Työnhausta ja itsestään voi oppia paljon pyytämällä rekrytoijalta palautetta. Työnhakutaitojen oppiminen ei kuitenkaan ole palautteen pyytämisen ainut hyöty.
Työnhakijan passiivisuutta työnhakuun liittyvässä viestinnässä ei yleensä ole nähty hyveenä. Jos työnhakija aikoo erottua massasta ja jättää itsestään positiivisen kuvan, eivät odottelu ja hiljaisuus ole hyviä strategioita.
Työnhakijan yhteydenotto työnantajaan nähdään työnhakuohjeissa perustelluksi varsinkin työhaastattelun jälkeen, kun jotakin tärkeää on jäänyt epäselväksi tai sanomatta. Aktiivisen viestinnän ei kuitenkaan aina tarvitse liittyä rekrytointiprosessissa etenemiseen.
Työnantajat ovat viimeistään muutaman viime vuoden aikana heränneet palautteen antamisen tärkeyteen rekrytoinnissa. Varsinkin rekrytointiyritykset osaavat nykyään antaa palautetta jopa oma-aloitteisesti, ja työnhakijoita kehotetaan myös rohkeasti palautteen pyytämiseen.
Kun työmarkkinat ovat avautuneet palautekeskustelulle, kannattaa työnhakijan rikkoa hiljaisuus viimeistään rekrytointipäätöksen jälkeen – vaikka päätös olisi kielteinen. Työnhakupalaute kannattaa pyytää rekrytoijalta monestakin syystä.
Palautetta pyytämällä epätietoisuus hälvenee
Yleensä keskustelu työnhakijan yhteydenotosta rekrytoijaan liittyy työnhakijan epävarmuuteen hakuprosessin etenemisestä. Varsinkin pitkittynyt hiljaisuus rekrytointiprosessin aikana valaa perustan arvuuttelulle ja turhautumiselle.
Hakijan epätietoisuutta rekrytoinnin etenemisestä voi kuitenkin lieventää jo työhaastattelussa, joka on ensimmäinen palautteen pyytämisen foorumi. On täysin perusteltua kysyä työhaastattelun lopuksi, minkä ajan päästä työnhakija voi itse tiedustella rekrytoinnin etenemisestä, jos päätöstä ei kuulu. Tämä on paitsi keino alleviivata hakijan aitoa kiinnostusta haettavaa työtehtävää kohtaan myös hyvä tapa tehostaa omaa työnhakua. Jos työnhakija on mukana useammissa työnhakuprosesseissa samanaikaisesti, voi oma-aloitteisuus kielteisenkin päätöksen kampeamisessa auttaa työnhakijaa kohdistamaan energiansa muualle.
Mikäli haastattelija antaa jo lähtökohtaisesti ymmärtää, että rekrytointi tulee etenemään ainoastaan organisaation omasta aloitteesta, tietää työnhakija odottamisen olevan oikea strategia. Varmin tapa onnistua työnhaun viestinnässä onkin kysyä palautekäytännöistä rekrytoijalta suoraan ja menetellä vastauksen mukaisesti.
Palautekeskustelu kertoo motivaatiosta ja työelämätaidoista
Oma-aloitteinen yhteydenotto rekrytoijaan on työnhakijalle myös oiva tilaisuus pohjustaa mahdollista tulevaa yhteistyötä. Vaikka rekrytoijalle soittaminen työnhakuprosessin aikana johtaisi suoran kielteisen päätöksen saamiseen, tarjoaa tällainen puhelu mahdollisuuden avata keskustelu palautteen pyytämiselle. Samalla työnhakija voi osoittaa kiinnostuksensa vastaavia työmahdollisuuksia kohtaan tulevaisuudessa.
Palautteen pyytäminen kielteisen rekrytointipäätöksen jälkeen kertoo työnhakijan aidosta kiinnostuksesta rekrytoivaa organisaatiota kohtaan. Aktiivisuus tuo esiin työnhakijan motivaatiota, joka on rekrytoinnin ammattilaisten mukaan tärkein yksittäinen rekrytointipäätöksen osatekijä. Koska rekrytointeja tehdään enenevissä määrin työnantajien olemassa olevista verkostoista, voi tulevaisuuden työtarjous olla yhden tervehenkisen palautekeskustelun takana.
Myönteinen suhtautuminen kielteiseen rekrytointipäätökseen tuo myös esiin työnhakijan kykyä rakentavaan palautekeskusteluun. Tämä ei kerro ainoastaan työnhakijan asenteesta ja motivaatiosta, vaan myös hänen työelämävalmiuksistaan. Tietoon perustuvassa työelämässä esimerkiksi kehityskeskustelut ja ideointipalaverit ovat osa lähes jokaisen organisaation arkea, ja siksi työntekijän kyky antaa ja vastaanottaa palautetta ovat tärkeitä työelämätaitoja. Osaava rekrytoija panee tämän varmasti myös merkille.
Työnhakupalautteesta voi oppia
Rekrytoijalta saatavan palautteen kenties ilmeisin hyöty on oppiminen paremmaksi työnhakijaksi. Työnhaku on omanlaisensa vuorovaikutustilanne, joka vaatii tietynlaisia taitoja. Palautetta pyytämällä työnhakija voi saada arvokasta tietoa esimerkiksi esiintymisestään ja osaamisensa esiin tuomisesta. Kukapa olisi parempi palautteen antaja kuin rekrytoija, joka on sinua juuri hakemaasi työtehtävään harkinnut?
Palautteen arvo nähdään yleensä sen kautta, mitä työnhakijalta puuttui suhteessa haettuun tehtävään. On kuitenkin syytä muistaa, että palaute työnhausta auttaa löytämään myös työnhakijan vahvuudet. Jos työnhakija on kutsuttu työhaastatteluun, näkee rekrytoija hänessä varmasti merkittäviä vahvuuksia. Palautteen saaminen näistä vahvuuksista auttaa omien myyntikärkien hiomisessa tulevissa työnhakuprosesseissa.
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavasta artikkelista: Miksi sinunkin kannattaa ottaa yhteyttä työnantajaan.
Lähteet:
Alajärvi et al. (toim.) – Ammattilainen viestii (Sanoma Pro)
Kaisa Välivehmas – Miten onnistut työnhaussa (Minerva)
Caryl and Ron Krannich – Interview for Success (Impact Publications)
aTalent