Työnhakija, onko rekrytointiprosessin jälkeen jäänyt hämmentynyt olo? Mietitkö koskaan, mitä työnantajat ja rekrytoijat sitten ajattelevat? Mikä heitä huolettaa, tai minkä he kokevat erityisen tärkeäksi esimerkiksi hakijoiden osalta? Lue lisää niin tiedät, mitä Suomen rekrytointipäättäjät todella ajattelevat!
Duunitori toteutti nyt kolmatta vuotta peräkkäin Kansallisen rekrytointitutkimuksen, jonka tulokset julkaistiin huhtikuussa. Tutkimus selvittää rekrytoinnin tilaa ja trendejä Suomessa vuosittain. Tämän viikon artikkeli on viimeinen sarjassaan – pureudumme lähemmin katsomaan rekrytointipäättäjien avoimia kommentteja, joita tekstissä esiintyvät lainauksetkin ovat.
Kysyimme vastaajilta mihin suuntaan rekrytointi on heidän mielestään menossa, ja mitkä ovat suurimmat haasteet ja mahdollisuudet rekrytoinnissa. Sana oli vapaa – näin Suomen rekrytointipäättäjät vastasivat!
Mitä ajatuksia tulokset ovat herättäneet? Osallistu keskusteluun Twitterissä: #rekrytointitutkimus2015
1. Sähköiset kanavat ja some sekä uhka että mahdollisuus
Internet ja sosiaalinen media nähdään sekä uhkana että mahdollisuutena rekrytoinneissa. Osaltaan sähköiset kanavat auttavat tavoittamaan nuoret työnhakijat paremmin, mutta osa vastaajista näki, että tietyillä ”työvoimavaltaisilla perinteisillä aloilla; sairaanhoitajat, siivoojat, keittiötyöntekijät jne. tullaan käyttämään perinteisiä kanavia vielä pitkään”. Vapaista työpaikoista ilmoittaminen sähköisesti laajentaa hakua, mutta haittapuolena nähtiin se, että tämä myös poikii runsaasti epäpäteviä hakijoita. Tällä hetkellä kuitenkin uudet kanavat eivät välttämättä vielä tavoita kuin vain pienen joukon potentiaalisesta työvoimasta.
2. Hyvää työnantajamielikuvaa korostettiin
Edellä mainittu sosiaalinen media voi olla yrityksille myös tukitoiminto esimerkiksi työnantajamielikuvan rakentamisessa. Hyvin samaa mieltä rekrytointipäättäjät olivat kommenteissaan siitä, että työnantajamielikuvan merkitys korostuu työelämän muutoksista johtuen. Hyvistä hakijoista käydään niin kovaa kilpailua, että hyvä työnantajamielikuva on erityisen tärkeää.
”Työnantajamielikuvan merkitys kasvaa, kun työmarkkinat jälleen aktivoituvat – nyt toimitaan työnantajan markkinoilla.”
3. Hakijan odotusten ja työelämän reaaliteettien välissä on kuilu
Joidenkin vastaajien kommenteissa pinnalle nousi hakijoiden epärealistiset odotukset työelämästä samoin kuin huono osaaminen työnhakuun liittyvissä asioissa. Eräs vastaajista oli sitä mieltä, että työnhakijoiden ansioluettelot olivat persoonattomia ja näin epäuskottavia. Työnhakijoiden odotukset ja vaatimukset ovat kasvaneet, ja ongelmana voi myös olla epäpätevät hakijat – työpaikan vaatimukset ja hakijan pätevyys eivät välttämättä kohtaa.
Vaikka työnhakijoilla voi tänä päivänä olla niin sanotusti paljon valtaa työmarkkinoilla, niin muutamissa rekrytointipäättäjien kommenteissa kävi myös ilmi, että joskus hakijat tuntuvat unohtavan sen, että loppupeleissä työnantaja päättää sen, kenet palkataan ja kenet ei.
”Yksilöllistyminen on johtanut kandidaattien odotusten paisumiseen, usein jopa epärealistiselle tasolle. Joiltakin unohtuu näkökulma, että yritys päättää kenet palkkaavat.”
Tutkimuksen vastaajat näkevät niin ikään nuoremman sukupolven erilaisen suhtautumisen työelämään – työpaikalta vaaditaan enemmän, ja toisaalta työtä katsotaan eri näkökulmasta kuin aiemmin; suhtautuminen työhön on muuttunut – elämä ei pyörikään pelkän työn ympärillä. Toisaalta osalla vastaajista on myös myötätuntoa nuoremmille työnhakijoille – osaltaan työelämän kriteerit ovat koventuneet ja joissain paikoissa haetaan valmiita osaajia.
4. Verkostoitumisen merkitys kiistaton
Moni vastaaja nosti avoimissa kommenteissaan esiin verkostojen merkityksen. Monella alalla on hakijalle suuri etu, jos verkostoja on jo olemassa, ja niitä osaa hyödyntää tehokkaasti toiminnassaan. Varsinkin vaativimmissa tehtävissä ja tietyillä toimialoilla verkostojen ja verkostoitumisen merkitys on kasvussa. Osittain käsi kädessä verkostoitumisen kanssa kulkee myös sosiaalisten kykyjen ja yhteistyötaitojen merkitys. ”Yhteistyö- ja tiimityöskentelytaitojen merkitys tulee vahvistumaan – ei riitä että on vain pätevä jossain osaamisalueissa”, kertoi yksi vastaajista. Toisaalta Rekrytointitutkimuksen tuloksissa tuli jo aiemmin ilmi se, että henkilöstön kontakteihin luotetaan edelleen rekrytoinneissa – tämänkin vuoksi verkostot ovat tärkeitä puolin ja toisin.
5. Soveltuvuusarviointeihin suhtaudutaan skeptisesti
”Psykologiset testit eivät mielestäni ole vastaus hyvään lopputulokseen.” Rekrytointitutkimuksen vastaajista moni suhtautuu epäluuloisesti psykologisiin testeihin ja muihin soveltuvuusarviointien muotoihin. Vastaajista muutaman kommenteissa ilmeni se, että vaikka työnhakija ei soveltuvuustesteissä pärjäisikään, voi tämä silti olla mallikas työntekijä – tai toisinpäin: ”Voi olla erittäin hyvä työntekijä vaikka ei ko. testeissä pärjäisikään ja toisaalta taas, testien menestyksekkäin voi paljastua työpaikalla täysin epäsosiaaliseksi henkilöksi.”
Lue myös nämä Rekrytointitutkimus-artikkelit:
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015 -artikkelisarja päättyy tähän. Onko joku artikkeli jäänyt lukematta? Kaikki artikkelit löydät täältä: Kansallinen Rekrytointitutkimus – Artikkelit. Muista myös ladata tutkimuksen tulokset itsellesi osoitteesta rekrytointitutkimus.fi.
Mitä ajatuksia tulokset ovat herättäneet? Mikä oli yllättävää? Jäikö jokin erityisesti mieleen? Osallistu keskusteluun Twitterissä: #rekrytointitutkimus2015
Lataa tutkimuksen tulokset:
Kansallinen Rekrytointitutkimus 2015
Työnantaja, joko sinä olet tutustunut Duunitorin tarjoamiin palveluihin? Meidän kautta tavoitat työnhakijat monella eri tavalla – tutustu lisää ja ota rohkeasti yhteyttä: Duunitori – Työnantajalle
Rekrytointitutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015 sähköisellä kyselylomakkeella ja siihen vastasi 301 rekrytoinnista ja henkilöstöasioista vastaavaa henkilöä. Vastaajia pyydettiin vastaamaan asiantuntija- ja esimiesrekrytointien näkökulmasta. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin perustietojen lisäksi muun muassa mielipiteitä suorahausta, rekrytointiprosessista, työnantajamielikuvasta ja ilmoituskanavista. Lisäksi vastaajat saivat pohtia rekrytoinnin tulevaisuutta.