Quantcast
Channel: Duunitori – Duunitori
Viewing all articles
Browse latest Browse all 449

Tekoälyllä ei ole sijaa Värväämön rekrytointiprosessissa – ”Meillä ihminen kohdataan ihmisenä”

$
0
0

Tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa on puhuttanut viime aikoina suuresti, ja moni onkin ollut valmis nostamaan sen rekrytoinnin seuraavaksi isoksi jutuksi. Duunitori haastatteli aiheen tiimoilta kahta henkilöstöpalvelualan toisinajattelijaa, Värväämön Joonas Palosaarta ja Janne Palosaarta. Kuinka nopeasti kasvavaa yritystä luotsaavat veljekset suhtautuvat tekoälyyn? Löytääkö koneen korvaamaksi joutuva rekrytoija pian kengän kuvan takapuolestaan? Hivuttautuuko tekoäly kuin varkain myös Värväämön rekrytointiprosessiin? Kahvikuppi täyteen sumppia ja persettä penkkiin – nyt jutellaan!

Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Värväämön kanssa.

Katso kaikki Värväämön avoimet työpaikat »

Lue lisää Värväämöstä »

Huutoon oli vastattava

Istahdamme Joonaksen ja Jannen kanssa Värväämön toimiston sohville. Palosaaret puhuvat itsestään mieluiten Värväämön perustajina, eivätkä rennosti pukeutuneet miehet johtajilta näytäkään. Käy selväksi, että tässä talossa ei titteleillä pröystäillä. Internet osaa kuitenkin kertoa, että Joonas on toimitusjohtaja ja Janne hallituksen puheenjohtaja.

Värväämö perustettiin vuonna 2015 haastamaan alalla vallitsevia käytäntöjä. ”Alalta puuttui työntekijöiden etua ajava työllistäjä”, muistelee Joonas. Perustajat halusivat eroon ajattelusta, jonka mukaan vuokratyöntekijää on lupa kohdella vakinaista  huonommin. ”Asiakkaat ja tekijät olivat huutaneet jo pitkään, että missä on sellainen paikka, jossa toimitaan reilusti”, kertoo Janne.

Värväämöstä haluttiin tehdä työnantaja, jossa ei ole rajoitteita, kuten karenssiaikoja, asiakkaan halutessa vakinaistaa vuokratyöntekijän. Eroon haluttiin titteleillä koreilusta, eriarvoistamisesta ja turhasta byrokratiasta, jolla hidastetaan työllistymisprosessia. Joonas myöntää ärsyyntyvänsä asioiden tarkastelusta vain asiakkaan näkökulmasta. Tällöin työntekijät uhkaavat jäädä sivuseikaksi.

Paljon nopeaa kauppaa on jäänyt kotiuttamatta, kun on toimittu tinkimättömästi työntekijöiden ehdoilla. Panostaminen liikunta-aktiviteetteihin, lounasseteleihin, laadukkaisiin työvaatteisiin ja työkaluihin ei liioin ole ilmaista. ”Se on kuitenkin pitkällä tähtäimellä järkevää”, Joonas perustelee.

Tekoäly on vielä rekrytoinnin apukoululainen

Mutta siirrytäänpä itse aiheeseen, tekoälyyn. Palosaarten mielestä ihmiset on kohdattava ihmisinä vielä nykyistäkin enemmän sen sijaan, että heidät työnnetään tekoälyn rankattaviksi. ”Pystyykö tekoäly arvioimaan tunneälyä, ryhmätyötaitoja tai asennetta työtä kohtaan?” kysyy Janne. Joonas jatkaa siitä, mihin velipoika jäi: ”Tärkeintä ovat motivaatio ja asenne, joiden selvittämiseen tekoälystä ei ole apua.” Janne jatkaa listaansa ihmettelemällä, kuinka tekoälyllä voitaisiin mitata sisua, tarmoa tai vaikkapa kestävyyttä. ”Kun työntekijä saa tehtäväkseen kaivaa ojaa, onko hänellä luonnetta tehdä sitä työtä? Vaikka hän olisi tehnyt sitä kymmenen vuotta, onko hän yhä valmis tekemään sitä?” hän kysyy.

Joonaksen mukaan ammattitaitoinen rekrytoija löytää potentiaalin niistäkin ihmisistä, jotka eivät suoraan täytä kaikkia rekrytointikriteerejä. Kokemuskaan ei tee autuaaksi, jos motivaatio ja asenne eivät ole kunnossa. ”Olen aina vierastanut ajatusta, että pitää olla tietty määrä työkokemusta jostakin työtehtävästä”, Joonas sanoo jatkaa: ”Joku on voinut kerätä vuoden aikana paljon monipuolisemman kokemuksen kuin joku toinen viidessä vuodessa.” Tämän arviontiin kykenevää tekoälyä ei ole kävellyt vastaan.

Joonaksen mukaan tekoälyn käyttö rekrytoinnissa ei ole reilua, koska toinen osaa kirjoittaa ”tekoäly-ystävällisen” CV:n ja toinen taas ei. Työnhakijan todellinen osaaminen ja potentiaali jäävät pahimmillaan huomioimatta. ”Mieluummin palkkaan sellaisen, joka soittaa ja kysyy töitä kuin sellaisen, joka jättää hakemuksen tietokantaan.” Janne on samaa mieltä ja kertoo kohdanneensa juuri miehen, joka asteli yllättäen toimiston ovesta sisään kysymään töitä. Haastatteluaika sovitaankin heti, usein jo samalle päivälle.


Millaisena työnantajana Värväämö haluaa tulla muistetuksi rakennusalan ammattilaisten keskuudessa, Janne?

”Ihmisläheisimpänä, reiluna työnantajana.”

Vääriin johtopäätöksiin ei ole varaa

Joonas nostaa esille myös tehtävänimikkeiden moninaisuuden. Esimerkiksi myyntipäällikkö-tittelillä työskenteleviä on vaikeaa, ellei mahdotonta, vertailla toisiinsa tekoälyn avulla. ”Titteli ei kerro, mitä töitä olet tehnyt”, Joonas sivaltaa. Janne muistuttaa, että monipuolisissa tehtävissä työskennellyt pienen yrityksen myyntipäällikkö voi olla korporaation myyntiryhmän vetäjää pätevämpi.

Jannen mielestä ankara algoritmi sakottaa kohtuuttomasti erilaisista elämäntilanteista. Esimerkiksi kotiäitinä tai –isänä toimimisesta syntyy CV:hen aukkoja, joiden vuoksi profiili päätyy armotta ei-pinoon. ”Kaveri, jolla on huono CV, voi olla asenteeltaan ja työmotivaatioltaan yksi parhaista”, väittää Janne ja nostaa esille oman työhistoriansa: ”Työsuhteeni ovat vaihtuneet nopeasti ja kokemusta on eri aloilta laidasta laitaan. Tekoäly todennäköisesti rankkaisi meikäläisen työelämään soveltumattomaksi.”

Värväämöllä halutaan sekä työllistää että kehittää henkilöstöpalvelualaa. Janne Palosaari ja Joonas Palosaari ovat kuvassa oikealla.

Tikusta asiaa

Joonaksen mielestä tekoälyn hyödyntäminen rekrytoinnissa ohjaa pikemminkin kovien kuin pehmeiden asioiden huomiointiin, vaikka jälkimmäiset ovat tärkeimpiä. Hän korostaakin rekrytoinnissa ihmisten kohtaamista ennakkoluulottomasti. Työnhakijoihin on otettava aina henkilökohtainen kontakti. ”Ainakaan rakennusalalla pelkän CV:n ja hakemuksen perusteella ei saa hakijasta mitään irti”, Joonas väittää.

”Poru tekoälyn ympärillä on osoitus siitä, että halutaan tehdä tikusta asiaa”, provosoi Joonas ja muistuttaa ihmiskomponentin tekevän mahdottomaksi tekoälyn hyödyntämisen organisaation tarpeita tyydyttävällä tavalla. Janne puolestaan kannustaa organisaatioita pohtimaan, mitä seurauksia voi olla sillä, jos tekoälyn avulla tehdyt rekrytointipäätökset osoittautuvat myöhemmin virheellisiksi.

Tekoäly ei pelasta, jos perusasiat ovat rempallaan

Joonas ja Janne kehottavat aloittamaan toiminnan tehostamistalkoot perusasioista, keskittymisestä ihmisiin. Janne rohkaisee menemään peilin eteen ja vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: olenko läsnä, kuuntelenko ihmisiä ja toiminko tasa-arvoisesti. Digitalisaatio onkin hyvä renki mutta huono isäntä.

”Hyvät työnantajat erottuvat joukosta, kun on pulaa tekijöistä”, väittää Joonas. Työnantaja voi hänen mielestään erottua kohtelemalla työntekijöitä ja –hakijoita inhimillisesti. Palkankorotuskaan ei kauan lämmitä, jos perusasiat eivät ole kunnossa.


Millaisena työnantajana Värväämö haluaa tulla muistetuksi rakennusalan ammattilaisten keskuudessa, Joonas?

”Mukavana työpaikkana, jossa kohdellaan ihmisiä hyvin.”

Työnantajat tekoälyn armoille

Kun hakijoita luokitellaan tekoälyn avulla, palkkaava yritys käyttää valtaa määritellessään ihmisten kohtalot. ”Fiksumpi asetelma olisi se, että työnhakija etsii itselleen paikkaa, jossa haluaa olla töissä”, huomauttaa Joonas.

Palosaaret haluaisivatkin mieluummin nähdä tekoälyä hyödynnettävän täysin päinvastaiseen tarkoitukseen: parhaiden mahdollisten työpaikkojen etsimiseen työnhakijoille. ”Työnhakijathan ovat tulevaisuudessa siinä asemassa, että he valitsevat työpaikkansa”, Joonas muistuttaa. Janne uskoo, että yrityksiä onkin paljon helpompaa ja luotettavampaa mitata kuin ihmisiä. Uskaltaako sinun työpaikkasi heittäytyä algoritmin pisteytettäväksi?

Kädenpuristuksessa ei ole mitään keinotekoista

Värväämön toimistolle saapuessaan työnhakijaa pyydetään riisumaan kenkänsä jo ovella, koska kaikki kulkevat sisällä sukkasillaan. Kahvi- tai teetarjoilun jälkeen aletaan keskustella työasioista. ”Halusimme poistaa jopa liian viralliselta kuulostavan työhaastattelu-sanan”, kertoo Janne. Rennossa ja ystävällisessä ilmapiirissä työnhakijat uskaltavatkin olla avoimempia kuin tiukassa kuulustelussa.

”Vaikka ihminen ei työllistyisikään meille, hänelle pitää tarjota miellyttävä kokemus”, Janne korostaa. Värväämö haluaa näyttää rakennusalla suuntaa siinä, kuinka ihmisiä arvostetaan iästä, sukupuolesta ja syntyperästä riippumatta. Janne on mielissään siitä, että heidän kauttaan moni on edennyt urallaan: ”Kirvesmiehistä on päästy työnjohtajiksi, kympeiksi ja nokkamiehiksi.” Jos tekoäly olisi määritellyt työntekijöiden kohtalot, tuskin kukaan olisi saanut ensimmäistä mahdollisuuttaan.

Keskustelun päätyttyä toimittaja huomaa, että kahvi oli jäänyt juomatta intensiivisen keskustelun tiimellyksessä. Niin käy usein Värväämön toimistolla vieraillessa.

Sinustako Värväämöläinen? Etsitkö töitä rakennusalalta pääkaupunkiseudulta, Tampereelta tai Oulusta?

Katso kaikki Värväämön avoimet työpaikat »

Lue lisää Värväämöstä »


Viewing all articles
Browse latest Browse all 449

Trending Articles