Oikeiden ihmisten tunteminen on tunnetusti tärkeää työelämässä. Verkostojen merkitys on nykyisillä työmarkkinoilla jopa korostunut entisestään. Potentiaalisen työnantajan löytyessä yhä useammin piilomarkkinoilta, kannattaa verkostoitumisen keskeiset pelisäännöt pitää mielessä.
Tutkimusten mukaan enää noin neljäsosa suomalaisista työllistyy työpaikkailmoitukseen vastaamalla. Valtaosa rekrytoinneista tehdään siis niin sanotuilla piilomarkkinoilla, joilla työnhakijan oma aktiivisuus ja verkostoitumiskyky ratkaisevat paljon.
Rekrytoija hyödyntää verkostojaan monipuolisesti
Opteamin rekrytointikonsultti Antonio Mikkonen kertoo työnhakijaverkostojen olevan rekrytoijille tärkeitä. Vaikka verkostoista poimittavien henkilöiden osuutta kaikista rekrytoitavista hakijoista on vaikeaa arvioida prosentuaalisesti, on osaavilla työnhakijoilla tärkeä kumppanirooli sekä rekrytointiyritysten että työnantajien sidosryhminä. Hakijoita kategorisoidaan ja käydään läpi aktiivisesti, jotta työnantajien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin voitaisiin vastata mahdollisimman tehokkaasti.
Rekrytointiyrityksille verkostojen merkitys korostuu sitäkin kautta, että niiden asiakkaat – eli työnantajayritykset – arvostavat monipuolisia verkostoja yhteistyökumppaniaan valittaessa. Siten verkoston laajuus voi olla valttikortti sekä rekrytoijalle että työnhakijalle.
Mikkosen mukaan verkoston käsitettä kannattaa laajentaa siten, ettei sitä ymmärretä yhdeksi ainoaksi hakutietokannaksi tai CV-pankin synonyymiksi. Rekrytointikonsultin näkökulmasta esimerkiksi LinkedIn-verkostot ja kollegoiden verkostot ovat monesti hyviä kanavia sopivien hakijoiden löytämiseen. Ilmoituksia jaetaan Opteamilla sisäisesti, jolloin rekrytointikonsulttien henkilökohtaisia verkostoja ikään kuin lainataan kollegoiden käyttöön.
Verkoston laajuus ei ole tärkein asia
Huolimatta laajan verkoston hyödyistä, on verkoston laatu molemmin puolin tärkeämpää kuin kontaktien määrä. Hakijat näkevät usein verkoston kasvattaminen suoraviivaisena työnä, jossa kerätään mahdollisimman paljon kontakteja. Tämä on ymmärrettävää, sillä useat työnhakuoppaat kehottavat työnhakijoita kasvattamaan verkostojaan systemaattisesti, suunnitelmallisesti ja monikanavaisesti. Neuvo ei ole varsinaisesti huono, mutta yksiulotteisesti tulkittuna se kohdistaa huomion herkästi vääriin asioihin.
Kontaktista ei lähtökohtaisesti ole kummallekaan osapuolelle hyötyä, jos osapuolet eivät oikeasti tunne toisiaan edes ammatillisesti. Verkostot ovat rekrytoijallekin vahvasti henkilökohtaisia, ja siksi ennestään tuntemattomat henkilöt eivät tuo esimerkiksi rekrytointikonsultin some-verkostoon lisäarvoa. Verkostoissa painottuukin henkilöiden välisten suhteiden aitous ja syvyys, joilla voidaan mitata verkoston laatua.
Verkostoituminen on taitolaji
Miten sitten verkostoidutaan oikein? Kuten sanottu, keskeistä verkostoitumistyössä on suhteiden henkilökohtaisuus. Verkostoituminen ei siis ole pelkkää käyntikorttien tai some-kontaktien keräämistä, vaan ihmisiin tulee pyrkiä tutustumaan. Uusiin ihmisiin tutustuminen on helpointa, jos kontaktiin on jokin muukin syy kuin verkostoituminen – kuten esimerkiksi yhteistyöehdotus.
Verkostoituminen nähdään usein työnhaun pohjatyönä. Kontaktien vaalimista ei kannatakaan aloittaa vasta työnhaun ollessa itselle ajankohtaista. Kiinnostaviin organisaatioihin voi olla yhteydessä, vaikka ne eivät tiettävästi etsisikään uusia työntekijöitä juuri silloin. Valmis kontakti toimii hyvänä pohjana keskustelulle jatkossa.
Verkostoitumiseen ei ole yhtä oikeaa kanavaa. Monista uraoppaista tuttuja verkostoitumisen foorumeja ovat messut ja seminaarit. Sosiaalisen median foorumit ovat puolestaan esimerkkejä arkisemmasta verkostoitumisesta. Oma asiansa on sisäinen verkostoituminen oman työpaikan sisällä. Tukijat oman uran edistämiseen löytyvät usein lähiverkostosta, ja siksi verkostoitumistyötä ei kannata lopettaa työnhaun päätyttyä. Kollegoiden tai esimiesten antama positiivinen palaute voi merkitä työnhaussa paljon esimerkiksi suositusten muodossa.
Kenties tärkein muistettava asia verkostoitumisessa on se, että voidaksesi odottaa muiden auttavan sinua, tulee sinun itse olla valmis auttamaan myös muita. Työntekijän pitää työnhaun ulkopuolellakin olla valmis jakamaan verkostojaan ja esittelemään tuntemiaan ihmisiä muille. Samalla syvennetään myös ammatillisia suhteita ja siten parannetaan omien verkostojen laatua.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista:
Työnhakija, unohda useimmat verkostoitumisvinkit – tässä on tärkein
Lähteet:
Haastattelu: Antonio Mikkonen, Opteam
Kaisa Välivehmas – Miten onnistut työnhaussa (Minerva)
Ritva Kattelus & Tom Jokinen – Uraopas (Gaudeamus)
Sitra