Sinua olisi todennäköisesti pidetty pähkähulluna, jos olisit 30 vuotta sitten ennustanut seuraavaa: Voit soittaa kenelle tahansa, minne päin maailmaa tahansa, taskuun mahtuvalla laitteella. Vempeleessä on tämän lisäksi mm. kartta, kompassi, taskulamppu, kamera, televisio, kaikki maailman kirjoitettu tieto etäyhteyden päässä ja vieläpä munakello. Ja sen tekniikka kehitettiin Suomessa!
Kännykkä ja internet muuttivat maailmaa, ihmisten käyttäytymistä ja sitä kautta työelämää peruuttamattomalla tavalla. Tällä hetkellä ympärillämme on menossa useita näihin verrattavia murroksia. Ne tulevat vaikuttamaan siihen, miten elämme ja miten teemme työtä. Tämä on ensimmäinen artikkeli juttusarjassa, jossa yritämme hahmottaa työelämän tulevaisuutta.
Työ muuttuu maailman mukana
Elämme kahden todella kovan kasvukäyrän aikakautta: sekä maailman väkiluvun kasvu että teknologinen kehitys ovat ennätysvauhdissa. Tämä muuttaa maailmaa ja luo uusia haasteita.
Ihmiset pakkautuvat kaupunkeihin. Maapallolla käytettävissä olevat resurssimme hupenevat. Vaadimme enemmän. Samaan aikaan talous on globalisoitunut. Samoin kilpailu. Meidän on siis oltava parempia. Saatava aikaan enemmän vähemmällä, pienemmässä tilassa ja laadukkaammin. Teknologian toivotaan olevan ratkaisu. Ja se tulee taas kerran muuttamaan tapaamme tehdä työtä.
Koneet ovat höyrykoneiden päivistä lähtien olleet ihmisiä tehokkaampia toistuvissa rutiinitöissä. Nyt koneet ottavat seuraavan askeleen, neljännen teollisen vallankumouksen, ja siirtyvät teollisuushalleista ja tietokoneista “älykkäisiin luoviin töihin”, pilveen ja joka puolelle ympärillemme.
Muutosvauhti on haaste kivikautisille aivoillemme. Kuinka pysymme mukana ihmisinä, organisaatioina ja yhteiskuntina? Teknologia antaa meille jo nyt paljon joustavuutta esimerkiksi etätöiden tekemiseen, mutta emme aina pysty muuttamaan omaa toimintaamme tarpeeksi nopeasti.
Ihmiset ihmisten töihin
Aikanaan höyrykoneiden käyttöönotto aiheutti pelkoa, lakkoja ja jopa mellakoita. Koneet mullistivat tavan tehdä töitä ja tekivät kokonaisia ammattikuntia turhiksi. Pyykkäreitä ei yhtäkkiä enää tarvittu.
Ihmiset pelkäävät nytkin töidensä puolesta. Teknologia siirtää työpaikkoja eri kohtiin. Mutta se ei ole välttämättä huono asia. Moni näkee tämän tilaisuutena muuttaa asioita taas parempaan. Höyrykoneet ja ensimmäinen teollinen vallankumous loivat mm. nykyaikaisen työväenliikkeen. Paransimme ihmisten oloja.
Tarvitsemme taas uusia järjestelmiä. Voimme siirtää ison joukon ihmisiä ihmisten töihin. Pois nuhjuisista halleista ja toimistoista auttamaan toisiaan, luomaan jotain uutta. Tuskin kukaan meistä haluaisi nyt palata aikaan, jolloin jonkun työ oli pyykätä 12 tuntia lakanoita käsin.
No mikä työtä sitten muuttaa?
Todennäköisesti työelämäämme ei tulevaisuudessa mullista kännykällä ohjattava kahvinkeitin, vaikka joidenkin mielestä se on varmasti työpaikkojen suurin sensaatio sitten post-it-lappujen keksimisen. Osa muutoksista tulee olemaan meille salakavalan huomaamattomia. Uutisjuttu ei olekaan ihmisen kirjoittama, automme tekoäly tekee päätöksiä puolestamme, koneoppiva ohjelmisto lähettää mainostoimiston asiakkaalle neuvoja automaattisesti, palkkaa ei maksakaan suoraan työnantaja vaan palvelun välittäjä, robotti imuroi kaupan yön aikana tai laitteesi varaosa tulostetaan liikkeen takahuoneessa vain sinun tilaustasi varten sen sijaan että se tilattaisiin Kiinasta. Itse asiassa, kaikki tämä on jo todellisuutta. Et ehkä vain ole huomannut?
Pitäisikö edes puhua työstä?
Jos teknologia lunastaa lupauksensa, tulemme todennäköisesti tilanteeseen, jossa ihmisiä on yhä enemmän, mutta tuotamme sen, minkä tarvitsemme, vähemmällä vaivalla. Nykyisen kaltaisia tuotannollisia töitä on silloin vähemmän. Se on haaste koko yhteiskunnalle.
Ehkä työ ei olekaan tulevaisuudessa ainoa toimeentulon peruste. Mitä sinä haluaisit tehdä elättääksesi itsesi, jos se voisi olla mitä tahansa? Hoitaisit lapsia? Maalaisit tauluja? Kehittäisit uusia palveluita? Ehkä osa meistä ei tulevaisuudessa saakaan perinteistä palkkaa ollenkaan vaan korvausta, kuten perustuloa, yhteisen hyvän olon edistämisestä.
Ainakin työelämä tulee varmasti joustavammaksi. Jotkut visiönäärit näkevät tulevaisuuden, jossa edes poliitikkoja ei enää tarvita laittaa töihin. Kehittyneet algoritmithan voivat tehdä dataan perustuvat ja yhteistä hyvää parhaiten edistävät päätökset yksinkin.
Lähteet:
Worldometer
Wikipedia
Sitra
Kela
Philips