Onko rajavartijan työ tuttua? Oma kuvani työstä koostui mökin ikkunasta vilahtaneesta rajavartijoiden partioveneestä ja pikavierailuista merivartioasemalle, kun rajavyöhykelupa piti uusia. Pääsin tutustumaan kahteen opiskelijaan, jotka ovat juuri valmistumassa Rajavartijan peruskurssilta.
Duunitorin toimittaja tapasi artikkelia varten kaksi Rajavartijan peruskurssin opiskelijaa sekä kurssinjohtajan. Kampanja on toteutettu yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa. Haku seuraavalle peruskurssille on käynnissä!
Hae Rajavartijan peruskurssille »Tapaan Studia-messuilla kaksi opiskelijaa, jotka ovat pian valmistumassa Rajavartijan peruskurssilta. Oskari Eko ja Manda Lindroos ovat tulevissa virka-asuissaan esittelemässä rajavartijan työtä opiskelijoille, joilla on edessään valinta tulevan uransa suunnasta. Rajavartiolaitoksen ständillä tapaan myös muun muassa kurssinjohtaja Pasi Kylmämaan, jonka kädenpuristus on tiukka, mutta hymy lempeä.
Kemiönsaarelta kotoisin oleva Lindroos päätti jo yläasteella, että hänestä tulee merivartija. Rajavartijan kurssille hän pääsi osallistumaan armeijan käytyään. “Olen kotoisin saaristosta ja liikkunut koko ikäni merellä. Yläasteella pääsin tuttavani mukana tutustumaan merivartioasemaan, jolloin tiesin, että tämä on mun homma.” Niin ikään merivartijaksi suuntautuva Eko puolestaan haaveili pienenä poikana poliisin ammatista. Kuullessaan ensimmäistä kertaa rajavartijan työstä Turusta kotoisin oleva nuori mies oli skeptinen lähtemään “jonnekin itärajalle”. Vuotta myöhemmin Eko kuuli kuitenkin armeijassa radiomainoksen ja päätyi sen myötä hakemaan. Kun hän sai kuulla pääsevänsä Länsi-Suomeen lähemmäs kotikontuja, oli valinta selvä. “Nyt kurssin aikana on tuntunut vähän hölmöltä, mitä silloin ajatteli. Tämä on juuri sitä mitä oikeasti haluan tehdä, koska turvallisuusala ja viranomaistoiminta ovat aina kiinnostaneet.”
Jännittikö nuoria lähteä kurssille? Eko toteaa tähän, että hänestä aloitusvaiheessa oli todella vähän syitä, joita tarvitsisi jännittää. “Esimerkiksi pistoolilla en ollut ampunut ennen, eikä ollut moni muukaan. Kaikki kävivät samat perusteet, sillä toimintamallit halutaan yhtenäistää kaikille. Kurssilla kukaan ei oleta, että pitäisi osata ennestään.”
3 syytä kouluttautua rajavartijaksi:
1. Tiedossa varma työpaikka
Eko kertoo, että kaikki kurssin hyväksytysti suorittaneet pääsevät myös töihin, sillä Rajavartiolaitos kouluttaa henkilöitä työtarpeen mukaan. “Kun pääsin kouluun ja tiesin tulevan virkapaikkani, uskalsin suunnitella tulevaisuutta ottamalla asuntolainan hankkiakseni asunnon”, nuori mies sanoo. Tämä kuulostaa suhteellisen suurelta päätökseltä 21-vuotiaalle, mikä kertoo omalta osaltaan kurssin tuomasta kypsyydestä.
Rajavartijan peruskurssille lähdettyäsi sitoudut siihen noin vuodeksi. Koulutus tapahtuu arkipäivisin Imatran Immolassa, josta lomailemaan pääset heinäkuuksi. Opit asteittain Rajavartiolaitoksen toiminnasta, kielistä, oikeusopista, voimankäytöstä sekä toiminnasta rajalla, kunnes kurssin lopulla opittu nidotaan yhteen suurempien kokonaisuuksien harjoituksissa. Lindroos kertoo viihtyneensä koulussa: “Opiskelu on ollut hauskaa. Vapaa-ajalla on paljon mahdollisuuksia: esimerkiksi uimahalli, liikuntakenttä, sali ja liikuntahalli. Iltaisin ei tarvitse vain lukea kokeisiin, vaan voi mennä myös urheilemaan.”
2. Ammatin lisäksi oppeja elämään
Rajavartijan peruskurssi on antanut ammattipätevyyden lisäksi eväitä myös elämään yleensä. Molemmat kertovat oppineensa hurjasti esimerkiksi siitä, miten Suomen viranomaiset ovat järjestäytyneet ja mikä on Rajavartiolaitoksen rooli. “Olen oppinut kurssin aikana todella paljon, en vain rajahommista vaan yleensäkin Suomesta, viranomaistoiminnasta ja koko maailmasta”, Lindroos toteaa.
Kurssin aikana myös henkinen pääoma on kasvanut, ja nuoret tuntevat aikuistuneensa vuoden aikana. Myös kaverit ovat huomanneet lisääntyneen vastuullisuuden. “Rajavartijan työhön kuuluu olennaisesti myös asiakaspalvelu, johon koulutetaan kurssilla. Olen huomannut kärsivällisyyteni kehittyneen ihan arkisessakin kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja osaan paremmin ennakoida ihmisten toimintaa”, Eko kuvailee.
3. Mahdollisuudet erikoistua ja edetä
“Itselleni ehkä isoin plussa tässä työssä on se, että töissä ei olla kasista neljään maanantaista perjantaihin. Siihen kyllästyisin varmaan aika äkkiä”, Eko sanoo. Rajavartijat työskentelevät 5-6 päivää, joiden jälkeen he pitävät 5-6 päivää vapaata. 6-8 vuoden kuluttua peruskurssin suorittamisesta voi osallistua esimiestehtäviin valmistavalle jatkokurssille. Rajavartijan suuntautumisvaihtoehtoja ovat rajavartion, merivartion ja ilma-alushuollon lisäksi esimerkiksi koiranohjaajan ja tutkijan työ, rikostorjunta ja erilaiset valmiusryhmät.
Lopun ikää ei tarvitse olla kentällä, vaikka joillekin se onkin juuri sitä, mitä he haluavat tehdä. Lindroos suunnittelee hakeutuvansa tulevaisuudessa jatkokursseille ja aikoo mahdollisesti kokeilla myös toimistotöitä joko tutkintapuolella tai johtokeskuksessa.
Kuka voi hakea?
Rajavartijaksi hakeakseen ei tarvita mitään erityistaitoa. “Rajavartijana pärjää terve nainen tai mies, jolla perusarvot ja -asiat ovat kunnossa”, kurssinjohtaja Kylmämaa summaa. Työssä tarvitaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, sillä työtä tehdään tiiminä ihmisten parissa. Kylmämaan mukaan keski-ikä kurssilla on tällä hetkellä 26 vuotta. Nuorimmat kurssille pääsevät armeijan käyneet täyttävät tänä vuonna 21 vuotta. “Kurssilla on monenikäisiä, mikä on ehdottomasti rikkaus. Esimerkiksi kokemus toisesta ammatista on erittäin hyvä pohja myös rajavartijan työhön, sillä elämänkokemuskin on tärkeä osa.” Kylmämaa kertoo vinkiksi nuorelle hakijalle sen, että pitää asiansa kunnossa myös nuoruudessa, jotta mahdolliset hölmöilyt eivät estä turvallisuusviranomaiseksi hakemista. Lisäksi fyysinen kunto kannattaa toki pitää hyvänä.
Mikä kurssilla on nuorten mielestä ollut parasta? “Vaikka ammunnat ovat vain pieni osa opintokokonaisuutta, niin aina kun miehelle antaa pistoolin käteen, ei tauluun osuessaan voi kuin hymyillä”, Eko naurahtaa. Lindroos nautti eniten tutustumisesta tulevaan työpaikkaansa: “Parasta on ollut päästä työharjoitteluun tulevalle työasemalle, ja myös nämä messut ovat olleet todella kiva lisä opiskeluun.”