Rakennusalalla menee lujaa ja alan toimihenkilöille on tarjolla paljon mielenkiintoisia tehtäviä. Tutustuimme alan rekrytoijan työhön, lue alta miten Värväämön toimihenkilörekrytoija Sonja varmistaa rekrytointien onnistumisen ja mitä vinkkejä hänellä on hakijoille.
Tämä artikkeli on toteutettu yhteistyössä Värväämön kanssa, joka tekee rakennusalan henkilöstöpalvelua ja suorarekrytointeja pääasiassa Uudellamaalla, Tampereella ja Oulun seudulla. Joulukuussa 2016 Värväämö käynnisti myös toimihenkilöiden rekrytoinnin!
Katso rakennusalan toimihenkilöiden avoimet työpaikat Värväämöllä »
”Työelämää pitäisi kehittää paremmaksi”
”Minua on aina kiinnostanut ihmiset ja se, mikä heitä motivoi”, Värväämön toimihenkilörekrytoinneista vastaava Sonja Vainio kertoo. ”Monissa paikoissa esimiestyö ja johtaminen ovat niitä kipupisteitä. Ihmisiin pitäisi uskaltaa luottaa ja pelon sijaan tulisi johtaa innostamalla. Siinä on hirveästi potentiaalia. Näen, että paremman johtamisen kautta se paljon puhuttu kannattavuusloikkakin olisi saavutettavissa”, hän toteaa. Vainio hakeutui henkilöstöhallinnon alalle, sillä hän halusin tehdä ihmisläheistä työtä, jolla on jokin merkitys. Tämä vei Vainion taloushallinnon tehtävistä ensin myyntitehtäviin ja lopulta HR:n pariin. Ennen Värväämöä Vainio työskenteli HR-tehtävissä IT-alalla, kunnes edellinen työnantaja aloitti yt-neuvottelut. ”Olin sitten yhteydessä Janneen, joka on yksi Värväämön perustajista, sillä tunsin Värväämön perustajat eräästä edellisestä työpaikastani. Janne kutsui heti käymään ja muutaman keskustelun jälkeen minulle tarjottiin tätä paikkaa”, hän kertaa. ”Mielestäni on hienoa, miten nopeasti täällä on saatu asioita aikaan.”
Värväämön liikevaihto on kasvanut parissa vuodessa lähes kahdeksaan miljoonan euroon. Kasvavan yrityksen seuraava askel on toimihenkilöiden tarjoaminen asiakasyrityksille, ja juuri tätä palvelua Vainio tuli joulukuussa 2016 taloon käynnistämään. ”Tämä on tärkeä lisä palvelutarjontaamme. Välitämme nyt työmiesten ja -naisten lisäksi työnjohtajia, rakennusmestareita ja myös muita toimihenkilöitä: myyntipäälliköitä, assistentteja tai esimerkiksi taloushallinnon osaajia.”
Hakija saa yhdellä hakemuksella kontaktin useampaan yritykseen
Miksi työnjohtajan, rakennusmestarin, rakennusinsinöörin tai muun rakennusalan ammattilaisen sitten kannattaisi seurata nimenomaan Värväämön avoimia työpaikkoja? ”Meiltä saa parhaimmillaan yhdellä hakemuksella kontaktin useampaan yritykseen samalla kertaa”, Vainio vastaa. Eli, vaikkei tiettyyn paikkaan tulisikaan valituksi, voi työpaikka silti löytyä nopeastikin. ”Meillä on koko ajan myös hiljaisia hakuja käynnissä. Asiakkaamme ovat pyytäneet meitä pitämään silmällä sopivia henkilöitä. Myyjämme keskustelevat asiakkaidemme kanssa heidän työntekijätarpeistaan jatkuvasti ja voimme ehdottaa hakijoita heille suoraan”, kertoo Vainio. ”Lisäksi haastattelen hakijoita paljon, ja minun on helppo katsoa, että hei, tuolla yrityksellä olisi tuollainen tarve juuri tällaiselle tyypille.”
Vainio on kokenut rekrytoija, jonka onnistumisprosentti on hyvin korkea. Miten hän tässä onnistuu? ”Olen todella tarkka siitä, miten hoidan koko rekrytoinnin ja minulla on hyvä ihmistuntemus”, hän kertoo. Vainion mukaan prosessit menevät yleensä pieleen silloin, kun ne tehdään kiireellä ja hätiköiden. ”Se on kurjaa sekä rekrytoivalle firmalle että työnhakijalle. Rekrytoijalla on iso vastuu.” Lue seuraavaksi miten prosessi etenee.
Hyvin hoidettu rekrytointi palvelee sekä hakijaa että työnantajaa
Suorarekrytointiprosessi lähtee käyntiin työpaikkailmoituksen julkaisusta. Kun hakemuksia alkaa tulla, Vainio valitsee haastateltavat ja sopii haastattelut. ”Henkilöhaastatteluiden avulla selvitän millainen hakijan persoona ja osaaminen on”, Vainio kertoo. Kokeneelle rekrytoijalle tulee Vainion mukaan hyvin nopeasti mielikuva siitä, kuka soveltuu kohdeyritykseen ja kuka ei. ”Kysyn aina hakijalta muun muassa sen, mitkä asiat ovat hänelle tärkeitä työn tekemisessä ja työnantajassa. Sitten mietin, että onko yritys sellainen, jota hakija arvostaa ja toisinpäin.” Haastattelun lisäksi Vainio käy läpi hakijan taustat, todistukset ja soittaa läpi tämän suosittelijat. Tämän perusteella hän muodostaa kokonaiskuvan.
Tavoitteena on saada hyvä match, jotta työnhakija ja työnantaja viihtyisivät mahdollisimman hyvin yhdessä. Tähän vaikuttaa se, millainen kulttuuri yrityksessä on ja miten yrityksessä toimitaan. Ja se, miten hakija toimii ja mikä hänelle on tärkeää. Prosessin lopuksi valitut henkilöt menevät asiakkaalle haastatteluun. Kokeneen rekrytoijan käyttö säästää asiakasyrityksen arvokasta aikaa huomattavasti.
Osaaminen ja vahvuudet ratkaisevat
Rakennusalalla on tällä hetkellä huutava pula insinööreistä ja rakennusmestareista. Mestareita ei koulutettu 90-luvulla juurikaan, mikä näkyy nyt. ”Monet eivät tällä alalla juuri hakemuksiin panosta, vaan heidät on aina soitettu töihin”, Vainio naurahtaa ja toteaa tämän olevan hänelle ihan ok. ”Käymme osaamista sitten haastattelussa läpi, ja tarvittaessa autamme myös CV:n tekemisessä.” Nuoremmille hakijoille Vainio vinkkaa, että uran alkuvaiheessa ansioluettelossa kannattaa mainita kaikki mahdollinen työkokemus, vaikkei se omalta alalta olisikaan. ”Haastattelijalle on tärkeää hakijan vahvuudet ja osaaminen. Harrastuksetkin kertovat ihmisestä paljon, jos työkokemusta ei ole vielä ehtinyt kertyä. Koulut on hyvä olla suoritettu, mutta en painota arvosanoja juurikaan.”
Rakennusalaa Vainio suosittelee mielellään kaikille. ”Alalla on valtavasti töitä tarjolla, ja tämä on tosi mielenkiintoista työtä. Moni kertoo, kuinka hienoa on nähdä oma kädenjälki ympärillään. Etenkin kasvukeskuksissa on alan töitä tarjolla vuosikymmeniksi eteenpäin”, hän summaa.