Tekoäly ja automaatio muuttavat työelämää

Tekoälystä puhuttaessa useimmille tulee mieleen Terminaattori tai tieteiselokuvien monotonisella äänellä puhuvat apurit. Tekoäly ja automaatio tulevat varmasti ihmisten avuksi kotiin ja työpaikoille, mutta ensiksi eri tavoin kuin elokuvissa. Artikkeli on osa työelämän tulevaisuudesta kertovaa juttusarjaa.

Mitä tekoäly on?

Tekoälyksi sanotaan tietokonetta tai tietokoneohjelmaa, joka kykenee älykkääseen toimintaan. Tällaisen älykkään toiminnan määritteleminen onkin jo vaikeampi pähkinä, mutta sellaisiksi voidaan lukea esimerkiksi kuvantunnistuohjelmat, itsenäisesti toimivat ja päätöksiä tekevät laitteet ja oppivat algoritmit.

Koneoppiminen taas on tekoälyn yksi osa-alue. Siinä pyrkimyksenä on luoda koneita ja ohjelmistoja, jotka pystyvät “oppimaan” uusia ja parhaita keinoja saavuttaa haluttu lopputulos. Tällaiset tietokoneohjelmat eivät ole valmiiksi ohjelmoitu toimimaan vain yhdellä tietylllä tavalla, vaan ne pystyvät yleensä muokkaamaan toimintaansa tehtävän mukaan sopivimmaksi joko itsenäisesti tai ihmisen määrittelemällä tavalla.

Data on kaiken pohjalla

Hyötyjen irti saaminen algoritmeista vaatii dataa. Ja siitä tulee yhä arvokkaampaa yrityksille. Jo nyt on olemassa datan kauppapaikkoja, joissa anonyymia dataa voidaan myydä ja ostaa. Data on myös nykyaikaisten markkinointialgoritmien pohjalla. Googlen ja Facebookin peltien alla surisee monenlaista oppivaa ohjelmistoa, jotka muokkaavat palveluiden ja erityisesti mainonnan toimintaa datan perusteella. Lääketiede, turvallisuusteknologia ja osakekaupat ovat jo nyt riippuvaisia tekoälystä. Itsestään ajavat autot ovat itse asiassa valtavia datamurskauskoneita. Kamerat, sensorit, nopeusmittarit ynnä muut värkit tuottavat valtavan määrän dataa, jota pitää käsitellä sadasosasekunneissa.

Tekoäly heittää työhön haasteen

Datan merkityksen kasvu tarkoittaa muutoksia muillekin kuin ohjelmistoinsinööreille ja taksikuskeille. Mitä arvokkaammaksi yritysten data muuttuu, sitä enemmän työntekijöiden on ymmärrettävä ja tulkittava tietoa.

Valitettavasti me ihmiset olemme epäloogisia olentoja. Kykymme tulkita tilastoja on rajallinen. Inhimillinen mielemme luottaa mieluummin omiin havaintoihin kuin tietoon. Kaiken lisäksi todennäköisyyslaskenta on meille epäluonnollista. Koneet ovat näissä asioissa meitä parempia. Niinpä jokaiselle meistä asetetaan uusi haaste työntekijöinä: Kykenenkö tekemään päätöksiä tietokoneen luoman datan ja suositusten perusteella, vaikka se on ristiriidassa omien tuntemuksieni kanssa? Pystynkö myöntämään olevani väärässä, vaikka en välttämättä edes tiedä, miten olen väärässä?

Yhteiskuntajärjestys ja työmarkkinat muuttuvat

Ihmiskunta jatkaa varmasti teknologista kehittymistä ja työn tehostamista, ellei jokin yllättävä katastrofi estä sitä. Tämä jättää meille vain yhden vaihtoehdon: sopeutumisen.

Yhdysvalloissa viimeisen noin 20 vuoden aikana ainoastaan palvelusektorin osuus työmarkkinoista on kasvanut hieman. Teollisuustyön osuus on vähentynyt. 2000-luvulle asti niin sanottujen valkokaulustyöpaikkojen osuus työmarkkinoista kasvoi voimakkaasta. Sitten kasvu pysähtyi. Teknologisen kehityksen tuoma huima tehostus maatiloilla ja ruuantuotannossa on kutistanut maataloustyön osuuden Yhdysvalloissa noin 50 prosentista muutaman prosentin tasolle. Ja silti pellot ruokkivat huomattavasti isomman määrän ihmisiä kuin 100 vuotta sitten. Tekoälyn ja automaation tuoma muutos voi tarkoittaa samanlaista mullistusta toimistotyöläisillekin.

Myös Suomessa ollaan havahduttu kulman takana odottavaan työmarkkinamullistukseen. Suomessa kokeillaan varovasti perustuloa. Ekonomistit ovat tuoneet esille tarvetta muuttaa nykyistä järjestelmää. Palvelusektorin ennustetaan kasvavan meilläkin. Tekoäly ja automaation odotetaan siirtävän muun muassa markettien myyjien ja kassaneitien työt lähes kokonaan unholaan. Samoin käy näillä näkymin muun muassa monelle alemman tason toimistotyölle, kirjanpitäjän pestille ja kokoonpanotyöntekijän työlle.

Ihmisvaloa tekoälytunnelin päässä

Ihmisläheiset työt kuten hoivatyö, opettaminen, asiakaspalvelu, taide ja luova suunnittelu kärsivät murroksessa todennäköisesti vähiten. Toki niihinkin tulee uusia elementtejä ja työkaluja. Esimerkiksi jo nyt Facebookissa toimii englanninkielinen Woebot chatbot, joka on suunniteltu masennuksen hoitoon. Tutkimusten mukaan tällainen nettiterapia on yllättäen yhtä tehokas hoitomuoto kuin perinteiset terapeutin kanssa käydyt istunnot.

Tekoäly ja automaatio vapauttavat ison määrän resursseja muuhun. Historian perusteella olemme aina onnistuneet ottamaan teknologisten hyppäysten jälkeiset askeleet isompina eteenpäin. Meidän täytyy vain päästä ensimmäisten korkeimpien kynnysten yli yhdessä.