Teollisuusyhteiskunnassa arvostettiin työntekijöitä, jotka ahkerasti ja tunnollisesti tekivät työtään vuodesta toiseen. Ruumiillisen työn tulos on ollut käsin kosketeltavissa ja helposti laskettavissa. Nykyisin tehdään yhä enemmän asiantuntijatyötä, jonka tulokset eivät ole yhtä helposti mitattavia. Tehdyn työn määrä ja siihen käytetty aika eivät enää ole tärkeässä asemassa, vaan huomio tulisi kiinnittää työn laatuun ja siihen, mitä lisäarvoa työntekijä tuo. Mitä jos saadut tulot eivät olisikaan sidoksissa tehtyihin työtunteihin, vaan työn laatuun?
Työn tekeminen on muuttunut. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana osa-aikatöitä tekevien määrä on kaksinkertaistunut ja yhä useampaa työtä voidaan tehdä etänä tai liikkuvasti useammassa paikassa. Työaikalakimme on kuitenkin uudistettu viimeksi 90-luvulla. Se keskittyy työaikaan ja vaatii työlle fyysisen paikan. Nykyisin työntekoa kannattaisi arvioida ennemminkin työnteon ja tulosten laadun perusteella kuin työhön käytetyn ajan mukaan. Tuottavuus nousee keskittymällä määrän sijasta laatuun.
Laatu on määrää parempi mittari nykypäivän työssä
Erityisesti asiantuntijatyössä työajan erottaminen vapaa-ajasta on hankalaa. Mieli vie työasioita eteenpäin myös vapaa-ajalla ja moni vastaa sähköposteihin vielä kotonakin. Kun työpäivä pirstaloituu vuorokauden ympäri, työnteon määrää on vaikea arvioida. Töitä tule usein tehtyä arvioitua enemmän. Tiukka työajanseuranta lisää stressiä, ja työntekijälle jää vain vähän tilaa huolehtia omasta jaksamisestaan. Työtuntien tarkka kirjaaminen vain lisää työn määrää.
Uudenlaisissa työtehtävissä, asiantuntijatyössä tai luovassa työssä tehokkuus ei olekaan sama asia kuin työntekoon käytetyt tunnit tai tuotetun työn määrä. Kun olosuhteet ovat oikeat, yksi työntekijä voi saada tehtyä useamman työntekijän työt. Oikeat olosuhteet syntyvät työntekijän vapaudesta ja vastuista. Tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan tulee luottaa työntekijään ja hänelle on annettava tilaa tehdä töitä hänelle itselleen parhaiten sopivilla tavoilla.
Työpaikoilla kaivataan lisää joustoa työaikoihin
Työelämä kaipaisi yrittäjämäisempää otetta. Työaikaan keskittymisen sijaan pitäisi kiinnittää huomio työn tuloksiin. Työnantajat eivät halua maksaa työntekijöille siitä, että he ovat työpaikalla tietyt tunnit, vaan siitä, mitä työntekijä saa tuona aikana aikaiseksi. Työn lopputulos on siihen käytettyä aikaa merkittävämpää.
Työpaikoilla voitaisiin ainakin kokeilla vapaampia työaikoja ja työn tuloksiin keskittymistä. On selvää, että tämä tarkoittaa muutoksia työn organisointiin ja johtamiseen. Muutokset konkretisoituvat, kun työpaikka joustaa, antaa työntekijöille lisää vapauksia ja luottaa heidän työpanokseensa. Vaikka osalle löysempi työaika on vapauttavaa, se voi joistakin tuntua uuvuttavalta. Työntekijän vastuu lisääntyy ja arjen hallinta saattaa olla entistä haastavampaa. Ihanteellisessa tilanteessa työpaikka pystyy joustamaan tarjoamalla vapautta sitä kaipaaville ja töitä yhdeksästä viiteen säännöllisyydestä pitäville.
Lähteet:
Ekonomilehti
Solidea
Kauppalehti
Aalto EE
Kalevi Sorsa Säätiö
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Hyvä stressi lisää työtehoa, huono heikentää – Näin otat stressin haltuun!
Taitava ajanhallinta parantaa työntekoa – Näillä vinkeillä onnistut!