Inflight Manager Hanna Paananen on tehnyt Finnairilla töitä 26 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii esimiehenä 15:lle Inflight Supervisorille.
Inflight Supervisor Joonas Nurmi aloitti työt Finnairilla yhdeksän vuotta sitten stuerttina ja tällä hetkellä hän toimii 65 purserin esimiehenä.
Ilmailuala ja alan ammattilaisten työnkuva herättää monissa ihastusta ja uteliaisuutta. Mitä tapahtuu ennen lentoa, mitä kaikkea henkilökunnan työ vaatii ja miten matkustamoon pääsee töihin? Nyt sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus tutustua matkustamohenkilökunnan työhön. Hyppää siis mukaan kun Finnairin asiantuntijat kertovat, minkälaista on arki pilvien yläpuolella. Tämä artikkeli on osa ilmailualasta kertovaa juttusarjaa, joka on toteutettu yhteistyössä Finnairin kanssa. Tutustu myös uusien tulokkaiden opiskelupaikkaan: Finnair Flight Academy: Täällä opiskelevat uudet lentoemännät ja stuertit sekä siihen, kuinka matkustamohenkilökunnan työ on muuttunut: Finnairin työntekijät kertovat: Näin työ matkustamossa on muuttunut vuosien varrella.
Lue työpaikkailmoitus ja hae Finnairille »Oletko kiinnostunut työpaikasta pilvien päällä? Katso yhdeksän asiaa, jotka kannattaa ottaa huomioon:
1. Koulutuksen kautta kentälle
”Pitää olla positiivinen asenne sekä uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.”
Oletko haaveillut työstä matkustamossa? Ennen lentoemännäksi ja stuertiksi ryhtymistä pitää käydä läpi koulutus, johon pääsevät ne hakijat, jotka täyttävät tietyt kriteerit ja ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi sosiaalisuus, vuorovaikutustaidot sekä positiivinen ja reipas asenne työntekoon. Lisäksi Inflight Manager Hanna Paananen painottaa hyvänä ominaisuutena uteliaisuutta uusiin asioihin ja ihmisiin.
”Pitää olla avoin, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, olla kielitaitoinen ja ihmisistä kiinnostunut. Lisäksi työssä vaaditaan paineensietokykyä ja perusrauhallisuutta. Työssä ei voi hätääntyä, vaan pitää osata sopeutua ja muuntautua erilaisten tilanteiden mukaan”, Inflight Supervisor Joonas Nurmi kertoo.
Kaikkein olennaisinta koulutuksessa on tietenkin turvallisuus. ”Siihen sisältyvät viranomaisten vaatimukset, jotka on opittava koulutuksen aikana. Lisäksi opetellaan asiakaspalvelutaitoja ja Finnairin palveluun liittyviä piirteitä, mutta työpaikan turvallisuuskulttuuri on tärkein.” Turvallisuuteen kuuluvat myös työntekijöiden vuosittaiset kertaukset ja fyysiset testit. ”Meidän pitää muun muassa osata käyttää koneen hätäuloskäyntejä, toimia pakkotilanteessa, evakuoida, savusukeltaa ja antaa ensiapua, sekä paljon muuta”, Paananen sanoo.
2. Turvallisuus ennen kaikkea
”On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa.”
Muistitko laittaa puhelimesi lentotilaan ennen nousua ja laskua? Tiedätkö missä sijaitsee lähin hätäuloskäynti? Lentokoneessa kaikki perustuu turvallisuuteen, mikä näkyy matkustajille esimerkiksi tarkan ohjeistuksen ja suositusten kautta. Vaikka lentohenkilökunnan työhön sisältyy myös asiakaspalvelua, he ovat koneessa lähtökohtaisesti juuri sinun turvallisuutesi vuoksi.
Jo rekrytointivaiheessa kiinnitetään huomiota hakijan fyysiseen terveyteen. ”Tietyt asiat tulevat jo haastattelun aikana esille, mutta jos koulutuksessa huomataan, ettei jokin asia olekaan mallikkaasti, voi koulutuksen hakijan osalta vielä keskeyttää. Sitten on vielä koeaika, jolloin prosessi voi jäädä kesken”, Paananen kertoo.
Koulutuksesta lähtien Finnairilla painotetaan turvakulttuurin tärkeyttä. “On vain yksi tapa toimia oikein eri tilanteissa. Asioiden on oltava juuri tietyllä tavalla, turvallisuuden osalta ei voi soveltaa. Koulutukseen sisältyy myös kokeita ja testejä, jotka pitää tehdä juuri niin kuin on ohjeistettu eikä yhtään sivusta. Tämä voi tulla yllätyksenä, jos tulee muualta lentomaailmaan”, Nurmi kertoo.
3. Mitä tapahtuu ennen koneen nousua
”Taustalla tapahtuu paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille.”
Oletko koskaan miettinyt, mitä tapahtuu ennen kuin astut lentokoneeseen tai kun koneen pyörät irtoavat maasta? ”Teemme lennolla paljon asioita, jotka eivät näy matkustajille ja ne liittyvät erityisesti turvapuoleen”, Nurmi sanoo. Ennen matkustajien opastamista istumapaikoille ja turvaohjeiden läpikäymistä henkilökunta käy koneen sisällä läpi, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja matka sujuu mutkitta.
”Tarkistamme, että kaikki on niin kuin pitääkin olla, jotta lento voidaan viedä turvallisesti loppuun. Myös lennon aikana tulee koko ajan varmistaa, että kaikilla matkustajilla on hyvä olla. Koneessa on paljon ihmisiä ja asiakaspalvelutyössä voi tapahtua odottamattomia asioita”, Nurmi kertoo.
4. Tieto auttaa jännittävää matkustajaa
”Työssä oppii myös lukemaan ihmisiä.”
Parasta työssä ovat Paanasen ja Nurmen mielestä asiakkaat. ”Täytyy olla kiinnostunut ihmisistä, jos on kiinnostunut tästä työstä”, Paananen korostaa. ”Jos jokainen päivä olisi samanlainen, niin työ ei olisi yhtään niin antoisaa. Myös työkaverit vaihtuvat joka päivä”, Nurmi paljastaa.
Vaikka lentäminen on tullut mahdolliseksi lähes jokaiselle, matkustaminen on monelle vielä jännittävä paikka. Miten toimitaan asiakkaan kanssa, joka jännittää tai jopa pelkää matkustamista? ”Ihmisen kehonkielestä pystyy aika paljon tulkitsemaan tilannetta, kun hän astuu koneeseen. Pelkäävä asiakas sanoo usein jo alussa, että häntä jännittää. Meillä on tietynlaiset toimintamallit: voimme vaikka kertoa yksityiskohtia lennosta, jos asiakas haluaa kuulla. Joskus saatetaan tuoda lentäjäkin siihen mukaan kertomaan asioista, jotka askarruttavat matkustajaa”, Nurmi kertoo.
5. Hierarkia tuo selkeyttä työhön
”Kapteeni on koneen päällikkö.”
Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että lentokoneessa henkilökunnalla on jokaisella selkeät roolit. Kapteeni on koneen päällikkö ja hänen kanssaan ohjaamossa on perämies. Matkustamon puolella on purseri, joka on matkustamon päällikkö. Pitkillä lennoilla voi olla myös kaksi purseria.
”Henkilömäärä vaihtelee konetyypistä riippuen, mutta lyhyillä Euroopan lennoilla on 3-5 henkilöä matkustamossa. Kaukoreiteillä työntekijöitä on minimissään kahdeksan riippuen matkustajamäärästä, konetyypistä ja matkustajapaikoista.”
Miten toimii ohjaamon ja matkustamon välinen dynamiikka? ”Olemme yhtä tiimiä koneessa ja hyvää kommunikointia edellytetään jo turvakoulutuksessa. Vaikka koulutuksemme onkin erilainen, työskentelykulttuuri on se, että pelaamme samaan maaliin ja tavoitteena on asiakkaan onnistunut kokemus”, Paananen kertoo.
6. Aikaero vaikuttaa myös konkareihin
”Täytyy muistaa pitää omasta terveydestään huolta, jotta jaksaa.”
Matkustamohenkilökunta saa joka kuukausi työvuorolistat, jossa selviää tulevan kuukauden lennot. Joskus kohde voi tulla yllätyksenä. ”Työhön kuuluu välillä päivystämistä sairaustapauksien varalle, jolloin olet tavallaan varamiehenä. Silloin ei välttämättä tiedä, mistä päin maailmaa seuraavana aamuna herää”, Nurmi kertoo.
Ovatko lentoemännät ja stuertit tottuneita aikaeroihin ja pitkiin yölentoihin? ”Joskus aikaerosta toipuminen ja rytmiin pääseminen voi olla haastavaa. Se on yksilöllistä. Sen oppii, että täytyy pitää itsestään huolta”, Paananen myöntää. ”Jos lennämme New Yorkiin, niin emme lennä heti takaisin. Meillä on viranomaisilta määräykset lepoajoista, mutta emme myöskään ole pitkiä aikoja maailmalla.” Oleskelun pituus riippuu siitä, kuinka monta kertaa viikossa matkustamohenkilökunta operoi kohteeseen.
7. Työ on entistä hektisempää
”Alaan liittyy myös vanhan ajan glamouria, mutta todellisuus on myös paljon muuta.”
Hanna Paananen on ehtinyt tehdä jo pitkän uran Finnairilla ja hän tietää, miten paljon ala on vuosien aikana muuttunut: ”Lentoliikenteen yleistyttyä ihmiset haluavat liikkua enemmän ja haluamme palvella asiakkaita niin, että tarjontaa on enemmän eri kohteisiin.”
Työ on Paanasen mukaan muuttunut myös paljon fyysisemmäksi ja hektisemmäksi. Asiakkaat odottavat yksilöllistä palvelua ja heidän toiveisiinsa pyritään vastaamaan. Myös Finnairin lentokoneet ovat modernimpia. ”Täytyy oppia käsittelemään tietotekniikkaa ja ymmärtämään miten viihdejärjestelmät toimivat. Kehitys on myös omalta osaltaan helpottanut työtä.”
8. Lentämiseen ei koskaan kyllästy
“Meidän työpaikalla paistaa aina aurinko.”
Nurmi ja Paananen aloittivat työt Finnairilla jo nuorena, matkustamon eli cabinin puolella. ”Lensin 10 vuotta lentoemäntänä, jonka jälkeen keskityin business-luokan palveluihin. 10 vuoden jälkeen tämä erikoisryhmä lakkautettiin ja sen jälkeen aloitin työt purserina”, Paananen kertoo. Nurmi aloitti stuerttina kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä molemmat toimivat esimiestehtävissä ja työnkuvaan kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä noin kaksi viikkoa kuukaudesta.
“Voit edetä talon sisällä hyvin erilaisiin tehtäviin. Se on kuin uudentyyppinen korkeakoulu, jonka työntekijöitä arvostetaan sekä yhtiön sisällä että ulkopuolella”, Nurmi kertoo. Kokemuksen kartuttua voi siis kouluttautua lisää, esimerkiksi kehittää myynti-, palvelu- ja esimiestaitoja, osallistua tuotekehitykseen tai hakeutua projekteihin yhtiön sisällä. Vaikka molemmilla on alalla useita vuosia takana, työ taivaalla ei ole koskaan kyllästyttänyt. Toisaalta harva pystyy sanomaan, että omalla työpaikalla on aina aurinkoista päivästä riippumatta.
9. Työura pilvien päällä
“Ilmailualassa on oma hohtonsa ja se viehätys, kun jalat irtoavat maasta.”
Vaikka lentäminen voi olla monelle arkipäivää, liittyy työnkuvaan myös tiettyä ainutlaatuisuutta. Onhan melko eksoottista lentää maailman toiselle puolen 10-12 tunnissa Suomesta asti. “Täytyy myöntää, että kyllä minulla menee aina kylmät väreet vieläkin, kun näen Finnairin koneen lentämässä”, Paananen paljastaa.
Paanaselle lentoemännän työ oli jo nuorena unelmien ammatti: “Minulla oli myös tuttavia Finnairilla töissä. Ihailin heitä ja sitä, miten he kertoivat työnantajastaan.” Myös Nurmi kertoo arvostaneensa Finnairia työnantajana. “Enkä ole koskaan joutunut pettymään. Siksi olen ollut täällä niin pitkään, vaikka en aloittaessani ajatellut, että tästä tulee se minun urani.”
Paananen ja Nurmi kannustavat hakemaan Finnairille, mikäli ihmisten kanssa työskentely tuntuu luontevalta ja vaativa kansainvälinen työ kiinnostaa. “Finnairilla pääset osaksi kansainvälistä voittajatiimiä ja tekemään töitä asiakkaiden hyväksi”, Paananen sanoo. “Nyt on ainutlaatuinen tilaisuus hakea”, Nurmi komppaa.
Lue työpaikkailmoitus ja hae Finnairille »Kaikki kuvat: Finnair. Kuvien henkilöt eivät liity artikkeliin.