyötön opiskelija voi hakea tiukan paikan tullen myös toimeentulotukea. Lue lisää kesäopintotuesta.
Kesätöitä voi hakea kesälläkin
Vaikka kesäsi alkaisikin ilman työpaikkaa, se ei tarkoita sitä, että töitä ei olisi koko loppukesänä. Seuraa avoimia kesätyöpaikkoja koko kesän ajan. Kiinnostava työnantaja voi huomata kesken kesän, että töitä olisikin vielä yhdelle tai jonkun palkkaama kesätyöntekijä saattaa syystä tai toisesta joutua lopettamaan työt. Löydät avoimia työpaikkoja esimerkiksi duunitorin sivuilta ja sosiaalisesta mediasta. Selaa parhaita kesätyönantajia!
Edistä uraasi tai opintojasi kesäopinnoilla
Monet yliopistot ja ammattikorkeakoulut sekä jotkut toisen asteen oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuden opiskeluun myös kesällä. Saat opintojasi edistettyä ja jos oikein ahkeroit, saatat kesäopintojen ansiosta valmistua aikaisemmin. Ja mikä parasta, jos opiskelet tarpeeksi, voit olla oikeutettu opintotukeen myös kesän aikana! Jos sinun koulusi ei tarjoa kesäopintoja, voit opiskella esimerkiksi kaikille avoimissa kesäyliopistoissa tai -lukioissa.
Toinen vaihtoehto on käydä työllistymisen kannalta hyödyllisiä kursseja. Vaaditaanko alallasi tai toivomillasi työpaikoilla esimerkiksi ensiapuosaamista, anniskelu- tai hygieniapassia? Käytä kesälomasi hyödyksi, hanki tarvittava osaaminen ja ensi kesänä sinulla on entistä paremmat mahdollisuudet saada kesätöitä! Voit oppia urasi kannalta hyödyllisiä taitoja myös esimerkiksi kansalaisopiston kursseilla.
Edistä itsellesi merkityksellisiä asioita ja hanki kokemusta vapaaehtoistyöstä
Vapaaehtoistöitä voi tehdä laidasta laitaan myös kesällä. Kiinnostaako sinua esimerkiksi vanhusten hyvinvoinnin, eläinten oikeuksien tai kehitysmaiden lasten asioiden edistäminen? Myös vapaaehtoistyö on hyvää työkokemusta, ja pääset työskentelemään itsellesi merkityksellisten asioiden parissa! Vapaaehtoistöitä löytyy niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Katso, millaisia tehtäviä esimerkiksi Unicefilla, Punaisella Ristillä tai Animalialla on tarjota. Ulkomaiden vapaaehtoistöitä löytyy muun muassa Kilroy Travelsin sivuilta.
Muista myös nauttia kesästä!
Älä pode huonoa omaatuntoa lomailusta
Voit myös hyvillä mielin keskittyä lomasta nauttimiseen. Koska koulujen kesälomat ovat pitkiä, ehdit hyvin opetella uusia taitoja, harrastaa ja kerätä ainutlaatuisia kokemuksia. Myöhemmin työelämässä pitkien lomien saaminen ei ole enää niin helppoa. Nauti siis kesästä, äläkä ota turhaa stressiä, vaikka et saisikaan kesätöitä!
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Onhan se tiedossa: myyntityössä onnistuminen vaatii yleensä kovaa työtä. Ahkera ja pitkäjänteinen myyjä saa kuitenkin myös palkintonsa. Mikä on B2B-myyntityön suola? Kysyimme tätä Fonectan myyjiltä, jotka tekevät ratkaisumyyntiä puhelimitse.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Fonectan kanssa. Fonecta rekrytoi nyt B2B-myyjiä!
Ratkaisumyyntiä puhelimessa – “Asiakasta on osattava kuunnella”
“Teetkö siis työksesi puhelinmyyntiä?” Kun Fonectan myyjä Petro Pyykkö kertoi ensi kertaa työstään kavereilleen, olivat he hieman ennakkoluuloisia. Muistikuvissa pyörivät omat kokemukset lehtimyynnistä, jota osa oli joskus aikaisemmin kokeillut. B2B-myyjän työnkuva ja esimerkiksi lehtimyynti ovat kuitenkin kuin yö ja päivä. B2B-myynnissä keskiössä on tuotteiden sijasta asiakkaalle parhaan ratkaisun löytäminen ja sitä kautta asiakkaan liiketoiminnan kasvu. Asiakaskuntakin on erilainen: Fonectan B2B-myyjät asioivat kuluttajien sijasta esimerkiksi markkinointipäättäjien kanssa. “Kuunnellaan asiakasta ja tarjotaan ratkaisuja erilaisiin haasteisiin. Keskustellaan ja pyritään oikeasti olemaan apuna ja tukena”, Pyykkö kuvaa.
B2B-myyjät myyvät Fonectalla digitaalisia ratkaisuja asiakkaille esimerkiksi Fonectan omia palveluita hyödyntäen. Lisäksi asiakkaita autetaan muun muassa kotisivujen luomisessa, Google- tai Facebook-mainonnassa, hakukoneoptimoinnissa tai esimerkiksi yritysrekisterin luomisessa. Tarjooma perustuu aina asiakkaan liiketoiminnalliseen tilanteeseen. Myyjien arkeen kuuluvat sekä uusasiakashankinta että yhteydenpito jo olemassa oleviin asiakkaisiin. “Aamu on mielestäni parasta aikaa soittaa, sillä energiatasot ovat silloin korkeimmillaan”, Pyykkö sanoo.
Petro Pyykkö kokee, että myyntityö on helpompaa tunnetussa yrityksessä.
Pyykkö kuvailee myyntiä “fiilislajiksi”: “Fiiliksen täytyy olla koko ajan korkealla, jotta pystyy myymään ja jaksaa olla ahkera. Jos ei jaksa soittaa, niin on aika mahdotonta tehdä tuloksia. Myynti on haastavaa, mutta jos sen jaksaa tehdä ja on innostunut siitä, niin se on erittäin palkitsevaa.” On kuitenkin inhimillistä, että joka päivä ei olla parhaimmillaan. Tällaiset päivät Pyykkö kääntää voitoksi tarttumalla puhelimeen tarmolla, ja kun hyvä keskustelu syntyy, tuo se hyvän boostin koko loppupäivälle. Kaupan saaminen maaliin toimii tietenkin yhtä lailla!
Motivaatio lähtee asiakkaista, palosta myyntiin ja mahdollisuudesta vaikuttaa omiin tuloihin
“Mieleenpainuvin hetki tähän mennessä on ollut asiakkaan kanssa, jonka kanssa olen pitkään tehnyt yhteistyötä. Kyllä se laittoi veren kiertämään, kun asiakas soitti, että oli klousannut ison kaupan. Tuli todella hyvä fiilis”, kertoo Fonectalla B2B-myynnissä nyt neljä vuotta työskennellyt Paula Löf. Löfille työn mielekkyys löytyy juuri asiakkaista: parasta on, kun pystyy olemaan avuksi ratkaisemalla asiakkaan ongelman ja toteuttamalla onnistuneita kampanjoita.
Paula Löfille motivaatio työhön syntyy asiakkaista.
Löf kuvailee asiakkaitaan erilaisiksi. Osa heistä on hyvinkin vaativia ja erittäin tietoisia digimaailman haasteista ja uusimmista tuulista. Silloin keskustelut ovat syvällisimpiä, kun asiakas on heti samalla aaltopituudella. “Vastaavasti osa seuraa alan kehitystä vähemmän. On aina hieno luottamuksen osoitus, kun asiakas avautuu tilanteestaan ja haasteistaan.” Mikä sitten saa tsemppaamaan, jos on itse esimerkiksi väsynyt? “Se on tietynlainen palo tähän myyntityöhön, joka itsellä on”, Löf vastaa.
Myynnissä kiehtovat myös tienaamismahdollisuudet ja sen haastavuus. “Palkka ei ole joka kuukausi sama. Omalla ahkeruudellaan voi vaikuttaa siihen, kuinka paljon tienaa. Myynti on myös haastavaa: joka päivä kohtaa uusia haasteita, jotka pitävät tämän työn mielenkiintoisena”, Pyykkö toteaa. Myynti on kiinnostanut nuorta miestä jo pienestä asti. Myyntityössä kehittyminen on helppo huomata jo suoraan tehdystä tuloksesta, ja koko ajan on mahdollista tulla paremmaksi. “Kyllä nyt huomaa, kun kolme ja puoli vuotta on mennyt, että olen ihan erilainen myyjä kuin silloin alussa”, Pyykkö pohtii.
Persoona ja kontakti asiakkaaseen avainasemassa
Myyntityö Fonectalla on haastateltavien mukaan hektistä, mutta toimimaan pystyy myös omassa tahdissa. Tiivis työyhteisö ja rento, välitön ilmapiiri houkuttelevat töihin joka aamu. Löfin päivä alkaa parhaiten siten, että hän tulee työpaikalle hieman aikaisemmin ja käy rauhassa läpi päivän agendaa. B2B-myyjien arkeen kuuluu lähes jokapäiväinen lyhyt aamupalaveri, jossa käydään läpi tulevaa päivää ja mahdollisia muutoksia. Päivän aikana kontaktoidaan uusia ja olemassa olevia asiakkaita pääasiassa puhelimitse ja sähköpostitse, tehdään tarjouksia ja tarkastellaan käynnissä olevia kampanjoita.
B2B-myyjien joukosta löytyy eri ikäisiä tekijöitä erilaisilla taustoilla, mikä tuo taloon Löfin mielestä rikkautta. Työt aloittaessaan Pyyköllä oli aikaisempaa kokemusta esimerkiksi asiakaspalvelusta ja Löfillä muun muassa B2C-myynnistä. “Tässä työssä persoona ja se, miten asiakkaaseen saa kontaktin, merkitsevät”, Löf kuvailee. Menestyäkseen myyntityössä ei siis välttämättä tarvita vastaavaa taustaa, sillä työssä oppii koko ajan uutta. Kun myynti imaisee mukaansa, asiakkaiden liiketoimintaa alkaa ymmärtää enemmän ja enemmän, jolloin heidän tarpeisiinsa on yhä helpompi vastata.
Millainen henkilö pärjää B2B-myynnissä? Löfin mukaan tarvitaan positiivisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Myyjien tulee konsultoida, keskustella ja jättää asiakkaalle tilaa kertoa. “Suosittelen tätä työtä henkilölle, jolla on hyvä huumorintaju ja joka osaa joustaa ja muuntautua esimerkiksi asiakkaan tietotason mukaisesti”, Löf summaa.
Heräsikö kiinnostus myyntityöhön? Voit alkaa luomaan uraasi myynnin parissa vaikka heti!
Haaveiletko kesätyöpaikasta, mutta oikeiden työpaikkojen löytäminen tuntuu hankalalta ja aikaa vievältä? Duunitorin sivuilta löydät uusimmat kesätyöpaikkailmoitukset helposti ja nopeasti. Myös seuraamalla kesätyöpaikkakaupunkien Facebook-sivuja varmistat, ettei haluamasi työmahdollisuus mene ohitse!
Julkaisemme joka viikko artikkelin, johon keräämme juuri nyt auki olevia, mielenkiintoisia kesätöitä. Katso myös viikoittain päivittyvä artikkelimme, johon listaamme alle 18-vuotiaiden kesätöitä. Tämän lisäksi löydät sivuiltamme paljon hyödyllisiä vinkkejä kesätöiden etsimiseen.
Positio: Face to Face -varainhankkija Työnantaja: Amnesty International Suomen osasto Sijainti:Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Lahti, Oulu, Seinäjoki, Tampere, Turku Hakuaika päättyy: 15.03.2017 Lisätietoja: Voit hakea kesätöihin haluamallesi kuukaudelle. On mahdollista aloittaa jo ennen kesää osa-aikaisena työntekijänä.
Positio:Arvokuljettajia ja rahankäsittelijöitä Työnantaja: Loomis Sijainti: Pääkaupunkiseutu, Kouvola, Kuopio, Jyväskylä, Lappeenranta, Turku, Tampere, Pori, Vaasa, Oulu, Rovaniemi Hakuaika päättyy: 18.03.2017 Lisätietoja: Arvokuljettajalta vaaditaan B-luokan ajokorttia. Vartijakortista on etua, mutta tehtävässä on mahdollisuus hankkia vartijakortti erikseen sovittaessa. Rahankäsittelytyötä tehdään pääosin näyttöpäätteen ääressä.
Positio: Myyjä Työnantaja: Alko Sijainti: Yli 60 eri paikkakuntaa ympäri Suomen Hakuaika päättyy: Katso haun päättymispäivä oman paikkakuntasi ilmoituksesta. Lisätietoja: Yli 18-vuotiaille asiakaspalveluhenkisille työntekijöille. Työ painottuu iltoihin ja viikonloppuihin. Tuotetuntemuksesta on hyötyä, mutta sitä pääsee myös kartuttamaan työssä.
Positio: Myyjä Työnantaja: Lidl Sijainti: Yli 20 eri paikkakuntaa ympäri Suomea. Hakuaika päättyy: 27.02.2017 Lisätietoja: Katso video, millaista on kesätöissä Lidlillä!
Positio: Kokkeja ja tarjoilijoita laivalle Työnantaja: Viking Line Sijainti: Helsinki Hakuaika päättyy: 28.02.2017 Lisätietoja: ”Teet töitä esim. viikko/viikko-vuorottelulla. Työviikko on intensiivinen, mutta sitä seuraa aina vapaa viikko ja palkkaa maksetaan myös vapaalta viikolta.”
Positio:Siivoojia Työnantaja: SOL Henkilöstöpalvelut Oy Sijainti: Yli 50 toimipistettä ympäri Suomea Hakuaika päättyy: Useissa tapauksissa haku päättyy 12.03.2017, mutta katso tarkemmat tiedot paikkakuntasi ilmoituksesta. Lisätietoja: Haussa on kesätyöntekijöitä palveluvastaavan, siivoojan, laitos- toimisto ja hotellisiivoojan tehtäviin.
Fonecta on muuttunut merkittävästi viime vuosina. Yritys on ottanut Suomen markkinoilla vankan jalansijan digitaalisen myynnin ja markkinoinnin asiantuntijana, joka rekrytoi nyt uusia tekijöitä. Haastattelimme Fonectalta kolmea Key Account Manageria siitä, mitä työ pitää sisällään.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Fonectan kanssa. Kiinnostaako sinua digitaalisen myynnin ja markkinoinnin maailma? Fonecta etsii nyt tiimeihinsä uusia tekijöitä!
Key Account Manager Tomi Pihlas on ehtinyt työskennellä Fonectalla jo 10 vuotta. Aika on hänen mukaansa tuntunut paljon lyhyemmältä, sillä yritys on muuttunut jatkuvasti. ”Fonecta tänään ei ole lähellekään se sama firma kuin silloin, kun tänne tulin. Koko tarjooma, organisaatio ja aivan kaikki on muuttunut”, hän valottaa. Samaa mieltä on vuosi sitten Key Account Manageriksi siirtynyt Jarmo Kuivaniemi: ”Fonecta on nykyään digitaalisen myynnin ja markkinoinnin ratkaisuja tarjoava asiantuntija. Vanhastaan Fonecta tunnetaan puhelinluetteloista ja numeropalvelusta, mutta ne eivät ole enää se pääjuttu meillä”, hän kertoo.
Myös myyjän työ on muuttunut merkittävästi. Kun ennen myyjä vastasi yksittäisestä, omasta osa-alueestaan, nykyään myyjän tulee hallita koko tuote- ja palveluvalikoima riittävällä tasolla. Näin osataan tunnistaa asiakkaan tarve ja esittää sopivimmat ratkaisut heidän tarpeisiinsa.
Asiakkaan auttaminen innostaa ja motivoi
Fonectalla avainasiakaspäällikön tehtävinä ovat sekä olemassaolevien asiakassuhteiden hoito että uusasiakashankinta. ”Päivät koostuvat yhteydenpidosta asiakkaisiin, asiakaskäynneistä ja buukkaussoitoista”, luettelee Fonectan julkisen sektorin asiakkuuksista vastaava Key Account Manager Marianne Ali. Työpäivään kuuluu myös uusien palveluiden opiskelua ja niiden soveltamista, tarjousten tekoa sekä paperitöiden hoitamista.
”Jokainen päivä on tässä erilainen”, myhäilee Kuivaniemi. ”On hienoa olla mukana vauhdittamassa suomalaisten yritysten liiketoiminnan kasvua. Palkitsevaa on, kun näkee aidosti, että yritys hyötyy meidän toimenpiteistä ja saa tuloksia aikaan”, Kuivaniemi iloitsee. Mieleen ovat jääneet esimerkiksi tilanteet, joissa asiakas on aloittanut digitaalisen markkinoinnin nollasta ja saavuttanut vuoden aikana merkittävää kasvua. Myös Ali ja Pihlas korostavat asiakkaan auttamista.
Koen, että tässä työssä pääsee aidosti auttamaan suomalaisia yrityksiä parantamaan heidän liiketoimintaansa ja nostamaan Suomea ylös suosta!
”Paras palaute työstä tuleekin tyytyväisiltä ja pitkäaikaisilta asiakkaita, jotka jatkavat ja syventävät yhteistyötä. Se, että tulee asiakkaiden kanssa tutuksi ja asiakas luottaa myyjään kuin ystävään, on hyvä motivaattori”, Kuivaniemi erittelee ja jatkaa: ”Fonecta on iso yritys ja tunnettu brändi, ja sitä on ilo edustaa. Kilpailu on toki kovaa, joten myyntityö on haastavaa mutta samalla todella palkitsevaa, kun siinä onnistuu”, hän huomauttaa.
Pihlas vertaa työtä yleisurheiluun. ”Pitää osata monia asioita, mutta sopivassa suhteessa rasitusta ja lepoa, niin tulos kehittyy.” Muutkin painottavat työajan rytmitystä: ”Asiakkailla käyntien lisäksi tulee tehdä myös muut työt, kuten tarjoukset ja muut paperityöt”, Kuivaniemi kertoo. Lisäksi nopeasti muuttuva digitalisaatio edellyttää taitojen jatkuvaa päivitystä. ”Digitaaliset kanavat ja keinot kehittyvät koko ajan, joten tietotaitoa täytyy pitää jatkuvasti yllä. Juuri se tekee tästä mielenkiintoisen”, Pihlas valottaa.
”Fonectalla on hyvät urapolut kehittyä ja kasvaa organisaation mukana”, Kuivaniemi kannustaa. Myös Ali on tyytyväinen urakehitykseensä: ”Pääsin etenemään aika nopeasti ja sain lisää vastuuta jo alussa. Siirryin vastaamaan julkisen sektorin asiakkuuksista jo työurani alkuvaiheessa”, Ali muistelee. ”Mitä isompi yritys, sitä enemmän mahdollisuuksia on. Aina eteneminen ei ole myöskään vertikaalista vaan se voi olla myös horisontaalista, eli saa lisää osaamista ja asiantuntijuutta”, kommentoi Pihlas.
Ala on nopeasti muuttuva, ja työntekijöiden kehittämiseen panostetaankin Fonectalla ahkerasti ja kehittymiskoulutuksia järjestetään säännöllisesti. Lisäksi järjestetään kick-offeja, kuukausittaisia yhteislounaita ja teemapainotteisia virkistystapahtumia. Oman tiimin kanssa pidetään säännölliset myynnin seurantapalaverit maanantaina ja perjantaina. ”Porukka järjestää tapahtumia myös keskenään”, Pihlas kertoo.
Tiimissä on erittäin hyvä henki.
”Meillä on tiimissä erittäin hyvä henki, autetaan kaveria ja jaetaan osaamista”, Pihlas iloitsee. Kaikki haastateltavat korostavatkin hyvää yhteishenkeä ja luonnehtivat ilmapiiriä avoimeksi ja innostavaksi. Toisten onnistumisista tiimissä iloitaan. ”Onnistumiset ruokkivat onnistumisia”, Kuivaniemi hymyilee.
”Hyvällä myyjällä on kaksi korvaa ja yksi suu”
Koska Fonectan palveluvalikoima on laaja, uusille työntekijöille järjestetään kattava perehdytyskoulutus. ”Kun Fonecta on markkinoilla ainoa toimija, jolla on näin laaja tarjooma digitaalisen myynnin ja markkinoinnin osa-alueelta, ei voida olettaa, että markkinoilta on löydettävissä valmiita osaajia”, Pihlas toteaa. ”Myyntityössä pärjäävät sellaset ihmiset, jotka ovat hyviä kuuntelemaan ja keskustelemaan, niin kutsutut ’hyvät tyypit’. Hyvällä myyjällä on kaksi korvaa ja yksi suu”, Kuivaniemi muistuttaa.
Key Account Managerit suosittelevat työtä sellaisille, joilla on halu auttaa ja halu olla tekemisissä ihmisten kanssa. Työ sopii niille, jotka ovat ahkeria ja innokkaita sekä haluavat oppia uutta digitaalisen maailman myynnistä ja markkinoinnista. ”Sellaiselle henkilölle Fonecta on erinomainen yritys”, Kuivaniemi kannustaa. ”Fonecta tarjoaa laajan näkökulman koko digitaliseen maailmaan – ja täällä on hyvä porukka!” Pihlas summaa.
Haluatko liittyä Fonectan joukkoon ja olla alan ehdotonta kärkeä? Fonecta hakee nyt uusia tekijöitä!
On selvää, että työsuhteessa tehdystä työstä maksetaan palkkaa. Palkka maksetaan yleensä rahana. Vastikkeena työstä voi saada lisäksi muita etuuksia, kuten asunto- tai autoedun. Mutta tiedätkö, kuinka paljon palkkaa sinun kuuluisi saada ja milloin se täytyy maksaa? Entä oletko varautunut siihen, jos joskus palkkaa ei maksetakaan niin kuin pitäisi? Vastasimme tärkeimpiin palkkaan liittyviin kysymyksiin.
Millä perusteella palkka määräytyy?
Palkan suuruus riippuu työntekijän ja työnantajan välisestä sopimuksesta. Jos työsuhteessa sovelletaan sitovaa tai yleissitovaa työehtosopimusta, palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen mukainen. Voit tarkistaa työehtosopimuksen esimerkiksi Finlexistä tai ammattijärjestösi nettisivuilta.
Jos työsuhteessa ei noudateta työehtosopimusta, palkka määräytyy täysin työsopimuksen mukaan. Suomen laissa ei ole määritelty vähimmäispalkkaa tarkasti, vaan työstä on maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Voit käyttää palkkaneuvottelussa apunasi palkkatilastoja tai jonkin työehtosopimuksen palkkamääräyksiä, jos työehtosopimus on lähellä tekemääsi työtä. Jos uskot, että työnantajasi ei suostu maksamaan sinulle tarpeeksi palkkaa, maksettavan palkan tavanomaisuuden ja kohtuullisuuden ratkaisee viime kädessä tuomioistuin.
Kuuluuko palkka saada kahden viikon välein vai kerran kuussa?
Palkanmaksukausi on yleensä kuukauden tai kaksi viikkoa. Jos sinulla on kuukausipalkka, se tulee maksaa kerran kuukaudessa. Jos palkkasi perusteena on viikkoa lyhyempi aika, esimerkiksi tunti- tai päiväpalkka, palkka on maksettava vähintään kahdesti kuussa. Urakkapalkkaisen palkanmaksukausi saa olla enintään kaksi viikkoa, kun taas provisiopalkkaisen palkanmaksukausi saa olla kuukauden. Jos palkka muodostuu esimerkiksi kuukausipalkan ja provisiopalkan yhdistelmästä, maksukausi saa poikkeuksellisesti olla myös pidempi kuin kuukausi.
Palkka maksetaan palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jos työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa ei ole sovittu muusta maksupäivästä. Eräpäivän osuessa viikonlopulle tai juhlapyhälle palkka maksetaan edellisenä arkipäivänä. Työsuhteen loppuessa palkka erääntyy työsuhteen päättymispäivänä. Työnantajan tulee jokaisen palkanmaksun yhteydessä antaa sinulle palkkalaskelma, josta voit tarkistaa muun muassa palkanmaksukauden ansiosi ja palkasta tehdyt ennakonpidätykset.
Palkan tulee olla työntekijän käytettävissä palkkapäivänä.
Mitä tehdä, jos palkka on myöhässä?
Oikein laskettu ja erääntymispäivänä maksettu palkka on työnantajan velvollisuus. Kannattaa kuitenkin aina tarkistaa, ettei palkassa ole virheitä. Jos olet esimerkiksi saanut liian vähän tai liikaa palkkaa, pyydä työnantajalta oikaisua palkanmaksuun. Jos et saa sovittua asiaa työnantajasi kanssa, voit pyytää neuvoja ammattiliitoltasi tai aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilta. Mikäli virheellistä palkanmaksua ei saada soviteltua, viimeisenä keinona riita voidaan ratkaista tuomioistuimessa.
Jos olet saanut palkan myöhässä, sinulla on oikeus korkolain mukaiseen viivästyskorkoon. Jos huomautat palkan viivästymisestä kuukauden sisällä, työnantajan tulee maksaa palkka kolmen arkipäivän kuluessa. Palkkasaatavat vanhentuvat viidessä vuodessa, jos työsuhde on voimassa. Työsuhteen päätyttyä saatavien kanneaika on kaksi vuotta. Vanhenemisaika katkeaa, jos nostat palkkasaatavistasi kanteen tai muistutat työnantajaasi niistä todistettavasti. Tämän jälkeen alkaa uusi vanhentumisaika.
Joskus sairaus tai tapaturma yllättää, etkä voi tehdä töitäsi normaalisti. Sinulla on oikeus sairauslomaan ja se kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Vaikka kuinka olisi työkiireitä, kotiin jääminen on sekä sinun että työnantajan etu. Sinä saat lepoa ja tilaa parantua, etkä tartuta työkavereitasi.
Mitä tehdä, jos sairastuu
Ilmoita sairastumisesta lähimmälle esimiehellesi mahdollisimman pian, jotta työpaikallasi ollaan tilanteen tasalla ja tarvittaessa saadaan järjestettyä sijainen. Joillekin työnantajille riittää oma ilmoitus muutaman päivän sairauspoissaolosta. Jotkut taas haluavat sairaanhoitajan todistuksen tai lääkärintodistuksen sairaudesta. Työnantajan vaatimuksesta lääkärintodistus on esitettävä. Voit saada lääkärintodistuksen työterveydestäsi tai esimerkiksi kuntasi terveydenhuollosta.
Sinulla on oikeus saada palkkaa sairausajaltasi. Jos työsuhteesi on kestänyt yli kuukauden, saat sairauslomalla täyttä palkkaa. Alle kuukauden työsuhteessa työnantaja voi halutessaan maksaa sinulle puolet normaalista palkasta. Työnantaja maksaa sairastumispäivän ja yhdeksän seuraavan arkipäivän palkan. Joissakin työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu pidemmistä sairausloman palkan maksuista. Kun työnantajan velvollisuus maksaa sairausajan palkkaa päättyy, saat Kelalta sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa. Jos työnantajasi maksaa sinulle työsuhteen ehtojen perusteella sairausajan palkkaa, Kela maksaa sairauspäivärahan työnantajallesi. Jos taas palkanmaksu päättyy, Kela maksaa sairauspäivärahan suoraan sinulle.
Pidempi sairastuminen
Työkyvyttömyys saattaa sairauden tai vamman takia pitkittyä. Tällöin työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto tekevät yhteistyötä selvittääkseen, voiko työntekijä palata töihin ja mitä se vaatii työpaikalla. Työnantaja ilmoittaa työterveyshuollolle, kun työntekijä on ollut poissa yhteensä kuukauden ja selvittää, voidaanko työpaikalla tehdä työntekijän paluuta helpottavia järjestelyjä. Työterveyshuolto järjestää neuvottelun työnantajan ja työntekijän kanssa ja laatii lausunnon työntekijän työkyvystä ja mahdollisuuksista palata töihin. Työntekijä toimittaa lausunnon Kelaan. Lausunto tulee toimittaa ennen kuin sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä tai sairauspäivärahan maksaminen päättyy.
Pitkään sairauslomalla olleen töihinpaluuta voidaan helpottaa.
Joskus pitkä sairaus voi liittyä esimerkiksi liikuntaelinvaivoihin tai mielenterveysongelmiin, jolloin liikutaan terveen ja sairaan välimaastossa. Osa työtehtävistä saattaa onnistua hyvin, vaikka työntekijä ei olisikaan täysin työkykyinen. Tällöin lääkäri voi arvioida osasairauspäivärahan sopivaksi vaihtoehdoksi. Osasairauspäivärahalla oleva tekee esimerkiksi puolikasta työviikkoa, josta työnantaja maksaa palkkaa tehtyjen tuntien mukaan ja Kela maksaa osasairauspäivärahan. Osasairauspäivärahaa voidaan käyttää myös pidemmältä sairaslomalta palaamiseen, kun lääkäri katsoo, että työntekijä voi palata osapäivätyöhön vaarantamatta terveyttään. Osasairauspäivärahaa voi saada enintän 72 arkipäivää. Osasairauspäivärahan lisäksi töihin palaamista voi tukea kuntoutus, koulutus, työaikajärjestelyt sekä erilaiset muutokset työtehtävissä ja työn kuormituksessa.
Työsuhde voi loppua monesta syystä. Tavallisimpia ovat irtisanominen, työntekijän irtisanoutuminen ja määräaikaisen työsopimuksen päättyminen. Työsopimus voidaan myös purkaa riippumatta siitä, onko työsopimus toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen. Purkaminen päättää työsuhteen heti ja siihen tarvitaan erityisen painava syy.
Työsuhteen päättyminen irtisanomiseen tai irtisanoutumiseen
Toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset päättyvät tavallisesti työsopimuksen irtisanomiseen. Työntekijä voi irtisanoutua ilman erityistä perustetta, mutta työnantaja tarvitsee sopimuksen irtisanomiseen lainmukaisen, painavan syyn. Syy irtisanomiselle voi olla esimerkiksi työsuhteen velvoitteiden rikkominen, työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen tai työn tarpeen pysyvä vähentyminen. Jos irtisanominen johtuu työsuhteen velvoitteiden laiminlyönnistä, työntekijälle on ennen irtisanomista annettava varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä. Työntekijää ei saa irtisanoa sairauden, mielipiteiden tai yhteiskunnallisen toiminnan vuoksi. Irtisanominen työn määrän vähentyessä ei ole oikeutettua, jos työ vähenee vain tilapäisesti tai työnantaja ottaa uusia työntekijöitä.
Sekä työnantajan että työntekijän on työsopimusta irtisanoessaan noudatettava irtisanomisaikaa. Irtisanomisaika riippuu työehtosopimuksesta ja työsopimuksesta. Mikäli irtisanomisajasta ei olla erikseen sovittu, noudatetaan työsopimuslain mukaisia irtisanomisaikoja. Työsopimuksessa voidaan sopia enintään puolen vuoden koeajasta, jonka aikana työsopimus voidaan purkaa ilman irtisanomisaikaa. Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa, sillä se on sitova sovitun määräajan loppuun asti. Työnantaja ja työntekijä voivat kuitenkin halutessaan sopia yhdessä työsopimuksen päättämisestä.
Työsopimuksen purkaminen
Joko työnantaja tai työntekijä voi haluta purkaa työsopimuksen. Työsopimuksen purkaminen on tavallista irtisanomista vakavampi vaihtoehto ja päättää työsuhteen välittömästi. Sekä työnantaja että työntekijä voivat purkaa työsopimuksen, mutta siihen tulee aina olla erittäin painava syy. Työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos häneltä ei voi edellyttää työsopimuksen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Näin on, jos työnantaja rikkoo velvoitteitaan vakavasti esimerkiksi vaarantaen työturvallisuuden. Työnantaja voi purkaa sopimuksen esimerkiksi, jos työntekijä on paljastanut liikesalaisuuksia, laiminlyö velvoitteitaan varoituksista huolimatta tai on päihtyneenä työpaikalla.
Työsuhde voidaan purkaa, jos työsopimusta on rikottu vakavasti.
Kun työsuhde päättyy
Työsuhteen päättyessä on muutamia asioita, joista työntekijän on hyvä huolehtia. Muista ainakin nämä:
Tarkista, että saat viimeisen palkkasi lomakorvauksineen oikein ja viimeistään työsuhteen viimeisenä päivänä, ellei muuta ole sovittu.
Pyydä työtodistus tekemästäsi työstä.
Palauta työnantajan omaisuus ja huolehdi, että saat oman omaisuutesi työpaikalta.
Noudata työsopimuksessa mahdollisesti sovittuja kilpailukieltoa ja salassapitosopimusta.
Työajaksi lasketaan kaikki aika, jonka työnantaja velvoittaa sinut tekemään töitä tai olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Työmatkoja ei yleensä lasketa työaikaan. Työajasta säädetään työaikalaissa, jotta työntekijöitä ei voi velvoittaa tekemään liian pitkiä työviikkoja. Työaikalaki koskee niin työ- kuin virkasuhteessa olevia ja pääasiassa kaikki palkansaajat kuuluvat lain piiriin, elleivät he ole johtamistehtävissä.
Säännölliselle työajalle on rajat
Säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Työaika voidaan järjestää myös siten, että se on vuoden aikana keskimäärin 40 tuntia. Poikkeustapauksissa töitä voi olla myös kolmen viikon aikana enintään 120 tuntia tai kahden viikon aikana enintään 80 tuntia. Työehtosopimuksessa voidaan erikseen sopia eri rajoista säännölliselle työajalle, mutta työaika ei saa olla enempää kuin työaikalaissa määrätään.
Kokoaikaiset työntekijät tekevät töitä viisi kokonaista päivää viikossa. Kokoaikaisena työntekijänä saat tehdä siis kahdeksan tuntia päivässä tai esimerkiksi seitsemän ja puoli tuntia, jos työehtosopimuksessa on sovittu toisin. Töitä voi tehdä myös osa-aikaisena, jos työsopimuksessa niin sovitaan. Osa-aikainen työntekijä tekee lyhyempää viikkoa tai lyhyempiä työpäiviä kuin kokoaikaiset työntekijät.
Liukuva työaika tuo joustoa päiviin
Työnantajan kanssa voi työsopimuksessa sopia liukuvasta työajasta, jolloin saat työntekijänä päättää työn alkamis- ja päättymisajan päivittäin sovittujen rajojen puitteissa. Kun liukuvista työajoista sovitaan, on sovittava kiinteästä työajasta, liukumarajoista, lepoaikojen sijoittamisesta sekä siitä, kuinka paljon työajan ylityksiä ja alituksia saa yhteensä kertyä.
Liukuvan työn liukuma-aika saa olla enintään kolme tuntia ja säännöllinen työaika on keskimäärin enintään 40 tuntia. Ylimääräistä työaikaa saa kertyä enintään 40 tuntia. Voit sopia työnantajan kanssa, mitä kertyneelle työnajan ylityksille tehdään. Niitä voidaan vähentää esimerkiksi ylimääräisellä vapaa-ajalla.
Liukuva työaika tuo joustoa työn tekemiseen.
Lisätyö ja ylityö paikkaavat väliaikaisesti suurempaa työmäärää
Työnantaja saattaa joskus tarvita työpanostasi enemmän kuin olette työsopimuksessa sopineet. Jos olet osa-aikatöissä ja työaikasi alittaa säännöllisen työajan rajat, voit tehdä lisätöitä. Lisätyö on työnantajan aloitteesta sovittua tavallisen työajan lisäksi tehtyä työtä, joka ei kuitenkaan ylitä säännöllisen työajan rajoja. Työnantaja saa teettää lisätöitä vain työntekijän suostumuksella, jos työsopimuksessa ei ole erikseen sovittu mahdollisesta lisätyöstä. Lisätyöstä maksetaan vähintään työntekijälle tavallisesti maksettavaa palkkaa vastaava korvaus.
Ylityöllä tarkoitetaan töitä, jotka ylittävät säännöllisen työajan enimmäismäärät. Jos olet kokopäivätöissä tai tehnyt jo lisätyöt täyteen, voit työnantajan pyytäessä tehdä ylitöitä. Ylitöitä saa teettää vain työntekijän suostumuksella. Ylitöitä saa olla neljän kuukauden aikana enintään 138 tuntia ja koko kalenterivuoden aikana enintään 250 tuntia. Jos teet ylitöitä, sinulla on oikeus saada ylityötunneilta korotettua palkkaa. Päivän kahdelta ensimmäiseltä ylityötunnilta on maksettava 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Voit myös sopia työnantajan kanssa lisä- tai ylityöstä maksettavan palkan vaihtamisesta vapaa-ajaksi.
Työajanseurannalla tarkoitetaan järjestelmää, jolla työntekijöiden työajoista pidetään kirjaa. Työaikaa voidaan seurata esimerkiksi siten, että työntekijät leimaavat itsensä töihin, tauoille ja vapaa-ajalle. Laki velvoittaa työnantajan pitämään kirjaa työntekijöidensä työtunneista. Työajanseuranta tuo helpotusta palkanmaksuun ja työtuntien kohdentamiseen, mutta esimerkiksi asiantuntijatyössä työtuntien kirjaaminen voi olla hankalaa.
Laki velvoittaa pitämään kirjaa useimpien työntekijöiden ajasta
Suomessa kaikkien työntekijöiden työtunneista tulee pitää reaaliaikaista tuntikirjanpitoa työaikalain mukaisesti. Tuntikirjanpitovelvoite koskee niin tunti- kuin kuukausipalkkaisiakin työntekijöitä. Velvoitteeseen on kuitenkin muutamia poikkeuksia, kuten johtavassa asemassa olevat tai etätyötä tekevät työntekijät. Työaikakirjanpito on työnantajan velvollisuus ja hänen on merkittävä ylös säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit. Työaikakirjanpidosta tulee löytyä myös työstä suoritetut rahalliset korvaukset tai annetut vapaat.
Työntekijöillä ei ole laissa säädettyä velvollisuutta pitää kirjaa työtunneista. Tehdyt työtunnit on kuitenkin aina hyvä pitää muistissa, jotta voit tarkistaa saaneesi palkkaa kaikesta tekemästäsi työstä ja mahdollisesti sinulle kuuluvat lisät. Erimielisyyksissä myös työntekijän pitämästä tuntikirjanpidosta voi olla hyötyä, varsinkin jos työnantajan kirjanpito ei ole ollut asianmukaista tai luotettavaa. Hyviä tapoja pitää kirjaa tehdyistä työtunneista on esimerkiksi laittaa ne ylös kalenteriin tai excel-taulukkoon.
Työnantajien on pidettävä kirjaa työntekijöiden työtunneista.
Työaikaa voidaan seurata monella tapaa
Työajanseurannalla on Suomessa pitkä historia, koska sekä työnantajat että työntekijät ovat halunneet olla varmoja siitä, että palkka maksetaan tehdyn työn mukaisesti. Kun työstä tuli organisoidumpaa, tarve työajanseurantaan kasvoi. Teollistumisen myötä käyttöön otettiinkin kellokorttikoneet, joilla työntekijät voivat leimata kellokorttiinsa aikaleiman töihin saapuessaan ja töistä lähtiessään.
Nykyisin perinteisiä kellokorttilaitteita käytetään yhä harvemmilla työpaikoilla, kun niiden tilalle on tullut digitaalisia työajanseurantajärjestelmiä. Työntekijät voivat leimata itsensä töihin, tauolle ja vapaa-ajalle leimauspäätteellä, joista tiedot työajoista siirtyvät työnantajalle valmiiksi laskettuina. Näin työnantajan on helppo seurata työntekijän työtunteja ja maksaa palkat. Tehdyt työtunnit saadaan myös kohdistettua esimerkiksi eri asiakkaille tai projekteille. Jos työpaikalla ei ole tarvetta yksityiskohtaiselle työajanseurannalle, työtunneista voidaan pitää kirjaa esimerkiksi excel-taulukossa.
Tarvitaanko työajanseurantaa nykypäivänä?
Työaikakirjanpidolla on paljon hyviä puolia. Esimerkiksi palkkariidoissa selkeä kirjanpito on työaikatietojen ansioista hyvä apuväline. Nykyaikainen työnajanseuranta helpottaa palkanmaksua ja tehtyjen työtuntien laskuttamista asiakkailta.
Teollistumisesta ja kellokorttiajoista ollaan kuitenkin tultu pitkälle ja esimerkiksi asiantuntijatyössä työajanseuranta saatetaan nähdä vain pakollisena velvoitteena. Työpaikan ja työajan käsitteet voivat olla hyvinkin liukuvia. Työntekijä saattaa esimerkiksi hoitaa työasioita työpaikan lisäksi kotonaan ja työmatkoilla. Osa töistä tehdään toimistotyöajan ulkopuolella aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin. Työajanseuranta on paikallaan, kun esimerkiksi maksetaan palkka tuntien perusteella tai tehdyistä työtunneista laskutetaan asiakasta. Mutta onko lailla tarpeellista velvoittaa seuraamaan kaikkien työntekijöiden työaikaa?
Onko puhelinmyynnillä maine, jota se ei itse asiassa ansaitsekaan? Pyysimme DNA Puhelinpalvelukeskuksen myyntineuvottelijoita kertomaan omat mielipiteensä puhelinmyyntiin yleisesti liitetyistä väittämistä. Yllätyimme muun muassa siitä, kuinka hyvin myyntineuvottelijana voi tienata.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä DNA Puhelinpalvelukeskuksen kanssa. Myyntitiimissä on jatkuvasti tilaa uusille tekijöille ympäri Suomen!
Soitan helmikuisena iltapäivänä DNA Puhelinpalvelukeskukseen Tampereelle. Luurin toisessa päässä vastaavat Nora, 22, sekä Juuso, 23, jotka ovat työskennelleet puhelinmyynnissä muutamia vuosia. Toisenlaista näkökulmaa saan lisäksi kuunnellessani Kuopion keskuksessa työskentelevän Eilan, 60, tarinaa, jolla myyntityötä on takana jo seitsemän ja puoli vuotta.
1. Myytti: “Lappu käteen ja siitä vaan soittelemaan. Jos kauppaa ei tule, lentää pihalle.”
Onko sinullakin käsitys, että ensimmäisenä päivänä saat toiseen kouraasi listan numeroita ja toiseen puhelimen, jolla sitten pitäisi alkaa heti soittelemaan? Itseoppineena myyjänä kauppaakin pitäisi syntyä heti, tai lupaava työura katkeaa heti alkuunsa. “Ei pidä paikkaansa. Noin saatoin itsekin ajatella aluksi, mutta saamme aloittaessa todella hyvän perehdytyksen ja meitä koulutetaan koko ajan myös pitkin työuraa”, kertoo Tampereella työskentelevä Nora.
Väittämä naurattaa myös Juusoa: “Tuki ja turva on koko ajan olemassa ja pystyy kysymään neuvoa. Ei siinä yksin jää.” Työ aloitetaan viikon kestävällä perehdytyksellä, jossa käydään läpi tuotteita sekä myyntityötä. Jo perehdytysviikon aikana harjoitellaan myös soittamista asiakkaalle, jotta siihen saa pehmeän laskun.
Kaikki myyjät myyvät koko DNA:n tarjoomaa, joten tuoteskaala on laaja ja siitä löytää valinnanvaraa asiakkaiden tarpeisiin. Uusien tuotteiden ominaisuudet koulutetaan kaikille myyjille, jotka eivät lue valmista tekstiä lapusta, vaan tarjoavat asiakkaan kertoman perusteella sopivaa ratkaisua. “Puhelimet, tabletit ja nettilaitteet kehittyvät huimaa vauhtia. Saamme niihin asiantuntevaa koulutusta yhteistyökumppaneilta ja laitevalmistajilta”, Kuopiossa työskentelevä Eila kertoo.
Todellisuus:Alussa tarjotaan hyvä perehdytys, eikä potkuja ole luvassa, vaikka et olisikaan heti ensimmäisellä viikolla myyntitiimin kirkkain tähti.
2. Myytti: ”Puhelinmyynti on ikävää hommaa ja asiakkaat negatiivisia.”
Luulona voi olla, että puhelinmyynnissä kohtaa vain negatiivisia asiakkaita. Näin ei kuitenkaan haastateltavien mukaan ole, sillä DNA:lla myydään tuotteita, joille on oikeasti tarvetta. “Tietenkin kaikki lähtee myös omasta tekemisestä. Jos asiat esittelee oikealla tavalla, niin ei sieltä luuria korvaan tule”, Juuso sanoo. Myyjät kuitenkin ymmärtävät, etteivät asiakkaat aina ehdi puhua kiireidensä vuoksi.
Nora huomauttaa, että myyntineuvottelijan työ on kuin mitä tahansa asiakaspalvelutyötä: välillä asiakkaat ovat negatiivisempia. “Jos sattuu saamaan joskus luurin korvaan, siirtyy vaan seuraavaan puheluun”, Nora toteaa.
Todellisuus: Asiakaspalvelussa kohtaa aina sekä positiivisia että negatiivisia asiakkaita. DNA:lla luurin saaminen korvaan on haastateltavien mukaan aika harvinaista.
Nora painottaa, että DNA:lla on tarjolla hyvä perehdytys ja esimiesten tuki.
3. Myytti: ”Soittaminen pelottaa, eikä siihen saa apua.”
“Kyllähän se alkuun jännitti, varsinkin kun ei ollut mitään tällaista työtä tehnyt. Aika nopeasti siitä pääsi kuitenkin yli”, Nora kuvaa. Toisin kuin joku saattaisi ajatella, tarjolla on aina apua. “Esimies on alkuun vieressäsi kuuntelemassa ja auttaa, jos meinaat vaikka jäätyä”, Nora sanoo ja kertoo sen auttavan kehittymisessä, sillä esimies pystyy heti puhelun loputtua neuvomaan, mitä missäkin vaiheessa olisi ehkä kannattanut sanoa.
Myös Juuso muistaa hieman jännittäneensä ensimmäisiä puheluita, mutta nykyisin soittaminen on hänen mielestään mukavaa ja hän jopa odottaa, että pääsee taas juttelemaan ja käymään asioita läpi asiakkaan kanssa.
Todellisuus: Aluksi voi tottakai jännittää, mutta apu on saatavilla koko ajan. Työntekijät jopa odottavat puheisiin pääsemistä!
4. Myytti: ”Puhelinmyynnissä tehdään töitä polkupalkalla.”
Uskoisitko, että myyntineuvottelijat voivat ansaita hyvin? Kun ottaa huomioon, ettei työhön vaadita edes aikaisempaa koulutusta, kuulostavat esimerkiksi 2000-5000 euron kuukausiansiot mielestäni yllättävän hyviltä. Ja nämä eurot kerätään yleensä kuuden tunnin vuoroilla.
“Kaveri kysyi juuri, mikä tässä työssä on se mistä tykkään. Vastasin, että sosiaalisena ihmisenä pidän asiakkaiden kanssa toimimisesta ja on hienoa, että voin omalla työlläni vaikuttaa palkan suuruuteen”, Juuso kertoo. Mitä enemmän myyt, sitä enemmän keräät provisiota – jolle ei ole kattoa. Eikä työtä tehdä pelkän provision varassa, vaan takuupalkka on DNA:lla 10,64 euroa tunnissa, mikäli tuntipalkka (8,23e) ja provisio yhdessä eivät tätä ylitä.
Oman lisäjännityksensä myyntiin tuovat myös myyntikilpailut, jotka keskittyvät esimerkiksi tietyn tuotteen myymiseen tiettynä ajankohtana. “Kilpailut motivoivat, ja niistä saa kivoja palkintoja oman palkan lisäksi. Itseni ei ole esimerkiksi tarvinnut ostaa työskentelyaikanani ollenkaan puhelinta, kun on aina voittanut uuden jostakin kilpailusta”, Juuso kertoo tyytyväisenä. Norakin on voittanut esimerkiksi kanavapakettikilpailussa jo useamman kerran: “Viimeksi voitin 300 euron lahjakortin ja sain valita mihin haluan sen käyttää.”
Todellisuus:DNA:n myyntineuvottelijat ansaitsevat mielestäni yllättävän hyvin – ja takuupalkka takaa aina kohtuullisen ansion.
Juuson ei ole tarvinnut vähään aikaan ostaa uutta puhelinta, sillä sellaisen on aina voittanut myyntikilpailuista.
5. Myytti: ”Puhelinmyynti on epärehellistä ja asiakkaiden huijaamista.”
Rehellinen puhelinmyynti saa osakseen turhaa epäluuloa, sillä huijareitakin on valitettavasti liikkeellä. “Joskus on kuullut, että joku ei halua tehdä työtä jossa huijataan ja valehdellaan, niin sellaisesta tässä ei todellakaan ole kyse. Meillä arvioidaan jatkuvasti asiakastyytyväisyyttä ja sitä, kuinka hyvin kaupat toteutuvat. Nämä vaikuttavat myös provisioihin”, Nora selittää ja kertoo, ettei mitään tuputeta, vaan asioista kerrotaan rehellisesti hyvällä hengellä ja myyntiasenteella. Juuso on samaa mieltä: “Kun puhelussa käy kaiken rehdisti läpi, niin ei siinä pääse mitään sellaista tilannetta syntymäänkään.”
Todellisuus:Kaikki näyttäisi olevan kunnossa, eikä toiminnassa ole mitään epärehellistä.
Toimistolla työskennellään rennosti – ”Parasta on hyvä työilmapiiri”
“Työilmapiiri – sehän tässä oikeastaan on parasta”, Nora nauraa ja jatkaa: “Meillä on hyvä tiimihenki ja aina hauskaa töissä sekä vapaa-ajalla. Se on tärkeää tässä työssä, sillä tämä voi kuitenkin joskus olla henkisesti raskasta.” Vaikka toimistolla ei Noran mukaan ole “liian virallista”, näkyy ammattimaisuus kanssakäymisessä asiakkaiden kanssa. “Kommunikointi pidetään siistinä ja ammattimaisena, jotta asiakkaat voivat luottaa meihin ja heille jää meistä hyvä kuva”, hän sanoo.
Aikaisemminkin asiakaspalvelutehtävissä työskennellyt Eila viihtyy Kuopion keskuksessa: “Saan työskennellä itseäni nuoremmassa porukassa ja se on mukavaa. Meillä on hyvä yhteishenki ja savolainen lupsakka meininki!” Eila kertoo, että työ haastaa jatkuvasti esimerkiksi uusien tuotteiden ja palvelujen muodossa, jolloin puhelurunkokin muuttuu.
Jos kaipaa jossakin vaiheessa vaihtelua Suomen maisemiin, on myös mahdollista lähteä vaikka muutamaksi kuukaudeksi Espanjaan työskentelemään. “Muutama toimistoltamme on matkustanut sinne jo useamman kerran. Kuulemma lämpimästä on mukava soittaa, ja matka on monelle samalla avartava kokemus”, Juuso kertoo.
Oletko valmis tarttumaan uusiin haasteisiin? DNA:n myyntitiimissä on paikka sinulle!
Duunitorilla alkaa uusi sarja, jossa vierailevat bloggaajat kirjoittavat työelämästä. Sarjan aloittaa psykologian opiskelija Roope Rytkönen, joka valottaa rekrytoijille, miltä työhaastattelu tuntuu työnhakijan näkökulmasta.
Mitä Suomen parhaat rekrytointikonsultit opettivat psykologian opiskelijalle – seireenejä ja kolmen kimppaa työhaastatteluissa!
Jos työskentelet jo Suomen HR:n huipulla, olet kiinnostunut kiipeämään sinne tai haluat vain kehittää itseäsi rekrytoinnin ammattilaisena – sinun kannattaa pysähtyä hetkeksi tämän kirjoituksen pariin. Sinulla on nyt mahdollisuus päästä perille siitä, miten toimintasi todella näyttäytyy psykologiaa opiskelevan työnhakijan silmin rekrytointi- ja työhaastattelutilanteessa.
Tämä kirjoitus kertoo, miten nuori ja nälkäinen psykologiaa opiskeleva noviisi tulkitsi erilaisia haastattelutekniikoita sekä haastattelijan tapoja toimia ja esiintyä. Jos tunnistat itsesi kuvauksista, koska haastattelit minua – älä huoli – olen anonymisoinut nämä jakamani kokemukset. Haluan, että luottamuksellisuus haastatteluissa pätee molempiin suuntiin.
Alla olevat kohdat ovat katkelmia haastattelupäiväkirjastani. Ne ovat sataprosenttisen rehellisiä ja tarkastelevat HR-asiantuntijoiden toimintaa minun – haastateltavan työnhakijan – näkökulmasta.
Kuin seireenit kutsuisivat
”Yrityksen haastattelu tapahtui hyvin hienoissa ja komeissa tiloissa. Minut vietiin suureen kokoushuoneeseen, jossa odotti kahvia ja erilaisia tuoreita hedelmiä hopeatarjottimella. Vaikutelma oli vauras ja antelias ja sai minut tuntemaan itseni todella tervetulleeksi. Tunteeni oli kerta kaikkiaan – vauh!
Haastattelija oli kohtelias ja avulias – suorastaan palveleva. Haastattelu tuntui tasavertaiselta keskustelulta, jossa molemmat osapuolet kertoivat itsestään. Haastattelija kertoi hieman urastaan sekä heidän organisaationsa toiminnasta. Lisäksi haastattelija kyseli paljon, mitä haluaisin tehdä heidän yrityksessään. Kerroin, mitä jo osaan ja missä haluaisin kehittyä. Minulle siis annettiin hyvin paljon aikaa ja tilaa kertoa omia toiveitani. Haastattelija myös ideoi kanssani, mitä kaikkea voisin heidän yrityksessään tehdä.
Koen, että minulle markkinoitiin yritystä erittäin taitavasti. Minut suorastaan seireenimäisesti vieteltiin haluamaan tätä työpaikkaa!
Haastattelijan käyttämä vuorovaikutustyyli antoi minulle paljon tilaa. Ystävällinen ilmapiiri sai minut avautumaan ja kertomaan mielelläni itsestäni ja toiveistani. Kun minua kohtaan oltiin lähes palvelevia, ja minua autettiin rakentamaan oman mahdollisen työni sisältöä, syntyi vankkumattoman vahva sisäinen motivaatio työskennellä yrityksessä.
Syntyi kipinä, jota olisi vaikea saada enää sammumaan. Mielikuvani organisaatiosta muodostui äärimmäisen myönteiseksi.
Kun sain haastateltavana rakentaa mahdollista työnkuvaani, haastattelija asettui eräänlaiseen coaching-positioon: hän tarjosi ideoita ja mahdollisuuksia yrityksen puolesta. Näin mahdollista työnkuvaani rakennettiin yhdessä. Tällainen yhdessä rakentaminen voi olla mahdollista esimerkiksi harjoittelijan kohdalla, kun työnkuvaa ole vielä tarkasti valmiiksi määritelty.
Kaiken kaikkiaan haastattelu vaikutti menevän suorastaan liian hyvin. Haastattelija oli ystävällinen, miellyttävä ja vaikutti kuuntelevan minua aidosti. Hän teki muistiinpanoja toiveistani. Minun ei tarvinnut itse tietää, mitä haluaisin tehdä, vaan hän auttoi minua ideoimaan erilaisia vaihtoehtoja. Tämän vuoksi mielessäni pyöri haastattelun jälkeen ajatus, että tämä-on-aivan-liian-hyvää-ollakseen-totta!”
Rytkönen koki, että työhaastattelussa hänelle tarjottiin mahdollisuus valikoida työtehtäviä ja esittää toiveita.
Grillijuhlat ja liekinheitin – erotetaan kypsät lihat raakileista
”Mielenkiintoinen ja varmasti harvinaisempi tekniikka haastattelijalla oli hänen tyylinsä paineistaa eli ikään kuin hiillostaa ja liekittää minua haastateltavana. Tämä tapahtui kysymällä muutamia CV:n kiiltokuvaani pommittavia kysymyksiä ja esittämällä välillä lähes loukkaavia kommentteja.
Jälkeenpäin pohdittuna nämä rakkuloita kasvoilleni saaneet kysymykset tuntuvat pelkiltä hitsauskipinöiltä. Kuitenkin tilanteessa, jossa teet kaikkesi näyttääksesi parhaat puolesi, sinuun suunnatut tiukat kysymykset ja kärkkäät kommentit polttavat kasvojasi kuin hehkuvat grillihiilet.
Pohdin, että tällaisella haastateltavan kasvojen rikkomisella nähdään, miten haastateltava sietää painetta ja yllättävää kritiikkiä. Yllättävät puolustusasemiin ajavat kysymykset olivat epämukavia, mutta niistä sai varmasti todella tärkeää tietoa itsetuntemuksestani, defensiivisyydestäni sekä palautteen vastaanottamistaidoistani.
Jos haettu työnkuva vaatii paineen ja kritiikinsietokykyä, kyseessä on ikään kuin pieni käytännön simulaatio. Ainakin, jos joku hiillostavista kysymyksistä osuu henkilökohtaiseen asiaan, jota ei mielellään lähtisi perkaamaan juuri työhaastattelussa.
Käyttäjäkokemuksena pidän tätä tekniikkaa haastateltavalle epämukavana, koska se ikään kuin rikkoo haastateltavan kasvot ja tunkee henkilökohtaiselle alueelle.
Kaiken kaikkiaan liekinheitintekniikka tuo varmasti oikein käytettynä paljon lisäinformaatiota haastateltavasta. Sillä voidaan todella päästä haastateltavan ihon alle sekä selvittää, kuinka itsetietoinen haastateltava oikein on. Lisäksi saadaan tietoa, kuinka hän kestää yllättäviä kommentteja ja kriittistä palautetta.
Tekniikka kuitenkin tuntuu todennäköisesti haastateltavasta enemmän tai vähemmän epämukavalta, joten sitä kannattaa käyttää todella harkiten.
Hiillostaminen ehkä erottelee kypsät lihat vielä raakileista, mutta voi jättää epäonnistujille hyvin ikävän ja pahimmillaan jopa katkeran jälkimaun grillijuhlista.
Minun haastattelussani tekniikka kuitenkin toimi hyvin, koska koin päässeeni näyttämään persoonallisia vahvuuksiani haastateltavalle livenä ja erottautumaan muista hakijoista kritiikin sietämisen ja reflektiotaitojeni suhteen.”
Joissain työhaastatteluissa hakija pannaan koville ja hän joutuu puolustamaan itseään hyökkääviltä kysymyksiltä.
Toivon, että näiden kuvausten avulla me kaikki – niin orastavat kuin nykyiset HR-ammattilaiset – voimme kehittää tietoisempia tapoja toimia rekrytointi- ja työhaastattelutilanteissa. Olisimme me kummalla puolella pöytää tahansa.
Roope Rytkönen
Vierasblogin kirjoittaja on kehitysnälkäinen tuleva rekrytoinnin ja työhyvinvoinnin ammattilainen. Hän haki vuoden 2016 aikana psykologian opinnot päättävään viiden kuukauden psykologiharjoitteluun useisiin Suomen johtaviin rekrytointi- ja henkilöstöarviointiyrityksiin. Mielenkiintoisen taustansa ansiosta hän sai vuoden aikana käydä jopa kahdentoista uskomattoman osaavan HR-ammattilaisen ja rekrytointikonsultin haastattelussa. Osa yrityksistä tarjosi hänelle harjoittelupaikkaa, osa taas sanoi kohteliaasti ei. Kirjoittaja onkin kiitollinen kaikesta tietotaidosta, jota ammattilaisten haastattelut hänelle tarjosivat!
Kesä on onneksi jo lähestymässä, ja pian Suomen hotellit täyttyvät liikematkustajien lisäksi iloisista lomailijoista. Hotelleissa onkin tarjolla paljon monipuolisia kesätöitä kansainvälisessä ympäristössä. Kysyimme Sokotelin kesätyöntekijästä vuorovastaavaksi edenneeltä Karoliina Heikkiseltä, millaista kesätyö hotellissa on ja miksi hotelliin kannattaa hakea kesätöihin!
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelun pohjalta yhdessä Sokotelin kanssa. S-ryhmään kuuluva Sokotel operoi Suomessa seitsemää Radisson Blu Hotellia ja 14 Sokos Hotellia.
Kesätyöntekijästä vuorovastaavaksi – ”täällä on hyvät etenemismahdollisuudet”
Karoliina Heikkinen kiinnostui hotelli- ja ravintola-alasta, sillä hän halusi työskennellä asiakaspalvelutehtävissä. ”Asiakaspalvelu on minun juttuni ja halusin työn, jossa saan olla ihmisten kanssa tekemisissä.” Heikkinen kouluttautui vastaanottovirkailijaksi ja pääsi työharjoitteluun ja tätä kautta kesätöihin Radisson Blu Plaza -hotelliin Helsinkiin pari vuotta sitten. Kesätyöt poikivat vakituisen työpaikan ja nyt Heikkilä työskentelee samassa hotellissa kokousvastaavana.
Heikkisen tyypillinen työvuoro etenee jotakuinkin näin: ”Tulen aamulla töihin ja varmistan, että kokoustilat ovat valmiina. Käyn läpi tulevan päivän kokoukset ja teen tarvittavat valmistelut. Tämän jälkeen vastaanotan asiakkaat ja esittelen heille päivän ohjelman. Päivän aikana hoidan lounasjärjestelyitä, iltapäiväkahvitukset ja lopuksi hyvästelen asiakkaat ja valmistelen kokoustilat. Asiakkaiden kanssa olen tekemisissä koko ajan.” Kaikki työpäivät eivät suinkaan ole tällaisia, sillä Sokotelin hotelleissa pääsee halutessaan tekemään hyvin erilaisia vuoroja vaikkapa aamiaisen tai lounaan parissa, iltavuorossa tarjoilijana tai baaritiskin takana – oman osaamisen mukaan. Haastattelupäivänä Heikkinen esimerkiksi tekee iltavuoron salin puolella. ”Ihaninta tässä työssä on se, että tämä ei ole mitään rutiinihommaa, vaan koko ajan saa uusia haasteita ja tilaisuuksia oppia uutta”, hän kertoo.
Ihaninta tässä työssä on se, että täällä saa koko ajan uusia haasteita ja tilaisuuksia oppia uutta.
Vaihtelevia vuoroja on mahdollista tehdä myös kesätyöntekijänä. ”Aloitin itse aamiaisvuoroissa ja tein paljon myös iltavuoroja. Olen oppinut eri osastojen toiminnan työn kautta, täällä opetetaan mielellään. Kokouksistakaan minulla ei ollut mitään kokemusta ennen kuin aloitin täällä.” Hyvin mennyt kesätyöpesti poikii useimmiten myös jatkoa.”Vakituisen työpaikan saaminen on täällä tosi tyypillistä, esimerkiksi viime vuonna kaikki kesätyöntekijät saivat mahdollisuuden jatkaa töissä täällä”, Heikkinen kertoo. Työ sopii hyvin myös opiskelijalle, sillä sitä on mahdollista tehdä myös osa-aikaisesti.
Hotelli on työympäristönä monipuolinen ja kansainvälinen
”Työympäristönä hotelli on hyvin vaihteleva”, Heikkinen hymyilee. Radisson Blu Plaza on businesshotelli, eli liikematkustajia on paljon niin Suomesta kuin ulkomailta. ”Liikemiehet ja -naiset arvostavat tarjoamaamme hyvää palvelua ja heidän kanssaan on tosi mukava tehdä töitä.” Kesäisin liikematkustajia on vähemmän ja hotelli täyttyy lomailevista perheistä. ”Lomamatkailijalle hotellissa yöpyminen on usein se kauan odotettu irtiotto arjesta, ja lomailijat ovat tosi hyväntuulisia ja kivoja asiakkaita”, kertoo Heikkinen.
Heikkinen kertoo, että häntä motivoi työssään ennen kaikkea asiakaspalvelutyössä onnistuminen. ”Tulee mieleen esimerkiksi taannoinen tilanne, kun olin tekemässä ensimmäistä vuoroani aamupalavastaavana. Seisoin aamiaistilan ovella ja minua lähestyi vihaisen näköinen mies, joka kysyi, että olenko vastuussa aamupalasta. Vastasin olevani ja mietin jo mielessäni, että miten tämän tilanteen hoidan. Sitten mies vastasikin hymyillen:’ Tämä teidän aamupala on kuin pieni pala taivasta ja tarjoilijat enkeleitä.’ Se hetki on esimerkiksi jäänyt mieleen”, Heikkinen nauraa.
Toinen tärkeä motivaattori työssä on Heikkisen mukaan hyvä työporukka. Hotellia pyörittää 30-40 henkinen keittiö-, sali- ja vastaanottohenkilökunnasta koostuva tiimi. ”Henki on täällä tosi perhemäinen. Tiimiin pääsee helposti mukaan ja olemme kaikki tosi erilaisia. Vaihtelemme mielellämme osastolta toiseen, jotta pääsemme työskentelemään eri ihmisten kanssa”, Heikkinen kuvailee. Työnantajaansa Sokotelia Heikkinen kehuu reiluksi ja palkitsevaksi. ”Meillä on hyvät edut ja onnistumisista palkitaan. Myös etenemismahdollisuudet ovat todella hyvät. Itse esimerkiksi tosiaan aloitin kesätyöntekijänä ja nyt olen vuorovastaava. Täällä voi siis edetä nopeastikin.”
Hotelleissa on tarjolla paljon erilaisia työtehtäviä. Kuva: Sokotel
Sopisitko sinä kesätöihin hotelliin?
Työ hotellissa sopii Heikkisen mielestä oma-aloitteiselle ja asiakaspalveluhenkiselle persoonalle. ”Halu tehdä töitä on tärkeää.” Myös kielitaitoa on oltava, sillä englantia käytetään työssä päivittäin. Hakijoilta toivotaan alan kokemusta tai koulutusta, mutta Heikkinen korostaa, että talossa myös perehdytetään tehtäviin perusteellisesti. ”Aluksi on kaksi viikkoa perehdytysvuoroja, eli alkua ei kannata jännittää”, hän rohkaisee. Kesätyö hotellissa opettaa monella tapaa. Heikkinen kokee, että tärkeimmät opit, mitä hänelle kesätyöjaksolta tarttuivat olivat oma-aloitteisuus sekä omana itsenä asiakaspalvelutilanteissa toimiminen. ”Lisäksi opin kysymään tarvittaessa rohkeasti apua, mikä on hyvin tärkeää.”
Hakemusvaiheessa Heikkinen kehottaa panostamaan persoonallisuuteen ja oma-aloitteisuuteen. ”Kannattaa pyrkiä erottautumaan hakemustulvasta persoonallisella hakemuksella ja cv:llä. Jos soita ihmeessä perään, jos ei ala kuulua mitään!”
Yrittäjäkin voi saada tietyissä tilanteissa työttömyyskorvausta. Kerromme tarkemmin, mitä yrittäjän tulisi ottaa huomioon työttömyysturvan suhteen. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyteen liittyviin kysymyksiin.
Yrittäjän työttömyysturvaan vaikuttavat asiat
TE-toimisto selvittää, oletko työttömyysturvalain määrittelyn mukaan yrittäjä. Tämä määritelmä voi poiketa esimerkiksi verottajan tekemästä määrittelystä. Yrittäjille on olemassa omia työttömyyskassoja, sillä päätoiminen yrittäjä ei voi kuulua palkansaajille tarkoitettuun työttömyyskassaan.
Tärkeimmät yrittäjän työttömyysturvan kannalta huomioitavat asiat ovat:
Päätoiminen yrittäjyys eli yritystoimintaan käyttämäsi aika ja onko yrityksesi toiminnassa
YEL- ja MYEL-vakuutukset
Työskentely yrityksessä tai elinkeinonharjoittajana
Omistusosuutesi yrityksestä
Huomioitaviin omistussuhteisiin vaikuttaa myös perheenjäsenten omistusosuudet sekä niin sanotun väliyhtiön kautta saamasi omistus yrityksestä. Muista myös, että yrittäjän työssäoloehto määritellään työttömyysturvalaissa palkansaajista poikkeavasti YEL- tai MYEL-vuositulon mukaan. Vuonna 2017 yrittäjän työssäoloehto täyttyy, jos YEL-vuositulo on vähintään 12 564 €.
Saanko työttömyyskorvauksia yrittäjänä?
Et ole oikeutettu työttömyysetuuteen, jos työllistyt tällä hetkellä päätoimisena yrittäjänä. Päätoimisuuden määrittää yritystoimintaan käyttämä aikasi, ei siis yritystoiminnan tulos. Olet päätoiminen yrittäjä, jos et yritystoiminnan takia voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Sivutoiminen yrittäminen ei normaalisti ole este työttömuusetuuksien saamiselle, mutta sivutoimisuus tulee todistaa.
Yrittäjänä sinun on tärkeää huomata, että yrittäjyytesi vaikuttaa myös perheenjäsenesi sekä puolisosi työttömyysturvaan. Toisin sanoen, perheenjäsenesi työttömyysturva on lähtökohtaisesti riippuvainen siitä, oletko itse työllistynyt yrityksesi kautta. Tilanteeseen vaikuttaa toki myös perheenjäsenesi tilanne ja se, onko hän itse yrittäjä tai omistaja yrityksessä. Myös näitä asioita on avattu SYK-kassan sivuilla.
Yrittäjän tilanne vaikuttaa myös puolison työttömyysturvaan.
Yrittäjän työttömyysturvan määrä
Yrittäjän sosiaaliturva, mukaan lukien työttömyysturva, perustuu YEL-vakuutuksen työtuloon. Vakuutusmaksua voit muuttaa tarpeen mukaan. Muista, että vakuutusmaksu vaikuttaa myös tulevaan eläkkeeseesi.
Työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat normaalisti kaikille saman suuruiset. Yrittäjän ansiosidonnainen sosiaaliturva, johon myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha kuuluu, lasketaan YEL-vakuutuksen työtulon perusteella. Tässäkään kohtaa yritystoiminnan tuloksella ei ole merkitystä. Palkansaajalla ansiosidonnaisen etuuden laskenta tehdään työtulon perusteella.
