Vaikuttaako ilmastonmuutos ja kaupungistuminen työelämään?

Ihmisten pakkautuminen kaupunkeihin on muuttanut kokonaisia yhteiskuntia. Ilmastonmuutoksen odotetaan vaikuttavan koko maailman toimintaan. Joten kai tällaisilla valtavilla asioilla on vaikutusta työn tekemiseen Suomessakin? Artikkeli on osa juttusarjaa, jossa ihmettelemme tulevaisuuden työelämää eri näkökulmista.

Tulevaisuuden työntekijät liikkuvat kaupunkeihin

Suomi on Eurooppalaisilla mittareilla mitattuna harvaan asuttu maa. Tämä on osittain tilastoharha, sillä meilläkin ihmiset ja erityisesti yksin asuvat nuoret aikuiset pakkautuvat kaupunkeihin. Kun lähes 90 % uudesta asuntotuotannosta on kaupunkien alueilla, se näkyy myös elinkeinoelämässä.

Työpaikkoja syntyy enemmän tiheästi asutuille seuduille. Kolikon kääntöpuolena kaupunkiasunnot voivat olla niin hintavia, ettei matalapalkkaisella yksin asuvalla ihmisellä ole varaa asuntoon lähellä työpaikkaa. Tämä pidentää työmatkoja, eikä ainakaan paranna työssäjaksamista tai perhe-elämän yhteensovittamista työhön. Toisaalta, maailmalla kehitetään jo halpoja 3D-tulostettavia taloja, mikä voisi helpottaa tilannetta. Olettaen, että nämä mökit täyttävät suomalaiset rakennusmääräykset.

Työn oletetaan sopeutuvat muuhun elämään

Kaupungistuminen muuttaa työelämän arvomaailmaa. Erityisesti niin sanotut millenniaalit, eli 80-luvun loppupuolella ja 90-luvun alkupuolella syntyneet, ovat nyt työelämässä, digitaalisesti fiksuja, valmiimpia liikkumaan, arvostavat ainakin osittain erilaisia asioita työssä kuin vanhempansa ja muuttavat kaupunkeihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijät odottavat työnantajalta samanlaista joustoa, arvomaailmaa ja reagointinopeutta kuin muultakin elämältä.

Ilmastonmuutos muovaa kaikkea

Ilmastonmuutoksen odotetaan muuttavan maailmaa lämpimämmäksi, niukemmaksi ja avoimemmaksi. Se pakottaa isoja ihmismassoja liikkeelle ja yhteiskuntia muuttumaan. World Economic Forumin tuoreessa globaalissa riskiraportissa neljä viidestä suurimmasta riskistä liittyivät ilmastonmuutokseen. Puhumme siis isoista asioista.

Suomen Maa- ja Metsätalousministeriö on varautunut ilmastonmuutoksen tuomiin uusiin haasteisiin jo vuosia. Ministeriö onkin vuonna 2017 todennut, ettei ilmastonmuutosta voida enää kokonaan estää. “Sään ja vesiolojen ääri-ilmiöiden yleistyessä niin luonto kuin yhteiskunta joutuvat poikkeuksellisen nopean muutoksen kohteeksi.”

Ilmastonmuutos työelämässä

Jos työskentelet paljon ulkoilmassa, kannattaa tulevaisuudessa varautua entistäkin haasteellisempiin olosuhteisiin. Sään ääri-ilmiöt vaativat myös uudenlaista infrastruktuurin ja tuotannon suunnittelua, joten esimerkiksi insinöörit ja arkkitehdit joutunevat täydennyskouluttamaan itseään. Rakennusmiehillä riittänee siis hommia tulevaisuudessakin.

Asiantuntijoille uusia haasteita

Vakuutusalalla joudutaan miettimään kuvioita ja tuotteita uusiksi, puhumattakaan energiateollisuudesta. Maatalous tulee varmasti kokemaan muutoksia. Tosin Suomi saattaa olla niitä harvoja kolkkia maailmassa, missä ruuantuotantokapasiteettia pystytään nostamaan nykyisestä. Lämpimämpi ilmasto voi tuoda mukanaan nykyisin Suomessa harvinaisempia tauteja, joten lääkäreilläkin voi olla uusia pähkinöitä purtavaksi. Lämpötila ja sää vaikuttaa tietenkin myös kehomme toimintaan ja työn tehokkuuteen.

Globaalissa maailmantaloudessa isoilla paikallisilla muutoksilla voi olla vaikutuksia ympäri maailman. Jos Brasilian lihantuotanto pysähtyy, saattaa suomalainen lounasravintola joutua vaihtamaan seuraavalla viikolla kananrinnan kasvismakaroonilaatikkoon. Ja näitä yllättäviä sekä nopeita muutoksia on odotettavissa yhä enemmän. Tällöin myös työelämässä tarvitaan entistä enemmän joustoa. Nokkelimmat löytävät myös uusia bisnesmahdollisuuksia. Kuten vaikkapa ilman myymisen purkissa kaupunkien savusumun tukahduttamille kiinalaisille.

Miten voisin varautua?

Hanki tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista. Jotkut asiantuntijat uskovat, että ilmastonmuutoksen ymmärtämisestä tulee tulevaisuudessa yhtä tärkeä taito työelämässä kuin tietokoneen ja internetin käyttämisestä. Se on läsnä joka paikassa. Kannattaa myös miettiä pitkällä tähtäimellä, miten oma työ, ura ja asuminen voivat muuttua. Todennäköisesti Suomessa on tulevaisuudessa monikulttuurisempi ja nopeammin muuttuva työympäristö.

Hiljattain julkaistun ruotsalaistutkimuksen mukaan neljä tehokkainta tapaa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen ovat nämä:

• Lapsiluvun pienentäminen
• Lentämisen vähentäminen
• Kasvisruokavalio
• Autottomuus

Tulemme siis näkemään isoja muutoksia, mikäli hallituksilla ei ole muita vaihtoehtoja kuin ajaa näitä tavoitteita eteenpäin. Positiisena haasteena voi nähdä sen, että yhteiskuntien on opittava toimimaan yhdessä ihmiskuntana, jotta lapsillamme on parempi paikka elää – ja työskennellä.