Mikä vaikuttaa taustalla esimerkiksi pääkaupunkiseudun suurten Audi ja Volkswagen Centerien toimintaan? VV-Auto on laittanut panoksia koulutukseen, mikä näkyy suoraan työntekijöiden osaamisessa. Täällä kaikilla on mahdollisuus oppia ja edetä!
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä VV-Auton kanssa. Duunitorin toimittaja vieraili VV-Auton koulutuskeskuksessa Vantaalla, jossa koulutusta saavat sekä uudet että vanhat tekijät. Tutustu uramahdollisuuksiin.
Suurin osa koulutuksista toteutetaan sisäisesti
Koulutuskeskus on paikka, joka tulee lähes jokaiselle jälleenmyyjäliikkeen työntekijälle tutuksi ympäri Suomen. Tilan sisältämät avarat viisi luokkahuonetta ovat suuria, enemmänkin pieniä halleja kuin huoneita. Koulutuksen käytännönläheisyys näkyy jo tilasuunnittelussa: autot ovat tilassa välittömässä läheisyydessä, joten teorian muuntaminen käytäntöön käy kursseilla näppärästi. Tätä pitävät ehdottomana vahvuutena sekä koulutuspäällikkö Tuukka Laasio että teknisestä koulutuksesta vastaava Kimmo Perhoniemi.
Laasio koordinoi työssään talon kaikkea koulutusta. Hän arvioi, että VV-Auton koulutusorganisaatio on autoalan maahantuojista suurin. Suuren organisaation etu näkyy siinä, että suurin osa koulutuksista tehdään talon sisällä ja yhteistyökumppaneita hyödynnetään vain pienessä osassa.
Valtuutetuilla merkkiliikkeillä on luonnollisesti tietynlaiset velvollisuudet myös koulutuksen suhteen. “Jokaiselle autoliikkeen toimenkuvalle on suunniteltu koulutuspolku, joka sisältää peruskoulutuksen ja sen jälkeen vuosittaisia lisäkoulutuksia. Peruskoulutus eli pätevöityminen pitäisi saavuttaa aloittamisesta kahden vuoden aikana”, Laasio toteaa. Koulutuskeskuksessa käyvät siis niin mekaanikot kuin huoltoneuvojat, huoltopäälliköt ja myyjätkin.
Kurssit kestävät yleensä päivästä neljään päivään. Kaikista pienimmistä uudistuksista ei ole Perhoniemen mukaan mahdollista pitää kurssia, mutta esimerkiksi uusi automalli on tyypillinen aihe koulutukselle. “Jos koulutukseen tulee esimerkiksi uusi asentaja, hänen on käytävä tietyt peruskoulutukset. Sitten katsotaan toimenkuvan mukaan. Eli jos ollaan vaikka moottoreiden kanssa tekemisissä, käydään niihin liittyviä kursseja”, hän kertoo.
Laadukas koulutus takaa työssä pärjäämisen – “Keskitymme siihen, millä on merkitystä arjessa”
VV-Auton koulutuksesta tekee Laasion mielestä laadukkaan etenkin viimeisin saatavilla oleva tieto merkkeihin liittyen. Kouluttajat kouluttautuvat myös itse useita kertoja vuodessa – koulutukset järjestetään merkkien alkuperäismaissa, esimerkiksi Saksassa ja Espanjassa. Perhoniemi muisteleekin olleensa viime vuonna reissussa jopa yhdeksän kertaa.
Laatua vahvistaa Perhoniemen mukaan myös koulutustiimin hyvä ymmärrys siitä, mitkä asiat ovat koulutettavan työn ja arjen kannalta oikeasti merkityksellisiä. Laasio on samaa mieltä: “Keskitymme paljon siihen, miten koulutuksesta siirretään asioita työpaikalle. Asiakasnäkökulma on mukana yhä enemmän myös teknisissä koulutuksissa.” Perhoniemi lisää naurahtaen, että varsinkin teknisellä puolella täytyy ymmärtää, että asiakas on kuitenkin aina henkilö, eikä huollettava auto.
Keskitymme paljon siihen, miten koulutuksesta siirretään asioita työpaikalle. Asiakasnäkökulma on mukana yhä enemmän myös teknisissä koulutuksissa.
Koulutuskeskuksen autot ja niiden nostimet mahdollistavat tekniikoiden kokeilemisen myös käytännössä. Opin, että autoihin saatetaan esimerkiksi tehdä itse vikoja, joihin sitten perehdytään yhdessä koulutuksessa.
“Harjoittelemme paljon erilaisia tilanteita ja opettelemme toimintatapoja. Samalla tavoin käymme tekniikan lisäksi läpi myös erilaisia asiakaspalvelu- ja myyntikoulutuksia, vuorovaikutusta ja haastavia asiakastilanteita”, Laasio sanoo.
Tekniikan kehityksen vauhti ja alue-erot haastavat kouluttajia
Haasteitakin kouluttajille löytyy: uusia malleja ja ominaisuuksia satelee niin huimaa vauhtia, että täytyy tosissaan opiskella, jos haluaa pysyä kärryillä. Ja kärryillä on pysyttävä, jotta taataan henkilöstölle paras mahdollinen tietämys asiakkaan hyväksi.
“Markkinatilanne on VV-Auton kannalta edelleen hyvä. Kun ollaan isoja, se tuo monta hyvää asiaa, mutta toisaalta painetta siitä, että kyllähän meitä pyritään haastamaan”, Laasio toteaa ja jatkaa: “Sitä kautta haastetaan meidän henkilökuntaa, jota meidän pitää pystyä kouluttamaan hyvin, jotta he pärjäävät työssään.”
Oman mausteensa koulutusten suunnitteluun ja läpivientiin tuovat myös alue-erot Suomessa. “Esimerkiksi pohjoisemmassa elämänrytmi on erilainen. Asiakaspalvelutyö saattaa olla henkilökohtaisempaa, kun henkilökunta tuntee pitkään asioineet hyvin”, Laasio pohtii. Täytyy muistaa, että ihmiset ja liikkeet ovat erilaisia, eivätkä kaikki ole verrattavissa esimerkiksi pääkaupunkiseudun suuriin liikkeisiin.
Keskustelu ja kokemusten jakaminen on itse asiassa erittäin tärkeää. Kurssilaisilla on usein huimasti kokemusta ja sitä on hyvä saada jaettua muillekin.
Perhoniemi huomauttaa, että usein kouluttajankin tietämystä laajempaa tietoa löytyy pöydän toiselta puolelta, kurssilaisilta. “Keskustelu ja kokemusten jakaminen on itse asiassa erittäin tärkeää. Kurssilaisilla on usein huimasti kokemusta ja sitä on hyvä saada jaettua muillekin.”
Laasion mukaan koulutukseen saapuu paljon sellaisia ihmisiä, jotka ovat oikeasti innostuneita työstään ja hakevat koulutuksista lisää virtaa ja osaamista. Kouluttajan täytyy osata hyödyntää tälläisten ihmisten osaaminen ja tieto myös muun ryhmän hyväksi.
Oletko samaa mieltä siitä, että laadukas koulutus on pohja hyvin tehdylle työlle? Lue lisää työstä VV-Autolla.