Granlund-konsernin viime vuonna avatulla Turun toimipisteellä on jo nyt vankka rooli Turun talousalueella, sillä se on mukana useammassa alueen merkittävässä hankkeessa. Duunitori selvitti millaisiin projekteihin Granlundin Turun toimipisteellä pääsee mukaan, mikä niissä on mielenkiintoisinta ja minkä vuoksi taloon kannattaa hakea töihin.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Granlundin kanssa. Granlundin Turun toimisto rekryoi nyt LVI-suunnittelijoita ja -projektipäälliköitä sekä sähkösuunnittelijoita ja -projektipäälliköitä.
Hae LVI-suunnittelijaksi tai -projektipäälliköksi Turkuun » Hae sähkösuunnittelijaksi tai -projektipäälliköksi Turkuun »
Uusi sairaala moottoritien päälle – jättihanke T3 työllistää vuosiksi
T3 on massiivinen hanke, jossa Turun yliopistollisen sairaalan yhteyteen rakennetaan kahdeksankerroksinen, 54 000 m2 laaja uudisrakennus betonikannelle moottorien ja rata-alueen päälle. Granlund vastaa hankkeen LVI- ja energiatehokkuussunnittelusta sekä kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelusta. LVI-puolen projektipäällikkö Ville Vesterinen on työskennellyt hankkeen parissa nyt puoli vuotta. ”Tämä hanke työllistää meiltä suuren joukon, osan suunnittelusta tekee noin kymmenen hengen tiimi pääkaupunkiseudulla, ja osa tehdään täällä Turussa. Itse olen Turun päässä yhteyshenkilö, hoidan muun muassa sellaisia juoksevia asioita työmaalla, joita on hankala pääkaupunkiseudulta käsin hoitaa.” Vesterinen kertoo, että etenkin LVI- ja sähköpuolen tekijöitä tarvitaan myös lisää: ”Kyllä tähän kavereita rinnalle mahtuu. Jo pelkästään tämä hanke työllistää vuosiksi.”
Töitä riittää ja talotekniikan osaajille on tarvetta.
T3:n tapaisen laajan hankkeen parissa työskenteleminen on ammatillisesti hyvin mielenkiintoista. ”Kyseessä on tietomallinnuskohde ja koko 54 000 neliötä mallinnetaan tarkasti”, kertoo automaatiosuunnittelupuolen ryhmäpäällikkö Mikko Gröndahl. ”T3:n rakennussuunnitelma on jo itsessään haastava ja tuo moottoritie tuo siihen vielä omat haasteensa, ikään kuin lisämausteena. Siellä on valtava kirjo taloteknillisiä järjestelmiä ja paljon tulee eteen myös uusia asioita. Töitä ei siis tule tehtyä vain tutulla mukavuusalueella, vaan pitää selvitellä erinäisiä asioita ja opiskella uutta”, Vesterinen sanoo. Gröndahl on samoilla linjoilla: ”Löytyy haastetta ja paljon uutta, sekä mahdollisuus oppia itse ja tehdä asioita toisin kuin aiemmin.”
Granlund on lisäksi mukana myös T3-sairaalan naapuriin rakennettavassa Medisiina D -hankkeessa. ”Se on myös yksi iso työllistäjä meillä tällä hetkellä ja siihen kytkeytyy monia eri suunnittelualoja: LVI-suunnittelua, automaatiosuunnittelua ja muun muassa energialaskentaa”, Gröndahl kertoo.
Laajoissa ja haastavissa hankkeissa hyödynnetään uusia työskentelytapoja
Rakennushankkeiden laajuus ja haastavuus on kasvanut viime vuosina paljon, mikä on ohjannut alan ammattilaisia ottamaan käyttöön uusia toimintatapoja. Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä Gröndahl nostaa esille Big Room -työskentelyn, joka on käytössä muun muassa Turun Yli-Maarian allianssimallilla toteutettavassa kouluhankkeessa. Yli-Maarian hanke on toinen suurhanke, jossa Granlund on koko talotekniikan osa-alueella mukana Turussa.
Big Room -työskentely kerää kaikki rakennushankkeen osapuolet samaan tilaan tietyin väliajoin. Tapaamisia vetää fasilitaattori, joka huolehtii siitä, että tapaamiset ovat tehokkaita ja päätöksiä saadaan tehtyä. ”Ajatuksena on, että kaikki osapuolet, eli suunnittelijat ja tilaajan sekä käyttäjien edustajat, ovat heti alusta asti paikalla. Kaikkien näkökulmia kuullaan. Päätöksiä saadaan aikaan ja vaihtoehdoista on mahdollista keskustella ihan eri tavalla, kuin jos kukin tekisi ehdotuksia ja lähettelisi niitä sitten sinne tänne sähköpostitse”, Gröndahl kertoo. ”Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulevat myös urakoitsijat. Asioita ei tämän ansiosta tarvitse suunnitella moneen otteeseen, kun urakoitsijoilta tulevat kehitysehdotukset ja kommentit voidaan ottaa alusta asti huomioon”, Vesterinen lisää. Työtavassa on paljon hyötyjä; päätöksenteon tueksi saadaan enemmän ulottuvuuksia ja lopputuloksesta tulee tätä kautta laadukkaampi.
Big Room -työskentely on suunnittelijan näkökulmasta hyvin mielenkiintoista ja se antaa uudenlaisia näkökulmia asioihin. Työskentelytapa tulee olemaan isossa osassa myös Granlundin Turun toimipisteen uusien työntekijöiden työssä. ”Olemme ketterä toimija ja tarjoamme ihan eri tavalla mahdollisuuksia osallistua eri juttuihin. Esimerkiksi Big Room -työskentelyyn pääsee tosiaan osallistumaan. Sen ajatuksena on se, että tekijät pääsevät oikeasti osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin.”
Työt tehdään kunnolla, mikä on hyvin motivoivaa
Hyvä työnjälki on Granlundilla tärkeässä asemassa. ”Tavoittelemme pitkäaikaisia asiakkuuksia ja toimimme paljon vakioasiakkaiden kanssa. Se edellyttää sitä, että teemme hyvää jälkeä. Täällä ei hutaista hommia vasemmalla kädellä, vaan aina tehdään hyvää jälkeä”, Gröndahl painottaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeen alkaessa ei automaattisesti turvauduta vanhoihin toimintatapoihin, vaan aina etsitään parhaat ratkaisut.
”Sovellamme esimerkiksi Yli-Maarian hankkeessa niin sanottua moniparametrointioptimointi-laskentapalvelua, jolla voimme hakea parhaan ratkaisun tuhansien tai jopa kymmenien tuhansien ratkaisujen joukosta. Haetaan esimerkiksi halutulle energiankulutustavoitteelle kokonaisratkaisua, joka optimoi ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tehokkuuden, lämmitysmuodon, eristepaksuudet ja ikkunoiden lämmönläpäisevyyden”, kertoo Gröndahl. ”Se minimoi hankkeen investointi- ja elinkaarikustannukset”, Vesterinen lisää.
Asioiden tekeminen mahdollisimman hyvin motivoi. ”On motivoivaa, kun saa miettiä vaihtoehtoja ja oppia uutta, eikä mennä vaan vanhalla tavalla eteenpäin”, Vesterinen summaa. ”Asioita tehdään uudella tavalla, saa oppia uutta ja myös kehittää olemassa olevia ratkaisuja”, Gröndahl komppaa.
Tulevaisuudessa kasvua – työntekijöille vastuuta ja vaikuttamismahdollisuuksia
Miksi Granlundin Turun toimistoon sitten kannattaa hakea töihin? ”Granlund on työnantajana reilu, joustava ja kouluttava”, Vesterinen listaa. Hän työskenteli itse LVI-alan tehtävissä Tampereen teknilliseltä yliopistolta valmistuttuaan toisessa yrityksessä, mutta vaihtoi Granlundille, sillä iso talo tarjoaa hänen mukaansa haastavampia projekteja ja Granlundin organisaatio on hyvin asiantunteva. Vesterinen korostaa myös joustavuuden merkitystä: ”Voin ohjata omaa tekemistäni itse. Tämä on hyvin joustavaa työtä, kunhan hoitaa työnsä sovitulla tavalla.”
Turun toimiston valtteja ovat joustavuuden ohella myös ketteryys, sekä työntekijöille tarjolla olevat erilaiset mahdollisuudet. ”Meillä saa olla suoraan tekemisissä eri sidosryhmien kanssa. Se on mukava lisä työhön, kun pääsee suunnittelupöydän äärestä myös tapaamaan asiakkaita ja mukaan Big Roomeihin”, Vesterinen sanoo. Taustalla olevan ison organisaation tuki on myös ehdoton plussa. ”Meillä on myös suuri organisaatio taustalla tukemassa prosesseja. Täällä tehdään töitä monien eri asiantuntijoiden kanssa. Granlund tarjoaa halukkaille myös mahdollisuuden osallistua koulutustilaisuuksiin, joista olen itse oppinut paljon uutta”, Vesterinen kertoo.
Kenelle haastateltavat sitten suosittelisivat työtä Granlundin Turun toimistolla? ”Kaikille hyville tyypeille”, Vesterinen naurahtaa ja jatkaa: ”Alan kokemusta ja osaamista tulee tietysti olla. Arvostamme uusia näkökulmia. Myös oma-aloitteisuus on iso plussa. Täällä oppii paljon uutta.”
”Toimistomme on kasvuvaiheessa ja nyt on hyvä paikka tulla mukaan. Tarjolla on mielenkiintoisia projekteja, oppimismahdollisuuksia sekä etenemismahdollisuuksia. Lisäksi täällä saa nopeasti vastuuta.”
Kiinnostuitko työstä Granlundilla?
Granlund Turku rekrytoi nyt LVI- ja sähkösuunnittelijoita! Haku on auki 27.11. asti.