Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä tai yrittäjiä. Tässä artikkelissa kerromme, mitä eri työttömyyskassoja on olemassa ja kuinka työttömyyskassaan liitytään.
Työttömyyskassan tehtävänä on lakisääteisen ansioturvan järjestäminen jäsenilleen. Työttömyyskassa myöntää työttömille jäsenilleen ansiopäivärahaa ja vuorotteluvapaalla oleville jäsenilleen vuorottelukorvausta. Mikäli edellytykset työttömyyskassan etuuksiin eivät täyty, henkilöllä saattaa olla oikeus Kelan myöntämään peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen tai vuorottelukorvaukseen.
Työttömyyskassojen toiminta
Suomessa toimii 26 palkansaajien työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjien työttömyyskassaa. Finanssivalvonta ylläpitää työttömyyskassarekisteriä ja valvoo työttömyyskassojen toimintaa.
Työttömyyskassan toiminta edellyttää toimilupaa. Toimiluvan uuden kassan perustamiselle myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. Työttömyyskassa ei voi harjoittaa perustehtävänsä lisäksi muuta toimintaa eikä se saa olla yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhteisöön tavalla, joka olisi ristiriidassa kassan itsenäisyyden kanssa.
Työttömyyskassojen toiminnasta ja menettelytavoista säädetään laissa (mm. hallintolaissa ja työttömyyskassalaissa), mistä seuraa, että eri kassojen jäsenillä on samat oikeudet ja velvollisuudet. Työttömyyskassojen organisaatiot, jäsenyyden edellytykset, etuushakemusten käsittelyajat ja jäsenmaksut voivat kuitenkin poiketa toisistaan.
Palkansaajakassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtion ja työttömyysvakuutusrahaston määrärahoista sekä jäsenten maksamilla jäsenmaksuilla. Palkansaajakassoilla jäsenmaksujen osuus ansiopäivärahan rahoituksesta on 5,5 prosenttia. Työttömyysvakuutusrahaston varat kerätään palkansaajilta ja työnantajilta perittävillä lakisääteisillä työttömyysvakuutusmaksuilla. Yrittäjäkassojen maksamat etuudet ja niiden hallintokulut rahoitetaan valtionosuudella ja jäsenmaksuilla.
Työttömyyskassaan liittyminen
Työttömyyskassan maksaman ansiopäivärahan ja vuorottelukorvauksen saaminen edellyttää työttömyyskassan jäsenyyttä. Työttömyyskassan jäseneksi liitytään jäsenhakemuksella. Jäsenyyttä hakiessa on oltava palkkatyössä tai toimittava yrittäjänä. Hakemuksia ja ohjeita jäseneksi liittymisestä on saatavilla työttömyyskassoista.
Työttömyyskassalaissa on määritelty palkansaajakassan jäsenen yläikärajaksi on 67 vuotta. Yrittäjäkassaan kuuluminen on mahdollista myös tätä vanhemmalle henkilölle.
Palkansaajakassat ja yrittäjäkassat
Suomessa toimivat joulukuussa 2016 seuraavat palkansaajakassat:
- Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa (ERTO)
- Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko
- IAET-kassa
- JATTK-työttömyyskassa
- Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa – JYTK
- Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa (JHL)
- Kuljetusalan Työttömyyskassa
- Lakimiesten työttömyyskassa
- Lääkärien työttömyyskassa
- Metallityöväen Työttömyyskassa
- Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten työttömyyskassa
- Opettajien Työttömyyskassa
- Palvelualojen työttömyyskassa
- Paperityöväen Työttömyyskassa
- Posti- ja logistiikka-alan työttömyyskassa
- Puualojen työttömyyskassa
- Rakennusalan työttömyyskassa
- Suomen Elintarviketyölaisten Työttömyyskassa
- Super työttömyyskassa
- Sähköalojen työttömyyskassa
- Teollisuusalojen työttömyyskassa, TEAM-kassa
- Terveydenhuoltoalan työttömyyskassa
- Työttömyyskassa Finka
- Työttömyyskassa Pro
- Työttömyyskassa Statia
- Yleinen työttömyyskassa YTK
Yrittäjäkassoja ovat puolestaan seuraavat:
Lähteet: TYJ – Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, Finanssivalvonta
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista
Ansiopäiväraha on painava syy kuulua työttömyyskassaan
Palkkatuki voi olla työttömän ponnahduslauta työelämään