Löydät tästä artikkelista perustiedot työttömyyden varalle. Tiivistämme myös, mitä työttömyysturva pitää sisällään vuonna 2017. Artikkeli on osa työttömän tietopakettia, johon kokoamme vastauksia yleisimpiin työttömyyttä koskeviin kysymyksiin.
Työttömäksi työnhakijaksi määritellään henkilö, jolla ei ole työpaikkaa ja hän on työmarkkinoiden käytettävissä.
Tämä tarkoittaa, että työtön ei samaan aikaan:
- Ole päätoiminen opiskelija tai yrittäjä
- Suorita ase- tai siviilipalvelusta
- Suorita vankeusrangaistusta
- Ole sairaalassa tai laitoshoidossa
- Ole muulla vastaavalla syyllä estynyt vastaanottamaan työpaikkaa
Kun jäät työttömäksi
Jäädessäsi työttömäksi, sinun tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimistoon) ja aloittaa uusien töiden etsiminen. Tee tämä heti, kun jäät työttömäksi!
TE-toimisto antaa Kelalle sinusta työvoimapoliittisen lausunnon. Annettu lausunto määrittelee, oletko työtön työnhakija, jolle voidaan maksaa Kelan työttömyyskorvauksia. Huomaa, että alat saamaan työttömyyskorvauksia vasta, kun omavastuuaikasi on kulunut. Jos olet työttömyyskassan jäsen esimerkiksi ammattiliiton jäsenyyden kautta, muista tehdä työttömyyskassasi ohjeiden mukainen hakemus ansiosidonnaisen päivärahan maksamisesta.
Työttömyys ja omavastuuaika
Saat työttömyyskorvauksia vasta omavastuuajan jälkeen, joka on 7 arkipäivän mittainen jakso. Tämän ei tarvitse olla yhtämittainen jakso vaan voit laskea mukaan kaikki työttömyyspäivät kahdeksalta edelliseltä kalenteriviikolta.
Peruspäivärahaa kannattaa hakea Kelasta vasta omavastuuajan jälkeen. Voit hakea työttömyyskorvausta maksettavaksi ensimmäisestä työttömyyspäivästäsi lähtien ja yleensä peruspäiväraha maksetaan myös omavastuuajalta.
Työttömyys ja karenssi
Työ- ja elinkeinotoimisto voi joissakin tapauksissa määrätä sinulle karenssin, jonka aikana sinulle ei makseta työttömyysetuuksia. Karenssi voi olla 15-90 päivän mittainen.
Karenssin voit saada esimerkiksi seuraavista syistä:
- Työstä eroaminen ilman pätevää syytä
- Itse aiheutettu työsuhteen päättyminen
- Tarjotusta työstä kieltäytyminen
- Et saavu työllistymissuunnitelmasi laadintaan tai tarkistukseen
- Työvoimakoulutuksesta kieltäytyminen
- Toistuva huono menettely
Lisätietoa karenssista saat tältä TE-toimiston sivulta.
Työttömyyden kesto ja vaikutus työttömyysturvaan
Työttömyysjakson kesto vaikuttaa Kelan maksamaan peruspäivärahaan ja työttömyyskassasi maksamaan ansiosidonnaiseen päivärahaan eli ansiopäivärahaan. Voit saada peruspäivärahaa tai ansiosidonnaista päivärahaa vuodesta 2017 alkaen maksimissaan 400 päivää. Jos olet ollut työelämässä alle kolme vuotta, raja on 300 päivää. Maksimiajan päätyttyä sinulle maksetaan Kelan työmarkkinatukea.
Keskimääräinen työttömyyden kesto on pidentynyt Suomessa selvästi. Elokuussa 2016 yhtäjäksoisen työttömyyjakson pituus oli keskimäärin 60 päivää. Vastaavasti vuoden 2010 elokuussa työttömyysjakson kesto oli keskimäärin vain 38 päivää eli työttömän keskimääräinen työttömyysaika on pidentynyt kuudessa vuodessa 22 päivää.
Samassa ajassa avoimien työpaikkojen määrä on kuitenkin kasvanut. Uusia mahdollisuuksia on siis tarjolla varsinkin, jos olet valmis vaihtamaan alaa, kouluttautumaan tai muuttamaan töiden perässä.
Työnhaussa riittää yksi täyosuma.
Varautuminen tulevaisuuteen
Hyvällä asenteella pärjää pitkälle. Kannattaa pyrkiä pysymään positiivisena ja aktiivisena, vaikka se voikin olla vaikeaa, jos työttömyys pitkittyy.
Muista, että sinulla on työttömyysaikana velvollisuus hakea aktiivisesti töitä ja ottaa vastaan tarjottua työtä tai koulutusta. Työnhakusi ja työttömyyskorvauksesi pysyvät virallisesti voimassa, kun asioit TE-toimiston kanssa sovitulla tavalla. Työttömyyskassat ja ammattiliitot antavat myös paljon työttömyyteen ja töiden hakemiseen liittyvää apua jäsenilleen.
Lähteet:
- TE-toimisto
- Kela
- Valtiovarainministeriön työryhmän muistio: Työllisyyden lisääminen ja työttömyyden keston lyhentäminen (syyskuu 2016)