Accenture Digital Innovation Challenge 2016 huipentui finaaliin Slushissa 1. joulukuuta. Tapasin voittajatiimin ja sain kuulla, millaisella innovaatiolla voitto kilpailusta irtosi: tiimi innovoi ratkaisun, joka mahdollistaisi laajemman pääsyn piilotyöpaikkoihin. Oma henkilökohtainen brändi rakentui osana kilpailua – mitä muuta osallistujille jäi käteen?
Tämä artikkeli on toteutettu Duunitorin haastattelujen pohjalta yhteistyössä Accenturen kanssa.
Lue lisää ADIC-kisasta »Ystävät vuosien takaa ottivat haasteen vastaan
Kilpailun voittaneet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa opiskelleet kolme kaverusta ovat itse asiassa hyviä ystäviä jo vuosien takaa. “Alusta asti oli selkeää, että meillä voisi olla mahdollisuuksia pärjätä, sillä tunsimme toisemme ja vahvuutemme niin hyvin. Tuntui, että oli hyvä tiimi kasassa: kaikilta löytyy erilaista taustaa sekä koulusta että työelämästä. Eli osaamista löytyi ja tietenkin innokkuutta”, voittajatiimin Stella Kallionpää sanoo. Tiimin toinen jäsen Antti Korpelainen lisää: “Kaikki olivat olleet digitaalisten palveluiden kanssa jollain tavalla tekemisissä ja niistä löytyi ymmärrystä.”
Korpelaisen mukaan kilpailu otettiin haasteena – oikeaan ongelmaan haluttiin luoda mahdollisimman hyvä ratkaisu. Kolmas tiimin jäsen, Minna Rissanen, kertoo kilpailun olleen erittäin mielenkiintoinen, sillä kaikki tiimissä ovat kiinnostuneet digitalisaation mahdollisuuksista ja sen tuomista muutoksista. “Varsinkin finaalipäivänä tajusi, että kisa oli yllättävän kovatasoinen. Yllätyin myös kuinka paljon coachausta saimme Accenturelta ja Fjordilta”, Rissanen pohtii. Muut ovat samaa mieltä, ja Korpelainen jatkaa: “Iso positiivinen yllätys oli myös mukana olleiden yritysten kontaktihenkilöiden suuri panostaminen kilpailuun ja meihin.”
Teknologian avulla käsiksi piilotyöpaikkoihin
Mukana olevista yrityksistä kuultuaan Maahanmuuttovirasto Migrille tehtävä haaste tuntui tiimistä mielekkäimmältä. Lopulta nuoret päätyivät ratkaisemaan haastetta siitä, kuinka maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa ja suomalaisiin yrityksiin voisi helpottaa.
“Halusimme keskittyä taustatutkimuksen tuloksena löytämäämme alaongelmaan. Suomessa on avoimiin työpaikkoihin verrattuna ihan valtava määrä piilotyöpaikkoja, jotka liikkuvat hiljaisen tiedon, suhteiden ja verkostojen kautta. Maahanmuuttajilla ei ole välttämättä pääsyä näihin verkostoihin samalla tavalla kuin ihmisillä, jotka ovat asuneet ja kasvaneet täällä”, Kallionpää selventää.
Haluttiin siis luoda ratkaisu siihen, kuinka maahanmuuttajat voisivat teknologian avulla päästä käsiksi siihen tietoon, mihin muut pääsevät verkostojen ja suhteiden kautta. Korpelainen avaa järkeenkäyvän konseptin ideaa: “Hyödynnetään signaaleja, joita yritykset syöttävät itsestään ympäristöön, erityisesti digitaalisiin kanaviin. Näistä etsitään sellaisia, jotka voisivat indikoida mahdollisia rekrytointitarpeita. Yritysten syöttämää avointa dataa prosessoidaan ja syötetään erilaisiin ennustemalleihin, joiden avulla ennustetaan piilotyöpaikkojen mahdollisuutta.”
Rissanen kertoo innovaation hyödyistä: “Maahanmuuttajat pääsevät kiinni verkostoihin ja toisaalta bisnekset saavat laajemmin työntekijöitä, kun työpaikat eivät vaihdu vain suhteilla. Kolmanneksi myös yhteiskunta hyötyy: työmarkkinat paranevat ja yleinen oikeudenmukaisuus lisääntyy, kun useammat ihmiset pystyvät hakemaan työpaikkoja.” Kallionpää lisää, että samantyyppistä teknologiaa käytetään parhaillaankin toisella alalla, joten innovaatio on toteutuskelpoinen.
Oma näkyvyys yllätti
Kilpailun hyödyiksi nousivat oman brändin vahvistaminen ja sen tarjoamat uudet kontaktit ja mahdollisuudet. “Yllättävä asia oli oma näkyvyys, jonka ei olisi olettanut olevan näin huomattava. Monet tuntuvat tunnistavan ja ovat olleet kiinnostuneita kilpailusta. Kilpailusta saa tietynlaisen meriitin, konkreettisen asian, joka kertoo monellakin tapaa mitä osaa”, Korpelainen kuvaa ja pohtii tämän olevan varmasti hyödyksi esimerkiksi töitä hakiessa.
Myös järjestäjien tarjoama valmennusjakso koettiin hyväksi. “Teknologiaan ja itse liiketoimintaan liittyvän coachauksen lisäksi saimme hyödyllistä palautetta myös esiintymisestä. Itse pitchiä harjoiteltiin ja kehitettiin ja visuaalinen puoli tuli käydyksi läpi presiksen kautta”, Rissanen kertoo. Kallionpää huomauttaa myös, että oli hyödyllistä nähdä, miten ammattilaiset lähestyvät ja ratkaisevat ongelmia.
Haastateltujen mukaan Migri oli kilpailuun liittyen erittäin aktiivinen: tapaamisia olisi järjestynyt vaikka joka päivä. “Mukana oli useampikin tyyppi, ja ketä vaan pystyi lähestymään. Heiltä saimme paljon apua sen maailman ja haasteen ymmärtämiseen”, Rissanen toteaa. Kallionpää vertaa kilpailua kouluprojekteihin: “Kisassa pääsee mukaan oikeisiin bisneskeisseihin ja niistä saa ihan eri tavalla palautetta ja tukea pitkällä aikavälillä. Varhaisessa vaiheessa pääsee kehittämään isoja asioita.”
Tiimi piti kilpailussa siitä, että he saivat haastaa itseään erittäin mielenkiintoisen aiheen parissa kivalla tiimillä ja hyvällä tuella. Pitchauspäivä Slushissa jäi mieleen adrenaliinihyökyineen: voittajatiimistä jokainen osallistui esiintymiseen lavalla. Tiimi päätti jo mukaan lähtiessään, että kilpailuun panostettaisiin niin paljon kuin se sitä vaatisi, vaikka aktiivisilla opiskelijoilla oli samanaikaisesti paljon muutakin tehtävää. “Voitto oli tottakai tähtäimessä”, Korpelainen hymyilee.
Kuka pärjää kilpailussa?
Tämä on tiimikisa, joten tarvitaan erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Jonkun tiimistä on hyvä olla valmis esiintymään pitchiä varten ja on hyvä jos joku pystyy hyppäämään vähän syvemmälle erilaisiin teknologioihin. – Korpelainen
Meille etu oli se, että tunsimme toistemme työtavat niin hyvin. Kuitenkin esimerkiksi viime vuoden voittajatiimi kasattiin vasta kilpailun alettua. Tarvitaan tietynlaista uteliaisuutta, ja nostaisin ehkä myös digitaalisen maailman tuntemisen tai ainakin siitä kiinnostumisen. – Kallionpää
Lue lisää ADIC-kisasta »Täytyy olla avoin erilaisille mahdollisuuksille. Innovaatiot voivat syntyä hyvinkin yllättävillä tavoilla, joten niille täytyy vain pysyä avoimena. – Rissanen
Accenture Digital Innovation Challenge haastaa korkeakouluopiskelijat innovoimaan digitaalisia ratkaisuja mukana olevien yritysten osoittamiin haasteisiin. Kilpailuun haetaan yksin tai ryhmänä. Ratkaisut esitellään Case Dayssa, josta jatkoon päässeet siirtyvät coaching-periodiin ja kohtaavat lopulta finaalissa pitchaten Slushin lavalla.