Työeläke turvaa toimeentulosi saavuttaessasi eläkeiän tai joutuessasi työkyvyttömäksi. Työeläkkeitä maksavat työeläkelaitokset, jotka huolehtivat työntekijöiden, työnantajien ja yrittäjien maksamista eläkemaksuista. Vuonna 2017 astuu voimaan eläkeuudistus, jonka myötä eläkeikärajat nousevat vaiheittain, eläkettä karttuu yhtäläisesti eri ikäisille ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja.
Suomessa eläketurva koostuu
- työeläkkeestä, jota kertyy ansiotyöstä tai yrittäjänä toimimisesta
- kansaneläkkeestä, joka turvaa toimeentulon silloin, kun työeläke on pieni tai sitä ei saa lainkaan
- takuueläkkeestä, joka varmistaa vähimmäiseläkkeen, kun kansaneläke ja muut eläkkeet eivät siihen riitä.
Vuoden 2014 lopussa työeläkevakuutettuja oli noin 2,5 miljoonaa ja eläkkeensaajia noin 1,5 miljoonaa. Keskimääräinen eläke oli noin 1 590 euroa.
Työeläkkeen kertyminen
Työeläkkeen kerryttäminen alkaa 18-vuotiaana. Työeläke muodostuu kaikista työuran aikaisista ansioista. Eläkettä kertyy palkansaajalle palkan verotettavasta osuudesta, yrittäjälle työtulon mukaan, tutkintoon johtaneista opinnoista sekä joistakin sosiaalietuuksista, kuten vanhempainvapaasta ja kotihoidon tuesta sekä ansiosidonnaisilta sairausvakuutus- ja työttömyysjaksoilta. Vanhuuseläkkeelle voi siirtyä 63-68 vuoden iässä poikkeuksena jotkin julkisen puolen ammatit, joissa eläkeikä voi olla alle 63 vuotta. Mitä pidempään jatkat työssä, sitä enemmän siis saat eläkettä.
Vuonna 2016 voimassa olevan lainsäädännön mukaan työeläkettä karttuu vuosittain veronalaisten ansioiden ja iän perusteella seuraavasti:
- 1,5 prosenttia 18–52-vuotiaana
- 1,9 prosenttia 53–62-vuotiaana
- 4,5 prosenttia 63–67-vuotiaana
Eläkekerroin ja palkkakerroin vaikuttavat eläkkeeseen
Elinaikakerroin sopeuttaa työeläkkeiden tasoa ja eläkemenoja keskimääräisen eliniän muutoksiin niin, että keskimääräisen eliniän noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Eläketurvakeskus määrittelee vuosittain elinaikakertoimen 62 vuotta täyttävälle ikäluokalle. Kerroin määrittyy edellisten vuosien kuolevuustilastojen perusteella eikä se enää muutu myöhemmin. Elinaikakerroin kannustaa jatkamaan työuraa. Elinaikakertoimen eläkettä pienentävää vaikutusta voi tasoittaa jatkamalla pitempään työelämässä.
Työeläkelaitos käyttää palkkakerrointa laskiessaan eläkkeen määrän. Palkkakertoimen avulla työuran aikaiset palkat ja työtulot korotetaan eläkkeesi alkamisvuoden tasolle. Palkkakertoimessa hintojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja ansioiden muutoksen osuus 80 prosenttia.
Eri eläkelajit
Vanhuuseläkkeelle voit jäädä 63-68 vuoden ikäisenä, mutta halutessasi myös sen jälkeen. Vuoden 1951 jälkeen syntyneet eivät voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Mahdollisuus siihen on jäljellä vain osalla julkisen sektorin työntekijöistä.
Vanhuuseläkkeen lisäksi työeläkejärjestelmään kuuluvat seuraavat eläkkeet:
- Osa-aikaeläke, joka on mahdollinen 61–67-vuotiaana sekä vuonna 1953 syntyneille jo 60-vuotiaana.
- Työkyvyttömyyseläkkeelle voi päästä 18–62-vuotiaana sairauden tai vamman estäessä työnteon.
- Perhe-eläke turvaa perheen toimeentuloa puolison tai huoltajan kuollessa. Lapsella on oikeus saada perhe-eläkettä alle 18-vuotiaana. Leski on perhe-eläkkeen piirissä ilman ikärajaa, jos hänellä on lapsia. Lapsettomalle leskelle voidaan myöntää perhe-eläkettä yli 50-vuotiaana.
Työeläkejärjestelmään kuuluvia etuuksia ovat lisäksi kuntoutusetuudet ja luopumistuki.
Eläkeuudistus vuonna 2017
Eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeikää nostetaan vuoden 2017 jälkeen kolmella kuukaudella vuodessa, kunnes vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Uudet ikärajat koskevat vuoden 1954 jälkeen syntyneitä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytketään elinajan keskimääräiseen kehitykseen vuodesta 2030 alkaen.
Eläkettä karttuu jatkossa 17 vuoden iästä lähtien kaikenikäisille 1,5 % vuosittaisesta kokonaispalkasta. Uusina eläkemuotoina käyttöön tulevat osittainen vanhuuseläke ja työuraeläke. Eläkkeen lykkäyskorotus kannustaa jatkamaan työssä. Vuoden 2017 eläkeuudistus koskee siis vasta lain voimaantulon jälkeen karttuvia eläkkeitä.
Uudistuksella pyritään turvaamaan työeläkkeiden rahoitus sekä varmistamaan eläkeläisten riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Eläkeuudistus tehdään työeläkejärjestelmän sopeuttamiseksi elinajan pitenemiseen. Siksi töissä on oltava entistä pitempään. Ilman eläkeuudistusta työssä olevien työeläkemaksuja täytyisi korottaa huomattavasti.
Eläkkeen hakeminen
Vuonna 2016 voimassa olevien ohjeiden mukaan kaikkia eläkkeitä täytyy hakea 63-68-vuotiaana. Eläkehakemus on hyvä tehdä noin kaksi kuukautta ennen eläkkeelle jäämistä. Eläkettä voi hakea joko paperilomakkeella tai verkossa täytettävällä ja tulostettavalla lomakkeella. Vanhuuseläkettä voi hakea myös pankkitunnuksilla toimivan sähköisen eläkkeen hakemispalvelun kautta. Sähköinen hakemus nopeuttaa hakemuksen käsittelyä.
Eläkehakemuksen voi jättää mihin tahansa yksityisen tai julkisen alan eläkelaitokseen, Eläketurvakeskukseen, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen asiamiehelle tai Kelan palvelupisteeseen. Näistä paikoista saa myös eläkkeen hakemiseen liittyviä ohjeita ja neuvoja.
Eläkepäätöksen antaa yleensä eläkelaitos, jossa sinulla on eniten ansioita kahden viimeisen kalenterivuoden ajalta. Sama eläkelaitos myös maksaa eläkkeen ja vastaa päätöstä koskeviin tiedusteluihin. Kunnan, valtion, Kelan tai kirkon palveluksessa työskennelleet hakevat työeläkettä Kevasta.
Ennen vanhuuseläkkeen alkamista työsuhteesi pitää olla päättynyt. Työsuhde on irtisanottava työehtosopimuksen mukaista irtisanomisaikaa noudattaen. Vanhuuseläkkeen voi hakea takautuvasti kolmelta hakemiskuukautta edeltäneeltä kuukaudelta. Jos huollettavanasi on alle 16-vuotiaita lapsia, olet oikeutettu lapsikorotukseen, jota haetaan täyttämällä Kelan lapsikorotushakemus.
Lähteet: www.tyoelake.fi, www.elakeuudistus.fi
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Vuorotteluvapaa tuo ansaitun tauon oravanpyörään
Ansiopäiväraha on painava syy kuulua työttömyyskassaan