Inflight Manager Hanna Paananen on tehnyt Finnairilla töitä 26 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii esimiehenä 15:lle Inflight Supervisorille.

Inflight Supervisor Joonas Nurmi aloitti työt Finnairilla yhdeksän vuotta sitten stuerttina ja tällä hetkellä hän toimii 65 purserin esimiehenä.

Ilmailuala ja alan ammattilaisten työnkuva herättää monissa ihastusta ja uteliaisuutta. Mitä tapahtuu ennen lentoa, mitä kaikkea henkilökunnan työ vaatii ja miten matkustamoon pääsee töihin? Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua matkustamohenkilökunnan työhön. Hyppää siis mukaan kun Finnairin asiantuntijat kertovat, minkälaista on arki pilvien yläpuolella. Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä siihen, kuinka matkustamohenkilökunnan työ on muuttunut: Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella.

Onko unelmasi viettää työpäivät pilvien päällä, työskennellä ihmisten kanssa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi kesä-elokuun aikana yli 100 työntekijää matkustamoon. Lue työpaikkailmoitus tästä. 

Oletko kiinnostunut työpaikasta pilvien päällä? Katso yhdeksän asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:

1. Koulutuksen kautta kentälle

”Pitää olla positiivinen asenne sekä uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.”

Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin / Kuva: Finnair

Oletko haaveillut työstä matkustamossa? Ennen lentoemännäksi ja stuertiksi ryhtymistä pitää käydä läpi koulutus, johon pääsevät ne hakijat, jotka täyttävät tietyt kriteerit ja ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä positiivinen ja reipas asenne työntekoon. Lisäksi Inflight Manager Hanna Paananen painottaa hyvänä ominaisuutena uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.

”Pitää olla avoin, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olla kielitaitoinen ja ihmisistä kiinnostunut. Lisäksi työssä vaaditaan paineensietokykyä ja perusrauhallisuutta. Työssä ei voi hätääntyä, vaan pitää osata sopeutua ja muuntautua erilaisten tilanteiden mukaan”, Inflight Supervisor Joonas Nurmi kertoo.

Kaikkein olennaisinta koulutuksessa on tietenkin turvallisuus. ”Siihen sisältyvät viranomaisten vaatimukset, jotka on opittava koulutuksen aikana. Lisäksi opetellaan asiakaspalvelutaitoja ja Finnairin palveluun liittyviä piirteitä, mutta työpaikan turvallisuuskulttuuri on tärkein.” Turvallisuuteen kuuluvat myös työntekijöiden vuosittaiset kertaukset ja fyysiset testit. ”Meidän pitää muun muassa osata käyttää koneen hätäuloskäyntejä, toimia pakkotilanteessa, evakuoida, savusukeltaa ja antaa ensiapua, sekä paljon muuta”, Paananen sanoo.

2. Turvallisuus ennen kaikkea

”On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa.”

Muistitko laittaa puhelimesi lentotilaan ennen nousua ja laskua? Tiedätkö missä sijaitsee lähin hätäuloskäynti? Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri sinun turvallisuutesi vuoksi.

Jo rekrytointivaiheessa kiinnitetään huomiota hakijan fyysiseen terveyteen. ”Tietyt asiat tulevat jo haastattelun aikana esille, mutta jos koulutuksessa huomataan, ettei jokin asia olekaan mallikkaasti, voi koulutuksen hakijan osalta vielä keskeyttää. Sitten on vielä koeaika, jolloin prosessi voi jäädä kesken”, Paananen kertoo.

Koulutuksesta lähtien Finnairilla painotetaan turvakulttuurin tärkeyttä. “On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa. Asioiden on oltava juuri tietyllä tavalla, turvallisuuden osalta ei voi soveltaa. Koulutukseen sisältyy myös kokeita ja testejä, jotka pitää tehdä juuri niin kuin on ohjeistettu eikä yhtään sivusta. Tämä voi tulla yllätyksenä, jos tulee muualta lentomaailmaan”, Nurmi kertoo.

3. Mitä tapahtuu ennen koneen nousua

”Taustalla tapahtuu paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille.”

Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu ennen kuin astut lentokoneeseen tai kun koneen pyörät irtoavat maasta? ”Teemme lennolla paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille ja ne liittyvät erityisesti turvapuoleen”, Nurmi sanoo. Ennen matkustajien opastamista istumapaikoille ja turvaohjeiden läpikäymistä henkilökunta käy koneen sisällä läpi, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja matka sujuu mutkitta.

”Tarkistamme, että kaikki on niin kuin pitääkin olla, jotta lento voidaan viedä turvallisesti loppuun. Myös lennon aikana tulee koko ajan varmistaa, että kaikilla matkustajilla on hyvä olla. Koneessa on paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä voi tapahtua odottamattomia asioita”, Nurmi kertoo.

4. Tieto auttaa jännittävää matkustajaa

”Työssä oppii myös lukemaan ihmisiä.”

Parasta työssä ovat Paanasen ja Nurmen mielestä asiakkaat. ”Täytyy olla kiinnostunut ihmisistä, jos on kiinnostunut tästä työstä”, Paananen korostaa. ”Jos joka päivä olisi samanlainen niin työ ei olisi yhtään niin antoisaa. Myös työkaverit vaihtuvat joka päivä”, Nurmi paljastaa.

Vaikka lentäminen on tullut mahdolliseksi lähes jokaiselle, matkustaminen on monelle vielä jännä paikka. Miten toimitaan asiakkaan kanssa, joka jännittää tai jopa pelkää matkustamista? ”Ihmisen kehonkielestä pystyy aika paljon tulkitsemaan tilannetta, kun hän astuu koneeseen. Pelkäävä asiakas sanoo usein jo alussa, että heitä jännittää. Meillä on omat toimintamallit, voimme vaikka kertoa yksityiskohtia lennosta jos asiakas haluaa kuulla. Joskus saatetaan tuoda lentäjäkin siihen mukaan kertomaan asioista, jotka askarruttavat matkustajaa”, Nurmi kertoo.

5. Hierarkia tuo selkeyttä työhön

”Kapteeni on koneen päällikkö.”

Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin / Kuva: Finnair

Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lentokoneessa henkilökunnalla on jokaisella selkeät roolit. Kapteeni on koneen päällikkö ja hänen kanssaan ohjaamossa on perämies. Matkustamon puolella on purseri, joka on matkustamon päällikkö. Pitkillä lennoilla voi olla myös kaksi purseria.

”Henkilömäärä vaihtelee konetyypistä riippuen, mutta lyhyillä Euroopan lennoilla on 3-5 henkilöä matkustamossa. Kaukoreiteillä työntekijöitä on minimissään kahdeksan riippuen matkustajamäärästä, konetyypistä ja matkustajapaikoista.”

Miten toimii ohjaamon ja matkustamon välinen dynamiikka? ”Olemme yhtä tiimiä koneessa ja hyvää kommunikointia edellytetään jo turvakoulutuksessa. Vaikka koulutuksemme onkin erilainen, työskentelykulttuuri on se, että pelaamme samaan maaliin ja tavoitteena on asiakkaan onnistunut kokemus”, Paananen kertoo.

6. Aikaero vaikuttaa myös konkareihin

”Täytyy muistaa pitää omasta terveydestä huolta, että jaksaa.”

Matkustamohenkilökunta saa joka kuukausi työvuorolistat, jossa selviää sen kuukauden lennot. Joskus kohde voi tulla yllätyksenä. ”Työhön kuuluu välillä päivystämistä sairaustapauksien varalle, jolloin olet tavallaan varamiehenä. Silloin ei välttämättä tiedä, mistä päin maailmaa seuraavana aamuna herää”, Nurmi kertoo.

Ovatko lentoemännät ja stuertit tottuneita aikaeroihin ja pitkiin yölentoihin? ”Joskus aikaerosta toipuminen ja rytmiin pääseminen voi olla haastavaa. Se on yksilöllistä. Sen oppii, että täytyy pitää itsestään huolta”, Paananen myöntää. ”Jos lennämme New Yorkiin, niin emme lennä heti takaisin. Meillä on viranomaisilta määräykset lepoajoista, mutta emme myöskään ole pitkiä aikoja maailmalla.” Oleskelun pituus riippuu siitä, että kuinka monta kertaa viikossa matkustamohenkilökunta operoi kohteeseen.

7. Työ on entistä hektisempää

”Alaan liittyy myös vanhan ajan glamouria, mutta todellisuus on myös paljon muuta.”

Hanna Paananen on ehtinyt tehdä jo pitkän uran Finnairilla ja hän tietää, miten paljon ala on vuosien aikana muuttunut: ”Lentoliikenteen yleistyttyä ihmiset haluavat liikkua enemmän ja haluamme palvella asiakkaita niin, että tarjontaa on enemmän eri kohteisiin.”

Työ on Paanasen mukaan muuttunut myös paljon fyysisemmäksi ja hektisemmäksi. Asiakkaat odottavat yksilöllistä palvelua ja heidän toiveisiin pyritään vastaamaan. Myös Finnairin lentokoneet ovat modernimpia. ”Täytyy oppia käsittelemään tietotekniikkaa ja ymmärtämään miten viihdejärjestelmät toimivat. Kehitys on myös omalta osaltaan helpottanut työtä.”

8. Lentämiseen ei koskaan kyllästy

“Meidän työpaikalla paistaa aina aurinko.”

Nurmi ja Paananen aloittivat työt Finnairilla jo nuorena, matkustamon eli cabinin puolella. “Lensin 10 vuotta lentoemäntänä, jonka jälkeen keskityin business-luokan palveluihin. 10 vuoden jälkeen tämä erikoisryhmä lakkautettiin ja sen jälkeen aloitin työt purserina”, Paananen kertoo. Nurmi aloitti stuerttina yhdeksän vuotta sitten. Tällä hetkellä molemmat toimivat esimiestehtävissä ja työnkuvaan kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä noin kaksi viikkoa kuukaudesta.

“Voit edetä talon sisällä hyvin erilaisiin tehtäviin, se on kuin uudentyyppinen korkeakoulu, jonka työntekijöitä arvostetaan sekä yhtiön sisällä että ulkopuolella”, Nurmi kertoo. Kokemuksen kartuttua voi siis kouluttautua lisää, esimerkiksi kehittää myynti-, palvelu- ja esimiestaitoja, osallistua tuotekehitykseen tai hakeutua projekteihin yhtiön sisällä. Vaikka molemmilla on useita vuosia takana alalla, työ taivaalla ei ole koskaan kyllästyttänyt. Toisaalta harva pystyy sanomaan, että omalla työpaikalla on aina aurinkoista päivästä riippumatta.

9. Työura pilvien päällä

“Ilmailualassa on oma hohtonsa ja se viehätys kun jalat irtoavat maasta.”

Vaikka lentäminen voi olla arkipäivää monelle, liittyy työnkuvaan myös tiettyä ainutlaatuisuutta. Onhan melko eksoottista lentää maailman toiselle puolen 10-12 tunnissa Suomesta asti. “Täytyy myöntää, että kyllä minulla menee aina kylmät väreet vieläkin, kun näen Finnairin koneen lentämässä”, Paananen paljastaa.

Paanaselle lentoemännän työ oli jo nuorena unelmien ammatti: “Minulla oli myös tuttavia Finnairilla töissä ja ihailin heitä ja miten he kertoivat työnantajastaan.” Myös Nurmi kertoo arvostaneensa Finnairia työnantajana. “Enkä ole koskaan joutunut pettymään. Siksi olen ollut täällä niin pitkään, vaikka en aloittaessani ajatellut, että tästä tulee se minun urani.”

Paananen ja Nurmi kannustavat hakemaan Finnairille, mikäli ihmisten kanssa työskentely tuntuu luontevalta ja vaativa kansainvälinen työ kiinnostaa. “Finnairilla pääset osaksi kansainvälistä voittajatiimiä ja tekemään töitä asiakkaiden hyväksi”, Paananen sanoo. “Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hakea”, Nurmi komppaa.

Finnair rekrytoi yli 100 uutta jäsentä matkustamohenkilökuntaansa. Hakuaika on 17.6.-2.8.2015. Lue työpaikkailmoitus Duunitorilla ja katso onko sinussa potentiaalia hakea Finnairille töihin. Voit myös kurkistaa ilmailualan kulisseihin ja ammattilaisten arkipäiviin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair. Osallistu samalla myös kilpailuun, jossa palkintona Finnairin lahjakortti!

Duunitorilla kilisteltiin muutava viikko sitten kuohuvalla, kun Facebook-ryhmiemme yhteenlaskettu tykkääjämäärä kipusi yli 200 000 tykkääjän. Nyt silmissämme siintää jo seuraava rajapyykki: Duunitorin omalle Facebook-sivulle on kertynyt jo reilusti yli 8 000 tykkääjää ja olemmekin kovaa vauhtia matkalla kohti maagista 10 000 tykkääjän rajaa!

Nostamme Facebook-sivullemme parhaat työnhakuvinkit, mielenkiintosta tietoa työelämästä sekä kiinnostavimmat työpaikkailmoitukset – sivusta tykkääminen siis kannattaa.

Jos kymppitonni menee rikki ennen kesäkuun 2015 loppua, niin Duunitorin perustajat Martti ja Thomas lentävät Itämereen! Kuvaamme luonnollisesti tapahtumasta riemuksenne videon. Seuraamme tilannetta Duunitorin Facebook-sivulla jatkuvasti – pidetään huoli, että raja todellakin menee rikki viimeistään kesäkuun 30. päivä! Mitä nopeammin raja rikkoontuu, sitä kylmempää kyytiä on Thomasille ja Martille luvassa.

Osallistu Facebookissa – voita 200 € lippulahjakortti

Päätimme polkaista 10 000 rajan lähenemisen innoittamana kilpailun käyntiin Facebookissa. Mikäli saamme Facebook-sivullemme kesäkuun 2015 loppuun mennessä yli 10 000 tykkääjää, arvomme yhdelle onnekkaalle 200 euron arvoisen lahjakortin Tiketin verkkokauppaan, jolla voi halutessaan lunastaa vaikkapa festariliput! Skaban säännöt ovat yksinkertaiset: käy tägäämässä kilpailupäivityksen kommentteihin se ystävä, kenet ottaisit mukaasi festareille ja olet mukana arvonnassa. Nyt siis kaikki tykkäämään Duunitorin Facebook-sivusta, jotta kymppitonni menee rikki ja arvonta toteutuu!

Lue tästä vielä kilpailun osallistumisohjeet ja säännöt!

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika

17.6.–30.6.2015. Kilpailuun ei voi osallistua kilpailuajan ulkopuolella.

2. Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestää Skyhood Oy.

3. Osallistumiskelpoisuus

Kilpailuun voi osallistua Suomessa pysyvästi asuva luonnollinen henkilö, jolla on Facebook-profiili. Skyhood Oy:n työntekijät tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

4. Osallistumisohjeet

Kilpailuun osallistutaan kommentoimalla kilpailupäivitystä Facebookissa.  Skyhood Oy:lla on oikeus poistaa sellaiset kommentit, jotka eivät vastaa kilpailun luonnetta tai jotka voidaan katsoa asiattomiksi. Voittaja arvotaan kilpailupäivitykseen kommentoineiden joukosta.

5. Palkinnot ja niihin liittyvät ehdot

Osallistujien kesken arvotaan 200 euron arvoinen Tiketin lahjakortti viikolla 27/2015. Lahjakortin voi käyttää haluaamiinsa lippuihin, esimerkiksi kesän festareille.

Palkinto toimitetaan sellaisenaan sähköisessä muodossa, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

6. Järjestäjän vastuu

Palkinnon voittaja vapauttaa kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka kilpailuun osallistumisesta, palkinnon lunastamisesta tai palkinnon käyttämisestä mahdollisesti syntyisi.

Tämä kilpailu ei ole Facebookin järjestämä, eikä Facebook ole vastuussa kilpailusta.

7.  Sääntöjen noudattaminen

Osallistuessaan kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan kilpailun sääntöjä. Skyhood Oy pidättää itsellään oikeuden muutoksiin.

Osallistu arvontaan Duunitorin Facebook-sivulla!

Työnhakija, onko rekrytointiprosessin jälkeen jäänyt hämmentynyt olo? Mietitkö koskaan, mitä työnantajat ja rekrytoijat sitten ajattelevat? Mikä heitä huolettaa, tai minkä he kokevat erityisen tärkeäksi esimerkiksi hakijoiden osalta? Lue lisää niin tiedät, mitä Suomen rekrytointipäättäjät todella ajattelevat!

Duunitori toteutti nyt kolmatta vuotta peräkkäin Kansallisen rekrytointitutkimuksen, jonka tulokset julkaistiin huhtikuussa. Tutkimus selvittää rekrytoinnin tilaa ja trendejä Suomessa vuosittain. Tämän viikon artikkeli on viimeinen sarjassaan – pureudumme lähemmin katsomaan rekrytointipäättäjien avoimia kommentteja, joita tekstissä esiintyvät lainauksetkin ovat.

Kysyimme vastaajilta mihin suuntaan rekrytointi on heidän mielestään menossa, ja mitkä ovat suurimmat haasteet ja mahdollisuudet rekrytoinnissa. Sana oli vapaa – näin Suomen rekrytointipäättäjät vastasivat!

Mitä ajatuksia tulokset ovat herättäneet? Osallistu keskusteluun Twitterissä: #rekrytointitutkimus2015

1. Sähköiset kanavat ja some sekä uhka että mahdollisuus

Internet ja sosiaalinen media nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena rekrytoinneissa. Osaltaan sähköiset kanavat auttavat tavoittamaan nuoret työnhakijat paremmin, mutta osa vastaajista näki, että tietyillä ”työvoimavaltaisilla perinteisillä aloilla; sairaanhoitajat, siivoojat, keittiötyöntekijät jne. tullaan käyttämään perinteisiä kanavia vielä pitkään”. Vapaista työpaikoista ilmoittaminen sähköisesti laajentaa hakua, mutta haittapuolena nähtiin se, että tämä myös poikii runsaasti epäpäteviä hakijoita. Tällä hetkellä kuitenkin uudet kanavat eivät välttämättä vielä tavoita kuin vain pienen joukon potentiaalisesta työvoimasta.

2. Hyvää työnantajamielikuvaa korostettiin

Edellä mainittu sosiaalinen media voi olla yrityksille myös tukitoiminto esimerkiksi työnantajamielikuvan rakentamisessa. Hyvin samaa mieltä rekrytointipäättäjät olivat kommenteissaan siitä, että työnantajamielikuvan merkitys korostuu työelämän muutoksista johtuen. Hyvistä hakijoista käydään niin kovaa kilpailua, että hyvä työnantajamielikuva on erityisen tärkeää.

”Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, kun työmarkkinat jälleen aktivoituvat – nyt toimitaan työnantajan markkinoilla.”

3. Hakijan odotusten ja työelämän reaaliteettien välissä on kuilu

Joidenkin vastaajien kommenteissa pinnalle nousi hakijoiden epärealistiset odotukset työelämästä samoin kuin huono osaaminen työnhakuun liittyvissä asioissa. Eräs vastaajista oli sitä mieltä, että työnhakijoiden ansioluettelot olivat persoonattomia ja näin epäuskottavia. Työnhakijoiden odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet, ja ongelmana voi myös olla epäpätevät hakijat – työpaikan vaatimukset ja hakijan pätevyys eivät välttämättä kohtaa.

Vaikka työnhakijoilla voi tänä päivänä olla niin sanotusti paljon valtaa työmarkkinoilla, niin muutamissa rekrytointipäättäjien kommenteissa kävi myös ilmi, että joskus hakijat tuntuvat unohtavan sen, että loppupeleissä työnantaja päättää sen, kenet palkataan ja kenet ei.

”Yksilöllistyminen on johtanut kandidaattien odotusten paisumiseen, usein jopa epärealistiselle tasolle. Joiltakin unohtuu näkökulma, että yritys päättää kenet palkkaavat.”

Tutkimuksen vastaajat näkevät niin ikään nuoremman sukupolven erilaisen suhtautumisen työelämään – työpaikalta vaaditaan enemmän, ja toisaalta työtä katsotaan eri näkökulmasta kuin aiemmin; suhtautuminen työhön on muuttunut – elämä ei pyörikään pelkän työn ympärillä. Toisaalta osalla vastaajista on myös myötätuntoa nuoremmille työnhakijoille – osaltaan työelämän kriteerit ovat koventuneet ja joissain paikoissa haetaan valmiita osaajia.

4. Verkostoitumisen merkitys kiistaton

Moni vastaaja nosti avoimissa kommenteissaan esiin verkostojen merkityksen. Monella alalla on hakijalle suuri etu, jos verkostoja on jo olemassa, ja niitä osaa hyödyntää tehokkaasti toiminnassaan. Varsinkin vaativimmissa tehtävissä ja tietyillä toimialoilla verkostojen ja verkostoitumisen merkitys on kasvussa. Osittain käsi kädessä verkostoitumisen kanssa kulkee myös sosiaalisten kykyjen ja yhteistyötaitojen merkitys. ”Yhteistyö- ja tiimityöskentelytaitojen merkitys tulee vahvistumaan – ei riitä että on vain pätevä jossain osaamisalueissa”, kertoi yksi vastaajista. Toisaalta Rekrytointitutkimuksen tuloksissa tuli jo aiemmin ilmi se, että henkilöstön kontakteihin luotetaan edelleen rekrytoinneissa – tämänkin vuoksi verkostot ovat tärkeitä puolin ja toisin.

5. Soveltuvuusarviointeihin suhtaudutaan skeptisesti

”Psykologiset testit eivät mielestäni ole vastaus hyvään lopputulokseen.” Rekrytointitutkimuksen vastaajista moni suhtautuu epäluuloisesti psykologisiin testeihin ja muihin soveltuvuusarviointien muotoihin. Vastaajista muutaman kommenteissa ilmeni se, että vaikka työnhakija ei soveltuvuustesteissä pärjäisikään, voi tämä silti olla mallikas työntekijä – tai toisinpäin: ”Voi olla erittäin hyvä työntekijä vaikka ei ko. testeissä pärjäisikään ja toisaalta taas, testien menestyksekkäin voi paljastua työpaikalla täysin epäsosiaaliseksi henkilöksi.”

Lue myös nämä Rekrytointitutkimus-artikkelit:

Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015 -artikkelisarja päättyy tähän. Onko joku artikkeli jäänyt lukematta? Kaikki artikkelit löydät täältä: Kansallinen Rekrytointitutkimus – Artikkelit. Muista myös ladata tutkimuksen tulokset itsellesi osoitteesta rekrytointitutkimus.fi.

Mitä ajatuksia tulokset ovat herättäneet? Mikä oli yllättävää? Jäikö jokin erityisesti mieleen? Osallistu keskusteluun Twitterissä: #rekrytointitutkimus2015

Lataa tutkimuksen tulokset:
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015

Työnantaja, joko sinä olet tutustunut Duunitorin tarjoamiin palveluihin? Meidän kautta tavoitat työnhakijat monella eri tavalla – tutustu lisää ja ota rohkeasti yhteyttä: Duunitori – Työnantajalle

Rekrytointitutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015 sähköisellä kyselylomakkeella ja siihen vastasi 301 rekrytoinnista ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä. Vastaajia pyydettiin vastaamaan asiantuntija- ja esimiesrekrytointien näkökulmasta. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin perustietojen lisäksi muun muassa mielipiteitä suorahausta, rekrytointiprosessista, työnantajamielikuvasta ja ilmoituskanavista. Lisäksi vastaajat saivat pohtia rekrytoinnin tulevaisuutta.

Oletko koskaan miettinyt, miten työskentely ulkomailla ja sen kautta karrutettu kansainvälinen työkokemus voisi edistää uraasi? Tai onko haaveissasi päästä töihin ulkomaille? Eikö unelmiesi työpaikkaa tunnu löytyvän Suomesta?

Vakuutusyhtiö AIG tarjoaa paljon mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja rekryää tänä kesänä suomen kielen osaajia Liettuan pääkaupungissa Vilnassa sijaitsevaan konttoriinsa. Haussa on Quality Assurance Analyst,  Team Manager, Business Process Trainer sekä useampi Insurance Claims Specialist . Tästä intoutuneena päätimme lähteä selvittämään, mitä kaikkea hyötyä kansainvälisestä työkokemuksesta ja AIG:n tarjoamista mahdollisuuksista voi työntekijälle olla.

Tämä artikkeli on toteutettu yhdessä AIG:n kanssa.

Miksi kansainvälistä työkokemusta kannattaa hankkia?

Listasimme viisi syytä perustelemaan sitä, miksi loikka kansainvälisille työmarkkinoille kannattaa:

1. Työkokemus vailla vertaa

Monet työnantajat arvostavat kansainvälistä työkokemusta ja lähtökohtaisesti ulkomailta hankitusta työkokemuksesta on aina työnhaussa etua. Ulkomailla työskennellyt henkilö näyttäytyy työnantajan silmissä kunnianhimoisena, joustavana ja rohkeana tyyppinä, joka ei pelkää uusia haasteita. Erilaisista ympäristöistä kertyy erilaista työkokemusta ja ulkomailta kerätty työkokemus voi auttaa taas eteenpäin.

2. Uudet taidot ja tavat

Työkulttuurit ovat eri maissa erilaiset, ja ulkomailla työskennellessään työntekijä voikin oppia monia uusia hyödyllisiä taitoja ja tapoja, joita hän voi tuoda mukanaan suomalaiseen organisaatioon. Kansainvälistä kokemusta kerännyt työntekijä näyttäytyykin siis tässäkin mielessä hyvin houkuttelevana työnantajien silmissä. Lisäksi ulkomailla työskennellessä kielitaito karttuu kuin itsestään, kun vierasta kieltä käyttää päivittäin! Esimerkiksi AIG:n Vilnan toimistolla puhutaan pitkälti englantia, mutta toimisto työllistää ihmisiä ympäri maailmaa, joten toimistolla voi hyvin harjoittaa harvinaisempienkin kielien osaamistaan. On lähes sanomattakin selvää, että hyvästä kielitaidosta on etua lähes joka alalla.

3. Nopeampi urakehitys

Askeleen laajemmille työmarkkinoille ottaminen voi avata uusia ovia ja tarjota aivan uudenlaisia mahdollisuuksia uran kannalta. Ulkomaille suunnatessa kannattaa harkita ennakkoluulottomasti myös sellaisia maita, joita ei välttämättä heti ensimmäisenä tulisi ajatelleeksi, sillä ne voivat parhaimmillaan tarjota hyvin kiinnostavia uramahdollisuuksia. Esimerkiksi AIG tarjoaa Liettuassa mahdollisuuden hyvinkin nopeaan etenemiseen kasvavassa toimistossa. Jos uramahdollisuudet kotimaassa tuntuvat kapeilta, kannattaakin ehdottomasti harkita ulkomaille töihin lähtemistä.

4. Kansainvälinen verkosto

Laajasta kontaktiverkostosta on työelämässä paljon hyötyä ja ulkomailla työskennellessä saat hyödyllisiä kontakteja eri maista – ystävistä puhumattakaan. AIG:n Liettuan toimistossa työskentelee noin 100 monista eri maista kotoisin olevaa henkilöä.

5. Henkilökohtainen kehitys

Uusiin kulttuureihin tutustuminen on rikkaus ja maassa asuessasi tutustut maan kulttuuriin, tapoihin ja ihmisiin aivan eri tavalla kuin turistina. Uuteen kulttuuriin hyppääminen on myös haastavaa, ja vaatii joustavuutta ja päättäväisyyttä. Liettua on suomalaisen kannalta siinä mielessä helppo maa, että maa sijaitsee lähellä Suomea ja siellä on käytössä eurot. Ulkomailla asuminen ja työskentely kasvattaa ihmistä pärjäämään itsenäisemmin, avartaa mieltä, opettaa neuvokkuutta ja on kokemuksena ainutlaatuinen. Kysymys kuuluukin ”Uskallanko lähteä?” sijaan: ”Uskallatko olla lähtemättä?”, sillä menetetty tilaisuus voi harmittaa pitkään.

Ensiaskel kansainväliselle uralle AIG:lla

AIG (American International Group, Inc.) on maailman suurin vakuutusyhtiö, joka tarjoaa paljon mahdollisuuksia motivoituneille tulevaisuuden uraohjuksille. Yrityksen juuret ovat Yhdysvalloissa ja sen pääkonttori sijaitsee New Yorkissa. Työntekijä pääseekin nauttimaan monista amerikkalaisen yhtiön hyödyistä, joita ovat muun muassa selkeät urapolut, lisäkoulutus sekä hyvät etenemismahdollisuudet. AIG:n yrityskulttuurin ytimessä ovat innovatiivisuus, tiedon lisääminen sekä saavutuksien palkitseminen. Yhtiö työllistää paljon nuoria henkilöitä ja työympäristö on hyvin kansainvälinen.

AIG:n Euroopan konttori sijaitsee Liettuan pääkaupungissa Vilnassa. Liettuan yksi ehdottomista plussista on sen alhainen hintataso, jonka ansiosta asuminen ja eläminen muutenkin on maassa paljon Suomea edullisempaa. Lisäksi Liettuan sijainti mahdollistaa helpon matkustamisen esimerkiksi Keski-Eurooppaan!
Nyt haussa on suomea puhuvia kaupallisen alan osaajia monipuolisiin vakuutusalan tehtäviin. Haussa on sekä urapolkunsa alussa olevia, että jo kokemusta omaavia henkilöitä. Vilnan toimistoa on tarkoitus kasvattaa tulevaisuudessa ja hyppäämällä mukaan nyt pääset rakentamaan toimistoa ensimmäisten joukossa.

Mikäli jännittävät kansainväliset uramahdollisuudet kiinnostavat, tutustu seuraaviin AIG:n avoimiin työpaikkoihin Duunitorilla ja jätä englanninkielinen hakemuksesi pikaisesti:

Specialist – Insurance Claims

Team Manager – Insurance Claims

Business Process Trainer

Quality Assurance Analyst

AIG on maailman suurin vakuutusyhtiö ja sillä on yli 88 miljoonaa asiakasta ympäri maailmaa. Se on markkinajohtaja muun muassa henkivakuutuksissa ja eläkevakuutuksissa. Yrityksen päämaja on New Yorkissa ja sillä on yli 63 000 työntekijää yli 130 maassa. AIG valitsi Liettuan strategisen pitkänajan investointinsa sijainniksi vuonna 2014. Tämä on osa yrityksen maailmanlaajuista strategiaa, jonka tavoitteena on hyödyntää jaettuja palvelukeskuksia palvelujen tuottamiseen, sekä yksityis- että yritysasiakkaille, parhaita globaaleja käytäntöjä hyödyntäen. 

Miltä tuntuu avata uusi ravintola? Mitä kaikkea ravintolan perustaminen vaatii ennen kuin ovet aukeavat ensimmäistä kertaa asiakkaille? Meksikolaistyylinen ravintola Ahorita avasi ensimmäisen toimipisteensä kesäkuussa 2015 kauppakeskus Kluuvissa Helsingissä, lue mitä kaikkea tapahtui ennen sitä. Come Ahorita!

Tämä artikkeli on osa Duunitorin ravintola-alasta kertovaa juttusarjaa. Sarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten työhön ja kurkistamaan ravintoloiden kulissien taakse. Juttusarja tehdään yhdessä Royal Konseptiravintoloiden kanssa.

1. Kaikki alkoi liike-ideasta

Kun Mika Laakio ja Rolf Wirta perustivat ensimmäistä Hanko Sushi -ravintolaa, he tekivät kaiken itse; ravintolan sisustuksesta rekrytointiin. Nyt yli viiden vuoden jälkeen on otettu askel eteenpäin, kuvioihin on astunut Royal Konseptiravintolat ja yhteistyön kautta syntynyt selkeä suunnitelma tulevien ravintoloiden varalle.

Ahoritaa perustettaessa mukaan saatiin lisää ravintola-alan ammattilaisia, paikallisia kokkeja ja suunnittelutoimisto. ”Lähdimme syksyllä suunnittelemaan seuraavaa konseptia yhdessä Royal Ravintoloiden kanssa ja molemmilla oli selkeä strategia siitä mitä halutaan”, kertoo Mika Laakio, Royal Konseptiravintoloiden Partner ja toinen Hanko Sushin perustajista. Tavoitteena oli tehdä fast casual -tyylinen ravintola, johon jokaisen on helppo tulla nauttimaan ruoasta rennossa ilmapiirissä yksin, perheen tai ystävien kanssa, take awayna, lounaaksi tai illalla.

2. Inspiraatio löytyi kaukomailta

Meksikolainen ravintola päätettiin perustaa sen sisältämien vivahteiden takia ja siksi, että tyyli on nousemassa entistä suositummaksi myös Suomessa. ”Laadukkaat, tuoreet ja rehelliset raaka-aineet ovat pääosassa, ei tehdä ruokaa valmiina purkista. Siksi meksikolainen.” Laakio ja kumppanit hakivat inspiraatiota Ahoritalle Meksikosta. Mukaan otettiin myös kuvaaja ja paikallinen auttamaan tulkkauksessa. ”Halusimme nähdä mistä ruoka tulee, miten sitä tehdään ja miten raaka-aineet eroavat.” Mukaan tarttui hyödyllisiä kontakteja, uusia ideoita sekä tortillakone. Jatkossa ravintolan raaka-aineet tuodaan Meksikosta asti. ”On eri asia kypsyykö tuoreet raaka-aineet auringon alla Meksikossa vai lampun alla Suomessa”, Laakio sanoo.

3. Ruoka ja tila tekevät tunnelman

Ahoritan ruokalistan ja makujen taustalla on Richard McCormick, joka on tutustuttanut suomalaisille erilaisia makumaailmoja tuomalla pääkaupunkiseudulle uusia mielenkiintoisia ravintoloita kuten Sandron ja The Cockin. Suuren panoksen reseptiikkaan on antanut myös Richardin veli Samuel McCormick ja keittiömestari Ivan Chavez.

Tunnelman välittäminen asiakkaille tulee Laakion mukaan ruoasta ja hyvistä tyypeistä keittiössä. ”Kaikki lähtee rennosta fiiliksestä, modernista ja urbaanista sisustuksesta ja hyvästä sijainnista.” Ahoritan ruokaa ja menua on testattu viime vuoden lokakuusta asti. ”Vaikka olisi kiva mennä tietyn manuaalin mukaan, niin suunnitelmat elävät ihan viimeiseen hetkiin asti. Ruoka muokkaa, minkä tyylistä ravintolaa lähdetään rakentamaan”, Laakio myöntää.

4. Hyvällä tiimillä kaikki on mahdollista

Ahoritan kasvaessa ja uusien konseptiravintoloiden myötä työntekijöitä kaivataan lisää. ”Rekrytoimme mielellämme myös heitä, joilla ei vielä ole kokemusta. Perusvaatimuksena tietysti joku ammattitutkinto ja hygieniapassi”, sanoo Laakio. Ravintoloitsija rohkaisee lähtemään töihin ravintola-alalle, vaikka alalta ei olisikaan aikaisempaa kokemusta: ”Tietysti olisi hyvä olla, mutta loppujen lopuksi eniten tarvitaan intohimoa, päättäväisyyttä ja vähän hulluutta. Kaikki tieto on olemassa.” 

Ahoritan Duty Manager Krista Lönnqvist suosittelee ravintola-alaa kaikille, jotka nauttivat työstä asiakaspalvelussa: ”Kukapa ei viihtyisi ihanan ruoan ympäröimänä!”

Ravintolan avaaminen on ollut myös uusille työntekijöille haaste. ”On mahtavaa päästä aloittamaan työskentely täysin puhtaalta pöydältä, kaikki on kaikille uutta, henkilöt, tilat ja tekeminen. Mitään opittuja toimintatapoja ei ole ehtinyt juurtumaan, vaan kaikki lähtee tiimistä, se miten fiilistä ja paikkoja aletaan rakentamaan”, Lönnqvist kertoo. Kun oikeat ihmiset on löydetty, pitää varmistaa, että he myös viihtyvät töissä. Tämä tuo ison vastuun työnantajalle. ”Sitten kun työntekijöillä on hyvä olla, niin asiakkailla on hyvä olla. Silloin henkilökunta välittää, että pöydät ovat puhtaita ja ruoka hyvää”, Laakio sanoo.

5. Sukellus lupaviidakkoon

Ravintola-alan tiukka byrokratia ja lainsäädäntö herättävät monia kahvipöytäkeskusteluja, mutta mistä oikeastaan on kyse? ”Vastustamme vahvasti harmaata taloutta ja jos kaikki tekisivät niin kuin sovitaan, niin valvontakin kevenisi. Kaikki tähtää siihen, että homma toimii. Siksi sääntöjä on tällä hetkellä niin paljon ja siksi niitä kovennetaan, että loputkin toimisivat niiden mukaan”, Laakio painottaa. Kokemus on tuonut ravintoloitsijalle varmuutta. ”Aikaisemmin ei ollut helppoa, mutta nyt tiedämme ja tunnemme ne ihmiset. Pitää osata tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Heidän kanssa kannattaa tulla toimeen, vaikka he välillä vähän hidastaisivatkin,” Laakio neuvoo.

6. Työkaveria ei jätetä

Uutta yritystä perustaessa tulee varautua yllätyksiin matkalla. ”Pitää valmistautua siihen, että aikataulut venyvät ja töitä pitää tehdä paljon. Kommunikaatio on tärkeää. Parhaimmillaan työ on huikeaa, mutta oikeasti se on kovaa ja raadollista, oli sitten yrittäjä tai keittiössä”, Laakio sanoo. Ravintolan perustaminen on pitkä prosessi ja suunnittelua tapahtuu usein myös juuri ennen avajaisia. Haasteiden edessä ei kannata kuitenkaan jäädä yksin. Lönnqvist on samaa mieltä: ”Meillä on ilmassa selkeästi yhdessä tekemisen meininki. Jokaisesta huomaa innostuksen ja kiinnostuksen uusia juttuja kohtaan. Hyvällä fiiliksellä tekeminen on yksi kantavimpia voimia, mitä työpaikalla voi olla, se näkyy ja heijastuu aina asiakkaalle.”

”Haastavinta ja hienointa samaan aikaan oli oikeastaan samalta viivalta ponnistaminen, suurimmalla osalla henkilökuntaa oli sama tuntemus paikasta ja tiloista, sekä menusta joten tiimityöskentely ja kaverin auttaminen tulivat voimakkaasti esille jo ensimmäisten päivien aikana”, Lönnqvist jatkaa.

7. Ahorita kasvaa ja rekrytoi lisää henkilökuntaa

Uusiin ravintoloihin tarvitaan myös paljon henkilökuntaa. ”Tarkoitus on rekrytoida paljon lisää. Ihan sama minkälaisia koneita meillä on ja kivoja sisustuksia. Ruuan pitää olla ihmisen toiselle ihmiselle tekemää”, Laakio kertoo.

Työntekijät tulevat työskentelemään niin keittiö- ja salipuolenkin monipuolissa työtehtävissä. ”Toivomme, että sinulla on jo jonkin verran työkokemusta erilaisista ravintola-alan työtehtävistä, mutta ennen kaikkea haluamme, että jokainen tiimimme jäsen on innokas ja halukas oppimaan kaikkia ravintolamme työtehtäviä. Avokeittiön ansiosta asiakkaillamme on mahdollisuus kommunikoida koko ravintolan tiimin kanssa. Olethan siis asiakaspalvelun parissa viihtyvä tiimipelaaja, jolle on tärkeää että asiakas lähtee ravintolastamme aina tyytyväisenä”, kerrotaan Ahoritan työpaikkailmoituksessa.

Innostuitko työstä ravintola-alalla? Seuraa Royal Konseptiravintoloiden avoimia työpaikkoja Duunitorilla! 

Duunitori on tehnyt uuden aluevaltauksen – olemme nyt myös WhatsAppissa! Duunitori tuo työpaikat WhatsAppiin ensimmäisenä työnhakupalveluna Suomessa. Tilaa Duunitorin WhatsApp-viesti ja saat parhaimmat työpaikkavinkit suoraan puhelimeesi!

Miksi?

Me Duunitorilla haluamme tuoda työnhakijoille mielenkiintoisimmat työpaikat ja uusimmat työelämän uutiset ja käänteet sekä tehokkaimmat työnhakuvinkit kätevästi suoraan puhelimeen. Duunitori täydentää sosiaalisen median verkostoaan WhatsAppilla. Duunitori on valmiiksi jo Facebookissa, Twitterissä, LinkedInissä, Instagramissa, Google+:ssa sekä Pinterestissä.

Mikä on Duunitorin uutisviesti?

Sinulla on mahdollisuus tilata Duunitorin yleinen uutisviesti työnhakijoille, jossa saat tietoa työelämän käänteistä, työnhakuvinkkejä ja kiinnostavimmat työelämäuutiset! Lisäksi voimme tiedottaa mielenkiintoisista työpaikoista sekä satunnaisesti esimerkiksi kilpailuista.

Toinen vaihtoehto on tilata Duunitorin uutisviesti media-ja viestintäalalle. Tämä viestin pääpaino on työpaikkailmoitukset – viesti sisältää tuoreimmat, kuumimmat ja kiinnostavimmat työpaikat median ja viestinnän alalta. Lisäksi saatat saada työelämän uutisia ja vinkkejä työnhakuun liittyen.

Kuinka voin tilata Duunitorin WhatsApp-viestin?

Toimi näin:

1. Tallenna Duunitorin puhelinnumero

   Lisää puhelimesi yhteystietoihin Duunitorin numero 044 980 3558 ja anna yhteystiedolle nimi, vaikkapa “Duunitorin WhatsApp” tai “Duunitori / Media- ja viestintäala WhatsApp”. Whatsapp ei toimi, ellemme ole puhelimesi yhteystiedoissa.

2. Lähetä meille viesti WhatsAppissa

   Lähetä äsken luomaasi yhteystietoon WhatsAppissa viesti, josta käy ilmi, että haluat tilata uutisviestin. Voit kirjoittaa esimerkiksi “Moikka! Tilaan Duunitorin uutisviestin työnhakijoille! Terkuin, Maija” tai “Haluan tilata Duunitorin viestinnän ja median uutisviestin”. Jos haluat vastaanottaa sekä Duunitorin yleisviestin työnhakijoille, että media- ja viestintäalan viestin, mainitse tämä viestissäsi – näin osaamme lähettää sinulle oikeaa sisältöä! Muistathan laittaa viestin nimenomaan WhatsAppin kautta, eikä tekstiviestillä.

3. Vastaanota uutisviesti

   Kun olet lähettänyt meille viestin, niin lisäämme sinut listalle. Pian saat ensimmäisen uutisviestin!

Huom! Muut viestin vastaanottajat eivät näe numeroasi, sillä käytämme WhatsAppin Broadcast-toimintoa. Emme luovuta yhteystietojasi eteenpäin. Viestejä lähetetään arkena korkeintaan viisi kertaa viikossa ryhmää kohden. Huomioi, että jos tilaat sekä Duunitorin yleisen viestin työnhakijoille, että media- ja viestintäalan viestit, voi viestejä kertyä maksimissaan 10 viikossa.

Emme valitettavasti pysty vastaamaan kaikkiin meille päin lähetettäviin viesteihin.

Jos haluat peruuttaa viestien tilaamisen, voit tehdä sen koska tahansa lähettämällä meille viestin “PERU / Duunitori yleinen” jos haluat peruuttaa Duunitorin yleisviestin, tai “PERU / Media- ja viestintä” jos haluat peruuttaa Media- ja viestintäalan uutisviestin.

Eikö sinulla ole vielä WhatsApp-sovellusta? Voit ladata sen helposti ja maksuttomasti puhelimesi sovelluskaupasta!

Duunitori on Suomen kolmanneksi suurin kaupallinen työpaikkamedia, ja ainoa suomalainen työnhakukone, joka julkaisee työpaikkailmoituksia myös Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä. Duunitorilta löytyy suurin osa maan avoimista työpaikoista ja Facebookissa palvelun työpaikkasivuja seuraa yhteensä yli 200 000 henkilöä. Palvelussa vieraillaan keskimäärin yli 100 000 kertaa viikossa. 

Tiesitkö, että Finnair rekrytoi tänä kesänä matkustamohenkilökuntaa? Lentoemännän ja stuertin työ on mielenkiintoista ja monipuolista.

Tästä inpiroituneena Duunitori järjestää yhteistyössä Finnairin kanssa kilpailun, johon voit osallistua toimimalla seuraavasti:

Suuntaa joko Instagramiin, Twitteriin tai Facebookiin ja vastaa kysymykseen:

Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?

ja tägää vastauksesi #JoinFinnair ja @duunitori. Tarkemmat säännöt voit lukea alta.

Kilpailun säännöt

1. Kilpailuaika

6.7.-22.7.2015. Kilpailuun ei voi osallistua kilpailuajan ulkopuolella.

2. Kilpailun järjestäjä

Kilpailun järjestävät Skyhood Oy ja Finnair Oyj. Myöhemmin ”järjestäjät”.

3. Osallistumiskelpoisuus ja osallistumisohjeet

Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa pysyvästi asuvat luonnolliset henkilöt, joilla on Facebook-profiili, Twitter-tili tai julkinen Instagram-profiili. Skyhood Oy:n tai Finnair työntekijät sekä muut tämän kilpailun järjestämiseen osallistuneet henkilöt tai heidän perheenjäsenensä eivät voi osallistua kilpailuun.

Kilpailuun osallistutaan vastaamalla kysymykseen ”Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?” joko viestillä tai kuvalla Facebookissa, Twitterissä tai Instagramissa. Facebookissa kilpailuun osallistutaan kommentoimalla kilpailupäivitystä Duunitorin Facebook-sivulla. Instagramissa ja Twitterissä kilpailukuvissa ja viesteissä tulee käyttää hashtag-tunnistetta #joinfinnair ja tägätä Duunitorin tili @duunitori.

Kilpailuun on mahdollista osallistua useammalla kuvalla tai viestillä.

Kilpailun osallistujalla tulee olla täydet oikeudet lähettämäänsä kuvaan. Kilpailun järjestäjillä on oikeus poistaa kilpailusta sellaiset kuvat, joiden tekijänoikeudet eivät ole kilpailun osallistujan hallinnassa. Järjestäjät saavat poistaa myös sellaiset kuvat tai viestit, jotka eivät vastaa kilpailun luonnetta tai jotka voidaan katsoa asiattomiksi.

4. Voittajien valinta ja palkinnot

Voittaja arvotaan viikolla 30. Palkintona on 200 euron arvoinen lahjakortti Finnairille. Palkinto toimitetaan sellaisenaan, eikä sitä voi muuttaa rahaksi.

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti joko Facebookin, Instagramin tai Twitterin välityksellä. Mikäli kilpailun voittajaa ei tavoiteta kahden viikon sisällä voittajan julkistamisesta, tilalle voidaan valita uusi voittaja.

Voittajien nimet tai nimimerkit, sekä kilpailuun lähetetyt kuvat voidaan julkaista järjestäjän internet-sivuilla (www.duunitori.fi) , järjestäjän Facebook-sivuilla, Instagram-tilillä sekä Twitter-tilillä.

5. Järjestäjien vastuu

Osallistujat vastaavat itse mahdollisista kilpailun osallistumiseen liittyvistä kustannuksista.

Kilpailun voittaja vastaa mahdollisista palkinnon vastaanottamisen tai sen käyttöön liittyvistä kustannuksista. Voittaja vapauttaa järjestäjän kaikesta vastuusta palkinnon käyttöön liittyen, mukaan lukien palkinnossa mahdollisesti ilmenevät viat ja mahdolliset vammat tai vahingot, jotka syntyvät palkintoa käytettäessä.

Järjestäjä ei kerää kilpailun avulla tietoja markkinointitarkoituksiin.

Palkinnon voittaja vapauttaa kilpailun järjestäjän kaikesta vastuusta, joka voisi mahdollisesti aiheutua osallistumisesta kilpailuun, palkinnon lunastamisesta tai palkinnon käyttämisestä.

Facebook, Instagram ja Twitter eivät ole vastuussa kilpailusta.

6. Sääntöjen noudattaminen

Osallistumalla kilpailuun osanottajat sitoutuvat noudattamaan kilpailun sääntöjä ja järjestäjän kilpailua koskevia päätöksiä.
Skyhood Oy ja Finnair pidättävät itsellään oikeuden muutoksiin.

Lentoyhtiö Finnair rekrytoi tänä kesänä yli 100 uutta työntekijää matkustamohenkilökuntaan. Ennen lentoemännäksi tai stuertiksi ryhtymistä jokaisella kokelaalla on edessä yli kuukauden intensiivinen koulutusjakso, joka antaa valmiudet työskentelyyn vaativalla ilmailualalla. Duunitori pääsi tutustumaan päivän ajaksi Finnair Flight Academyyn – koulutuskeskukseen – jossa koulutetaan uudet matkustamotyöntekijät sekä lentäjät. Lisäksi koulutuskeskuksessa järjestetään kertauskoulutuksia nykyisille työntekijöille.

Onko unelmasi viettää työpäivät pilvien päällä, työskennellä asiakaspalvelussa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi kesä-elokuun aikana yli 100 työntekijää matkustamoon. Lue työpaikkailmoitus tästä.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan muut artikkelit: Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? sekä Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella. 

Kattavaa koulutusta jo vuodesta 1950

Tiesitkö, että Finnair Oyj, entinen Aero Oy, perustettiin jo vuonna 1923 ja se on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä? Tämän jälkeen perustettiin Finnairin koulutuskeskus virallisesti ensimmäisen simulaattorin myötä vuonna 1950 ja Finnair Flight Academy aloitti toimintansa vuonna 2010.

Finnair Flight Academy järjestää koulutuksia ja kertausta päivittäin matkustamohenkilökunnalle ja lentäjille. Head of Safety and Service Training Riikka Saarela vastaa muun muassa matkustamo- ja ohjaamohenkilökunnan turvakoulutusten organisoinnista ja myös hän on aloittanut uransa lentoemäntänä Finnairilla. Saimme kutsun kierrokselle Finnairin Vantaalla sijaitsevaan koulutuskeskukseen, jossa Saarela kertoi lisää matkustamohenkilökunnalle suunnatusta peruskoulutuksesta.

Finnairin lentoemäntien ja stuerttien peruskoulutus kestää noin kuusi viikkoa, riippuen opiskelijan omasta työtaustasta. Jos henkilö on jo lentänyt työkseen aikaisemmin ja takataskusta löytyy eurooppalainen koulutustodistus, alkaa koulutus hieman myöhemmin. ”He, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta, aloittavat yleisistä lentämisen perusteista; mitä lentäminen on, miten lentokone pysyy ilmassa ja miten toimitaan eri työtilanteissa.” Matkustamohenkilökunta on lentokoneessa ensisijaisesti matkustajien turvallisuuden varmistamiseksi ja tämä korostuu jo haku- ja koulutusvaiheessa. Kurssi alkaa heti laajoilla turva- ja ensiapukoulutuksilla, jotka käsittävät lähes puolet koko koulutusjaksosta.

Autenttiset tilat mahdollistavat tosielämän tilanteiden harjoittelun

”Matkustamohenkilökunnan laaja turvakoulutus ei näy lentokoneessa välttämättä matkustajalle, muuten kuin niin, että näytetään missä on varauloskäynnit ja miten pelastusliiviä ja happinaamareita käytetään.” Ensiapu ja turvallisuus ovat kuitenkin ensiarvoisen tärkeitä osa-alueita ja Saarelan mukaan työntekijöistä koulutetaan ilmailualan lisäksi turvallisuusalan ammattilaisia. Eikä ihme, sillä matkustamohenkilökunnan on osattava muun muassa käyttää tarvittaessa erilaisia ensiapulaitteita, oltava ensiaputaitoisia, evakuoida, sammuttaa tulipaloja ja paljon muuta.

Finnairin Flight Academyssa opitaan harjoittelemalla tosielämän tilanteita erilaisten simulaattoreiden ja laitteiden avulla. Simulaattoreilla voidaan harjoitella esimerkiksi sellaisia hätätilanteita, joita ei oikealla koneella olisi mahdollista harjoitella. Koulutuskeskus näyttää ulkoapäin tavalliselta toimistorakennukselta, mutta sen sisälle on rakennettu suuret ja autenttiset tilat matkustamon ja lentäjien harjoitteluun. Turvallisuushallin keskeltä löytyy jopa uima-allas vesipelastuksia varten.

Paljon opitaan käytännön kautta

Turvallisuuden ja ensiavun lisäksi opiskellaan muun muassa Finnairin operoimia konetyyppejä ja asiakaspalvelua sekä Finnairin tuote- ja palvelukonsepteja. Tähän sisältyy muun muassa palvelu turisti- ja J- eli business-luokassa, kulttuurierot, viestintä, kuulutukset ja tullimääräykset.

Viestinnän pohjana on tietenkin myös turvallisuus; ”Onnettomuuksia ennaltaehkäistään avoimella viestinnällä koko henkilökunnan välillä ilmassa ja maassa. Jokaisen pitää uskaltaa viestiä kaikista, hankalistakin asioista.” Voidaan sanoa, että henkilökunnalla on lentokoneessa oma kielensä, jonka pohjana on englanti ja ilmailualan termit. Oman haasteensa tuo ensiavussa käytetty sanasto, jossa suurin osa termeistä on latinaksi.

Finnairin Flight Academyssa opitaan paljon työstä käytännön kautta, jonka lisäksi opiskellaan teoriaa muun muassa etänä eLearning muodossa. Opiskelijoiden oppimista testataan useaan otteeseen myös kokeilla. ”Kokeita on paljon. Turvallisuus- ja ensiapupuolella kokeet kuuluvat viranomaismääräyksiin ja vastauksista vähintään 80 prosenttia pitää olla oikein. Aika paljon pitää opetella tietoa ulkoa, eli ei voi aina soveltaa, mikä voi tulla monelle yllätyksenä. Alun turvallisuuskokeet voivat olla monelle haastavimpia.” 

Haastava koulutusjakso on myös itsensä voittamista

Monelle voi tulla yllätyksenä ilmailualan työn rutiinit ja hierarkia lennoilla. ”Työ vaatii rutiinien ja auktoriteetin sietämistä. Miehistön työtehtäviä koneessa määrittää virkaikäjärjestys ja palvelua lennolla johtaa purseri. Tämä helpottaa työskentelyä kun omat tehtävät ovat jo ennen työvuoroa selvillä.”

Finnairin peruskurssi on tiivis paketti. ”Siinä ei paljon ehdi muuhun keskittyä, illat pitää käyttää omaan opiskeluun ja viikonloppuisin pitää lukea kokeisiin. Opiskelu on jännää ja mielenkiintoista, mutta vaativaa.” Saarela muistaa erään stuerttikokelaan kenelle koulutuksen sisältö saattoi tulla yllätyksenä, mutta joka tunsi lopulta voittaneensa itsensä. Muutaman haastavan ensiaputilanteen, kuten hätäsynnytyksen harjoittelun jälkeen stuertti totesi ääneen: ”Nyt ei äiti kyllä usko, mitä olen tehnyt!”

Kun kaikki kurssit on käyty, uudet tulokkaat pääsevät harjoituslennoille. ”Laki vaatii, että pitää lentää vähintään kaksi lentoa siinä konetyypissä, jossa aikoo työskennellä, ennen kuin saa lentokelpuutuksen voimaan.” 

Kertaukset kerran vuodessa

Valmistumisen jälkeen matkustamohenkilökunnan jäsenet käyvät kerran vuodessa kertaamassa ja uusimassa lentokelpuutuksensa. Kertaukset kestävät kaksi päivää ja ne käsittävät käytännössä turva- ja ensiapukoulutukset. Jos henkilö on ollut pitkään poissa lentotyöstä, hänen pitää tulla myös uudelleen kertaamaan.

Kouluttajat suunnittelevat koulutuspäivän viranomaisen vaatimusten mukaan, joiden pohjalta tehdään caseja ja harjoituksia. ”Euroopan lait määrittelevät koulutuksen sisällön, sillä ilmailuala on hyvin säänneltyä viranomaisten toimesta. Käymme kerran vuodessa harjoittelemassa yhdessä matkustamon kanssa lennon aikana tapahtuvia tilanteita. Joka vuosi on ollut myös Finnairin palvelukoulutukseen liittyvää kertausta.”

Lentopelko hallintaan turvakurssilla

Matkustamohenkilökunnan koulutuksen lisäksi FFA:lla järjestetään kursseja myös matkustajille. Lentopelkokurssi, oikealta nimeltään Matkustajan turvakurssi kestää kaksi päivää. ”Lentopelon takana on yleensä tietovaje ja tunne hallinnan puutteesta. Turvakurssille voi osallistua kuka vaan. Paikalla on psykologi sekä liikennelentäjä ja matkustamon edustaja kouluttamassa.” 

Kurssilla käydään läpi lentämiseen ja psykologiaan liittyviä asioita sekä vieraillaan lentokoneessa ja simulaattorissa. Kurssilla on Saarelan mukaan saatu hyviä tuloksia aikaan. ”Moni sanoo, että nyt voi taas mennä lentämään, kun ei ole vaikka yli 30 vuoteen uskaltanut.”

Ainutlaatuinen tilaisuus kouluttautua ilmailualan ja asiakaspalvelun ammattilaiseksi

Saarelan mukaan suurin muutos koulutuksessa on vuosien aikana ollut opetusmetodien kehittyminen. Jopa akatemian luokkahuoneet on suunniteltu yhteiseen käytännön harjoitteluun ja tilat mahdollistavat vuorovaikutuksellisen opiskelun. Tylsien pulpettien sijaan esimerkiksi voi vaikkapa seurata opetusta business-luokan penkeiltä. Kurssin pääteemoina ovat aina olleet turvallisuus, ensiapu ja palvelu, mutta opiskelu on tänä päivänä entistä osallistavampaa. ”Opiskelu on oppilaskeskeistä. Kannattaa siis olla aktiivinen kurssin aikana ja kysyä aina jos jotain tulee mieleen.”

Riikka Saarela antaa lopuksi vinkkinsä Finnair Flight Academyn uusille tulokkaille: ”Kannattaa panostaa todella hyvin ja varata aikaa opiskelulle. Koulutus on tiivis paketti, johon sisältyy paljon kokeita, mutta opiskelu on silti antoisaa. Aika menee kamalan nopeasti, joten kannattaa nauttia täysin siemauksin ja avoimin mielin.” Koulutuksen päätyttyä jokainen valmistunut saa lisäksi matkaansa virallisen koulutustodistuksen, joka on samanlainen jokaisella eurooppalaisella lentoyhtiöllä.

Kierroksemme Finnair Flight Academyn keskuksessa on tullut päätökseen. Jos sinä haluat ottaa askeleen kohti uutta uraasi ja viettää työpäiväsi pilvien yläpuolella, hae Finnairille töihin jo tänään!

Finnair rekrytoi yli 100 uutta jäsentä matkustamohenkilökuntaansa. Hakuaika on 17.6.-2.8.2015. Lue työpaikkailmoitus Duunitorilla ja katso onko sinussa potentiaalia hakea Finnairille töihin. Voit myös kurkistaa ilmailualan kulisseihin ja ammattilaisten arkipäiviin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair. Osallistu samalla myös kilpailuun, jossa palkintona Finnairin lahjakortti!

Hae työpaikkaa!

Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä. Monet ovat työskennelleet yhtiön leivissä parikymppisestä aina eläkeikään asti. Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!

Onko unelmasi viettää työpäivät pilvien päällä, työskennellä asiakaspalvelussa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi kesä-elokuun aikana yli 100 työntekijää matkustamoon. Lue työpaikkailmoitus tästä.

Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan aiemmat artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? ja Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit. 

Asko Hämäläinen, purseri. Aloittanut Finnairilla vuonna 1979. ”Minä olin numero 559 kun tulin taloon.”

Maria Jacksen, purseri. Lentänyt ensimmäisen lentonsa Finnairilla 1.5.1989. ”Parasta tässä työssä on työkaverit.”

Sami Kotipelto, stuertti. Finnairin vuosikurssi 1998. ”Erilaiset kohteet ovat rikkaus.”

Nykypäivän lentomatkustaja osaa käyttäytyä

Kuinka useasti sinä olet lentänyt viimeisen vuoden aikana? Aikaisemmin lentäminen painottui liikematkoihin, kun taas nykyään moni saattaa lentää useita kertoja vuodessa lomalle. “Silloin 90-luvun alussa business-luokat olivat hirveän suuria. Koneessa saattoi olla 120 business-matkustajaa ja vain 20 turistiluokan matkustajaa”, muistelee purseri Maria Jacksen uransa alkua.

“Koen, että lentäminen oli aiemmin vielä vähän hienompaa. Nyt se on hyvin arkipäiväistynyt. Se on enemmänkin liikkumista paikasta A paikkaan B”, kuvailee stuertti Sami Kotipelto lentämisen luonnetta.

Aikaisemmin ateriat ja juomat kuuluivat lennon hintaan, ja ne olivatkin tärkeä osa matkantekoa. Matkustajat ovat kuitenkin muuttuneet – nykyään pääasia on paikasta toiseen liikkuminen, muut seikat ovat vain ekstraa. “Silloin aikanaan se oli sellaista yleistä häslinkiä ja juhlimista”, muistelee Jacksen entisajan matkustajia. ”Nykyään kun alkoholi on maksullista, niin lennot ovat paljon rauhallisempia”, Kotipelto täydentää.

Finnairin matkustamohenkilökunnan mukaan häiriötilanteita lennoilla on nykyisin todella harvoin, kun niitä esiintyi aiemmin useammin. ”Kyllä minun mielestäni nykyaikana lentomatkustajat osaavat 99,9 prosenttisesti käyttäytyä, lentäminen on niin yleistä nykyisin”, kertoo Jacksen.

Kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin

Aiemmin Finnairilla lennettiin enemmän kotimaan sisällä: “Kotimaan lennot ovat vähentyneet”, Jacksen kertoo. Myös koneet olivat pienempiä. Purseri Asko Hämäläinen kertoo aloittaneensa uransa 50-paikkaisessa koneessa kotimaassa lentäen: “Ne keikat olivat sellaista aikamoista pomppimista täällä koti-Suomessa, välillä ei tiennyt mikä kaupunki on seuraavana.” Hämäläinen on ehtinyt kokea uransa varrella myös suorat lennot Tokioon Pohjoisnavan yli: ”Silloin ei ollut lupaa lentää Venäjän yli, vaan se piti kiertää. Ihmisille jaettiin todistuksia Pohjoisnavan ylityksestä, ne olivat hyvin eksoottisia asioita.”

Aikaisemmin stuertit ja lentoemännät lensivät uransa alussa useita vuosia kotimaan ja Euroopan lentoja: “Ensin lensin 5-6 vuotta Eurooppaa ja kotimaata. Vasta näiden vuosien jälkeen sain kelpuutuksen kaukoreittikoneisiin”, kertoo Kotipelto. Nykyisin kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin.

Lyhyelläkin layoverilla pääsee tutustumaan kohteeseen

Aikaisemmin, kun lentoja oli harvemmin, kohteessa myös pysyttiin pidempään. Monella lentoemännäksi tai stuertiksi pyrkivällä voikin siintää mielessä pitkät layoverit, eli kohteessa viipymiset. “Alkuaikoina maailman suuriin metropoleihin päästiin viikoksi oleskelemaan, kun nykyään kohteessa ollaan vain yksi yö”, Hämäläinen kertoo. “Kyllä se tahti on tiivistynyt. Kohteessa ollaan pääsääntöisesti vuorokausi ja sitten tullaan pois”, Kotipelto täydentää.

Myös Jacksen muistelee uransa alkupuolelta aikaa, jolloin esimerkiksi Bangkokiin lennettiin kahdesti viikossa, kun nykyisin määrä on talvisin kahdesti päivässä. Työrupeama kesti yhteensä yhdeksän päivää. Pitkät layoverit tarkoittivat myös pitkää eroa perheestä ja kodista. Jacksen kertoo eräästä vuosien takaisesta Bangkokin reissusta, jossa teki mieli soittaa kotiin: “Siihen aikaan soitettiin hotellihuoneesta, ja puhuimme ehkä 10-15 minuuttia minun mieheni kanssa. Kun sain laskun siitä puhelusta, niin se oli 625 markkaa. Ei tarvinnut miettiä, että mihin ne päivärahat sillä reissulla menivät!” Toisin on nykyään: “Ja tänään kun lähden Bangkokiin, niin olen ylihuomenna kotona.” Nykyisin perhe-elämän ja työn yhdistäminen onkin helpompaa, kun työrupeamat ovat lyhyempiä.

Haastateltavat kertovat, että myös lyhyellä layoverilla ehtii nähdä ja kokea, jos vain haluaa: ”Vaikka kohteessaoloaika on lyhyt, kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin, ruokaan ja nähtävyyksiin”, Jacksen kehottaa. ”Eläkkeellä olevat ystäväni sanovat, että mieti, kenellä olisi varaa mennä yhdeksi yöksi Japaniin, ja syödä kaksi kertaa sushia! Nauti!” Hämäläinen kertoo. Kotipelto muistuttaa kuitenkin, että lisäksi tärkeää on riittävä lepo, että jaksaa myös paluulennon työvuoron.

Työvuoro voi sattua vuoden jokaiselle päivälle

Nykyisin monet lähtevät lomilla etelän lämpöön. “Siihen aikaan kun minä tulin Finnairille, niin lentoasema meni vielä jouluksi kiinni”, muistelee Jacksen. “Silloin supistettiin usein kesäliikennettä ja juhannuksena ei ollut niin paljon lentoja.” Jacksenin mukaan lentoemännän ja stuertin työssä tulee olla varautunut siihen, että lentoasema on auki 365 päivää vuodessa – työvuoro voi sattua omalle kohdalle milloin tahansa, ja aina työvuorotoiveet eivät mene läpi. “Alkuvaiheessa ei ollut toivomusjärjestelmiä. Silloin tehtiin sitä työtä mitä oli tarjolla. Tänä päivänä tietysti voidaan antaa mahdollisuuksia toivoa, kun on vaihtoehtojakin”, Hämäläinen muistuttaa.

Kotipelto kertoo, että vaihtelevat työajat on yksi työn monista positiivisista puolista: ”Nautin siitä, että minulla on arkivapaita. Arkena pääsee hoitamaan pankki- ja virastoasiat rauhassa. Viikonloput eivät ole minulle enää niin merkityksellisiä, se on vain työpäivä muiden lomassa.”

Vinkit uusille lentoemännille ja stuerteille

Finnair uudistaa laivastoaan ja syksyllä otetaan ensimmäiset uudet A350-koneet käyttöön. Kotipelto uskoo, että uudessa koneessa on mietitty pitkälle myös matkustamohenkilökunnan työskentelyn sujuvuutta: “Tekniikka vanhoissa koneissa ei tue työntekoa niin paljon kuin uusissa koneissa. Odotan positiivisella mielellä, mitä kaikkea uudet koneet mahdollistavat palvelun näkökulmasta. Uskon, että parannuksia on.”

Uusia tulokkaita kokeneet työntekijät neuvovatkin itsensä huolehtimisen tärkeydestä: “Oma fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on koko työssäjaksamisen a ja o!” Jacksen muistuttaa. “Omaan työhönsä, omiin työkavereihin sekä päivän kulkuun pystyy vaikuttamaan omalla asenteella”, hän lisää. Kotipelto taas rohkaisee uusia tulokkaita tarttumaan konkareita hihasta työuran alkumetreillä: “Me autamme mielellämme ja meistä on kiva, että tulee niin sanotusti uutta verta koneeseen ja uusia kasvoja ja uusia tyyppejä. Tämä on kuitenkin ryhmätyötä.”

Haastateltavilla on ollut jo ennen uraa Finnairilla kokemusta asiakaspalvelusta: Hämäläinen on toiminut muun muassa asiakaspalvelutehtävissä, Jacksen hoitajana ja Kotipelto tarjoilijana sekä junaisäntänä. Hämäläinen muistuttaakin hakijoita siitä, että asiakaspalvelutaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta, kuten ulkomailla oleskelusta, on hyötyä työssä: “Että on vähän laajempi näkökulma elämään yleensä. Se helpottaa sopeutumaan tällaiseen työympäristöön. Minä ainakin suosittelen tätä työpaikkana ihan jokaiselle”, Hämäläinen lopettaa.

Finnair rekrytoi yli 100 uutta jäsentä matkustamohenkilökuntaansa. Hakuaika on 17.6.-2.8.2015. Lue työpaikkailmoitus Duunitorilla ja katso onko sinussa potentiaalia hakea Finnairille töihin. Voit myös kurkistaa ilmailualan kulisseihin ja ammattilaisten arkipäiviin Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa tägillä #JoinFinnair.

Hae työpaikkaa!

Finnair rekrytoi tänä kesänä yli 100 uutta lentoemäntää ja stuerttia. Aiheen tiimoilta Duunitori on listannut 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä, tutustunut matkustamohenkilökunnan koulutuskeskukseen Finnair Flight Academyyn ja selvittänyt miten matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut.

Lisäksi Duunitori järjestää yhteistyössä Finnairin kanssa kilpailun, jossa kysymme ihmisiltä sosiaalisessa mediassa:

Mikä on hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus?

Kilpailuun on tullut paljon hyviä vastauksia niin Facebookissa, Twitterissä kuin Instagramissakin. Suurin osa vastaajista kertoo, että heidän mielestään hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus on positiivinen asenne, hymy ja/tai ystävällisyys. Myös hyvät asiakaspalvelutaidot, tilannetaju ja turvallisuudesta huolehtiminen saivat useita mainintoja. Lue kilpailun satoa alta ja muista myös itse osallistua, palkintona on 200 euron arvoinen Finnairin lahjakortti! Kilpailuun voit osallistua Duunitorin Facebook-sivulla sekä Instagramissa ja Twitterissä. Merkitse vastauksesi Instagramissa ja Twitterissä tunnistein: #JoinFinnair ja @duunitori

Vastauksia Facebookista:

”Hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus on ehdottomasti iloinen asenne! Kun suhtautuu työhön positiivisella asenteella, pelkästään olemus kertoo henkilöstä jo paljon. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat avoin mieli, erinomainen paineensietokyky ja asiakaspalveluhalukkuus. Näin matkustaja palaa lennolle mielellään uudelleenkin.” – Henrika

”Pitkä pinna ja positiivinen palveluasenne.” – Leena

”Iloinen ja jokaisesta matkustajasta tasapuolisesti huolehtiva.” – Petri

”Kielitaito sekä hymyileväinen olemus.” – Sini

”Tulee toimeen erilaisten ihmisten kanssa, palvelualtis ja sietää työskentelyä kovan paineen alaisena ihmisiä kunnioittaen.” – Marja-Leena

”Vaikka tykkään hirmuisesti lennolla tarjottavasta mustikkamehusta, ei se mukavana tarjoilijana toimiminen ole tärkeintä. Lentohenkilökunnan tärkein työ on pitää huoli turvallisuudesta. Hymyt ja palvelualttiudet on vain tosi hyvää plussaa, jolla pidetään yllä luottamusta matkustajia kohtaan.” – Maarit

”Hymy, joka ei hyydy.” – Eetu

”Auttavainen ja sellainen hymy, joka tarttuu jokaiseen” – Visa

”Iloinen asenne sekä luotettavuus” – Nina

”Oikea asenne asiakaspalvelutyöhön. Iloinen ja reipas.” – Satu

”Ehdottomasti iloisuus. Itse pelkään lentämistä niin tapanani on tuijottaa iloisia työntekijöitä ja psyykata niin itseni rauhoittumaan.” –  Tiina

”Asiakaspalvelun tärkeimmät piirteet: huumorintaju ja ystävällisyys.” – Marjaana

”Innostuneisuus omaan työhön, rauhallisuus ja hyvät asiakaspalvelutaidot erilaisia turvallisuustaitoja unohtamatta.” – Kata

”Iloinen luonne, ripeä ja ammattitaitoinen ote työhön ja hyvä tilannetaju.” – Anette

”Positiivinen elämänasenne luovii läpi haastavimmankin tilanteen, myös työpaikalla. Samalla välittää ympäristöönsä levollista fiilistä ja hyvää mieltä. Siinäpä tärkein.” – Piia

Myös Twitterissä nousi esille monia hyviä pointteja:

Asiakaspalvelualttius! Lentoemäntä, joka etsi mulle viltin lennolla heinäkuun helteiden aikana ihmettelemättä #joinFinnair @duunitori

— Sini Vahtera (@sinivahtera) July 11, 2015

#JoinFinnair @duunitori Aitous ja hyvä tilannetaju ovat lentoemännän ja stuertin tärkeimmät ominaisuudet. — Alex Sulkakoski (@SulkakoskiAlex) July 18, 2015

@duunitori #joinfinnair tasavertainen kohtelu ja positiivisuus

— Jonas (@jexyjonas) July 10, 2015

Kyllä hyvän lentoemännän/stuertin tärkein ominaisuus on hymyilevän positiivinen asiakaslähtöinen asenne! #JoinFinnair @duunitori — Dire (@diremonsta) July 7, 2015

#JoinFinnair @duunitori itsevarmuus

— Pauliina Hietalahti (@PauliinaHoo) July 7, 2015

Hymy on tärkein ominaisuus #JoinFinnair — Petri Paloaro (@PPaloaro) July 6, 2015

@duunitori #JoinFinnair Asiakaspalvelutaidot.

— Kugge (@Kuggeee) July 7, 2015

Instagramin vastaussatoa:

Ongelmanratkaisukyky. Kun suunnitelmiin tulee muutoksia, on oltava joustava ja organisoitava asioita uudelleen iloista asennetta unohtamatta. #joinFinnair @duunitori #sky #summer #finland #view #aviation #clouds Kuva, jonka @viljapellonlaidalla julkaisi 13. 07ta 2015 klo 11.31 PDT

Tieto siitä, että on koneessa sen turvallisuuden takia, ymmärrys siitä, että asiakas on koneessa se tähti ja halu tehdä jokaiselle se paras mahdollinen kokemus. ✈️ #JoinFinnair @duunitori

Kuva, jonka Kalle Reijonen (@druusi) julkaisi 15. 07ta 2015 klo 20.27 PDT

  Yhdeksi tärkeimmäksi asiaksi matkustamohenkilökunnan ominaisuuksista nostan asiakaspalvelun. Omasta, eli matkustajan näkökulmasta mainitsen erityisesti lentopelkoisen kohtaamisen. Kärsin vuosia lentopelosta vaikka lensin ja lennän edelleen melko paljon. Tapanani on mennä aina viimeisenä tai viimeisten joukossa koneeseen ja kysyä lentosäästä. Turbulenssi ja take-offit ovat lentämisessä kamalinta minulle, joten haluan aina vähintään varautua siihen millainen lento on luvassa. Henkilökunta on aina vastannut rehellisesti tai kysynyt lentäjiltä, ollut kiinnostunut ja luvannut huolehtia minusta ja käydä tsekkaamassa tilannetta. Pari kertaa on jopa kesken lennon tultu sanomaan juuri minulle, että kohta saattaa täristää, ei mitään hätää, se menee pian ohi. Tällä inhimillisellä suhtautumisella olen vähitellen oppinut lentämään toisinaan täysin ilman pelkoja. Lentohenkilökuntakin on lennolla vain töissä, ja kuka kestäisi työtä jossa joutuu pelkäämään kokoajan. Aina koneen täristessä, kaikista paras ”lääke” on katsoa miten tärinä ei hetkauta matkustamohenkilökuntaa millään tavalla. Asiakkaita palvellaan, hymyillään ja huolehditaan turvallisuudesta. Kuva on otettu eräällä onnekkaalla Finnairin lennolla RVN-HEL kun pääsin matkan ajaksi ohjaamoon istumaan ja lentopelkoani parantamaan! Paljon matkustavana minulle on suositeltu taannoin lentouraa, mutta taidan istua kaikista mieluiten lennolla ihan matkustajan roolissa #joinfinnair @duunitori   Kuva, jonka Maarit Johanna (@magellant) julkaisi 8. 07ta 2015 klo 6.14 PDT

Hyvän lentoemännän tai stuertin tärkein ominaisuus on asiakkaiden huomioonottaminen. #JoinFinnair @duunitori #Greece #Loutraki #tb #2010

Kuva, jonka Jutta (@juttaaaa_) julkaisi 10. 07ta 2015 klo 12.33 PDT

Mitä mieltä sinä olet?

Vielä ehdit osallistua! Vastausaikaa on keskiviikkoon 22.7.2015 asti. Merkitse vastauksesi Instagramissa ja Twitterissä tunnistein #JoinFinnair ja @duunitori tai käy jättämässä kommenttisi Facebookissa! Kilpailun säännöt löydät täältä.

Unohda Master Chef, seuraava kuumin trendi on leipominen. Tämä on tarina kahdesta yrittäjästä, eräästä turkulaisesta pizzeriasta sekä suomalaisen oppipojan ja italialaisen pizzamestarin kohtaamisesta.

Artikkeli on osa Duunitorin ravintola-alasta kertovaa juttusarjaa, joka on tehty yhdessä Royal Konseptiravintoloiden kanssa. Sarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten työhön ja kurkistamaan ravintoloiden kulissien taakse. Pizzarium rekrytoi uuteen Helsingin keskustaan aukeavaan toimipisteeseen innokkaita ja oppimishaluisia ravintolatyöntekijöitä.

Italialaisen nuoren unelma-ammatti

Luca ja Salla Platanialla oli unelma; he halusivat muuttaa suomalaisten käsitystä pizzasta. Monelle pizza saattaa tarkoittaa roskaruokaa, johon lisätään mahdollisimman paljon täytteitä, mutta Italiassa kyse on kuitenkin tasapainoisesta ateriasta. Vuonna 2012, ennakkoluuloista ja vanhempien varoittelusta huolimatta Salla ja Luca päättivät perustaa pizzerian. Ei kuitenkaan ihan minne tahansa, vaan kauppakeskukseen Turkuun.

Ensimmäiset kuukaudet asiakkaat suhtautuivat varauksella Pizzariumin konseptiin ja uusiin makuihin. Luca ja Salla eivät kuitenkaan luovuttaneet, vaan uskoivat liikeideaansa. Se kannatti, sillä kolmen vuoden jälkeen he avaavat uuden toimipisteen Helsingin keskustaan yhdessä Royal Ravintoloiden kanssa.

Yrityksen kasvaessa pizzeriaan kaivataan lisää työntekijöitä, mutta miten suomalainen henkilökunta opetetaan italialaisen keittiön ja pizzan leipomisen saloihin? Yrittäjät myöntävät, että uusien kokkien löytäminen on ollut haasteellista. Italiassa monen nuoren haaveammatti on tulla taitavaksi pizzaleipuriksi, mutta täällä asiat ovat toisin. Luca ja Salla ottivat haasteen vastaan ja lähestyivät ongelmaa eri kulmasta; he palkkasivat ravintolaan suomalaisen oppipojan neljän kuukauden oppimisjaksolle. ”On hauskaa opettaa ensimmäistä kertaa suomalaiselle kokille, mistä aito pizza tehdään. Suomalaiset työntekijät ovat rauhallisempia ja he osaavat kuunnella, kun taas italialaiset ovat aika temperamenttisia”, Luca Platania kertoo.

Uusi työpaikka odotti Turussa

Vielä keväällä kokki Juuso Holopainen työskenteli vuoropäällikkönä Helsingissä, kun hän sai tietää mielenkiintoisesta työtarjouksesta entiseltä esimieheltään. ”Kuulin, että kyseessä on italialainen konsepti ja työhön kuuluisi oppimisjakso Turussa Lucan opissa. Sanoin miettiväni asiaa ja taisi mennä vain pari tuntia kunnes soitin takaisin ja sanoin, että eiköhän lähdetä Turkuun.” Koulutus aloitettiin perusteista. “Olin aika tyypillinen mitä enemmän täytteitä sitä parempi tyyppinen pizzan kuluttaja, joten se asia tuli korjattua nopeasti. Luca kertoi myös, miksi juuri näitä makuyhdistelmiä käytetään heidän pizzoissaan ja painotti todella paljon niin sanottua taikinan elinkaarta taikinakoneelta valmiiksi tuotteeksi.”

Pizzan valmistaminen vaatii paljon harjoittelua ja kärsivällisyyttä: ”Suurin osa asioista näyttää helpolta, mutta käytäntö onkin aivan eri asia. Ehdottomasti parasta on ollut se, kun Luca on sanonut että pizza näyttää hyvältä. Siitä tulee itselle onnistunut olo”, Juuso kertoo.

Näin Juuso kuvailee Pizzariumin tavallista työpäivää: ”Aamulla käydään läpi mitä pitää esivalmistella päivää varten ja katsotaan missä vaiheessa päivän taikina on. Sen jälkeen tehdään vitriini täyteen pizzaa asiakkaita varten. Lisäksi leikataan taikina, joka on tehty päivää aikaisemmin ja laitetaan kohoamaan uudestaan ”palleroiden” muodossa.” Juuso kouluttaa myös uusia työntekijöitä Helsinkiin, pizzamestarin valvovan silmän alla. Oppipoika on mentorinsa mukaan kehittynyt työssään nopeasti, vaikkakin taitavaksi leipuriksi kehittyminen vie vuosia. ”Työtä ei opi parissa kuukaudessa. Jos luulee, että kyseessä on vain pizza ja taikina, on todella väärässä. Laadukkaan tuotteen tekeminen vaatii paljon työntekoa“, Luca paljastaa.

”Opettajana Luca on varmasti ollut paras ketä voisi edes toivoa opettamaan pizzan valmistuksesta. Lucalla on valtava intohimo, tieto ja taito kyseisestä asiasta. Kiitosta pitää myös antaa pitkästä pinnasta”, Juuso kertoo.

Tarkkuus ja intohimo ovat pizzaleipurin tärkeimpiä ominaisuuksia

”Tärkeimmät asiat keittiössä ovat puhtaus ja tarkkuus. Seuraavana on intohimo ja kolmas on se fiilis, mikä työntekijälle tulee aineksista ja ruoanlaitosta. Esimerkiksi rucolan tai tuoreen mozzarellan tuoksu ja maku voivat herättää tunteita. Työtä pitää tehdä tunteella, eikä liukuhihnalta”, Luca painottaa. Työ ravintola-alalla on usein hetkistä, joten työssä tarvitaan Lucan ja Sallan mukaan myös stressinsietokykyä.

Pizzarium rekrytoi kokkien lisäksi tarjoilijoita. ”Myyntipuolelle etsimme persoonallisia, ulospäinsuuntautuneita ja rohkeita tyyppejä”, Salla kertoo. Rohkeutta vaaditaan, sillä tarjoilijan on osattava kertoa esillä olevista tuotteista ja välittää asiakkaalle ravintolan fiilistä. ”Meillä on palvelukonsepti, jota kaikki työntekijät noudattavat. Toimintatapojen lisäksi on tärkeää ymmärtää ideologia ja syyt, miksi toimitaan tietyllä tavalla.”

Hihat ylös ja kädet taikinaan

Syksyllä, monen pizzan rakastajan onneksi, Pizzarium avaa toisen toimipisteensä Helsingin ydinkeskustaan. Tavoitteena on kasvattaa liiketoimintaa, mutta samalla säilyttää ravintolan ydin: italialainen makumaailma, reseptiikka ja tietenkin täydellinen taikina. ”Haluamme, että pizzeriamme säilyy autenttisena, joten toivomme, että saamme sitoutuvia ja innokkaita henkilöitä myös töihin. Pitää olla motivoitunut oppimaan ja ymmärtämään italialaisesta ruokakulttuurista”, Salla sanoo.

Ravintolatyö sopii Juuson mielestä henkilölle, joka pitää hyvästä asiakaspalvelusta ja pystyy pitämään asiat hallinnassa kovasta kiireestä huolimatta. ”Epäonnistumisia ei pidä pelätä ja jokaiseen haasteeseen pitää tarttua ja yrittää parhaansa, sekä pitää olla halua antaa ihmisille kokemuksia hyvän ruoan merkeissä. Tietenkin pitää olla myös asiakaspalvelusta pitävä ihminen ja hyvä ryhmätyöskentelijä”, Juuso tiivistää.

Kaipaatko sinä työhösi intohimoa, naurua ja yhdessä tekemisen meininkiä? Nyt sinulla on tilaisuus saada kaikkea sitä ja enemmänkin, kun Pizzarium avaa uuden toimipisteen Helsingin keskustaan. Jos sinulla on jo jonkin verran työkokemusta erilaisista ravintola-alan työtehtävistä ja ennen kaikkea olet innokas ja halukas oppimaan kaikkia ravintolan työtehtäviä, hae töihin Pizzariumille!

Katso työpaikkailmoitus Duunitorilla ja hae jo tänään! Hakuaika päättyy sunnuntaina 9.8.2015.

Käy kurkkaamassa myös Pizzariumin Facebook-sivut facebook.com/PizzariumFinland sekä pizzarium.fi.

Kaipaatko uusia haasteita ja onko unelmanasi uusi työpaikka? Nostimme tähän artikkeliin esiin muutamia mielenkiintoisia myynnin ja markkinoinnin, IT-alan sekä ravintola-alan työpaikkoja Duunitorilta. Kurkkaa ilmoitukset läpi ja hae paikkoja pikaisesti tai vinkkaa niistä eteenpäin sopivalle osaajalle!

Oletko myynnin tai markkinoinnin nykyinen tai tuleva ammattilainen?

Vakuutusyhtiö If etsii Content ja SEO Manageria Espooseen ja tässä olisikin huippupaikka tarjolla digitaalisen markkinoinnin osaajalle:

Positio: Content and SEO Manager
Yritys: If Vahinkovakuutusyhtiö Oy
Sijainti: Espoo
Hakuaika päättyy: 23.8.2015

Kiinnostaisiko kansainvälinen työkokemus ja suuren yrityksen etenemismahdollisuudet? Vakuutusyhtiö AIG etsii suomen kielen taitoisia vakuutuskäsittelijöitä Liettuan toimistoonsa:

Positio: Specialist – Insurance Claims
Yritys: AIG
Sijainti: Vilna, Liettua
Hakuaika päättyy: 31.8.2015

Elisa Appelsiini tarjoaa mielenkiintoisen ja haastavan työpaikan kokeneelle tuotepäällikölle, jolla on pilvi-infrastruktuuripalvelut hallussa:

Positio: Tuotepäällikkö, julkisen pilven infrastruktuuripalvelut
Yritys: Elisa Appelsiini Oy
Sijainti: Helsinki
Hakuaika päättyy: 30.8.2015

ZEP kasvattaa paraikaa Suomen myyntiorganisaatiotaan ja hakee myyntiedustajia neljälle paikkakunnalle, Espooseen, Jyväskylään, Ouluun ja Turkuun:

Positio: B2B myyntiedustaja
Yritys: Zep Finland Oy
Sijainti: Espoo
Hakuaika päättyy: 30.8.2015

Positio: B2B myyntiedustaja
Yritys: Zep Finland Oy
Sijainti: Jyväskylä
Hakuaika päättyy: 30.8.2015

Positio: B2B myyntiedustaja
Yritys: Zep Finland Oy
Sijainti: Oulu
Hakuaika päättyy: 30.8.2015

Positio: B2B myyntiedustaja
Yritys: Zep Finland Oy
Sijainti: Turku
Hakuaika päättyy: 30.8.2015

Mahdollisuuksia IT-alan osaajille

Kaipaatko askelta eteenpäin urallasi? Elisalla olisi nyt monipuolinen järjestelmäarkkitehdin paikka avoinna kokeneelle koodarille:

Positio: Järjestelmäarkkitehti
Yritys: Elisa Oyj
Sijainti: Helsinki
Hakuaika päättyy: 16.8.2015 – hae pikaisesti!

Elisa Appelsiini hakee tuotepäällikön lisäksi käyttöpalvelujen puolelle järjestelmäasiantuntijaa. Nyt olisi siis mahdollisuus liittyä mukaan kasvavaan ja kehittyvään asiantuntijajoukkoon:

Positio: Järjestelmäasiantuntija, Käyttöpalvelut
Yritys: Elisa Appelsiini Oy
Sijainti: Helsinki
Hakuaika päättyy: 30.8.2015

Huikea tilaisuus ravintola-alan ammattilaisille

Royal Konseptiravintoloiden Pizzarium avaa toimipisteen Helsinkiin ja hakee nyt työntekikjöitä niin keittiön kuin salinkin puolelle. Yritys tarjoaa muun muassa hyvät etenemismahdollisuudet ja henkilökuntaedut!

Positio: Sali- ja keittiöhenkilökuntaa
Yritys: Pizzarium
Sijainti: Helsinki
Hakuaika päättyy: 8.9.2015

Duunitorilta löydät myös tuhansia muita avoimia työpaikkoja! Lisäksi pysyt kätevästi ajantasalla uusimmista työpaikoista myös seuraamalla LinkedIn-, Twitter- ja Facebook-ryhmiämme. Työnhakuvinkkejä löydät Duunitorin Työnhakuoppaasta sekä Työelämä-osiomme artikkeleista.

Pidätkö sinä työstäsi? Hyvään työpaikkaan on mukava mennä työpäivän alkaessa ja aika töissä kuluu kuin siivillä. Työssä viihtyminen tekee elämästä yksinkertaisesti mukavampaa.

Duunitori listasi yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen kanssa 10 merkkiä siitä, että viihdyt työssäsi. Tällä hetkellä RAY hakee työntekijöitä uusille Feel Vegas Clubeilleen Jyväskylään sekä Espoon Selloon!

10 merkkiä, jotka kertovat, viihdytkö työssäsi

1. Koet työssäsi onnistumisia

2. Pidät työkavereistasi

Livekasinon Tehotytöt valmiina toimintaan #munrahis -huppareineen! #Papu #Pipa #Poppana #missäMojoJojo?

Kuva, jonka @raylivekasino julkaisi 24. 06ta 2015 klo 7.03 PDT

3. Saat olla oma itsesi

4. Työsi on monipuolista

Yesterday dealing and promoting lots of fun #munrahis #blackjacksm @katriinakatsy Kuva, jonka Tomi Hoang (@tomiteho) julkaisi 24. 05ta 2015 klo 4.37 PDT

5. Työpaikkasi ilmapiiri on positiivinen

Tänään valmiina lyömään kortteja pöytään! #excited #firstshift #blackjack #duuniiduunii #soon22 #finnishgirl #happy #igerstampere #munrahis

Kuva, jonka Nea Söderholm (@nnepss) julkaisi 7. 05ta 2015 klo 0.58 PDT

6.Palaveritkaan eivät tunnu pakkopullalta

Viimenen #kesäpalaveri #munrahis #sunrahis ja mahtavia työkavereita!   Kuva, jonka Jens (@jenssalama) julkaisi 15. 06ta 2015 klo 13.44 PDT

7. Saavutuksesi huomataan

8. Jaat kuvia työpaikaltasi somessa hashtagein #bestjobever, #parastyöikinä, #lovemyjob…

Aikalailla viimenen #dorisnightroi vuoro mulla. Vaihettiin @mc_rantala n kanssa #blackjack pöytään verka. #munrahis #nofilter #nomakeup #snapback #huoltohommia #fiilistelyä

Kuva, jonka Ville (@villpetteri) julkaisi 6. 07ta 2015 klo 8.13 PDT

9. Sinulla jää aikaa myös omalle elämälle ja harrastuksille

Täällä koko #sporttipassi saldo kuluu agilitykursseihin! #munrahis   Kuva, jonka Salla Pajalahti (@sallapajalahti) julkaisi 12. 05ta 2015 klo 21.51 PDT

10. Sinua kannustetaan työssäsi

RAY:lla viihdytään töissä. Talo tarjoaa muun muassa etenemismahdollisuuksia, hyvät työsuhde-edut ja mukavat työkaverit. Lisäksi RAY:n työntekijöiden tekemä työ on myös yhteiskunnallisesti merkittävää. Kurkista RAY:n työntekijöiden #munrahis-päivityksiin Instagramissa! Tällä hetkellä RAY rekrytoi asiakaspalvelijoita uusille elämyksellisille Feel Vegas Clubeilleen Espooseen ja Jyväskylään. Tämä on hyvä tilaisuus päästä kehittämään uutta pelisalikonseptia heti alusta alkaen.

Sopisitko sinä töihin RAY:n uusille Clubeille?

Jos seuraavat väittämät pitävät kohdallasi paikkansa, sopisit hyvin töihin RAY:n uusille Feel Vegas Clubeille:

1. Nautit huomion keskipisteenä olemisesta

RAY:n asiakaspalvelijaksi soveltuva työntekijä on sosiaalinen ja huumorintajuinen tyyppi, joka levittää positiivista energiaa myös ympärilleen. Asiakkaiden viihtymisen varmistaminen on asiakaspalvelijan tärkein tehtävä ja hyvä asiakaspalvelija onnistuukin yllättämään asiakkaat aina positiivisesti.

2. Omaat hyvän tilannetajun

Tilannetaju on niin tärkeää onnistuneita asiakaspalvelutilanteita luodessa, että sen voidaan sanoa olevan jopa hyvän asiakaspalvelijan perusedellytys.

3. Olet täysi-ikäinen

Klubilla työskennelläkseen tulee olla vähintään 18-vuotias ja taustaltaan nuhteeton.

4. Viihdyt valveilla myöhäänkin

Clubit ovat auki kello yhdestätoista aamulla aina aamuneljään asti ja RAY:lla arvostetaan joustavuutta; työvuoroja on myös myöhäisiltaisin ja viikonloppuisin. Joustavuus toimii myös toiseen suuntaan eli työvuoromääriä ja -aikoja on helppo sopia omaan elämäntilanteeseen sopiviksi. Työ sopii siis hyvin myös opiskelijalle tai vaikkapa kakkostyöksi päätoimen rinnalle.

5. Olet innokas oppimaan uutta

RAY kouluttaa valitut henkilöt työhön, joten motivaatio oppia uutta on tärkeää. Työssä ansioituneille tyypeille tarjotaan myös etenemismahdollisuuksia organisaatiossa.

6. Omaat normaalin värinäön ja päässälaskutaidon

Aiemmalla kokemuksella pelaamisesta ei ole työhön valituksi tulemisen kannalta merkitystä, sillä tehtävään koulutetaan. Jo koulutuksessa tarvitaan kuitenkin normaalia värinäköä ja hyvää päässälaskutaitoa.

Kiinnostuitko? Tutustu työpaikkailmoituksiin tarkemmin:

Jätä hakemuksesi sekä videohakemuksesi pikaisesti, Sellon haku umpeutuu jo 23.8.2015, Jyväskylään hakuaikaa on 4.9.2015 asti. Tutustu Duunitorin hyödyllisiin videohakemusvinkkeihin:

6 vinkkiä videohakemuksen tekemiseen

Iiris Laurikka on unelma-ammatissaan. Hänen hoidettavanaan Kuorttin maitotilalla on 108 lehmää. Jokaisen lehmän hän tuntee nimeltä. Jokainen on oma persoonallisuutensa.

Artikkelin on kirjoittanut ja kuvan ottanut Jari Isokorpi. Teksti on julkaistu Puuliiton jäsenlehti Särmän numerossa 8/2015. Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. Puuliitto edistää ja puolustaa työntekijöiden etuja ja oikeuksia työelämässä. Tutustu liittoon!

Maatalousyhtymä Kuorttin navetassa Ikaalisissa lehmät viettävät omatoimisen lehmän vapaata elämää. Ne itse päättävät, milloin menevät robotin lypsettäviksi, milloin ruokailemaan ja milloin ulos laitumelle haukkaamaan tuoretta ruohoa ja raitista ilmaa tai milloin palaavat navettaan omalle leposijalleen.

Ihminen ohjailee hienovaraisesti niiden toimintaa yksilöt tunnistavien älyporttien avulla: ulos tai ruokailemaan et pääse, jos et ole käynyt kuuteen tuntiin lypsyllä ja myös liian tiheästi lypsylle pyrkivä lehmä saa lypsyrobotille hetken kestävän porttikiellon.

– Senkin takia piti panna älyportti, kun oli suomenkarjan lehmiä, jotka olisivat kulkeneet vartin välein lypsyllä. Joitakin lehmiä taas lypsy ei kiinnosta, jos ne eivät saa palkkioksi väkirehua. On niin monenmoisia lehmiä, että piti panna kuuden tunnin rajoitus. Sillä tavoin lypsyväli pidetään tasaisena, Laurikka kertoo.

Lypsyrobotin tulo helpotti työtä

Teknologia on vahvasti mukana navetassa.

– Kyllä robotti on ihana, sanoo 13 vuotta Kuottin tilalla karjanhoidon viime vuosien voimakkaan teknologisen kehityksen nähnyt Laurikka.

Ensimmäisen lypsyrobotin tulo kymmenen ja toisen kolme vuotta sitten mullisti merkittävällä tavalla työnteon navetassa.

– Se vapautti paljon, kun lypsyä ei enää ole sidottu kellon aikaan. Ennen käytössä ollut asemalypsy sitoi tavattomasti.

Laurikka muistelee asemalypsyaikaa, jolloin kaksitoista lehmää kerrallaan ajettiin ja kytkettiin lypsyasemaan. Kun lypsy oli suoritettu, uudet lehmät kytkettiin tilalle.

– Se oli vaihetyötä matalassa montussa. Koko ajan piti pyyhkiä utareita ja kiinnittää vedinkuppeja. Se oli hankalaa käsille.

Nyt lehmät käyvät robotin lypsettävinä omia aikojaan.  Automaatio huolehtii vedinkuppien kiinnittämisestä, utareiden huollosta ja maidon laadun valvonnasta. Mikäli ongelmia ilmenee, robotti hälyttää työntekijän paikalle kännykän avulla.

Ulkoilevat lehmät pysyvät terveinä

Parsinavetoita, joissa lehmät pidettiin kytkettyinä, ei nykyisin enää juuri rakenneta.  Valtavirtaa ovat pihattonavetat, joiden sisällä lehmät liikkuvat vapaasti.

– Kaupoissa on vapaan lehmän maitoa. Mikä vapaa lehmä sellainen on, joka on navetassa irti sisällä, eikä sitä enää tarvitse ulkoiluttaa niin kuin ennen, ihmettelee Laurikka.

Kuorttin lehmät saavat viettää ulkona aikaa kesät, talvet, niin paljon kuin haluavat.  Laurikka sanoo, että siitä periaatteesta pidetään kiinni.

– Alkuaikoina ohikulkijat saattoivat ihmetellä, miksi lehmiä pidettiin talvella ulkona. Ne saavat mennä pihalle, jos ne itse haluavat. Ne viihtyvät erinomaisesti ulkona.

– Kun ne saavat olla ulkona, ne ovat terveitä, virkeitä ja hyväjalkaisia.

Vasikalle kaverit tärkeitä

Kuorttin lehmät aloittavat ulkoilmaelämän jo vasikkoina. Niille on navetan seinustalle rakennettu lepopaikoiksi igluja, pienehköjä yksiöitä, joissa ne asuvat myös talvisin ja pääsevät sieltä vapaasti ulos.

Ulkona aikaa viettävät vasikat pysyvät Laurikan mukaan paljon terveempinä kuin navetassa kasvaneet.

– Mitään virustauteja, eikä juuri ripuliakaan niillä ole. Kun niillä on tilaa liikkua, ne ovat hyväjalkaisia ja osaavat kävellä.

– Vasikoille on hirveän tärkeää, että saavat olla sosiaalisessa kontaktissa muiden vasikoiden kanssa.  Ne sopeutuvat hyvin isoon porukkaan, kun ne ovat ritirinnan ja pääsevät nuolemaan toinen toisiansa.

Eri lehmärodut tekevät eläväisen navetan

Kuorttin karjatila on siitä erityinen, että siellä kaikki Suomessa esiintyvät lehmärodut elävät sulassa sovussa. Eniten on korkeasta maidontuotannosta tunnettuja friisiläisiä eli Holsteinin lehmiä – mustia ja punaisia – sekä kirjavia ayshirelehmiä.

Lisäksi edustettuina ovat kaikki Suomen karjan kolme eri rotua: ruskea Länsi-Suomen lehmä, valkoinen Lapin lehmä sekä Itä-Suomen lehmä eli kyyttö.

– Ne ovat niin erilaisia kaikkinensa. Se tekee värikkääksi ja eläväiseksi navetan, kun siellä on eri näköisiä ja kokoisia ja luontoisia lehmiä.

Laurikan mukaan rotujen monipuolisuus teettää hieman työtä.

– Robotit on säädetty isommille lehmille ja pienellä Suomen karjalla on hankaluuksia niiden kanssa. Ne tahtovat siellä robotin sisällä kääntyä ja pyöriä miten sattuu mutta kyllä ne niihin oppivat.

Vasikan nimestä kinataan joskus katkerasti

Kuorttin talon väki ja Laurikka puhuvat lehmistä niiden nimillä ja kertovat tunnistavansa jokaisen yksilön.

– Silmä oppii, silmä oppii, sanoo Laurikka.

– Jotkut talot puhuvat jo lehmistä vallan korvanumeroilla mutta hankala sitä nelinumeroista lukua on muistaa. Nimi helpottaa kummasti. Ne kaikki ovat yksilöitä.

– Nimen oppii yhdistämään lehmän ulkonäköön, luonteeseen, utaremalliin ja lypsytyyliin.

Nimi annetaan Laurikan mukaan parin viikon sisällä vasikan syntymästä.

– Kun nimeä annetaan, siinä ajatellaan lehmän sukua. Jos vaikka Karamelli-niminen hieho poikii, niin tiedän heti, minkä luonteinen se on ja miten se tulee lypsämään ja kulkemaan.

– Nimestä kinataan joskus katkerasti, kun nimi ei ole jonkun mieleen ja hän haluaisi toisen nimen. Pitkien pohdintojen kautta päädytään lopputulokseen.  On mukavaa, että minutkin työntekijänä otetaan mukaan päätöksentekoon, joka koskee eläimiä.

Lehmien hoito elämäntyönä

Iiris Laurikka kertoo kirjoittavansa veroilmoitukseen ammatiksi  maataloustyöntekijä.

– Vaikka karjanhoitoo mää itse asiassa vaan vallan teen, hän sanoo varsinaissuomalaisella aksentilla.

Laurikka kiinnostui lehmistä jo lapsena.

– Olen Turussa syntynyt ja aina tiennyt, että synnyin väärään paikkaan. Piti tieten tahtoen hakea sellainen ammatti, että pääsen maaseudulle karjanhoitoon. Olen aina ollut kiinnostunut lehmistä, halunnut tietää mitä semmoiset on. Aina. Isäni oli Pohjanmaalta kotoisin ja siellä pääsin maalla kerran viikossa näkemään lehmän.

Laurikka kävi Mustialan karjanhoitokoulun ja toimi kunnan maatalouslomittajana 20 vuotta. Vuonna 2002 päätyi nykyiseen työpaikkaansa Kuorttin maitotilalle.

– Maatalouslomittajan työaikoja oli hankala sovittaa lastenhoitoon. Emäntä soitti, että voisinko tulla heille töihin, kun rakennettiin uusi navetta. Sanoin ihan vitsinä, että sopii, mutta täytyy sitten tulla yöllä, koska isäntä on vain öisin kotona.

Järjestelyn yötyöstä piti olla lastenhoitoa tukevana tilapäinen. Siitä tuli pysyvä, sillä yötyö sopi Laurikan elämänrytmiin yllättävän hyvin.

– Teen ihan normaalia työviikkoa, sunnuntai-illasta torstai-iltaan, viisi päivää. Työskentelen ilta-kahdeksasta kahteen, keskimäärin, ja päivät olen vapaalla. Emäntä tulee töihin aamu-kuudeksi. Tuollainen navetta ei pitkää aikaa voi olla ilman hoitajaa.

Työ keventynyt entisajoista

Kun Laurikka menee illalla töihin, hän ensimmäiseksi tarkistaa eläinten terveystilanteen ja mahdolliset kiimaan liittyvät asiat. Sitten hän siivoaa parret ja käytävät sekä tarkistaa lypsytilanteen.

– Jos on lääkittyjä tai sairaita lehmiä, ne lypsetään kannukoneella erikseen.

Sen jälkeen hän lämmittää maidon ja juottaa vasikat sekä tarkistaa vasikoitten heinät, vedet ja rehut sekä katsoo lypsylistan ja ohjaa lypsylle ne lehmät, jotka tarvitsevat avustusta.

Myös juottokone pitää pestä ja huolehtia, että siinä on maitoa riittävästi.

– Maito tulee robotilta. Se erottelee meijeriin kelpaamattoman maidon. Se menee putkia pitkin suoraan pikkutankkiin, joka lämmittää sen vasikoille.

Laurikan tehtäviin sisältyy paljon käsityötä. Entisajan navettatyöhön verrattuna hän pitää alaa köykäisenä.

– Ei se ole ollenkaan sellaista kuin 30 vuotta sitten, kun haettiin kaukaa vainiolta rehua kottikärryiltä lumihangen alta ja sonta vietiin käsin kärryillä pihalle.

Vuorollaan jokainen joustaa

Etuna työyhteisössään Laurikka pitää joustavuutta. Koko lomaa ei kesäkiireiden takia ole mahdollista pitää kesäaikaan mutta lomia ja vapaata on jokaisen mahdollista saada tarpeensa mukaan.

– Me pystymme sopimaan asiat keskenämme hyvin. Täällä saa, mitä haluaa. Jokainen pääsee menemään menoihinsa ja asioihinsa. On sanaton sopimus, että kaikki joustavat. Jokainen on nähnyt, että kun itse joustaa, niin silloin sinä saat sen, mikä on itselle tärkeintä.

Työskentelyssä öiseen aikaan on Laurikan mukaan hyviä puolia.

– Minulla on päivisin mahdollollisuus vaikka kalastaa ja käydä uimassa ja hoitaa omia asioita.

Maataloustyöntekijänä Laurikka sanoo kokevansa olonsa turvalliseksi.

– Tänä päivän ihmiset saavat pelätä työpaikkojensa puolesta. Minulla ei ole sitä tunnetta ikinä ollut. Sille osaan antaa arvon.

Laajennussuunnitelmia

Kuorttin maitotilalla on tapahtumassa sukupolvenvaihdos. Raimo Kuortti ja Terhi-Lahtinen-Kuortti ovat pitäneet tilaa vuodesta 1983 lähtien. Nykyisin poika Kari-Pekka Kuortti omistaa tilasta puolet ja hän on jatkamassa sen toimintaa.

Terhi Lahtinen-Kuorttin mukaan suunnitteilla yhteishankkeena veljen kanssa on toisen navetan rakentaminen Ylöjärvelle, koska siellä on käytössä enemmän peltoa. Tällöin lehmien määrä nousisi sadasta kahteen sataan. Rakennustöihin on tarkoitus päästä ensi syksynä.

Taitaja 2015 -kisoissa näytettiin, miten töitä tehdään. Samalla kertyi kokemusta työskentelystä paineen alla.

Artikkelin on kirjoittanut ja kuvan ottanut Mira Tenhunen. Teksti on julkaistu Puuliiton jäsenlehti Särmän numerossa 7/2015. Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. Puuliitto edistää ja puolustaa työntekijöiden etuja ja oikeuksia työelämässä. Tutustu liittoon!

Turun Messu- ja Kongressikeskus on täynnä. Täynnä tekemistä, tunnelmaa, ihmisiä siirtymässä paikasta toiseen. Taitaja 2015 -kisat ovat toista päivää meneillään.

Taitaja 2015 -kisat ovat ammattitaidon suomenmestaruuskilpailut, joita käydään 44 eri lajissa. Puuliittolaisia oppilasjäseniä kilpaili tänä vuonna neljässä eri lajissa, metsäkoneen käytössä sekä viherrakentamisessa, eläintenhoidossa ja huonekalupuusepän lajissa. Eniten puuliittolaisia oppilasjäseniä kisasi huonekalupuusepän lajissa, neljä. Metsäkoneen käytössä kisasi kolme puuliittolaista oppilasjäsentä, viherrakentamisessa kaksi ja eläintenhoidossa yksi.

”Uusilla koneilla on hyvä ajaa”

Raumalainen Kristian Tikli vastaa kisojen jälkeen metsäkoneen puikoista. Juuri metsäkoneenkuljettajaksi valmistunut nuori mies on onnistunut saamaan työpaikan, ja vieläpä vakituisen sellaisen.

– Olen ollut täällä Metsäkuljetus Heino & Uusitalo Oy:ssä nyt pari kuukautta. Teemme alueurakointia Pori–Turku-akselilla.

– Työ tuntuu mukavalta. Tämä on sitä, mitä olen halunnut tehdä, lähellä unelmatyötäni. Ja tykkään siitä, että kun tämä on sen verran iso firma, saa ajaa suhteellisen uusilla koneilla. Se on iso plussa.

Taitaja-kisoja kohtaan Tiklillä ei ollut suuria tavoitteita.

– Kisat menivät juuri siten kuin oletinkin. En ollut juurikaan harjoitellut tai valmistautunut kisaan, joten sijoitus oli sen mukainen. En lähtenyt Turkuun kilpailemaan, koska en ole kovin kilpailuhenkinen, vaan otin kisat hyvänä reissuna. Tärkeintä on, että nyt on työpaikka ja duunia.

”Työ lehmien kanssa on rentouttavaa”

Eläintenhoitajaksi toukokuun viimeisenä perjantaina valmistuva loimaalainen Reea Lukka ei ole vielä löytänyt opintojaan vastaavia töitä mutta on toiveikas.

– Jos oman alan töitä ei löydy kesäkuun puoliväliin mennessä, siivousalan töitä on tarjolla; paikka on jo valmiina.

Unelmatyöpaikkakaan ei ole Lukalle vielä täysin kirkastunut.

– Unelma olisi mikä vaan eläimiin liittyvä työpaikka, että saisi työskennellä eläinten kanssa. En vielä tiedä tarkalleen, koska eri eläinten kanssa työskentelyssä on omat hyvät ja huonot puolensa.

– Esimerkiksi lehmien lypsäminen on todella koukuttavaa, ja lehmien kanssa työskentely muutenkin rentouttavaa.

Kotona Loimaalla olevat lemmikkieläimet tosin ovat herätelleet ajatuksia eksoottisten eläinten suuntaan.

– Unelmatyö olisi työskennellä ehkä eksoottisten eläinten ja hyönteisten kanssa. Harrastan hyönteisiä ja matelijoita: minulla on sauvasirkkoja, kääpiöparta-agama, joka on lisko, ja lisäksi ruokaeläimiä eli erilaisia toukkia ja kovakuoriaisia. Niitä en tosin pidä lemmikkeinä, sillä kasvatan niitä liskon ravinnoksi.

Menestykseensä Taitaja 2015 -kisoissa Lukka on tyytyväinen.

– Kisat menivät hyvin. Se oli aika tiukka kisa, ja kilpakumppanit tasokkaita. Sijoituin kahdeksanneksi, ja sain osasta tehtävistä täydet pisteet ja osasta puuttui puolikkaita pisteitä täysistä. Olen siis erittäin tyytyväinen.

”Muotoilijoiden prototyyppien teko kiinnostaa”

Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkintopaperit tulevana lauantaina pokkaava espoolainen puualan artesaani Leevi Vahvelainen on vielä hieman epävarma tulevasta kesätyöstään.

– Alustavasti joku asennuskeikkoja sisältävä kesätyö pitäisi löytyä, mutta en ole siitä täysin varma; sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Kyse on puusepän töistä, kalusteiden asennuksesta ja korjauksista.

– Unelmatyöni olisi verstastyöskentelyä, jossa saisi valmistaa prototyyppikappaleita muotoilijoille. Voisin kuvitella, että se on mielekkäintä, mitä tällä alalla on tarjota.

Taitaja-kisojen sijoitukseensa Vahvelainen ei ole täysin tyytyväinen.

– Sijoituin kuudenneksi; se jäi vähän kirvelemään.

– Lähdin siitä, että mitalikin voisi tulla kotiin, mutta nyt meni näin. Yksi mikä jäi erityisesti harmittamaan, oli kun koneita ei ollut tarpeeksi ja niille tuli ruuhkia, niin se ajoi kyseenalaisiin ratkaisuihin, mistä sitten ropisi pois pisteitä. Siitä jäi suurin harmitus.

”Seuraavaksi MM-kisoihin Brasiliaan”

Kempeleläinen Josefiina Lindroth valmistui maaliskuun lopulla puutarhuriksi mutta on työskennellyt perheensä viherrakentamisyrityksessä jo pitempään.

– Olen ollut meidän perheyrityksessämme töissä jo ennen kuin menin kouluun. Nyt on menossa neljäs vuosi.

Viherrakentaminen myös tuntuu hänestä unelmaduunilta.

– Unelmatyöni on pihatyötä. Siinä pystyy samalla kesäisin nauttimaan säästä, ja talvisin voi tehdä jotain ihan muuta.

Lähivuosien suunnitelmissa on sukupolvenvaihdos ja yrittäjän saappaisiin astuminen.

– En usko, että siihen menee kovin kauan, koska nyt kun ei ole enää koulua tiellä, pystyy keskittymään työntekoon ja yrittäjäksi siirtymiseen.

Työ viherrakennusalalla on kuitenkin kausittaista, ja Lindroth on vuosien työkokemuksen myötä siitä hyvin tietoinen.

– Viherrakentajien työsuhteet ovat aina määräaikaisia, koska töitä ei riitä talveksi. Minunkin työsuhteeni on määräaikainen. Ja siksi haluan järjestäytyä Puuliittoon, sillä jos kuuluu liittoon, ei jää talvella pelkästään Kelan tuille.

Taitaja 2015 -kisat sujuivat Lindrothilta odotusten mukaisesti.

– Kisat menivät niin kuin odotettiinkin. Voitin työparini Elisa Katiskan kanssa, hän kertoo tyynesti.

– Voitimme kisat viime vuonnakin, joten voitto ei tuntunut nyt kovin erikoiselta. Elokuussa olen sen sijaan lähdössä Brasiliaan MM-kisoihin, WorldSkills 2015 -kisoihin São Pauloon työparini Camilla Karivainion kanssa, ja saa nähdä, miten siellä käy. Tavoite on, että voitamme, mutta sen näkee sitten, miten kokeneita muut kisaajat ovat. Vielä ei sen kummemmin jännitä.

Työelämän taitajia, sitä kaikki neljä haastateltavaa selkeästi ovat – osa ehkä kohta maailmanluokan taitajiakin.

Taitaja 2015 -kisat käytiin Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa 5.–7. toukokuuta.

Oppiminen tapahtuu epämukavuusalueella

– Sitä varten tänne on tultu, että opitaan menemään oman kynnyksen yli, Marko Kela totesi ja piti heti perään yleisön edessä vakuuttavan puheenvuoron.

Parikymmenpäinen puuliittolaisten joukko kokoontui 16.–17. toukokuuta Voionmaan opistolle hiomaan esiintymis- ja vuorovaikutustaitoja. Kurssilla vallitsi ennakkoluuloton tekemisen tunnelma, innostus uuden oppimiseen ja kannustava perusvire.

Artikkelin on kirjoittanut Petteri Raito ja teksti on julkaistu Puuliiton jäsenlehti Särmän numerossa 7/2015. Puuliitto on mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden, bioalojen, metsä- ja metsäkonealan, venealan ja maatalousalojen työntekijöiden etujärjestö. Puuliitto edistää ja puolustaa työntekijöiden etuja ja oikeuksia työelämässä. Tutustu liittoon!

– Yhteinen tilanne yhdistää. En se ole vain minä, joka jännittää esiintymistä ja puhumista yleisön edessä. Kurssilaisten lisäksi myös kurssin ammattilaisvetäjät Tanjalotta Räikkä ja Kati Järvinen kertoivat, että jännittävät ja ovat kärsineet joskus kovistakin esiintymispaineista. Eivät he kuitenkaan esiintyessään vaikuta epävarmoilta, kun tietävät mitä tekevät.

– Oikeastaan kun jännityksen oppii käsittelemään, on se esiintymisen kannalta jopa eduksi, Metsä Woodin Suolahden tehtaalla vanerityöntekijänä työskentelevä Marilla Hokkanen arvioi.

Palautteesta potkua

Jännitystä ei kurssilaisistakaan ollut tavalliseen olemukseen ja käyttäytymiseen verrattuna varsinaisesti nähtävissä muutoin kuin heti esitysten jälkeen, jolloin se purkautui ankarana itsekritiikkinä.

– Ei se nyt prkl sujunut alkuunkaan niin kuin olin suunnitellut, unohdin sanoa tärkeän yksityiskohdan, ajatus karkasi ja katkesi, taisin heilutella kulmakarvoja, joko pääsee kotiin, kurssilaiset muun muassa harmittelivat.

Näissä tilanteissa yleisö eli muut osallistujat kuitenkin pitivät huolen siitä, että tuhkan ripottelut sivuutettiin turhana höpötyksenä ja palaute annettiin reilusti ja asiallisesti. Vaakakuppi painui poikkeuksetta positiivisen puolelle niin, että jokainen sai ideoita taitojensa kehittämiseksi.

– Onhan sen tiennyt jo ennenkin, että omalla esiintymisellä ja puhumisella pystyy vaikuttamaan. Porukalla harjoiteltaessa se kuitenkin korostuu, kun kuulee, miten toiset sen näkevät, kokevat ja sanoman ymmärtävät. Siitä saa rakennusaineksia, kun haluaa oppia tuntemaan itsensä paremmin esiintymistilanteessa, MetsäKari Oy:ssa monitoimikoneenkuljettajana työskentelevä Marko Kela toteaa.

– Kurssilla olen huomannut jälleen sen, että esiintymistilanteissa on parasta toimia omana itsenään. Siltä pohjalta vuorovaikutus toimii yleisön kanssa aidosti, jolloin tietoisuus omasta esiintymisestä ja vaikuttamistavoista ja niiden myötä esiintymisvarmuus voivat kehittyä, Hokkanen kommentoi.

– Oman tyylin työstämisen rinnalla on ollut mielenkiintoista seurata muita, että miten erilaisia esiintymistyylejä ihmisillä voi olla, ja että ne tietyt tavat toimivat juuri niillä ihmisillä, mutta eivät välttämättä muilla. Silti muilta voi poimia ja kokeilla joitain juttuja esimerkiksi käsien käytöstä puheen tehostekeinona, että tuntuuko se mukavalta ja toimivalta omassa esiintymisessä, Metsä Woodin Kyrön sahalla paketoijana työskentelevä ja työsuojeluvaltuutettuna toimiva Timo Tamminen pohtii.

Askel kerrallaan eteenpäin

Harjoitusten edetessä kurssilaisten taidot kehittyivät varsin lyhyen ajan sisällä kohisten. Tärkein muutos taisi tapahtua asennepuolella niin, että itse kukin ryhtyi hiljaa mielessään asettelemaan puheille selvät tavoitteet siitä mitkä asiat ja mille yleisölle piti saada sanotuksi.

– Ei se riitä, että miettii itseään esiintyjänä, vaan viestin perille saamiseksi pitää ajatella kohdeyleisöä. On aivan selvää, että päiväkotilapsille puhutaan eri tavalla kuin vanhuksille, mutta niiden lisäksi on paljon muita yleisöjä, joille esimerkiksi erilaisissa luottamustehtävissä pääsee puhumaan, Tamminen muistuttaa.

– Siinä voi vaikka miettiä, miten tarjota jäsenyyttä sellaisille työperäisille maahanmuuttajille, jotka osaavat jonkin verran Suomea. Sitäkin pitää harjoitella, mihin nämä kurssin antavat mukavan mahdollisuuden, Hokkanen toteaa.

– Ei tänne kukaan tule toisia moittimaan. Ilmapiiri on hyvä, Kela tiivistää.

Esiintymistaidon kurssi järjestetään myös ensi vuonna.

Työnhakija meni työhaastatteluun hyvin valmistautuneena. Hän oli miettinyt etukäteen vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ja myös kysymyksiä, jotka liittyvät työpaikkaan tai yritykseen. Kysymysten teemat tulivatkin esille jo haastattelun aikana ja työnhakija kysyi innokkaasti niihin liittyviä kysymyksiä aina, kun se asiayhteyteen sopi.

Haastattelu oli loppumaisillaan, kun rekrytoija kysyi sen kuuluisan kysymyksen: Onko sinulla jotain kysyttävää?

Artikkelin on kirjoittanut Piia Kunnas. Juttu on julkaistu Myynti & Markkinointi -lehdessä 2/2015. Tutustu Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten liittoon. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Työnhakijalla ei ollut, sillä hän oli tyhjentänyt koko pakin jo haastattelun aikana ja tässä jännittävässä tilanteessa mitään uutta ei enää tullut mieleen. Seurasi pitkä hiljaisuus.

Työnhakija oppi, että kysymyksiä kannattaa säästää myös haastattelun loppuun. Hyvä varakysymys voisi olla vaikka se, miksi haastattelija itse halusi juuri tämän yrityksen palvelukseen.

Mokien kautta tietysti oppii, mutta aina omaan käyttäytymiseen tai osaamiseen liittyviä asioita ei itse huomaa. Sen vuoksi prosessin jälkeen rekrytoijalta kannattaa kysyä palautetta. Tiedustele silloin, missä voit parantaa ja mitä asioita kehittää.

Jos kutsua haastatteluun ei tule, hakemusta ja ansioluetteloa kannattaa katsoa kriittisin silmin. Peilaavatko ne hyvin työhistoriaasi? Tukevatko toisiaan? Onko teksti napakkaa ja myyvää? Löytyykö hakemuksesta niitä asioita, joita työpaikkailmoituksessa mainitaan?

Mieti myös, voiko hakemus ärsyttää vastaanottajaa. Onko fontti helppolukuista? Tuliko laitettua liian keimaileva kuva?

Useimmat valmistautuvat haastatteluun miettimällä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Kannattaa opetella kertomaan itsestään menestystarinoita ja myös epäonnistumiskokemuksia. Harjoittele kertomaan työurasta ja koulutuksesta melko lyhyesti ja johdonmukaisesti.

Jos haastateltava ei ole johdonmukainen, se voi kertoa haastattelijalle esimerkiksi huonosta stressinsietokyvystä. Stressinsietokykyä haastattelija voi kartoittaa myös kysymällä suosittelijoilta ja tarkastelemalla aikaisempia työtehtäviä tai sitä, miten hakija viettää vapaa-aikaa eli purkaa stressiä.

Yrityksen lisäksi on syytä perehtyä mahdollisuuksien mukaan myös sen päätuotteeseen tai tuotteeseen, jonka kanssa rekrytoitava henkilö tulee olemaan tekemisissä. Eräs työnhakija tunsi ennen haastattelua hyvin pintapuolisesti yrityksen tuotteen, jonka parissa valittu henkilö tulisi työskentelemään. Haastattelu meni hänen osaltaan pieleen, kun häneltä kysyttiin, miten hän kehittäisi tuotetta. Tuote oli kaikkien saatavilla, joten hieman parempi perehtyminen siihen olisi auttanut asiaa.

Joskus pienilläkin asioilla voi olla merkitystä. Työnhakijalla voi olla erilaisia maneereja, jotka saattavat saada rekrytoijan kallistumaan toisen ehdokkaan puolelle, jos kalkkiviivoilla on kaksi aivan tasaväkistä ehdokasta.

Juttua varten on haastateltu Target Headhuntingin rekrytointikonsultti Alexandra Kymäläistä ja Nordic Progress Oy:n suorahakukonsultti Marjut Kolua.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. 

Sisältömarkkinointi on enemmän asiakkaan auttamista kuin myymistä. Siksi vaatii aikaa, ennen kuin sen tulokset kilahtavat kassaan euroina.

Nykyajan ostaja hakee tietonsa itsenäisesti ja näkymättömissä. Kun lopulta näet hänet, hän on jo vertaillut, karsinut ja vakuuttunut vaihtoehdoista. Jos hän törmää yrityksesi tuotteisiin vasta tässä vaiheessa, peli on todennäköisesti menetetty. Sisältömarkkinointi on pitkäjänteinen tapa muistuttaa asiakasta olemassaolostasi ja rakentaa luottamusta.

Artikkelin on kirjoittanut Piia Kunnas. Juttu on julkaistu Myynti & Markkinointi -lehdessä 2/15. Tutustu Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten liittoon. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Kubo Creative Agencyn perustaja ja osakas Matti Lintulahti sanoo, että haastavinta sisältömarkkinoinnissa on ajattelutavan muutos.

‒ Sisältömarkkinoinnissa ikään kuin sitoudutaan auttamaan asiakasta ja kulkemaan hänen mukanaan jatkuvasti, eikä kerrota heti yrityksen tuotteista ja palveluista. Käännetään katse yksittäisistä kampanjoista asiakkaan kanssa keskustelemiseen ja pitkäjänteiseen tekemiseen. Se ei ole helppoa myyntiorganisaatiossa.

Tavoite voi olla esimerkiksi uusien asiakkaiden houkuttelu tai nykyisten sitouttaminen, mutta ei vielä myyminen. Sisältömarkkinoinnin tavoitteet liittyvät yrityksen tavoitteisiin ja liiketoiminnan ytimeen.

Lisää kysyntää

Ifolor on Pohjoismaiden suurin toimija kuvatuotealalla. Yritys kiinnostui sisältömarkkinoinnista, kun tuli tarve luoda lisää kysyntää.

Ifolor on kulkenut pitkän tien kuvatuotebisneksessä ja joutunut uudistumaan maailman muuttuessa. Aikaisemmin asiakas lähetti täyden filmirullan ja sai paluupostissa kuvat ja uuden, ilmaisen filmirullan tilalle. Nyt Ifolor saa tulonsa perinteisten valokuvien lisäksi toisenlaisten kuvatuotteiden myynnistä, kuten kuvakirjoista, korteista, kalentereista ja kuvatauluista.

Televisio on ollut markkinoinnissa pääkanava. Sen lisäksi Ifolor on käyttänyt menestyksekkäästi myös esimerkiksi hakukonemainontaa ja sanomalehti-ilmoittelua.

‒ Nyt television merkitys markkinointikanavana vähenee. Televisio toimii Suomessa vielä hyvin, mutta esimerkiksi Ruotsissa tilanne on jo toinen. Se ei enää tuota niin paljon osumia kuin ennen. Myös hakukonemainonnasta alkavat tehot loppua, sillä saamme koko ajan vähemmän kävijöitä suhteessa panostukseen. Hakukonemainonta toimii, mutta kustannustehokkuus laskee, Ifolorin markkina-aluejohtaja Pekka Ketonen sanoo.

Tilanne herätti Ifolorin kiinnostuksen sisältömarkkinointia kohtaan.

‒ Suomalaiset tietävät jo aika hyvin mistä saa kuvakirjan. Jos ideana on ostaa tupaantuliaislahja tai kiva lahja isovanhemmille, silloin harvemmin tulevat mieleen meidän tuotteet, Ketonen sanoo.

Merkityksellistä sisältöä

Ifolor saa normaalin liiketoiminnan yhteydessä paljon käytännön tietoa siitä, miten tuotteet ovat ilahduttaneet tai auttaneet asiakkaita. Esimerkit antavat ideoita myös sisältömarkkinointia ajatellen.

‒ Asiakaspalveluun tulee kirjeitä, joissa kerrotaan esimerkiksi siitä, miten kuvakirja auttoi muistuttamaan Altzheimerin tautia sairastavaa isoäitiä lapsenlapsista.

Ketonen uskoo hyödyllisen sisällön voimaan. Yrityksen tie sisältömarkkinoinnin suhteen on vasta alussa, mutta tulevaisuudessa tällainen sisältö voisi olla esimerkiksi kuvaamiseen liittyvistä perusasioista kertomista.

‒ Kuka kertoo asiakkaille, mikä on pikseli tai paljonko pikseleitä tarvitaan? Jos asiakas ymmärtää kuinka hyvä kuva tulee kännykästä ja minkä kokoisen taulun siitä pystyy tekemään, tämän tiedon jakaminen hyödyttää molempia, Ketonen pohtii.

Ifolorissa kiinnitetään tänä vuonna huomiota myös siihen, että asiakkaiden saama sisältö sopii mahdollisimman hyvin heidän tilanteeseensa. Jos asiakas on juuri ostanut yrityksen tuotteita, hän ei saa heti seuraavana päivänä tavallista mainoskirjettä, vaan saattaa saada tulevaisuudessa esimerkiksi vinkkejä kuvien järjestelyyn.

Tai jos ostohistoriasta selviää, että asiakas ostaa kuvatuotteita joka vuosi vain ennen joulua, häntä lähestytään eri tavalla kuin usein ostavia.

Matti Lintulahti varoittelee, että sisältömarkkinoinnilla ei kannata odottaa pikavoittoja, vaan kyse on pitkäjänteisestä työstä.

‒ Ensin on rakennettava sisältömarkkinoinnin perustaa eli asiakasymmärrystä, strategista näkemystä ja tavoitteita mittareineen. Kun ne ovat kunnossa, pikavoitotkin ovat mahdollisia, Lintulahti sanoo.

Tätä perustaa myös Ifolor oli jo lähtenyt rakentamaan, kun se julkaisi ennen joulua nettisivuillaan ja myöhemmin myös uutiskirjeessä sisältöhitiksi nousseen jutun. Sen aiheena oli ”5 vinkkiä parempiin joulukorttikuviin.”

Ensimmäisen viikonlopun jälkeen sivulla oli 5 000 käyntiä ja koko joulusesongin aikana 14 000 käyntiä. Artikkelisivun kautta sisään tulleet päätyivät ostamaan yhteensä 6 000 eurolla kuvatuotteita.

Juttu pohjautuu Mainostajien liiton Tee tulosta sisältömarkkinoinnilla -seminaarin puheenvuoroihin.

Hyviä käytäntöjä

”Markkinointiosaston ulkopuolelta on vaikea löytää sisällöntuottajia. Siksi haastattelemme omaa väkeä jostain aiheesta ja kirjoitamme jutun itse. Opettelimme, miten voimme tuottaa tunnissa lyhyen jutun.”

Markkinointiviestinnän suunnittelupäällikkö Hanna Korpela, Tikkurila

”Aloitimme sisältömarkkinoinnin omista nettisivuista. Sitten laitamme sähköpostit kuntoon. Vähitellen ryhdymme tekemään jatkuvaa sisältöä ja sen jälkeen alamme ottaa kantaa asioihin.”

Markkina-aluejohtaja Pekka Ketonen, Ifolor

”Kun teemme laajempaa blogiyhteistyötä, blogiin tulee esimerkiksi vain yksi kuva maalien avulla toteutetusta lopputuloksesta. Jos lukija haluaa tietää lisää, hänet ohjataan blogista Tikkurilan sivuille.”

Markkinointiviestinnän suunnittelupäällikkö Hanna Korpela, Tikkurila

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. 

Puku päällä haetaan johtajan paikkaa, muihin myyntialan tehtäviin riittää rennompi pukeutuminen. Siinä bisnespukeutumisen konsultti Tuija Kauppisen perussääntö työpaikkahaastatteluun. Ulkoinen olemus on osa ammattitaitoa, kannattaa siis olla osaamisensa näköinen.

Artikkelin on kirjoittanut Piia Kunnas. Juttu on julkaistu Myynti & Markkinointi -lehdessä 3/2015. Tutustu Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten liittoon. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Myyntialan tehtävissä toimivilla miehillä rennompi pukeutuminen, smart casual, tarkoittaa hyvälaatuista pikkutakkia, jonka parina olevat housut voivat olla eri materiaalia. Naisilla asu voi olla jakku ja bisnesfarkut, suorat housut tai bisneshame. Bisnesfarkuilla tarkoitetaan tummia, tasavärisiä ja ehjiä farkkuja.

Asun materiaaleissa ja värissä tulisi huomioida sesonki eli kevät-kesä tai syksy-talvi. Kauppisen mukaan suomalaisten yksi pukeutumissynti on se, ettei muisteta vaihtaa keväällä vaaleampiin väreihin ja kevyempään materiaaliin.

‒ Jos toukokuussa menee työpaikkahaastatteluun mustiin pukeutuneena, ei anna kovin valoisaa kuvaa itsestään.

Eräs työnhakija meni haastatteluun yllään uusi, pitkä hame. Kuinka ollakaan, haastattelupaikan pihassa autosta noustessa hameesta irtosi nappeja. Nainen meni haastatteluun langat törröttäen.

Rekrytointikonsultti Jaana Toppari sanoo kiinnittävänsä huomiota hakijan pukeutumiseen, hiuksiin ja koko habitukseen. Jos pukeutuminen on hyvästä syystä jotenkin poikkeava, siitä kannattaa mainita.

‒ Minulle on tullut haastatteluun henkilö motoristivaatteissa. Toisen kerran hakija kertoi tavallista rennomman pukeutumisensa syyksi sen, että hän tuli suoraan työpaikan virkistyspäivästä, Toppari muistelee.

Tulomatkalla irronneista napeista kannattaa siis kertoa avoimesti tapaamisen alussa.

Tuija Kauppinen kehottaa panostamaan laatuun. Naisilla se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jakun alle ei laiteta halpavaateketjun T-paitaa. Miehillä kauluspaita on laadukasta puuvillaa ja kaulus on sopivan kokoinen kasvoihin ja kaulan leveyteen nähden.

Entä kengät? Laadukkaat nahkakengät ovat parhaat, naisilla kengissä tulee olla hieman korkoa. Unohda tennarit ja kuluneet jalkineet.

Yleensä kannattaa siis tehdä itsestään mahdollisimman edustavan näköinen, paitsi jos olet hyvin kaunis. Tuija Kauppinen kertoo amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan kauniin naisen ei kannata laittaa ansioluetteloon parasta kuvaa itsestään tai kuvaa ollenkaan. Suurin osa henkilöstöhallinnossa hakemuksia käsittelevistä työntekijöistä on nimittäin naisia. Kateus voi saada heidät ottamaan pinkasta seuraavan ehdokkaan.

‒ Jos on hyvin kaunis, tasoa kannattaa madaltaa olemalla hyvin asiallinen. Silloin on oltava tarkkana sen kanssa, ettei korosta mitään liikaa. Komeille mieskandidaateille näin ei tutkimuksen mukaan tapahdu. Imagolla on siis väliä ja täytyy osata pelata tämä peli oikein, Kauppinen sanoo.

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.

Kaikki työt, jotka kone tekee nyt tai tulevaisuudessa paremmin kuin ihminen tai jotka on halvempaa teettää ulkomailla, ovat vaarassa hävitä Suomesta. Inhimillistä vuorovaikutusta kone ei ainakaan kovin nopeasti korvaa.

Tämä artikkeli on julkaistu Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTOn Toimi-lehdessä. Tekstin on kirjoittanut Katariina Krabbe. Tutustu ammattiliitto ERTOon »

Työelämä on syvässä murroksessa. Teknologinen kehitys – digitalisaatio ja automatisaatio – ovat muuttaneet ja muuttavat kaiken aikaa työtämme. Kansainvälinen kilpailu tiukentuu entisestään.

”On tunnettu tosiasia, että teollisuustuotantoa on viimeisen 10–15 vuoden aikana siirretty Kaukoitään, mutta vähemmän on puhuttu siitä, että tietotekniikka on mahdollistanut myös monien muiden tehtävien siirron halvemman työvoiman maihin”, toteaa tutkimuspäällikköAntti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta.

Jos siis ennen siirrettiin kokonaisen tehtaan tuotanto ulkomaille, nyt mikä tahansa prosessi voidaan hajauttaa koska tahansa eri puolille maailmaa. Jokainen työvaihe toteutetaan siellä, missä se hoidetaan tehokkaimmin ja halvimmin.

”Teolliset prosessit pirstoutuvat ja digitaaliset, internetpohjaiset taloudet kehittyvät. Se vaatii aivan uudenlaista osaamista”, sanoo Teppo Turkki, Finpron Finland’s Trade and Innovation Officen päällikkö Taiwanissa.

Suomessa ei Turkin mukaan edes tajuta Aasian dynaamisuutta. ”Aasia kilpailee kiihtyvässä hyperkilpailutilanteessa sekä tehokkuudella että innovaatioilla.”

Vaaravyöhykkeellä ­– häviämisuhan alla – ovat kaikki sellaiset työt, jotka kone voi tehdä paremmin ja tehokkaammin kuin ihminen. Teollisen kokoonpanotyön ohella häviäjiä löytyy monista keskipalkkaisten toimihenkilöiden töistä.

”Sellaiset tehtävät, jotka ovat suhteellisen rutiiniluontoisia sekä toistuvia ja johon voidaan määritellä säännöt, ovat melko helposti koneiden korvattavissa. Esimerkiksi taloushallinnon alalla on paljon tällaisia tehtäviä”,  Antti Kauhanen sanoo.

Toistaiseksi monet hallinnolliset tehtävät ovat kuitenkin automatisoitumisen sijaan vain siirtyneet jonkun muun tehtäväksi. Esimerkiksi toimistosihteerien ja assistenttien töitä on siirretty korkeasti koulutettujen ja hyväpalkkaisten asiantuntijoiden sekä johtajien tehtäväksi.

”Työmatkoihin liittyvät varaukset ja laskutus ovat siirtyneet asiantuntijoille. Sairaaloissa ylilääkärit tai -hoitajat joutuvat tekemään paljon hallinnollisia tehtäviä, jotka ennen teki toimistosihteeri”, Kauhanen kertoo.

”Asiantuntijat turhautuvat tehtäviin, jotka eivät heitä kiinnosta, joita he eivät osaa ja jotka toistuvat kohtuullisen harvoin. Syntyy sutta ja sekundaa, kun taas kulloinkin tarvittavat järjestelmät hyvin tunteva hallintoammattilainen pystyisi tekemään samat tehtävät paljon tehokkaammin, pienemmällä palkalla ja kerralla oikein”, vanhempi tutkija Anu Järvensivu  Työterveyslaitokselta ihmettelee. ”Kannattaisi vapauttaa asiantuntijat omiin töihinsä.”

Sellaista työtä, josta on aiemmin maksettu palkkaa, on siirtynyt kuluttajien tehtäväksi. Pankkiautomaatit hävittivät pankkitoimihenkilöt jo 1990-luvulla, internet on syönyt leivän matkatoimistovirkailijoilta ja nyt jopa kaupan kassojen tehtävät näyttävät siirtyvän kuluttajille.

Vaikka kokonaiset ammattikunnat eivät häviäisikään, tehtävät muuttuvat­. Inhimillistä vuorovaikutusta vaativia töitä on vaikeampi siirtää koneille tai ulkomaille, mutta niihin liittyviä työvaiheita kyllä.

– Sairaalassa tarvitaan yhä hoitajia, mutta esimerkiksi röntgenkuvia tuskin kukaan enää tulevaisuudessa tulkitsee Suomessa, koska se voidaan tehdä aivan yhtä hyvin jossain halvemman työvoiman maassa, Kauhanen sanoo.

Työmarkkinoita uhkaa jakautuminen kahtia. Tarvitaan entistä enemmän korkeakoulutettuja huippuosaajia kehittämään innovatiivisia kasvuyrityksiä globaaleille markkinoille – ja entistä enemmän matalapalkkaisen palvelutyön tekijöitä.

”Euroopassa arviolta kaksi kolmasosaa tulevaisuuden työpaikoista on palvelusektorilla, ja noin neljännes työpaikoista vaatii korkean koulutuksen ja huippuosaamista”, Teppo Turkki sanoo.

”Erikoisosaamisella myös työntekijät voivat saada hyvää palkkaa – vaikkapa hyvä putkimies työllistyy kyllä.”

Nykyisillä keskipalkkaisilla toimihenkilöillä on kaksi vaihtoehtoa: on joko kouluttauduttava vaativampiin tehtäviin tai tyydyttävä osaamistasoaan yksinkertaisempiin tehtäviin ja vaatimattomampaan palkkaan.

”Todennäköisesti suurimmalle osalle on helpompaa siirtyä tehtäviin, joita vähemmän koulutetut ovat tehneet ennen. Toisaalta tehtävät ja niiden sisällöt eivät ole mikään luonnonlaki, vaan voi hyvinkin olla, että osaavampien henkilöiden käsissä aiemmin vähemmän tuottavina pidetyt tehtävät muuttuvat. Lyhyellä aikavälillä tilanne on kuitenkin haastava”, Kauhanen myöntää.

Näyttää siltä, että useimmat saavat tulevaisuudessa työstä entistäkin epävarmemman toimeentulon. Matalapalkkatöistä halutaan maksaa yhä vähemmän. Osa-aikaisuus lisääntyy ja määräaikaisuudesta on tullut pysyvä asiantila. Työt silppuuntuvat entisestään. Todennäköistä on, että niiden palkkatyötä tekevien määrä, jotka eivät tule palkallaan toimeen, kasvaa. Silloin sosiaaliturvan rakenteita olisi syytä muuttaa.

”Julkisessa keskustelussa toistetaan mantrana, että työelämä jakautuu kahtia, mutta meillä on kuitenkin edelleen matalat tuloerot ja työehtosopimusten yleissitovuus toimii hyvin. Työnantajien pitää jatkossakin maksaa käypä hinta työvoimastaan, eikä yhteiskunnan tehtävä ole alkaa paikata liian alhaista palkkaa”, toppuuttelee työministeri Lauri Ihalaisenerityisavustaja Jenni Karjalainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Toimeentulo-ongelmista kärsivät jo nyt kulttuurialan itsensä työllistäjät. Toimeksiantoina tehtävä työ lisääntyy kaiken aikaa ja itsensä työllistäjien määrä kasvaa. Työn tekemisen muodot myös monipuolistuvat siten, että osa tulosta voi tulla palkasta ja osa yritystoiminnasta. Väliin voi tulla esimerkiksi apurahakausi tai opiskelua.

”Työurat muuttuvat mosaiikkimaisiksi, vaikka kaikki menisi hyvin ja suunnitellusti”, Karjalainen kiteyttää.

Palkkatyö ja yrittäjyys on kuitenkin lainsäädännössä erotettu toisistaan, jolloin joustava siirtyminen näiden välillä on vaikeaa tai mahdotonta ilman, että riskinä on putoaminen sosiaaliturvan ulkopuolelle.

”Pikaisimmin helpotuksia itsensä työllistäjien asemaan voitaisiin saada tuomalla joustoja YEL-järjestelmään sekä ennakkoverojen maksatukseen”, Karjalainen sanoo.

Sama ryhmä, jolle toimeentulo on suurin ongelma, oli kuitenkin Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan myös kaikkein tyytyväisin työhönsä.

”Vapaus päättää omasta työstään ja työn mielekkyys koettiin tärkeäksi toimeentulon epävarmuudesta huolimatta. Itse asiassa pitäisi miettiä, miten myös palkansaajien työtyytyväisyys saataisiin samalle tasolle.”

Vaikka pakkoyrittäjyydestä puhutaan paljon, Anu Järvensivu näkee tulevaisuuden työelämässä valoa juuri itsensä työllistämisessä. Hän on tutkinut ihmisten selviytymistä työelämän muutoksista.

”Huonoin selviytymisstrategia on sinnitellä loputtomiin epätyydyttävässä työsuhteessa. Se johtaa lopulta sairastumiseen. Pitäisi mieluummin keskittyä näkemään ja etsimään mahdollisuuksia ja tehdä rohkeita irtiottoja. Itsensä työllistämisen kautta ihmiset pystyvät keskittymään ydinosaamiseensa ja saamaan työhön mielekkyyttä.”

Järvensivun mielestä paras tapa pärjätä muuttuvassa työelämässä onkin kyky johtaa itseään ja omaa elämäänsä. Hän näkee myös työelämän katkokset hyödyllisinä ja arvokkaina.

”Arjen kiireelle ja kuormittavuudelle sokeutuu helposti. Katkostilanteessa pystyy irtaantumaan arjen pyörityksestä ja horisontti laajenee. Monet pystyvät tällaisessa tilanteessa keksimään, mitä todella haluaisivat tehdä niin, etteivät lopeta eläkeiässäkään. Työstä tulee silloin intohimoista tekemistä, mikä on aivan eri pohjalla kuin sinnittely ja jatkuva epävarmuus.”

Jos työura näyttää epävarmalta koulutetun toimihenkilönkin näkökulmasta, vielä vaikeampi tilanne on työmarkkina-asemaltaan haavoittuvilla. Haavoittuvien ryhmään kuuluvat nuoret, maahanmuuttajat, osatyökykyiset, vammaiset ja pitkäaikaistyöttömät.

”Itse asiassa eurooppalaisen näkemyksen mukaan työmarkkina-asemaltaan haavoittuviksi tulkitaan lähes kaikki. Vain korkeasti koulutetut, terveet, valkoihoiset, nuorekkaan keski-ikäiset miehet ovat turvassa työmarkkinoilla”, hymähtää Helka Raivio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Hän on projektipäällikkönä työelämäosallisuuden hyvät käytännöt Euroopassa -hankkeessa. Hankkeessa on pyritty määrittelemään, mitä osallisuus suhteessa työelämään oikein olisi.

”Siihen kuuluvat taloudelliset resurssit, toiminnallinen ulottuvuus ja sosiaalisesti merkitykselliset suhteet.  Syrjäytyminen koostuu samoista elementeistä. Taloudellisesta vajauksesta seuraa toiminnallinen vajaus, koska ei ole varaa olla yhteiskunnan jäsenenä. Silloin myös osallisuus erilaisissa ryhmissä vähenee.”

Aito osallisuus työelämässä tarkoittaa palkkatyötä. Osallisuutta kuitenkin pyritään parantamaan useimmiten erilaisilla sosiaalipalveluilla, kuten kuntouttavalla työtoiminnalla tai työpajatoiminnalla, joissa tehdään myös palkatonta työtä.

”Vammaisten avotyötoiminnassa ja pitkäaikaistyöttömien kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään taloudellisestikin tuottavaa työtä ilman palkkaa”, Raivio sanoo.

Euroopassa on monessa maassa, esimerkiksi Hollannissa, Tanskassa sekä Isossa-Britanniassa, vahvistunut käytäntö, että saadakseen sosiaalietuuksia on tehtävä palkatonta työtä. Esimerkiksi Englannissa pitkäaikaistyöttömät tekevät Raivion mukaan suuren osan kolmannen sektorin työstä palkattomasti ja etuuksien menettämisen uhalla.

Samaa ajatusta on tuotu Suomeenkin. Jos palkaton työ on yhä useamman ainoa vaihtoehto ja palkatonta työvoimaa on tarjolla entistä enemmän, on vaarana, että iso osa matalapalkkatöistä siirtyy palkattomasti tehtäväksi.

Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa pitkäaikaistyöttömän mahdollisuuksia työllistyä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli kuitenkin joulukuussa 232 000 ja TE-toimistoihin ilmoitettuja avoimia työpaikkoja kuun lopussa 24 700. Siten pelkästään yksilöiden työllistymismahdollisuuksiin keskittyvät toimenpiteet eivät riitä työllisyyden parantamiseksi.

”Kyse ei ole siitä, etteivätkö ihmiset hakeutuisi etuuksilta töihin. Jos tavoitteena on lisätä työllisyyttä, pitäisi lisätä työvoiman kysyntää. Työ on jo YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan ihmisen sosiaalinen oikeus, ja sellaisena se pitäisi nähdä myös työvoimapolitiikassa.”

Raivion mielestä työvoiman kysyntää voisi lisätä esimerkiksi käyttämällä julkisten hankintojen ja tarjouskilpailujen ehtoina entistä enemmän sosiaalisia ja työllistäviä kriteereitä. Myös sosiaalisten ja yhteiskunnallisten yritysten lisääntyminen edistäisi vaikeasti työllistyvien mahdollisuuksia työmarkkinoilla.

”Talouden ja teollisuuden vihertymisessä voisi olla mahdollisuuksia. Eettinen ja sosiaalisesti vastuullinen kuluttaminen kasvaa. Osa yrittäjistä ymmärtää jo nyt kestävän ja eettisen tuotannon, kuten kotimaisten raaka-aineiden käytön sekä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisen kilpailuetuna.”

Työmarkkinoiden murros ei mene odottamalla ohi. Kysymys on kuitenkin siitä, millaisen yhteiskunnan me haluamme, millaisia sopimuksia haluamme ja miten paljon sääntelyä haluamme.

Vaikka globaali kilpailu ja markkinavoimat näyttäytyisivät miten armottomina, Suomi on edelleen yhteiskunta, jossa työmarkkinoiden asioista sovitaan kolmikantaisesti, työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välisin neuvotteluin.

”Suomessa asiat muuttuvat hallitusti, eivätkä kovin nopeasti kolmikantaisen sopimisen ansiosta. On sovittu, että työvoimapolitiikkaa tehdään sopimalla yhteisistä pelisäännöistä, jolloin minkään tahon agenda ei sellaisenaan mene läpi”, Jenni Karjalainen muistuttaa.

Silti sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on järkevintä suhtautua vääjäämättä tuleviin muutoksiin mahdollisuutena ja etsiä avoimesti uusia ratkaisuja.

”Suomessa on hyvä koulutusjärjestelmä ja osaamisen taso, ja paljon aloja, joilla menestyminen globaalissa kilpailussa on mahdollista”, Etlan Antti Kauhanen uskoo.  Hän mainitsee  koulutuksen, terveydenhoidon, elintarviketurvallisuuden sekä biotalouden esimerkkeinä aloista, joissa Suomella olisi menestymisen mahdollisuuksia.

Yksilön kannattaisi sen sijaan miettiä hänen mielestään tulevaisuutta enemmän tarvittavien taitojen näkökulmasta kuin toimialan tai ammatin näkökulmasta.

”Kannattaa miettiä, mitä kone ei kovin helposti opi. Kaikki vuorovaikutukseen liittyvät, inhimilliset tehtävät, joista ei voi etukäteen sanoa, miten missäkin tilanteessa olisi toimittava, säilyvät vielä pitkään. Myyntityössä, koulutuksessa, johtamisessa ja informaation välittämisessä on paljon elementtejä, joissa kone ei vielä pitkään aikaan voita ihmistä.”

Trendityöryhmän loppurapotti valmistui

Työ- ja elinkeinoministeriö perusti syksyllä 2011 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää  työmarkkinoiden muutostrendejä, niiden vaikutuksia ja tarvittavia jatkotoimia. Niin sanottuun trendityöryhmään kuului perinteisen kolmikannan lisäksi työelämän tutkijoita. Jyrki Kataisenhallitusohjelman mukainen työryhmä julkaisi loppuraporttinsa tammikuussa.

”Palkansaajapuoli olisi halunnut lisätä työsopimuslakiin sisältyvään työsuhteen määritelmään olettaman, että alisteisessa asemassa tehty henkilökohtainen työ tulkittaisiin työsuhteeksi, ellei muuta osoiteta. Työnantajapuoli tyrmäsi ehdotuksen täysin”, työryhmän puheenjohtaja Jenni Karjalainen kertoo.

Siksi johtopäätöksiin on kirjattu ainoastaan, että työlainsäädännön muutostarpeista on esitetty erilaisia näkemyksiä.

”Se oli isointa, mitä tästä asiasta pystyttiin yhdessä kirjaamaan.”

Työryhmä pääsi kuitenkin yhteisymmärrykseen siitä, ettei itsensä työllistäjiä varten ole syytä rakentaa erillislainsäädäntöä palkansaajien ja yrittäjien kategorioiden väliin. Lainsäädäntöä olisi työryhmän yhteisen näkemyksen mukaan kehitettävä siten, että kahtiajakautuneilta työmarkkinoilta vältyttäisiin.

Naiset työskentelevät miehiä enemmän määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa vastoin tahtoaan. Siksi työvoiman käyttötapojen vaikutuksia on työryhmän mukaan jatkosakin arvioitava myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Mahdollisimman toimivat ja tasa-arvoiset työmarkkinat ovat kaikkien osapuolten yhteinen tavoite.

Työ menettää merkitystään

Jos mielekästä työtä ei ole saatavilla, palkkatyö menettää merkitystään ihmisten elämän ja identiteetin muodostuksen pääsisältönä. Jatkuva talouskasvukaan ei ole kaikkien mielestä tavoiteltava asia.

Downshiftaajat hyppäävät tai ovat jo hypänneet oravanpyörästä – toiset tekevät sen omasta halustaan, toiset pakosta.  Osa keskittyy entistä eettisempään, ekologisempaan ja yhteisöllisempään elämään, jossa työstä saatava palkka on vain pieni osa tulonmuodostusta. Jos rahaa on vain vähän käytettävissä, vaihtotalous, aikapankit ja paikallisvaluutat kasvattavat merkitystään. Kierrättäminen, naapuriapu ja oman ruuan viljely täydentävät toimeentuloa.

Palkkatyön ulkopuolellakin on mahdollista olla tuottava yhteiskunnan jäsen. Esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan piirissä erilaisissa kansalaisjärjestöissä voidaan tehdä paljon yhteiskunnan kannalta arvokasta ja tuottavaa työtä, vaikkei siitä palkkaa maksetakaan.

Elämänsisältö, identiteetti ja yhteen kuulumisen kokemus voivat perustua moneen muuhunkin asiaan kuin työhön.