Suomalaisessa työnhaussa itseisarvoisen kiitosviestin lähettäminen rekrytoijalle ei ole kovin yleistä. Oikeassa paikassa lausutulla kiitoksella voi kuitenkin olla oma painoarvonsa osana työllistymistä.
Työnhaku voidaan nähdä viestinnällisenä prosessina, johon pätevät normaalit kulttuuriset käyttäytymissäännöt. Esimerkiksi ”kiitos” voi sanana kantaa erilaisia merkityksiä erilaisissa tilanteissa ja kulttuureissa. Monet työnhakuoppaat näkevät työnhakijan lähettämään kiitosviestin luontevana osana työhaastattelun jälkeistä viestintää.
Kiitosviestin lähettäminen työnhaun yhteydessä voidaan nähdä hyvin amerikkalaisena tapana. Ulospäin suuntautuneemmissa ympäristöissä korostuneen kohteliaalla viestinnällä on merkitys, joka ei työnhaussa välttämättä liiku luontevasti kulttuuristen rajojen yli. Ehkä juuri siksi kiitos jää suomalaisilta työnhakijoilta usein niin sanotusti piippuun, eli sitä ajatellaan, muttei sanota ääneen.
Kiitosviesti on teoriassa tärkeämpi kuin käytännössä
Työnhaun käytöskulttuuri vaikuttaa luonnollisesti siihen, miten rekrytoijat odottavat työnhakijan viestivän. Oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden ilmaisemista korostetaan usein tärkeänä osana hakijan menestymistä työnhakuprosesseissa, ja siksi kiitosviestin lähettäminen osoittaa teoriassa paitsi työnhakijan kohteliaisuutta myös aktiivisuutta.
Itseisarvoinen kiitosviesti toimii kuitenkin paremmin teoriassa kuin käytännössä. Vaikka kiitosviestejä arvostetaan hyvänä käytöksenä, eivät ne rekrytoinnin ammattilaisten mukaan vaikuta prosessin lopputulemaan. Niiden merkitys hakijoiden vertailussa voidaan nähdä jopa olemattomana. Yksi syy voi olla se, että kiitosviestejä lähetetään Suomessa hyvin vähän; valtaosa hakijoista jättää viestin lähettämättä.
Lisäksi rekrytoijat arvostavat työpaikkailmoituksessa annettujen viestintäohjeiden kunnioittamista. Jos hakijoille siis annetaan ymmärtää, että työhakemusta seuraava yhteydenotto tulee rekrytoijalta, kannattaa tätä neuvoa lähtökohtaisesti noudattaa. Osapuolten välinen viestintä tiivistyy työhaastattelun jälkeen luonnollisesti, mutta ennen sitä hakijan yhteydenottoon kannattaa olla oikeasti painava syy.
Kiitos painaa enemmän, kun sitä käyttää oikeassa paikassa
Kiitos on työnhaussa molemminpuolinen arvostuksen osoitus, ja huolellisen rekrytointiviestinnän merkitys onkin noussut keskeiseksi puheenaiheeksi esimerkiksi työnantajakuvan rakentamisessa. Monesti tämä pätee ennen kaikkea niihin hakijoihin, joita ei valittu. Onnistunut ”ei kiitos” voi maksaa itsensä takaisin monellakin eri tavalla.
Pelkän kiitoksen matala painoarvo pätee kuitenkin myös työnantajan tekemään rekrytoinnin jälkihoitoon. Työnhakija kaipaa rekrytoijan lähettämältä kiitosviestiltä yleensä palautetta ja perusteita, ei niinkään itse kiitosta. Avain onnistuneeseen kiitosviestiin – molemmin puolin – onkin juuri viestin sisältö, eikä niinkään kohteliaisuus. Kiitosviesti toimii silloin, kun sillä on jokin muukin selkeä funktio. Samaan tapaan kuin hakija odottaa rekrytoijalta palautetta, odottaa rekrytoija hakijoilta esimerkiksi hyviä kysymyksiä ja dialogisuutta.
Kaikesta edellä kirjoitetusta voisi päätellä, että kiitoksen lausuminen voi konkreettisesti hyödyttää lähinnä työnantajaa. Kiitos voi kuitenkin olla myös työnhakijalle painavampi sana, jos sitä käyttää oikeassa paikassa. Yksi paikka kiitokselle on varsinaisen rekrytointiprosessin ulkopuolella. Aktiivisen verkostoitumistyön yhteydessä jokaiselle tavatulle ihmiselle on kohteliasta lähettää lyhyt kiitosviesti, jossa ilmaisee, että tapaaminen on ollut kiinnostava. Samassa yhteydessä voi ilmaista omat urasuunnitelmansa ja tarjoutua tarvittaessa auttamaan vastapuolta tämän tavoitteiden toteutumisessa. Väitetään, että ihmisille voi syntyä luontainen haku auttaa toisiaan, kun henkilökemiat kohtaavat, ja tässä itseisarvoisella kohteliaisuudellakin on funktionsa.
Kiitosviestin vilpitön kohteliaisuus korostuu etenkin silloin, kun työnantajaa kiittää hylkäävän päätöksen jälkeen. Tässä onkin toinen paikka työnhakijan esittämälle kiitokselle. Jos rekrytoijalle syntyy tämän seurauksena edes lievä halu auttaa hakijaa jatkossa, ottaa kyseisen hakijan työnhaku ison askeleen eteenpäin pienen kiitoksen hinnalla.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista: Palaute työnhausta kannattaa aina pyytää – näin palautekeskustelu voi auttaa työnhakijaa
Lähteet:
Tuntematon työnhakija
Kaisa Välivehmas – Miten onnistut työnhaussa (Minerva)
Markku Kaijala – Rekrytointi (Alma Talent)
Ritva Kattelus & Tom Jokinen – Uraopas (Gaudeamus)