Digian Information Management Services -yksikön ratkaisutukitiimissä on niin hyvä meininki, että Duunitorin toimittaja jäi harmittelemaan puuttuvaa IT-alan koulutusta. Kovan luokan osaamista ja hurttia huumoria – mitä muuta voisi tiimiltään vaatia?
Artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Digian kanssa.
Hae opinnäytetyöntekijäksi integraatiotiimiin » Hae Digian muihin avoimiin työpaikkoihin »Tapaaminen alkaa Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevan toimiston neljännessä kerroksessa. Duunitorin toimittajan grillattaviksi joutuivat tiiminvetäjä Heljä Haantie sekä kolme järjestelmäkehittäjää, Juuso Sormunen, Andrea Marseglia ja Tomi Rantanen. Tiimissä työskentelee viisitoista asiantuntijaa, osa heistä Oulussa ja Jyväskylässä.
Juuso, Andrea ja Tomi ovat tuoreita digialaisia; työkokemusta on kertynyt vasta vuodesta kahteen vuoteen. ”Hain Digialle, koska täällä jo työskennellyt Andrea suositteli minua”, toteaa Tomi, joka teki Andrean kanssa Digialle insinöörityön. ”Kilpailimme siitä, kumpi valmistuu ensin koulusta, mutta Andrea voitti”, naurahtaa Tomi. Tietojenkäsittelytiedettä opiskellut Juuso päätti hakea Digialle entisen koulukaverinsa suosittelemana.
Heljä edustaa kokeneempaa kaartia, sillä hän aloitti Digialla yli 15 vuotta sitten. ”En tiennyt silloin, mitä kaikkea täällä tulee tehtyä, mutta olen ollut tosi tyytyväinen”, hän sanoo ja kertoo yrityksen kasvaneen kolmestakymmenestä melkein tuhanteen työntekijään. Yrityksen nimikin on ehtinyt vaihtua muutamaan otteeseen.
Integraatio-osaaja ei ole koskaan valmis
Ratkaisutukitiimin rooli on tärkeä. ”Kun integraatioita rakennetaan asiakkaille, me varmistamme, että ne toimivat niin, että sanomat, kuten laskut ja tilaukset, kulkevat ajallaan”, Heljä toteaa. Työ on aikakriittistä, koska asiakkaille luvataan palvelu-, vaste- ja ratkaisuajat. Järjestelmäkehittäjän työnkuvaan kuuluu asiakkaan auttamisen lisäksi integraatioiden valvontaa ja kehittämistä sekä halutessaan myös ohjelmistokehitystä. Digialla on oma integraatiotuote, mutta koska hallinnoitavana on satoja ympäristöjä, myös teknologioita on lukuisia. ”Koskaan ei voi sanoa, että osaan kaiken”, Juuso korostaa. Osa tiimistä on tehnyt jatkuvien palveluiden lisäksi projekteja. Työntekijöille ei anneta Tomin mukaan pilkuntarkkoja ohjeita vaan kannustetaan kokeiluun.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Aluksi Tomilla ei ollut tehtävistä mitään ”käryä”, mutta ensimmäiset onnistumiset lisäsivät itseluottamusta. Työn merkityksellisyyskin alkoi valjeta nopeasti. ”Ihmiset eivät saa palkkaa, jos en paina tuota nappulaa”, Tomi kertoo viitaten asiakkaan palkka-aineiston kulkemiseen järjestelmässä. Andrea muistuttaa, että vaikka koulussa ei opeteta suoraan integraatioita, työkavereilta saatavan tuen ja oman aktiivisuuden myötä tehtävään pääsee nopeasti sisälle. Juusokin kiittelee kokeneempien kollegojen tarjoamaa apua: ”Kiireestä huolimatta ehditään aina jeesata.”
Tomin mukaan ratkaisutukitiimi on erinomainen paikka perehtyä integraatioihin. Hän korostaa myös tehtävän monipuolisuutta: ”Työtehtävieni vaihtelevuus on ollut hillitön.” Tomi nauttii mahdollisuudesta tehdä mahdollisimman helposti ylläpidettäviä toteutuksia. Vaikka äkilliset tilanteet eli ”tulipalot” hoidetaankin viipymättä, työntekijät pyrkivät keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. ”Työjonon kunnioittaminen on lentävä lause tiimissämme”, Tomi valistaa. Kun osaamista on jaettu tiimin sisällä, delegointikin on helppoa.
Tiimiin ei suinkaan etsitä valmiita integraatio-osaajia. ”Haastattelussa kysyttiin, että tiedänkö, mitä ovat integraatiot. Vastasin suoraan, että en. Kerroin myös, että en mielellään koodaisi, koska en ole mielestäni koodausihminen. No nyt teen integraatioita ja ohessa koodaan”, Juuso naurahtaa ja jatkaa: ”Koodaustakin saan tehdä omassa rauhassa, ilman paineita.”
Tilaa erilaisuudelle
1990-luvulla syntyneiden ”junioreiden” rinnalla ratkaisutukitiimissä työskentelevät kokeneet asiantuntijat, joilla on ymmärrystä myös vanhemmista teknologioista. Juuson mielestä kaikki tulevat hyvin toimeen. ”Meininki on rentoa ja kaikki opettavat toisiaan”, hän kuvailee.
Heljä korostaa dokumentoinnin merkitystä erityisesti uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Muiden kanssa on oltava jatkuvasti kanssakäymissä. Andrean mielestä kynnys avun pyytämiseen onkin matala. ”Kaikkien ei tarvitse kuitenkaan olla koko ajan yltiösosiaalisia”, Juuso muistuttaa viitaten erilaisuuden hyväksymiseen.
Toisinaan kokemus on valttia. ”Kun tulee asiakastoteutus, josta kukaan ei muista mitään, kysymme Hannulta. Hän on sellainen jatkuvien palveluiden Gandalf”, toteaa Tomi ja saa kollegansa nauramaan. ”Jokaiseen asiaan löytyy joku, joka tietää kuka tietää”, Heljä kertoo ja jatkaa: ”Meiltä on siirtynyt porukkaa eri osastoille, mitä kautta on syntynyt laaja verkosto, josta voi kysellä osaamista.” Myös nuorempia kuunnellaan. ”Vaikka olen ollut vasta pari vuotta talossa, niin saan vaikuttaa asioihin ja kehitellä juttuja”, Andrea kiittelee.
Tiimin yhteistyö toimii hyvin huolimatta siitä, että osa tiimistä työskentelee eri paikkakunnilla. Jokainen osallistuu päivittäisiin Scrum-palavereihin ja viikoittaisiin tiimipalavereihin fyysisesti tai Skypen välityksellä. Kahdelta iltapäivällä järjestetään Helsingin toimiston kahvilassa tietovisa, jossa tiimin jäsenet pähkäilevät Metro-lehden kymmentä kysymystä. Tiimipalaverissa käydään puolestaan läpi yleisiä asioita ja sitä, kuinka tiimin toimintaa voisi parantaa.
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Stereotyyppinen mielikuva it-alan työntekijästä on nurkkaansa piiloutunut hiljainen puurtaja. Tällaisia ei kuitenkaan tavata ratkaisutukitiimissä. ”Kun sellainen kaveri tulee meidän tiimiin, niin ei mene kauaa, että se avautuu”, toteaa Tomi ja saa Heljän nyökkäämään. Heljän mukaan uudelta työntekijältä kysytään myös aktiivisesti, tarvitseeko tämä apua.
Kun asiat eivät suju kuin Strömsössä, ongelmista keskustellaan työkaverin kanssa. Kirosanojakaan ei Juuson mukaan säästellä, jos tarpeeksi ärsyttää. Kiivastunut työkaveri saadaan rauhoittumaan hyvän yhteishengen avulla ja yllättävän pian asialle voidaankin jo nauraa yhdessä.
Voittajafiilistä metsästämässä
Juusoa motivoi uuden oppiminen. Tomi on samaa mieltä ja korostaa, kuinka tärkeää on uskaltaa soveltaa oppimistaan. Virheistä ei sakoteta vaan niistä opitaan. Andreaa miellyttää se, ettei työstä näytä tulevan rutiinia. Tomi haluaisi oppia tulevaisuudessa, kuinka DevOps liitetään integraatioon siten, että integraatioiden tekemisestä saadaan jatkuvaa ja alustariippumatonta. Hän pääsikin hiljattain DevOps-koulutukseen, mikä vei asiaa eteenpäin. ”Nyt minun pitää löytää teknologiat, jotka mahdollistavat sen”, Tomi sanoo.
Tomin tähänastisen uran paras onnistuminen oli kahden työnohjausjärjestelmän integrointi melko pian Digialla aloittamisen jälkeen. Hän sai itse suunnitella, kuinka se tehdään, ja toteutus valmistuikin kuukaudessa. ”Siinä vaiheessa, kun asiakas pääsi käyttämään ympäristöä, oli voittajafiilis”, Tomi kertoo ja jatkaa: ”Välttämättä lopputuloksena ei ole pelkkä palikka, vaan tietynlainen kulttuuri integraatioiden tekemiseen.”
(Artikkeli jatkuu kuvan alapuolella.)
Andrean mukaan tiimissä tehdään asioita, joilla on kuluttajille iso merkitys, vaikka he eivät niitä suoraan näkisikään. Ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää työn luonnetta, mutta käytännön esimerkit auttavat: ”Kun kerron, että esimerkiksi kauppojen tilaukset ja kuitit kulkevat meidän kauttamme, niin se on helpompi ymmärtää.” Juusolle suurin ylpeyden aihe on asiantunteva porukka, joka haluaa jakaa osaamistaan, jotta kaikkien asiantuntemus nousisi entistäkin korkeammalle tasolle. Asiantuntijat pitävätkin Digialla paljon sisäisiä koulutuksia ja tietoiskuja.
Andrea nostaa esille myös sen, kuinka työnantaja huomioi erilaiset elämäntilanteet. Esimerkiksi pienen lapsen vanhemmat tai kauempana asuvat voivat tehdä enemmän etätöitä. Andrea asuu Hyvinkäällä, mutta haluaa kuitenkin tulla joka päivä toimistolle, koska siellä on niin hyvä porukka.
Oppimispolut viitoitetaan yhdessä
Halutessaan edetä uralla tai vaihtaa työtehtäviä kannattaa kertoa tavoitteistaan esimiehelleen 1-to-1-keskustelussa. Yksilöllisiä polkuja luodaankin esimiehen ja työntekijän yhteistyönä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi kouluttautumista ja työntekijöiden toiveiden huomioimista projektivalinnoissa.
Omaa osaamistaan sekä kiinnostustaan kannattaa myös tuoda esille esimerkiksi koulutustilaisuuksissa tai Yammer-keskusteluissa. ”Väyliä on paljon ja meillä aktiivisesti etsitäänkin talon sisältä osaajia”, Juuso kertoo ja antaa käytännön esimerkin: ”Tiimipäivillä tuli puheeksi erään palvelupäällikön kanssa, että hän tarvitsee AngularJS-osaajaa. Minulla oli hieman sitä osaamista ja parin viikon kuluttua hän pyysikin minua projektiinsa.”
Duunitorin toimittaja pääsi vierailunsa lopuksi seuraamaan Juuson ja Tomin treenaamista toimistorakennuksen alakerrassa sijaitsevalla kuntosalilla. Vaikka he ovatkin softapuolen tyyppejä, rautakin tuntui liikkuvan rivakasti. Kun tanko pysähtyi penkkipunnerruksessa rinnalle, työkaveri auttoi – kuinkas muutenkaan.
Kiinnostuitko työskentelystä integraatiotiimissä tai muualla Digialla?
Hae oheisten linkkien kautta!
Hae opinnäytetyöntekijäksi integraatiotiimiin » Hae Digian muihin avoimiin työpaikkoihin »Artikkelin kuvat: Jasu Siitarinen