Rakennusalan kansainvälistyminen on ollut nähtävissä jo pitkään. Suomalaista rakennusosaamista viedään ulkomaille ja Suomeen tuodaan työvoimaa muualta. Rakennusalalla voi päästä työskentelemään ulkomaille väliaikaisesti tai jopa pysyvään työpaikkaan. Monikulttuuristumisen myötä rakennusalalla tarvitaan uusia taitoja myös kotimaassa.
Ulkomaille viedään suomalaista rakennusalan osaamista ja tuotteita
Rakennusala on kansainvälistynyt pitkään, jo 80-luvulta lähtien. Suomesta viedään ulkomaille rakennustuotteita, projekteja ja suunnittelua. Lisäksi rakennustuoteteollisuuden yrityksillä ja rakennusliikkeillä on toimintaa ulkomailla. Rakennusalalla on hyvät mahdollisuudet päästä töihin ulkomaille. Työnantaja voi lähettää työntekijän ulkomaille esimerkiksi projektin ajaksi tai työntekijä voi hakea suoraan ulkomaille töihin.
Työnantaja voi lähettää työntekijän ulkomaille esimerkiksi auttamaan projektissa. Tällöin noudatetaan Suomen lakia ja työehtosopimuksia. Jos taas työntekijä on hakenut töihin ulkomaille ulkomaiselle työnantajalle, noudatetaan kyseisen maan säännöstöjä. Joka tapauksessa ulkomaille töihin lähdettäessä kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus, jossa on selkeästi eritelty työpaikka, työajat, palkka ja työn kesto.
Rakennusalan työpaikat kansainvälistyvät
Suomessa rakennusalalla on kova kysyntä työvoimalle. Tämä muuttaa työvoiman rakennetta yhä monikulttuurisempaan suuntaan. Jo nyt on arkipäivää, että työpaikalla tulee vastaan useiden eri maiden kansalaisia ja että työkaverit puhuvat eri kieliä.
Suomi on avaamassa rakennusalan työmarkkinat myös kolmansien maiden ammattilaisille poistamalla tarveharkinnan rakennustyöntekijöiden tuonnilta. Nyt rakennusalan yrityksiin voi tulla töihin EU:n alueelta, mutta työmarkkinoiden avaaminen mahdollistaa työntekijöiden rekrytoinnin esimerkiksi Kiinasta, Ukrainasta ja Bangladeshista. ELY-keskus perustelee päätöstä sillä, että rakennusala on niin sanottu pula-ala, koska tietyissä alan ammattinimikkeissä on jo vuoden ollut pulaa Uudellamaalla. Päätös edellyttää tuotavien rakentajien olevan ammattitaitoisia esimerkiksi koulutuksen tai työkokemuksen perusteella. Rakennusala on kritisoinut päätöstä, kun rakennusalan työttömyysjakso on juuri päättynyt ja työntekijöitä löytyy hyvin Suomesta tai Euroopan Unionin muista maista.
Tulevaisuudessa rakennusalan ammattilaisilta odotetaan uudenlaisia taitoja
Rakennusalan kansainvälistyminen myös kotimaassa tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, ja esimerkiksi työntekijöiltä odotetaan uusia taitoja. Kun työpaikalla saattaa olla eri kulttuureista tulevaa henkilökuntaa, on tärkeää ymmärtää erilaisia kulttuureita. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikkia ulkomaalaisia työntekijöitä ei voi niputtaa samaksi ryhmäksi eikä heitä voi leimata kulttuurierojen perusteella. Tulevaisuudessa hyvä kielitaito on rakennusalalla yhä tärkeämpää, koska kaikki työntekijät eivät välttämättä puhu hyvää suomea.
Rakennusalan työnantajien on panostettava myös vieraskielisen työvoiman huomioimiseen. Perehdytysmateriaalit voidaan tehdä useammalla kielellä ja työturvallisuutta kannattaa korostaa. Koko toimialalla tulisi yhdenmukaistaa ohjeistusta ja alan koulutuksiin olisi hyvä lisätä kansainvälisiä asioita. Suomalaisen työelämän ja rakennusalan toimintatavat eivät automaattisesti ole selviä muualta tulleille, joten on tärkeää tehdä toimintatavat läpinäkyviksi. Monikulttuuristuminen koskee koko rakennusalaa, joten koko alan on hyvä valmistautua muutoksiin.
Lähteet:
Kauppakamari
Tekes
Rakennusliitto – Suomi avaamassa ovet kiinalaisille rakentajille
Rakennusliitto – Työskentely ulkomailla
Sak