Kuinka matkustamohenkilökunnan työ on vuosien varrella muuttunut? Mitä mieltä henkilökunta on ilmailutyön muuttumisesta? Finnair on yksi maailman vanhimmista edelleen toiminnassa olevista lentoyhtiöistä. Monet ovat työskennelleet yhtiön leivissä parikymppisestä aina eläkeikään asti. Duunitori pääsi jututtamaan Finnairin kokenutta matkustamohenkilökuntaa – lue myös, millaisia vinkkejä he antavat pian rekrytoitavalle uudelle sukupolvelle!
Onko unelmasi viettää työpäivät pilvien päällä, työskennellä asiakaspalvelussa ja matkustaa mielenkiintoisiin kohteisiin? Finnair rekrytoi kesä-elokuun aikana yli 100 työntekijää matkustamoon.
Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Lue myös sarjan aiemmat artikkelit: Työpaikka taivaalla – Tiesitkö nämä 9 asiaa matkustamohenkilökunnan työstä? ja Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit.
Asko Hämäläinen, purseri. Aloittanut Finnairilla vuonna 1979. ”Minä olin numero 559 kun tulin taloon.”
Maria Jacksen, purseri. Lentänyt ensimmäisen lentonsa Finnairilla 1.5.1989. ”Parasta tässä työssä on työkaverit.”
Sami Kotipelto, stuertti. Finnairin vuosikurssi 1998. ”Erilaiset kohteet ovat rikkaus.”
Nykypäivän lentomatkustaja osaa käyttäytyä
Kuinka useasti sinä olet lentänyt viimeisen vuoden aikana? Aikaisemmin lentäminen painottui liikematkoihin, kun taas nykyään moni saattaa lentää useita kertoja vuodessa lomalle. “Silloin 90-luvun alussa business-luokat olivat hirveän suuria. Koneessa saattoi olla 120 business-matkustajaa ja vain 20 turistiluokan matkustajaa”, muistelee purseri Maria Jacksen uransa alkua.
“Koen, että lentäminen oli aiemmin vielä vähän hienompaa. Nyt se on hyvin arkipäiväistynyt. Se on enemmänkin liikkumista paikasta A paikkaan B”, kuvailee stuertti Sami Kotipelto lentämisen luonnetta.
Aikaisemmin ateriat ja juomat kuuluivat lennon hintaan, ja ne olivatkin tärkeä osa matkantekoa. Matkustajat ovat kuitenkin muuttuneet – nykyään pääasia on paikasta toiseen liikkuminen, muut seikat ovat vain ekstraa. “Silloin aikanaan se oli sellaista yleistä häslinkiä ja juhlimista”, muistelee Jacksen entisajan matkustajia. ”Nykyään kun alkoholi on maksullista, niin lennot ovat paljon rauhallisempia”, Kotipelto täydentää.
Finnairin matkustamohenkilökunnan mukaan häiriötilanteita lennoilla on nykyisin todella harvoin, kun niitä esiintyi aiemmin useammin. ”Kyllä minun mielestäni nykyaikana lentomatkustajat osaavat 99,9 prosenttisesti käyttäytyä, lentäminen on niin yleistä nykyisin”, kertoo Jacksen.
Kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin
Aiemmin Finnairilla lennettiin enemmän kotimaan sisällä: “Kotimaan lennot ovat vähentyneet”, Jacksen kertoo. Myös koneet olivat pienempiä. Purseri Asko Hämäläinen kertoo aloittaneensa uransa 50-paikkaisessa koneessa kotimaassa lentäen: “Ne keikat olivat sellaista aikamoista pomppimista täällä koti-Suomessa, välillä ei tiennyt mikä kaupunki on seuraavana.” Hämäläinen on ehtinyt kokea uransa varrella myös suorat lennot Tokioon Pohjoisnavan yli: ”Silloin ei ollut lupaa lentää Venäjän yli, vaan se piti kiertää. Ihmisille jaettiin todistuksia Pohjoisnavan ylityksestä, ne olivat hyvin eksoottisia asioita.”
Aikaisemmin stuertit ja lentoemännät lensivät uransa alussa useita vuosia kotimaan ja Euroopan lentoja: “Ensin lensin 5-6 vuotta Eurooppaa ja kotimaata. Vasta näiden vuosien jälkeen sain kelpuutuksen kaukoreittikoneisiin”, kertoo Kotipelto. Nykyisin kaukokohteisiin lentäminen aloitetaan aiemmin.
Lyhyelläkin layoverilla pääsee tutustumaan kohteeseen
Aikaisemmin, kun lentoja oli harvemmin, kohteessa myös pysyttiin pidempään. Monella lentoemännäksi tai stuertiksi pyrkivällä voikin siintää mielessä pitkät layoverit, eli kohteessa viipymiset. “Alkuaikoina maailman suuriin metropoleihin päästiin viikoksi oleskelemaan, kun nykyään kohteessa ollaan vain yksi yö”, Hämäläinen kertoo. “Kyllä se tahti on tiivistynyt. Kohteessa ollaan pääsääntöisesti vuorokausi ja sitten tullaan pois”, Kotipelto täydentää.
Myös Jacksen muistelee uransa alkupuolelta aikaa, jolloin esimerkiksi Bangkokiin lennettiin kahdesti viikossa, kun nykyisin määrä on talvisin kahdesti päivässä. Työrupeama kesti yhteensä yhdeksän päivää. Pitkät layoverit tarkoittivat myös pitkää eroa perheestä ja kodista. Jacksen kertoo eräästä vuosien takaisesta Bangkokin reissusta, jossa teki mieli soittaa kotiin: “Siihen aikaan soitettiin hotellihuoneesta, ja puhuimme ehkä 10-15 minuuttia minun mieheni kanssa. Kun sain laskun siitä puhelusta, niin se oli 625 markkaa. Ei tarvinnut miettiä, että mihin ne päivärahat sillä reissulla menivät!” Toisin on nykyään: “Ja tänään kun lähden Bangkokiin, niin olen ylihuomenna kotona.” Nykyisin perhe-elämän ja työn yhdistäminen onkin helpompaa, kun työrupeamat ovat lyhyempiä.
Haastateltavat kertovat, että myös lyhyellä layoverilla ehtii nähdä ja kokea, jos vain haluaa: ”Vaikka kohteessaoloaika on lyhyt, kannattaa tutustua paikalliseen kulttuuriin, ruokaan ja nähtävyyksiin”, Jacksen kehottaa. ”Eläkkeellä olevat ystäväni sanovat, että mieti, kenellä olisi varaa mennä yhdeksi yöksi Japaniin, ja syödä kaksi kertaa sushia! Nauti!” Hämäläinen kertoo. Kotipelto muistuttaa kuitenkin, että lisäksi tärkeää on riittävä lepo, että jaksaa myös paluulennon työvuoron.
Työvuoro voi sattua vuoden jokaiselle päivälle
Nykyisin monet lähtevät lomilla etelän lämpöön. “Siihen aikaan kun minä tulin Finnairille, niin lentoasema meni vielä jouluksi kiinni”, muistelee Jacksen. “Silloin supistettiin usein kesäliikennettä ja juhannuksena ei ollut niin paljon lentoja.” Jacksenin mukaan lentoemännän ja stuertin työssä tulee olla varautunut siihen, että lentoasema on auki 365 päivää vuodessa – työvuoro voi sattua omalle kohdalle milloin tahansa, ja aina työvuorotoiveet eivät mene läpi. “Alkuvaiheessa ei ollut toivomusjärjestelmiä. Silloin tehtiin sitä työtä mitä oli tarjolla. Tänä päivänä tietysti voidaan antaa mahdollisuuksia toivoa, kun on vaihtoehtojakin”, Hämäläinen muistuttaa.
Kotipelto kertoo, että vaihtelevat työajat on yksi työn monista positiivisista puolista: ”Nautin siitä, että minulla on arkivapaita. Arkena pääsee hoitamaan pankki- ja virastoasiat rauhassa. Viikonloput eivät ole minulle enää niin merkityksellisiä, se on vain työpäivä muiden lomassa.”
Vinkit uusille lentoemännille ja stuerteille
Finnair uudistaa laivastoaan ja syksyllä otetaan ensimmäiset uudet A350-koneet käyttöön. Kotipelto uskoo, että uudessa koneessa on mietitty pitkälle myös matkustamohenkilökunnan työskentelyn sujuvuutta: “Tekniikka vanhoissa koneissa ei tue työntekoa niin paljon kuin uusissa koneissa. Odotan positiivisella mielellä, mitä kaikkea uudet koneet mahdollistavat palvelun näkökulmasta. Uskon, että parannuksia on.”
Uusia tulokkaita kokeneet työntekijät neuvovatkin itsensä huolehtimisen tärkeydestä: “Oma fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi on koko työssäjaksamisen a ja o!” Jacksen muistuttaa. “Omaan työhönsä, omiin työkavereihin sekä päivän kulkuun pystyy vaikuttamaan omalla asenteella”, hän lisää. Kotipelto taas rohkaisee uusia tulokkaita tarttumaan konkareita hihasta työuran alkumetreillä: “Me autamme mielellämme ja meistä on kiva, että tulee niin sanotusti uutta verta koneeseen ja uusia kasvoja ja uusia tyyppejä. Tämä on kuitenkin ryhmätyötä.”
Haastateltavilla on ollut jo ennen uraa Finnairilla kokemusta asiakaspalvelusta: Hämäläinen on toiminut muun muassa asiakaspalvelutehtävissä, Jacksen hoitajana ja Kotipelto tarjoilijana sekä junaisäntänä. Hämäläinen muistuttaakin hakijoita siitä, että asiakaspalvelutaustasta ja kansainvälisestä kokemuksesta, kuten ulkomailla oleskelusta, on hyötyä työssä: “Että on vähän laajempi näkökulma elämään yleensä. Se helpottaa sopeutumaan tällaiseen työympäristöön. Minä ainakin suosittelen tätä työpaikkana ihan jokaiselle”, Hämäläinen lopettaa.