Olemme tottuneet kokemaan virtuaalimaailmoja peleissä, taideteoksissa ja viimeisimpänä villityksenä messujen vetonauloina ihmisten iskiessä virtuaalilasit päähänsä. Näille tekniikoille on onneksi keksitty myös hyötykäyttöä, joiden nykyisiä ja tulevia käyttökohteita avaamme tässä jutussa. Artikkeli on osa työelämän tulevaisuutta käsittelevää juttusarjaa.
Lisätyllä todellisuudella tarkoitetaan näkymää tai ympäristöä, johon on lisätty virtuaalisia elementtejä. Yksi työelämän esimerkki on reaaliaikaisesti näytöllä päivittyvä näkymä tontista, johon on keinotekoisesti lisätty paikalle suunnitteilla oleva rakennus.
Virtuaalinen todellisuus taas on kokonaan keinotekoinen ympäristö, johon uppoudutaan esimerkiksi tietokoneen, kännykän tai “päälle puettavan” ohjaimen avulla. Pelit ovat kaikille tuttu esimerkki virtuaalimaailmoista. Tekniikan kehittyessä virtuaalisesti voidaan luoda entistä mukaansa tempaavia kokemuksia. Pian näemme jo täysin virtuaalisia huvipuistojakin. Ehkä lapsesi tulevaisuuden kesätyöpaikka onkin virtuaalisessa Särkänniemessä?
Kirurgi kiristää virtuaaliruuveja
Kuvantamismenetelmät kuten röntgen ja magneettikuvaus ovat vieneet lääketiedettä eteenpäin uskomattomilla harppauksilla. Nyt potilaasta saadut kuvat, virtuaalimallit ja interaktiivisuus voidaan yhdistää. Tuloksena esimerkiksi leikkauksia voidaan simuloida virtuaalisesti tai kirurgi voi asentaa potilaaseen virtuaaliruuveja jo ennen leikkausta nähdäkseen, missä parhaat paikat ovat. Tämä antaa myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia lääketieteen opetukseen.
Ja kun kerran ihminen voidaan jo kuvata ja laittaa virtuaalipaloiksi, saman voi tehdä oikeastaan mille tahansa. Esimerkiksi autokorjaaja voisi virtuaalisesti tutkia, mitä kautta tiettyyn osaan pääsee helpoiten käsiksi purkamatta mitään tai tutkia moottorin toimintaa 3D-mallista samalla tavoin kuin lääkäri tutkii potilaan sydäntä. Teoriassa mikä tahansa voidaan kuvantaa, mallintaa ja muuttaa virtuaaliseksi malliksi analyysiä sekä työstöä varten: talo, eläin, puu tai esine.
Piirtopöydiltä ulos toimintaan
Suunnittelutyötä tekevät ammattilaiset kuten muotoilijat, arkkitehdit ja kaupunkisuunnittelijat ovat voineet käyttää lisättyä todellisuutta ja virtuaalimaailmoja hyväkseen jo hyvän aikaa. Nämä työkalut kehittyvät varmasti entisestään. Tulevaisuudessa lisätty todellisuus, data ja kätevät lisälaitteet voivat tehostaa työtä ja vähentää virheitä muuallakin.
Fyysistä työtä tekevälle teollisuustyöntekijälle voidaan antaa reaaliaikaista tietoa häntä edeltävän työvaiheen tilanteesta, työstettävistä materiaaleista, tauon tarpeesta ym. suoraan silmälaseihin. Poliisi tai kriisityöntekijä voi saada laajemman tilannekuvan, kun reaalimaailman näkymään lisätään tietoa vaikkapa aktiivisten puhelinliittymien määrästä eri ilmansuunnissa. On mahdollista, että silmälasitkin tippuvat pois ja nämä työntekijät saavatkin työnantajan kustantamat virtuaalipiilolinssit. Tosin tämä teknologia on vielä jonkin matkan päässä.
Virtuaalivaluutat ja e-urheilijat
Nettipeli World of Warcraftin virtuaalivaluutta ponnahti hiljattain arvokkaammaksi kuin Venezuelan valuutta bolivar. Virtuaalimaailmojen ja viihteen voimaa ei siis kannata vähätellä. Uusien kauppapaikkojen ja peliohjelmoijien lisäksi ne ovat tuottaneet uusia ammattikuntia kuten ammattimaiset tietokonepelaajat ja tubettajat. Virtuaalisuuden voima tuskin hiipuu, joten alan ammattilaisia ja julkkiksia saataneen Suomeen jatkossakin.
Mitä enemmän talous ja ihmiset toimivat virtuaaliympäristöissä, sitä enemmän voimme odottaa niihin kehittyvän myös oheisliiketoimintaa sekä työtä. Suomen verottajakin on jo linjannut, että niin sanotut e-urheilijat rinnastetaan verotuksessa urheilijoihin. Eli jos jokin on varmaa, niin tuloveroa maksetaan tulevaisuudessakin kaikista tuloista, myös virtuaalisista.
The post Lisätty todellisuus ja virtuaalimaailmat tulevaisuuden työkäytössä appeared first on Duunitori.