Työnhakija meni työhaastatteluun hyvin valmistautuneena. Hän oli miettinyt etukäteen vastauksia yleisimpiin kysymyksiin ja myös kysymyksiä, jotka liittyvät työpaikkaan tai yritykseen. Kysymysten teemat tulivatkin esille jo haastattelun aikana ja työnhakija kysyi innokkaasti niihin liittyviä kysymyksiä aina, kun se asiayhteyteen sopi.
Haastattelu oli loppumaisillaan, kun rekrytoija kysyi sen kuuluisan kysymyksen: Onko sinulla jotain kysyttävää?
Artikkelin on kirjoittanut Piia Kunnas. Juttu on julkaistu Myynti & Markkinointi -lehdessä 2/2015. Tutustu Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten liittoon. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.
Työnhakijalla ei ollut, sillä hän oli tyhjentänyt koko pakin jo haastattelun aikana ja tässä jännittävässä tilanteessa mitään uutta ei enää tullut mieleen. Seurasi pitkä hiljaisuus.
Työnhakija oppi, että kysymyksiä kannattaa säästää myös haastattelun loppuun. Hyvä varakysymys voisi olla vaikka se, miksi haastattelija itse halusi juuri tämän yrityksen palvelukseen.
Mokien kautta tietysti oppii, mutta aina omaan käyttäytymiseen tai osaamiseen liittyviä asioita ei itse huomaa. Sen vuoksi prosessin jälkeen rekrytoijalta kannattaa kysyä palautetta. Tiedustele silloin, missä voit parantaa ja mitä asioita kehittää.
Jos kutsua haastatteluun ei tule, hakemusta ja ansioluetteloa kannattaa katsoa kriittisin silmin. Peilaavatko ne hyvin työhistoriaasi? Tukevatko toisiaan? Onko teksti napakkaa ja myyvää? Löytyykö hakemuksesta niitä asioita, joita työpaikkailmoituksessa mainitaan?
Mieti myös, voiko hakemus ärsyttää vastaanottajaa. Onko fontti helppolukuista? Tuliko laitettua liian keimaileva kuva?
Useimmat valmistautuvat haastatteluun miettimällä vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Kannattaa opetella kertomaan itsestään menestystarinoita ja myös epäonnistumiskokemuksia. Harjoittele kertomaan työurasta ja koulutuksesta melko lyhyesti ja johdonmukaisesti.
Jos haastateltava ei ole johdonmukainen, se voi kertoa haastattelijalle esimerkiksi huonosta stressinsietokyvystä. Stressinsietokykyä haastattelija voi kartoittaa myös kysymällä suosittelijoilta ja tarkastelemalla aikaisempia työtehtäviä tai sitä, miten hakija viettää vapaa-aikaa eli purkaa stressiä.
Yrityksen lisäksi on syytä perehtyä mahdollisuuksien mukaan myös sen päätuotteeseen tai tuotteeseen, jonka kanssa rekrytoitava henkilö tulee olemaan tekemisissä. Eräs työnhakija tunsi ennen haastattelua hyvin pintapuolisesti yrityksen tuotteen, jonka parissa valittu henkilö tulisi työskentelemään. Haastattelu meni hänen osaltaan pieleen, kun häneltä kysyttiin, miten hän kehittäisi tuotetta. Tuote oli kaikkien saatavilla, joten hieman parempi perehtyminen siihen olisi auttanut asiaa.
Joskus pienilläkin asioilla voi olla merkitystä. Työnhakijalla voi olla erilaisia maneereja, jotka saattavat saada rekrytoijan kallistumaan toisen ehdokkaan puolelle, jos kalkkiviivoilla on kaksi aivan tasaväkistä ehdokasta.
Juttua varten on haastateltu Target Headhuntingin rekrytointikonsultti Alexandra Kymäläistä ja Nordic Progress Oy:n suorahakukonsultti Marjut Kolua.
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA on yli 27 000 myynnin, markkinoinnin ja oston ammattilaisen sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö.