Hyvä kielitaito on edelleen isossa roolissa työelämässä. Johanna Malinen kertoo Duunitorin vierasblogissa vinkkinsä siihen, kuinka kielitaitoa voi kartuttaa.
Sujuva kielitaito vie uralla eteenpäin
Maailmassa noin 1,5 miljardia ihmistä puhuu englantia. Kiina on toiseksi puhutuin kieli, sillä sitä osaa 1,1 miljardia ihmistä, joista suurin osa äidinkielenään. Espanjaa puhuu yli 400 miljoonaa ja ranskaa lähes yhtä moni. Näiden tilastojen valossa alkaa vaikuttaa selkeältä, että suomen kielen noin 5 miljoonalle taitajalle on hyödyllistä osata myös muita kieliä.
Suomalaisten kielitaito on maailman huipputasoa
Suomessa on perinteisesti opiskeltu ja osattu kieliä. Kouluvuosina tavallisesti vähintään englantia ja ruotsia, usein lisäksi yksi tai useampi vapaavalintainen kieli ja ehkä vielä aikuisena kielikursseja harrastuksena. Viime vuosina suomalaisten kielitaito vaikuttaa kuitenkin yksipuolistuneen: Esimerkiksi ylioppilaskokeissa englannin kirjoittaa lähes kaikki, mutta ranskan ja saksan kirjoittajien määrä on laskenut noin 60 prosenttia vuosien 2005 ja 2015 välillä.
Toisaalta moniin muihin maihin verrattuna suomalaisten kielitaito on edelleen varsin kehuttavalla tasolla. The Atlanticin mukaan vain yksi prosentti amerikkalaisista puhuu sujuvasti kieltä, jota he opiskelivat koulussa vieraana kielenä. Ranskalaisista ja espanjalaisista yli 40 prosenttia ei puhu lainkaan muita kieliä oman äidinkielensä lisäksi, kun taas suomalaisista yli 90 prosenttia puhuu suomen lisäksi yhtä tai useampaa kieltä.
Englanti on kielitaidon peruspilari
Onko kielitaitoa kuitenkaan enää tarpeellista määrittää vieraiden kielten määrällä? Englannista on muodostunut lingua franca, jota käytetään, kun yhteinen äidinkieli puuttuu. Vaikka muiden kielten opiskelu on vähentynyt, suomalaisten englannin kielen taito on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna erinomaista. Suomalaisten englannin kielen oppimista edistävät samat tekijät kuin muissa Pohjoismaissa: hyvä kouluopetus, matkustelu, teknologian käyttö sekä englanninkielisen popkulttuurin ja median vahva asema.
Hyvän englannin kielen taidon ansiosta suomalaiset ovat usein potentiaalisia työntekijöitä kansainvälisille organisaatioille, joiden työskentelykieli on tavallisesti englanti. Englannin kielen taidolta kuitenkin vaaditaan työelämässä paljon. Yritykset viestivät yhä enemmän englanniksi verkossa, eikä virheisiin usein ole varaa. Lisäksi työelämässä tarvitaan usein alakohtaista erityissanastoa, mutta hyvä peruskielitaito edistää uuden sanavaraston kartuttamista.
(Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.)
Sujuva englannin kielen taito on perusedellytys kansainvälisessä yhteistyössä ja pelkän englannin osaamisen turvin voi päästä työelämässä pitkälle. Jos kuitenkin tavoittelee uraa Euroopan ei-englanninkielisissä maissa tai Aasiassa, on paikallisten kielten opiskelu tarpeellista. Lisäksi monipuolisella kielitaidolla on edelleen arvoa, jota ei voi mitata kansainvälisen uran pituudella ja ylennysten määrällä. Usein ihmiset saa helpommin puolelleen, kun vähintään tervehtii heidän omalla kielellään tai yllättää vaihtamalla edes hetkeksi keskustelukumppanin kielelle.
Kuinka kieliä oppii?
Aamukahvin tilaamiseen riittävä sanasto ei valitettavasti riitä työympäristössä, mutta toisaalta kielen opiskelu on aina aloitettava alkeista. Vaikka usein ajatellaan, että lapset oppivat kieltä kaikista parhaiten, kielitaitoa voi hyvin kehittää myös kouluvuosien jälkeen. Aikuisilla on nimittäin kyky opiskella kieltä tehokkaasti ja tavoitteellisesti, minkä ansiosta uusia kieliä on mahdollista oppia nopeastikin.
Tehokkain tapa opiskella kieltä on ulkomailla asuminen. Kun kieltä kuulee jatkuvasti ympärillään ja arkielämä on pakko hoitaa opiskeltavalla kielellä, sujuva kielitaito kehittyy kuin itsestään. Vaivaton tie ulkomaille on opintoihin kuuluvat vaihto-opinnot tai työharjoittelu, mutta myös työskentely erilaisissa palvelualan tehtävissä tai kielikurssit vievät tuhansia suomalaisia ulkomaille vuosittain.
Jos elämäntilanne ei salli ulkomaille lähtemistä, kielitaitoa voi kehittää myös Suomessa. Kouluvuosien tai kielikurssien oppeja voi kerrata ja kohentaa lukemattomilla tavoilla. Kirjojen, sanomalehtien tai blogien lukeminen opiskeltavalla kielellä, sarjojen ja elokuvien tekstitykset vaihtaminen, matkoilla muiden reissaajien seuraan lyöttäytyminen, monissa suurimmissa kaupungeissa järjestettävät ”kielikahvilat”, podcastien kuunteleminen – tyyli on vapaa, kunhan kieltä käyttää aktiivisesti. Tärkeintä on muistaa, että kielten opiskelu vaatii vaivannäköä, jatkuvaa kertausta ja virheistä oppimista.
Johanna Malinen työskentelee kieliopintoja ja kansainvälistä koulutusta tarjoavalla EF Education Firstillä Lontoossa. Työ kansainvälisessä tiimissä on eri kielten ja kulttuurien täyttämää, sillä tiimin 16 jäsentä tekee töitä yhteensä 14 eri kielellä.