Vuorotteluvapaan ehtoja kiristettiin edellisen kerran vuoden 2016 alusta alkaen. Siitä huolimatta se on yhä varteenotettava vaihtoehto niille, jotka kaipaavat hengähdystaukoa ja joiden työhistoria on vähintään 20 vuoden pituinen.
TE-palveluiden mukaan vuorotteluvapaa määritellään seuraavasti:
”Järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimistossa) työttömänä työnhakijana olevan henkilön.”
Vuorotteluvapaa tarjoaa työssä käyvälle mahdollisuuden pidempään vapaaseen, jonka hän voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi akkujen lataamiseen tai vaikkapa jonkin elinikäisen haaveen toteuttamiseen. Vuorotteluvapaalle jäävän sijaiseksi ryhtyvä työtön saa puolestaan mahdollisuuden kerätä työkokemuksen ja kehittää itseään ammatillisesti sekä tätä kautta parantaa työllistymisen mahdollisuuksiaan. Työnantajalle järjestelmä puolestaan tarjoaa uuden rekrytointikanavan ja uutta osaamista organisaatioonsa.
Vuorotteluvapaa ei ole mahdollista kaikille
Vuorotteluvapaalle voivat jäädä työntekijät, jotka ovat ehtineet olla työssä vähintään 20 vuotta ja saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen jäämistä vuorotteluvapaalle. Laki määrittelee myös yläikärajan vuoden 1956 jälkeen syntyneille: Vapaalle jääminen ei nimittäin ole enää mahdollista sen kalenterikuukauden jälkeen, kun työntekijän eläkeikään on aikaa 3 vuotta.
Veronalaista tuloa olevan vuorottelukorvauksen suuruus on 70% siitä työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan. Jos vuorottelijalla on vuorotteluvapaansa aikana työ- tai muita ansiotuloja, tulot sovitellaan vastaavalla tavalla kuin muissakin työttömyysetuuksissa.
Vuorotteluvapaan sijaiseksi on palkattava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö, joka täyttää jonkin seuraavista kolmesta ehdosta:
- On ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuutta edeltäneiden 14 kuukauden aikana tai
- On alle 30-vuotias hiljattain ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittanut tai
- On vuorotteluvapaasijaisuuden alkaessa alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias.
Vuorotteluvapaan ehdot ovat jatkuvasti kiristyneet
Vuoden 2016 alusta voimaan astunut laki toi mukanaan muutoksia vuorotteluvapaan enimmäiskestoon, työhistoriavaatimukseen ja pitkän työuran tehneiden vuorotteluvapaakorvaukseen. Muilta osin vuorotteluvapaan ehdot säilyivät ennallaan.
Vuorotteluvapaalain muutoksella haluttiin tavoitella 50 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Lakimuutoksen kannattajat perustelivat sitä valtion huonolla taloustilanteella, mutta myös järjestelmän yleisellä kalleudella sekä sillä, ettei vuorotteluvapaalla ole ollut sanottavaa vaikutusta työurien pidentymiseen, kuten oli alun perin tavoitteena.
Vuorotteluvapaaseen kohdistuneet viimeisimmät muutokset olivat seuraavat:
- Työhistoriavaatimus piteni neljällä vuodella (16:sta 20:een vuoteen)
- Vuorotteluvapaan enimmäiskesto puolittui (360:stä 180:een päivään)
- Pitkän työuran (vähintään 25 vuotta) tehneiden korkeampi vuorotteluvapaakorvauksen taso poistui
Vuorotteluvapaan hakeminen
Siihen työ- ja elinkeinotoimistoon, jonka alueella vuorotteluvapaalle jäävän työpaikka sijaitsee, toimitetaan hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista työnantajan ja työntekijän allekirjoittama vuorottelusopimus sekä heti vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen selvitys työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi – eli mielellään jäljennös työsopimuksesta.
Vuorotteluvapaalle jäävän on lisäksi toimitettava ennen vapaan alkamista työ- ja elinkeinotoimistolle selvitys vapaan edellytysten täyttymisestä. Edeltävän vuoden työssäolo ja sen kokoaikaisuus ovat todistettavissa esimerkiksi palkkatodistuksen jäljennöksellä.
Vuorottelukorvausta puolestaan haetaan omalta työttömyyskassalta tai Kelan toimistosta työttömyyskassojen yhteisjärjestön verkkosivuilta tai työ- ja elinkeinotoimistosta löytyvällä lomakkeella. Hakemukseen on liitettävä kopio vuorotteluvapaasopimuksesta sekä palkkatodistus vähintään 52 viikon ajalta vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta ja kopio vuorottelusopimuksesta.
Työ- ja elinkeinotoimisto antaa lausunnon korvauksen maksamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä työttömyyskassalle tai Kelaan, jotka päättävät korvauksesta ja huolehtivat sen maksamisesta. Korvaus maksetaan vähintään kerran kuukaudessa jälkikäteen.
Lähteet: TE-palvelut, Kela, EK
Saatat olla kiinnostunut myös seuraavista artikkeleista:
Pitkän tauon jälkeen takaisin töihin – valmistaudu näillä vinkeillä
Ahdistaako maanantai? 4 tapaa nauttia koko viikonlopusta