Yllättävän suuri osa Rajavartiolaitoksen toiminnasta Suomessa tapahtuu lentokentällä, missä päätehtävänä ovat rajatarkastukset ja koko rajanylityspaikan valvonta. Pääsimme ylimerivartijan ja vanhemman merivartijan mukaan katsomaan, millaisia rajavartijoiden työpäivät ovat Helsinki-Vantaan lentoasemalla.
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Haku rajavartijan peruskurssille on käynnissä!
Suomalainen matkustaja kohtaa lentokentällä rajavartijan yleensä passintarkastuksen yhteydessä, jos silloinkaan, sillä sekin on pakollista vain Schengen-alueen ulkopuolelle matkustaessa. Toisin kuin monet luulevat, Rajavartiolaitos ei liity esimerkiksi Tullin tai turvatarkastuksen toimintaan, vaan kaikki rajavartijat ovat sotilasvirassa ja valvovat henkilöiden maahantuloedellytyksiä.
Lentoasemalla jo 16 vuotta – “En lähtisi muualle, vaikka saisin nyt vaihtaa mihin vaan”
Kun ylimerivartija Jenny Piironen aloitti rajavartijana 16 vuotta sitten, uudet rajavartijat laitettiin oppi-isän valvonnassa töihin jo ennen peruskurssin käymistä. Nykyisin peruskurssi on edellytys virkaan pääsemiseksi ja työn aloittamiseksi. Piironen päätyi hakemaan töihin Rajavartiolaitokseen varusmieskaverinsa suosituksesta ollessaan Mikkelissä töissä ylikersanttina. “Olen viihtynyt ihan älyttömän hyvin. En lähtisi muualle, vaikka saisin nyt vaihtaa mihin vaan”, Piironen toteaa.
Ensimmäiset vuodet kuluivat Piirosella rajatarkastuksessa tulo- ja lähtöpuolella, hallipartioinnissa sekä päivystäjän tehtävissä. Päivystyksestä hän siirtyi neljä vuotta sitten vuoropäälliköksi, ja nykyisin hän toimii myös päivystysryhmän ryhmänjohtajana.
Vuoropäällikön työssään Piironen tekee kolmivuorotyötä: aamu-, ilta- ja yövuoroa. “Esimerkiksi aamuvuorossa vuoropäällikkö laatii seuraavan päivän listan, jossa näkyy jokaisen työvuorossa olevan päivän tehtävä tunneittain esimerkiksi rajatarkastuslinjastolla. Päivän mittaan päällikkö johtaa työvuoroaan ja valvoo ja ratkaisee päivystykseen tulleita keissejä.” Asiakkaat tulevat rajanylityksestä tai rajavalvonnasta, esimerkiksi ulkomaalaisvalvonnasta. Vuoropäälliköt vastaanottavat myös kysymyksiä yhteistyökumppaneilta ympäri maailmaa liittyen erilaisiin asiakkaisiin ja asiakirjoihin. Kysymyksessä voi olla esimerkiksi asiakkaan päästäminen lentokoneeseen.
Asiakkaan tunnetilaan ei saa lähteä mukaan
“Työ on vaihtelevaa, koska sitä tehdään tutkijoiden kanssa yhdessä ja kaikki keissit ovat erilaisia. Aluksi saattaa tuntua, että tapaus on selkeä ja rajan ylityksen edellytykset eivät täyty, mutta kun tutkija on hetken jututtanut asiakasta, niin koko asia kääntyykin ympäri”, Piironen sanoo. Ensimmäiseen päätökseen ei voi tukeutua, vaan siitä pitää osata tarvittaessa luopua uusien perusteiden ilmetessä.
Työ on vaihtelevaa, koska sitä tehdään tutkijoiden kanssa yhdessä ja kaikki keissit ovat erilaisia.
Ratkaisut ja päätökset on tehtävä riippumatta siitä, miten asiakas käyttäytyy. Ääripäitä löytyy tunteisiin vetoamisesta aggressiiviseenkin käytökseen. Tällaisiin tilanteisiin Piironen harjoittaa tosin mielellään puhejudoa – kuumana käyvä asiakas saadaan usein rauhoittumaan ilman voimankäyttöä. “Haastavat tilanteet liittyvät usein kieleen ja kulttuuriin, jotta asiakas ymmärtää, että asioita tehdään lakiin ja säädöksiin perustuen”, vanhempi merivartija Juha Santala lisää.
Kun päätös on tehty, sitä ei voi Piirosen mukaan jäädä miettimään: “Jos alkaa miettimään olisiko sittenkin pitänyt, astuu kyllä miinaan.”
Asiakasvirtaa pyritään ennustamaan ja siihen varaudutaan
Merellisestä Vaasasta kotoisin oleva Santala kiinnostui työstä Rajavartiolaitoksessa tajuttuaan, että työ on paljon muutakin kuin merellä tapahtuvaa. Hallinnollisessa tutkinnassa pian neljä vuotta työskennellyt Santala teki ykköslinjan rajatarkastusta ensin nelisen vuotta ja tykästyi hallinnolliseen puoleen käytyään siellä tutustumiskäynnillä eli kierrolla. “Suoritamme ensisijaisesti toisen linjan tarkastukset, otamme turvapaikkahakemuksia vastaan ja siirrämme ne eteenpäin.”
Toisen linjan tarkastukseen tuotavien asiakkaiden kohdalla rajatarkastuksessa on havaittu jotakin epänormaalia. “On mielenkiintoista, kun töihin tullessa ei tiedä, millaisia tilanteita tulee eteen. Tietenkin on tiettyjä suuntauksia, ja esimerkiksi tiettyihin kellonaikoihin tiedetään tulevan riskilentoja, joista osataan odottaa tietynlaisia asioita”, Santala kertoo.
Lentokenttä tuo kaikkeen toimintaan oman mausteensa niin kansainvälisyyden ja erilaisten kulttuurien kuin lentoyhtiöidenkin muodossa.
“Lentokenttä tuo kaikkeen toimintaan oman mausteensa niin kansainvälisyyden ja erilaisten kulttuurien kuin lentoyhtiöidenkin muodossa”, hän jatkaa ja selittää, ettei esimerkiksi käännytettyä pystykään aina saman tien lähettämään takaisin kotimaahan, kun lento ehtii lähteä käännytystoimenpiteen aikana. “Mielekkyys tähän työhön tulee onnistumisista näissä haastavissa tilanteissa.”
Rajavartijalle on kentällä monenlaisia mahdollisuuksia
Uudet rajavartijat aloittavat lentoasemalla rajatarkastustehtävistä, mitkä tunnetaan yleisemmin passintarkastuksena. Tarkastuskopissa tapahtuvaa työtä kutsutaan ensimmäisen linjan toiminnaksi. “Ykköslinjan toiminta täytyy omaksua ensin, sillä päätehtävän toiminta täytyy olla kristallinkirkkaana mielessä, jotta voit jalostaa sitä myöhemmin erityisryhmissä”, Piironen sanoo. Ykköslinjassa halukkuutensa etenemiseen voi näyttää esimerkiksi hakeutumalla kierroille erityisryhmiin.
Ykköslinjan toiminta täytyy omaksua ensin, sillä päätehtävän toiminta täytyy olla kristallinkirkkaana mielessä, jotta voit jalostaa sitä myöhemmin erityisryhmissä.
Rajatarkastustehtävien lisäksi on mahdollista työskennellä esimerkiksi hallinnollisessa tutkinnassa, rikostorjunnassa, päivystyksessä, valvontaryhmässä, asiakirjatutkinnassa tai esimerkiksi abc-ryhmässä, joka vastaa rajatarkastusautomaateista. “Ykkös- ja kakkoslinjan lisäksi on olemassa myös nollalinja, joka tekee ennakkotarkastuksia lentolistojen ja -varausten perusteella”, Santala lisää.
Reiluus ja varmuus sitouttavat
Piiroselta kysytään joskus, miten hän kokee naisena olemisen Rajavartiolaitoksessa. “Haluan ajatella, että olen rajavartijana rajavartijoiden keskuudessa. Tämä laitos ei ole koskaan kyseenalaistanut minua mihinkään tehtävään sukupuolen takia”, hän painottaa. Molemmat pitävät Rajavartiolaitosta reiluna ja kannustavana työnantajana, joka antaa hyvät mahdollisuudet etenemiseen.
Työpaikan varmuus on myös asia, jota molemmat arvostavat. “Kun et riko lakia ja hoidat tehtäväsi hyvin, voit olla luottavaisin mielin. Esimerkiksi äitiyslomalle jäätyäni ei tarvinnut miettiä, että sillä aikaa joku kiilaa ohitseni”, Piironen kuvaa. Hänelle parhaita hetkiä ovat myös esimerkiksi pakkisuoritteisiin kuuluvat rynnäkkökivääriammunnat, joihin liittyen hän ei unohda kertoa ampuneensa viimeksi 18/18.