Manpower julkisti jälleen vuosittaisen työmarkkinabarometrinsa toisen vuosineljänneksen tulokset. Viesti on, että suomalaiset työnantajat suunnittelevat varovaisesti työvoiman lisäämistä.
11 prosenttia työnantajista aikoo lisätä henkilöstönsä määrää huhti-kesäkuussa 2017. 87 prosenttia aikoo pitää henkilöstönsä määrän ennallaan ja 2 prosenttia suunnittelee vähennyksiä henkilöstön määrässä. Työllistämisaikeiden indikaattori on siis +5 % eli 4 prosenttia korkeampi kuin viime vuonna samaan aikaan.
Eniten kasvua on nähtävissä rahoitus- ja vakuutus- sekä kiinteistö ja liike-elämän aloilla, joilla 16 prosenttia työnantajista suunnittelee henkilöstön lisäämistä. Seuraavaksi eniten kasvavat majoitus- ja ravitsemustoiminta sekä julkisen hallinnon, koulutuksen, terveyden ja sosiaalipalvelujen alat.
Kansanedustajat peräävät vielä parempien tulosten perään
”Tulos ei muuta kokonaiskuvaa Suomen työmarkkinoista. On parempi, että kasvu on suurempi kuin nolla, mutta se ei silti ole riittävän hyvä”, kommentoi kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok).
Vartiaisen mukaan avain hyvään talouskehitykseen on, että työllisyys jatkaa kasvuaan ilman, että myös palkat kasvavat. ”Viime päivinä on ollut keskustelua palkanalennuksista, mutta siihen en kuitenkaan näe tarvetta”, Vartiainen sanoo ja viitannee Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan Helsingin Sanomille antamaan haastatteluun, jossa tämä esitti, että suomalaisten palkat ovat tällä hetkellä 10-15% liian korkeat.
Myöskään SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman ei ole yllättynyt barometrin tuloksesta:
”Tilanne on linjassa yleisten talous- ja työllisyysennusteiden kanssa. Pientä kasvua on, mutta ei mitään merkittävän suurta.”
”Kasvu on tullut rakentamisesta ja palveluista eli kotimarkkinoista. Se ei ole huono asia, mutta avain olisi viennin puolella”, Lindtman sanoo.
Työmarkkinabarometrin mukaan kasvuaikeet ovat vahvimmat Etelä-Suomessa
Manpowerin barometrin mukaan työllistämisaikeet ovat painottuneet Etelä-Suomeen, jossa työllistämisaikeiden indikaattori näyttää 12 prosenttia. Pohjois-Suomessa indikaattori on miinuksella 15 prosenttia.
